7 §

Lausunto ympäristöministeriölle asetuksesta rakennusten paloturvallisuudesta

HEL 2016-013763 T 03 00 00

YM1/6211/2016

Päätös

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti antaa seuraavan lausunnon otsikkoasiassa:

Kaupungin asianomaiset virastot, asuntotuotantotoimisto, rakennusvalvontavirasto ja pelastuslaitos, ovat osaltaan tutustuneet luonnokseen asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta. Asetusluonnoksella on tarkoitus korvata vuoden 2017 lopussa kumoutuva ympäristöministeriön asetukseen perustuva Suomen Rakentamismääräyskokoelmaan kuuluva Määräykset ja ohjeet E1 Rakennusten paloturvallisuus. Tämän lisäksi asetusluonnokseen on viety ympäristöministeriön asetuksilla vahvistetuista ohjeista E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus, E4 Autosuojien paloturvallisuus, E7 Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus ja E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus määräyksinä asetetut asiat. Myös nämä ohjeet (E2, E4, E7 ja E9) kumoutuvat vuoden 2017 lopussa. Osittain asetusluonnos sisältää aiemmin ohjetasoisina määrättyjä asioita, joiden on nyt katsottu edellyttävän velvoittavuutta.

Asuntotuotantotoimiston, rakennusvalvontaviraston ja pelastuslaitoksen lausunnot ovat liitteinä. Lisäksi Helsingin kaupunki toteaa seuraavaa:

Kuten koko Suomessa, myös Helsingissä väestö ikääntyy merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana. Nykyään noin 147 000 helsinkiläistä asuu kerrostaloissa, joissa ei ole hissejä. Helsinki haluaa lisätä esteetöntä asumista, ja erityisesti ikääntyvän väestön osalta jälkiasennushissit ovat osoittautuneet tehokkaaksi toimenpiteeksi itsenäisen, omassa kodissa asumisen pidentämiseksi.

Valtioneuvoston vuonna 2013 tekemän ja edelleen voimassa olevan periaatepäätöksen ”Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 - 2017” mukaan maassamme tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Nyt niitä on vain kolmannes siitä, eikä kaikkia tarvittavia asuntoja voida toteuttaa uudistuotantona.

Voimassa olevan Suomen rakentamismääräyskokoelman (E1, Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet 2011) mukaisesti porraskäytävän uloskäytävän leveyden tulee yleensä olla vähintään 1200 millimetriä. Ko. rakentamismääräyskokoelman ohjeen mukaisesti jälkiasennettaessa portaaseen hissi tai muu tasonvaihtolaite asunnon uloskäytävän leveyden tulisi olla vähintään 900 millimetriä. Lisäksi ko. rakentamismääräyskokoelman ohjeen mukaisesti uloskäytävän kaventuessa porrashuone varustetaan sisääntulotasolta laukaistavalla savunpoistoluukuulla tai automaattisella savunpoistolaitteistolla.

Asetusluonnoksen mukaisesti uloskäytävän leveyden on oltava vähintään 1 200 millimetriä ja uloskäytävän vapaan korkeuden on oltava vähintään 2 100 millimetriä. Edellä mainitusta poiketen, kuitenkin:

1. poistumisalueella, jonka henkilömäärä on enintään 60, voi toinen uloskäytävä olla vähintään 900 millimetrin levyinen;
2. enintään kaksikerroksisessa asuinrakennuksessa voi olla yksi vähintään 900 millimetrin levyinen uloskäytävä.

Asetusluonnoksen muistion mukaisesti uloskäytävän mittavaatimukset vastaavat nykyisiä vaatimuksia, mutta ne on koottu samaan pykälään. Jälkiasennushissiä koskeva E1 ohje on nostettu säännökseksi kuitenkin niin, että leveyttä koskevaa ohjetta on lievennetty 900 millimetristä 850 millimetriin, mikä helpottaa jälkiasennushissin mitoittamista ja sijoittamista porrashuoneisiin. Mitoituksessa tulee ottaa huomioon ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten käyttöturvallisuudesta annettu vaatimus, jonka mukaan uloskäytävän kautta on oltava mahdollisuus kuljettaa henkilö paareilla.

Asetusluonnoksen mukaisesti sammutusreitit kellariin on järjestettävä niin, että kellarikerroksiin päästään maanpinnan tasolta kulkematta kerroksien uloskäytävien kautta. Kellariin johtavan sammutusreitin vähimmäisleveys on 900 millimetriä.

