32 §
LAUSUNTO ALOITTEESTA KSYLITOLIPASTILLIEN
KÄYTTÖÖNOTOSTA HELSINGIN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA
Terke 2010-2781
Esityslistan asia TJA/32
TJA Terveyslautakunta päätti antaa valtuustoaloitteesta seuraavan,
esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
”Kariesta, hampaiden reikiintymistä, aiheuttavat bakteerit ovat
tavallisimmin ns. mutans streptokokkeja. Ne asettuvat lapsen suun
kehittyvään bakteerikantaan hampaiden puhkeamisen jälkeen lähinnä
äidiltä saadun tartunnan seurauksena.
Ksylitolin hampaiden reikiintymistä estävät ominaisuudet perustuvat
sen kykyyn ehkäistä mutans-streptokokkibakteerien kasvua. Suun
bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia energianlähteenään, joten ne
eivät pysty lisääntymään suussa.
Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että säännöllisesti käytettynä
ksylitoli ei ainoastaan ehkäise reikiintymistä, vaan myös korjaa jo
alkaneita kiillevaurioita. Lisäksi ksylitoli vähentää plakin määrää sekä
sen tarttuvuutta hampaan pintaan. Tällöin plakki on helpommin
poistettavissa hampaan pinnalta.
Ksylitolia on saatavana purukumi- ja pastillivalmisteina.
Tutkimustulokset osoittavat, että ksylitolin hampaiden reikiintymistä
ehkäisevä vaikutus toteutuu, jos täysksylitolia käytetään kolme kertaa
päivässä. Nykysuositusten mukaan täysksylitolia tulisi käyttää yhteensä
5 grammaa päivässä, mikä tarkoittaa ksylitolituotteiden käyttöä
vähintään 3 kertaa päivässä, aina aterian tai välipalan jälkeen 5-10
minuuttia kerrallaan.
Vuonna 2000 toteutetun äiti-lapsi -tutkimuksen tulokset osoittivat, että
ksylitolin käytön ansiosta mutans streptococcus -tartunnat lapsilla
vähenivät merkittävästi. Äidit käyttivät suosituksen mukaisesti ksylitolia
lapsen ollessa 2 kuukautta - 2 vuotta. Vuonna 2010 tarkastettu Marja-
Leena Laitalan väitöskirja vahvisti asiaa; säännöllisen täysksylitolin
käytön positiivinen vaikutus lapsen hampaiden terveyteen todettiin jopa
kymmenen vuoden ikään asti.
Vuonna 2002 tarkastetussa Helena Kovarin väitöskirjassa todettiin, että
kolmen päivähoitovuoden ajan ksylitolipurukumia käyttäneistä lapsista
74 %:lla oli kouluun mennessään täysin terveet hapaat. Vertailuryhmän
lapsista, jotka eivät saaneet päiväkodissa ksylitolipurukumia, 65 %:lla
oli terveet hampaat. Kotona hoidetuista lapsista 56 %:lla oli terveet
hampaat. Johtopäätöksenä väitöskirjassa todettiin kuitenkin, että lasten
hampaiden reikiintymisen ehkäiseminen ei onnistu ainoastaan
jakamalla purukumia päiväkotilapsille. Monet päivähoitoikäiset lapset
ovat hoidossa muualla kuin päiväkodeissa. Osa päiväkotilapsista on
päiväkotihoidossa vain lyhyitä jaksoja, jolloin ksylitolipurukumin
pureskelukertojen määrä jää liian vähäiseksi ja käyttöjakso liian
lyhyeksi. Väitöskirjan yksi tulos oli, että ksylitolipurukumin käytöstä
saadut hyödyt ylittivät kustannukset, kun purukumia annettiin yhden
päivähoitovuoden ajan. Jos lapsi käytti ksylitolipurukumia päiväkodissa
useamman päivähoitovuoden ajan, vaikutukset olivat kyllä terveyden
kannalta hyvät, mutta kustannukset nousivat suuremmiksi kuin
paikkaushoidon kustannusten säästöt.
Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen
Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettaman työryhmän laatimassa
käypä hoito -suosituksessa (Karieksen hallinta, 10.2.2009) todetaan
ksylitolista mm.
seuraavaa:
· Äidin päivittäinen ksylitolin käyttö estää mutansstreptokokkien
kolonisoitumista lapsen suuhun ensimmäisten elinvuosien aikana.
· Pienten lasten äitien on hyvä käyttää päivittäin ksylitolituotteita
(vähintään5–6 grammaa ksylitolia vuorokaudessa), erityisesti jos
heillä on taipumus hampaiden reikiintymiseen.
· Päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö (vähintään 5 g
ksylitolia) syönnin jälkeen vähentää hampaiden reikiintymistä.
Vaikutus on ilmeisesti suurin, jos ksylitolia käytetään ennen
pysyvien hampaiden puhkeamista tai niiden puhkeamisen aikaan.
Käypä hoito -suosituksen päätelmät -osassa todetaan, että kariesta
hallitaan ensisijaisesti terveellisin elintavoin (ravinto- ja
puhdistustottumukset sekä fluorihammastahnan käyttö).
Tärkeintä reikiintymisen ehkäisemisessä on napostelun välttäminen ja
sitä kautta päivittäisten syömis- ja juomiskertojen vähentäminen sekä
hampaiden harjaaminen fluorihammastahnalla kahdesti päivässä.
Ksylitolituotteet heti ruokailun päätteeksi toimivat apuna reikiintymisen
ehkäisyssä, mutta eivät korvaa edellä mainittuja keinoja. Paras
vaikuttavuus ksylitolin käytöllä saadaan pienten lasten äideillä ja
lapsilla silloin, kun käyttö ajoitetaan pysyvien hampaiden
puhkeamiseen.
Lasten suun terveystarkastuksissa annetaan neuvontaa ja ohjausta
reikiintymisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Neuvoloissa otetaan
puheeksi ksylitolin käyttö raskauden ajan ensimmäisellä käynnillä ja
annetaan hampaiden hoitoon liittyvää kirjallista materiaalia. Ksylitoli
otetaan puheeksi myös 6 kuukauden ikäisen lapsen neuvolakäynnillä ja
mukaan annetaan hampaiden hoito-ohje. Molemmissa esitteissä
tuodaan esille ksylitolin käyttö.
Terveyslautakunta toteaa, että se antaa vastauksensa lähinnä ksylitolin
terveysvaikutuksista lasten hampaiden kariesta ehkäisevänä aineena.
Tutkimusten mukaan ksylitolin säännöllisellä käytöllä on positiivisia
terveysvaikutuksia lasten suun terveyteen ja ksylitoli heti ruokailun
päätteeksi käytettynä toimii apuna hampaiden reikiintymisen
ehkäisyssä. Terveyslautakunnan näkemys tutkimustuloksiin perustuen
on, että päiväkodeissa tai kouluissa lounaan jälkeen annettu ksylitoli ei
yksinään riitä toivotun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Ksylitolin
terveysvaikutuksia tuova pitoisuus vuorokaudessa saavutetaan vasta,
kun ksylitolituotteita käytettään pieniä määriä vähintään 3 kertaa
päivässä, aina aterian tai välipalan jälkeen 5-10 minuuttia kerrallaan.
Ksylitolipastillien käytöstä lasten päivähoidossa ja kouluissa ei ole
valtakunnallisia suosituksia. Ksylitolituotteita on jaettu lapsille, jos
vanhemmat ovat ne kustantaneet. Lausuntoa varten kartoitettiin
pääkaupunkiseudun kuntien alle kouluikäisten lasten ksylitolin käyttöön
liittyviä käytäntöjä. Yleinen linja on, että lasten vanhemmat kustantavat
ksylitolituotteet päiväkoteihin.
