1

Kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys Helsingin uudeksi yleiskaavaksi (Kaupunkikaava - Helsingin uusi yleiskaava) (a-asia)

Pöydälle 07.06.2016

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Ksv:n hankenumero 3364_1, aiempi diaarinumero HEL 2012-012586

Esitysehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle

        6.10.2015 päivätyn ja 14.6.2016 muutetun yleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ilmenevät kaavaselostuksesta.

Lisäksi lautakunta päättää

        ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.

        antaa esityksestään perusteluineen ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin.

        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet niihin kaavaehdotuksesta annettuihin mielipiteisiin, jotka on esitetty kirjallisesti nähtävilläoloajan ulkopuolella.

Esittelijän perustelut

Yleiskaavan pääsisältö - vuonna 2050 Helsinki on metropolialueen urbaani ydin

Yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun. Se varmistaa edellytykset riittävälle asuntotuotannolle sekä elinkeinoelämän toiminnalle. Yleiskaavaluonnoksessa on varauduttu vähimmillään 860 000 asukkaaseen ja 560 000 työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä.

Yleiskaava toteuttaa vision Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on vahva laajentunut pääkeskus, kantakaupunki. Verkostokaupungilla on myös vahva seudullinen ja kansainvälinen ulottuvuus. Tämä näkyy erityisesti yleiskaavaluonnoksen keskustaverkossa ja liikenneyhteyksissä. Yleiskaavaan on merkitty huomattava määrä uusia raidevarauksia.

Helsingin kantakaupunki on yritystoiminnan keskus. Samalla se on houkuttelevan asumisen paikka. Kaupunkituottavuuden näkökulmasta tarvitaan lisää tilaa läheltä ydinkeskustaa yrityksille ja lisää asuntoja vastaamaan urbaanin kaupunkiasumisen lisääntyneeseen kysyntään. Tämän mahdollistamiseksi tulee kaupunkirakennetta jakavia ja urbaanin kaupungin laajenemista estäviä moottoritiemäisiä alueita muuttaa kaupunkiympäristöksi niin liikkumisen kuin maankäytön osalta.

Kaupunkibulevardeissa on kysymys ennen kaikkea uudesta kaupunkirakenteellisesta ratkaisusta - ei pelkästään liikenneratkaisusta. Kyse on kokonaisten uusien kaupunginosien rakentumisesta nykyisen kantakaupungin jatkeeksi. Uusia rakentamismahdollisuuksia on kaupunkibulevardien varsilla ja niiden lähiympäristössä noin kolmasosa yleiskaavavarannosta.

Kaupunkibulevardien lisäksi osoitetaan merkittäviä maankäyttövarauksia Malmin lentokentälle ja sen nykyiselle lentomelualueelle. Malmin kentän vaikutusalueella varaudutaan noin 25 000 asukkaaseen.

Kaupunkia tiivistetään kaikkialla, erityisesti raideliikenteen asemien ja solmukohtien sekä merkittävien pysäkkien ympäristöissä. Kantakaupungin lisäksi esikaupunkien keskustoja kehitetään toiminnoiltaan sekoittuneina, tiiviinä palvelujen, työpaikkojen ja asumisen urbaaneina keskittyminä. Raideliikenteellä hyvin saavutettavat keskustat muodostavat keskenään verkoston ja mahdollistavat siten palvelujen hyvän saavutettavuuden. 

Keskusta-alueiden lisäksi elinkeinotoimintaa varten tarvitaan toimitila-alueita joukkoliikenteellä hyvin saavutettavilta alueilta. Yleiskaavassa mahdollistetaan nykyisten toimitila-alueiden kehittäminen siten, että ne soveltuvat myös tuotannon tarpeisiin. Näistä merkittävimpiä ovat Pitäjänmäki, Roihupelto-Herttoniemi ja Vuosaaren sataman yritysalue. Tattarisuon ja Tattariharjun oletetaan kehittyvän Malmin lentokentän muutoksen myötä.

