Helsingin kaupunki | Esityslista | 2/2016 | 1 (1) |
Ympäristölautakunta |
|
| |
|
| Ysp/7 | |
| 2.2.2016 |
| |
|
|
| |
|
|
| |
Päätöshistoria
Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 5.6.2015
Kaupunkisuunnittelulautakunta 01.12.2015 § 366
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Ksv 1001_2
Esitys
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle
24.11.2015 päivätyn 48. kaupunginosan (Vartiosaari) Vartiosaarta ja sitä ympäröivää vesialuetta koskevan osayleiskaavaehdotuksen nro 12373 hyväksymistä
osayleiskaavaehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 §:n mukaisesti.
Samalla lautakunta päätti
antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
että Vartiosaaren jatkosuunnittelussa otetaan käyttöön viherkerroin -menetelmä.
Käsittely
01.12.2015 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
Palautusehdotus:
Eija Loukoila: Asia palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että saarta kehitetään viher- ja virkistysalueena sekä houkuttelevana matkailukohteena.
Kannattaja: Outi Silfverberg
Vastaehdotus:
Mikko Särelä: Vartiosaaren jatkosuunnittelussa otetaan käyttöön viherkerroin -menetelmä.
Kannattaja: Risto Rautava
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä varajäsen Särelän vastaehdotuksen.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että saarta kehitetään viher- ja virkistysalueena sekä houkuttelevana matkailukohteena.
Jaa-äänet: 7
Hennariikka Andersson, Nuutti Hyttinen, Jape Lovén, Matti Niiranen, Risto Rautava, Mikko Särelä, Heta Välimäki
Ei-äänet: 2
Eija Loukoila, Outi Silfverberg
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7-2.
24.11.2015 Pöydälle
12.05.2015 Ehdotuksen mukaan
28.04.2015 Pöydälle
26.11.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
19.11.2013 Pöydälle
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Ritva Luoto, projektipäällikkö, puhelin: 310 37294
ritva.luoto(a)hel.fi
Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: 310 37303
maria.isotupa(a)hel.fi
Terhi Kuusisto, arkkitehti, puhelin: 310 37347
terhi.kuusisto(a)hel.fi
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu, puhelin: 310 37458
niina.strengell(a)hel.fi
Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218
riitta.salastie(a)hel.fi
Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37312
heikki.palomaki(a)hel.fi
Sanna Ranki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37146
sanna.ranki(a)hel.fi
Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251
jouni.kilpinen(a)hel.fi
Tiina Antila-Lehtonen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37436
tiina.antila-lehtonen(a)hel.fi
Mikko Uro, viestintäsuunnittelija, puhelin: 310 37394
mikko.uro(a)hel.fi
Nimistötoimikunta 16.09.2015 § 22
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Nimistötoimikunta keskusteli Vartiosaaren suunnittelualueiden ja muutaman muun keskeisen kohteen nimestä. Nimistötoimikunta on käsitellyt asiaa viimeksi 27.5.2015.
Nimistötoimikunta päätti esittää suunnittelualueille seuraavia nimiä:
Huvilaranta–Villastranden (suunnittelualue)
Perustelu: Vartiosaaren rannoille tyypillisen huvila-asutuksen mukaan. Vartiosaaren ensimmäiset huvila-asukkaat ostivat tai vuokrasivat palstansa 1890-luvulla;
Kesälaakso–Sommardalen (suunnittelualue)
Perustelu: Vartiosaaren keskiosalle tyypillisen, hedelmällisen ja viljelyyn soveltuvan maan ja alueen pitkän viljelypalstahistorian mukaan;
Vartiokallio–Vårdberget (suunnittelualue)
Perustelu: Vartiosaaren pohjoisosaa hallitsevan, maastonmuodoiltaan jylhän, epävirallisesti Vartiokallioksi kutsutun kallioalueen mukaan. Epävirallisena, myöhäsyntyisenä rinnakkaisnimenä on ollut käytössä myös nimitys Viikinkikallio.
Lisäksi nimistötoimikunta päätti esittää seuraavia uusia nimiä 27.5.2015 tekemänsä alustavan esityksen mukaisesti:
Ramsinsalmensilta–Ramsösundsbron (silta)
Perustelu: Liitynnäinen, Ramsinsalmen mukaan;
Reposalmensilta–Rävsundsbron (silta)
Perustelu: Liitynnäinen, Reposalmen mukaan;
ja
Vartiosaaren puistotie–Vårdöallén (katu)
Perustelu: Vartiosaaren (kaupunginosan ja saaren) mukaan.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
johanna.lehtonen(a)hel.fi
Kiinteistölautakunta 03.09.2015 § 370
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Lausunto
Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon:
Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksessa on onnistuneesti pystytty yhdistämään alueeseen liittyvät monet ristiriitaiset tavoitteet. Keskittämällä uusi tehokas kerrostalorakentaminen palveluineen saaren rakentamattomaan keskiosaan on pystytty tarjoamaan mahdollisuus asuntotavoitteen mukaiseen 5 000 - 7 000 uuden asukkaan merellisen asuinalueen muodostamiseen. Samalla on luotu hyvät edellytykset kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rantahuvilaympäristön ja rantaluonnon säilymiselle sekä rantavyöhykkeen avaamiselle virkistyskäyttöön. Saaren korkealla sijaitsevaa, rantaan voimakkaasti viettävää keskiosaa on kaavaluonnosratkaisussa hyödynnetty tavalla, joka mahdollistaa merinäkymiä suurelle osalle asunnoista.
Raitioliikenne- ja sen jatkoyhteysvaraus Vuosaareen mahdollistaa tavoitellun ns. saaristoratikkareitin ja siihen kuuluvan polkupyöräyhteyden (saaristobaana) toteuttamisen. Täydentämällä keskustaan vievää raitiovaunuyhteyttä toimivalla suoralla linja-autoyhteydellä Herttoniemen metroasemalle Vartiosaaren autonkäyttötarvetta voidaan minimoida ja autopaikoitustarvetta karsia.
Vanha harvahko rantahuvilamiljöö on osa Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Se on onnistuneesti esitetty täydennettäväksi tavalla, joka mahdollistaa vanhojen huviloiden säilymisen kaupunkirakennetta ja -kuvaa rikastuttavana osana. Tonteille sijoittaminen ja käyttötarkoituksen joustava kaksoismerkintä AP/P mahdollistaa vanhojen huviloiden monipuolisen käyttämisen niin asumiseen kuin palvelu- ja hallintotoimintaan. Onnistuneella ratkaisulla edistetään huviloiden säilymistä tilanteessa, jossa tavanomainen, vain yhden käyttötarkoituksen ratkaisun mukainen kaavoitusvaiheessa ajateltu (erikois)toiminta päättyy ilman jatkajaa ja huvila jää tyhjilleen. Monipuolinen käyttömahdollisuus nopeuttaa huvilan uuden käyttäjän löytymistä ilman hidasta kaavamuutostarvetta. Vartiosaaren siltayhteys uusine katuyhteyksineen alentaa huomattavasti huviloiden ylläpito- ja kunnostuskustannuksia. Kaupunki omistaa noin puolet saaren huviloista.
