§ 252

Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Käpylän Käärmetalon asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12183

HEL 2012-004486 T 10 03 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Käärmetalo sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Mäkelänkadun varrella. Kadun liikennemäärä on nykyisin noin 45 000 ja ennusteen mukaan noin 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2011 Mäkelänkatu 52 kohdalla oli HSY:n ilmanlaadun mittausasema, ja pitoisuudet olivat Helsingin korkeimpia. Hiukkasten raja-arvon ylityksiä oli 27, kun esimerkiksi Mannerheimintien mittausasemalla samana ajanjaksona oli ylityksiä 17. Myös typpidioksidin tuntipitoisuuden ylityksiä oli neljä, kun Mannerheimintien mittausasemalla niitä oli yksi. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 50 ug/m3, mikä ylittää vuosiraja-arvon 40 ug/m3. Mäkelänkadun ilmanlaatu on Helsingin heikoimpia, mikä tulee ottaa huomioon kohteen kaavoituksessa ja kunnostuksessa. Myös kadun melutilanne on huono.

Ympäristökeskukseen on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti  valituksia Käärmetalon sisäilmaongelmista. Tarkastuksissa on todettu puutteita muun muassa painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnassa ja ainakin osittain tästä aiheutuneita kosteus- ja homeongelmia ja sisäilman tunkkaisuutta. Ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikkö on lausunnossaan rakennusvalvontavirastolle 4.3.2011 suositellut keskitetyn koneellisen tulo- ja poistojärjestelmän valintaa talon ilmanvaihtoratkaisuksi. Kaupunkisuunnitteluvirastossa järjestettiin 9.1.2012 eri osapuolten välinen neuvottelu, jossa käsiteltiin Käärmetalon suojelu- ja korjaustarpeita sekä tulossa olevaa kaavamuutosta. Tämän jälkeen laadittua peruskorjauksen hankesuunnitelmaa ei ole kuitenkaan käsitelty yhteisesti.

Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että rakennussuojelun ohella myös asumisterveydellisten olosuhteiden parantaminen otetaan Käärmetalon korjaushankkeen lähtökohdaksi.  Sisäilmaongelmien lisäksi asuinrakennus kärsii Mäkelänkadun liikenteen ilmanlaatu- ja meluhaitoista.  Kaavamääräyksiä tulisi täydentää siten, että rakennuksen pilaantuneet rakenteet velvoitetaan kunnostettaviksi. Rakenteiden kunnossa säilymisen edellytys puolestaan on riittävän ilmanvaihdon järjestäminen.  Soveltuvin ratkaisu olisi keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tällöin ulkoa johdettava raitisilma voitaisiin ottaa puhtaamman sisäpihan puolelta ja se voitaisiin suodattaa tehokkaasti.

Myös asuintalon meluntorjuntaa tulisi pyrkiä parantamaan rakennussuojelulliset näkökohdat huomioon ottaen. Yhtenä keinona voisivat olla esimerkiksi ikkunoiden sisäpuoliset lisälasitukset. Meluntorjuntarve tulisi merkitä kaavaan, kuten Mäkelänkadun itäpuolisen asemakaavan valmistelussa on suunnitteilla.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Ympäristölautakunta päättänee antaa seuraavan lausunnon.

Käärmetalo sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Mäkelänkadun varrella. Kadun liikennemäärä on nykyisin noin 45 000 ja ennusteen mukaan noin 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuonna 2011 Mäkelänkatu 52 kohdalla oli HSY:n ilmanlaadun mittausasema, ja pitoisuudet olivat Helsingin korkeimpia. Hiukkasten raja-arvon ylityksiä oli 27, kun esimerkiksi Mannerheimintien mittausasemalla samana ajanjaksona oli ylityksiä 17. Myös typpidioksidin tuntipitoisuuden ylityksiä oli neljä, kun Mannerheimintien mittausasemalla niitä oli yksi. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 50 ug/m3, mikä ylittää vuosiraja-arvon 40 ug/m3. Mäkelänkadun ilmanlaatu on Helsingin heikoimpia, mikä tulee ottaa huomioon kohteen kaavoituksessa ja kunnostuksessa. Myös kadun melutilanne on huono.

