§ 190

Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Yrjö Hakasen ym. talousarvioaloitteesta koskien työttömien aktiivipassia ja ns. sporttikorttia

HEL 2013-003789 T 00 00 03

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa valtuutettu Yrjö Hakasen määrärahojen lisäystä koskevasta talousarvioaloitteesta seuraavan lausunnon.

"Aktiivipassi on kattotermi sosiaaliselle tukimuodolle, jonka tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, mutta jonka sisältö ja laajuus vaihtelevat. Tavallisesti aktiivipassilla tarkoitetaan tiettyjen tulorajojen alapuolelle jääville henkilöille myönnettävää alennuskorttia, joka oikeuttaa esimerkiksi edulliseen joukkoliikenteen käyttöön ja erilaisiin alennuksiin virkistys-, urheilu-, kulttuuri- ja sivistyspalveluissa. Aktiivipassin ajatuksena on, ettei matala tulotaso ole este monipuoliselle osallistumiselle ja aktiiviselle elämälle.

Suomessa Tampereen kaupunki on selvittänyt mahdollisuutta ottaa aktiivipassi käyttöön. Tampereen suunnitelmassa aktiivipassi olisi kohdistettu suurimmassa syrjäytymisvaarassa eläville pidempään toimeentulotukea saaneille. Aktiivipassi olisi myönnetty esimerkiksi kuusi kuukautta kerrallaan, riippumatta siitä, jatkuuko henkilön toimeentulotuen saanti aktiivipassin saannin jälkeen. Aktiivipassin tukimuodot olisivat koskeneet esimerkiksi joukkoliikennettä, kaupungin uimahalleja tai kuntosaleja. Tampereella pohdittiin, voisiko aktiivipassi käytännössä toteuttaa joukkoliikenteen matkakortin yhteydessä. Aktiivipassi itsessään olisi käyttäjälle ilmainen ja se oikeuttaisi alennettuun hintaluokkaan matkakortilla maksettaessa. Alennusprosentti olisi jokaisen palvelun kohdalla vähintään 50 % palvelun normaalihinnasta. Toistaiseksi aktiivipassia ei kuitenkaan ole päätetty ottaa Tampereella käyttöön.

Ikäihmisten ns. sporttikortti on tukimuoto, jolla tuetaan erilaisin liikuntapalveluin ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Sporttikortilla iäkkäillä henkilöillä on mahdollisuus käyttää kaupungin liikuntapalveluja joko matalaa korvausta vastaan tai kokonaan maksutta. Esimerkiksi Espoon kaupunki tarjoaa kaikille yli 68-vuotiaille maksuttomia liikuntapalveluja sporttikortilla.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää kannatettavana aktiivipassia ja sporttikorttia, mutta toteaa, että ne eivät kuulu sosiaali- ja terveystoimen ydintehtäviin.

Terveysvaikutusten arviointi

Aktiivipassilla ja sporttikortilla voidaan katsoa olevan positiivisia terveysvaikutuksia."

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Timo Hakala, erityissuunnittelija, puhelin: 310 62404

timo.hakala(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee antaa valtuutettu Yrjö Hakasen määrärahojen lisäystä koskevasta talousarvioaloitteesta seuraavan lausunnon.

"Aktiivipassi on kattotermi sosiaaliselle tukimuodolle, jonka tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä, mutta jonka sisältö ja laajuus vaihtelevat. Tavallisesti aktiivipassilla tarkoitetaan tiettyjen tulorajojen alapuolelle jääville henkilöille myönnettävää alennuskorttia, joka oikeuttaa esimerkiksi edulliseen joukkoliikenteen käyttöön ja erilaisiin alennuksiin virkistys-, urheilu-, kulttuuri- ja sivistyspalveluissa. Aktiivipassin ajatuksena on, ettei matala tulotaso ole este monipuoliselle osallistumiselle ja aktiiviselle elämälle.

