Ymk:n  pääsivulle    
 
viiva

 

viiva
 


Ympäristöterveys

 

Valvomme elintarvikkeiden laatua ja terveellisyyttä. Lisäksi valvomme elintarvikelaitoksia, talous- ja uimavettä, kulutustavaroiden ja -palvelujen turvallisuutta, tupakkalain toteutumista sekä yleisten alueiden ja tilojen hygieenisyyttä. Tehtäviimme kuuluu myös eläinsuojelu ja kuluttajaneuvonta.

 

 

Elintarvikevalvonta Tuoteturvallisuus
Kuluttajaneuvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonta
Terveysvalvonta Tulevaisuuden toimintalinjat

Elintarvikevalvonta

Elintarvikevalvonnan tärkeimpiä tavoitteita on omavalvonnan kattavuuden ja toimivuuden lisääminen. Ympäristökeskus on vuodesta 1995 lähtien tehnyt omavalvontasuunnitelmamalleja toiminnanharjoittajien avuksi. Etenkin pienehköissä yrityksissä mallit ovat helpottaneet omavalvonnan käyttöönottoa. Koko henkilökunnan perehdyttäminen ja omavalvonnan jatkuva kehittäminen, usein osana laatujärjestelmää, takaa turvalliset elintarvikkeet.
 

Kuva:  Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Kertomusvuoden lopussa omavalvontasuunnitelma oli käytössä 98 prosentissa tuotantolaitoksista, 96 prosentissa suurtalouksista ja 92 prosentissa elintarvikemyymälöistä. Tarkastuksia elintarvikehuoneistoihin tehtiin 3 502, joista 1 195 oli elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia.

Omavalvonnan toteutumista ja elintarvikkeiden laatua seurattiin myös mikrobiologisin näyttein. Mikrobiologisia elintarvikenäytteitä otettiin 2 896, joista 2 397 oli elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisia näytteitä. Näytteenottoa kohdistettiin toiminnan riskin mukaan erityisesti ravitsemusliikkeisiin ja ensisaapumistoimintaan. Kun näytteenottoa kohdistetaan tiettyihin elintarvikkeisiin, saadaan uutta tietoa kuluttajille ja voidaan selvittää pitkän aikavälin muutoksia.

Kunnan viranomaiset valvovat EU:n alueelta tuotavia eläinperäisiä elintarvikkeita ensisaapumispaikoissa. Maahantuontiyritysten ilmoitusten mukaan yhteisömaista tuotiin Helsingin ensisaapumispaikkojen kautta näitä elintarvikkeita 2 668 erää, noin 3,8 miljoonaa kiloa. Eristä oli 2 536 336 kg lihaa, 959 677 kg raakalihavalmisteita ja 215 568 kg kalastustuotteita. Kunnan valvontaviranomaiset tarkastivat 103 erän määräystenmukaisuutta ja ottivat näytteitä mikrobiologisiin tutkimuksiin 72 erästä.

Valvonnassa todettiin vuoden 2007 aikana kuusi maahantuontierää, jotka olivat säädösten vastaisia. Kyseiset elintarvike-erät hylättiin valvontaviranomaisen päätöksellä ja poistettiin markkinoilta valvotusti. Hylkäämisen syinä olivat salmonellabakteerien esiintyminen (kolme siipikarjanlihaerää sekä erä kengurun lihaa), pakastelihaerän lämpeneminen käyttökelvottomaksi (erä siipikarjanlihaa) sekä asiakirjapuutteet (erä siipikarjan lihaa).
 

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Kertomusvuonna julkaistiin selvitykset salaattien mikrobiologisesta laadusta, pirtelöiden mikrobiologisesta laadusta sekä ruisleivän suola- ja ravintokuitupitoisuudesta helsinkiläisissä leipomoissa ja vähittäismyymälöissä. Tutkimusten tulokset otettiin huomioon käytännön valvontatyössä ja niitä hyödynnetään tarkastusten ja näytteenoton suuntaamisessa.

Hallinnollisia pakkotoimia, kuten elintarvikkeita koskevia kieltopäätöksiä tai elintarvikehuoneistoa koskevia määräyksiä tai uhkasakkoja, annettiin seitsemän.

Elintarvikkeita koskevia kieltopäätöksiä oli maahantuontierät mukaan lukien kuusi. Kieltopäätökset koskivat useimmiten puutteellisesti merkittyjä tai salmonellabakteerin toteamisen vuoksi elintarvikkeeksi kelpaamattomia elintarvikkeita. Kielletyt elintarvikkeet poistettiin markkinoilta ja määrättiin hävitettäväksi.