Ympäristökeskukseen on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti  valituksia Käärmetalon sisäilmaongelmista. Tarkastuksissa on todettu puutteita muun muassa painovoimaisen ilmanvaihdon toiminnassa ja ainakin osittain tästä aiheutuneita kosteus- ja homeongelmia ja sisäilman tunkkaisuutta. Ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikkö on lausunnossaan rakennusvalvontavirastolle 4.3.2011 suositellut keskitetyn koneellisen tulo- ja poistojärjestelmän valintaa talon ilmanvaihtoratkaisuksi. Kaupunkisuunnitteluvirastossa järjestettiin 9.1.2012 eri osapuolten välinen neuvottelu, jossa käsiteltiin Käärmetalon suojelu- ja korjaustarpeita sekä tulossa olevaa kaavamuutosta. Tämän jälkeen laadittua peruskorjauksen hankesuunnitelmaa ei ole kuitenkaan käsitelty yhteisesti.

Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että rakennussuojelun ohella myös asumisterveydellisten olosuhteiden parantaminen otetaan Käärmetalon korjaushankkeen lähtökohdaksi.  Sisäilmaongelmien lisäksi asuinrakennus kärsii Mäkelänkadun liikenteen ilmanlaatu- ja meluhaitoista.  Kaavamääräyksiä tulisi täydentää siten, että rakennuksen pilaantuneet rakenteet velvoitetaan kunnostettaviksi. Rakenteiden kunnossa säilymisen edellytys puolestaan on riittävän ilmanvaihdon järjestäminen.  Soveltuvin ratkaisu olisi keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tällöin ulkoa johdettava raitisilma voitaisiin ottaa puhtaamman sisäpihan puolelta ja se voitaisiin suodattaa tehokkaasti.

Myös asuintalon meluntorjuntaa tulisi pyrkiä parantamaan rakennussuojelulliset näkökohdat huomioon ottaen. Yhtenä keinona voisivat olla esimerkiksi ikkunoiden sisäpuoliset lisälasitukset. Meluntorjuntarve tulisi merkitä kaavaan, kuten Mäkelänkadun itäpuolisen asemakaavan valmistelussa on suunnitteilla.

Esittelijä

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lausuntoa 23.9.2013 mennessä.

Alue rajautuu lännessä Länsi-Käpylän pientaloalueeseen ja pohjoisessa Vaakalinnuntiehen ja etelässä Kimmontiehen ja idässä Mäkelänkatuun.

Asemakaavan muutos mahdollistaa valtakunnallisesti merkittävän Käärmetalon rakennusten ja niiden ympäristön historiallisten, rakennustaiteellisten sekä kaupunkikuvallisten arvojen ja ominaisuuksien säilymisen. 

Ulkoasultaan ja sisätiloiltaan poikkeuksellisen alkuperäisinä säilyneet rakennukset suojellaan merkinnällä sr-1. Rakennusten sisätiloista suojellaan porrashuoneet sekä asuntojen eteisten ja keittiöiden kiintokalusteet. Korttelin pihaympäristö ja sen alkuperäiset rakenteet kuten muurit, pergolat ja terassit tulee säilyttää ja tarvittaessa uudistaa alkuperäisten suunnitelmien periaatteita noudattaen. L

Muutosalueen kerrosala säilyy nykyisen suuruisena, yhteensä 14 420 k-m². Asuinkerrostaloissa sijaitsevat liiketilat (185 k-m²) on säilytetty. Palvelurakennuksessa (1 485 k-m²) toimivat päiväkoti ja uimahalli jatkavat myös toimintaansa.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

Liitteet

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.06.2013 § 225

HEL 2012-004486 T 10 03 03

Ksv 0824_5, Mäkelänkatu 98, karttaruutu G5/T2

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

-        lähettää 11.6.2013 päivätyn 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin 857 tontin 1 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12183 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyyn mielipiteeseen.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lisätä esityslistan tiivistelmään seuraavan kappaleen: Suojelumääräys ei estä keittiöiden nykyaikaista varustetasoa. Lisäksi asuinhuoneistojen lämmöneristys on korjattava niin, että huoneistojen sisälämpötila vastaa normaalia asuinhuoneiston asuinmukavuutta myös lämmityskaudella.

Käsittely

18.06.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Jape Lovén: Uusi kohta:

(5)  Suojelumääräys ei estä keittiöiden nykyaikaista varustetasoa. Lisäksi asuinhuoneistojen lämmöneristys on korjattava niin, että huoneistojen sisälämpötila vastaa normaalia asuinhuoneiston asuinmukavuutta myös lämmityskaudella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä ehdotuksen.

