Ymk:n  pääsivulle    
 
viiva

 

viiva
 


ympäristönsuojelu ja -tutkimus



Huolehdimme kaupungin ympäristöohjelmien ja kestävän kehityksen ohjelmien valmistelusta ja seurannasta sekä ympäristöjohtamisen kehittämisestä. Tehtäviimme kuuluu myös vesistö- ja muu ympäristötutkimus, ympäristön tilan seuranta sekä ympäristövalistus ja -kasvatus.

Lisäksi huolehdimme ympäristövaikutusten arvioinnin, luonnonsuojelun, luonnonvarojen käytön, luonnon virkistyskäytön, maankäytön suunnittelun ja muun yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijatehtävistä.

 


  Ympäristönsuojelun kehittäminen

Luonnonsuojelu
  Ympäristötutkimus Ympäristökasvatus
  Ympäristövaikutusten arviointi Tutkimukset ja julkaisut
  Ympäristötilasto ja luontotietojärjestelmä Tulevaisuuden toimintalinjat

Ympäristönsuojelun kehittäminen

Ympäristönsuojelun kehittämisen painopisteinä olivat Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman (HEKO)  toteutus ja seuranta, erityisesti ympäristöjohtamisen ja ekotukitoiminnan osalta.


Ympäristöjohtaminen ja ympäristöraportointi

Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman 2005–2008 (HEKO) 54 toimenpiteestä yli puolet toteutui vuoden 2007 loppuun mennessä kokonaan tai osittain. Ainoastaan kolme toimenpidettä oli toteutumatta vuoden 2007 lopussa. Toimenpiteiden edistymisestä tiedotettiin HEKO pähkinänkuoressa -esitteen ja HEKO-uutiskirjeiden avulla. Toimenpiteistä mm. ekotukitoiminnan koulutus eteni hyvin. Ekorak -ohjelman (Ekologisen kestävyyden parantaminen rakentamassa) laatiminen käynnistyi.

Kaupungin ympäristöjohtamisen ulkoinen arviointi aloitettiin. Vuoden 2007 lopulla käynnistyi johtamisjärjestelmän arviointiin keskittyvä, ulkopuolisella asiantuntijalla teetettävä auditointi.
 

Kuva: Niklas Sjöblom/Taivasalla.net

Kuva: Niklas Sjöblom / Taivasalla.net

Virastojen ja laitosten ympäristöjohtamisen valmennusta suunniteltiin ja toteutettiin ympäristöjohtamisen asiantuntijaryhmässä. Virastojen ja laitosten johtoa valmennettiin johtoryhmävierailujen avulla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti pienten virastojen ympäristöasioiden hallinnan kehittämiseen. Kaupungin ympäristöjohtamisen asiantuntijoille järjestettiin laaja seminaari joulukuun alussa.

Kaupungin vuosittaista ympäristöraportointia ja sen kehittämistä jatkettiin ympäristökeskuksen koordinoimana. Vuoden 2006 ympäristöraportissa kerrottiin esimerkkejä kaupungin ympäristöasioiden hoidosta. Tällaisia olivat mm. katupölyn vähentämiseen tähtäävä tutkimusyhteistyö sekä Helsingin Energian kannustava työ koulujen kestävän kehityksen ja järkevän energiankäytön hankkeiden edistämisessä. Raportti käsiteltiin valtuustossa kesäkuussa. Kaupungin ympäristöraportoinnin kehittämistä ohjaava asiantuntijatyöryhmä kokoontui neljä kertaa.


Pk-yritysten ympäristösuorituskyvyn vahvistaminen


Ympäristökeskuksessa meneillään olevan hankkeen  ”PK-yritysten ympäristösuorituskyvyn vahvistaminen”  tavoitteena on vahvistaa helsinkiläisten pienten ja keskisuurten yritysten valmiuksia parantaa ympäristöasioiden hallintaa ja ekotehokkuutta. Hyvä ympäristöosaaminen parantaa yritysten kilpailukykyä ja kaupungin ympäristön tilaa sekä lisää Helsingin elinvoimaa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin Tukkutorin ja Helsingin elinkeinopalvelujen kanssa. Vuonna 2007 valmistui hankkeen esiselvitys. Esiselvityksen rahoitukseen osallistui myös Uudenmaan TE-keskus. Toimintavuoden lopussa käynnistyi pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama PK-hanke. Siinä vertaillaan muissa pohjoismaisissa kaupungeissa käytössä olevia PK-yrityksiä varten kehitettyjä  kevennettyjä ympäristöjärjestelmiä ja niiden todentamismenetelmiä . Hankkeessa arvioidaan myös kaupunkien merkitystä yritysten ympäristöosaamisen vahvistamisessa. 