Helsinki on viherverkostokaupunki. Helsingin roolia merikaupunkina vahvistetaan. Virkistysalueet, meri ja virkistyspalvelut ovat helposti saavutettavissa. Helsingin erityisyys, säteittäinen, yhtenäinen viherrakenne yhdistyy seudun laajoihin virkistys- ja viheralueisiin. Poikittaisia viheryhteyksiä on merkitty kaavakarttaan vahvistamaan viherverkostoa. Kaavaehdotukseen merkityt viheralueet ja kaavamääräykset mahdollistavat myös tärkeiden luonto- ja luonnonsuojelualueiden säilymisen ja metsäverkoston muodostamisen.

Kulttuuriympäristöt ovat Helsingin vahvuus. Kaavamääräyksen mukaan suunnittelussa on sovitettava yhteen kaavassa osoitettu maankäyttö ja maisema- ja kulttuuriympäristöarvot.

Joukkoliikennejärjestelmän perustana on laajeneva raideliikenneverkko nopeine runkoyhteyksineen. Jalankulkijan asemaan kiinnitetään erityistä huomiota tulevaisuuden Helsingissä. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn merkitys korostuu kaavaehdotuksen kasvavissa keskustoissa. Pyöräilyn laatukäytävät muodostavat sujuvan verkoston pidemmille matkoille. Tiivistyvä joukkoliikennekaupunki luo puitteet ekologisesti kestävämmälle yhdyskunnalle.

Yleiskaava koskee koko Helsingin aluetta lukuun ottamatta Östersundomia, jonne ollaan laatimassa kuntien yhteistä yleiskaavaa.

Yleiskaava on strateginen

Yleiskaavakartta on yleispiirteinen. Se näyttää Helsingin ja seudun kaupunkirakenteen kannalta strategisesti tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset painopisteet. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Pääkarttaan liittyvillä teemakartoilla esitetään useita yksityiskohtaisia ratkaisuja, joihin yleiskaava perustuu tai jotka antavat lisäinformaatiota. Teemakartat eivät ole oikeusvaikutteisia lukuun ottamatta niissä esitettyjä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita sekä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita, luonnonsuojelualueita ja Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015-2024 suojeltavia alueita.

Uusi yleiskaava on mitoittava. Mitoituksen avulla pystytään ohjaamaan kaupungin rakentumista tavoitteellisemmin, toteuttamaan asuntotuotannon määrälliset tavoitteet, mitoittamaan palveluverkkoa sekä suunnittelemaan investointeja vastaamaan kasvavan kaupungin tarpeita. Yleiskaavatyön loppuvaiheessa ja jälkeen laadittavassa yleiskaavan toteuttamisohjelmassa määritellään näitä tavoitteita yksityiskohtaisemmin.

Yleiskaavaehdotuksen pohjaksi laadittuja maankäyttö- ja liikennetarkasteluja kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavaselostuksen liiteraportissa "Helsingin keskeisimmät maankäytön muutosalueet". Lisäksi koko yleiskaava-aineistoon liittyy yksittäisistä alueista laadittuja laajempia maankäyttötarkasteluja sekä teema- ja selvitysraportteja.

Yleiskaava osana Helsingin seutua

Helsingin uusi yleiskaava on laadittu siten, että se mahdollistaa Helsingin seudun nykyisen ydinkaupungin kehittämisen kuntarajoista riippumatta. Kaavaprosessi on nivoutunut yhteen koko Helsingin seudulla tehtyjen tai tekeillä olevien suunnitelmien kanssa. Yleiskaavan mitoituksen lähtökohtana oleva väestöprojektio sekä yleiskaavan maankäyttöratkaisu ovat yhdenmukaiset Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) kanssa. Yleiskaavaratkaisu on laadittu siten, että se mahdollistaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) tavoitteiden toteuttamisen.

