Helsingin kaupunki | Esityslista | 26/2015 | 1 (1) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Akp/2 | |
| 10.11.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
Päätöshistoria
Kaupunkisuunnittelulautakunta 03.11.2015 § 323
HEL 2012-016144 T 10 03 02 01
Ksv 1086_3
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.
Käsittely
03.11.2015 Pöydälle
Pöydällepanoehdotus:
Risto Rautava: Pyydän viikoksi pöydälle.
27.10.2015 Pöydälle
20.10.2015 Pöydälle
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331
mikko.naveri(a)hel.fi
Maija Rekola, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37424
maija.rekola(a)hel.fi
Rakennusvirasto 27.5.2015
HEL 2012-016144 T 10 03 02 01
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista 5.6.2015 mennessä.
Suunnitteluperiaatteiden pääasiallisena tarkoituksena on määritellä
alueet, jotka pidetään edelleen työpaikkakäytössä, ja alueet, joilla
käyttötarkoitus voidaan muuttaa asumisen mahdollistavaksi.
Suunnitteluperiaatteita on valmisteltu 18.12.2012 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan.
Rakennusvirastolla ei ole kommentoitavaa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteisiin. Rakennusviraston yhteyshenkilöt kaavayhteistyössä ovat lisätietojen antajat.
21.1.2013 Lausunto annettu
Lisätiedot
Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640
birgitta.rossing(a)hel.fi
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
silja.hurskainen(a)hel.fi
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 25.5.2015
HEL 2012-016144 T 10 03 02 01
Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 30.4.2015
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan maankäytön suunnitteluperiaatteita Herttoniemen yritysalueelle. Suunnitteluperiaatteiden pääasiallisena tarkoituksena on määritellä alueet, jotka pidetään edelleen työpaikkakäytössä, ja alueet, joilla käyttötarkoitus voidaan muuttaa asumisen mahdollistavaksi. Tavoitteena on Herttoniemen yritysalueen säilyminen edelleen monipuolisena ja toimivana työpaikka-alueena. Eteläosaan sijoitetaan asumista, jonka suunnittelun tavoitteena on luoda kaupunkikuvallisesti yksilöllinen alue, jossa alueen teollinen historia on otettu huomioon. Uuden rakentamisen tulee sekä sopeutua alueen nykyiseen kirjavaan rakennuskantaan että rikastuttaa sitä.
Valtaosa alueesta on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. 1990- ja 2000-kaavoissa alueita on osoitettu myös liike- tai toimitilarakennusten korttelialueiksi. Alueen kaakkoiskulmassa Sahaajakadun ja Abraham Wetterin tien varrella oleva asuinkerrostalojen korttelialue on ensimmäisiä uusia asumiseen kaavoitettuja alueita.
Nykyisin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla sijaitsevissa kiinteistöissä on vaihtelevia toimintoja. Alueella on useita autoliikkeitä. Sahaajankadun varrella on monenlaista yritystoimintaa pienissä kiinteistöissä. Varsinaista teollisuutta harjoitetaan vielä osassa kiinteistöistä.
Alue on rakentunut 70 vuoden ajan ja sen vuoksi rakennuskanta on kerroksellista iältään, arkkitehtuuriltaan, kooltaan, materiaaleiltaan ja rakenteiltaan. Vaihteleva rakennuskanta on alueelle leimallista, toisaalta pienempiä yhdenmukaisia rakennusryhmien muodostamia kokonaisuuksia hahmottuu esimerkiksi Sahaajankadun pohjoisosassa.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt rakennusten iät, ja sen perusteella on todettu, ettei yksikään aikakausi radikaalisti erotu toisistaan rakentamisen määrän osalta. Kaupunginmuseo pitää puutteena, ettei alueen rakennuskantaa ole inventoitu ja arvotettu. Raportissa nostetaan kuitenkin esille arkkitehtonisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävimpiä rakennuksia, kuten SOK:n entinen juuresvarasto (1942), G.W. Sohlbergin tehtaan ensimmäinen rakennusosa (1947), Silkkikutomo (1951) sekä Marimekon tehdas ja konttori (1973–1982). Uudempaa arkkitehtonisesti kiinnostavaa rakennuskantaa edustaa mm. Angel Films (1997), Veho Herttoniemi (2000), Planmecan uusin tuotantorakennus (2014) ja Autotalo Laakkosen MINI-myymälä. Sahaajankadun pohjoisosan yhtenäinen kokonaisuus on sekä alueen historian kannalta että kaupunkikuvallisena kokonaisuutena erityisen kiinnostava. Kaupunginmuseo yhtyy tähän arvioon ja pitää tärkeänä, että asemakaavoja uudistettaessa rakennuskohtaiset säilymistavoitteet arvioidaan ja otetaan asemakaavassa huomioon.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista.