Tutkimukset ja selvitykset

Kuuden suurimman kaupungin eli kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaan, Tampere, Turku ja Oulu) yhteistyönä tuotettiin selvitys kaupungin työntekijöiden ympäristöasenteista. Tutkimuksen toteutti Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tulokset raportoidaan vuoden 2008 alussa.

Ympäristökeskus osallistui myös kuluvana toimintavuonna kolmevuotiseen hankkeeseen, jossa arvioidaan kotitalouksien luonnonvarojen käyttöä MIPS- menetelmän avulla. MIPS (Material Input Per Service Unit) on tuotteiden tai palvelujen potentiaalisten ympäristövaikutusten vertailuun käytettävä laskentamenetelmä.



Ympäristötutkimus

Vesistöseuranta

Ympäristökeskus kerää tietoja kaupungin vesiympäristön tilasta ja sen muuttumisesta sekä osallistuu aktiivisesti erilaisiin yhteistyöhankkeisiin Helsingin ja Espoon edustan sekä Suomenlahden tilan seurannassa. Julkisen valvonnan alaisena vesientutkimuslaitoksena ympäristökeskus hoitaa tilausten tai sopimusten perusteella kaupungin eri hallintokunnille vesistöjen velvoitetarkkailuja ja tarjoaa rajoitetusti esimerkiksi näytteenottopalveluja ulkopuolisille asiakkaille.
 

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola

Kesäistä näytteenottoa. Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Virpi Peltola
 

Vuonna 2007 vesistötutkimuslaboratorio analysoi 818 klorofyllinäytettä, 108 kvantitatiivista kasviplanktonnäytettä, 90 kvalitatiivista kasviplanktonnäytettä ja 17 pohjaeläinnäytettä.

Merkittävin vesistötutkimushanke oli Helsingin ja Espoon kaupunkien jätevesien vesistövaikutusten yhteistarkkailu Helsingin merialueella. Siinä seurattiin jätevesien johtamisen aiheuttamia muutoksia merialueella. Ympäristökeskus jatkoi myös Töölönlahden seurantaa.

Joulukuun alussa sattui yksi erillistä seurantaa vaativa poikkeustilanne jäteveden puhdistuksessa tai johtamisessa. Runsaiden sateiden, lumensulamisen ja korkean merivedenpinnan takia jätevesien purkutunnelin kapasiteetti kävi riittämättömäksi. Osa puhdistetusta jätevedestä johdettiin Vanhankaupunginlahteen noin vuorokauden ajan. Ympäristökeskus teki tapahtumien johdosta ylimääräistä vesistötarkkailua Vanhankaupunginlahdella.
 

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Ilppo Kajaste

Talvista näytteenottoa. Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Ilppo Kajaste

Ympäristökeskus julkaisi Helsingin ja Espoon jätevesien vaikutusten tarkkailuraportin vuosilta 2002–2006 Helsingin ja Espoon merialueelta. Veden laatuluokituksen mukaan Vanhankaupunginlahden vesi oli välttävää. Muiden lahtialueiden sekä sekä Kruunuvuorenselän ja jätevesien purkupaikkojen ympäristöjen vesi samoin kuin muun, lähinnä sisäsaariston ulkopuolella  olevan, veden latu oli hyvää.

Erinomaiseksi tai huonoksi ei luokiteltu yhtään merialueen osaa. Tutkimusjakson aikana typenpoisto Viikinmäen keskuspuhdistamolla tehostui huomattavasti, koska vuonna 2004 otettiin käyttöön uusi biologisen jälkikäsittely-yksikkö.  Viikinmäen fosforikuormitus väheni noin 40 prosenttia. Suomenojan puhdistamon kuormitus kasvoi hieman tutkimusjakson aikana.

Ympäristökeskus selvitti kertomusvuonna, millainen oli ollut kasviplanktonin suhde ympäristö-muuttujiin Helsingin ja Espoon merialueella vuosina 1969-2003. Pienten jätevesipuhdistamojen pudistustehon paraneminen, puhdistamojen lakkauttaminen sekä jätevesien johtaminen ulkosaaristoon on vähentänyt ravinteiden määrää erittäin paljon Helsingin lahtivesissä.

