22

YIT Rakennus Oy:n ympäristölupa-asia, väliaikainen betoniasema Triplan työmaalla

HEL 2015-008701 T 11 01 00 00

Päätösehdotus

Ympäristölautakunta päättää YIT Rakennus Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee betoniasemaa Keski-Pasilassa entisellä ratapiha-alueella Triplan työmaalla, seuraavaa.

Hakija

YIT Rakennus Oy, PL 36, 00621 Helsinki

Y-tunnus 1565583-5

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

YIT Rakennus Oy:n betonin valmistus on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan.

Ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n momentin 7 b mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty Helsingin kaupungin kirjaamoon 4.8.2015.

Ympäristölupaa haetaan betonin valmistukselle.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Betoniasema sijaitsee Veturitien ja Ratapihantien välisellä entisellä ratapiha-alueella Helsingin 17. kaupunginosassa (Pasila, Keski-Pasila) Senaatti-Kiinteistöjen maa-alueella, jonka YIT Rakennus Oy on vuokrannut. Alueeseen kuuluvat kiinteistöt 91-436-3-9 ja 91-410-1-4. Betoniasema sijoitetaan Pasilansillan pohjoispuolelle nykyisen Veturitien ja junaraiteiden väliin. Betoniaseman sijainti on mietitty huomioiden ratapihakortteleiden rakentamisen tämän hetkinen kaupungin aikataulu ja sovittu kaupungin kanssa yhteistyössä logistiikkatyöryhmässä, Keski-Pasilan logistiikan suunnittelun kokouksessa.

Niin sanotulla Triplan työmaalla on useita maanrakennushankkeita meneillään samaan aikaan. Alueelle tulee mm. murskausasema ja Keski-Pasilan massojen välivarasto- ja esikäsittelyalue. Itäpuolella kulkee vilkasliikenteinen päärata.

Rakennuskohteen rajanaapurit Länsi-Pasilan puolella:

        Länsi-Pasilan asuintalot; sijainti ylempänä toimistotalojen muodostaman meluesteen takana.

        Sokos Hotel Pasila; Maistraatinportti 3, toimistotalojen muodostaman meluesteen takana.

        Ilvesviidan kiinteistö; Veturitie.Rakennus purettu.

        Länsi-Pasilan toimistotalot.

Rakennuskohteen rajanaapurit Itä-Pasilan puolella:

        Haaga-Helia ammattikorkeakoulu; Ratapihantie 13, välissä rautatie

        Suomen liikemiesten kauppaopisto; Rautatieläisenkatu 5, sijainti osittain rakennusten takana,välissä rautatie

        Messukeskus; Messuaukio 1, välissä rautatie ja vilkasliikenteinen katu

Maanpinta työmaa-alueella on merkittävästi lähiympäristön rakennuksia ja Pasilan asemalaituritasoa alempana. Betoniasema ei sijaitse pohjavesialueella. Jos betoniaseman sijaintia joudutaan siirtämään rakentamisen edetessä, tehdään uusi ympäristölupahakemus.

Kaavoitustilanne ja toimintaa koskevat muut luvat

Betoniasema sijaitsee Keski-Pasilan puretun alaratapihan alueella, josta pääosa on asemakaavoittamatonta. Alueelle laaditaan parhaillaan Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavoitus on luonnosvaiheessa. Alueelle suunnitellaan tiivistä kantakaupunkimaista asuinaluetta.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan koskien Keski-Pasilan työmaa-alueella sijaitsevaa väliaikaista murskausasemaa (HEL 2015-006584).

Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto on myöntänyt maanrakennustöille rakennusluvan (lupatunnus 17-1648-15-M).

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä varten Keski-Pasilan alueella (ESAVI/5952/04.08/2014).

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on tehnyt YIT Rakennus Oy:n ympäristönsuojelulain 118 §:n mukaisten meluilmoitusten johdosta päätöksiä Triplan työmaalla tapahtuvista louhinnoista, paalutuksista ja muista erityisen häiritsevistä töistä (HEL 2015-002404, HEL 2015-010535, HEL 2014-008515).