Vaikutusten arviointi

Yleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia on arvioitu koko suunnittelutyön ajan. Vaikutusarvioinnit ovat riittävät kaavan tarkoitus ja tehtävä huomioon ottaen. Vaikutuksia käydään läpi kaavaselostuksessa. Lisäksi kaavaselostuksen liitteenä on erillisiä vaikutusarviointiraportteja. Kaavaehdotus toteuttaa kaavalle asetetut tavoitteet kestävästä raideliikenteen verkostokaupungista, jolla on vahva laajeneva pääkeskus - kantakaupunki. Yleiskaavaehdotus tukee erittäin vahvasti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämistä Helsingissä. Yleiskaavassa on esitetty kaupunkirakenne, joka tukee liikkumisen edellytyksiä kaikilla kulkumuodoilla myös tulevaisuudessa. Ratkaisussa on pyritty varmistamaan, että Helsingistä löytyy houkuttelevia sijoittumispaikkoja erikokoisille yrityksille korostamalla keskustan kehittämistä ja kasvuedellytyksiä sekä samanaikaisesti alakeskusten saavutettavuutta poikittaisella raideliikenteellä. Yleiskaavan perusratkaisussa pyritään toiminnallisesti sekoittuneeseen rakenteeseen, jotta erilaiset palveluyritykset, luovat alat ja pienetkin yritykset löytävät toimintaedellytykset Helsingistä. Tuotannollisille yrityksille on varmistettu hyvät toimintaedellytykset säilyttämällä pääosin isot yhtenäiset toimitila-alueet ja luomalla niille kehittämisedellytykset. Yritysten työvoiman saantia tulevaisuudessa pyritään varmistamaan riittävällä asuntokaavavarannolla saavutettavuudeltaan erinomaisilla paikoilla.

Yleiskaavaehdotus mahdollistaa väestönkasvun ja riittävät virkistysalueet kasvavalle väestölle. Samalla se mahdollistaa luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen sekä arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt.

Yleiskaavaratkaisu tukee myös Helsingin kehittymistä merellisenä kaupunkina. Koko seudun kasvu ja kehitys on otettu huomioon yleiskaavaratkaisussa. Helsinki kasvaa kansainvälisenä metropolina.             

Yleiskaavan aikataulu ja suunnitteluprosessi

Yleiskaavan laatiminen on tullut vireille 13.11.2012 päivätyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 20.11.2012 yleiskaavan pohjaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelma olivat nähtävillä 22.11.2012 - 23.1.2013.

Yleiskaavan visio 2050 - pitkän tähtäimen kehityskuva hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 3.12.2013 yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 16.12.2014 asettaa nähtäville 25.11.2014 päivätyn yleiskaavaluonnoksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti 10.11.2015 kaupunginhallitukselle 6.10.2015 päivätyn yleiskaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista nähtäville 60 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 §:n mukaisesti.

Yleiskaavaehdotusta on tarkennettu kaavaehdotuksesta saadun palautteen, lausuntojen ja muistutusten sekä jatkosuunnittelun ja - selvitysten pohjalta.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma laaditaan vuosien 2016-2017 aikana. Se vastaa mm. jatkosuunnittelun ajoitusta koskeviin kysymyksiin.

Viestintä ja vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Yleiskaavan valmisteluun on voinut osallistua koko suunnitteluprosessin ajan useilla eri tavoilla: tulemalla mukaan erilaisiin tilaisuuksiin, osallistumalla keskusteluun yleiskaavan verkkosivuilla www.yleiskaava.fi, ottamalla yhteyttä suunnittelijoihin ja jättämällä mielipiteen tai muistutuksen virallisina nähtävilläoloaikoina. Tarkemmin yleiskaavan vuorovaikutusta on selostettu kaavaselostuksessa ja aiempiin suunnitteluvaiheisiin liittyvissä vuorovaikutusta koskevissa liiteraporteissa.

