1

Helsingin yleiskaava - Kaupunkikaava, visio 2050 (a-asia)

Pöydälle 22.10.2013

HEL 2012-012586 T 10 03 02 00

Ksv 3364_12

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä 22.10.2013 päivätyn Vision 2050 liitteineen Helsingin yleiskaavaluonnoksen laatimisen pohjaksi.

Esittelijä

Vision pääsisältö - vuonna 2050 Helsinki on metropolialueen urbaani ydin

Helsingissä on vuonna 2050 noin 860 000 asukasta ja 560 000 työpaikkaa. Helsinki on kansainvälinen pääkaupunki ja metropolialueen vahva urbaani ydin. Kaupunkielämä syntyy ihmisten kohtaamisista ja hyvä kaupunki tarjoaa siihen tilaa ja mahdollisuuksia. Kaupunki ja kaupunkitila saavat aivan uuden painoarvon tulevaisuuden Helsingissä.

Kaupunkirakennemallina on raideliikenteen verkostokaupunki. Kaupunki on tiivistynyt kaikkialla, erityisesti raideliikenteen asemien ja solmukohtien sekä merkittävien pysäkkien ympäristöissä. Esikaupunkikeskuksista on muodostunut kaupunkimaisia keskustoja. Ne ovat toiminnoiltaan sekoittuneita, tiiviitä palvelujen, työpaikkojen ja asumisen urbaaneja keskittymiä. Päivittäiset palvelut ovat lähellä, laajempiin palveluihin on ajallisesti lyhyet etäisyydet joukkoliikenteellä, erityisesti raideliikenteellä. Raideliikenne on synnyttänyt lisäksi uusia keskustoja. Verkostokaupungilla on myös seudullinen ja kansainvälinen ulottuvuus. Paitsi seudun ydinkaupunki, Helsinki on osa eurooppalaisten suurkaupunkien verkostoa.

Helsinki on kansainvälinen kaupunki, josta on hyvät yhteydet kaikkialle Eurooppaan ja lentoaseman välityksellä myös muualle maailmaan. Helsinki on osa Suomenlahden kehityskolmiota, jossa Pietari, Tallinna ja Helsinki hyötyvät talousalueen sisäisestä matkailusta, ostovoimasta ja osaamisesta. Myös Tukholman suunta on tärkeä. Kansainvälisen liiketoiminnan kannalta Helsinki on houkutteleva paikka vakaiden olojensa ja turvallisuutensa takia.

Helsingin kantakaupunki on edelleen valtakunnan menestyvä pääkeskus. Se on laajentunut nykyisestä kehämäisesti. Paitsi yritystoiminnan keskuksena, se on myös houkuttelevan asumisen paikka tulevaisuudessakin. Helsingin keskusta tarjoaa aivan erityiset puitteet urbaanille kaupunkielämälle, viihtymiselle, virkistymiselle ja matkailulle.

Moottoritiet ja moottoritiemäiset kadut eivät ulotu kantakaupungin sisään. Ne ovat muuttuneet kaupunkibulevardeiksi Kehä I:n sisäpuolella - Itäväylä Itäkeskuksesta kaupungin rajalle saakka. Joiltain osin ne voivat olla katettuja tai tunneloituja. Kaupunkibulevardien varteen on osoitettu merkittävästi uutta maankäyttöä. Uusia mittavampia asunto- ja työpaikkarakentamisen projektialueita voidaan muodostaa näistä alueista.

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset on varmistettu kaikkialla kaupungin alueella. Yrityksille pystytään tarjoamaan toimitilatontteja hyviltä sijainneilta eri puolilta kaupunkia ja erilaisiin tarpeisiin. Kaupungin alueella on edelleen ehyitä työpaikka-alueita, jotka soveltuvat myös teollisuuden tarpeisiin. Pääsääntöisesti nykyiset toimitila-alueet on säilytetty.

Helsinki on myös viherverkostokaupunki. Virkistysalueet, meri ja virkistyspalvelut ovat helposti saavutettavissa. Puistot ja muut julkiset ulkotilat ovat laadukkaita ja monipuolisia. Laajojakin yhtenäisiä viheralueita on pystytty säilyttämään tiivistyneessä kaupungissa. Helsingin erityisyys, vihersormet jatkuvat seudun laajoille virkistysalueille. Kaupunkimetsät ja toisaalla kulttuuriympäristöt ovat Helsingin vahvuus.

