2

Suojateiden huomiovalokokeilun tulokset ja jatkaminen (a-asia)

HEL 2011-006926 T 08 01 00

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä esityslistatekstissä ehdotetun suojateiden huomiovalokokeilun jatkamisen, jonka kustannusennuste on 10 000 euroa.

Tiivistelmä

Liikennesuunnitteluosasto tutki kokeiltavien suojateiden huomiovalojen vaikutuksia ja toimivuutta Käpylässä talvella 2010–2011. Huomiovalojen toimivuus ja vaikutukset eivät olleet testikohteissa kovin hyvät.

Esittelijä

Taustaa

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 19.11.2009 Käpylän liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä suojatien automaattisten varoitusvalojen kokeilusta Koskelantiellä, Pohjolankadulla ja Intiankadulla.

Liikennesuunnitteluosasto on testannut kolmen eri laitevalmistajan huomiovaloratkaisuja talvella 2010 - 2011.

Intiankadun kohde

Intiankadulla testattiin PoLED-turvavalaistusjärjestelmää. PoLED on suomalaisen Okapi-Systems Oy:n kehittämä erityisiin pylväisiin pohjautuva järjestelmä.

PoLED asennetaan omaan pylvääseensä. Ryhmään voi kuulua 8 pylvästä yhtä pääyksikköä kohden. Kussakin pylväässä on neljä valorengasta, jotka vilkuttavat tasaista keltaista valoa kaikkiin suuntiin. Pylväässä on myös valkoinen valaisumoduuli kulkuväylän valaisemiseen. Liiketunnistin voidaan toteuttaa infrapuna- tai mikroaaltoteknologialla ja se perustuu kahden pylvään välistä kulkevan tunnistamiseen. Laite on vedenkestävä ja pylväs toimii suojaavana rakenteena törmäyksen sattuessa. Toimintalämpötila ulottuu 45 pakkasasteesta 65 lämpöasteeseen. Vilkkumisajaksi asetettiin 10 sekuntia. Valon korkeus on noin metri ja vilkku näkyy hyvin. Laite käynnistyy, kun jalankulkija on suojatien reunassa. Laite vaatii kytkemisen sähköverkkoon.

Intiankadulla huomiovalojen testikohteena oli Intiankadun ja vilkkaan jalankulku- ja pyörätien risteys Intiankatu 30:n kohdalla. Intiankadun liikennemäärä on 5 600 ajon./vrk ja nopeusrajoitus katuosalla 30 km/h. Kadulla kulkee linja-autoja noin 470 vuoroa arkipäivänä (32 vuoroa ruuhkatuntina). Kadulla on kaksisuuntainen ajorata. Kohdesuojatien kohdalla on hidasteet suojatien kaakkoispuolella molempien ajosuuntien kaistoilla. Myös rajoitusosuuden 30 km/h toisessa päässä on hidasteet molempien ajosuuntien kaistoilla.

Kohdesuojatien kohdalla näkemät ovat melko hyvät, mutta pyörätiellä ajetaan melko lujaa eli vaaratilanteita voi tulla yllättäenkin. Suojatie on hyvin valaistu ja tien reunassa odottava jalankulkija näkyy hyvin. Katuympäristö on pikkukaupunkimainen. Kohdassa ei ole tapahtunut yhtään poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuosina 2005–2010.

Intiankadun testikohdetta kuvattiin ennen huomiovalon asennusta lokakuussa 2010 ja huomiovalon asennuksen jälkeen joulukuussa 2010. Asennuksen jälkeen tehdyn kuvauksen aikaan kaduille oli juuri satanut runsaasti lunta, mikä vaikutti ajoneuvojen nopeuksiin ja käyttäytymiseen.

Yhteenvetona Intiankadun huomiovalokokeilusta voidaan todeta, ettei väistämiskäyttäytymisessä voitu todeta tilastollisesti merkitsevää muutosta huomiovalon asentamisen jälkeen. Hämärän tai pimeän aikaan tapahtuvissa kohtaamisissa väistämiskäyttäytyminen näyttäisi selvästi parantuneen. Toisaalta ennen-vaiheen kuvauksissa kyseisten tapauksien määrä oli vähäinen. Muuttuneet keliolosuhteet saattavat myös vaikuttaa väistämiskäyttäytymiseen, koska asennuksen jälkeen lumisuus hidasti liikennettä vuorokaudenajasta riippumatta.