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Elintarvikevalvontaan liittyviä valituksia käsiteltiin 535. Näistä 32 oli ruokamyrkytysepidemiaepäilyjä ja 155 yksittäisiä ruokamyrkytysepäilyjä. Elintarvikkeiden säilytysolosuhteita koskevia valituksia käsiteltiin kaksi ja yleiseen hygieniaan liittyviä valituksia yhdeksän.

Kansallinen elintarvikelainsäädäntö uusiutui perusteellisesti vuonna 2006. Maaliskuussa 2006 tuli voimaan uusi elintarvikelaki, jonka myötä suunnitelmallinen valvonta tuli maksulliseksi. Lainsäädännön muutosten myötä ympäristökeskuksessa valmisteltiin edelleen tarkastuslomakkeita eri elintarvikevalvontakohteille sekä uusittiin elintarvikevalvontaa koskevia ohjeistuksia. Elintarvikelain mukaisen kunnan valvontasuunnitelman mukaisia maksullisia tarkastuksia tehtiin edellisvuonna aloitetun käytännön mukaisesti.


Kuva:  Helsingin ympäristökeskus/Virpi Peltola

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola


Ympäristökeskus antoi lausunnot sosiaali- ja terveysministeriön elintarvikehuoneistoasetuksesta sekä talousvesiasetuksen muuttamisesta.

Ympäristökeskuksen asiantuntijoita osallistui elintarviketurvallisuusviraston ensisaapumisvalvontatyöryhmään, ATP (Logistiikkaketjun lämpöhallinta) -neuvottelukuntaan, Päivittäistavarakauppa-yhdistyksen omavalvontapankin ohjausryhmään sekä elintarvikeneuvottelukunnan hygienia- ja kalajaostoihin.
 


YlösKuluttajaneuvonta

Kuluttajaneuvonnan palveluja kysyttiin edelleen runsaasti. Toimintaa luonnehtivat asiaruuhkat, kiire ja kuluttajaneuvontaan työstettäviksi jääneiden tapausten monimutkaisuus. Kuluttajaneuvonnan lukuisten henkilöstömuutosten takia työskentely ei ollut yhtä tuloksekasta kuin vakiintuneen henkilökuntatilanteen aikana.

Kuluttajaneuvonta antaa neuvoja ja opastaa kuluttajia tavaroiden, palveluiden ja asuntojen kauppaa koskevissa kysymyksissä sekä selvittelee ja sovittelee niihin liittyviä kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä ristiriitatilanteita. Toiminnan tavoitteena on parantaa kuluttajan asemaa ja edistää kuluttajan oikeuksia antamalla tietoja ja auttamalla kuluttajansuojakysymyksissä.

Useimmissa yhteydenotoissa kuluttajaneuvontaan oli kyse tavaran tai palvelun virheestä, viivästymisistä tai muista sopimuserimielisyyksistä.

Valituksia ja tiedusteluja vastaanotettiin yhteensä 4 535. Määrä on edellisvuotta pienempi ennen kaikkea henkilökuntatilanteen takia. Valituksia kuluttajaneuvonnan käsittelemistä tapauksista  oli 84 prosenttia. Noin 830 valituksessa tarvittiin paljon kuluttajaneuvojan apua, kuten tilannearviointia, toimintaohjeiden antamista, neuvotteluyhteydenottoja ja kirjelmiä elinkeinonharjoittajille, yhteydenottoja viranomaisiin, avustamista asiakirjojen laadinnassa ja ohjaamista oikeaan oikeussuojaelimeen, mikäli asia ei kuluttajaneuvonnan keinoin selviä.

Selvittely- ja sovitteluyhteydenottoja kertyi edellisvuotta vähemmän, koska tapausmäärä väheni ja vähentymisestä ja asiakkaita pyrittiin ohjaamaan mahdollisimman pitkälle itsenäiseen toimintaan. Myös ns. toivottomien tapausten selvittelyä pyrittiin karsimaan. Kuluttajariitalautakuntaan tai kuluttajavirastoon ohjattiin vajaa kolme prosenttia tapauksista. Muille viranomaisille ja neuvontajärjestöille ohjattiin yhdeksän prosenttia tapauksista. Selviteltäväksi ja soviteltavaksi jääneet tapaukset olivat monimutkaisia ja runsaasti työtä vaativia. Erityisesti puhelin- ja Internet-sopimuksien lisäpalvelut olivat kuluttajille usein vaikeaselkoisia ja sopimusepäselvyydet hankalia selvittää.

