Asia tulisi käsitellä 11.6.2013

5

Ympäristölautakunnan lausunto rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta

HEL 2012-012714 T 11 01 00 00

ESAVI/206/04.08/2012

Päätösehdotus

Ympäristölautakunta, joka on Helsingin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomainen, päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin rakennusviraston massojen varastointia ja käsittelyä Tattarisuolla koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon.

Toiminnan sijainti ja alueen kaavoitustilanne

Varasto- ja käsittelyalue sijaitsee Tattarisuon teollisuusalueen pohjoispuolella Rattitien, Autotallintien ja Suurmetsäntie rajaamalla alueella. Voimassaolevassa asemakaavassa alue on merkitty osin rautatiealueeksi ja osin lähivirkistysalueeksi. Pääosalla aluetta kasvaa metsää.

Maaperä varasto- ja käsittelypaikalla on turvetta, jossa saven päällä olevan turvekerroksen paksuus on 1-3 metriä. Alueen luoteisosa on savialuetta. 

Aikaisemmat luvat

Alueella ei ole  voimassa olevia ympäristölupia.

Häiriintyvät kohteet

Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat toiminta-alueen pohjoispuolella noin 70-80 metrin etäisyydellä olevat asuinrakennukset. Suunnitellusta murskauspaikasta lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat noin 200 metrin päässä.  

Toiminnan kuvaus

Massojen vastaanotto, varastointi ja käsittely

Varasto- ja käsittelyalueet koostuvat kahdesta erillisestä alueesta, joiden yhteispinta-ala on 3,3 hehtaaria. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Alueen läpi kulkee oja, joka laskee Longinojaan. 

Varastoalueelle on tarkoitus ottaa vastaan, varastoida ja käsitellä erilaisia massoja Helsingin alueen rakentamiskohteista. Taulukossa on esitetty suurimmat varastoitavat määrät niissä tapauksissa, että alueella joko ei tehdä pohjavahvistusta tai se tehdään. Kaikkia massoja ei varastoida enimmäismääriä samaan aikaan.

Vastaanottomäärä on enintään 420 000 tonnia vuodessa ja suurin kertavarasto 260 000 tonnia.

Kynnysarvomailla tarkoitetaan maa-aineksia, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat yli maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävien kynnysarvojen, mutta alle alempien ohjearvojen (valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007)). Maa-aineksen sisältämä jäte voi olla tuhkaa ja mineraalista rakennusjätettä.

Liikennemäärä on arvioilta keskimäärin 100 kuorma-autoa päivässä. Pääosa kuljetuksista sekä massojen seulonta ja välppäys tapahtuvat arkisin kello 7–22. Varastointi- ja esikäsittelyalueella työskentelee lisäksi 1-3 työkonetta.

Murskaus

Betoni-, tiili- ja asfalttijätteen murskaustoiminta tapahtuu vuosittain 1.10.–31.1. Päivittäinen murskausaika on arkisin kello 7–22. Murskausaika on hakemuksen mukaan 3-5 viikkoa vuodessa, jona aikana murskataan enintään 25 000 tonnia edellä mainittuja aineksia. Murskain sijoitetaan mahdollisimman etäälle (noin 200 metrin päähän) häiriintyvistä kohteista. Melun leviämistä ehkäistään sijoittamalla meluesteitä häiriintyvien kohteiden suuntaan.

Stabilointi

Koheesiomaita (pilaantumattomat savet ja sedimentit) stabiloidaan pengerretyissä altaissa. Stabiloinnin sideaineina voidaan käyttää sementtiä, tuhkaa, rikinpoiston lopputuotetta tai masuunikuonaa. Stabilointia voidaan tehdä läpi vuoden.

Toiminta-aika

Toiminnalle haetaan lupaa vuoden 2019 loppuun asti.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Melu

Murskaamo sijoitetaan hakemuksen mukaan meluvallien suojaan siten, että kussakin toiminnan aiheuttama melutaso (LAeq, 7–22) asuinalueilla ja hoito- tai oppilaitosten alueilla on alle 55 dB.

Päästöt ilmaan

Murskaus, kuormien purkaminen ja lastaaminen, massojen siirtely ja liikennöinti voivat aiheuttaa pölyämistä. Sitä ehkäistään kastelulla, suolaamalla ja laitteiden koteloinneilla ja pitämällä ajoväylät puhtaana.

Päästöt vesiin

Varastokasojen ja alueen läpi virtaavan ojan väliin jätetään vähintään 5 metrin levyinen kaista ojapenkkojen sortumien estämiseksi. Varastokasojen kaltevuudet pidetään loivina sortumien estämiseksi. Stabilointialtaiden reunat verhotaan suodatinkankaalla.