Laitoksen toiminta

Keski-Pasilan Keskuksen rakentamiseen liittyen Triplan työmaa-alueelle sijoitetaan valmisbetoniasema, joka tuottaa valuissa tarvittavan betonin paikan päällä. Alueelle louhitaan pysäköintilaitos, jonka kiviainesta käytetään murskauksen jälkeen betonin valmistukseen työmaalla. Mahdollisten häiriötilanteiden (esim. rakentamisen lykkääntyminen) ja tuotantohuippujen ulkopuolella betoniasema palvelee lähialueen asiakkaita. Lähtökohtaisesti betoniasema palvelee kuitenkin Tripla-työmaan tarpeita.

Betoniasema toimii normaalitilanteissa työmaan valujen ulkopuolella arkisin maanantaista perjantaihin kello 6.00 - 22.00. Tripla-hankkeen paikallavalujen ruuhkahuippujen aikana toiminta-aika valun aikana on 24 h maanantaista sunnuntaihin. Toiminta-aika 24/7 valun aikana on välttämätön, koska isoon valuun ei voi tulla katkoa. Asema toimii vuoden ympäri.

Kiviainesta tarvitaan runkoaineeksi yhteensä noin 350 000 tonnia. Irrotettu kalliolouhe tyhjennetään rakennuskaivannosta, siirretään varastoalueelle, murskataan betonin runkoaineeksi ja jakeet varastoidaan aumoissa peitettynä. Runkoaine siirretään betoniasemalla siilostoon, josta sitä annostellaan kuljetinhihnojen kautta sekoittimeen. Betoni valmistetaan sekoittamalla raaka-aineet (kiviaines, sideaineet, vesi, ja mahdolliset lisäaineet) sekoittimessa tasalaatuiseksi massaksi. Massa sekoittimesta tyhjennetään purkusuppilon kautta joko betoninkuljetusautoon tai linjapumppausjärjestelmään kuljettimelle.

Sideaineet (sementti ja CE-merkitty lentotuhka) kuljetetaan betoniasemalle säiliöautoilla, josta ne siirretään pumppaamalla putkistoa pitkin umpinaisiin siiloihin. Sideainesiiloissa on pölynsuodattimet. Sideaineiden siirtojärjestelmä vaa'alle ja sekoittimeen on suljettu ja varustettu pölynsuodattimilla. Asemalla on sideainetta kerrallaan enintään noin 480 tn (4 - 5 siiloa). Lentotuhkaa käytetään noin 3 % kokonaissidemäärästä, mikä on noin 11 kg/betoni-m3.

Lisäaineet ovat pääsääntöisesti nestemäisiä, yleisesti betonin valmistuksessa käytettäviä kemikaaleja (mm. piioksidijauhe, naftaleenisulfonaattihappo, rasvahappo- ja polyglykoliliuos ja epäorgaaniset suolat).
Lisäaineet tuodaan säiliöautoilla, joista ne pumpataan aseman säiliöihin. Lisäaineita on kerrallaan enintään 10 000 kg (max. 10 säiliötä). Nestemäisten lisä-aineiden säiliöt ovat valuma-altaiden päällä.

Lisäksi betonin valmistuksessa käytetään vettä 170 litraa/ betoni m3.

Yhteensä betonia valmistetaan vuosina 2016 - 2020 noin 170 000 m3 ja arvioitu vuosittainen tuotantomäärä on 10 000 - 70 000 m3/a. Aseman tuotantokapasiteetti on arviolta 50 - 60 m3/h. Raaka-aineiden kulutus riippuu vuosittaisista tuotantomääristä seuraavasti:

Osatehtävinä ovat raaka-aineiden hankinta/vastaanotto, varastointi, tarvittaessa kiviaineksen ja veden lämmitys, betonin osa-aineiden mittaus, massan sekoitus, notkeuden säätö, laadunvalvonta ja laitteiston huolto. Laitteiston huoltoon kuuluu pesua, koska betoni ei saa kovettua laitteisiin tai kuljetusvälineisiin. Tontille ei rakenneta erillistä pesulaitoista betoniautoille ja pumpuille, vaan sekoitin ja kiinteät pumppulinjat pestään työmaalla betoniautoon ja pesuvedet viedään Vantaan Vaaralan betonitehtaalle.