Eniten eli 20 prosenttia yhteydenotoista oli edellisvuosien tapaan asumisasioita, kuten asuntojen virheitä, kauppaa ja välitystä, asuntoremontteja sekä huoneenvuokrakysymyksiä. Eniten kuluttajia askarrutti käytetyn asunnon kauppa.  Asuntojen kosteusvauriot ja remontin virheet tai viivästyminen sekä niihin liittyvät korvauskiistat olivat usein päällimmäisiä ongelmia.
 

Kuva:  Niklas Sjöblom / Taivasalla.net

Kuva: Niklas Sjöblom / Taivasalla.net

Monissa asuntotapauksissa pystyttiin ehkäisemään ristiriitatilanteen syntyminen ja edistämään sopuratkaisua selventämällä vastuukysymyksiä ja kertomalla korvausperusteista ja -käytännöistä. Toisaalta monissa asunnon remonttia koskevissa tapauksissa tarvittiin yhteisymmärryksen edistämiseksi useita kuluttajaneuvojan yhteydenottoja osapuoliin. Osa tapauksista oli kuluttajaneuvonnan avun ulottumattomissa epäselvien suullisten sopimusten takia tai siksi, ettei kuluttajan vastapuolta tavoitettu.

Toiseksi eniten yhteydenottoja tuli kodin koneista ja laitteista sekä niiden korjauksesta. Tähän ryhmään kuuluu perinteisten kodinkoneiden lisäksi viihde-elektroniikka ja tietokoneet sekä niiden huolto ja korjaus.

Autokauppa ja autonkorjaus askarruttivat kuluttajia  kolmanneksi eniten. Erimielisyyttä syntyi tavaran virheistä ja tiedonkulun ongelmista. Vuoden lopulla uutisoitu autoverouudistus ei vielä näkynyt valituksissa.

Runsaasti yhteydenottoja tuli myös viestintäteknologiaan liittyvistä tuotteista, kuten puhelimista, puhelin- – ja Internet-liittymistä ja niiden oheispalveluista.  Ongelmia syntyi laskutuksesta ja toimitusten viivästymisestä. Myös palveluiden sisältö ja laskutusperusteet jäävät kuluttajille usein epäselviksi. Uusiin puhelinlaitteisiin oli mahdollista liittää monia palveluita, mutta laskut aiheuttivat usein ikäviä yllätyksiä. Puhelinliittymän ja puhelimen kytkemineen samaan sopimukseen ei ollut kuluttajan kannalta ongelmatonta. Myös huonekaluihin ja sisustukseen liittyviä yhteydenottoja oli paljon.

Yleistä kuluttajavalistusta toteutettiin etupäässä yhteistyössä tiedotusvälineiden kanssa antamalla haastatteluja ja taustatietoja. Kaikkiaan pidettiin kahdeksan luentoa. Kuluttajaneuvonnan Internet-sivuilla oli runsaasti kävijöitä.

Kuluttajaneuvontapalveluiden kysyntä on jatkuvasti suurempaa kuin tarjonta. Tuotteiden ja palvelujen monimutkaistuminen lisää kuluttajien tiedon ja avun tarvetta. Kuluttajaviranomaisten Internetissä antama tieto auttaa kuluttajia ratkaisemaan selvät ja yksinkertaiset kiistat omatoimisesti. Kuluttajat eivät ole yhtenäinen joukko. Osa pystyy hoitamaan ja selvittämään ongelmansa itse saatuaan riittävät tiedot oikeuksistaan. Osa kuluttajista taas tarvitsee paljon tukea ja apua asioidensa selvittämiseen. Vaikeimmat tapaukset jäävät kuluttajaneuvonnan ja muiden kuluttajaviranomaisten selvitettäviksi.
 

Kuva:  Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Joskus kuluttajien odotukset ovat ylimitoitetut verrattuna kuluttajaviranomaisten mahdollisuuksiin puuttua havaittuihin epäkohtiin. Nykyiset resurssit ovat pahasti jäljessä suosituksista. Resursseja tarvittaisiin selkeästi lisää, jotta palveluja voidaan lisätä kuluttajien henkilökohtaiseen neuvontaan ja avustamiseen. Myös yleisen kuluttajavalistuksen keinoin autettaisiin kuluttajia, mutta siihenkin pitäisi voida panostaa enemmän.
 