Yleiskaavan ensimmäinen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin 28.11.2012 ja toinen viranomaisneuvottelu 23.3.2016.

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot tarkistetun kaavaehdotuksen valmisteluaikana saaduista muistutuksista, lausunnoista ja kirjeistä sekä vastineet niihin.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRA 19 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 27.11.2015-29.1.2016, jolloin kunnan jäsenillä ja osallisilla oli mahdollisuus esittää siitä muistutuksia.

Muistutukset

Kaavaehdotuksesta tehtiin 1444 muistutusta. Muistutusten sisältö on tiivistetty teemoittain ja alueittain ja niihin on annettu vastineet kootusti. Tiivistelmät vastineineen on esitetty esityslistan liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Muistutukset kohdistuivat pääosin uusiin maankäyttövarauksiin kaikkialla kaupungin alueella. Uusien asuntorakentamisvarausten nähtiin vähentävän luonto-, viher- ja virkistysalueita sekä harrastusmahdollisuuksia.

Yksittäisiä alueita koskevissa muistutuksissa korostuivat Vantaanjokilaakson lähialueet, Keskuspuisto, Käpylä, Kumpula, Vartiosaari ja Lauttasaari sekä Tuomarinkylä ja Malmin lentokettä. Tuomarinkylän alueesta esitettiin lähes 500 lomakemuotoista muistutusta sekä alueen yrittäjien ja seurojen edustajien yhdessä allekirjoittama adressi (20 allekirjoittanutta). Malmin lentokentän muistutuksissa viitattiin Helsingin kaupungille aiemmin toimitettuun ilmailukäytön jatkoa vaativaan kuntalaisaloitteeseen sekä 3.3.2016 mennessä 71 000 kansalaisen allekirjoittamaan adressiin. Lisäksi toimitettiin 74 eri yhteisön allekirjoittama muistutus kansallisen kaupunkipuiston perustamisen puolesta.

Myös huoli kulttuuriympäristön arvojen säilyttämisestä nousi esiin muistutuksissa eri puolilla kaupunkia. Alueiden kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten tai maisemallisten arvojen pelättiin heikkenevän.

Useissa muistutuksissa tuotiin esiin, että uutta rakentamista, erityisesti asuntorakentamista olisi tullut voimakkaammin osoittaa nykyisille toimitila-alueille. Toisaalta esitettiin myös vastakkainen näkemys toimitila-alueiden tärkeydestä elinkeinoelämälle.

Yleiskaavan esitystapa ja yleiskaavan mitoitusperusteena oleva kaupungin väestönkasvuskenaario esiintyivät teemana monissa muistutuksissa. Esitystapaa kritisoitiin epätarkaksi. Väestöarvio koettiin useissa muistutuksissa epärealistiseksi, jolloin ratkaisuksi pääsääntöisesti ehdotettiin suurempaa rakentamisen volyymiä Helsingin rajojen ulkopuolelle.

Joissakin muistutuksissa tuotiin esille myös kaupungin kasvun tärkeyttä ja pidettiin yleiskaavan entistä tiiviimmän kaupunkirakenteen mahdollistamia ratkaisuja oikean suuntaisina.  Mm. kaupunkibulevardeihin liittyvää maankäyttöä pidettiin useissa muistutuksissa pääsääntöisesti hyvänä. Toisaalta bulevardien epäiltiin vaikeuttavan merkittävästi henkilöautoilua ja heikentävän liike-elämän edellytyksiä kaupungissa.

Muistutusten joukossa saatiin kaupunkilaisilta yleiskaavatason lisäksi lukuisia yksityiskohtaisempia ehdotuksia, aloitteita ja ideoita jatkosuunnitteluun. Esitetyt ideat on välitetty kaupunkisuunnitteluvirastossa eteenpäin asemakaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille aiheesta riippuen.