Suomessa Tampereen kaupunki on selvittänyt mahdollisuutta ottaa aktiivipassi käyttöön. Tampereen suunnitelmassa aktiivipassi olisi kohdistettu suurimmassa syrjäytymisvaarassa eläville pidempään toimeentulotukea saaneille. Aktiivipassi olisi myönnetty esimerkiksi kuusi kuukautta kerrallaan, riippumatta siitä, jatkuuko henkilön toimeentulotuen saanti aktiivipassin saannin jälkeen. Aktiivipassin tukimuodot olisivat koskeneet esimerkiksi joukkoliikennettä, kaupungin uimahalleja tai kuntosaleja. Tampereella pohdittiin, voisiko aktiivipassi käytännössä toteuttaa joukkoliikenteen matkakortin yhteydessä. Aktiivipassi itsessään olisi käyttäjälle ilmainen ja se oikeuttaisi alennettuun hintaluokkaan matkakortilla maksettaessa. Alennusprosentti olisi jokaisen palvelun kohdalla vähintään 50 % palvelun normaalihinnasta. Toistaiseksi aktiivipassia ei kuitenkaan ole päätetty ottaa Tampereella käyttöön.

Ikäihmisten ns. sporttikortti on tukimuoto, jolla tuetaan erilaisin liikuntapalveluin ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Sporttikortilla iäkkäillä henkilöillä on mahdollisuus käyttää kaupungin liikuntapalveluja joko matalaa korvausta vastaan tai kokonaan maksutta. Esimerkiksi Espoon kaupunki tarjoaa kaikille yli 68-vuotiaille maksuttomia liikuntapalveluja sporttikortilla.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää kannatettavana aktiivipassia ja sporttikorttia, mutta toteaa, että ne eivät kuulu sosiaali- ja terveystoimen ydintehtäviin.

Terveysvaikutusten arviointi

Aktiivipassilla ja sporttikortilla voidaan katsoa olevan positiivisia terveysvaikutuksia."

Esittelijä

Valtuutettu Yrjö Hakasen ym. on tehnyt seuraavan talousarvioaloitteen, joka koskee aktiivipassin ja ns. sporttikortin käyttöönottamista Helsingissä. Talousarvioaloitteessa esitetään, että aktiivipassi voisi olla käytössä Helsingin sisäisessä joukkoliikenteessä, uimahalleissa ja kuntosaleissa, kulttuuritoimessa ja sellaisissa perusterveydenhuollon palveluissa, joista peritään maksuja. Lisäksi esitetään, että talousarviossa varataan riittävä määräraha ikäihmisten terveyden ja toimintakunnon ylläpitämistä edistävän sporttikortin käyttöönottamiseksi.

Talousarvioaloitteesta on pyydetty sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle 24.5.2013 mennessä.

Lausuntoa on pyydetty lisäksi henkilöstökeskukselta ja liikuntavirastolta sekä kulttuurikeskukselta.

Aloite on esityslistan tämän asian liitteenä.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Timo Hakala, erityissuunnittelija, puhelin: 310 62404

timo.hakala(a)hel.fi

Liitteet

Päätöshistoria

Sosiaali- ja terveyslautakunta 21.05.2013 § 157

Pöydälle 21.05.2013

HEL 2013-003789 T 00 00 03

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

21.05.2013 Pöydälle

Puheenjohtaja Anttila pyysi jäsen Muurisen kannattamana asian jättämistä pöydälle.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Timo Hakala, erityissuunnittelija, puhelin: 310 62404

timo.hakala(a)hel.fi

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 07.05.2013 § 61

HEL 2013-003789 T 00 00 03

Päätös

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Helsingin kulttuuristrategiassa on kiinnitetty huomiota kulttuurin yhteisöllisyyttä ja terveyttä edistäviin vaikutuksiin. Strategian mukaan kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus on tärkeä koko ihmisen elinkaaren aikana. Tasa-arvo ja ennakkoluuloton asennoituminen tarjoavat kasvualustan uusille kulttuurin muodoille. Strategiassa nähdään kulttuurin myönteiset terveysvaikutukset. Kulttuurin onkin hyvä tavoittaa laajasti myös uusia yleisöjä, harrastajia ja tekijöitä.

Kulttuurinen aktiivisuus tuottaa merkityksiä, joiden varassa elämäntunto ja -tahto vahvistuvat. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointia lisääviin vaikutuksiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpide-ohjelmissa.