Terveydensuojelun valvonta

Terveydensuojelunvalvonta kattoi pääasiassa terveydensuojelulain 13 §:n mukaisten ilmoitusten käsittelyn, talousveden ja uimavesien laadun valvonnan sekä valitusten hoitamisen.

Terveydensuojelulain 13 §:n mukaisia huoneistoja ovat hygieniahuoneistot, joista parturi-kampaamo- ja kauneushoitolahuoneistoja hyväksyttiin 48, haltijanvaihdoksia oli 18. Solarium-, tatuointi- ja lävistysliikkeitä hyväksyttiin neljä. Uusia kuntosaleja hyväksyttiin viisi. Lisäksi tarkastettiin mm. yksityistä terveydenhuoltoa harjoittavien toiminnanharjoittajien tilat, joista toimitettiin lausunnot Etelä-Suomen lääninhallitukseen.

Terveydensuojeluun liittyviä valituksia käsiteltiin 364. Hajuvalitukset (5) liittyivät mm. ravitsemisliikkeistä asuntoihin tulevaan hajuun ja tupakansavuun. Ravintolamelua sekä ilmanvaihdosta ja kylmälaitteista johtuvaa melua koskevia valituksia käsiteltiin 48. Jätehuolto- ja roskaantumisvalituksia käsiteltiin 81 sekä rottavalituksia 44.

Ympäristökeskus valvoi Helsingin Veden toimittaman talousveden laatua sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetuksen mukaisesti. Helsingin Veden valmistama talousvesi täytti hyvälle talousvedelle asetetut mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset.

Ympäristökeskus otti Helsingin Veden talousveden valvontatutkimusohjelmassa vuosille 2004 - 2008 hyväksytyn vuosittaisen vähimmäisnäytemäärän 445 ylittäen 451 valvontanäytettä ja 13 tutkimustuloksen varmentavaa uusintanäytettä. Vuosittainen vähimmäisnäytemäärä 445 perustuu Helsingin Veden Helsinkiin toimittamaan 147 000 m3 vesimäärään vuorokaudessa. Määritykset koskevat sekä mikrobiologisia että kemiallisia laatuvaatimuksia ja suosituksia.

Ympäristökeskus aloitti joulukuussa 2007 Helsingin Veden talousvettä puhdistavien Pitkäkosken ja Vanhan kaupungin laitosten vuosittaiset vesihuoltolaitostarkastukset, joissa tarkastellaan laitosten varautumis-, valmius- ja suojautumissuunnitelmia ja -toimia talousveden laadun turvaamiseksi vesihuollossa.

Uimaveden laatua valvottiin 28 yleisellä uimarannalla, joista neljä on Vantaanjoen ja muut merenrantojen uimarantoja. Uimarannoista 14 luokitellaan EU-uimarannoiksi eli niiden päivittäinen kävijämäärä on yli sata henkilöä. Liikuntaviraston uimavalvojia oli 13 rannalla. Uimaveden mikrobiologinen laatu osoittautui hyväksi kaikilla EU-uimarannoilla, kun otetaan huomioon korvaavat uusintanäytteet. Uimaveden laatu todettiin kertaluontoisesti huonoksi vain yhdellä näytteenottokerralla kahdella uimarannalla. Lisäksi uimaveden laatu todettiin huonoksi kahdella, ei kuitenkaan peräkkäisellä, näytteenottokerralla kahdella uimarannalla. Uusintanäytteet olivat kuitenkin mikrobiologiselta laadultaan hyviä.

Uimarantavesinäytteitä otettiin EU-uimarantojen lisäksi 14 muulta uimarannalta. Muilla uimarannoilla uimaveden mikrobiologinen laatu osoittautui yleensä hyväksi, kun otettiin huomioon korvaavat uusintanäytteet. Poikkeuksena oli Pukinmäen uimaranta, jolta ei haettu uusintanäytettä uimakauden aikana, vaan vasta sen päätyttyä. Uimakauden päätyttyä otettu näyte oli kuitenkin mikrobiologiselta laadultaan hyvä.