Puistoalueille on jäänyt varsin vähän rakennuksia ja rakennusryhmiä. Niiden säilymisen edistämiseksi tulisi jatkosuunnittelussa pyrkiä muodostamaan rakennuksista ja niiden toimivista pihapiireistä AP/P-tontteja.
Kaupungin pääosin omistaman saaren ranta-alueet on hyvin suuressa määrin varattu kaupunkilaisten virkistykseen. Ohjeellinen ulkoilu- ja rantareitistö sekä niihin liittyvät palvelurakennemahdollisuudet on sijoitettu virkistyskäyttöä tukevalla ja rantaluonnon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rantahuvilaympäristön säilymistä edistävällä tavalla.
Lautakunta katsoo, että alueen jatkosuunnittelussa ei tule tinkiä asukastavoitteesta. Vain asukastavoitteen ylärajan asukasmäärä voi pitkälläkin tähtäimellä varmistaa alueelle hyvän, autonkäyttötarvetta minimoivan joukkoliikennetason sekä toimivat lähipalvelut. Tiiviin rakentamisen, rantaluonnon, rantavirkistystavoitteiden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rantahuvilaympäristön vuoksi tulevaisuuden täydennysrakentamisella on hyvin vaikea torjua uusille asuinalueille ominaista ensimuuttoaallon jälkeistä asukasmäärän laskutrendiä.
Pysäköintijärjestelyihin on jatkosuunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Lautakunta pitää kaavaselostuksessa pohdittua keskitettyihin autopaikkojen pysäköintilaitoksiin perustuvaa pääratkaisua toimivana. Pysäköintilaitosten käyttöä tehostavia nimeämättömien autopaikkojen ratkaisuja voidaan suosia lievemmillä pysäköintinormeilla. Hyvällä suunnittelulla pysäköintilaitokset voidaan urbaanin, tiiviisti rakennettavan keskiosan topografiaa hyödyntäen toteuttaa kustannustehokkailla, pääosin maanpäällisillä pysäköintilaitoksilla, joihin voidaan sijoittaa myös muita toimintoja.
Käsittely
03.09.2015 Ehdotuksen mukaan
Lautakunta kuuli asiantuntijana asian osalta toimistopäällikkö Peter Haaparinnettä.
Palautusehdotus:
Kirsi Pihlaja: Palautusehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta annettavassa lausunnossa jatkosuunnittelun pohjana on virkistys- ja matkailukäyttö.
Kannattaja: Aaro Häkkinen
Vastaehdotus:
Hanna Sauli: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:
Lausuntoehdotuksen seitsemänteen kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen neljäs virke: Lautakunta esittää, että kaavoitusvaiheessa pyritään etsimään ratkaisuja, jotka vähentävät autopaikkojen määrää.
Kannattaja: Aaro Häkkinen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta annettavassa lausunnossa jatkosuunnittelun pohjana on virkistys- ja matkailukäyttö.
Jaa-äänet: 7
Jaana Aaltonen, Elina Das Bhowmik, Antti Hytti, Ari Järvinen, Olli Sademies, Hanna Sauli, Timo Tossavainen
Ei-äänet: 2
Aaro Häkkinen, Kirsi Pihlaja
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Lautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lausuntoehdotuksen seitsemänteen kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen neljäs virke: Lautakunta esittää, että kaavoitusvaiheessa pyritään etsimään ratkaisuja, jotka vähentävät autopaikkojen määrää.
Jaa-äänet: 6
Jaana Aaltonen, Elina Das Bhowmik, Antti Hytti, Ari Järvinen, Olli Sademies, Timo Tossavainen
Ei-äänet: 3
Aaro Häkkinen, Kirsi Pihlaja, Hanna Sauli
Tyhjä: 0
Poissa: 0
20.08.2015 Pöydälle
Esittelijä
vs. osastopäällikkö
Esko Patrikainen
Lisätiedot
Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864
peter.haaparinne(a)hel.fi
Yleisten töiden lautakunta 25.08.2015 § 357
HEL 2011-007765 T 10 03 02
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Vartiosaari sijaitsee itäisessä Helsingissä, Laajasalon ja Vuosaaren välissä, noin seitsemän kilometriä linnuntietä Helsingin keskustasta. Laajasalon keskus on noin kilometrin päässä, Herttoniemen ja Rastilan metroasemille on linnuntietä noin kolme kilometriä. Vartiosaareen suunnitellaan uutta 5 000 - 7 000 asukkaan merellistä kaupunginosaa, joka tukeutuu raitiotieliikenteeseen.
Vartiosaari on kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilasaari, joka tällä hetkellä on pääasiassa loma- ja virkistyskäytössä.
Liikenne ja yhdyskuntatekniikka
Laajasalon raitiotien ja Kruunusiltojen suunnittelu on käynnissä. Kruunusiltojen rakentaminen ja sen mahdollistama suora raitiotieyhteys keskustasta Laajasalon kautta Vartiosaareen on edellytys kestävän yhdyskuntarakenteen toteutumiselle Vartiosaaressa. Ilman Kruunusiltoja Vartiosaareen ei ole mahdollista järjestää vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä kantakaupunkiin.
Vartiosaaren katuverkko perustuu alueen keskellä kulkevaan kokoojakatuun sekä sitä täydentäviin tonttikatuihin. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon katualueilla riittävät tilavaraukset kaikkia liikennemuotoja ja yhdyskuntateknisiä toimintoja, myös katujen ylläpitoa, lumenkasausta, istutuksia ja imeytykseen perustuvia hulevesiratkaisuja, varten. Pysäköinti tulee ensisijaisesti järjestää tonteille, jolloin kadunvarsipysäköinti on vain täydentävä ratkaisu.
Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi mielellään pääkadun varteen.
Kaava-alueelle rakennetaan normaalit yhdyskuntateknisen huollon palvelut, jotka liitetään noin kilometrin päässä sijaitseviin Laajasalon teknisen huollon runkoverkostoihin. Yhdyskuntatekninen yleissuunnittelu tulee käynnistää kaavan ehdotusvaiheessa.
Vartiosaareen on tehty perusteellinen hulevesien hallintasuunnitelma. Helsingin kaupunki on laatimassa lumenkäsittelystä linjausta. Vartiosaaren hulevesien hallintasuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että Vartiosaaren lumet käsitellään Vartiosaaressa. Käsittelyn periaatteet ja menetelmät tulevat tarkentumaan, kun kaupungin linjaus valmistuu.
Viheralueet, maisema ja kulttuurihistoria
Osayleiskaavaluonnoksen tavoitteiksi on muiden muassa asetettu Vartiosaaren liittäminen osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa ja sen virkistys- ja matkailupalveluja. Vartiosaaressa halutaan korostaa monipuolista luontoa, ekologisuutta, kasvilajien monipuolisuutta, puutarhamaisuutta, kulttuurimaisemaa, huvilakulttuuria ja merellisyyttä. Saaresta tavoitellaan kaikille helsinkiläisille suunnattua vapaa-ajanviettopaikkaa.