Sisäsaariston kasviplanktonbiomassat pienenivät paikoin huomattavasti tutkimuskauden aikana. Ulkosaariston kevätkukinnan lajisto on muuttunut 1980-luvulla piilevävaltaisesta panssarisiimalevävaltaiseksi ja 2000-luvulla kevätkukinnan biomassasta jo 80% oli panssarisiimaleviä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin ympäristökeskuksen julkaisusarjassa.


Ympäristötilasto ja luontotietojärjestelmä

Helsingin ympäristötilasto (helsinginymparistotilasto.fi) on Internet-palvelu, jonne on koottu tiedot kaupungin keskeisistä ympäristöä kuormittavista ja ympäristön tilaa kuvaavista asioista Ympäristötilasto avattiin Internettiin elokuussa 2007.

Helsingin luontotietojärjestelmän yleisöversio julkistettiin Maailman ympäristöpäivän tilaisuudessa 5.6.2007. Yleisöversion ruotsinkielisten ja englanninkielisten versioiden käyttöönoton valmistelu aloitettiin. Järjestelmään tallennettujen arvokkaiden kasvillisuus- ja kasvistokohteiden päivitys saatettiin loppuun viemällä tietokantaan Santahaminan kasvikartoitus. Matelija- ja sammakkoeläinkartoitusten vienti tietokantaan on aloitettiin.
 

 Luonnonsuojelu

Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu

Ympäristökeskuksen, yliopiston, kaupungin muiden virastojen sekä sidosryhmien yhteistyönä laadittu Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma (LUMO ) valmistui.  Toimintaohjelmasta pyydettiin lausunnot lautakunnilta, järjestöiltä ja muilla tahoilta. Ympäristöministeriö rahoitti hanketta.
 

 
Luonnon lumoa Ruutinkoskella. Kuvat: Pira Cousin.  
Helsingin uusi luonnon-suojeluohjelma valmistui ja lähetettiin lausunnoille. Siinä esitetään toimenpiteet ja aikataulut alueiden rauhoittamiseksi, seurannaksi sekä
hoidon ja käytön suunnittelemiseksi.

 
 

Ympäristökeskus osallistui Lintulahdet Life Nature -projektin viimeisenä vuotena linnusto-seurantaan sekä kosteikko-oppaan tuottamiseen.

Haltialan metsäalueella seurattiin purovesien laatua ja pohjaveden korkeutta. Siellä tehtiin myös tikkojen sekä lahopuukuoriaisten seurantaa. Kivinokan käävät ja orvakat kartoitettiin. Hoito- ja käyttösuunnitelmat laadittiin Haltialan aarnialueen, Ruutinkosken, Pitkäkosken sekä Niskalan arboretumin luonnonsuojelualueille. Helsingin saariston luotojen linnuston seurantaa jatkettiin aiempaan tapaan.

Ympäristökeskus osallistui lintujen ruokinnan järjestelyihin yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Kauppatorin lokkeja koskeva selvitys käynnistyi.

Ympäristökeskus osallistui myös eri virastojen maankäytön, luonnonhoidon ja virkistyskäytön suunnitteluhankkeisiin.
 

 Tutkimukset ja julkaisut 

Ympäristökeskus tuottaa ja välittää riittävää, ajankohtaista ja luotettavaa tietoa Helsingin ympäristön tilasta ja elintarvikkeiden laadusta sekä suunnitelmien ja hankkeiden ympäristö- ja terveys-vaikutuksista. Ympäristökeskuksen tutkimustoiminnan painopistealueita olivat luontotutkimukset, Helsingin ympäristön ja merialueen tila sekä ilmansuojelu. Ympäristökeskuksen sarjoissa ilmestyi 15 julkaisua luonto-, vesistö-, ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveysaloilta.
 

Ympäristövaikutusten arviointi

Ilmansuojelu, melu ja liikenne

Ympäristönsuojelulain mukainen liikennemeluselvitys valmistui. Se tehtiin samanaikaisesti Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen selvitysten kanssa. Selvitykset ovat ensimmäisiä Suomessa, ja niiden sisältö määräytyy valtioneuvoston asetuksen mukaan. Selvityksen valmistuttua aloitettiin ympäristönsuojelulain mukaisen meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatiminen. Loppuvuodesta tehtiin asukaskysely melun häiritsevyydestä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toimintasuunnitelmaa valmisteltaessa. Herkkien kohteiden meluntorjuntaselvityksen laatiminen aloitettiin.
 