16.1.2013 Lausunto annettu
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483
sari.saresto(a)hel.fi
Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 5.5.2015
HEL 2012-016144 T 10 03 02 01
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista. Herttoniemen yritysalueelle valmistellaan suunnitteluperiaatteita ja asemakaavan muutoksia keskusta- ja työpaikka-alueen toimintoja varten. Kaavamuutoksia suunnitellaan ensivaiheessa Puusepänkadun ja Sorvaajankadun väliin sijoittuvien kortteleiden alueelle sekä Suunnittelijankatuun ja Insinöörinkatuun rajoittuvan, rakentamattoman korttelin alueelle. Suunnitteluperiaatteet laaditaan koko yritysaluetta varten lukuun ottamatta Linnanrakentajantien eteläpuolisia kortteleita.
HKLn kantana on, että suunnittelu tulee tehdä niin, että se täydentää metroaseman yhteyteen tehtävää täydennysrakentamista ja sovittuu yhteen metroaseman alueen rakentamisen kanssa. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet metroasemalle pitää toteuttaa laadukkaina.
Lisätiedot
Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691
jaakko.laurila(a)hel.fi
Kiinteistövirasto Tilakeskus 20.5.2013
HEL 2012-016144 T 10 03 02 01
Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 3.1.2013
Tilakeskus lausuu Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista ja asemakaavan muutoksista seuraavaa:
Osa-alue 2
Tontille 43061/6 ei tällä hetkellä suunnitella opetustilojen vakiinnuttamista vaan opetustilat on suunniteltu siirrettävän Roihupellon teollisuusalueelle.
Osa-alue 3
Rakennettaessa paljon asumista täytyy varautua lasten päiväkodin tarpeeseen tarvittavine piha-alueineen. Päiväkoteja suunniteltaessa tulee välttää pieniä kivijalassa sijaitsevia, epätaloudellisia päiväkoteja.
Lisätiedot
Marianna Olkinuora, projektinjohtaja, puhelin: 310 40356
marianna.olkinuora(a)hel.fi
Sosiaali- ja terveysvirasto 1.2.2013
HEL 2012-016144 T 10 03 02 01
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteita ja asemakaavan muutoksia keskusta- ja työpaikka-alueen toimintoja varten. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty toimittamaan viimeistään 21.1.2013. Kaavan valmistelijan kanssa on sovittu 30.1.2013, että lausunto voidaan toimittaa myöhässä.
Sosiaali- ja terveysvirasto pitää tärkeänä, että alueella noudatetaan kaupunginhallituksen (29.10.2012) hyväksymiä esteettömyyslinjauksia. Erityisesti alueen läpi kulkevien kevyen liikenteen reittien, alueen keskellä olevien Asentajanpuiston ja Valurinpuiston sekä yhteyksien metroasemille tulisi olla helposti hahmotettavia, selkeästi muusta liikenteestä rajattuja, turvallisia ja esteettömiä. Kevyen liikenteen reiteillä tulisi erotella jalankulku ja pyöräily. Palvelujen saavutettavuuden vuoksi myös hyvät joukkoliikenneyhteydet alueen palveluihin ovat tärkeitä.
Lisätiedot
Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256
pirjo.sipilainen(a)hel.fi
| ||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|