Tavoitteiden toteutuminen on haasteellista ja vaatii paljon jatkosuunnittelulta. Maastonmuodot on otettava huomioon erityisellä tarkkuudella jo kaavoitusvaiheessa niin, että maastovauriot, louhinnat ja täytöt koko alueella ja erityisesti virkistysalueilla, puistoissa ja puutarhoissa jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Vartiosaaren laaksoalueella sijaitsevaa palstaviljelyaluetta luonnehditaan suunnitelmassa Vartiosaaren sydämeksi. Säilyäkseen tämä tunnelmaltaan ainutlaatuinen laaksopainanne kosteikkoaiheineen vaatii palstaviljelyalueen lisäksi ympärilleen rauhallisen vihervyöhykkeen, sillä viherkatot ja muut vastaavat ratkaisut eivät voi korvata tarpeeksi laajoja ja yhtenäisiä vihervyöhykkeitä.
Paljon tilaa vievä, leveä ja nopeatempoinen pyöräliikenteen väylä (baana) ei sovi rauhalliselle laaksoalueelle viljelyalueen reunaan, vaan paremmin saaren halki kulkevan pääväylän yhteyteen.
Laakson viheraluekokonaisuus jatkuu kaakon suuntaan muuttuen luonteeltaan toiminnallisemmaksi kaupunginosapuistoksi leikkipaikkoineen, pelikenttineen ja kaupunkiviljelykeskuksineen. Laakson eteläpuolella olevat pohjoisrinteeseen suunnitellut korttelit kaventavat koulun kohdalla laakson vihervyöhykettä huomattavasti. Korttelialueiden pienentäminen tai jopa niiden poistaminen kokonaan yhdistäisi kaupunkiviljelykeskuksen, kaupunginosapuiston ja laaksoalueen viljelyineen ja vesiaiheineen laajaksi yhtenäiseksi viheraluekokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaisi osaltaan yhdessä huvila- ja rantavyöhykkeen sekä luontoalueiden kanssa upean ja vetovoimaisen vapaa-ajanviettopaikan toteuttamisen Vartiosaareen.
Asemakaavalla on suuri merkitys huvilakulttuurin säilymiselle Helsingissä. Vartiosaaren huvilat puutarhoineen on inventoitu. Seuraavaksi osayleiskaavan pohjalta laadittavassa asemakaavassa on määriteltävä säilytettävät ja kehitettävät huvilakokonaisuudet. Huviloiden ja huvilapuutarhojen kuntoon saattaminen ja säilyminen edellyttää jo asemakaavatyön yhteydessä käytäviä neuvotteluja eri hallintokuntien kanssa. On sovittava vastuista, rahoituksesta ja sitoutumisesta huvilakokonaisuuksien kunnostus-, ylläpito- ja hoitotöihin.
Vartiosaaren asukasluku olisi viherpalveluiden kehittämisen ja erityisesti kallioisten herkästi kuluvien metsä- ja luontoalueiden säilymisen kannalta syytä rajoittaa noin viiteen tuhanteen.
Rakentamisolosuhteet
Kookkaaksi alueeksi Vartiosaari on Helsingin mittakaavassa rakentamisteknisesti poikkeuksellisen hyvä. Muihin aluerakentamiskohteisiin verrattuna maaperäolosuhteet luovat edellytyksiä asuntotuotannon tavanomaista nopeammalle käynnistettävyydelle. Alueelliset esirakentamistoimenpiteet ja toimijakohtainen maaperän lujittaminen rajoittuvat hyvin suppealle alueelle. Vartiosaaren maaperä ei ole pilaantunutta. Vartiosaaren paikoin jyrkkä topografia on jatkosuunnittelun ja rakentamisen ympäristöllinen ja taloudellinen haaste. Tästä syystä on erityisen tärkeää tehdä riittävän varhaisessa suunnitteluvaiheessa kattavat massa- ja yhdyskuntataloudelliset laskelmat ja suunnitelmat.
Kustannukset
Osayleiskaavaluonnosvaiheessa kaavan toteuttamisen aiheuttamia kustannuksia on arvioitu likimääräisesti. Kaupungille tulevat kustannukset on arvioitu noin 180 - 190 miljoonan euron suuruisiksi. Nämä kustannukset sisältävät kadut, raitiotien, sillat, puistot ja muut viheralueet, satamat ja palvelurakennukset. Tonttitulojen suuruudeksi on arvioitu 190 - 230 miljoonaa euroa.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt runsaasti selvityksiä Vartiosaaren osayleiskaavaa varten. Jatko- eli asemakaavavaiheen suunnittelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä rakennusviraston kanssa.
Yleisten töiden lautakunta puoltaa osayleiskaavan hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.
Käsittely
25.08.2015 Ehdotuksen mukaan äänestyksin
Vastaehdotus:
Antti Möller: Muutetaan kohta 6:
Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi mielellään pääkadun varteen.
Muotoon:
Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi.
Muutetaan kohta 12:
“Paljon tilaa vievä, leveä ja nopeatempoinen pyöräliikenteen väylä (baana) ei sovi rauhalliselle laaksoalueelle viljelyalueen reunaan, vaan paremmin saaren halki kulkevan pääväylän yhteyteen.”
Muotoon:
Pyöräliikenteen pääväylä eli baana on suunniteltu rauhalliselle laaksoalueelle viljelyaluetta sivuten. Baana tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että tämän viheralueen erityinen luonne otetaan huomioon ja säilyy.
Kannattaja: Pörrö Sahlberg
Vastaehdotus:
Aura Kostiainen: (3) loppuun lisäys: Lautakunta katsoo, että alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen muutosta luonto- ja virkistysaaresta rakennetuksi ympäristöksi ei tule tehdä. Vartiosaari on välttämätön osa Itä-Helsingin vihersormea. Rakentaminen saarelle tuhoaisi kaupungille arvokasta metsää ja vaikeuttaisi laaja-alaisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua alueella. Mikäli kuitenkin päädytään rakennettuun ympäristöön, haluaa lautakunta tuoda esiin alla olevat seikat.
Poistetaan kpl 19
Kannattaja: Pörrö Sahlberg
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Muutetaan kohta 6: Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi mielellään pääkadun varteen. Muotoon: Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi. Muutetaan kohta 12: “Paljon tilaa vievä, leveä ja nopeatempoinen pyöräliikenteen väylä (baana) ei sovi rauhalliselle laaksoalueelle viljelyalueen reunaan, vaan paremmin saaren halki kulkevan pääväylän yhteyteen.” Muotoon: Pyöräliikenteen pääväylä eli baana on suunniteltu rauhalliselle laaksoalueelle viljelyaluetta sivuten. Baana tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että tämän viheralueen erityinen luonne otetaan huomioon ja säilyy.