Helsingin rooli merikaupunkina on vahvistunut. Vesiliikenteen parantaminen antaa mahdollisuuden kehittää virkistys- ja matkailupalveluita sekä muita merellisiä elinkeinoja. Merellinen asuminen on osa tulevaisuudenkin Helsinkiä. Tietyillä merialueilla erilaiset uudet ja houkuttelevat asumiskokeilut on mahdollistettu.

Helsinki on joukkoliikennekaupunki, jossa perustana on raideliikenneverkosto nopeine runkoyhteyksineen. Kävely ja pyöräily on houkuttelevaa kaikkialla kaupungin alueella. Pyöräilyn laatukäytävät muodostavat sujuvan verkoston pidemmille etäisyyksille. Jalankulkija on erityisasemassa Helsingissä vuonna 2050.

Katutila ei ole pelkästään liikkumisympäristö tulevaisuuden Helsingissä vaan kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Laajentunut kantakaupunki ja lukuisat muut kaupunginosakeskustat ovat urbaaneja kaupunkielämän näyttämöitä. Kävellen saavutettavaa ja käveltävää kaupunkia on syntynyt lisää.

Tiivistyvä joukkoliikennekaupunki luo puitteet ekologisesti kestävämmälle yhdyskunnalle. Tulevaisuuden kaupunki mahdollistaa kestävät energiaratkaisut ja ottaa huomioon ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät vaatimukset.

Visio 2050:n rooli yleiskaavan valmistelussa

Toimintaympäristön muutos on luonut yleiskaavan uudistamistarpeen. Väestönkasvu, asuntotarjonnan mahdollistaminen, kaavavarannon hiipuminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen sekä hyvän kaupunkielämän edellytysten varmistaminen edellyttävät uutta yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että yleiskaava on ajan tasalla.

Yleiskaavan lähtökohtia ja työohjelmaa varten laadittiin Tietokeskuksen kanssa yhteistyössä väestöskenaario (Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys - Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050, Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA), jonka nopeamman kasvun skenaarion mukaan seutu kasvaa noin 600 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Tiettyjen olettamusten toteutuessa lähes puolet tästä kasvusta saattaa tulla Helsingin nykyisten hallinnollisten rajojen sisäpuolelle. Tämä vastaa viime vuosina toteutunutta väestönkasvua. Skenaario valittiin yleiskaavatyön lähtökohdaksi (kaupunkisuunnittelulautakunta 20.11.2012).

Väestönkasvun painottuminen seudun ytimeen on perusteltua tiiviin ja vähähiilisen kaupunkirakenteen sekä kaupunkituottavuuden näkökulmasta. Työvoiman saatavuus on turvattava varmistamalla riittävä määrä asuntoja seudun ytimessä.

Yleiskaava 2002:ssa ja sitä täydentävissä osayleiskaavoissa ei ole jäljellä tulevaisuuden tarpeisiin riittävästi asemakaavoitettavia alueita. Riittävän asuntotuotannon mahdollistamisen ohella Helsingin on pystyttävä tarjoamaan kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle väestölleen. Tämä ei ole mahdollista ilman uutta yleiskaavaa. Myös väestön huoltosuhde paranee vanhenevassa kaupungissa, koska muuttavasta väestöstä suurempi osa on työikäistä.

Lähtökohtana on, että kaupungin ja seudun kasvu tulee nähdä mahdollisuutena kehittää seudusta yhä kilpailukykyisempi kaupunkiseutu ja parempi paikka asukkaille. Yleiskaavalla tulee huolehtia riittävän kaavavarannon varmistamisesta pitkälle tulevaisuuteen.

Riittävän kaukana oleva tulevaisuushorisontti - visio 2050 - on tarpeen, jotta tavoitteellisen ja realistisen kehityspolun arvioiminen ja rakentaminen yleiskaavan pohjaksi on mahdollista. Vision avulla osoitetaan tahtotila tärkeimpiin yleiskaavan maankäyttöratkaisuihin vaikuttaviin tekijöihin. Visio toimii yleiskaavaluonnoksen perustana. Yleiskaavaluonnos esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2014 lopussa. Visiota tarvitaan näyttämään suunta, mitä ja millaista tulevaisuuden Helsinkiä yleiskaavalla tavoitellaan. Samalla siinä ehdotetaan toimintalinjauksia, joilla tavoitteisiin päästään. Mukaan on otettu myös sellaisia toimintalinjauksia, joita pelkästään yleiskaavalla ei voida ratkaista, vaan niitten toteuttamiseksi tarvitaan eri hallintokuntien, myös sidosryhmien ja kaupunkilaisten yhteistyötä.

