Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 31.05.2016 § 261

HEL 2011-004919 T 10 03 03

Lausunto

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Asemakaavan muutos koskee Huopalahden vanhaa asema-aluetta ympäristöineen.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella vanhaan asemamiljööseen kuuluneet rakennukset ja mahdollistaa Huopalahden aseman kehittäminen joukkoliikenteen solmukohtana.

Asemakaavan muutosehdotuksessa nykyisin puistoalueena oleva Eliel Saarisen tien kansi on muutettu katualueeksi. Raide-Jokerin hankesuunnitelman mukaan Eliel Saarisen tien nykyistä betonitunnelia levennetään, ja kannen päälle on suunniteltu sijoitettavaksi sähkönsyöttöasema. Asemakaavan muutos mahdollistaa Raide-Jokerin sijoittamisen Eliel Saarisen tielle.

Vanha asema-alue on siirtynyt Senaatti-kiinteistöltä yksityisomistukseen. Kaupan yhteydessä myös kevyen liikenteen yhteydet siirtyivät yksityisen omistajan hallintaan. Asemakaavaehdotuksessa asemapuiston läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys Kylätieltä Kauppalantielle ja aseman alikulkuun on muutettu katualueeksi ja katuaukioksi. Tämä selkeyttää ylläpitovastuuta. Aukiolle on tarkoitus sijoittaa pyörien liityntäpysäköintipaikkoja. Koko vanha asemapuiston alue pihapiireineen ja katualueineen on merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Muodostetuille katualueille on laadittu varsin tarkat määritelmät käytettävistä materiaaleista, mitä voidaan pitää perusteltuna alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöökokonaisuuden vuoksi. Jatkosuunnittelussa materiaalivalintoja voi olla tarpeellista täsmentää tai muuttaa.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu rakennusvirastolle kustannuksia noin 800 000 euroa, josta suurin osa muodostuu Huopalahden laiturivaihteen katuaukion ja siihen liittyvien portaiden, tukimuurien ja luiskan rakentamisesta. Muut kustannukset muodostuvat pienemmistä katualueiden muutostöistä. Raidejokerin toteuttamisesta aiheutuvien muutostöiden kustannuksia ei ole kaavan yhteydessä arvioitu.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857

jere.saarikko(a)hel.fi

Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

olli.haanpera(a)hel.fi

Kiinteistövirasto 25.5.2016

HEL 2011-004919 T 10 03 03

Asemakaavamuutoksen myötä julkisen- ja yksityisen alueen välinen suhde selkiytyy Huopalahden vanhalla asema-alueella. Huopalahden asemanseutuun liittyvät suojelutavoitteet toteutuvat kaavaratkaisussa. Suojelutavoitteiden korostumisen takia asemakaavaehdotuksessa ei ole voitu esittää siinä määrin täydennysrakentamista kuin alue muutoin keskeisyytensä vuoksi edellyttäisi.

Täydennysrakentamisen vähäisyyden vuoksi yksityisille maanomistajille ei aiheudu kaavamuutoksen johdosta kaupunginhallituksen 9.6.2014 (685 §) tekemän maapoliittisen päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, joten mainitun päätöksen mukaisia neuvotteluja ei tarvita.

Lisätiedot

Valtteri Halla, maankäyttöinsinööri, puhelin: 310 76184

valtteri.halla(a)hel.fi

Kaupunginmuseon johtokunta 24.05.2016 § 46

HEL 2011-004919 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 5.4.2016

Lausunto

Kaupunginmuseon johtokunta antoi seuraavan lausunnon:

Asemakaavan muutos koskee Huopalahden vanhaa asema-aluetta ympäristöineen Etelä-Haagassa. Alue sijaitsee rantaradan molemmin puolin. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella asemaan kuuluneet rakennukset osoitteissa Kylätie 25, Angervotie 7 ja Tunnelitie 3 ja muodostaa niistä asuintontit. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennukset sijaitsevat rautatie- ja liikennealueella eikä rakennuksille ole osoitettu rakennusaloja tai rakennusoikeuksia. Tavoitteena on myös mahdollistaa Huopalahden asemanseudun kehittyminen toimivammaksi joukkoliikenteen solmukohdaksi tulevan pikaraitiotien myötä. Senaatti-kiinteistöt on myynyt vanhan asemarakennuksen ja sen pihapiirin rakennukset yksityiselle omistajalle. Asemakokonaisuuteen aikoinaan kuuluneet pihapiirit Angervotie 7 ja Tunnelitie 3 pihapiirit on myös myyty yksityisille maanomistajille 2010-luvun alussa. Suojeltuihin vanhoihin rakennuksiin sijoittuu asumista kaavan mukaan yhteensä 855 k-m². Lisäksi alueelle on osoitettu rakennusoikeutta uudelle asuinrakennukselle 400 k-m². Muu osa alueesta on Suomen valtion (Liikenneviraston) ja Helsingin kaupungin omistuksessa.