Sinilevien esiintymistä seurattiin jokaisella näytteenottokerralla. Myös liikuntaviraston
uimarantojen valvojat seurasivat uimarantojen sinilevätilannetta. Ensimmäiset sinilevähavainnot tehtiin heinäkuussa Aurinkolahden, Hevossalmen, Pihlajasaaren ja Uunisaaren uimarannoilla. Elokuussa sinilevää todettiin vähäisiä määriä lähes kaikilla merenrantojen uimarannoilla. Mikäli uimarantavedessä todettiin sinilevää, uimarannan ilmoitustaululle laitettiin tieto asiasta ja viestimille lähetettiin tiedote. Sinilevien massaesiintymisiä ei todettu yhdelläkään rannalla.
 

Vantaanjoen vartta Pikkukoskella. Kuva: Niklas Sjöblom / Taivasalla.net


Uimarannoille tehtiin uimakauden alussa maksulliset perustarkastukset ja tarvittaessa kesä-heinäkuun vaihteessa lisätarkastukset. Tarkastuksissa kiinnitettiin huomiota rantojen yleiseen siisteyteen ja hygieniaan, pukeutumis- ja käymälätilojen siisteyteen ja jätehuollon järjestelyihin sekä uimarantojen turvallisuuteen. Uimarantojen siisteys havaittiin lähes poikkeuksetta hyväksi. Perus- ja lisätarkastuksia tehtiin yhteensä 48 kpl.

EU-uimarannoista tehtiin lisäksi hygieniaselvitys heinä-elokuun vaihteessa. Selvitykseen liittyvissä tarkastuksissa (14 kpl) kiinnitettiin huomioita rantojen yleiseen siisteyteen ja hygieniaan, pukeutumis- ja käymälätilojen siisteyteen ja riittävyyteen, jätehuollon järjestelyihin sekä uimarantojen turvallisuuteen. Tarkastushavaintojen lisäksi tietoa saatiin uimavalvojia ja muita uimarantojen hoidosta vastaavia henkilöitä haastattelemalla.

Uimarantavesien laadusta ja sinilevätilanteesta tiedotettiin ympäristökeskuksen Internet-sivuilla sekä toimitettiin vähintään kerran viikossa tiedote viestimille. Uimarantojen ilmoitustauluilla tiedotettiin edellisen uimakauden valvontatutkimustuloksista ja uusimmista uimarantavesien tutkimustuloksista.



Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Ympäristökeskus valvoi myös yleisten uimahallien ja maauimaloiden vedenlaatua. Säännöllisen valvonnan ja näytteenoton piirissä oli 15 uimahallia, kaksi maauimalaa sekä 43 muuta yleistä laitosta, joissa on yksi tai useampi uima-allas. Yleisten uima-altaiden, uimahallien ja maauimaloiden säännöllistä valvontaa varten on laadittu laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma. Ohjelmaan on sisällytetty asetuksen mukainen näytteenotto.

Näytteenottotiheys määräytyy vuosittaisen kävijämäärän mukaan. Helsingin yleisissä uimahalleissa ja uima-altaissa allasvesien mikrobiologinen, fysikaalinen ja kemiallinen laatu oli yleensä hyvä.

Vuonna 2007 aloitettiin yleisten uima-altaiden ja -hallien säännöllisen valvonnan mukaiset maksulliset perustarkastukset (25 kpl). Kohteista tarkastettiin 13 uimahallia, 11 kuntoutuslaitoksen tai palvelutalon uima-allasosastoa sekä yksi muu uima-allaskohde.
 

Tuoteturvallisuus


Kuva: Helsingin ympäristökeskus/Virpi Peltola

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Kuluttajapalveluihin liittyviä tarkastuksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 151. Kuntosalien turvallisuustarkastuksia jatkettiin tekemällä 28 tarkastusta. Liikuntakeskuksia tarkastettiin 15. Kolmen kiipeilykeskuksen seinä tarkastettiin uudelleen.. Uusia valvontakohteita olivat skeittauspaikat, joita tarkastettiin 20. Helsingin alueella toimivia hiihtolatuja tarkastettiin 15 ja talviuintipaikkoja samoin 15. Huvipuistoja ja eläintarhoja tarkastettiin kolme.
 

Kuva: Helsingin ympäristökeskus/Virpi Peltola

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Päiväkotien ja koulujen piha-alueiden turvallisuuden tarkastuksia jatkettiin ilmoitusten ja valitusten perusteella ja tarkastuksia tehtiin 14. Uimarantojen hygieniatarkastusten yhteydessä tarkastettiin keväällä kaikkien yleisten uimarantojen (28) pelastautumisvälineet ja selvitettiin mahdolliset turvallisuusriskit.