Skenaarioista visioon

Yleiskaavan visiota alettiin työstää skenaariomallilla syksyn 2012 lopussa. Työssä tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Näistä valittiin tavoitelluin malli jatkotarkastelujen alustaksi. Skenaariotyö on raportoitu ja raportti on esityslistan liitteenä.

Työn aikana tarkastelunäkökulmiksi valikoitui seitsemän teemaa, joiden kautta tulevaisuuden tavoitetilaa - yleiskaavan visiota - alettiin rakentaa.

Vision seitsemän teemaa

Jokainen vision teema käsittelee yhtä merkittävää kokonaisuutta ja siitä on karttaesitys, joka kuvaa Helsinkiä 2050 juuri kyseisen teeman näkökulmasta. Kaaviomuotoiseen koostevisioon on yhdistetty näiden eri visioteemojen tärkein ydinsisältö.

Seitsemän eri teemaa ovat: Asuminen, Elinkeinot ja keskukset, Liikenne, Virkistys, Merellinen Helsinki, Kansainvälinen Helsinki ja Urbaanius. Syntyneitä visioita ja niiden vaikutuksia tarkasteltiin ja arvioitiin kaupunkitalouden, saavutettavuuden, ekotehokkuuden, energian ja ilmastonmuutoksen, hyvän kaupunkielämän sekä hyvän ympäristön, kulttuuriarvojen ja luontoarvojen näkökulmasta - eräänlaisten läpileikkaavien teemojen kautta.

Liitteenä olevaan raporttiin "Kaupunkikaava – Helsingin uusi yleiskaava, visio 2050" on koottu kaikki seitsemän teemakarttaa ja niiden selostus sekä muodostettu koostekaavio, Visio 2050. Raportissa on myös kuvattu lyhyesti seuraavassa kuvattuja tähän mennessä käynnistyneitä vision tavoitteita tukevia maankäyttötarkasteluja.             

Maankäyttötarkastelut ja selvitykset

Maankäyttötarkasteluja vision painopistealueilta on tehty rinnan visiotyön kanssa. Keskeisimpänä näistä ovat olleet moottoritiemäisiä alueita koskevat maankäyttötarkastelut sekä merkittävimpien nykyisten tai tulevien raideliikenteen solmukohtien ympäristössä sijaitsevat tai tulevat keskukset.

Yleiskaavatyön keskeistä sisältöä on kantakaupungin laajentaminen. Jotta se voi mahdollistua, tarvitaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja kaupunkirakenteen urbaania laajentamista estävien moottoriteiden tai moottoritiemäisten alueiden muuttamista kaupunkiympäristöksi. Moottoritiet nykyisenlaisina puhtaasti autoilun lähtökohdista toimivina väylinä eivät voi tulevaisuudessa ulottua uuden keskusta-alueen sisään.

Alustavien tarkastelujen mukaan uusia rakentamismahdollisuuksia moottoritiemäisten alueiden ympäristöstä voisi löytyä 6-8 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tämä on kokonaisuutena merkittävä maankäyttöpotentiaali Helsingissä ja näiltä alueilta on mahdollista muodostaa tulevaisuudessa uusia projektialueita.

Moottoritiemäisten alueiden suunnitteluun on liittynyt yhteiskuntatalouden näkökulmasta laadittu selvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi. Tähänastisista suunnitelmista ja selvityksistä on laadittu tiivistelmäraportti ”Helsingin kantakaupungin laajentaminen - Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäytön tehostaminen ja muuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi”.

Raideliikenteen asemanseutujen tai solmukohtien osalta on visiotyön aikana tarkasteltu mm. Malmia, Käpylää, Laajasaloa, Herttoniemeä ja Roihupeltoa. Yleiskaavan lähtömateriaalina käytetään myös Esikaupunkien renessanssi -hankkeessa tarkasteltuja Kannelmäkeä, Oulunkylää, Mellunkylää, Pohjois-Haagaa sekä Vuosaarta. Näiden alueiden kehittämistavoitteet ja suunnitelmat hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuosina 2011 ja 2012. Suunnitelmia tarkennetaan visiotyön pohjalta. Edellä mainittujen lisäksi monia nykyisiä keskuksia on mukana moottoritiemäisten alueiden tarkasteluissa.

Maankäyttötarkasteluja laajennetaan ja tarkennetaan yleiskaavatyön kuluessa myös muille vision tavoitteiden mukaisille alueille. Täydennysrakentamisella on erittäin suuri rooli yleiskaavatyössä.