Huopalahden asema-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Asema-alueen rakennuksia on koskenut rautatiesopimus (1998), joka on solmittu valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi. Nämä aiemmat rautatiesopimuksen suojelutavoitteet on siirretty asemakaavaan suojelumerkinnöiksi ja muiksi tarpeellisiksi määräyksiksi. Asema-alue muodostuu rautatieasemille tyypilliseen tapaan kolmesta alueesta: eduspuistosta eli asemarakennuksesta ja sen välittömästä ympäristöstä, julkiseksi tarkoitetusta varsinaisesta asemapuistosta ja yksityisestä asuinpihasta. Huopalahden asemarakennus ja sen talousrakennus valmistuivat 1920-luvulla. Näiden lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Turun radan rakentamisen aikana (1900–1903) valmistuneet yksinkertainen vahtitupa, maakellari, talousrakennus ja sauna-pesularakennus. Asema-alueen rakennusten piirustukset on allekirjoittanut Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno F. Granholm. Asema-alueella on sijainnut myös muita, myöhemmin purettuja rakennuksia sekä nykyisen asemarakennuksen paikalla sijainnut, 1900-luvun alussa valmistunut ensimmäinen asemarakennus. Kortteliin 29010 on merkitty uuden asuinrakennuksen rakennusala. Kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että asemapuistoon voidaan rakentaa uusi asuinrakennus tai siirtää muualta vanha, asema-alueelle sopiva rakennus kohtaan, josta on purettu pois tunnistamaton rakennus, mutta kuitenkin sillä rajoituksella, että asemarakennuksen tulee olla asemapuiston dominanttirakennus. 

Suunnittelualueen lounais- ja kaakkoisosissa on vanhaan asema-aluekokonaisuuteen

kuuluneet erilliset pihapiirit 1900-luvun alussa valmistuneine asuin- ja ulkorakennuksineen (Angervotie 7, Tunnelitie 3). Angervotie 7 asuinkasarmi valmistui vuonna 1914 arkkitehti Bruno F. Granholmin piirustuksin. Rakennus oli suunniteltu rautatieläisten asuintaloksi. Myös Tunnelitie 3, joka sijaitsee asemapuiston vastakkaisella puolella rataa, liittyi alun perin aseman toimintaan: vahtitupa valmistui vuonna 1909.

Asemakaava-alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan kaavassa eritasoisin suojelumääräyksin. Kaikki pää-/asuinrakennukset on suojeltu sr-1-suojelumerkinnällä, muut rakennukset joko sr-2 tai sr-3-merkinnöin. Piha-alueille on erikseen annettu ympäristöä koskeva suojelumerkintä /s. On tärkeää, että asemapuisto säilyy edelleen tunnistettavana ja kulttuurihistorialliset ominaispiirteensä säilyttäen ja avoimena niin, ettei sen eri osia rajata aidoin. 

Kaupunginmuseon edustaja on ollut mukana asemakaavatyössä rakennussuojelun osalta, ja museota on kuultu kattavasti kaavatyön yhteydessä. Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta.

Esittelijä

yksikön päällikkö

Anne Mäkinen

Lisätiedot

Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473

johanna.bjorkman(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 24.05.2016 § 71

HEL 2011-004919 T 10 03 03

Esitys

Pelastuslautakunta esitti seuraavan lausunnon Huopalahden aseman ja ympäristön asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12392:

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen koskien Huopalahden asemaa ja ympäristöä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on riittävällä tavalla otettu huomioon paloturvallisuuteen liittyvät asiat.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235

juha.rintala(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 17.05.2016 § 200

HEL 2011-004919 T 10 03 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antoi ympäristökeskus.

Esittelijä

ympäristönsuojelupäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Anu Haahla, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 28916

anu.haahla(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.03.2016 § 107

HEL 2011-004919 T 10 03 03

Ksv 0740_34, karttaruudut 678493 ja 678494

Esitys

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

        15.3.2016 päivätyn 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) katu-, liikenne-, rautatie- ja puistoalueiden (muodostuu uusi kortteli 29016) asemakaavan muutosehdotuksen nro 12392 hyväksymistä.

Samalla lautakunta päätti

        asettaa ehdotuksen nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti
 

        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin kannanottoihin ja mielipiteisiin
 

        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
 

        kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laskuttamaan hakijoilta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

15.03.2016 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Nina Välkepinta-Lehtinen, arkkitehti, puhelin: 310 37024

nina.valkepintalehtinen(a)hel.fi

Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37255

suvi.hokkanen(a)hel.fi

Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458

niina.strengell(a)hel.fi

Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280

taina.toivanen(a)hel.fi