4

Sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2017 käyttösuunnitelma

Pöydälle 29.11.2016

HEL 2016-011982 T 02 02 00

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä vuoden 2017 käyttösuunnitelman ja tulosbudjettien toimintakulut (ilman poistoja) sekä tuotot esityksen mukaisina seuraavasti:

Edellä kuvatut osastokohtaiset raamit koskevat talousarviokohtaa 3 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut. Muiden talousarviokohtien osalta (vastaanottokeskukset, toimeentulotuki, HUS, Apotti) on kaupunginvaltuusto jo päättänyt loppusummista hyväksyessään vuoden 2017 talousarvion.

Esittelijän perustelut

Talous- ja strategiapäällikkö Jussi Lind on kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä.

Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan toimintavuotta koskevat suunnitelmat on tarkistettava vastaamaan talousarviossa hyväksyttyjä määrärahoja ja tuloarvioita. Suunnitelmia tarkistettaessa on varmistettava, että sitovat tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin määrärahoin.

Lähtökohdat osastojen budjettiraameille

Kaupunginvaltuuston hyväksymä sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2017 talousarvio on seuraava:

Talousarviokohdittain menot jakautuvat seuraavasti

Kaupunginvaltuuston hyväksymä sosiaali- ja terveysviraston talousarvio vuodelle 2017 on sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta 1 445,7 miljoonaa euroa. Lisäksi viraston talousarviossa on neljä muuta talousarviokohtaa: Vastaanottokeskukset 15,5 milj. euroa, Toimeentulotuki 26,6 milj. euroa, HUS-kuntayhtymä 534,8 milj. euroa sekä Apotti 2,7 milj. euroa. Vastaanottokeskusten sekä Apotin osalta sitovana tavoitteena on toimintakate eli tulojen lisäys mahdollistaa vastaavan suuruisen menojen kasvattamisen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan 31.5.2016 tekemään talousarvioehdotukseen verrattuna on kaupunginjohtajan ehdotuksessa ja kaupunginhallituksen käsittelyssä huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutukset sekä päivitetty asukaslukua ja kustannustasoa koskevat arviot. Kilpailukykysopimus leikkaa kuntatyönantajan palkan sivukuluja ja lomarahoja, jolloin henkilöstömenot alenevat ilman, että tällä on vaikutusta varsinaiseen toimintaan. Lisäksi kilpailukykysopimukseen sisältyy työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Työajan pidentämisen tuomasta menosäästöstä arvioidaan toteutuvan 40 prosenttia vuonna 2017, mikä osuus on huomioitu hallintokuntien määrärahoissa. Kilpailukykysopimuksen sivukuluja alentavan vaikutuksen lisäksi ensi vuonna voimaan tuleva eläkeuudistus alentaa vuonna 2017 maksettavia kuntien eläkemaksuja merkittävästi.

Muutosten yhteenlaskettu vaikutus kevään talousarvioesitykseen nähden on sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdalla yhteensä 38 miljoonaa euroa, mistä noin 30 miljoonaa euroa tulee toteutumaan työnantajan sivukulujen sekä lomarahaleikkausta ansiosta. Työajan pidennyksen vaikutukseksi jää noin 4 miljoonaa euroa ja kilpailukykysopimukseen liittymättömän vähennykset (kustannustasossa tapahtuva aleneminen sekä asukasluku) selittävät loput noin 4 miljoonaa euroa talousarviossa tapahtuneesta muutoksesta. Muiden talousarviokohtien osalta ei keväisiä raameja ole muutettu.

Kaupunginhallitus hyväksyi 7.11.2016 osaltaan talousarvion muutettuna niin, että sosiaali- ja terveysviraston menoraamiin lisättiin 11,5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan se sisältää muun muassa painotuksen vanhusten kotihoidon palveluiden vahvistamiseen, terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuuden parantamisen, omaishoidon tukemisen, Haartmanin sairaalan päivystysselvityksen yhteistyössä HUS:n kanssa päivystysasetuksen mukaisesti sekä kouluterveydenhuollon pd-näkökulman vahvistamisen.

Sitovat tavoitteet

Kaupunginvaltuuston hyväksymät virastoa sitovat toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat sosiaali- ja terveyslautakunnan keväällä hyväksymään talousarvioesitykseen. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ennuste raportoidaan neljä kertaa vuodessa. Sitovat tavoitteet ovat seuraavat:

Käyttösuunnitelman rakenne

Sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa kuvataan kaupungin strategia-ohjelman ja talousarvion sisältämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toimeenpano virasto- ja osastokohtaisesti. Käyttösuunnitelma jakautuu neljään osaan ja noudattelee seuraavaa rakennetta:

Luvuissa 1-2 kuvataan lähtökohdat sekä toimintaympäristön muutossuuntia. Toimintaympäristön muutossuunnissa kuvataan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, niin lainsäädäntöön kuin väestöön liittyen. Kaupunkitasoiset ohjelmat ja niiden vaikutukset sosiaali- ja terveysviraston toimintaan sisältyvät niin ikään tähän lukuun.

Palvelujen uudistamista ja strategisten tavoitteiden toimeenpanoa koskevassa luvussa 3 kuvataan strategisten tavoitteiden konkreettiset toimenpiteet kunkin tavoitteen osalta. Integroitujen palvelujen osalta merkittävää on palvelujen uudistaminen sekä digitaalisten palvelujen integraatiota tukevat mahdollisuudet.