Betoni valmistetaan tarvittavan betoniluokan mukaisesti suhteutettuna, ja valmistus on pitkälle automatisoitu.

Mursketta varastoidaan betoniaseman kiviaineskäyttöä varten eikä kyse ole varsinaisesti kiviainesten varastoinnista.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Pöly

Pölypäästöt syntyvät lähinnä betoniaseman liikenteestä ja sideaineiden purkamisesta säiliöihin. Betoniaseman piha asfaltoidaan ja asema-alueella tehdään pölynsidontaa tarpeen mukaan esim. kastelemalla tai suolaamalla. Murskatusta kalliokiviaineksesta tuotettu runkoaines varastoidaan tarvittaessa peitettynä.

Sementtisiilot varustetaan pinnanmittausautomatiikalla, jottei ylitäyttöä pääsisi tapahtumaan. Siilot on varustettu letkusuodattimilla, joissa on tärytin. Lisäksi koko suodatinjärjestelmä sijoitetaan erilliseen tilaan, jolla varmistetaan niiden toiminta ja huolto-olosuhteet mahdollisimman hyviksi. Betonin valmistushuone varustetaan erillisellä pölynpoistojärjestelmällä toiminnasta aiheutuvan pölyämisen estämiseksi.

Ilmanlaadun haittoja pienentävänä tekijänä on liikenteen hiukkaspäästöjen väheneminen siihen verrattuna, että betoni jouduttaisiin kuljettamaan muualta katuverkon kautta työmaalle. Tripla-työmaalla tarvittavan 170 000 betonikuution kuljettamiseen tarvittaisiin 21 000 - 26 000 katuverkolla liikkuvaa pyörintäsäiliöllä varustettua kuorma-autoa, jotka sekä tulevat työmaalle että lähtevät työmaalta.

Raaka-aineiden tuonnista johtuva liikenne vaihtelee tuotantomäärien mukaan. Keskimäärin sementtiä tuodaan 4 ja muita aineita 1 kuormaa/työpäivä. Ajo betoniasemalle sisään pohjoisesta tapahtuu Veturitietä ja ulos samaa kautta.

Melu

Betoniasemasta on laadittu meluselvitys (Akukon 143050-08.2). Meluselvityksessä on arvioitu murskaamon ja betoniaseman yhteisvaikutuksia. Arvion mukaan betoniaseman aiheuttama melutaso (LAeq) 10 metrin päässä on alle 50 dB, mikä on käytännössä merkityksetön. Melua aiheuttavia toimintoja ovat lähinnä raaka-ainetoimitukset, työkoneiden käyttö ja betoniautoliikenne. Työmaan ulkopuolinen liikenne ei kulje asuinkatuja pitkin.

Maaperä, pohjavedet ja pintavedet

Lupa-alueella on paikoin pilaantuneita maita. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse vesistöjä. Sijoituspaikan maaperän ympäristöolosuhteet on selvitetty perusteellisesti Keski-Pasilan Keskuksen toteutussopimuksen yhteydessä (Tekninen liiteasiakirja TLA Liite 5 TLA 3 Pima- kunnostus). Lupa-alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia useassa vaiheessa vuodesta 2003 alkaen.

Aseman toiminnasta ja varastoinneista ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Betoniasema sijoitetaan murskepintaisen kentän päälle ja osa alueesta voidaan päällystää. Lisä-, voitelu- ja polttoaineet varastoidaan niin, että riski aineiden joutumisesta maaperään tai  viemäriin vältetään. Betoniasemalla varastoidaan lämmityskäyttöön kerralla noin 5 m3 polttoöljyä kaksoisvaipallisessa säiliössä, joka on sijoitettu suljettuun tilaan ja varustettu valuma-altaalla.

