Kosti Huuhka

Kosti Huuhka
Kosti Huuhka 1915–1995

Pitkän linjan aikuisopiskelija, väitteli ensimmäisenä Yhteiskunnallisesta Korkeakoulusta, mukana luomassa vuoden 1962 lakia, joka loi perustan maanlaajuiselle kansalaisopistotoiminnalle.

Kosti Huuhka oli ruokolahtelaisen maanviljelijän Johannes Huuhkan ja hänen ensimmäisen puolisonsa Hildan (os. Kostiainen) poika. Kostin kotikylässä Ruokolahden Vaittilassa oli raittiusseura ja työväenyhdistys, pitäjällä oli myös maamiesseura ja Marttoja. Kosti Huuhka oli pitkän linjan aikuisopiskelija. Hänen opintotie kulki Lahden kansanopiston kautta tohtoriksi asti. Huuhka aloitti työelämänsä Opintotoiminnan keskusliiton matkasihteerinä 1940-luvulla. Hän teki maaseudulla jopa hiihtäen tarkastuskäyntejä eri opintokerhoihin.

Kosti Huuhkan väitöskirja vuonna 1955 ”Talonpoikaisnuorison koulutie – tutkimus talonpoikaisnuorison koulunkäynnistä ja siihen vaikuttaneista sosiaalisista tekijöistä Suomessa 1910–1950 oli ensimmäinen väitöskirja Yhteiskunnallisesta Korkeakoulusta. Se oli alan klassinen, tieteidenvälinen perustutkimus koulutuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja elinikäisen oppimisen ja koulutuspoliittisen tasa-arvon tulkinta ja kannanotto. Tohtori Huuhka oli Suomen nuoriso- ja aikuiskasvatustutkimuksen uranuurtaja.

Kansanvalistusseuran toiminnanjohtajana Huuhka oli keskeisimpiä vaikuttajia ja ideoijia Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) perustamiseksi. Suomessa haluttiin olevan kansansivistysjärjestöjen yksi yhteinen koordinoiva järjestö. VSY:n toiminta laajentui myöhemmin muuhunkin kansainväliseen toimintaan.

Huuhka työskenteli Suomen Nuoriso-opiston ja Toimelan vapaaopiston johtajina. Hän toimi Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston rehtorina 1961 - 1970.  Rehtorin viran ohessa hän oli uudistamassa kansalais- ja työväenopistojen valtionapua koskevaa lakia, joka tuli voimaan 1962. Se väljensi huomattavasti valtionavun ehtoja. Huuhkalla oli useita virkavapauksia hänen toimiessaan Kouluhallituksessa, jonne hän rehtorikauden jälkeen siirtyi työskentelemään. Hän työskenteli lopputyöjaksonsa ylitarkastajana ja vapaan sivistystyön osastonpäällikkönä Kouluhallituksessa 1971 – 1981. Eläkkeellä ollessaan professori Huuhka kirjoitti lähes 600-sivuisen Kansalais- ja työväenopistojen historian 1899–1979.

Komiteoissa, toimikunnissa ja työryhmissä hän vaikutti erityisesti kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen, opintokeskusten, urheiluopistojen sekä musiikkioppilaitosten ja konservatorioiden lainsäädäntöjen uudistamiseen. Huuhka käynnisti aikuiskoulutuksen tilastoinnin kehittämiseen.

Kosti Huuhkan olemusta leimasi rauhallisuus. Vapaan sivistystyön eri toimintamuotojen ja koko aikuiskoulutuksen kehittämisessä ja lainsäädäntöjen muutoksien valmistelussa hän osoitti johdonmukaista ajattelua, selkeätä tavoitteen asettelua sekä toiminnassaan pitkäjänteisyyttä, määrätietoisuutta ja kaukokatseisuutta. Hän itse kertoi, että sivistystyön tekeminen ei ollut hänelle idealistinen tavoite. Toisen maailmansodan jälkeen hän oli hakenut töitä useammasta paikasta ja kolmen kuukauden työhaun jälkeen saanut vapaasta sivistystyöstä paikan eikä sen jälkeen muun alan töitä hakenut.

Muotokuva Annikki Kanón-Aaltonen 1982, maalaus sijaitsee Helsingin työväenopiston Opistotalossa.

Paluu >>

JAA