Eläimenä Helsingissä
Kaupungissa syntyy erikoisia ekologisia suhteita.
Vaikka eläinlajien määrä keskustassa on pieni, joidenkin lajien kannat
ovat tiheitä. Lajinsisäinen kilpailu voi siten olla ankaraa.
Lajienvälisessä kilpailussa syntyy uusia asetelmia: missään muissa
oloissa kuin kaupungeissa eivät varpuset, pulut, naakat, varikset ja
lokit kilpailisi samoista leipäpalasista.
Suhtautuminen kaupunkieläimiin jakaa ihmisiä.
Oikeastaan se jakaa jopa yksittäisen ihmisen, aina tilanteen mukaan:
orava pihapuussa on soma, mutta vintillä pesiessään häiriöksi. Lintujen
ruokinta kuohuttaa tunteita vuodesta toiseen. Näkyvät muutokset
herättävät voimakkaita reaktioita: valkoposkihanhia tai katoilla
pesiviä lokkeja on monien mielestä ”jo liikaa”, sen sijaan sinitiaisen
tai viherpeipon kantojen monikymmenkertaistumista ei ole vastaavalla
tavalla osattu panna merkille.
Aloita
kierros cityeläinten parissa!
|