Tontille ei rakenneta erillistä pesulaitoista betoniautoille ja pumpuille, vaan sekoitin ja kiinteät pumppulinjat pestään työmaalla betoniautoon ja pesuvedet viedään Vantaan Vaaralan betonitehtaalle,
jossa on asianmukainen laitteisto.  Pesuvesien kulutus on noin 2000 - 5000 l/vrk. Prosessi- ja käyttövesi betoniasemalle hankitaan HSY:n talousvesiverkostosta. Asemalle on varattu myös erillissäiliö tuotantohuippujen tasaamiseksi.

Hulevedet työmaalta ohjautuvat kaivantovesien hallintajärjestelmään. Vedet asemalta johdetaan viemäriin kiintoaineksen ja öljynerotuksen kautta.

Jätteet

Syntyvän betonijätteen määrä riippuu vuosittaisista tuotantomääristä. Hukkaa tulee 2 - 3 %, noin 300 - 2100 m3/a. Valuissa yli jäävä betoni toimitetaan kovettumisen jälkeen jatkokäsittelyyn asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Betonimursketta voidaan hyödyntää esim. katurakentamisessa, mutta tältä osin ympäristölupa-asia käsitellään erikseen.

Muut jätteet ovat:

        sekajäte (muovit ym.) noin 10 t/a

        vaaralliset jätteet (öljyiset jätteet, jäteöljyt, loisteputket, akut yms) noin 50 kg/a

        metallijäte (huollot)

Jätteiden kuljetuksista tehdään siirtoasiakirjat. Aseman sosiaalitilojen käymälässä on umpisäiliö.

Energian käyttö

Betoniaseman keskimääräinen energiankulutus on 50 MJ/m3 betonia. Energiankulutus vaihtelee tuotantomäärien ja betonin lämmitystarpeen mukaan. Lämmityslaitteistossa käytetään energialähteenä vähärikkistä kevyttä polttoöljyä.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Hakemuksen mukaan betoniaseman toiminnalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

Hakemuksessa on myös arvioitu murskaus- ja betoniaseman toimintojen yhteisvaikutuksia. Melu- ja pölypäästöt syntyvät lähinnä kiviaineksen murskauksesta, mutta toisaalta liikenteen aiheuttamat haitat vähenevät huomattavasti, jos sekä murskaus että betonin valmistus tapahtuvat samalla työmaalla.

Paras käytäntö ja paras käyttökelpoinen tekniikka

Valmisbetonin tuotantoon ei ole olemassa BAT-vertailuasiakirjoja. Prosessi toimii automaattisesti. Asemanhoitaja tarkkailee valmistusprosessin edistymistä näyttöpäätteeltä ja tuotanto tallennetaan tietokantaan. Häiriötilanteessa tuotanto keskeytyy automaattisesti. Veden selkeytysprosessissa (Vantaan Vaaralan betonitehtaalla) käytetään BAT-tekniikkaa.

Jos betoniasema voi toimia työmaa-alueella ja kiviaines saadaan betonin runkoaineeksi suoraan työmaan murskausasemalta, käytössä on paras käyttökelpoinen tekniikka. Hyöty on osoitettavissa erityisesti liikennevaikutusten kautta.

Tripla- hankkeessa toimitaan noudattaen keskeisiltä osin ISO 14001 –ympäristöjärjestelmää. Alustava ympäristönäkökohtien kartoitus on tehty ja vuosittain tehdään hallintajärjestelmään kuuluva ympäristösuunnitelma.

Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Toimintaa tarkkaillaan päivittäin aseman ollessa toiminnassa. Normaalista poikkeavat toiminnat merkitään käyttöpäiväkirjaan. Vuosiyhteenveto edellisen vuoden tuotannosta toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Yhteenvedosta käyvät ilmi vuosittaiset tuotanto- ja raaka-ainemäärät, aseman polttoaineiden kulutus sekä ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset häiriötilanteet (syy - kestoaika - korjaustoimenpiteet).