Kuva: Helsingin ympäristökeskus /Insinööritoimisto Akukon Oy

Kuva: Helsingin ympäristökeskus / Insinööritoimisto Akukon Oy


Ympäristökeskus laati yhdessä YTV:n ja rakennusviraston kanssa selvityksen vuonna 2006 tapahtuneista hiukkasten raja-arvon ylityksistä. Kaupunginhallitus hyväksyi 24.9. Helsingin kaupungin varautumissuunnitelman ilman epäpuhtauksien äkillisen kohoamisen varalle.

Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman luonnos valmistui joulukuussa. Ilmanlaatuasetuksen mukaan kunnan on laadittava ja toimeenpantava suunnitelmia tai ohjelmia, mikäli hiukkasten ja typpidioksidin raja-arvot ylittyvät. YTV teki samaan aikaan pääkaupunkiseudun ilmansuojeluohjelmaa, jonka laatimiseen osallistuttiin. Asiantuntija-apua annettiin myös joulukuussa hyväksytyn Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian 2030 valmisteluun.

Katupölyn vähentämistä kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon avulla tutkittiin KAPU-projektissa, johon saatiin lisärahoitusta ympäristöministeriön ympäristöklusterin tutkimusrahoista. Ympäristökeskus osallistui myös VTT:n koordinoimaan tutkimukseen, jossa selvitettiin uusiutuvaa energiaa käyttävien ajoneuvojen yhteyttä katualueiden typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksiin. Selvitettiin myös kaasun liikennekäytön mahdollisuuksia Kampin terminaalissa. Ympäristö-vyöhykkeen soveltuvuudesta Helsinkiin valmistui esiselvitys.
 

Kuva: Niklas Sjöblom  /Taivasalla.net

Kuva: Niklas Sjöblom /Taivasalla.net

Ympäristökeskus osallistui mm. YTV:n jätteenpolttolaitoksen ja Länsisalmi-Vuosaari –voimajohdon ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen ohjausryhmiin, Vuosaaren satamahankkeen toteutusta ja seurantaa hoitaviin työryhmiin, Kruunuvuoren yhteistoiminta-ryhmään ja pyöräilytyöryhmä Sykkeliin.

Edellisvuosien tapaan ympäristökeskus osallistui Autottoman päivän ja Energiansäästöviikon suunnitteluun ja toteutukseen.

Konsultointi ympäristövaikutusten arvioimisessa

Vuonna 2007 annettiin lausunnot 43 asemakaavaehdotuksesta, 35 kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kolmesta naapurikuntien yleiskaavasuunnitelmasta, kahdesta maakuntakaavasta, kuudesta valtuustoaloitteesta, seitsemästä YVA-ohjelmasta tai selostuksesta. Lisäksi annettiin lausunto mm. Helsingin yleiskaavan kehityskuvaluonnoksesta, Helsingin MA-ohjelmaluonnoksesta (Laadukkaan asumisen Helsinki), liikennepoliittisesta selonteosta ja kahdesta Helsingin osayleiskaavaluonnoksesta.

Ympäristökeskuksen asiantuntijat osallistuivat erilaisiin työryhmiin ja antoivat asiantuntija-apua muiden virastojen ja laitosten suunnitelmien ja hankkeiden ympäristövaikutusten selvittämiseen, arviointiin ja seurantaan.

 Ylös

Ympäristökasvatus

Harakan luontokeskus

Kaikille avoin Harakan luontokeskus esittelee merellistä Helsinkiä, Suomenlahden saaristoa, vedenalaista elämää, meremme murtovesiluonnetta sekä Itämeren ympäristökysymyksiä. Luontokeskus tarjoaa palveluja suurelle yleisölle sekä kohdennetusti päivähoidolle ja oppilaitoksille. Harakka on myös ympäristökasvatuksen kehittämiskeskus ja tuottaa materiaaleja ja projekteja yhteistyössä mm. tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa.
 



Luonto- ja taidetapahtumassa tutustutaan luontokeskuksen
pihapiirin monimuotoisuuteen. Kuva: Kaisa Pajanen.