Koska ksylitolin yhden käyttökerran annostus päivässä ei tuota
toivottuja terveysvaikutuksia ja koska ksylitolipastillien useamman
päivittäisen annostelun toteuttaminen on hankalaa ja kustannuksia
nostavaa,
terveyslautakunta ei kannata aloitteen esitystä ksylitolipastillien
jakamisesta. Sen sijaan terveyslautakunta pitää tärkeänä, että jatkossa
hallintokunnat entistä aktiivisemmin pyrkisivät edistämään muita
hampaiden reikiintymistä ehkäisevien toimien noudattamista, mm.
huolehtimalla, että lapset purskuttavat suunsa vedellä aterian jälkeen.
Ksylitolin kustantaminen jäisi edelleen vanhempien päätettäväksi.
Terveysvaikutusten arviointi
Ksylitolilla on hampaiden reikiintymistä ehkäisevä vaikutus.
Ksylitolituotteet heti ruokailun päätteeksi toimivat apuna reikiintymisen
ehkäisyssä, mutta eivät korvaa muita hampaiden reikiintymistä
vähentäviä keinoja, kuten napostelun välttäminen, päivittäisten syömis-
ja juomiskertojen vähentäminen, hampaiden harjaaminen
fluorihammastahnalla kahdesti päivässä. Hampaiden reikiintymisen
ehkäisy ksylitolipastillien avulla päiväkodeissa ei tavoita koko
ikäluokkaa. Terveyserojen kaventamiseksi tulisi täysksylitolin käyttö
kohdentaa kaikille lapsille. Lisäksi ksylitoli saattaa etenkin suurina
kerta-annoksina aiheuttaa ripulia. Vatsavaivojen välttämiseksi
päiväannokset eivät lapsilla saisi ylittää 10 grammaa. ”
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
Käsittely Kokouksessa esittelijä täysensi lausuntoehdotustaan
seuraavasti:
Lausunnon toiseksi viimeisen kappaleen toiseksi viimeinen virke
täydennetään kuulumaan: ” Sen sijaan terveyslautakunta pitää
tärkeänä, että jatkossa hallintokunnat entistä aktiivisemmin pyrkisivät
edistämään muilta hampaiden reikiintymistä ehkäisevien toimien
noudattamista, mm. huolehtimalla, että lapset purskuttavat suunsa
vedellä aterian jälkeen.
Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa valtuustoaloitteesta edeltä
ilmenevän esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.
Esittelijä Tarja Tenkula ja 4 muuta valtuutettua ovat tehneet
seuraavan aloitteen ksylitolipastillien käyttöönotosta Helsingin
päiväkodeissa ja kouluissa.
”Ksylitolipastillien käyttöönotto Helsingin päiväkodeissa ja kouluissa
Ksylitolin tutkimustulokset kertovat sen vahvasti hammasterveyttä
lisäävästä vaikutuksesta. Lapsille tämä on hyvin tärkeää. Työssäkäyvät
vanhemmat eivät kuitenkaan voi taata tätä lapsilleen, mikäli ksylitolia ei
käytetä päiväkodissa tai koulussa. Asia ei mielestäni voi jäädä yksin
lasten vastuulle.
Useissa päiväkodeissa vanhemmat kustantavat ksylitolipastillit
vanhempainilloissa tehtyjen päätösten perusteella tai sitten
vanhempain yhdistykset kustantavat ksylitolipastillit. Tästä käytännöstä
tulee luopua ja lasten hampaiden hoitokustannukset tulee nähdä
terveystoimen kannalta tärkeinä ennalta ehkäisevinä toimina.
Esitän, että Helsinki ottaa käyttöön ksylitolipastillit kouluissa ja
päiväkodeissa ainakin lounaan yhteydessä.”
Aloitteesta on pyydetty lausunto kaupunginhallitukselle 1.3.2011
mennessä terveyslautakunnalta, opetuslautakunnalta,
sosiaalilautakunnalta ja Palmia -liikelaitoksen johtokunnalta.
Lisätiedot:
Kupiainen Marketta, hallintoylihoitaja, puhelin 310 42348