Jaa-äänet: 5
Maria Landén, Jarmo Nieminen, Dennis Pasterstein, Mariam Rguibi, Maija Wirén
Ei-äänet: 4
Aura Kostiainen, Antti Möller, Pörrö Sahlberg, Wiking Vuori
Tyhjä: 0
Poissa: 0
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: (3) loppuun lisäys: Lautakunta katsoo, että alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen muutosta luonto- ja virkistysaaresta rakennetuksi ympäristöksi ei tule tehdä. Vartiosaari on välttämätön osa Itä-Helsingin vihersormea. Rakentaminen saarelle tuhoaisi kaupungille arvokasta metsää ja vaikeuttaisi laaja-alaisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua alueella. Mikäli kuitenkin päädytään rakennettuun ympäristöön, haluaa lautakunta tuoda esiin alla olevat seikat. Poistetaan kpl 19
Jaa-äänet: 6
Maria Landén, Antti Möller, Dennis Pasterstein, Mariam Rguibi, Maija Wirén, Wiking Vuori
Ei-äänet: 3
Aura Kostiainen, Jarmo Nieminen, Pörrö Sahlberg
Tyhjä: 0
Poissa: 0
18.08.2015 Pöydälle
Esittelijä
kaupunginarkkitehti
Jukka Kauto
Lisätiedot
Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640
birgitta.rossing(a)hel.fi
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
silja.hurskainen(a)hel.fi
Ympäristölautakunta 25.08.2015 § 278
Pöydälle 04.08.2015
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Lausunto
Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.
Vartiosaareen on tutkittu osayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden laadintaa varten kolmea erilaista maankäyttövaihtoehtoa: yhtä virkistyskäyttövaihtoehtoa ja kahta asuinaluevaihtoehtoa, jotka eroavat asukasmäärän, rakentamisen tehokkuuden ja joukkoliikenneratkaisun puolesta. Osayleiskaavaluonnos on hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden mukainen, Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolisesti ja tiiviisti rakennettu kaupunginosa.
Vartiosaaren kaavoitusprosessi on toteutettu hyvin ja prosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä. Myöhemmin valmistunut Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015–2024 ja metsäverkostoselvitys -ehdotus ei muuta selvitysten ja arviointien antamaa yleiskuvaa, vaikka täsmentääkin metsänsuojelunäkökohtia. Päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävä tieto kaavoitusratkaisujen arvioimiseksi.
Vartiosaarta on muiden viheralueiden tapaan tarkasteltu parhaillaan lausunnolla olevassa luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -ehdotuksessa. Luonnonarvoiltaan monipuolisessa Vartiosaaressa on yksi hyvin pieni luonnonsuojelualue, joka kattaa Suomen ainoan rantaruttojuuren kasvupaikan. Luonnonsuojeluohjelmaa varten suoritetussa luonnonarvotarkastelussa, jossa luontotietojärjestelmään karttunutta tietoa summattiin, mikään Vartiosaaren osa-alue ei noussut ehdolle luonnonsuojeluohjelmaan.
Saaren pinta-alasta valtaosa (64 ha) on metsäverkostoon kuuluvaa arvokasta metsää. Sen lisäksi saari on keskeinen solmukohta Laajasalon ja Ramsinniemen välissä. Metsäinen yhteys Meri-Rastilaan asti ylläpitää yhtä Helsingin vihersormista. Helsingin laajat, yhtenäiset yli 40 ha:n kokoiset metsäkokonaisuudet muodostavat monimuotoisia metsäisiä luonnon ”ydinalueita”, jotka ovat metsäverkoston kannalta keskeisiä.
Luonnonsuojelulain mukaiset minimiedellytykset luonnonsuojelualueille ovat niin väljät, että Vartiosaari kokonaisuutena tai sen kaikki metsäalueet täyttäisivät vaatimukset. Vastaava tilanne on myös monilla muilla varovaisesti ulkoilumetsinä hoidetuilla viheralueilla. Vartiosaaren suurin arvo on luonnonarvojen, kulttuuriarvojen ja maisema-arvojen muodostama kokonaisuus, mikä ei nouse esiin luonnonsuojeluohjelmassa käytetyllä summamenetelmällä.
Vartiosaari on kokoonsa ja laatuunsa nähden virkistysalueena alikäytössä. Virkistyskäyttöä rajoittaa saaren hankala saavutettavuus. Uuden yleiskaavaluonnoksen mitoituksen mukaan Laajasalon asukasluku kaksinkertaistuisi vuoteen 2050 mennessä. Myös muualla Itä-Helsingissä on odotettavissa huomattavia asukasmäärien lisäyksiä. Tämä kasvattaa Vartiosaaren virkistyskäyttöarvoa. Kaupunkiluonnon ihmisten terveyttä edistävästä vaikutuksesta saadaan jatkuvasti vahvempaa tutkimusnäyttöä. Kyseessä on ehkä merkittävin kaupunkiluonnon ekosysteemipalveluista.
Ympäristölautakuntakunnan mielestä Vartiosaari tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana koillisen, Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ulottuvan, vihersormen osana.
Mikäli osayleiskaavaluonnoksen mukaiseen asuinrakentamiseen päädytään, se tulee ympäristölautakunnan mielestä toteuttaa yleiskaavakauden loppupuolella raitiotieverkon toteutumisen aikataulussa. Saaren virkistyskäyttöä tulee kehittää jo sitä ennen. Tähän aiemmin tarkastelussa ollut virkistyskäyttövaihtoehto antaa hyvän pohjan. Erityisesti tulisi selvittää saaren saavutettavuuden parantamista joko vesiteitse tai kevyellä sillalla Laajasalon suunnasta.
Käsittely
25.08.2015 Ehdotuksen mukaan
Vastaehdotus:
Leo Stranius: Kohta (kappale 3): "Vartiosaaren kaavoitusprosessi on toteutettu hyvin ja prosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä."
Muotoon:
"Vartiosaaren kaavoitusprosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä. Esitetty lopputulos ei kuitenkaan ole sopusoinnussa selvitysten kanssa. Selvitykset eivät tue laajemman rakentamisen sijoittamista Vartiosaareen.
Kannattaja: Timo Pyhälahti
Vastaehdotus:
Leo Stranius: Lisäys kappaleen 4 jälkeen:
"Luontotietojärjestelmän tietojen valossa toisenlainen ratkaisu olisi voinut olla perusteltu."
Kannattaja: Timo Pyhälahti
Vastaehdotus:
Matti Niemi: Poistetaan kappale 8 "Ympäristölautakunnan mielestä..."
Kannattaja: Joona Haavisto
Vastaehdotus:
Leo Stranius: Kappale 9: Muotoon:
"Ympäristölautakuntakunnan mielestä Vartiosaari tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana koillisen, Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ulottuvan, vihersormen osana. Merkittävän rakentamisen sijoittaminen Vartiosaareen ei ole perusteltua. Saarta on hyvä kehittää luontaisena virkistysalueena siten, että myös erityiset kulttuuriarvot otetaan huomioon."
Kannattaja: Timo Pyhälahti
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kohta (kappale 3): "Vartiosaaren kaavoitusprosessi on toteutettu hyvin ja prosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä." Muotoon:
"Vartiosaaren kaavoitusprosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä. Esitetty lopputulos ei kuitenkaan ole sopusoinnussa selvitysten kanssa. Selvitykset eivät tue laajemman rakentamisen sijoittamista Vartiosaareen.