Vuonna 2007 luontokeskus oli avoinna yleisölle 2.5. – 30.9. tiistaista perjantaihin klo 10 - 17 ja viikonloppuisin klo 12 - 16. Palvelut tavoittivat jälleen hyvin asiakkaansa: luontokouluun: saariseikkailuihin ja retkille oli runsaasti tulijoita. Harakan vierailijoista hieman edellisvuotta useampi eli 4 467 osallistui erilaisiin opastus- ja opetustapahtumiin. Yksittäisiä kävijöitä ja tilausretkiä oli suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2006. Luontokeskuksen uusi esite valmistui.
 

Harakan luontokoulu

Luontokouluun osallistui kaikkiaan 61 luokkaa opettajineen (yhteensä 1 206 oppilasta). Opetusryhmät olivat peruskoulun 3. - 9. luokkia. Syyskaudella opetusta järjestettiin viikon ajan ruotsinkielisille oppilaille yhteistyössä Natur och Miljö r.f.:n kanssa. Myös yksi lukiolaisryhmä osallistui luontokouluun. Luokat tutustuivat saaristoluontoon ja Itämereen yhden tutkimuspäivän ajan. Opetusvirasto kustansi luontokouluavustajan palkkion. Elokuussa luontokoulu järjesti saarella Suomen luontokoulujen vuotuisen tapaamisen.

Luontokouluun osallistui kaikkiaan 56 luokkaa opettajineen (yhteensä 1 238 oppilasta). Vaikka luokkamäärä oli pienempi kuin vuonna 2006, oppilaita kävi luontokoulussa edellisvuotta enemmän, todennäköisesti ryhmäkokojen suurentumisen takia.

Opetusryhmät olivat peruskoulun 1.–9. luokkia, yleisimmin 4. ja 5. luokkia. Kaksi lukiolaisryhmää Ressun lukiosta kävi Harakassa omatoimiretkellä, jossa heillä oli käytössään luontokoulun välineistö. Opetusvirasto kustansi luontokouluavustajan palkkion. Elokuussa luontokoulu järjesti Itämeren alueen luontokoulujen yhteistyöhankeen ( BSR - Eagl) organisoiman luonto- ja ympäristöopettajien täydennyskoulutuksen päättäjäistilaisuuden Harakassa.

Palvelujen laadun kehittämiseksi ja asiakastuntemuksen parantamiseksi teetettiin yhteistyössä Espoon luontotalo Villa Elvikin kanssa opinnäytetyö koulujen luontokoulutarpeista. Tutkimuksessa selvitettiin millaista ympäristökasvatuksen tukea koulut tarvitsevat ja haluavat ja miten Harakan luontokeskus ja Villa Elfvik voisivat paremmin tukea koulujen ympäristökasvatusta.

Saariseikkailut

Saariseikkailuja Harakassa järjestettiin yhteensä 70. Näistä 59 järjestettiin päivähoidon ryhmille ja 11 tilauksesta. Suuren suosion saivat seitsemänä sunnuntaina järjestetyt perheille suunnatut saariseikkailuretket, joille osallistui keskimäärin 48 henkeä/retki. Kaikkiaan saariseikkailuihin osallistui 1 458 henkeä.

Ryhmille oli tarjolla kaksi eri aiheista saariseikkailuohjelmaa: Sukellus muinaisiin meriin ja Luonnonystävän matkassa. Ohjelmat sisältävät seikkailullista luonnonhavainnointia ja kannustavat ympäristövastuullisuuteen. Saariseikkailut saivat erinomaista palautetta osallistujilta.


L
uontoretket

Opastettuja luontoretkiä Helsingin lähiluontoon järjestettiin 38 ja niille osallistui yhteensä 1 391 retkeläistä, keskimäärin 37 henkeä/retki. Harakan retkillä osallistujia oli 46/retki. Retkien osallistuja-määrät ovat siis varsin korkeita, tosin keskimääräinen kävijämäärä laski hieman edellisvuodesta.

Retkistä suosituimpia olivat Harakan koko perheen meribiologiaretki, Harakan koko perheen ötökkäretki, Maailman ympäristöpäivän retki Vuosaaren täyttömäelle, Harakan kedot ja niityt sekä kevätretki Harakan lintusaarelle. Luontoretket järjestettiin yhteistyössä Gardenia Helsingin ja pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Tilauksesta retkiä Harakkaan järjestettiin yhteensä 60 ja lisäksi tilaussaariseikkailuja 11. Tilausretkiin osallistui 1 359 henkeä.