Kulutustavaroihin liittyviä tarkastuksia tehtiin neljä, joista yksi  Kuluttajaviraston projekti kosmetiikan turvallisuudesta. Projektissa tarkastettiin kaksi helsinkiläistä kosmetiikan valmistajaa. Kohteista otettiin myös valvontanäytteitä. Lisäksi tarkastettiin mm. leikkikenttävälineitä sekä erilaisia tavaroita valitusten perusteella. Valituksia tuli mm. savustimesta.

Kaikki kuluttajilta tulleet valitukset hoidettiin. Ympäristökeskus antoi myös lausunnon Kuluttajavirastolle sen ohjeesta Ilmoitusten käsittely kunnassa. Tuoteturvallisuusvalvonnan määrä kasvoi edellisvuosiin verrattuna.


Tupakkavalvonta

Ympäristökeskusta työllisti merkittävästi tupakkalain muutokset ja niiden soveltamiseen liittyvä selvitystyö. Ravintolatupakoinnin kieltäminen 1.6.2007 lähtien lisäsi tupakkavalvonnan tehtäviä. Tupakkalain mukaisia siirtymäaikoja myönnettiin 63 kappaletta. Tupakointitilojen omavalvontasuunnitelmia tarkastettiin 45 kappaletta.

Tupakkavalvontaa tehtiin elintarvikevalvonnan tarkastusten yhteydessä ja asiakasvalitusten perusteella. Lisäksi ympäristökeskus osallistui valtakunnalliseen ravintolavalvontakampanjaan ja myyntipaikkaprojektiin. Ravintolakampanjan tarkastuksia tehtiin kohteisiin, joille oli myönnetty siirtymäaika sekä kohteisiin joihin oli rakennettu erillinen tupakointitila. Myös lain myötä täysin savuttomiksi muuttuneita ravintoloita tarkastettiin. Tupakan myyntipaikkojen valvonta keskitettiin sellaisiin myyntipaikkoihin, mitkä sijaitsevat koulujen ja nuorten kokoontumispaikkojen läheisyydessä.
 

Eläinten hyvinvoinnin valvonta

Eläinsuojelu

Kertomusvuoden aikana tehtiin kaikkiaan 254 (edellisvuonna 206) eläinsuojelutarkastusta. Suurin osa eli noin 86 % näistä perustui eläinsuojelueläinlääkärille ilmoitettuihin yksityisten eläintenomistajien tekemiin havaintoihin eläimenpidon. Lemmikkieläimiin kohdistuneissa tarkastuksissa oli koiria 40 %, kissoja 51 % ja muita (kanit, jyrsijät, matelijat, häkkilinnut yms.) 9 % kohteista. Osassa kohteista oli useita eläinlajeja.

Lisäksi tarkastettiin jatkuvan valvonnan alaisia kohteita, kuten eläinkaupat, tallit, navetat, eläinnäyttelyt ja -kilpailut ja muut kaupallisen eläintenpidon kohteet (14 % kaikista kohteista). Tärkeimmät näistä valvontakohteista olivat eläinkaupat ja eläinnäyttelyt. Eläinkauppojen tarkastuksia on viime vuosina suunnattu jatkuvampaan tarkkailuun pelkkien vuositarkastusten sijaan. Tämä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi..

Eläinkauppoihin tehtiin kertomusvuoden aikana 20 tarkastuskäyntiä. Tällöin annetut määräykset koskivat lähinnä lintujen tai kanien häkkien kokoa tai häkkien epäsiisteyttä. Eläintapahtumia tarkastettiin 12. Tänä vuonna niissä ei havaittu vakavia epäkohtia. Hevosia ja tuotantoeläimiä koskevia käyntejä oli 11.
 

Kuva: Sini-Pilvi Saarnio

Kuva: Sini-Pilvi Saarnio


Yhteiskunnalliset ongelmat heijastuivat myös eläinsuojelutyöhön. Eläinsuojelutoimenpiteitä vaativien tapausten osuus (noin 74 % kaikista tarkastuksista) oli edellisten vuosien tapaan hyvin korkea. Toimenpiteistä 13 % oli eläinsuojelulain 40 § mukaisia neuvoja ja ohjeita, 24 % oli eläinsuojelulain 42 § mukaisia määräyksiä epäkohtien korjaamiseksi ja noin 63 % oli eläinsuojelulain 44 § mukaisia kiireellisiä toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi eli tilapäisiä tai pysyviä huostaanottoja.