Tutkimuksista ja käytännön kokemuksesta tiedetään, että osallistumattomuus kulttuuripalvelujen käyttöön johtuu usein perheen, kodin ja ystäväpiirin elintavoista ja tottumuksista, joilla voi olla hyvin pitkä historia. Osa kaupunkilaisista ei ole tottunut käymään kirjastoissa, konserteissa teatterissa tai käyttämään muita kulttuuripalveluita.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että kulttuurikeskuksen sekä kirjaston tarjoamat palvelut ovat jo nykyisellään hyvin edullisia ja osin käyttäjilleen maksuttomia. Kulttuurikeskuksen aluetaloissa on monipuolista maksutonta ohjelmaa, esimerkiksi elokuvasarjoja lapsille ja nuorille, monenlaisia konsertteja, kaupunkitansseja, yhteislaulutilaisuuksia, senioreille suunnattua taidetoimintaa, taidenäyttelyiltä, työpajoja, luentoja, teemapäiviä, kirjailijavierailuja yms. Annantalossa maksuttomasta ohjelmasta (esim. taideneuvola, työpajat, teemapäivät) pääsevät nauttimaan ennen kaikkea lapset ja nuoret. Kulttuurikeskus Caisassa suuri osa ohjelmasta on maksutonta, Savoy-teatteri puolestaan järjestää maksutonta musiikkitarjontaa Espan lavalla. Kaupunginkirjaston 37:n kirjaston ja kahden kirjastoauton muodostama palveluverkko tarjoaa maksuttomia palveluja erilaisista kulttuuritapahtumista kirjojen lainaukseen ja musiikki- ja mediastudioiden käyttöön (Kirjasto 10, Myllypuron mediakirjasto).

Helsingin taidemuseo puolestaan tarjoaa maksuttoman sisäänpääsyn kaikkiin toimipisteisiinsä. Kaupungin taidemuseolla on maksuton sisäänpääsy kaikille joka kuukauden ensimmäinen perjantai. Työväenopistolla järjestetään ympäri kaupunkia maksuttomia luentoja, tapahtumia, konsertteja ja näyttelyitä. Nuorisoasiainkeskus järjestää runsaasti maksuttomia taidetapahtumia ja -toimintaa nuorille. Helsingin kaupunginteatteri järjestää maksuttomia teosesittelyjä ja avoimia harjoituksia. Musiikkitalossa on tarjolla maksuttomia opiskelijamatineoita ja luentoja, minkä lisäksi musiikkikirjasto on avoin kaikille. Kansallisoopperassa järjestetään maksuttomia teosesittelyitä ja lauantaimatineoita.

Myös kaupungin tukemilla festivaaleilla on ilmaistapahtumia, esimerkkeinä Taiteiden yö Juhlaviikoilla, Itä-Helsingin kulttuuriviikot, Maailma kylässä, URBin ulkotapahtumat Kiasman pihalla, Cinemaissín lastennäytökset Vuotalossa. Oman lisänsä maksuttomaan tarjontaan tuovat myös lukuisat kaupunginosatapahtumat.

Lisäksi kulttuurikeskus on käynnistänyt tänä vuonna yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston kanssa kulttuurikaveritoiminnan, jonka tarkoituksena on madaltaa erityisesti kotona olevien kynnystä osallistua kulttuuritarjontaan yhdessä vapaaehtoiskaverin kanssa. Kuluvan vuoden aikana saadaan kokemuksia vapaaehtoistyön toimivuudesta. Tämä järjestely voi olla yksi keino tavoittaa uusia ikäihmisiä pääkaupungissa tarjonnan piiriin, ja tätä kautta torjua yksinäisyyden, syrjäytymisen ja yleisen elämänhallinnan puutteen tuomia ongelmia ja ennalta ehkäistä varhaista laitoshoidon tarvetta.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta katsoo, että kirjasto- ja kulttuuritoimi toteuttavat jo nyt maksuttomien ja tuettujen palvelujen sekä esimerkiksi kulttuurikaveritoiminnan ja markkinointiviestinnän kautta aktiivipassin tavoitteiden toteuttamista.

Lautakunta katsoo, että aktiivi- ja sporttipassin tavoitteita tukisi parhaiten se, että kukin virasto pystyisi talousarvioidensa puitteissa tarjoamaan omia palvelujaan keskenään johdonmukaisella ja yhtenäisellä tavalla erityisryhmille ilman kustannuksia. 

Aktiivipassin hallinnointi- ja organisointikustannukset eivät saisi muodostua hankkeen hyötyjen kannalta epätarkoituksenmukaisen korkeiksi.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Mauri Lehtovirta, kulttuurituottaja, puhelin: 310 80044

mauri.lehtovirta(a)hel.fi