Asetusluonnoksen mukaisesti käyttötarkoitukseltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettava eri palo-osastoiksi (käyttötarkoitusosastointi). Eri käyttötarkoitusryhmiä voidaan kuitenkin sijoittaa samaan palo-osastoon, jos se ei vaaranna henkilöturvallisuutta ja jos kaikkien samaan palo-osastoon sijoitettavien käyttötarkoitusryhmien kaikki palotekniset vaatimukset täytetään. Eri palo-osastoiksi on kuitenkin muodostettava:

1. uloskäytävät,
2. asunnot,
3. majoitus- tai potilashuoneita sisältävät palo-osastot;
4. kattilahuoneet, jos kattilahuoneen lämmityslaitteiden kokonaisteho on yli 25 kilowattia,
5. polttoainevarastot,
6. autosuojat, pois lukien pientalon erillinen autosuoja;
7. rakennuksen sisällä olevat keskusilmanvaihtolaitteiston konehuoneet,
8. hissikuilu ja konehuoneet, lukuun ottamatta hissikuiluja, jotka sijaitsevat osastoidussa porrashuoneessa;
9. erilliset isot varastot.

Nykyään uudisrakennuksen esteettömäksi mitoitetun hissikorin tulee olla vähintään 1100 mm leveä ovisivultaan ja syvyydeltään 1400 mm. Jälkiasennushissien vähimmäisvaatimuksena pidetään 700 mm leveää hissikorin sisämittaa, jolloin jälkiasennushissiä pidetään riittävän esteettömänä. Hissikorin leveys voi kuitenkin poikkeustapauksessa olla pienempi. Jälkiasennushissin rakentamisen jälkeisen asumisturvallisuuden varmistaminen on tärkeä asia, mm. paarikuljetus tulee onnistua portaita pitkin jälkiasennushissin valmistuttua.

Helsingin kaupunki esittää, että jos olemassa olevan rakennuksen uloskäytävään asennetaan hissi tai muu tasonvaihtolaite, voi asunnon uloskäytävä olla 850 millimetrin levyinen, kuitenkin tapauskohtaisesti vähintään 800 millimetrin levyinen. Usein jopa 800 millimetrin levyinen porrassyöksy riittää paarien kuljettamiseen, jos porrastasanteilla on riittävästi tilaa kääntymiseen. Helsingissä on vuosien 2000 - 2016 aikana hyväksytty jälkiasennushissin rakentamisessa tapauskohtaisesti uloskäytävän leveydeksi minimissään 800 millimetriä, mikäli rakennusluvan käsittelyn yhteydessä mm. porrashuoneessa tehty paaritesti on onnistunut hyväksyttävästi. Suomen rakennuskannan tyypillinen porrashuone on perustyypiltään kaksivartinen portaikko, jonka kokonaisleveys on 2500 - 2600 millimetriä. Jälkiasennushissin kuiluleveyden ollessa minimissään 900 millimetriä, kokonaisleveydeltään 2500 millimetriä leveän portaikon porrassyöksyn leveys on tällöin 800 millimetriä.

Helsingin kaupunki esittää myös, että jos olemassa olevan rakennuksen uloskäytävään asennetaan hissi tai muu tasonvaihtolaite, voi ko. uloskäytävälinjassa olevan kellariin johtavan sammutusreitin leveys olla 850 millimetriä, kuitenkin tapauskohtaisesti vähintään 800 millimetriä.

Lisäksi Helsingin kaupunki esittää, että olemassa olevien käyttötarkoitukseltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavien tilojen olemassa olevaa palo-osastointia ei tarvitsisi muuttaa nykyvaatimusten mukaiseksi rakennettaessa jälkiasennushissi porrashuoneen yhteyteen, koska esimerkiksi historiallisesti arvokkaiden / rakennussuojeltujen porrashuoneiden osastovaatimuksen päivittäminen nykymääräysten mukaiseksi jälkiasennushissin rakentamisen yhteydessä ei useinkaan ole mahdollista turmelematta vanhoja arvokkaita ja alkuperäisenä säilyneitä rakenteita kuten porrashuoneiden ovia, ikkunoita yms.

Lopuksi Helsingin kaupunki esittää, että osastoidun porrashuoneen ns. konehuoneettoman hissin hissikuilussa olevaa ”konetilaa” ei tarvitse muodostaa omaksi palo-osastokseen.

Lisätiedot

Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

anna.villeneuve(a)hel.fi

Simo Merilä, hissiasiamies, puhelin: 310 36122

simo.merila(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Asuntotuotantotoimisto

Pelastuslaitos

Rakennusvalvontavirasto

Kaupunginkanslia