Päästöt maaperään

Varastoitavat ja käsiteltävät massat eivät ole pilaantuneita, joten massojen varastoinnista ja käsittelystä ei aiheudu maaperän pilaantumista.  

Koneista saattaa aiheutua esimerkiksi öljyvuotoja. Niiden varalta on imeytysainetta. Kaluston kunto tarkastetaan riittävän usein vahinkojen estämiseksi.

Toiminnan seuranta

Vastaanottokoneen kuljettaja valvoo tuotavien massojen laatua. Alueelle sopimattomat kuormat käännytetään pois. Materiaalin toimittajan velvollisuus on tarvittaessa osoittaa massojen kelvollisuus. Betoni-, tiili- ja asfalttijätteet otetaan omiin kasoihinsa mahdollisia laadunvalvontamittauksia varten.

Alueella tuotavien massojen sekä toiminnassa syntyvien jätteiden määristä ja toimituskohteista pidetään kirjaa. Massoista edellytetään siirtoasiakirjoja. Myös eri esikäsittelytoimista pidetään kirjaa.

Melumittauksia tehdään ennen toiminnan aloittamista, normaalitoiminnan aikana sekä murskaustoiminnan aikana toimenpidealueella ja lähimmissä kohteissa. Tulosten perustella päätetään jatkotoimista.

Pölypitoisuuksia (PM10) seurataan mittauksin lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittauspaikat ovat toiminta-alueella ja lähimpien asuinrakennusten alueella. Pölymittaustuloksia verrataan olemassa oleviin ohje- ja raja-arvoihin. Toimenpiteet arvioidaan tulosten perusteella yhdessä viranomaisten kanssa.

Raportointi

Vuosittain valvontaviranomaisille lähetetään tiedot mm. alueella vastaanotetuista ja sieltä lähteneistä kuormista, tarkkailutuloksista ja arvio toiminnan vaikutuksista. Myös murskausta ja esikäsittelytoimia koskevat tiedot raportoidaan.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin

Hakemuksen mukaan alueelle varataan öljyvuotoja varten imeytysainetta ja muita torjuntavälineitä. Alueelle voidaan tuoda luvatta jätteitä. Sitä estetään sulkemalla pääsy alueelle aitaamalla. Jos jätteitä kuitenkin ilmaantuu, ne viedään asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.

Sortumat estetään varastoinnin asianmukaisella suunnittelulla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Helsingissä syntyy vuosina 2012–2015 runsaasti ylijäämämassoja, joita tarvitaan jatkuvasti rakentamisessa. Vuosina 2015–2020 tarvitaan enemmän maa- ja kiviaineksia, kuin niitä rakentamisessa syntyy. Luonnonvarojen säästämiseksi ylijäämäaineksia on perusteltua varastoida tulevaa tarvetta varten ja sen vuoksi kaupunki tarvitsee uusia varastoalueita. Ylijäämäaines on perusteltua varastoida mahdollisimman lähellä myöhempää käyttöpaikkaa turhan kuljetuksen välttämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. 

Toiminnan aloittaminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

Rakennusvirasto anoo lupaa aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan toiminnan aloittamisen lykkääminen aiheuttaisi huomattavia menetyksiä.

Ympäristölautakunnan lausunto

Ympäristölautakunta katsoo, että hyödyntämällä maarakennuskäyttöön kelpaavia ylijäämäaineksia säästetään luonnonvaroja. Hyödyntämällä jätteet lähellä niiden käyttöpaikkaa vähennetään myös mm. raskaan liikenteen aiheuttamia haittoja.

Ympäristölautakunta toteaa kuitenkin, että hankkeen toteuttamiseen hakemuksessa kuvatulla tavalla sisältyy merkittäviä ongelmia. 

On epäselvää, soveltuuko alue voimassa oleva kaava ja kaavamääräykset huomioon ottaen ylijäämämassojen varastointi- ja käsittelyalueeksi. On myös otettava huomioon, että alueen puusto tullaan ainakin pääosin poistamaan, mikä merkitsee lähimpien asuinkiinteistöjen kannalta kielteisiä maisemavaikutuksia.

