99 §
LAUSUNTO ALOITTEESTA HUUMERIIPPUVAISTEN
HOITOMUOTOJEN VAIKUTTAVUUDEN SELVITTÄMISESTÄ
 
Terke 2010-270
Esityslistan asia TJA/9
 
TJA              Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan
esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
 
”Laittomien huumeiden käyttö on Suomessa vähäistä verrattuna
muuhun Eurooppaan. Yleisin laiton huume meillä on kannabis ja
yleisimmin pistoksina käytettyjä huumeita ovat amfetamiini ja opioidit.
Amfetamiinin ja opioidien ongelmakäyttäjiä on arvioitu olevan
pääkaupunkiseudulla noin 0,9 - 1,3 prosenttia 15–55-vuotiaasta
väestöstä. Huumausaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneista noin
joka toisella ensisijainen hoitoon hakeutumisen syy on
opioidiriippuvuus, joka seitsemännellä stimulantti, kuten amfetamiini ja
joka kymmenennellä kannabis. Huumeiden sekakäyttö on yleistä ja
huumeiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneista opioidiriippuvaisista
noin kaksi kolmesta on käyttänyt vähintään kolmea eri hoitoon
hakeutumiseen liittyvää päihdettä.
 
Huumeriippuvuuteen liittyy vaikeita sosiaalisia - ja terveysongelmia
sekä lisääntynyt ennenaikaisen kuoleman vaara. Vaativia
huumekatkaisu- ja vieroitushoitoja, akuutteja myrkytyksiä ja somaattisia
sairauksia sekä mielenterveysongelmia hoidetaan
erikoissairaanhoidossa. Sosiaalitoimen päihdehuollon erityispalvelut
tarjoavat huumekatkaisu- ja vieroitushoitoja. Huumeongelmiin
keskittyneissä yksiköissä annetaan lääkkeellisiä vieroitushoitoja
yhdistettynä psykososiaalisiin hoitomuotoihin ja sosiaaliseen tukeen
sekä lääkkeettömiä hoitoja.
 
Eri potilasryhmille tai kuntoutuksen eri vaiheessa oleville sopivat eri
hoitomuodot. Kannabisriippuvuuteen ei ole olemassa lääkkeellistä
korvaushoitoa. On näyttöä siitä, että psykososiaalisilla hoidoilla voidaan
kannabisriippuvuudessa lisätä vieroittuneiden määrää ja vähentää
huumeista aiheutuvia haittoja. Amfetamiiniriippuvuuteen ja muista
stimulanteista, kuten kokaiinista aiheutuvaan riippuvuuteen ei ole
olemassa lääkkeellistä korvaushoitoa, mutta vieroittautumisesta
johtuvia oireita voidaan hoitaa lääkkeillä.
 
Opioidiriippuvuuteen käytettävässä korvaushoidossa estetään
suonensisäisesti käytetyn laittoman heroiinin tai opioidin pääsy
opioidireseptoreihin antamalla potilaalle suun kautta metadonia tai
buprenorfiinia. Korvaushoidon tavoitteena on kiinnittää potilas hoitoon,
vähentää laittomien huumeiden käyttöä ja rikollisuutta, ehkäistä
oheissairauksia kuten hepatiittia ja HIV-infektioita, parantaa
elämänlaatua sekä mahdollistaa kuntoutus ja psykososiaalinen hoito.
Kuntouttavassa korvaushoidossa potilaan on kyettävä sitoutumaan
päihteettömyystavoitteeseen. Osa potilaista on päihteettömyydessä
pitkälle edistyneitä ja osalla on tähdättävä psykososiaalisen
kuntoutuksen sijasta haittojen vähentämiseen. Kuntouttava
korvaushoito on potilaalle vaativampaa kuin haittojen vähentämiseen
tähtäävä hoito. Opidikorvaushoito ja psykososiaaliset hoidot eivät ole
toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan korvaushoitolääkitykseen
liitetään erityisesti alkuvaiheessa vahva psykososiaalinen tuki ja hoito.
Ilman korvaushoitoa opioidiriippuvaiset pysyvät hoidossa huonosti eikä
intensiivinenkään lääkkeetön psykososiaalinen hoito yksin ole
vaikuttavaa. Tuoreen Cochrane-katsauksen mukaan psykososiaalinen
hoito lisää opioidikorvaushoidon vaikuttavuutta.
 
