Helsingin kaupunki	Esityslista	10/2014	1 (1)
Yleisten töiden lautakunta
		Ka/1
	18.03.2014

Yleisten töiden lautakunnan lausunto Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman luonnoksesta (Liike)

HEL 2013-013534 T 08 00 00

Lausuntoehdotus

Yleisten töiden lautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Liikkumisen kehittämisohjelman laatimisessa on ollut laaja sidosryhmäyhteistyö ja sitä on työstetty vuorovaikutteisesti eri hallintokuntien kanssa. Rakennusviraston edustajat ovat osallistuneet hallintokuntayhteistyöhön tarkoitettuihin työpajoihin.

Kehittämisohjelma painottuu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseen ja muun ajoneuvoliikenteen kasvun hillitsemiseen. Valittu arvoperusta on yhtenevä kaupungin strategiaohjelman linjausten kanssa ja sikäli perusteltu. Ohjelman toimintalinjausten priorisoinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota jalankulun ja joukkoliikenteen yhteensovittamiseen siten, että niiden muodostamasta matkaketjusta tulee mahdollisimman mukava ja sujuva (kulkuyhteydet pysäkeille, pysäkki- ja terminaalijärjestelyt, joukkoliikenteen verkkojärjestelyt). Toimintalinjausten suunnittelun yleisen periaatteen mukaan jalankulku tulee nostaa samalle tasolle kuin pyöräilyolosuhteet ja joukkoliikenteen runkolinjaston sujuvuus

Mahdollinen liikenteen hinnoittelun kehittäminen (joukkoliikenteen tariffit, pysäköintimaksut, sujuvuusmaksut) henkilöautoliikenteen määrän säätelemiseksi tulee suunnata riittävän laaja-alaisesti, jotta säätelyn vaikutukset kohdistuvat tasapainoisesti. Suunnittelua tulee tehdä koko liikennejärjestelmän kautta, missä on samanaikaisesti huomioitu myös liityntäpysäköinti ja pyöräily joukkoliikenteen ohella. Muutoinkin toimintalinjaa tulee arvioida rinnan mahdollisen tiemaksujärjestelmän kehittämisen kanssa.

Huolto- ja jakeluliikenteen toimintaedellytysten varmistaminen on etenkin keskusta-alueiden toimivuuden ja viihtyisyyden elinehto. Vallitsevan sekasortoisuuden vähentäminen tulee nostaa keskeiseksi toimintalinjaksi, koska siinä saavutettavat parannukset paitsi säästävät jakelukustannuksia heijastuvat suotuisasti myös jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksiin. Jakeluliikennettä voitaisiin tehostaa esimerkiksi yritysten tavaran vastaanottoaikoja kehittämällä. Laadukkaalla kalustolla ja ilta- tai yöaikaisella jakelulla niihin soveltuvissa liikkeissä saataisiin aamupäivän jakeluruuhkaa helpotettua.

Toimenpiteiden toteutuminen vaatii ensisijaisesti suurta liikennekulttuurin ja ajattelutavan muutosta kaikissa liikkujissa. Tähän asiaan panostaminen viestinnän ja markkinoinnin keinoin tulisi olla yksi ohjelman tärkeimmistä toimenpiteistä. Pelkästään toteutetun infran avulla ei voida ohjata ihmisiä liikkumaan ympäristöystävällisemmin ja toiset paremmin huomioon ottavammin.

Liikkuminen niin jalan, polkupyörällä, julkisilla liikennevälineillä kuin henkilöautolla on kokonaisuus, joka käsittää teknistenratkaisujen ohella katuverkon toimivuuden varmistamisen kaikissa olosuhteissa. Yleisten alueiden ylläpidon tärkeys ja rooli puuttuvat toimenpiteiden taustalta. Ylläpidon asettamat reunaehdot tulisi huomioida reittien ja katutilan käytön suunnittelussa jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Liikennejärjestelmän toimivuus on melko riippuvainen yleisten alueiden ylläpidosta, etenkin talvella. Häiriöherkkyyteen ja joukkoliikenteen luotettavuuteen vaikuttavat erityisesti ajoratojen talvihoito ja kunto. Liian tiukasti mitoitetut joukkoliikenteelle osoitetut ajoradat kaventuvat talvisin hankaloittaen bussien liikennöitävyyttä ja samalla vaarantaen liikenneturvallisuutta.

Pyöräilyn ja jalankulun lisääminen vaatii hyvän reitistön lisäksi ylläpidon parantamista. Vaikka reitistö olisi kuinka hyvä tahansa, jos sen hoitoon ei voida talvella riittävästi varautua, niin kulkumuotojen saavutettavuus heikkenee oleellisesti. Jalankulun ja pyöräilyn käytettävyyttä vähentää myös katupölyn ja pakokaasupäästöjen aiheuttama huono ilmanlaatu. Tähän tulee suunnittelussa ja ylläpidossa paneutua, erityisesti katukuiluissa.

Yleiskaavan visiot tiiviimmästä kaupunkitilasta lisäävät kulutusta ja ylläpidon tarvetta. Kehittämisohjelmassa halutaan investoida laadukkaaseen kaupunkiympäristöön. Myös ylläpidon resurssit tulee huomioida, ettei kaupunkiympäristö pääse rapautumaan rahoituksen puutteessa ennen suunnitellun elinkaarensa mukaista uudistamistarvetta tai joiltakin osin loppua.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa kehittämisohjelman luonnoksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Esittelijän perustelut

Kaupunginhallitus pyytää Helsingin liikkumisen kehittämisohjelman luonnoksesta yleisten töiden lautakunnan lausuntoa 28.3.2014 mennessä.