Hakemuksen mukaisen toiminnan harjoittamiseen alueella liittyy merkittäviä pilaantumisriskejä. Toiminta-alueen läpi kulkee oja, joka laskee Longinojaan. Hulevesien hallinta on ongelmallista, koska aluetta ei pohjaolosuhteiden vuoksi pystytä päällystämään eikä hulevesiä pystytä sen vuoksi johtamaan hallitusti erottimen kautta maastoon. On mahdollista, että alueen läpi kulkeva oja tulvii kovien sateiden jälkeen tai lumen sulaessa. On epäselvää, pystyykö turve ja savi imemään suuria vesimääriä, vai aiheutuuko sadevesistä lammikoitumista varastokentällä. Vaikka vastaanotettavien massojen laatua valvotaan, on mahdollista, että alueelle päätyy pilaantuneita massoja, joista voi aiheutua maaperän tai mahdollisissa tulvatilanteissa Longinojan pilaantumista. Tuhkien varastointi alueella tuntuu erityisen riskialttiilta. Hakemuksessa kuvattu tulevien kuormien valvonta on tuskin riittävää, vaan vastaanotettavien massojen laadunhallinnan on oltava kunnossa massojen lähtöpaikasta alkaen. Alueella tulee varautua siihen, että kuormien mukana tulee haitallisia aineita. Varautuminen voisi tapahtua esimerkiksi siten, että alueelle rakennetaan erillinen tiivis alue, jonne voidaan vastaanottaa ja sijoittaa massoja, joiden epäillään sisältävän haitallisia aineita.

Epäselväksi myös jää, millaisella kalustolla olisi mahdollista toimia ilman pohjarakennustöitä savialueella, jossa on 1-3 metrin turvekerros.

Jos aluehallintovirasto katsoo, että lupa voidaan myöntää, hakemuksen käsittelyssä tulee edellä mainittujen näkökohtien lisäksi ottaa huomioon seuraavaa.

Murskaus tulee rajoittaa tapahtuvaksi vain arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–18. Viikonloppuisin tai yleisinä juhlapäivinä murskausta ei tule sallia. Murskausjakson alkamisesta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Murskauksen osalta tulee vaatia vähintään samoja pölyntorjuntavaatimuksia kuin mitä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetään tilapäiseltä murskaamolta.

Ympäristönsuojelumääräysten mukaan tilapäinen murskauslaitos on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava tiiviillä kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa, jos murskauslaitos sijaitsee alle 500 metrin päässä asuinrakennuksista, kouluista, päiväkodeista, niiden piha-alueista, virkistysalueista tai muista sellaisista kohteista, joille pölystä saattaa aiheutua haittaa. Murskauslaitos on lisäksi sijoitettava tiiviin suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohta jäävät suojarakennelman ulkopuolelle, jos murskauslaitos sijaitsee alle 200 metrin päässä pölylle herkistä kohteista.

Lisäksi ympäristölautakunta katsoo, että toiminta-alue ja toiminta-alueen ympäristön katualueet  on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä esimerkiksi harjaamalla tai suolaamalla. 

Toiminnassa tulee huolehtia siitä, että hienoainesta ei pääse kovillakaan sateilla huuhtoutumaan Longinojaan vievään ojaan. Alueen siisteydestä on huolehdittava. Mikäli roskaantumista pääsee tapahtumaan, roskaantuneet alueet on viipymättä siivottava.

Laitokselle vastaanotettava jäte ei saa sisältää haitallisia aineita, kuten PCB- tai lyijypitoista saumausnauhaa.

Polttoaineiden varastoinnissa ja koneiden tankkauksessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita ei onnettomuustapauksissa pääse maaperään ja ojiin. Tankkauspaikka on sijoitettava mahdollisimman kauas ojasta ja rakennettava mahdollisimman tiiviiksi ja imetystarvikkeiden on oltava tankkauspaikan välittömässä läheisyydessä. Koneista ja laitteista mahdollisesti aiheutuvien vuotojen keräämiseen on varauduttava.

Sellaisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuu päästöjä ympäristöön, aiheutuu jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa tai aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava myös Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle.

Ympäristölautakunta toteaa, että massojen varastointi voidaan aloittaa ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (PL 150, 13101 HÄMEENLINNA), kaupunginhallitukselle (PL 1)  ja ympäristövalvontayksikölle

Esittelijä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja kaupunginhallitus pyytävät ympäristölautakunnan lausuntoa Helsingin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee erilaisten massojen  vastaanottoa, varastointia ja käsittelyä Tattarisuon alueella.  Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa 8.7.2013 mennessä. Kaupunginhallitus pyysi lausuntoa 11.6.2013 mennessä.  

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Pertti Forss

Lisätiedot

Hannu Arovaara, v.a. johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32014

hannu.arovaara(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

.