Opioidikorvaushoito parantaa merkittävästi huumepotilaan hoidossa
pysymistä, mikä puolestaan parantaa hoitotulosta. Huumeriippuvaisten
hoidossa tärkeä ongelma on hoidon keskeyttäminen. Vuonna 2005
Hyksissä tehdyssä tutkimuksessa vuoden kuluttua korvaushoidon
aloittamisesta hoitoyksikön hoidossa oli edelleen 94 % potilaista ja
vuonna 2009 julkaistussa, toisella aineistolla tehdyssä tutkimuksessa,
vuoden päästä hoidon aloittamisesta 80 % oli pysynyt hoidossa.
Puolitoista vuotta hoidon aloittamisesta hoidossa oli edelleen 77 %.
Opioidikorvaushoidossa olleista amfetamiini- tai kannabisriippuvaisista
noin kolmasosalla ei esiintynyt myöskään amfetamiinin ja kannabiksen
käyttöä korvaushoidon aikana. (Vorma ym. Suomen lääkärilehti 9/2005
ja 20/2009.)
 
Huumeongelmaisten potilaiden hoidon osana käytetään
psykososiaalisia hoitoja kuten keskusteluja, yhdessä tekemistä, eri
terapiamuotoja ja vertaistukea. Psykososiaalisia hoitomuotoja on
runsaasti ja usein niissä yhdistellään eri menetelmiä ja työtapoja.
Sosiaalisten ongelmien selvittäminen on osa hoitomuotoja. Potilas voi
olla samaan aikaan hoidossa monissa hoitopaikoissa.
 
Katkaisuhoidon jälkeen hoidon tavoitteena on päihteettömyyden
ylläpitäminen. Lääkkeettömiin yhteisöhoitoihin hakeudutaan usein
vasta huumeesta vieroittumisen jälkeen. Lyhyet huumeriippuvaisten
lääkkeettömät yhteisöhoidot onnistuvat harvoin, jos onnistumisella
käsitetään raitistumista. Käypä Hoito – suosituksen mukaan ilman
korvaushoitoa opioideista riippuvaiset pysyvät hoidossa niin huonosti,
että psykososiaalisia hoitoja on voitu tutkia vain etupäässä
korvaushoitoa saavilla potilailla. Kansainvälisesti huumehoitojen
vaikuttavuutta on tutkittu paljon. Huumehoidon asiantuntijaryhmän
laatima, systemaattisiin tutkimuksiin perustama, Käypä hoito – suositus
on suunniteltu päivitettäväksi vuosien 2010 – 2011 aikana. Hyksin
päihdepsykiatrian yksikössä on tehty viime vuosina tutkimuksia
opioidikorvaushoidon vaikuttavuudesta.
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää hoitopaikkatietokantaa, jossa
on nähtävissä päihdehoidon yksiköiden omat ilmoitukset niiden
toiminnasta ja tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, joka on
alan sektoritutkimuslaitos, ei ole tällä hetkellä käynnissä huumehoitojen
vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta. Sosiaalivirastossa on aloitettu
lääkkeettömien hoitomuotojen selvitys yhdessä Kalliolan klinikan ja A-
klinikkasäätiön kanssa ja tuloksia on odotettavissa vuoden 2010
lopussa.
 
Helsinkiläisille on tarjolla sekä lääkkeettömiä että lääkkeellisiä
hoitomuotoja. Eri hoitomuodot kohdistuvat erilaisille asiakasryhmille.
Jos hoitomuotoja halutaan verrata, näyttö eri hoitomuotojen
vaikuttavuudesta voidaan saada satunnaistetuilla potilasryhmillä
tehdyillä aineistoilla. Useat huumeriippuvaiset haluavat kuitenkin
lääkkeellisiä hoitomuotoja, joten lääkkeettömiin hoitomuotoihin on
todennäköisesti vaikea saada tutkimuksen kannalta riittävän suurta
potilasjoukkoa. Ryhmät olisivat todennäköisesti valikoituneita, koska
lääkkeettömissä hoitomuodoissa jatkavat todennäköisesti
motivoituneimmat potilaat.
 
Hyksissä, sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa seurataan
hoitotakuun toteutumista ja huumehoitojen tuloksia sekä tehdään
niiden perusteella hoitolinjauksiin tarvittavia muutoksia. Helsinkiläisten
huumeriippuvaisten saamia palveluja käsitellään ja arvioidaan Hyksin,
sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen päihdeasiantuntijoista
koostuvassa, säännöllisesti kokoontuvassa päihdeyhteistyöryhmässä.
Terveyskeskuksella on käytössään huumeriippuvuushoitoja koskevia
tietoja eikä erillisen selvityksen tekemiseen nähdä tällä hetkel
tarvetta. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tutkimustoiminnan
koordinaatioryhmä tekee esitykset terveyskeskuksen osallistumista
tutkimuksiin tapauskohtaisesti.
 
