Asia tulisi käsitellä 14.10.2014 kokouksessa.

5

Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle

HEL 2014-011160 T 11 01 01

ESAVI/73/04.09/2014

Lausuntoehdotus

Ympäristölautakunta antaa Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle seuraavan lausunnon.

Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Meriläjitysalueet ovat tarpeen Helsingin tulevien rantarakennushankkeiden meriläjityskelpoisille ruoppausmassoille.

Ympäristölautakunta toteaa, että eri meriläjityspaikkavaihtoehtoja arvioitiin YVA- menettelyssä. Menettelyn yhteydessä tutkittiin ja selvitettiin monipuolisesti eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Kaikissa vaihtoehdoissa todettiin ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdoista Helsingin Satama on valinnut Lokkiluodon sekä Koirasaarenluotojen läjityspaikkavaihtoehdot, joille Helsingin Satama hakee lupaa yhtäaikaisesti. Lokkiluodon läjitysalue on tarpeellinen etenkin silloin, kun ulompana merellä olevaa Koirasaarenluotojen läjitysaluetta ei voi käyttää esim. sääoloista johtuen. Toisaalta Koirasaarenluotojen läjityspaikka on tarpeen silloin, kun Lokkiluodolle ei ole suositeltavaa läjittää esim. silakan kutuaikana ja linnuston pesimäaikana. Aluehallintoviraston tulisikin käsitellä molemmat lupahakemukset samanaikaisesti.

Ympäristölautakunta esittää, että luvan lupamääräyksissä huomioidaan se, että silakan kutuaikana ja lintujen pesimäaikana tulisi käyttää Koirasaarenluotojen läjitysaluetta. Lokkiluodon aluetta käytettäisiin tällöin vain poikkeustapauksissa, jos merenkäynti estää proomujen pääsyn Koirasaarenluodoille.

Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että massojen meriläjityskelpoisuutta arvioitaessa noudatetaan hyväksytyn ja voimassa olevan ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen haitta-aineille annettuja raja-arvoja ja muita ohjeita (YM 2004). Jos raja-arvoja muutetaan läjitysluvan voimassaoloaikana, niin uusia raja-arvoja noudatetaan niiden tultua voimaan.

Tiedot läjitettävistä massamääristä ja laadusta sekä läjityksen vaikutusten tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukselle.

Toiminnan käynnistyessä on lisäksi huomioitava Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman (Valtioneuvoston päätös 21.8.2014) alaohjelman ”Merenpohjan fyysinen menetys ja vahinko” sekä muiden toiminnan seurantaan soveltuvien alaohjelmien kohteena olevat tekijät.

Esittelijän perustelut

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää massoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle 20.10.2014 mennessä ja kaupunginkanslia 3.10.2014 mennessä.

Helsingin Satama hakee lupaa yhteensä 3,67 milj. m³ktr läjitysmassamäärälle Helsingin niemen eteläpuolelle suunnitellulle Lokkiluodon meriläjitysalueelle. Kokonaistilavuudesta varattaisiin 800 000 m³ ktr massoille, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 (haitaton ruoppausmassa). Uusia läjitysalueita tarvitaan, jotta rantarakentamiskohteiden ruoppausmassoille on myös tulevaisuudessa sijoituspaikkoja. Läjitettävät massat tulevat kaupungin ranta- ja vesirakennuskohteista. Läjitysalueelle läjitetään massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 (mereen läjityskelvoton ruoppausmassa), mutta voivat ylittää tason 1.

Helsingin Satamalla on tällä hetkellä voimassa oleva lupa kahdelle meriläjitysalueelle itäisellä merialueella. Mustakuvun läjitysalueen lupa on voimassa vuoden 2018 loppuun asti ja Vuosaaren läjitysalueen kesäkuun 2022 loppuun asti. Mustakuvulle voi läjittää vielä noin 0,5 milj. m³ktr ja Vuosaaren läjitysalueelle noin 4,7 milj. m³ktr. Lokkiluodon lähettyvillä olleen Taulukarin läjitysalueen luvan voimassaolo päättyi vuoden 2013 lopussa. Lisäksi Helsingin Satama hakee samanaikaisesti lupaa Koirasaarenluotojen meriläjitysalueelle (Lokkiluodosta lounaaseen) 9,76 milj.m³ktr ruoppausmassamäärälle.

Lokkiluodosta ja muista vaihtoehtoisista läjitysalueista on tehty ympäristövaikutusten arviointi ja Uudenmaan ELY- keskus on antanut arviointiselostuksesta lausuntonsa.

Lokkiluodon läjitysalue sijaitsee noin 4 kilometrin päässä Länsisatamasta etelään ns. välisaariston alueella. Alue on pienten saarten ja luotojen ympäröimä. Läjitysalueen pinta-ala on 40 ha ja vesisyvyys 10−16 m. Läjitystä on tarkoitus tehdä tasolle -5 m. Vesisyvyys alueen lähiympäristössä on noin 6−10 m. Läjitysalueen läpi kulkee 2,4 m veneväylä sekä käytöstä poistettu kaapeli. Hankkeella ei ole vaikutusta alueen kaavoitukseen.