Liikkumisen kehittämisohjelma on kaupungin strategiaohjelman 2013 – 2016 edellyttämä kokonaisvaltainen liikenteen kehittämisohjelma, jolla pyritään vastaamaan liikenteelle ja liikkumiselle asetettuihin tavoitteisiin kaikkia liikkumisen muotoja koskien. Kehittämisohjelman laatimisen ensisijaiset vastuutahot ovat kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Sen laatimiseen on myös liittynyt laaja sidosryhmäyhteistyö.

Liikkumisen kehittämisohjelma on kunnianhimoinen suunnitelma kaupungin strategiaohjelman keskeisten liikennettä ja liikkumista koskevien päämäärien saavuttamiseksi. Kehittämisohjelman näkökulma liikennejärjestelmään on käyttäjä- ja toimintalähtöisyydessään onnistunut. Kehittämisohjelma koostuu yhteensä 16 toimintalinjauksesta, jotka on muotoiltu ohjelman kolmen keskeisen aihealueen (sujuva arki, elinvoima ja resurssitehokkuus) ja neljän niihin tukeutuvan teemaryhmän (liikennejärjestelmän toimivuus, keskusta-alueet, keskusten väliset runkoyhteydet ja suunnittelukäytännöt) mukaan. Kehittämisohjelma ei sisällä yksilöityjä kehittämishankkeita, vaan toimii pohjana tulevien kehittämisohjelmien laadinnassa.

Toimintalinjaukset ja teemaryhmät

Liikenteen toimivuus

1.	Tehostetaan liikennejärjestelmän käyttöä liikenteen ohjauksella ja tietopohjaisella ohjauksella. Edistetään liikkumisen tarjoamista palveluna.
2.	Huolehditaan tavaraliikenteen terminaalien hyvästä saavutettavuudesta ja terminaalien välisistä hyvistä liikenneyhteyksistä.
3.	Kehitetään liikenteen hinnoittelua siihen suuntaan, että kysynnän ja tarjonnan määrä tasapainottuu.
4.	Lasketaan ajonopeuksia liikenteen häiriöherkkyyden ja liikennemelun vähentämiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Keskusta-alueet

5.	Kaupunkikeskustat suunnitellaan ihmisten mittakaavaan: kaupunkitila suunnitellaan kokonaisuutena ja huolehditaan kävely-yhteyksien jatkuvuudesta, virikkeisyydestä, esteettömyydestä ja turvallisuudesta.
6.	Keskusta-alueiden katuverkoille järjestetään parhaiden käytäntöjen mukaiset pyöräilyolosuhteet.
7.	Ajoneuvoliikenteen määrä, nopeus ja pysäköinti mitoitetaan ympäröivän kaupungin mukaan niin, että keskustojen vetovoima kasvaa.
8.	Tehostetaan kaupunkijakelua yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa mm. toteuttamalla jakelun ohjausta tukeva tietojärjestelmä, varmistamalla soveltuvat lastauspaikat ja säätelemällä toiminta-aikoja ja kaluston laatua.

Keskustojen väliset yhteydet

9.	Joukkoliikenteen runkolinjastosta tehdään selkeä ja sujuva kokonaisuus, jolle taataan ruuhkista riippumaton kulku ja vaihdot suunnitellaan kokonaisuutena.
10.	Joukkoliikenteen keskeiset vaihtopaikat suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja niiden lähisaavutettavuutta kaikilla kulkutavoilla parannetaan.
11.	Toteutetaan pyöräliikenteen runkoyhteysverkko.
12.	Kehitetään liikenneverkkoa niin, että tuetaan kaupungin tiivistymistä.

Suunnittelukäytännöt

13.	Hankkeiden arviointia kehitetään niin, että otetaan huomioon maankäyttövaikutukset ja kaupungin toiminnalliset tarpeet.
14.	Muodostetaan ja ylläpidetään rahoitukseltaan realistista pitkän aikavälin toimenpideohjelmaa.
15.	Liikennejärjestelmän suunnittelu ja päätöksenteko perustetaan strategisiin tavoitteisiin ja taloudellisten toteutusmahdollisuuksien arviointiin.
16.	Seutu- ja viranomaisyhteistyöllä parannetaan yhteisten tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksia.

Kokonaisuutena valmistunut kehittämisohjelma on huolellisesti valmisteltu ja täyttää hyvin tehtävänsä Helsingin ja Helsingin seudun liikkumisen kehittämistyön perustana. Siihen sisältyvät kehittämislinjaukset perusteluineen tulevat ohjaamaan kaupungin omaa ja seudullista liikennejärjestelmätyötä tarkoituksenmukaisella tavalla. Helsingin lähtökohdista on erittäin tärkeää, että kehittämisohjelma tukee kaupungin strategiaohjelman toteuttamista ja yleiskaavan valmistelua.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

marko.jylhanlehto(a)hel.fi

Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

Liitteet

1	Raporttiluonnos: Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Otteet

Ote	Otteen liitteet
Kaupunginhallitus	Muutoksenhakukielto, valmistelu


Postiosoite	Käyntiosoite	Puhelin	Y-tunnus	Tilinro
PL 1530, (Kasarmikatu 21)	Kasarmikatu 21	+358 9 310 1661	0201256-6	FI0480001200058809
00099 HELSINGIN KAUPUNKI	Helsinki 13	Faksi		Alv.nro
rakennusvirasto@hel.fi	http://www.hel.fi/hkr	+358 9 310 38655		FI02012566