Päätöshistoria

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 8.10.2015

HEL 2015-009638 T 10 04 01

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 10.9.2015

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Asunto-osakeyhtiö Wellamon poikkeamispäätöshakemusta koskien jälkiasennushissin rakentamista. Kaupunginmuseo on tutustunut arkkitehti Jarmo Inkisen laatimiin ja 25.6.2015 päiväämiin suunnitelmapiirustuksiin ja esittelyaineistoon. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu pyydettynä seuraavaa.

Asunto Osakeyhtiö Wellamon suunnittelija arkkitehti Selim A. Lindqvist on maamme arkkitehtuurin historiassa 1800-1900 –lukujen vaihteen yksi keskeisimmistä suunnittelijoista. Hänen ammattikuvassaan yhdistyy taitava piirtäjä ja ennakkoluuloton suunnittelijalahjakkuus. Lindqvist on jättänyt merkkinsä Helsingin kaupunkikuvan kehitykseen niin liiketalojen, asuinrakennusten, julkisten rakennusten kuin teollisten laitosten suunnittelijana.

Katajanokan jugend-korttelit syntyivät tiiviin rakennusjakson puitteissa 1900-luvun alussa. As. Oy Wellamon rakennus valmistui alueen laidalle Vyökadun varrelle vuonna 1903-04. Kapealle pitkälle tontille sijoittuva rakennus on jaettu visuaalisesti kolmeen eriluonteiseen yksikköön. Kiilamainen tornipääte rakennuksen pohjoispäässä on näkyvä merijulkisivun maamerkki. As. Oy Wellamon rakennuksen vivahteikas massoittelu ja rakennuskoristeet sopeutuvat Katajanokan alueen pittoreskiin ilmapiiriin. Julkisivun koristeaiheet liittyvät kalevalaisen vedenemännän Wellamon teemaan.

Katajanokan jugend-kortteleiden voimassa olevan asemakaavan on laatinut kaupunkisuunnitteluviraston Katajanokkatyöryhmä/Pekka Pakkala vuosina 1980-82, asemakaava on hyväksytty vuonna 1984. Asemakaavassa rakennus on varustettu rakennussuojelumerkinnällä Sr-2: Rakennusala tai sen osa, jolla sijaitsee rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvan kannalta tai muusta niihin verrattavasta syystä arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää eikä rakennuksessa saa suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka turmelevat kadunpuoleista julkisivua, julkisivun osan muodostavaa vesikattoa tai porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Rakennuksessa suoritettavia korjaus- ja muutostöitä tehtäessä on rakennuslupaviranomaisen erityisesti katsottava, että rakennuksen arvo säilyy.

As. Oy Wellamo on osa Katajanokan vanhaa osaa, joka kuuluu Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaukseen RKY 2009. Katajanokan yhtenäiset ja kokonaisvaltaisesti säilyneet jugend-tyylisten asuinkerrostalojen korttelit ovat kansainvälisesti tunnettuja ja omaavat tästäkin näkökulmasta arvoa.

Porrashuone

Poikkeamislupahakemuksen suunnitelmassa on esitetty jälkiasennushissin sijoittaminen A-porrashuoneeseen porrassyöksyihin leikaten. Porrashuone on kaksivartinen nk. U-porras, jonka pihan puolelle sijoittuva lepotaso on kaareva. Porrashuoneeseen johtaa pitkä eteishalli kadulta. As. Oy Wellamon A-porrashuone jatkaa julkisivuarkkitehtuurin teemaa. Keskiaikaista tunnelmaa luovat sisäänkäyntihallin holvattujen tukikaarien sarja, ja myös huoneistojen sisäänkäyntiovet ovat jykeviä kaariholvattuja rakenteita. Porrashuoneeseen sijoittuu Wellamo-aiheisia pyöreitä reliefikenttiä. Huoneistojen sisäänkäyntiovet ovat alkuperäisiä ja niiden puurakenteisiin sijoittuu meri- ja kasviaiheisia koristeleikkauksia sekä ikkunarakenteita. Porraskaiteet ovat koristeellisesti taottua rautaa. Lakattu puurakenteinen, kartiomuotoinen kaidetolppa sijoittuu sisäänkäyntikerroksen lisäksi kaikille porrastasoille. Lattiat ovat mosaiikkibetonilaattaa koristeellisin reunalaatoituksin, porrasaskelmat ovat valettua harmaata mosaiikkibetonia. Kokonaistaideteoksena suunnitellun porrashuoneen rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo on huomattavan korkea ja se on säilynyt hyvin. Poikkeamispäätöshakemuksen aineisto on puutteellista, eikä kohteen rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvo ole siinä selvitetty asianmukaisesti.

Mikäli porrashuoneeseen sijoitettaisiin jälkiasennushissi porrassyöksyihin leikaten, turmelisi toimenpide porrashuoneen rakennus- ja kulttuurihistoriallisen arvon. Toimenpiteessä menetettäisiin arvokkaita alkuperäisiä rakennusosia peruuttamattomalla tavalla. Hissikuilu muuttaisi tilan mittasuhteita ja valaistusolosuhteita turmellen porrashuoneen arkkitehtonisesti poikkeuksellisen kokonaisvaltaisen ilmeen.

Katajanokan voimassaolevassa asemakaavassa v. 1984 on huomioitu ullakkorakentamisen mahdollisuus kaavan suojelumääräyksiä laadittaessa. Jälkiasennushissin asentaminen porrassyöksyihin leikaten on asemakaavan suojelumääräyksen vastainen, eikä kaupunginmuseo puolla poikkeamispäätöshakemusta.

Lisätiedot

Mikko Lindqvist, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 36972

mikko.lindqvist(a)hel.fi