Kurssit

Kurssien suunnittelussa ja tiedottamisessa tehtiin jälleen seudullista yhteistyötä. Helsingin, Espoon ja Vantaan luontokeskusten järjestämät ympäristökasvatuskurssien ohjelmat koottiin yhteensä 36 kurssia sisältäväksi esitteeksi.
 



Kasvattajille suunnatulla talviluontokurssilla
seurataan talvikalastusta Vanhankaupunginlahdella
Eero Haapasen johdolla. Kuva: Margit Jensen.

Harakan järjestämistä ympäristökasvatus- ja luontokursseista toteutuivat Talviluonto, Erityisryhmien ohjaaminen ekoterapeuttisin menetelmin, Linnut sekä Kala- ja kalastuskurssi. Osallistujia oli keskimäärin 19 henkeä/kurssi. Suunnitelluista kursseista jäi toteutumatta viisi kurssia vähäisen osallistujamäärän takia. Toteutuneet kurssit saivat hyvää palautetta osallistujilta.

Harakassa myös järjestettiin elokuussa viiden päivän pituinen 7–12-vuotiaille suunnattu saaristoluontoleiri. Leiriin osallistui 16 lasta.
 

Lasten luontoleirillä tutustutaan saaristoluontoon.
Kuva: Pia Bäckman.


Näyttelyt ja yleisötapahtumat

Harakan rantavajan akvaariot ja historiallisiin kasematteihin levittäytyvä Sama meri kaikissa meissä -näyttely olivat avoinna jo kahdeksatta vuotta. Vaihtuville näyttelyille varatussa kasematissa oli esillä Itämeren rannoilla -valokuvakilpailun 2006 parhaimmisto, Harakan taiteilijoiden näyttelyjä ja. pääkaupunkiseudullisena yhteistyönä tuotettu ilmastonmuutosnäyttely ”Kuumentavia skenaarioita & viilentäviä valintoja”.

Elokuussa Harakassa järjestettiin luonto- ja taideaiheinen yleisötapahtuma. Tilaisuus oli sisällöltään ja tunnelmaltaan erittäin onnistunut. Siihen osallistui noin 140 henkeä.

Ekotukitoiminta

Ekotukitoiminnan tavoitteena on ympäristötietoisuuden ja -vastuullisuuden lisääminen kaupungin työpaikoilla, ympäristönäkökulman huomioonottaminen kaikessa kaupungin toiminnassa, ympäristövastuullisten toimintatapojen ja palvelujen kehittäminen sekä luonnonvarojen säästäminen.

Ekotukihenkilöiden tehtävänä on kouluttautua oman työyksikön ympäristöasioiden tuntijaksi sekä kehittää ja viedä eteenpäin käytännön ratkaisuja. Lisäksi he opastavat ja motivoivat työtovereita ja ovat yhteistyössä toisten ekotukihenkilöiden kanssa. Jos virastossa on ympäristöjärjestelmä, ekotukihenkilöt toimivat yhteistyössä ympäristövastaavien ja asiantuntijoiden kanssa ja ovat mukana tekemässä ja toteuttamassa ympäristöjärjestelmää.
 



Ekotukikoulutusta Helsingin kaupungin työntekijöille.
Kuva: Johanna af Hällström

Vuoden aikana järjestettiin yhteistyössä henkilöstökeskuksen ja opetusviraston kanssa kuusi ekotukikoulutusta. Niihin osallistui yhteensä 179 kaupungin työntekijää. Hankeen esite valmistui kesällä ja ekotukihenkilön käsikirja joulukuussa. Toiminnan intrasivut uusittiin.

Joulukuussa 2006 käynnistynyt  Interreg III A -hanke ”Ekotukitoiminnan kehittäminen” oli Helsingin ja Tallinnan kaupunkien yhteishanke ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Tavoitteena oli kehittää ekotukitoimintamalli Helsingin ja Tallinnan kaupunkien käyttöön. Pilottivirastoina toimivat rakennusviraston ohella ympäristökeskus, joiden henkilöstölle tehtiin alkukartoitus ja joiden ekotukihenkilöt laativat loppuvuonna suunnitelmat vuoden 2008 ekotukityölle.