Terveysvaikutusten arviointi
 
Käytettävissä olevilla Helsingin kaupungin terveyskeskuksen
resursseilla saadaan todennäköisimmin paras hoitotulos silloin, kun
käytettävät hoitomuodot perustuvat saatavissa olevaan tieteelliseen
näyttöön. Koska huumeriippuvaistenkin hoidon tarve kuitenkin on
yksilöllinen, tulisi hoitomuodon valinnassa ottaa huomioon myös
potilaiden yksilölliset tarpeet. ”
 
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle.
 
Käsittely     Kokouksessa esittelijä korjasi lausuntoehdotustaan
muuttamalla lausunnon 6. kappaleen toiseksi viimeisen virkkeen sanan
”järjestäminen” sanaksi ”selvittäminen”.
.
Päätösehdotus              Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta
seuraavan esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
 
”Laittomien huumeiden käyttö on Suomessa vähäistä verrattuna
muuhun Eurooppaan. Yleisin laiton huume meillä on kannabis ja
yleisimmin pistoksina käytettyjä huumeita ovat amfetamiini ja opioidit.
Amfetamiinin ja opioidien ongelmakäyttäjiä on arvioitu olevan
pääkaupunkiseudulla noin 0,9 - 1,3 prosenttia 15–55-vuotiaasta
väestöstä. Huumausaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneista noin
joka toisella ensisijainen hoitoon hakeutumisen syy on
opioidiriippuvuus, joka seitsemännellä stimulantti, kuten amfetamiini ja
joka kymmenennellä kannabis. Huumeiden sekakäyttö on yleistä ja
huumeiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneista opioidiriippuvaisista
noin kaksi kolmesta on käyttänyt vähintään kolmea eri hoitoon
hakeutumiseen liittyvää päihdettä.
 
Huumeriippuvuuteen liittyy vaikeita sosiaalisia - ja terveysongelmia
sekä lisääntynyt ennenaikaisen kuoleman vaara. Vaativia
huumekatkaisu- ja vieroitushoitoja, akuutteja myrkytyksiä ja somaattisia
sairauksia sekä mielenterveysongelmia hoidetaan
erikoissairaanhoidossa. Sosiaalitoimen päihdehuollon erityispalvelut
tarjoavat huumekatkaisu- ja vieroitushoitoja. Huumeongelmiin
keskittyneissä yksiköissä annetaan lääkkeellisiä vieroitushoitoja
yhdistettynä psykososiaalisiin hoitomuotoihin ja sosiaaliseen tukeen
sekä lääkkeettömiä hoitoja.
 
Eri potilasryhmille tai kuntoutuksen eri vaiheessa oleville sopivat eri
hoitomuodot. Kannabisriippuvuuteen ei ole olemassa lääkkeellistä
korvaushoitoa. On näyttöä siitä, että psykososiaalisilla hoidoilla voidaan
kannabisriippuvuudessa lisätä vieroittuneiden määrää ja vähentää
huumeista aiheutuvia haittoja. Amfetamiiniriippuvuuteen ja muista
stimulanteista, kuten kokaiinista aiheutuvaan riippuvuuteen ei ole
olemassa lääkkeellistä korvaushoitoa, mutta vieroittautumisesta
johtuvia oireita voidaan hoitaa lääkkeillä.
 
Opioidiriippuvuuteen käytettävässä korvaushoidossa estetään
suonensisäisesti käytetyn laittoman heroiinin tai opioidin pääsy
opioidireseptoreihin antamalla potilaalle suun kautta metadonia tai
buprenorfiinia. Korvaushoidon tavoitteena on kiinnittää potilas hoitoon,
vähentää laittomien huumeiden käyttöä ja rikollisuutta, ehkäistä
oheissairauksia kuten hepatiittia ja HIV-infektioita, parantaa
elämänlaatua sekä mahdollistaa kuntoutus ja psykososiaalinen hoito.
Kuntouttavassa korvaushoidossa potilaan on kyettävä sitoutumaan
päihteettömyystavoitteeseen. Osa potilaista on päihteettömyydessä
pitkälle edistyneitä ja osalla on tähdättävä psykososiaalisen
kuntoutuksen sijasta haittojen vähentämiseen. Kuntouttava
korvaushoito on potilaalle vaativampaa kuin haittojen vähentämiseen
tähtäävä hoito. Opidikorvaushoito ja psykososiaaliset hoidot eivät ole
toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, vaan korvaushoitolääkitykseen
liitetään erityisesti alkuvaiheessa vahva psykososiaalinen tuki ja hoito.
Ilman korvaushoitoa opioidiriippuvaiset pysyvät hoidossa huonosti eikä
intensiivinenkään lääkkeetön psykososiaalinen hoito yksin ole
vaikuttavaa. Tuoreen Cochrane-katsauksen mukaan psykososiaalinen
hoito lisää opioidikorvaushoidon vaikuttavuutta.
 