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Toimet onnettomuuksien estämiseksi:

Betoniaseman toiminta on valvottua ja työmaa-alue on aidattu. Polttoaineet, betonin lisäaineet ja muut kemikaalit varastoidaan niin, että riski aineiden joutumisesta viemäriin tai maaperään on estetty. Öljynimeytysmateriaalia pidetään saatavilla mahdollisen öljyvahingon sattuessa. Menettelyt vahinkotilanteissa toimimisesta käydään läpi työmaahan perehdyttämisen yhteydessä.

Työmaalla on tulityölupakäytäntö, ja samaa menettelyä sovelletaan myös betoniasemalla. Betoniasemalle laaditaan pelastussuunnitelma, joka sisältää palo-, henkilö- ja ympäristöturvallisuuden osa-alueet sekä toimintaohjeet ja liikennejärjestelyt.

Toiminta häiriötilanteessa:

Häiriötilanteessa aseman toiminta pysäytetään vian korjaamisen ajaksi. Käyttökatkon sattuessa Vantaan Vaaralan tehdas toimii vara‐asemana.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla 9.9. - 9.10.2015 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä naapureille ja asukasyhdistykselle.

Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Liikennevirasto muistuttaa, että hakijan on huolehdittava siitä, ettei toiminnassa ja kuljetuksissa hienoaines leviä asema-alueelle radan sähkörakenteisiin tai päällysrakenteeseen. YIT Rakennus vastaa muistutukseen, että radan sähkörakenteet tarkastetaan Liikenneviraston rataisännöitsijän kanssa ennen luvanmukaisten töiden aloittamista. Lisäksi välikatselmuksia suoritetaan yhteisesti sovituin määrävälein.

Hakemusta on täydennetty 1.10.2015 ja 21.10.2015 pesuvesien käsittelyn, pölyntorjuntakeinojen, käyttökatkojen aikaisen vara-aseman ja jätehuollon osalta sekä vastattu Liikenneviraston muistutukseen.

Ympäristölautakunnan ratkaisu

Ympäristölautakunta päättää myöntää YIT Rakennus Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan väliaikaiselle betoniasemalle Triplan työmaalle Keski-Pasilaan 1.5.2016 - 31.12.2020 hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin:

1. 
   Betoniaseman toiminnasta ja siihen välittömästi liittyvästä liikenteestä aiheutuva melutaso saa olla ulkona ympäristön asuinalueilla ja  virkistysalueilla  päiväaikaan klo 7.00–22.00 enintään 55 dB (LAeq, 07 - 22h) ja yöaikaan klo 22.00–7.00 enintään 50 dB (LAeq, 22 - 07h). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, sallitut melutasot ovat 5 dB pienempiä.
    
2. Työmaan ulkopuolelle suuntautuva liikenne (kuten raaka-aineiden, pesuvesien tai betonin kuljetus) on sallittu päiväaikaan kello 7.00 - 22.00. 
   
   Työmaan ulkopuolelle suuntautuva liikenne on sallittu myös yöaikaan kello 22.00 - 7.00, jos siitä ei aiheudu haittaa tai häiriötä lähistön asukkaille. Yöaikaisista betoninkuljetuksista aiheutuvan meluhaitan suuruus tulee tarvittaessa mitata ja raportoida Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle, jos on perusteltua syytä epäillä, että kuljetuksista aiheutuu asukkaille haittaa tai häiriötä.
    
3. Melu tulee mitata ja raportoida ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittauksissa käytettävän laitteiston ja sen kalibroinnin tulee täyttää melumittausstandardien vaatimukset, mieluiten tarkkuusluokalle 1, mutta vähintään luokalle 2. Mittauksissa tulee selvittää myös melun mahdollinen iskumaisuus ja kapeakaistaisuus.
   
   Yöaikaista meluhaittaa koskevan melumittauksen suorittaja pitää olla päteväksi todennettu (akkreditoitu) (YSL 122§).
   