Ympäristökasvatuksen yhteistyö- ja kehittämishankkeet

Ympäristökasvatuspalvelujen, kuten kurssien ja retkien, suunnittelussa ja toteuttamisessa, tehtiin jälleen laajaa yhteistyötä mm. lähikuntien, Uudenmaan ympäristökeskuksen, opetusviraston, sosiaaliviraston, Gardenia - Helsingin, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen ja Suomen ympäristökasvatuksen seuran kanssa. Harakan luontokeskus toimi Vihreä lippu ympäristökasvatusohjelman paikallisena edistäjänä.
 



Eteläafrikkalaisia ympäristökasvattajia tutustumassa Helsingissä
tehtävään ympäristökasvatustyöhön. Kuva: Jarkko Nikkilä.


Ympäristökeskus osallistui Life Lintulahdet EU-hankkeessa tehdyn Retkelle Kosteikkoon -kirjan kirjoittamiseen ja toimittamiseen. Laaja Turun yliopiston koulutuskeskuksen koordinoima BSR -Eagle -hanke tarjosi tilaisuuden ympäristökasvatuksen osaamisen kehittymiselle. Ympäristökeskus osallistui tutustumismatkalle Tukholmaan ja loppuseminaariin Viroon sekä luontokouluopettajien täydennyskoulutukseen.
 

 

Tulevaisuuden toimintalinjat

Ympäristönsuojelu ja -tutkimus on kunnan lakisääteinen tehtävä ja painottuu vahvasti ympäristö-ongelmien ehkäisyyn. Ennaltaehkäisy on taloudellisesti tuloksekkain tapa vaikuttaa ympäristö-asioissa. Voimavarojen optimaaliseen suuntaamiseen ennaltaehkäisevän ja valvontatoiminnan välillä on jatkossa syytä kiinnittää huomiota.

Ympäristön tilasta, erityisesti Suomenlahden ja muiden vesistöjemme tilasta, tarvitaan päätöksentekijöille ja asukkaille ajantasaista tietoa. Helsingin ja Turun kaupunginjohtajien aloitteesta vuonna 2007 käynnistynyt Itämeren haastekampanjan tavoitteena on Suomenlahden ja erityisesti rannikkovesien tilan parantaminen. Ympäristökeskus panostaa lähivuosina rannikkovesien ja pienvesien tilan tutkimiseen ja seurantaan mm. jotta jatkossa olisi mahdollista nähdä haastekampanjan vastaanottaneiden tahojen toimien myönteiset vaikutukset veden tilaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi ja hallinta korostuu lähivuosina pääkaupunkiseudun ilmastostrategian valmistuttua. Helsingissä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittaviin toimiin on syytä ryhtyä aikaisempaa tavoitteellisemmin.
 

Kuva: Niklas Sjöblom/Taivasalla.net

Kuva: Niklas Sjöblom / Taivasalla.net


Liikenteen päästöjen aiheuttamien ilmanlaadun raja-arvojen ylittyminen pyritään estämään Ilmansuojelun toimintaohjelman toimia toteuttamalla. Ohjelma hyväksyttäneen kaupunginhallituksessa keväällä 2008.

Helsingin ympäristöpolitiikan mukaisesti ympäristöjohtamista, ympäristöasioiden tavoitteellista hallintaa, tullaan virastoissa ja laitoksissa kehittämään. Ympäristökeskuksen ympäristöjohtamisen asiantuntemusta suunnataan siihen.

Lähivuosina panostetaan kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmän kehittämiseen. Keskeistä on, että kaupungin strategiaan sisältyy ympäristölinjauksia. Johtamisjärjestelmä kaipaa tehostamista.

Vuosi 2009 on Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman viimeinen toimintavuosi. Myös Kestävän kehityksen toimintaohjelman ohjelmakausi lähenee loppua (2010). Kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmän ulkoinen arviointi käynnistettiin vuonna 2007. Vuonna 2008 on tarkoitus toteuttaa vaikuttavuuden arviointiin painottuva vertaisauditointi yhdessä jonkin eurooppalaisen ison kaupungin kanssa. Kaksiosaisen arvioinnin tuloksia hyödynnetään kaupungin ympäristöjohtamisen kehittämisessä.
 

Ylös

 
Copyright 2008 Helsingin kaupungin ympäristökeskus