30 §
TRINGA RY:N ALOITE NS. RUDERAATTIALUEIDEN
MUODOSTAMISESTA JA YLLÄPITÄMISESTÄ
 
Ymk 2010-2648
Esityslistan asia Ystp/4
 
Ehdotus       Ympäristölautakunta päätti todeta Helsingin seudun
lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:n ruderaattialueiden muodostamista
ja ylläpitämistä koskevasta aloitteesta seuraavaa.
 
Avointen alueiden sulkeutuminen aiheuttaa sekä kasvien että
hyönteisten ja lintujen uhanalaistumista. Ruderaattialueet ovat
pientareiden ohella tärkeitä korvaavia elinympäristöjä näille lajeille.
 
Ruderaatit ovat kasvillisuuden kehityksen alkuvaiheessa olevia alueita.
Usein tähän on syynä ihmisen maansiirto- tai muu vastaava toiminta.
Ruderaateilla kasvaa paljon erilaista ruoho-, heinä- ja
pensaskasvillisuutta mutta ei puustoa, joka kuuluu kasvillisuuden
kehityksen myöhempiin vaiheisiin. Kasvistossa saattaa olla hyvinkin
erikoisia kulttuuri- ja tulokaslajeja, mutta myös monet tavalliset
luonnonkasvit hyötyvät näistä uudiskasvupaikoista. Ilman jatkuvaa
maa-aineksen liikuttelua tai maanpinnan rikkomista ruderaattilajisto
vähenee ja ajan myötä häviää. Ruderaateista käytetään usein
suomenkielistä nimeä joutomaa, joka ei kuitenkaan kuvaa niiden
uudiskasvupaikkaluonnetta. Myöskään rikkaruohosto ei anna
ruderaateista oikeaa kuvaa.
 
Kaupunginhallituksen keväällä 2010 hyväksymässä Luonnon
monimuotoisuuden toimintaohjelman 2008- 2017 (Lumo-ohjelma)
tavoiteosassa ja ympäristö lautakunnan syksyllä 2008 hyväksymässä
toimenpideosassa ruderaattialueet on käsitelty osana
kulttuuriympäristöjä. Lumo-ohjelmassa ruderaattialueisiin liittyvät
tavoitteet ja toimenpiteet ovat samansuuntaisia Tringa ry:n ehdotuksen
kanssa.
 
Lumo-ohjelman ruderaattialueita koskevana tavoitteena on säilyttää
jouto- ja täyttömaiden kasvi- ja eläinlajisto monimuotoisena.
Luonnollisesti kaupungissa näitä alueita on tarkoitus käyttää myös
virkistysalueina esim. luontoharrastuksen ja ympäristökasvatuksen
tarpeisiin. Lajiston lisäksi kasvillisuuden eri kehitysvaiheiden jatkumo
olisi antoisa maasto-opetuskohde biologian opetuksessa. Osaltaan
ruderaattialueiden muodostaminen ja ylläpitäminen edistää myös
Lumo-ohjelmassa esitettyä pääkaupunkiseudun niittyverkoston
kehittämistavoitetta. Myöhemmissä kehitysvaiheissaan ruderaatit ovat
tietynlaisia niittyjä; ne ovat avoimia alueita ja niillä elää niittylajistoa.
 
Toimenpiteenä Lumo-ohjelmassa on ehdotettu ruderaattipuistojen
perustamista. Niissä on tarkoitus ylläpitää paljaan maan sekä avointen
ja pensoittuvien elinympäristöjen mosaiikkia. Ruderaattien
pitkäjänteisessä ylläpidossa on tärkeää turvata samanlaisten paikkojen
ja kasvillisuustyyppien ajallinen ja/tai alueellinen jatkumo. Lisäksi
Lumo-ohjelmassa on ehdotettu kohdekohtaisten hoitosuunnitelmien
laatimista täyttömaa-alueille.
 
Täyttömaa-alueiden ja kaatopaikkojen kunnostuksen ja maisemoinnin
suunnittelusta vastaa rakennusvirasto. Vuosaaren täyttömäellä on jat
kuvasti 3-5 laajaa ruderaattialuetta, ja niitä tullaan siellä ylläpitämään
Vuosaaren huipun puistosuunnitelman mukaisesti. Alueella on tehty
myös kasvillisuus-, linnusto- ja hyönteisseurantoja lajiston
seuraamiseksi ja hoidon kehittämiseksi saatujen tietojen pohjalta.
Alueelta on tavattu mm. tunturikiurua. Myös Vuosaaren entinen
kaatopaikka on ruderaattialuetta. Sitä ei päästetä metsittymään.
Rakennusvirastosta saadun tiedon mukaan sekä Vuosaaren että
Huopalahden entisille kaatopaikoille tullaan muodostamaan
ruderaattialueita niiden lähivuosina käynnistyvän lopullisen
maisemoinnin yhteydessä. Ruderaatit sopivat mainiosti myös
tavallisten viheralueiden, varsinkin niittyjen ym. avointen alueiden,
yhteyteen.
 
Myös väliaikaisten ruderaattialueiden muodostaminen myöhemmin
rakennettaville alueille on suositeltavaa, koska ruderaattialueiden
muodostaminen ja ylläpito on edullista. Ne voivat muodostua ihan
itsestäänkin tai niiden perustaminen vaatii vain vähäisiä toimenpiteitä.
Niitä voidaan muodostaa myös erilaisten maantäyttö- tai -
varastointialueiden yhteyteen. Uutta maata ei välttämättä tarvitse tuoda
jatkuvasti, vaan vasta siinä vaiheessa kun alue on liian heinittynyt tai
pensoittunut. Lintujen ravinnoksi käyvät hyvin tavanomaiset ja helposti
kasvavat kasvilajit kuten esimerkiksi monet ristikukkaiset (sinapit,
peltokaali), mykerökukkaiset (voikukka, ohdakkeet, siankärsämö, pujo)
sekä hierakat ja tattaret, savikat, mesiangervo ja heinät.
 
Ympäristölautakunta kannattaa ruderaattialueiden muodostamista ja
ylläpitämistä kaupungin luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.
Suunnittelutyö kuuluu kaupungin työnjaon mukaan rakennusvirastolle.
Ympäristökeskus osallistuu mielellään suunnitteluun ja tukee sitä. Myös
yhteistyö kasvi- ja lintuharrastajien kanssa on kaupungin periaatteiden
mukaista, ja yhteistyötä kannattaa kehittää entisestään.
 
 
Pöytäkirjanote Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:lle
(Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki), rakennusvirastolle (PL 1515) ja
ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikölle (Heikkonen).
 
Lisätiedot:
Heikkonen Kaarina, kaupunkiekologi, puhelin (09) 310 31581
 
 
LIITE
Tringa ry:n aloite ns. ruderaattialueiden muodostamiseksi ja
ylläpitämiseksi