Kirjeet

Nähtävilläoloajan ulkopuolella on saapunut 42 kirjettä. Kirjeet kohdistuivat pääsääntöisesti samoihin teemoihin ja alueisiin kuin muistutukset. Mm. Lauttasaari-Seura toimitti 5010 henkilön allekirjoittaman adressin sisältäen allekirjoittajien näkemyksen yleiskaavaehdotusta paremmasta yleiskaavaratkaisusta Lauttasaaren osalta. ”Keskuspuistoa ei saa supistaa Helsingin yleiskaavassa” – adressissa oli 14 150 nimeä. Adressin mukana oli myös lasten piirustuksia.

Lausunnot

Yleiskaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä on pyydetty lausunnot MRA 20 §:n mukaisesti. Kaikkien lausuntojen tiivistelmät vastineineen on esitetty esityslistan liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Yleiskaavan tavoitteita kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja raideliikenteen verkostokaupungista pidettiin lausunnoissa pääsääntöisesti hyvinä mutta samalla kuitenkin kyseenalaistettiin useita yleiskaavan aluevarauksia. Erityisesti tämä näkyi Ympäristöministeriötä lukuun ottamatta usean valtion viranomaisten, kuten ELY-keskuksen, Liikenneviraston, Liikenne- ja viestintäministeriön sekä Museoviraston lausunnoissa.

Ympäristöministeriön lausunto yleiskaavasta on kannustava ja siinä on todettu yleiskaavan strateginen luonne. Lausunnossa on yleisellä tasolla tuettu kaavan sisältöä ja esitystapaa ja todettu, että ympäristöministeriö pitää hyvänä yleiskaavakartan yleispiirteisyyttä korostavaa 100mx100m ruutuihin perustuvaa esitystapaa, joka tuo hyvin esiin yleiskaavan strategisen luonteen. Muita kaavan sisältöä pääosin tukevia lausuntoja on tullut mm. HSL:ltä, HKL:ltä, kiinteistölautakunnalta ja Nuorisoasiankeskukselta. Yhteistyön merkitystä jatkosuunnittelussa on korostettu useissa lausunnoissa.

Valtion liikenneviranomaisten ja ELY-keskuksen lausunnoissa kaupunkibulevardit nousivat keskeisesti esille. Kaupunkibulevardeja koskevia selvityksiä mm. kritisoitiin riittämättömiksi.

Esittelijä toteaa, että yleiskaavan strategisen luonteen huomioon ottaen selvitykset ovat riittävät. Kaupunkibulevardi-merkintä yleiskaavassa mahdollistaa sen, että alueita voidaan jatkosuunnitella ja -selvittää. Huolimatta siitä, että joissakin vaikutusarvioinneissa oli lähtötietoina HLJ 2015:n lähtöoletuksiin perustuva ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, yleiskaavan toteuttaminen ei edellytä tiemaksujen käyttöön ottoa.

Useissa lausunnoissa nousi esiin myös viheralueiden riittävyys ja kulttuuriympäristöt eri puolilla kaupunkia. Erityisesti ELY-keskuksen ja Uudenmaanliiton lausunnossa nostettiin esiin maakuntakaavan mukaisuus Ramsinniemen, Melkin ja Vartiosaaren osalta. Lisäksi ELY-keskuksen ja Uudenmaanliiton lausunnoissa kuten myös joissakin muissa lausunnoissa nostettiin useita muita teemoja, mm. kauppa, yhdyskuntatekninen huolto, ympäristöhäiriöt, kaavan esitystapa ja kaavan mitoitus.

Muita lausunnoissa esiin nousseita teemoja olivat mm. elinkeinot ja kilpailukyky, puolustusvoimien alueet ja satamien toimintaedellytykset. 

Yleiskaava on kaupungin kehittämistä kokonaisuutena pitkälle tulevaisuuteen luotsaava ja mahdollistava asiakirja ja tarkempaa kaavoitusta toivottaviin kehityskulkuihin ohjaava instrumentti, jonka on oltava joustava. Tämän takia on mahdollista, että osalle lausunnonantajista on ollut haasteellista tulkita kaavamerkintöjen suhdetta tavoitteisiin. Lausunnoissa edellytetään paikoin hyvinkin yksityiskohtaisia selvityksiä, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä vertailukohtana nykytilanteen ja toimintaympäristön muuttumattomuus.