Opioidikorvaushoito parantaa merkittävästi huumepotilaan hoidossa
pysymistä, mikä puolestaan parantaa hoitotulosta. Huumeriippuvaisten
hoidossa tärkeä ongelma on hoidon keskeyttäminen. Vuonna 2005
Hyksissä tehdyssä tutkimuksessa vuoden kuluttua korvaushoidon
aloittamisesta hoitoyksikön hoidossa oli edelleen 94 % potilaista ja
vuonna 2009 julkaistussa, toisella aineistolla tehdyssä tutkimuksessa,
vuoden päästä hoidon aloittamisesta 80 % oli pysynyt hoidossa.
Puolitoista vuotta hoidon aloittamisesta hoidossa oli edelleen 77 %.
Opioidikorvaushoidossa olleista amfetamiini- tai kannabisriippuvaisista
noin kolmasosalla ei esiintynyt myöskään amfetamiinin ja kannabiksen
käyttöä korvaushoidon aikana. (Vorma ym. Suomen lääkärilehti 9/2005
ja 20/2009.)
 
Huumeongelmaisten potilaiden hoidon osana käytetään
psykososiaalisia hoitoja kuten keskusteluja, yhdessä tekemistä, eri
terapiamuotoja ja vertaistukea. Psykososiaalisia hoitomuotoja on
runsaasti ja usein niissä yhdistellään eri menetelmiä ja työtapoja.
Sosiaalisten ongelmien järjestäminen on osa hoitomuotoja. Potilas voi
olla samaan aikaan hoidossa monissa hoitopaikoissa.
 
Katkaisuhoidon jälkeen hoidon tavoitteena on päihteettömyyden
ylläpitäminen. Lääkkeettömiin yhteisöhoitoihin hakeudutaan usein
vasta huumeesta vieroittumisen jälkeen. Lyhyet huumeriippuvaisten
lääkkeettömät yhteisöhoidot onnistuvat harvoin, jos onnistumisella
käsitetään raitistumista. Käypä Hoito – suosituksen mukaan ilman
korvaushoitoa opioideista riippuvaiset pysyvät hoidossa niin huonosti,
että psykososiaalisia hoitoja on voitu tutkia vain etupäässä
korvaushoitoa saavilla potilailla. Kansainvälisesti huumehoitojen
vaikuttavuutta on tutkittu paljon. Huumehoidon asiantuntijaryhmän
laatima, systemaattisiin tutkimuksiin perustama, Käypä hoito – suositus
on suunniteltu päivitettäväksi vuosien 2010 – 2011 aikana. Hyksin
päihdepsykiatrian yksikössä on tehty viime vuosina tutkimuksia
opioidikorvaushoidon vaikuttavuudesta.
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää hoitopaikkatietokantaa, jossa
on nähtävissä päihdehoidon yksiköiden omat ilmoitukset niiden
toiminnasta ja tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, joka on
alan sektoritutkimuslaitos, ei ole tällä hetkellä käynnissä huumehoitojen
vaikuttavuuteen kohdistuvaa tutkimusta. Sosiaalivirastossa on aloitettu
lääkkeettömien hoitomuotojen selvitys yhdessä Kalliolan klinikan ja A-
klinikkasäätiön kanssa ja tuloksia on odotettavissa vuoden 2010
lopussa.
 