Yleisimpiä syitä määräysten antamiseen olivat puutteet eläinten perushoidossa (ruokinta, liikunnansaanti, eläinlääkärin hoito sairaille, pitopaikan puhtaus, kehonhoito, turvallisuuden laiminlyönti). Huostaanottoluvut olivat kertomusvuonna edelleen korkeat. Huostaanottoihin johtivat eläinten hylkäämiset, liian sairaan/huonokuntoisen eläimen pito tai kyvyttömyys huolehtia eläimen ja sen pitopaikan päivittäisestä hoidosta. Näistä etenkin hylkäämisten korkea määrä vaikutti kiireellisten toimenpiteiden runsauteen. Lisääntyneeseen pentujen maahantuontiin Virosta ja Venäjältä liittyi myös lieveilmiöinä eläinsuojeluongelmia.

Eri alojen viranomaisyhteistyö oli kuluneena vuonna edelleen vilkasta. Sosiaali- ja mielenterveys-viranomaiset ottivat aktiivisesti yhteyttä eläinsuojelueläinlääkäriin, ja monia tapauksia ratkottiin eri tahojen yhteistyönä. Poliisin kanssa virka-apua annettiin puolin ja toisin; poliisi oli mukana joillain tarkastuksilla ja eläinsuojelueläinlääkäri puolestaan hoiti loppuun poliisin vireille panemia tapauksia. Vakavimpia tapauksia hoidettiin myös yhteistyönä läänineläinlääkärin kanssa.

Eläinlääkintä

Eläinlääkintähuoltolain edellyttämät eläinlääkintäpalvelut ostettiin edellisvuosien tapaan Yliopistolliselta eläinsairaalalta, joka toimii uusissa asianmukaisissa tiloissa Viikissä. Löytöeläimet hoidettiin uudessa Löytöeläintalossa Viikin koetilan alueella, Yliopistollisen eläinsairaalan läheisyydessä.

Löytöeläintalo toimii Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien ja Helsingin yliopiston yhteistyönä ja toimintaa hoitaa kuhmolainen yritys Kiantimes. Löytöeläintalossa hoitoa annettiin kertomusvuoden aikana jo 898 helsinkiläiselle irrallaan tavatulle tai huostaanotetulle eläimelle. Eläinsuojelueläinlääkäri osallistui eläinsuojelullisten tai sosiaalisten syiden takia Löytöeläintaloon tuotujen eläinten tilanteen selvittämiseen ja jatkohoidosta päättämiseen yhteistyössä Löytöeläintalon henkilökunnan ja poliisin kanssa.

Akuuttia pienimuotoista eläinlääkärin hoitoa tarvitsevat löytöeläimet hoidettiin Löytöeläintalolla Vantaan kaupungineläinlääkärit sen sijaan hoitivat  vakavammin loukkaantuneet tai sairastuneet löytöeläimet Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Helsingin eläinsuojeluyhdistys (HESY) antoi apua etenkin tarjoamalla uudelleensijoitusta tarvitsevien eläinten jatkohoitoa sekä hoitamalla eläinten kuljetuksia.


Eläintautien valvonta

Lintuinfluenssan vastustaminen vaikutti ympäristökeskuksen toimintaan myös vuonna 2007. Ympäristökeskus jatkoi varautumista lintuinfluenssan mahdolliseen esiintymiseen luonnonvaraisissa linnuissa yhteistyössä muiden hallintokuntien, kuten pelastuslaitoksen ja rakennusviraston, kanssa. Lintuinfluenssatietoa ja ohjeistusta annettiin niin tiedotusvälineille kuin kuntalaisillekin. Lintuinfluenssaa ei ole Suomesta löydetty.

Mehiläisten esikotelomätätaudin vastustamiseen liittyvän lainsäädäntömuutoksen vuoksi ympäristökeskuksen eläinlääkärit selvittivät lääninhallituksen määräyksestä helsinkiläisten mehiläis-tarhojen tautitilanteen tarkastamalla tarhat ja ottamalla niistä tarvittavat näytteet. Esikotelomätätautia ei helsinkiläisiltä mehiläistarhoilta löytynyt.
 