Jaa-äänet: 6
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi, Sirpa Norvio, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 3
Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius
Tyhjä: 0
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisäys kappaleen 4 jälkeen: "Luontotietojärjestelmän tietojen valossa toisenlainen ratkaisu olisi voinut olla perusteltu."
Jaa-äänet: 5
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 4
Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius
Tyhjä: 0
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan kappale 8 "Ympäristölautakunnan mielestä..."
Jaa-äänet: 5
Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 3
Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi
Tyhjä: 1
Timo Latikka
4 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kappale 9: Muotoon:
"Ympäristölautakuntakunnan mielestä Vartiosaari tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana koillisen, Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ulottuvan, vihersormen osana. Merkittävän rakentamisen sijoittaminen Vartiosaareen ei ole perusteltua. Saarta on hyvä kehittää luontaisena virkistysalueena siten, että myös erityiset kulttuuriarvot otetaan huomioon."
Jaa-äänet: 4
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi
Ei-äänet: 4
Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara
Tyhjä: 1
Sirpa Norvio
04.08.2015 Pöydälle
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Juha Korhonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32080
juha.korhonen(a)hel.fi
Raimo Pakarinen (luontovaikutukset), ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31534
raimo.pakarinen(a)hel.fi
Suomenkielinen työväenopisto 4.8.2015
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Kaupunkisuunnittelulautakunta on pyytänyt suomenkielisen työväenopiston lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta. Työväenopisto on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Vartiosaaren suunnitelmissa on ollut kolme vaihtoehtoa:
A saari säilyy virkistysalueena
B saareen rakennetaan noin 5 000-6000 asukkaan kaupunginosa
C saareen rakennetaan pientalovaltainen kaupunginosa
Vaihtoehdon B mukaan Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti yhdessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kaksi niin kutsuttua tulevaisuusklinikkaa, joissa tulevaisuustyöpajamuotoisesti suunniteltiin Vartiosaaren tulevaa asuinaluetta. Tulevaisuusklinikoiden osallistujat ideoivat pienryhmissä, millainen Vartiosaari voisi asuinalueena olla ja millaisen asuinalueen he siitä itse haluaisivat.
Tulevaisuusklinikoissa korostettiin, että Vartiosaarta suunniteltaessa pitäisi välttää turhaa sovinnaisuutta ja kokeilla aluetta kunnioittaen niin uudenlaista rakentamista kuin uusia sosiaalisia käytäntöjä. Esimerkiksi erilaiset yhteisomistuksen muodot ja itsehallintokokeilut saivat kannatusta. Jos Vartiosaareen muodostuu vahvoja paikallisyhteisöjä – joiden syntyä alueen suunnittelun pitäisi edistää – nämä yhteisöt voivat osallistua aktiivisesti alueen kehittämiseen, myös Työväenopiston yhteistyökumppaneina.
Vartiosaaren suunnittelussa voitaisiin hyödyntää myös Helsingin historiaa. Vartiosaari oli esimerkiksi 1900-luvun alussa Helsingin höyrylaivaliikenteen keskuksia.
Asuinalueena Vartiosaari voisi avata helsinkiläisille uuden portin merelle ja jopa auttaa elvyttämään hiipunutta vesiliikennekulttuuria.
Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että Vartiosaaren vahvaa identiteettiä ei hävitettäisi rakentamalla saareen anonyymia ja luonnonympäristöön huonosti sopivaa "bulkkiarkkitehtuuria". Vartiosaari ansaitsee kunnianhimoista, esteettistä, ekologista ja kestävää rakentamista. Asiantuntijatilaisuudessa ehdotettiin, että Vartiosaaresta voisi tulla puurakentamisen kansainvälinen esimerkkikohde.
Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös ja että on erikseen selvitettävä, onko alueesta mahdollista tehdä vähäautoinen. Kaupunkisuunnitteluviraston osayleiskaavaluonnoksessa Vartiosaaren uusi
5 000–7 000 asukkaan kaupunginosa tukeutuu raitiotieyhteyteen.
Uusi asuinalue liittyy osaksi keskustasta Vuosaareen kulkevaa raitiotie- ja pyöräilyverkostoa. Sillat liittävät Vartiosaaren myös osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuiston virkistysreittejä. Saaren rantoja kiertävä kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilaympäristö, monipuolinen luonto ja meri tekevät asuinalueesta ainutlaatuisen.
Helsingin yleiskaavassa 2002 Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa 9.1.2015 on tarkistettu voimassa olevia maakuntakaavoja. Vartiosaari on osoitettu siinä edellisen maakunta-kaavavaiheen pohjalta pääkäyttötarkoituksen osalta valkoiseksi alueeksi. Vartiosaaren valtakunnallinen kulttuuriympäristöstatus (RKY 2009) on otettu vaihemaakuntakaavassa huomioon ja saari on merkitty karttaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Osayleiskaavan tavoitteena mainitaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen ja kehittyminen Vartiosaaren kesähuvila-asutuksen kannalta tärkeillä ranta-alueilla; sen sijaan osayleiskaava merkitsee suuria muutoksia saaren keskiosassa, joka osayleiskaavassa on osoitettu uudisrakentamiseen. Saaren keskiosan rakentumisen kautta osayleiskaavan toteutuminen muuttaa huvilasaaren kokonaismiljöön, luonteen ja ympäristön huvilasaaresta rakennetuksi saaristokaupunginosaksi. Se ei ole enää virkistysalue, vaan nykyaikainen asuinalue puistoineen ja lähipalveluineen.
Työväenopiston näkökulmasta tiivis rakentaminen on mielekästä, jos osakeskusten väliin ja sisään jää riittävästi luontoa ja muuta virkistysalueita. Opiston kannalta on toivottavaa, että alueelle ulottuu joukkoliikenne ja riittävän tiheät aikataulut myös iltaisin. Opisto voisi opetuksessaan hyödyntää Vartiosaaren ainutlaatuista luontoympäristöä.
Työväenopiston kurssitarjonnan tavoitteena on olla lähellä asukkaita eri puolilla Helsinkiä niin, että joukkoliikenne tarjoaa kulkemismahdollisuuden. Osa kaupunkilaisista tulee pitkänkin matkan päästä kursseille, osalle on tärkeää saada opetusta lähialueellaan, mm. ikäihmiset ja pienten lasten vanhemmat.
Opiston palveluverkkosuunnitelman päivitys on tekeillä. Palveluverkkosuunnitelman lähtökohtana on se, että uusille alueille opisto ei suunnittele uusia omia tiloja. Opisto toimii yhteistyössä eri hallintokuntien ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa niin, että opetustarjontaa on saatavilla uusilla asuntoalueilla kustannustehokkaasti yhteiskäytöllä mm. koulutiloissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Opiston tarpeet on syytä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Työväenopiston toiminen ja näkyminen esikaupungeissa pitää asukkaita ja alueita elinvoimaisina, turvallisina ja vireinä myös ilta-aikana. Opisto luo omalta osaltaan yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen koko kaupungin alueella.