   Annettujen selvitysten perusteella ympäristölautakunta voi tarvittaessa muuttaa tai antaa uusia määräyksiä koskien ilmoitetun toiminnan meluntorjuntaa.(YSL 52)
   
   Pölyntorjunta
    
4. Pölyävien aineiden käsittely on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei pölyä leviä ympäristöön. Mikäli sideainesiilojen pölynsuodatin rikkoutuu tai käy muutoin toimintakyvyttömäksi, pölyävä työvaihe on keskeytettävä välittömästi ja vika korjattava ennen toiminnan jatkamista. (YSL 52 §)
    
5. Liikenteen aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kastelemalla ja pitämällä  laitosalueen ajoväylät puhtaana lietteestä ja muusta hienoaineksesta. Betoniaseman vaikutuspiirissä olevat katualueet on pidettävä mahdollisimman puhtaina laitokselta kulkeutuvasta hienoaineksesta pölyhaittojen estämiseksi. Koneellisen puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä kostuttamalla puhdistettava alue. (YSL 52 §)
   
   Kemikaalit
    
6. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi- ja käsittelypaikkojen on oltava päällystetty tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Sellaisissa kohteissa, joissa tiiviin pinnoitteen rakentaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, voidaan käyttää myös imeytysmateriaalia kemikaalien maahanpääsyn estämiseksi. Varastointi- ja käsittelypaikat on sijoitettava tai rakennettava siten, että kemikaalit eivät pääse vahinkotilanteessa viemäriin, ja niissä on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. (YSL 16 § ja 52 §) 
   
   Jätteet
    
7. Betonilietettä ja jätebetonia saa sijoittaa vain paikkoihin, joilla on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa niiden sijoittamiseksi tai muihin toimivaltaisen ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymiin paikkoihin. (YSL 52 §) 
    
8. Öljynerottimen toimivuus tulee tarkastaa säännöllisesti. Erottimeenkertynyt sakka ja öljyinen pintaosa tulee poistaa tarpeen mukaanja käsitellä vaarallisena jätteenä. Tarkastuksista ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 52 ja 58 §)
    
9. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on lajiteltava omiin astioihinsa, joiden tulee olla tiiviitä ja asianmukaisesti merkittyjä. Vaaralliset jätteet on säilytettävä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vaaralliset jätteet on toimitettava sellaiselleyritykselle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Vaarallisten jätteiden määristä, toimituskohteista jakuljetuksen suorittajista on laadittava jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa lupaviranomaisen tarkastettavissa. Siirtoasiakirjat on säilytettävä kolme vuotta. (YSL 52, 58, 62 ja JL13, 15, 29, 121 - 122 §) 
   
   Raportointi ja tiedotus
    
10. Sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, josta aiheutuu melua tai muita päästöjä tai syntyy jätettä siten, että se voi aiheuttaa välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se aiheuttaa jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on välittömästi ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 52 §, 170 §)
     
11. Betoniaseman aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle kirjallisesti viimeistään seuraavana työpäivänä. (YSL 52 §)
     
12. Laitoksen toiminnasta on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat asiat: tuotantomäärät, käytettyjen raaka-aineiden määrät, polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien lajit sekä kulutus- ja varastointimäärät, toiminta-ajat (eriteltynä yötyöt), laitoksen arvioidut tai mitatut päästöt, tuotannossa syntyneiden jätteiden määrä ja toimituskohteet, tiedot suoritetuista tarkastuksista ja huoltotoimenpiteistä sekä tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä häiriötilanteista (häiriön syy, kestoaika ja korjaustoimenpiteet). (YSL 43 §)
     
13. Betoniaseman toimintaa koskeva tiedote on jaettava kaikkiin kiinteistöihin, jotka sijaitsevat 200 metrin säteellä työmaasta. Asuinrakennuksissa tiedote on jaettava vähintään jokaiseen porraskäytävään, mutta mieluiten jokaiseen asuinhuoneistoon.Tiedotteesta on käytävä ilmi betoniaseman toiminnan kokonaiskesto, tämän päätöksen mukaiset sallitut työajat sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedot.Tiedote tulee jakaa hyvissä ajoin ennen betoniaseman toiminnan aloittamista. (YSL 122 §) 
    