Onnellisia lemmikkejä. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio

Ympäristökeskuksen eläinlääkärit tekivät 23 eläinten vientitarkastusta ja neljä lintujen tuontilupiin liittyvää tarkastusta. Yhteistyössä  läänineläinlääkärin ja poliisin kanssa selvitettiin eläinten tuontiin liittyviä epäselviä tapauksia.. Yksi Virosta peräisin oleva kissa määrättiin palautettavaksi puutteellisten rokotusten vuoksi.

Etenkin raivotaudin vastustaminen oli vahvasti esillä vuonna 2007. Eläinten purematapauksia sekä epäiltyjä raivotautitapauksia selvitettiin sekä hoitavien lääkäreiden että läänineläinlääkäreiden kanssa.. Raivotautia ei näissä selvityksissä löytynyt, mutta kertomusvuoden aikana Suomessa todettiin tauti Intiasta laittomasti maahantuodussa koiranpennussa. Eläintautilain mukaisista toimenpiteistä ja menettelytavoista neuvoteltiin kaupungin epidemiologisen yksikön, läänineläinlääkäreiden sekä Elintarviketurvallisuusviraston kanssa . Tätä  yhteistyötä  on tarkoitus jatkaa myös vuonna 2008.

 

Ylös

Tulevaisuuden toimintalinjat

Ympäristöterveysvalvonta palvelee kuntalaisia suuntaamalla resurssinsa erityisesti elintarvikevalvontaan. Valvonta tulee edelleenkin painottumaan elintarvikealan toimijoiden omavalvonnan edistämiseen. Erityisesti helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistusta, käsittelyä ja kuljetusta, kaupanpitoa, tarjoilua ja säilytystä valvotaan jatkuvasti sekä erillisinä projekteina. Tavoitteena ovat turvalliset elintarvikkeet ja kuluttajan terveydensuojelu.

Ympäristökeskus laatii kertomusvuonna saatujen kokemusten perusteella toiset kunnalliset valvontasuunnitelmat elintarvike- ja tuoteturvallisuusvalvontaan sekä tupakkalain- ja terveydensuojelulain valvontaan. Suunnitelmissa otetaan huomioon vuonna 2007 käyttöön otettujen tarkastuskertomusten analyysin perusteella mahdollisesti tarkempi kohteiden riskiluokitus. Tarkastuslomakkeet päivitetään tarvittaessa. Koska lakisääteisten tarkastuksien vaatimukset ovat kiristyneet, joudutaan tarkastusta kohti käyttämään aikaisempaa enemmän aikaa.
 

Kuva: Ympäristökeskuksen kuva-arkisto

Kuva: Ympäristökeskuksen kuva-arkisto

Talousveden ja uimaveden terveydellisen laadun valvonta sekä muusta yleisestä terveysvalvonnasta huolehtiminen yleisillä alueilla sekä uimaloissa ja uimarannoilla kuuluvat edelleen painopisteisiimme. Uimarantojen valvonnassa noudatetaan uutta uimarantavesidirektiiviä.

Tuoteturvallisuusvalvonnan laajentamista harkitaan saatujen kokemusten perusteella. Kuitenkin vuonna 2008 henkilövoimavaroja on vain yhden henkilötyövuoden verran. Sama mitoitus on tupakkalain valvonnassa. Tuoteturvallisuusvalvonnassa keskitytään edelleen palvelujen turvallisuuden valvontaan.

Elintarvikkeiden ensisaapumispaikkavalvonta valtiollistetaan 1.5.2008. Tällöin Elintarviketurvallisuusvirasto ostaa nämä palvelut kunnilta. Ensisaapumispaikkavalvontaan kohdistettavia resursseja joudutaan tällöin mahdollisesti lisäämään.

Ympäristöterveyden ja ympäristövalvonnan tietojärjestelmä pyritään uusimaan vuonna 2008 nykyisen käytyä vanhaksi ja päivitysongelmien vuoksi. Samalla varmistetaan, että järjestelmä tulee toimimaan ongelmitta uuden laboratoriojärjestelmän kanssa.

Löytöeläinten hoitoa jatketaan aiempaan tapaan vuoden 2007 myönteisten kokemusten perusteella. Vuosi 2007 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin löytöeläinpalvelut ostettiin yksityiseltä yritykseltä. Yhteistyötä niin Helsingin Yliopiston eläinsairaalan kuin vapaaehtoisten eläinsuojelujärjestöjenkin kanssa jatketaan.


 

 
Copyright 2008 Helsingin kaupungin ympäristökeskus