Lisätiedot
Taina Hannele Saarinen, rehtori, puhelin: 310 88501
taina.h.saarinen(a)hel.fi
Hannele Koli-Siiteri, asiakaspalveluosaston osastopäällikkö, puhelin: 310 88521
hannele.koli-siiteri(a)hel.fi
Nuorisoasiainkeskus 17.6.2015
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.5.2015 pyytää muun muassa nuorisoasiainkeskuksen lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 17.6. ja eri pyynnöllä 3.8. mennessä.
Nuorisoasiainkeskus toteaa Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta seuraavaa. Vartiosaaren suunnittelutilanne on kahden vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin ilman siltayhteyttä olleesta puhtaasti huvila-asutusta sisältäneestä saaresta suunnitellaan omaleimaista ja tiiviisti rakennettua saaristokaupunginosaa. Sinne tulee sijoittumaan niin asumista kuin kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan palveluja. Uusi Vartiosaaren 5000 -7000 asukkaan kaupunginosa syntyy saaren keskiosaan uuden raitiotiereitin varrelle. Samalla siltayhteydet viereisiin Laajasaloon ja Vuosaareen avaavat uusia joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä ja virkistyksen reittejä Itä-Helsinkiin.
Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä osayleiskaavan valmistelussa rakentamisen keskittämistä Vartiosaaren keskiosaan. Näin saaren kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilaympäristö ja avoimet rannat ja niitä yhdistelevä rantareitistö voidaan jättää kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.
Nuorisoasiainkeskus on jo pitkään tuottanut toimintaa nuorille kesäisin Vartiosaaressa. Toiminta on tukeutunut pääosin Laajasalon nuorisotaloon. Osayleiskaavaluonnoksessa hahmoteltu Vartiosaari tulee olemaan nuorten toiminnallisuuden kannalta aikaisempaa parempi ja monipuolisempi. Siltayhteydet mahdollistavat vaivattoman liikkumisen ja helpon toimintoja palvelevan huollon mantereelta saarelle ilman hankalaa veneyhteyttä. Toiseksi nuorisoasiainkeskus suunnittelee aloittavansa vuoden 2016 alusta Kaakkois-Helsingissä uuden merellisen yksikön toiminnan. Sen toiminta tukeutuu vahvasti Laajasalon toimintoihin ja jatkossa uuteen rakennettuun Vartiosaareen.
Lisäksi nuorisoasiainkeskus pitää pitkällä aikavälillä merkittävänä Vartiosaaren siltayhteyksiä niin Vuosaareen kuin Laajasaloonkin. Näin luodaan uusi yhteys nyt etäällä keskustasta olevasta itäisestä Helsingistä saarten kautta Helsingin kantakaupunkiin ja keskustaan. Ratkaisu on niin nuorille kuin muillekin kuntalaisille nopea, päästötön ja ympäristöystävällinen. Rantareitti lisää myös muualla asuvien kiinnostusta Vartiosaareen ja sen lähialueisiin.
Kaiken kaikkiaan nuorisoasiainkeskus pitää osayleiskaavaluonnoksen suunnitelmaa onnistuneena lähtökohtana Vartiosaaren merellisen kaupunginosan rakentamiselle. Tärkeää on huolehtia samanaikaisesti saaren omaleimaisesta luonnonympäristöstä ja historiasta sekä tuottaa mahdollisuuksia saaren ranta-alueiden luovaan virkistys- ja vapaa-ajan käyttöön niin nuorten kuin muidenkin kuntalaisten toiveiden mukaisesti.
17.6.2013 Lausunto annettu
10.2.2012 Lausunto annettu
Lisätiedot
Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036
harri.taponen(a)hel.fi
Rakennusvirasto 10.6.2015
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa 17.6.2015 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta.
Rakennusvirastolla ei ole tässä vaiheessa lausuttavaa. Yhteistyö kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on ollut vilkasta ja rakentavaa.
Sekä rakennusvirastolta että yleisten töiden lautakunnalta pyydetään lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavasta kutakuinkin samanaikaisesti. Yleisten töiden lautakunta tulee lomien jälkeen elokuussa lausunnossaan esittämän mielipiteensä Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta.
Rakennusviraston yhteyshenkilöt kaavayhteistyössä ovat edelleen lisätietojen antajat.
19.6.2013 Lausunto annettu
Lisätiedot
Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640
birgitta.rossing(a)hel.fi
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
silja.hurskainen(a)hel.fi
Pelastuslautakunta 09.06.2015 § 84
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta:
Pelastuslautakunta puoltaa kaavoitusratkaisua, jossa Vartiosaaren tavoitettavuutta parannettaisiin kahdella eri sillalla: Laajasalo – Vartiosaari, sekä Ramsinniemi - Vartiosaari.
Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon pelastustöiden mahdollistaminen RakMK E1 kohdan 11.2.1 mukaisesti.
Vartiosaaren alueelle tulee kaavoittaa vesiasemat riittävän sammutusveden saannin varmistamiseksi pelastuslaitoksen antamien ohjeiden mukaan.
Esittelijä
vs. pelastuskomentaja
Jorma Lilja
Lisätiedot
Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235
juha.rintala(a)hel.fi
Kiinteistövirasto 9.8.2013
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Maankäytöstä on laadittu kolme erilaista vaihtoehtoa osayleiskaavan laadintaa varten. Vaihtoehto A on virkistyskäyttöön tukeutuva (ei rakennusoikeutta), vaihtoehto B pientalovaltainen vaihtoehto (2 000 –
4 000 asukasta / 100 000 - 200 000 k-m²) ja vaihtoehto C tiivis asuinaluevaihtoehto (5 000 – 7 000 asukasta / 250 000 - 300 000 k-m². Vaihtoehtoja B ja C kehitetään lähtökohtaisesti asuin- ja virkistysalueena. Vartiosaaren pinta-ala on noin 82 ha. Helsingin kaupunki omistaa noin 90 % saaren maa-alueesta ja noin puolet sen rakennuskannasta. Saaren rantavyöhykkeellä sijaitsee noin 50 huvilaa ja loma-asuntoa sekä satakunta muuta rakennusta. Kaupunki omistaa huviloita 23 kpl, joista 6 kohdetta palvelee kaupunkia, 17 on vuokrattu erilaisille yhteisöille. Noin 25 huvilaa on yksityisomistuksessa.
AM-ohjelmassa asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on 5 000 asunnon vuotuinen tuotanto, joista 3 600 toteutetaan kaupungin omistamille tonteille. Tämä tarkoittaa muun ohella, että yleis- ja asemakaavoituksella tulee turvata riittävä lyhyen ja pitkän aikavälin tonttivaranto. Kaupunginhallitus on nostanut asuntotuotantotavoitetta maaliskuussa 2013 5 500 asuntoon vuodessa. Myös nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksella turvataan riittävän asuntotuotannon edellytykset erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tasapainoinen kaupunkikehitys edellyttää monipuolista asuntotuotantoa sekä siten rakentamiselta keskenään erilaista rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa (kohtuuhintainen tuotanto (Ara), välimuoto (Hitas, Aso, osaomistus) ja vapaarahoitteinen asuntotuotanto).