    Toiminnan lopettaminen
     
14. Toiminnan päätyttyä betoniaseman työmaa on siivottava ja puhdistettava sekä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se toiminnan päättymisen jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai muuta merkittävää maaperän ja ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnan päättymisestä on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. (YSL 52 §) 

Perustelut

Yleisperustelut

Betoniaseman sijoittaminen lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Tällöin toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista, maiseman rumentumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioiden käytettävissä riittävä asiantuntemus.

Betoniasema sijaitsee ratapiha-alueella Triplan työmaalla ja se palvelee asemakaavaluonnoksen mukaista rakentamista. Betonin valmistus tapahtuu muiden rakennustöiden ohessa eikä se lisää Triplan työmaan melu- tai pölyhaittoja merkittävästi. Betoniaseman toiminta on määräaikaista ja se kestää noin 4,5 vuotta.

Murskeen välivarastointi Triplan työmaalle on perusteltua, koska murske käytetään betonin valmistukseen ja muuhun työmaan tarpeisiin. Välivarastointi ei edellytä ympäristölupaa, koska murskeen käyttö on varmaa ja suunnitelmallista eikä se sisällä pilaantuneita maita.

Lupamääräysten perustelut

1. Melutasoa koskeva määräys on tarpeen melusta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston antamat melutason ohjearvot (VNp 993/1992).
    
2. Kuljetusten rajoittaminen on tarpeen liikenteen aiheuttamien melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon, että betoniaseman toiminta on osa suurta aluerakentamishanketta, jossa on tehty ja tullaan edelleen tekemään erityisen häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavia rakennustöitä useiden vuosien ajan.
    
3. Mittausvelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen arvioimiseksi. Mittaus ja raportointi tulee tehdä ympäristöministeriön ohjetta noudattaen, jotta meluhaitan suuruus voitaisiin arvioida luotettavasti. Pitkäkestoisen yöaikaisen meluhaitan arvioinnin osalta mittauksen luotettavuusvaatimus on erityisen suuri, minkä vuoksi mittaajan tulee olla päteväksi todennettu eli akkreditoitu. Suomen kansallisena akkreditointielimenä toimii FINAS akkreditointipalvelu.
   
   Pölyntorjunta
    
4. Pölyntorjuntaa koskevat määräykset ovat tarpeen pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
    
5. Liikenteen pölyntorjuntaa koskevat määräykset ovat tarpeen pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös se, mitä on säädetty pölyntorjunnasta Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä (22 §).
   
   Kemikaalit
    
6. Polttoainesäiliöiden ja jakelualueiden sekä muiden kemikaalien varastointi ja käsittelypaikkojen sijoittaminen tiiviille alustalle, pintavesien viemäröiminen öljynerottimen kautta ja imeytysaineen varaaminen käyttöön polttoainevuotojen varalta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös se, mitä on säädetty kemikaalien käsittelystä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä (10 §).
   
   Jätteet
    
7. Betonilietteen ja jätebetonin sijoittamista koskeva määräys on tarpeen maaperän pilaantumisen estämiseksi.
    
8. Öljynerottimen toimivuus ja mahdollisten viemäripäästöjen ennaltaehkäisy edellyttää erottimen säännöllistä tarkkailua ja huoltoa. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on kerättävä ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Kirjanpito on tarpeen valvonnan kannalta.
    
9. Ongelmajätteet on kerättävä ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Valvonta edellyttää kirjanpitoa kiinteistöllä syntyvistä ongelmajätteistä ja niiden käsittelystä.
   
   Raportointi ja tiedotus
    
10. Lupaviranomaiselle on välittömästi ilmoitettava tapahtuneesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jotta viranomainen voi välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi.
     