Joissakin lausunnoissa edellytetään selvityksiä, jotka kuitenkin on joko tehty yleiskaavaa laadittaessa ja olleet siten kaavan liitteenä tai oheismateriaalina ja jotka ilmenevät kaavaselostuksen liite- ja lähdeluettelosta.

Natura-lausunnot

Uudenmaan ELY-keskus ja Suomen ortodoksien kulttuurikeskuksen säätiö ovat antaneet luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen lausunnon yleiskaavan Natura-arvioinnista.

Huolimatta siitä, että Natura-arviointi toteaa yksiselitteisesti, että yleiskaavan mahdollistamasta rakentamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa minkään luontotyypin tai lajin osalta kuin ei myöskään merkittäviä yhteisvaikutuksia Natura-alueiden eheyteen, ELY-keskuksen Natura-arvioinnista antamassa lausunnossa (ELY 16.2.2016) kuitenkin vedotaan varovaisuusperiaatteeseen ja todetaan, ettei tällaisia vaikutuksia voida poissulkea Vanhankaupunginlahden (FI0100062) Natura-2000-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin ruskosuohaukan ja Natura-alueen eheyden osalta.

Esittelijä toteaa, että ELY-keskus noudattaa Natura-lausunnossaan tältä osin ylivarovaisuutta, mikä ei ole tiivistyvässä kaupunkiympäristössä mahdollista. Natura-lausunto ei käytettävissä olevien tietojen perusteella perustu mihinkään uuteen selvitykseen, joka olisi laadittu Natura-arvioinnin jälkeen. Vaikutusten merkittävyyden arviointi pelkän varovaisuusperiaatteen nojalla ei ole perusteltua.

Suomen ortodoksien kulttuurikeskuksen säätiö pitää Natura-arvioinnin johtopäätöksiä oikeaan osuvina ja luonnon arvoja edistävinä.             

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Muistutuksissa, adresseissa, kirjeissä ja lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Vastineet muistutuksiin, adresseihin, kirjeisiin ja lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen luvussa 6.7.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta yleiskaavan selostuksesta.

Yleiskaavaehdotuksen liitteet

Yleiskaavaehdotuksen liiteaineistoon kuuluvat tämän esityslistan liitteiden lisäksi kaikki kaavaselostuksessa mainitut yleiskaavan aiemmissa käsittelyvaiheissa esitetyt liitteet, jotka ovat nähtävissä  www.yleiskaava.fi–sivustolla kohdassa aineistot. Tämän esityslistan liitteinä on esitetty ainoastaan kaavaehdotusvaiheessa laaditut tai päivitetyt liitteet.

Jatkotoimenpiteet

Asunto Oy Pohjoiskaari 37, Asunto Oy Pohjoiskaari, 43, Asunto Oy Pohjoiskaari 41, Asunto Oy Pohjoiskaari 40, As Oy Maamonranta, Asunto-osakeyhtiö Pohjankaari, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Asunto Oy Helsingin Merenvälke, Helsingin Latu ry, As. Oy Lounaisväylä 1 ym., Asunto Oy Maamonlahdentie 3, ********** ovat pyytäneet saada jatkossa hanketta koskevat materiaalit ja tiedot.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: 310 37329

marja.piimies(a)hel.fi

Anne Karlsson, johtava yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37444

anne.karlsson(a)hel.fi

Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37164

satu.tarula(a)hel.fi

Anna Böhling, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37211

anna.bohling(a)hel.fi

Pihla Melander, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37124

pihla.melander(a)hel.fi

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fi

Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 37368

heikki.mantymaki(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginkanslia/Rämö, Hakola