Jotta osayleiskaava täyttäisi valtuuston asettamat määrälliset ja laadulliset asuntopoliittiset tavoitteet tasapainoisesta kaupunkikehityksestä, sekä mahdollistaisi ekologisen ja ilmastopoliittisen tavoitteenmukaisuuden, edellytetään kaavoitukselta tiivistä ja eheää joukkoliikenteeseen perustuvaa kaupunkirakennetta. Tiivis vaihtoehto C mahdollistaa edellä mainitut tavoitteet parhaiten ja on vastuullista vähiten ympäristöä kuormittavaa maankäyttöä sekä vastaa asetettuihin tavoitteisiin tasapainoisesta kaupunkikehityksestä. Tiivis vaihtoehto jättää muihin vaihtoehtoihin nähden mahdollisuuksia turvata yleiset ja kaikille mahdollisimman avoimet pihat ja viheralueet parhaiten. Asukaspohjan tulee myös kokonaisuutena olla riittävä, jotta alueen peruspalvelut ja mahdolliset työpaikat tulevat turvattua. Myös siltayhteyden (Kruunusilta) rakentaminen edellyttää perustellusti riittävää asukasmäärää Vartiosaaressa laajemman saavutettavuuden mahdollistamiseksi.
Vaihtoehto B (pientalo) mahdollistaa vajavaisemmin asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet kuin tiivis vaihtoehto C. Pientalovaihtoehdossa B on vaarana ja hyvin ilmeistä se, että alueen luonne tulee joka tapauksessa muuttumaan hyvinkin oleellisesti alkuperäisestä. Ympäristön muuttuminen rakentamisen myötä on vähintäänkin yhtä merkittävää kuin tiiviissä vaihtoehdossa C, mutta laadulliset ja määrälliset sekä ilmastopoliittiset tavoitteet jäävät olennaisesti pienemmiksi ja siten osin saavuttamatta. Näin ollen osayleiskaavan hyödyt ja ympäristöstä muodostuva arvo asukkaalle sekä kaupungille jäävät saavuttamatta, eikä vaihtoehto edusta siten vastuullista ja kokonaistaloudellista ekotehokasta maankäyttöä. Pientalovaihtoehto B ei mahdollista myöskään täysipainoisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä ja vaarana on myös se, että pientalomaisessa rakentamisessa kaikille osoitetut virkistysmahdollisuusarvot vähenevät pihojen ja alueiden privatisoitumisen myötä. Kohtuuhintainen asuntotuotanto (Ara-tuotanto) edellyttää kerrostalomaista rakentamista. Peruspalveluiden turvaaminen ja työpaikkojen mahdollistaminen Vartiosaaressa edellyttää tarpeeksi laajaa asukaspohjaa. Vaihtoehto B:ssä on suuri riski, että palvelut, työpaikat ja toimiva julkinen liikenne eivät toteudu riittävälle tasolle johtuen pientalosegmentoituneesta ja riittämättömästä asukaspohjasta. Ilmeistä on, että palveluita haetaan kauempaa ja tämä lisää tässä tapauksessa yksityisautoilua.
Vartiosaari on luonnoltaan herkkä ja historialtaan arvokas alue. Kaavatyöskentelyssä on laadittu hyvin laajat selvitykset alueen luonnosta ja kulttuurihistoriasta. Kaupunki tarvitsee tasapainoiseen kaupunkikehitykseen väistämättä kuitenkin monipuolista asumista sekä samanaikaisesti riittäviä mahdollisuuksia virkistäytymiseen. Vartiosaaren asumis- ja virkistyskäyttöön suuntautuneella kaavoituksella on potentiaalinen merkitys Helsingin asuntotuotannolle. Vartiosaaren laajuus on samaa luokkaa kuin Kruunuvuoren ja Jätkäsaaren kaavoitettavat alueet. Lisäksi Vartiosaari sijoittuu oivallisesti sijaintinsa puolesta Laajasalon ja Kruunuvuoren täydennys- ja aluerakentamiseen sekä tulevaan kaupunkirakenteeseen. Vartiosaaren kaavoituksella pystytään mahdollistamaan kaupunkirakenteellinen yhteys Kruunuvuoreen ja mahdollisesti tulevaisuudessa siltayhteyden kautta keskustaan. Vartiosaaren osayleiskaavan asuinvaihtoehtojen lisäksi tulisi muun ohella tarkastella myös koko itäistä merellistä ranta- ja saariketjua kokonaisuutena. Itäiset alueet, kuten Meri-Rastila, Ramsinniemi ja Villinki tarjoavat huomattavia merellisiä virkistysarvoja ja mahdollisuuksia myös asumiseen, työpaikkoihin ja palveluihin. Esimerkiksi Villinki voisi toimia hyvin virkistystarkoituksiin, Meri-Rastila ja Ramsinniemi luonnollisena asumisen ja virkistyksen jatkeena yhdessä Vartiosaaren kanssa.
Virkistysvaihtoehto A:ssa tulee olla kiistattomasti osoitettuna, että Vartiosaari jatkosuunnittelussa täyttää virkistysalueelta odotettavat tosiasialliset edellytykset ja olosuhteet. Yleisesti puheena oleva virkistysarvo perustuu pitkälti Vartiosaaren merenrantaviivalle ja sen mukanaan tuomaan merelliseen vaikutelmaan. Virkistysvaihtoehdossa A tulee yhtenä osayleiskaavan vaihtoehtona olla riittävät edellytykset rantaviivan yhteyksien avaamiselle ja merellisen miljöön hyödyntämiseen. Ilman yhteyksien osoittamista ei saaren keskivaiheen kaupunkilaispuutarha tuota virkistysmielessä merellistä vaikutelmaa ja virkistysarvo vastaa lähinnä tavanomaisen lähimetsän tuottamaa virkistysarvoa. Virkistysarvon lisäämiseksi tulee kaikissa muissakin vaihtoehdoissa kiinnittää huomiota myös merellisen saavutettavuuden parantamiseen. Maankäytön vaihtoehdoissa tulee tutkia esimerkiksi virkistystä palvelevan ja muun muassa veneiden kiinnittäytymisen sallivan venelaiturin rakentamista tai rantautumisen mahdollistavan paikan osoittamista. Myös saaren mahdollisen virkistyskäytön voimakkaasti lisääntyessä tulee vaikutuksia luonnon ja eläimistön kestokyvylle arvioida kriittisesti. Investoinnit julkisiin viheralueisiin ja kulkuyhteyksiin vaativat julkista käyttöä, sekä avointa pääsyä rantavyöhykkeelle ja yleisen saavutettavuuden parantamista.