11. Tieto toiminnan tarkasta ajankohdasta on tarpeen valvonnan kannalta.
     
12. Raportointi on tarpeen toiminnan laajuuden ja ympäristö-haittojen arvioimiseksi. Raportoinnin perusteella arvioidaan tarvetta ympäristöluvan muuttamiseksi.
     
13. Tiedottamalla voidaan vähentää työstä naapureille aiheutuvaa haittaa tai häiriötä. Määräystä annettaessa on otettu huomioon Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 23 §.
    
    Toiminnan lopettaminen
     
14. Määräys alueen ja sen ympäristön puhdistamisesta on tarpeen, jotta toiminnasta aiheutuneet päästöt tai jätteet eivät laitoksen toiminnan päättymisen jälkeen aiheuta terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 10.2.2016. Päätös on voimassa 31.12.2020 asti.

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Ympäristölautakunta voi muuttaa lupapäätöstä, jos toiminnasta aiheutuva vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai jos toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu kielletty seuraus tai jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai jos se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. (YSL 89 §)

Ympäristölautakunta voi peruuttaa luvan, jos hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämisen edellytyksiin tai jos lupamääräyksiä rikotaan toistuvasti valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta siten, että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jos toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla. (YSL 93 §)

Päätöksen täytäntöönpano

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen pyynnön aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Perusteluina todetaan, että Tripla-hankkeen valmistumisen kannalta on tärkeää päästä aloittamaan betoniaseman toiminta ajallaan. Mikäli betoniasemaa ei saada suunniteltuna ajankohtana käyttöön lupakäsittelyn venyessä, työmaan valmisbetoni joudutaan tuomaan muualta eikä irtilouhittua kalliolouhetta päästä hyödyntämään betonin runkoaineeksi vaan se joudutaan viemään pois. Hakija arvioi tarvittavan vakuuden olevan yhteensä 30 000,00 euroa. 

Ympäristölautakunta päättää määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa ympäristökeskukselle 30 000,00 euron vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (YSL 199 §)

Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 27, 29, 34, 48, 49, 52, 58 - 62, 70, 71, 83 - 85, 87, 89, 93, 94, 172, 190, 198, 199 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 8, 11, 13 - 15, 20 §

Jätelaki (646/ 2011) 72, 73, 94, 118, 121, 122 ja 124 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 24 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (993/1992) 2 §

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan 19.5.2015 (209 §) hyväksymän taksan mukainen hakemuksen käsittelymaksu on 4410,00 euroa. (205 §)

Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksesta.

Jos hakija jättää ympäristölautakunnan määräämän 30 000,00 euron vakuuden toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, peritään vakuusasian käsittelystä 225,00 euron maksu. (YSL 205 §)

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 11.3.2016. Valitusosoitus on liitteenä.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Tanja Rajamäki, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32008

tanja.rajamaki(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Asunto Oy Leanportti c/o Kiinteistöharmonia Oy

c/o AAM Finland Oy

Golder Associates

Helsingin kaupunki / Tonttiosasto

Kiinteistö Oy Auroranlinna

Kiinteistö Oy Esterinportti 2 C7o kesk. Eläkevakuutusyhtiö Etera

Kiinteistö Oy Helsingin Maistraatinportti c/o Dividum Oy

Kiinteistö Oy Hoaspuisto c/o Hoas

Kiinteistö Oy Kyllikinportti 2 c/o Fennia

Kiinteistö Oy Leankuja

Kiinteistö Oy Opetustalo

Kiinteistö Oy Pasilanraitio 5 c/o IVG Polar Oy

Kiinteistö Oy Pasilanraitio 9 c/o Ovenia Oy

Kiinteistö Oy Ratapihantie 11 c/o Sponda Oyj

Liikennevirasto

Otavamedia Oy

Pasila Seura

Suomen Messut Osuuskunta

Suomen Valtio / Senaatti-kiinteistöt

V1 Helsingin kaupungin asunnot Oy

VVO Asunnot Oy c/o VVO-Yhtymä Oy