11.06.2013 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Paula Kinnunen, arkkitehti, puhelin: 310 37141

paula.a.kinnunen(a)hel.fi

Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37118

jaakko.heinonen(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218

riitta.salastie(a)hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 8.2.2013

HEL 2012-004486 T 10 03 03

Helsingin kaupunginmuseo on tutustunut kaupunkisuunnitteluviraston valmistelemaan Käärmetalon korttelin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä 21.1.2013 päivättyyn asemakaavaluonnokseen. Kaupunginmuseo on katselmoinut paikalla. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Arkkitehti Yrjö Lindegrenin vuosina 1949-52 suunnittelema Käärmetalo edustaa sotaa seuranneen jälleenrakennuskauden veistoksellista ja korkeatasoista arjen arkkitehtuuria. Kohteella on ainutlaatuista kulttuuri- ja sosiaalihistoriallista merkitystä varhaisena Helsingin asuntotuotantotoimiston rakennuttamana arava-rahoituskohteena, esimerkkinä sodanjälkeisen sosiaalisen asuntotuotannon uudistuvista ja moderneista muodoista. Käärmetalo on yksi suomalaisen modernistisen arkkitehtuurin ja asuntosuunnittelun ikonisia kohteita, jonka merkitys on myös kansainvälisesti tunnustettu. 

Käärmetalo on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus, joka sisältyy Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaukseen (RKY 2009). Tätä ennen Käärmetalo on liitetty Suomen modernin arkkitehtuurin merkkikohteita sisältävään kansainväliseen docomomo-valikoimaan. Helsingin yleiskaava 2002:ssa kohde on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaana kohteena. Kaupunginmuseo pitää asemakaavan ajantasaistamista tärkeänä edellytyksenä Käärmetalon peruskorjauksen suunnitteluun.

Käärmetalosta vuonna 2011 laadittu perusteellinen rakennushistoriaselvitys inventointeineen (Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin Oy) tarjoaa hyvät pohjatiedot kohteen suojelutavoitteiden yksityiskohtaiselle määrittelemiselle. Osa kohteen arvoista kuten poikkeuksellinen säilyneisyys myös asuntojen sisätilojen osalta todentuu vakuuttavalla tavalla juuri rakennushistoriaselvityksen kautta. Kaupunginmuseo on yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kirjannut muistioon 6.2.2012 Käärmetalon suojelutavoitteet, jotka tulee huomioida asemakaavamuutoksen valmistelussa. Inventointeja tulee päivittää vielä päiväkoti- ja huoltorakennuksen osalta. Niiden perusteella huoltorakennuksen interiöörien arvot ja suojelutavoitteet voidaan vielä jatkossa tarkentaa. Korttelin piha-alueen suojelutavoitteet edellyttävät ympäristöhistoriallisen selvityksen laatimista.

Asemakaavaluonnoksessa kohde on varustettu rakennussuojelumerkinnällä sr-1. Suojelumerkintä kohdistuu rakennuksen ulkoasuun ja vesikattoon, sekä arvokkaisiin interiööreihin, kuten porrashuoneisiin ja kohteen tilarakenteeseen. Erityisesti asemakaavamääräyksessä on mainittu suojeltaviksi rakennuksen alkuperäiset kiintokalusteet keittiöissä ja eteisessä. Kaupunginmuseo pitää tätä olennaisena tavoitteena, sillä keittiökalusteet ovat varhaisia Työtehoseuran suunnittelemia ja Enso Gutzeitin teollisesti valmistammia kaapistoja, ja niillä on korkea kulttuurihistoriallinen arvo. Myös asuntojen säilyneet kiinteät kaapistot tulisi samalla tavoin mainita asuntojen säilytettävinä rakenteina. Hissien sijoittamisesta rakennukseen on tehty selvitys, eikä se teknisesti ottaen tai suojelutavoitteiden mukaan ole mahdollista toteuttaa. Kaupunginmuseo pitää kaavaehdotuksen määräyksiä riittävinä Käärmetalon rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimiseksi, edellä mainituilla huomautuksilla.

Lisätiedot

Mikko Lindqvist, tutkija, puhelin: +358 9 310 36973

mikko.lindqvist(a)hel.fi