Helsinkiläisille on tarjolla sekä lääkkeettömiä että lääkkeellisiä
hoitomuotoja. Eri hoitomuodot kohdistuvat erilaisille asiakasryhmille.
Jos hoitomuotoja halutaan verrata, näyttö eri hoitomuotojen
vaikuttavuudesta voidaan saada satunnaistetuilla potilasryhmillä
tehdyillä aineistoilla. Useat huumeriippuvaiset haluavat kuitenkin
lääkkeellisiä hoitomuotoja, joten lääkkeettömiin hoitomuotoihin on
todennäköisesti vaikea saada tutkimuksen kannalta riittävän suurta
potilasjoukkoa. Ryhmät olisivat todennäköisesti valikoituneita, koska
lääkkeettömissä hoitomuodoissa jatkavat todennäköisesti
motivoituneimmat potilaat.
 
Hyksissä, sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa seurataan
hoitotakuun toteutumista ja huumehoitojen tuloksia sekä tehdään
niiden perusteella hoitolinjauksiin tarvittavia muutoksia. Helsinkiläisten
huumeriippuvaisten saamia palveluja käsitellään ja arvioidaan Hyksin,
sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen päihdeasiantuntijoista
koostuvassa, säännöllisesti kokoontuvassa päihdeyhteistyöryhmässä.
Terveyskeskuksella on käytössään huumeriippuvuushoitoja koskevia
tietoja eikä erillisen selvityksen tekemiseen nähdä tällä hetkellä
tarvetta. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen tutkimustoiminnan
koordinaatioryhmä tekee esitykset terveyskeskuksen osallistumista
tutkimuksiin tapauskohtaisesti.
 
Terveysvaikutusten arviointi
Käytettävissä olevilla Helsingin kaupungin terveyskeskuksen
resursseilla saadaan todennäköisimmin paras hoitotulos silloin, kun
käytettävät hoitomuodot perustuvat saatavissa olevaan tieteelliseen
näyttöön. Koska huumeriippuvaistenkin hoidon tarve kuitenkin on
yksilöllinen, tulisi hoitomuodon valinnassa ottaa huomioon myös
potilaiden yksilölliset tarpeet. ”
 
Esittelijä     Terhi Koulumies ja 3 muuta valtuutettua on tehnyt
seuraavan aloitteen:
 
”Kaupunkilaiset ovat lähettäneet paljon vetoomuksia
päihdekuntoutujien lääkkeettömän yhteisöhoidon kehittämiseksi. Moni
on huolissaan erityisesti Kalliolan Kiskon klinikan ja pidennetyn
myllyhoidon jatkuvuudesta. Huolestuneisuutta aiheuttaa pelko siitä, että
narkomaanien kunnollisen vieroitushoidon sijasta heille annetaan yhä
useammin vain korvaavaa lääkehoitoa, jota moni hyödyntää jopa
osana päihteiden käyttöänsä.
 
Eri hoitomuotojen vaikuttavuutta ei ole paljon tutkittu Suomessa.
Sosiaaliviraston mukaan (23.9.2009) korvaushoidosta eli
avohoitopainotteisesta hoitojärjestelmästä ei ole saatavilla juurikaan
tutkimustietoa Suomesta, mutta mallille löytyy esikuvia joistakin
Euroopan maista, USA:sta ja Australiasta. Virasto korostaa, että Käypä
Hoito –suosituksen mukaan opioidiriippuvaisten korvaushoito on ainoa
huumeriippuvuuksien hoitomuoto, jonka vaikuttavuudesta on kiistaton
näyttö. Korvaushoito parantaa viraston mukaan merkittävästi hoidossa
pysymistä, vähentää rikollisuutta, laittomien huumeiden käyttöä,
infektioriskikäyttäytymistä ja kuolleisuutta.
 
Viraston hoitolinjauksista esitetään kuitenkin jatkuvasti eriäviä
mielipiteitä. Osa alan työntekijöistä kannattaa ehdottomasti
lääkkeetöntä vieroitushoitoa korvaushoidon sijasta. Sen vuoksi esitän,
että kaupunki toteuttaisi itse tai osallistuisi yhteistyökumppanin kanssa
selvitykseen, jossa selvitetään huumeriippuvaisten eri hoitomuotojen
vaikuttavuutta Suomessa. Siten päihderiippuvaisia voidaan hoitaa
jatkossa entistä tuloksellisemmin ja kustannustehokkaammin.”
 
 
Aloitteesta on pyydetty lausunto kaupunginhallitukselle
terveyslautakunnalta, sosiaalilautakunnalta ja tietokeskukselta
15.5.2010 mennessä.
 
Päätösehdotuksessa olevaa lausuntoa valmisteltaessa on konsultoitu
Hyksin päihdepsykiatrian yksikköä.
 
Lisätiedot:
Nyman Juha, erityissuunnittelija, puhelin 310 70198