Samanaikaisesti on laadittu useita selvityksiä. Selvitykset liittyvät elinkeinoihin, kauppaan, palveluihin, saavutettavuuteen, kaupunkitalouteen sekä Helsinkiin osana kansainvälistä verkostoa ja seutua. Vuosaaren satamasta on oma selvityksensä. "Lähtökohtia ja periaatteita yritysalueille" -raportti kokoaa yhteen useita esityslistalla oheismateriaalina olevia yritysalueita koskevia selvityksiä.

Keskustan rooli yleiskaavan visiossa samoin kuin citylogistiikan selvittäminen on ollut osa visiotyötä. Helsingin keskustaa kehitetään tulevaisuudessa edelleen maan merkittävimpänä tuottavuuden huippualueena.

Täydennysrakentamiseen liittyvänä on laadittu purkavaa saneerausta koskeva selvitys. Jokeri 2:n ja ns. Tiederatikan varrelta on selvitetty linjausvaihtoehtoja, keskeiset kehittämisperiaatteet ja kehittämisalueet. Lisäksi on selvitetty paikallisjunaliikenteen asemanseutujen kehittämisen edellytyksiä esikaupungeissa.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa meneillään olevasta viheralueiden kehityskuvatyön (VISTRA) tavoiteosiosta on laadittu lyhennelmä yleiskaavatyön näkökulmasta raportissa ”Helsingin viher- ja virkistysalueet ja kaupunkiluonto”. Meri on nostettu vahvasti esiin virkistyksen, mutta myös elinkeinojen ja asumisen osalta laatimalla siitä oma tavoitteisto.

Yleiskaavaa laaditaan aikana jolloin ilmastonmuutos, sen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä energia ovat vahvasti keskustelussa. Raportissa ”Helsingin ilmastopäästöjen vähentämisen mahdollisuudet yleiskaavassa” on avattu tämän keskeisen aiheen vaikutuksia maankäytössä. Tähän liittyy myös oheismateriaalina oleva selvitys väestönkasvun ilmastovaikutuksista pääkaupunkiseudulla maankäytön suunnittelun näkökulmasta.

Visiotyössä on osallistuttu myös työryhmään, joka selvitti robottiliikenteen, robotisoidun tavaraliikenteen, etäläsnäolon, etäsuorittamisen, robotisoitujen palveluiden ja muiden toimintamallien teknologioiden mahdollisuuksia ja vaikutuksia kaupunkirakenteessa.

Vision yhtä keskeisimmistä teemoista, urbanismia on haluttu korostaa laatimalla siitä oma raporttinsa.

Vaikutusten arviointi

Kaavan vaikutuksia arvioidaan koko kaavatyön ajan. Vaikutusarvioinnit pohjautuvat olemassa oleviin sekä kaavaprosessin kuluessa laadittaviin suunnitelmiin ja selvityksiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luetellaan yksityiskohtaisemmin arvioitavat vaikutukset. Luettelo täydentyy tarpeen mukaan työn kuluessa.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä yhteistyönä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa on kehitetty erilaisia suunnittelua tukevia arviointimenetelmiä, kuten ekotehokkuuden arviointiin soveltuva työkalu sekä kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmä (KARVI). Näitä työkaluja on mahdollisuus käyttää myös kaavan vaikutuksia arvioitaessa. Saavutettavuustarkasteluja tehdään koko kaavatyön ajan ja niitä käytetään arvioitaessa kaavan vaikutuksia.

Viestintä ja vuorovaikutus

Hankkeen viestinnän ja vuorovaikutuksen tavoitteena on, että kaikki asiasta kiinnostuneet saavat tietoa suunnittelusta ja voivat samalla osallistua keskusteluun Helsingin tulevaisuudesta.

Yleiskaavan valmisteluun voi osallistua koko suunnitteluprosessin ajan useilla eri tavoilla: tulemalla mukaan erilaisiin tilaisuuksiin, osallistumalla keskusteluun yleiskaavan verkkosivuilla www.yleiskaava.fi, ottamalla yhteyttä suunnittelijoihin tai jättämällä mielipiteen virallisina nähtävilläoloaikoina.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttyä yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelman, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä yleiskaavan lähtökohdat ja tavoitteet olivat virallisesti nähtävillä 22.11.2012–23.1.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä työohjelmasta annettiin yhteensä 35 kannanottoa, joista viranomaiskannanottoja oli 20. Kannanotot on tiivistetty Vuorovaikutusraporttiin ja niihin on laadittu vastineet.