Osastokohtaisia toiminnan painotuksia koskevassa luvussa 4 kuvataan lyhyesti osastoittain strategian toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet.

Käyttösuunnitelman laadintaprosessi

Tulosbudjetteja ja käyttösuunnitelmia on käsitelty viraston johtoryhmässä 8.11.2016 ja 22.11.2016.

Sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2017 käyttösuunnitelma on esityslistan tämän asian liitteenä 1. Euromääräiset tulosbudjettitaulukot ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstötoimikunta on käsitellyt käyttösuunnitelmaa ja tulosbudjetteja kokouksissaan 21.11. ja 28.11.2016. Henkilöstötoimikunta päätti, että lautakunnan jäsenille jaetaan kokouksessaan 28.11. käsittelemä järjestöneuvottelukunnan lausunto. Järjestöneuvottelukunnan lausunto on jaettu sähköpostilla lautakunnan jäsenille tiistaina 29.11.2016.

Virastopäällikön kannanotot

Virastopäällikkö toteaa yhteenvetona, että osastokohtaiset tulosbudjetit on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa.

Käyttösuunnitelmassa keskeistä on yhteinen näkemys niistä tekijöistä, jotka ovat ratkaisevia kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston strategian toimeenpanon kannalta. Näistä tärkeimpiä ovat palvelujen uudistaminen ja siihen liittyvä palvelujen integraatio, jossa digitalisaation antamat mahdollisuuden ovat keskeisessä roolissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdan budjettiraami on nimellisesti 27 miljoonaa euroa pääosin vuoden 2016 raamia pienempi. Käytännössä talousarvio kuitenkin vastaa tasoltaan kuluvan vuoden tasoa, koska kilpailukykysopimuksesta syntyy noin 30 miljoonan suuruinen menojen alenema, ilman että palveluja tarvitse vähentää. Lähtökohtana on taata entisen tasoiset palvelut pienentyneestä talousarviosta huolimatta.

Uusi vastaanottokeskuskusten nettobudjetoitu talousarviokohta merkitsee sitä, etteivät vastaanottokeskusten kustannustasossa mahdollisesti tapahtuvat yllättävät muutokset enää aiheuta tarvetta teknisluonteisiin ylitysoikeusesityksiin, kuten oli vuosina 2015 ja 2016, koska valtio korvaa toiminnan kustannukset täysimääräisinä.

Kaupunginhallituksen 7.11.2016 tekemän 11,5 miljoonan euron lisäyksen osalta on määrärahoja kohdennettu kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti mm. kotihoitoon, terveysasemien saatavuuteen sekä omaishoidon tukemiseen. Kaupunginhallituksen osoittamasta määrärahasta noin 1,95 miljoonaa euroa on jätetty odottamattomia tarpeita varten virastopäällikön myöhemmin kohdennettavaksi. Kaupunginkanslian ohjeiden mukaisesti virastopäällikön budjetti sisältää myös vuoden 2015 toteutuneen tasoisen tulospalkkiomäärärahan (noin 15 milj. euroa), mikä merkitsee noin 2 % varausta.

Virasto tulee laatimaan ja esittelemään lautakunnalle ensimmäisen ennusteensa helmikuun lopun tilanteesta maaliskuussa 2017. Kaikki keskushallinnolle annettavat ennusteet tullaan aiempaan tapaan tuomaan ensin lautakunnan käsiteltäväksi ennen niiden toimittamista eteenpäin. Ennusteiden yhteydessä tullaan kuvaamaan myös ennusteen johdosta aiheutuvat toimenpiteet.

Kaupungin johtamisjärjestelmän muutoksen vaikutukset aiheuttavat muutoksia lähinnä hallinnossa, kun nykyiset hallinnon osastot tulevat yhdistymään yhdeksi hallinnon ja tukipalvelujen kokonaisuudeksi 1.6.2017 alkaen.

Terveys- ja hyvinvointivaikutuksien arviointi

Käyttösuunnitelmassa 2017 korostetaan asiakkaiden tarpeiden parempaa tunnistamista ja arvioinnin perusteella tapahtuvaa palvelujen täsmällisempää kohdennusta. Tämä antaa mahdollisuuden väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Kaupunkitasoiset terveyttä ja hyvinvointia edistävät ohjelmat keskittyvät merkittäviin kansanterveysongelmiin. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja Stadin ikäohjelman toteuttaminen tukevat väestön hyvinvointierojen kaventamisen tavoitetta.

Palvelujen saatavuutta parannetaan kehittäen toimintamalleja, jotka nopeuttavat palveluun ja hoitoon pääsyä. Sähköisten palvelujen ja digitalisaation avulla mahdollistetaan ja tuetaan itsehoitoa ja näin vapautetaan voimavaroja paljon palveluja tarvitsevien käyttöön.

Matalan kynnyksen palvelut sekä asiakkaan omaan toimintaympäristöön vietävät palvelut ovat olennaisia terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa.

Esittelijä

va. virastopäällikkö

Juha Jolkkonen

Lisätiedot

Jussi Lind, talous- ja strategiapäällikkö, puhelin: 310 42246

jussi.lind(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.