Alueen veden laatuun vaikuttaa sekä maalta tuleva valuma että ulkosaaristosta tulevat vesimassat. Alueella tapahtuu todennäköisesti ajoittain syvän veden kumpuamista. Yksittäisen läjitystapahtuman vaikutuksen on arvioitu häviävän Lokkiluodon alueelta noin vuorokaudessa. Sameuden leviämisen mallinnuksen mukaan merkittävää samennusta esiintyy alle 1 km² alueella ja maksiminopeudella läjitettäessä vielä 2-3 km päässä läjityspaikasta etenkin pohjan yläpuolella. Keskimääräinen samentuminen on mallin mukaan silmin havaittavaa (10 mg/l) muutaman sadan metrin etäisyydellä läjityspaikasta. Pohjan yläpuolella samentuminen voi levitä kauemmaksi. Kiintoaineen nousulla ei arvioitu olevan merkittävää vaikutusta veden laatuun läjitysalueen ulkopuolella. Myös vaikutukset veden ravinnepitoisuuksiin on arvioitu paikallisiksi, hetkittäisiksi ja tilapäisiksi.

Lokkiluodolta on tutkittu sedimentin haitta-ainepitoisuuksia. Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 lieviä ylityksiä todettiin PAH- yhdisteiden ja kromin ja elohopean kohdalla. Orgaaniset tinayhdisteet (TBT) ja PCB- yhdisteet jäivät laboratorion määritysrajojen alapuolelle. Läheisen Taulukarin läjitysalueen, joka oli käytössä noin 80 vuotta, sedimenttien haitta-ainepitoisuudet jäivät alle tason 1 TBT- pitoisuuksia lukuunottamatta. Vesikasvillisuustutkimusten mukaan alueella ei ole juurikaan rakkolevää, mikä indikoi huonokuntoista pohjaa. Pohjaeläintutkimusten mukaan merenpohja alueella on muuttunut rehevämpään suuntaan, mutta pohjan tila pohjaeläimistön perusteella arvioituna oli hyvä.

Esko Rossi Oy on laatinut läjitettävien ruoppausmassojen haitta-aineiden vaikutuksista riskinarvion. Riskinarvioon perustuen hakija on ehdottanut läjitettävien massojen haitta-aineille enimmäispitoisuuksia. Ehdotetut enimmäispitoisuudet vastaavat pääosin nykyisen ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 rajapitoisuuksia. Joillekin aineille on ehdotettu nykyistä korkeampia raja-arvoja, jotka ovat ehdotetun päivitetyn ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisia.

Lokkiluodon alueen virtausmittauksissa todettiin virtausnopeudet alueella pääsääntöisesti hitaiksi. Virtaukset jakaantuivat tasaisesti kaikkiin ilmansuuntiin. Taustavirtaus määräsi enemmän virtausta alueella kuin tuulet. Alueelle on tehty virtausmalli, jonka mukaan läjitys ja siitä johtuva pohjan topografian muutos tulee vaikuttamaan pohjavirtauksia lisäävästi. Mallinnuksen perusteella läjitettyjen massojen arvellaan pysyvän hyvin paikoillaan, vaikka voimakkaiden tuulten ja myrskyjen aikana voi tapahtua sedimenttien kulkeutumista. Tilanteita, joissa sedimenttiä voi kulkeutua, pidettiin harvinaisina. Sedimenttitutkimusten perusteella on kuitenkin arvioitu, että pohja on tyypiltään eroosio- ja transportaatiopohjaa, johon hienoaines ei keräänny. Kova pohja viittaa pohjavirtauksiin, jotka voivat lisätä kiintoaineksen liikkumista pohjalla.

Lokkiluodon lähialueella sijaitsee useita silakan kutualueita, joihin läjitys voi vaikuttaa haitallisesti. Taulukarin läjitysalueen kalataloustarkkailun mukaan läjityksestä huolimatta silakanpoikasia löydettiin, mutta mahdollisesti isommat poikaset karttavat läjitysaluetta. Lokkiluodon alueelta on tutkittu myös karisiian ja vaellussiian esiintymistä ja lisääntymistä. Tulosten mukaan Lokkiluodon läjitysalue sijoittuu osittain potentiaaliselle siian kutualueelle, joten siian kutu voi heikentyä alueella. Lokkiluodon alueella ei ole ammattikalastusta.

Noin 50 metrin päässä läjitysalueen itäreunasta sijaitsee arvokas lintualue Abrahaminluoto ja noin 700 metrin päässä läjitysalueesta länteen linnustoltaan arvokas Koirapaaden suojelualue. Linnustovaikutukset syntyvät toiminnan aiheuttamasta melusta ja alusliikenteestä sekä epäsuorasti veden samentumisesta ja pohjaeläimistön muutoksista lintujen ravinnonsaantiin liittyen. Tehdyn selvityksen mukaan luodoilla pesii melko tyypillistä Helsingin saariston lintulajistoa. Alueella ei ole todettu merkittäviä määriä levähtäviä vesilintuja eikä se ole Allien merkittävä levähdyspaikka. Läjityksen vaikutuksia pesiviin lintuihin voidaan vähentää läjityksen ajoittamisella pesintäajan ulkopuolelle luotojen lähettyvillä.

Läjityksen vesistö- ja kalatalousvaikutuksia on tarkoitus seurata pääkaupunkiseudun yhteistarkkailujen puitteissa Uudenmaan ELY- keskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi linnustovaikutuksia seurataan.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005

paula.nurmi(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

.