Vuorovaikutusprosessin käynnisti yleiskaavan vuorovaikutteisten, blogimuotoisten internetsivujen avaaminen 7.11.2012 sekä kaikille avoin seminaarisarja kaupungin tulevaisuudesta ja yleiskaavan eri teemoista. Se järjestettiin marraskuun 2012 ja toukokuun 2013 välisenä aikana. Teemoja käsiteltiin myös pienemmille kohderyhmille suunnatuissa tilaisuuksissa ja huhtikuussa 2013 Laiturilla järjestettävillä kaupunkisuunnittelumessuilla. Toukokuussa 2013 järjestettiin Laiturilla Yleiskaavakahvit, joissa Vision 2050 teemakartat olivat esillä ja kaupunkilaiset saivat keskustella suunnittelijoiden kanssa karttojen äärellä. Kaikki tilaisuudet olivat yleisölle avoimia. Niitä järjestettiin kaikkiaan 10 ja ne keräsivät noin tuhat kävijää.

Vision teemat karttoineen ja selittävine teksteineen on esitelty yleiskaavan verkkosivuilla ja niistä on ollut runsaasti keskustelua. Blogiin kirjoittavat myös hankkeen valmistelijat ja eri alojen asiantuntijat. Tämän lisäksi kaikki osalliset voivat ehdottaa käsiteltäviä aiheita ja osallistua keskusteluun. Blogikeskusteluun on osallistunut yli 160 keskustelijaa, joista osa nimimerkillä. Kommentteja keskustelun kuluessa on kertynyt 330. Vilkkainta keskustelu on ollut liikenteeseen ja viheralueisiin liittyvistä teemoista. Lisäksi yleiskaavalle on toteutettu uutiskirje, jonka tavoitteena on pitää kaikki kirjeen tilaajat mahdollisimman hyvin ajan tasalla prosessin etenemisestä ja yleiskaavatyön sisällöistä. Uutiskirjeellä on 550 tilaajaa. Lisäksi yleiskaavan etenemisestä on viestitty myös sosiaalisessa mediassa sekä kaupunkisuunnitteluviraston Facebook- profiilin että Twitter- tilin kautta.

Kevään ja syksyn 2013 aikana on myös käyty kaupunginosayhdistysten ja sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa.

Viranomaisyhteistyö

Yleiskaavan ensimmäinen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin 28.11.2012. Viranomaisneuvottelun muistio on esityslistan liitteenä.

Lisäksi viranomaisyhteistyötä on tehty vision eri teemojen osalta jo työohjelmaa ja lähtökohtia valmisteltaessa. Tällöin kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa järjestettyihin seminaareihin kutsuttiin eri hallintokuntien ja naapurikuntien sekä valtion yhteistyöviranomaisia. Myös pienempiin teematyöryhmiin kutsuttiin sparraajia muista hallintokunnista.

Muilta osin viranomaisyhteistyö noudattaa normaaleja käytäntöjä.

Yleiskaavan aikataulu

Yleiskaavan laatiminen on tullut vireille 6.11.2012 päivätyllä osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelma hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 20.11.2012 yleiskaavan pohjaksi.

Vuonna 2014 laaditaan yleiskaavaluonnos. Tavoitteena on, että kaavaluonnos esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2014 lopussa. Yleiskaavaluonnosta tarkennetaan yleiskaavaehdotukseksi kaavaluonnoksesta saadun palautteen, vaikutusten arviointien, maankäyttötarkastelujen ja selvitysten pohjalta. Samalla laaditaan kaavan toteuttamisohjelma. Tämänhetkisen arvion mukaan yleiskaavaehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä vuonna 2015 ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyssä vuoden 2016 aikana.

Helsingin uusi yleiskaava laaditaan siten, että se mahdollistaa Helsingin seudun nykyisen ydinkaupungin kehittämisen kuntarajoista riippumatta. Kaavaprosessi nivoutuu yhteen koko Helsingin seudulla tekeillä olevien tai käynnistettävien suunnitteluprosessien kanssa.

Helsingin yleiskaava koskee koko Helsingin aluetta lukuun ottamatta Östersundomia, jonne ollaan laatimassa kuntien yhteistä yleiskaavaa.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: 310 37329

marja.piimies(a)hel.fi

Anne Karlsson, johtava yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37444

anne.karlsson(a)hel.fi

Matti Kivelä, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37145

matti.kivela(a)hel.fi

Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37251

jouni.kilpinen(a)hel.fi

Heikki Mäntymäki, viestintäpäällikkö, puhelin: 310 37368

heikki.mantymaki(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Otteet

.