Osayleiskaavan tulisi myös mahdollistaa ja sallia Vartiosaaressa sijaitsevien kaupungin omistuksessa olevien rakennusten tarkoituksenmukaisen käytön määrittämisen, ylläpidon ja korjaamisen tai tarvittaessa rakennuksista luopumisen. Maankäytön suunnittelun yhteydessä tulisi olla mahdollista rakennusten pitkäaikaisen käyttötarpeen tunnistaminen ja käyttötarkoituksen osoittaminen, jotta niissä mahdollisesti tapahtuva toiminta olisi kokonaisuutena taloudellista ja tarkoituksenmukaista. Tältä osin rakennusten pitkäaikaisen investointitarpeen määrittäminen on perusteltua, jotta rakennuksia voidaan pitää käyttökelpoisessa kunnossa säilyttäen rakennushistorialliset arvot. Maankäyttövaihtoehdoissa tulee tutkia mahdollisuuksia käyttää kaupungin omistamia rakennuksia yhteis- ja harrastetiloina tai mahdollistaa tarvittaessa niiden maa-alan käyttäminen esimerkiksi yleisenä alueena. Säilytettävät rakennukset on sijoitettava tonttialueelle, ei puistoon.
Kaikista maankäytön tueksi laadituista suunnitelmavaihtoehdoista tulee laatia jo tässä suunnitteluvaiheessa kaavataloudelliset laskelmat, joissa laskentaoletukset – ja rajaukset ovat keskenään yhteensopivat ja laskelmat siten vertailukelpoisia.
Lopuksi
Kiinteistövirasto katsoo, että jatkosuunnittelussa tulee tutkia tarkemmin vaihtoehtoa C, joka vastaa parhaiten asetettuihin määrällisiin ja laadullisiin asuntopoliittisiin tavoitteisin ja tukee myös parhaiten kaupungin taloutta.
Lisätiedot
Pekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: 310 64182
pekka.t.saarinen(a)hel.fi
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 17.6.2013
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Kaupunginmuseo arvio maankäyttövaihtoehtoja kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt alueen maankäytöstä kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Virkistysvaihtoehdossa (Ve A) aluetta kehitetään virkistysalueena. Tavoitteena on virkistyskäytön ja -palvelujen lisääminen sekä niiden saavutettavuuden parantaminen. Saaren läpi kulkisi merellinen jalankulku- ja pyöräilyreitti Vuosaaresta Laajasaloon kevyen liikenteen siltoineen. Saareen ei kuljettaisi autolla. Alueelle on tutkittu siirtolapuutarhaa ym. koko kaupunkia palvelevia virkistyspalveluja. Huvila-aluetta kehitetään loma- ja virkistyspalvelujen käyttöön.
Pientalovaltaisessa asuinaluevaihtoehdossa (Ve B) joukkoliikenne perustuu bussilinjaan. Asukkaita on 2000 – 4000. Tiiviissä asuinaluevaihtoehdossa (Ve C) on noin 5000 – 7000 asukasta, joka mahdollistaa raitiotielinjan. Molemmissa asuinaluevaihtoehdoissa lisättäisiin virkistyspalveluja ja saaren läpi kulkisi merellinen jalankulku- ja pyöräilyreitti. Huvila-aluetta kehitetään virkistys- ja julkisten palvelujen lisäksi asumiseen.
Vartiosaari on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Vartiosaaresta tehty kulttuuriympäristöselvitys käsittää rakennukset, ympäristörakennelmat sekä saaren huviloihin liittyvän puutarhakulttuurin.
Selvityksen perusteella Vartiosaaren koko ranta-aluetta osana Itä-Helsingin huvilakulttuuria voidaan pitää erittäin merkittävänä. Vartiosaaren Arts and Crafts-liikkeen kokonaistaideteoksen ihanteen pohjalta toteutetut jugend-huvilat saaren vanhimpien huviloiden kanssa kertovat laajemminkin 1900-luvun vaihteen arkkitehtuurin kehityksestä. Selvityksestä ilmenee myös, että saaren sisäosien suoalueet muokattiin viljelykäyttöön 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, joten vanhempaa peltoviljelyhistoriaa niillä ei ole.
Kulttuuriympäristöselvitys vahvistaa näkemystä Vartiosaaren kulttuuriympäristöstä kokonaisuutena. Maisema, luonto ja kulttuuriympäristö muodostavat herkkäsuhteisen kokonaisuuden. Tämän vuoksi kaupunginmuseo katsoo, että tulevan rakentamisen tulisi jatkaa saarelle vakiintuneen pienimuotoisen rakentamisen ja toiminnan linjoilla. Arvokkaiden huviloiden säilyminen tulee turvata siten, että niille löytyy säännöllinen käyttäjä ja niiden kunnosta huolehditaan.
Arkeologisista kohteista voidaan todeta, ettei saarella ole ensimmäisen maailmasodan aikaisia linnoituslaitteita. Sen sijaan kummeli, Viikinkikallio, louhos ja mahdollinen muinaishauta tulee huomioida tulevassa suunnittelussa.
Kaupunginmuseo pitää saaren luonteen, sen kulttuurihistoriallisen ja maisemallisen arvon kannalta oikeana maankäyttövaihtoehtona virkistyskäyttöä.
20.2.2012 Lausunto annettu
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483
sari.saresto(a)hel.fi
Sosiaali- ja terveysvirasto 17.6.2013
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on tehty kolme erilaista maankäyttövaihtoehtoa Vartiosaaren suunnitteluperiaatteiden laadintaa varten. Yhdessä vaihtoehdossa saari avataan nykyistä aktiivisempaan virkistyskäyttöön, kahdessa muussa vaihtoehdossa Vartiosaareen tulee sekä asumista että virkistys- ja muita palveluita. Kaikissa vaihtoehdoissa saari liitetään silloilla mantereeseen.
Kirjalliset mielipiteet maankäyttövaihtoehdoista tulee toimittaa viimeistään 19.6.2013.
Sosiaali- ja terveysviraston lausunto
Kaupunkisuunnitteluviraston laatimissa kaikissa kolmessa vaihtoehdossa ranta-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat huvila-alueet on säilytetty. Sosiaali- ja terveysvirasto kannattaa Vartiosaaren luontoarvojen mahdollisimman laajaa säilyttämistä. Kaupunkirakenteeseen tarvitaan rauhallisia meluttomia luontoympäristöjä niiden terveyttä edistävien vaikutusten takia.
Vaihtoehto A ”virkistysalue” hyödyntää parhaiten saaren omaleimaista luontoa, saaren läpi kulkeva kevyen liikenteen väylä siltoineen mahdollistaa saaren virkistyskäytön nykyistä paremmin eikä saareen tuoda autoliikennettä.
Lisätiedot
Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256
pirjo.sipilainen(a)hel.fi
Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto 19.10.2012
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto ei anna asiasta lausuntoa.
Lisätiedot
Merja Lehikoinen, suunnittelusihteeri, puhelin: 310 36121
merja.lehikoinen(a)hel.fi
Kulttuurijohtaja 27.2.2012
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Päätös
Kulttuurikeskuksella ei ole huomautettavaa asiassa.
Lisätiedot
Kajantie Marianna, osastopäällikkö, puhelin: 310 37002
marianna.kajantie(a)hel.fi
| ||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||