Videon perusteella PoLEDin toimintavarmuus oli hyvä. Tapauksia, joissa laitteen havaintoalueella oli jalankulkija tai pyöräilijä eli laitteen olisi pitänyt toimia, oli yhteensä 431. Näistä vilkku toimi 410:ssä tapauksessa eli 95 %:ssa tapauksista. PoLED oli rikki muutamaan otteeseen talvella, jolloin se vilkkui koko ajan. Ilmeisesti molemmilla kerroilla laitteiston oli rikkonut sitä päin ajanut auto.

Tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä.

Koskelantien kohde

Koskelantiellä testattiin suomalaisen Havainne Oy:n kehittämiä Välkky - havainnekapseleita, jotka kiinnitetään suojatiemerkki pylvääseen. Kapselissa on kaksi sini-valkoista led-valoa, jotka alkavat välkkyä, kun liiketunnistimen alueella kuljetaan. Liiketunnistin on samassa kapselissa. Useamman Välkyn ryhmässä yhden laitteen aktivoituminen saa muutkin laitteet vilkkumaan.

Välkyn led-valon näkyvyys on valmistajan mukaan normaaliolosuhteissa yli 200 metriä. Valo näkyy myös lumisateessa yli 50 metriä ja kirkkaalla auringon paisteella. Laite on vedenkestävä ja toimii 30 asteen pakkasesta 60 asteen lämpöön. Sensorin lukualue on 5–7 metriä. Ideaalinen asennuskorkeus on noin 1,2–1,5 metriä maan pinnasta. Tällöin se ei ota virhehavaintoja autoista tai suojatien alueella ohikulkevista jalankulkijoista tai polkupyöräilijöistä.

Koskelantiellä huomiovalojen testikohteina olivat valo-ohjaamattomat suojatiet Osmontien risteyksessä, Vallinkoskentien risteyksessä ja Koskelantie 52:n kohdalla. Koskelantien liikennemäärä on 24 200 ajon/vrk. Kadulla on vilkas linja-autoliikenne, noin 570 vuoroa arkipäivänä ja 42 vuoroa ruuhkatuntina. Nopeusrajoitus laskettiin kesällä 2010 50 km/h -rajoituksesta 40 km/h:iin. Kadulla on kolme kaistaa kumpaankin suuntaan ja ajoratojen välillä puistokaistale, jolla kulkevat jalkakäytävä ja pyörätie. Kaistaleen reunoilla on puurivit. Kadunvarsipysäköinti on sallittua reunimmaisilla kaistoilla.

Kokeilukohdista Osmontien risteyksessä ja Vallinkoskentien risteyksessä oli molemmissa tapahtunut yksi jalankulkijaonnettomuus vuosina 2005–2010. Koskelantie 52:n kohdalla ei ole tapahtunut yhtään poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuosina 2005–2010. Koskelantien valo-ohjaamattomat suojatiet ovat pitkiä ja monikaistaisia, mikä on vastoin valo-ohjaamattomien suojateiden käyttösuosituksia etenkin paikoissa, joissa tietä ylittää paljon lapsia. Koskelantien liikennemäärä ja ajonopeudet eivät myöskään tue valo-ohjaamattomien suojateiden käyttöä.

Videokuvaus suoritettiin Koskelantien ja Osmontien risteyksessä. Ennen-kuvaukset suoritettiin lokakuun 2010 alussa ja jälkeen-kuvaukset joulukuussa 2010, sekä helmikuussa 2011. Helmikuussa 2011 kadun reunoilla oli runsaasti lunta, mikä vaikutti lähinnä jalankulkijoiden valitsemiin reitteihin, ei niinkään ajonevojen toimintaan.

Yhteenvetona Koskelantien huomiovalokokeilusta voidaan todeta, että keskustaan kulkevilla kaistoilla ei kokonaisuutena voitu todeta tilastollisesti merkitsevää muutosta väistämiskäyttäytymisessä huomiovalon asentamisen jälkeen. Tarkasteltaessa hämärän tai pimeän aikaan jonoutumattomassa liikenteessä esiintyneitä tapauksia voitiin ensimmäisen vaiheen jälkeen-kuvauksissa havaita väistäneiden ajoneuvojen (jokin ajoneuvo väistää) osuuden tilastollisesti merkitsevä nousu 3 %:sta 15 %:iin huomiovalon ollessa toiminnassa. Vastaavaa muutosta ei voitu todeta toisessa jälkeen-kuvauksessa. Tähän vaikuttaa osaltaan huomiovalon heikko toimivuus toisen kuvauksen aikana, jonka vuoksi havainnot vilkun toimiessa jäivät vähäisiksi.

Keskustasta poispäin kulkevien kaistojen osalta ei voitu todeta tilastollisesti merkitsevää muutosta.

Videon perusteella Välkyn toimivuus oli varsin heikko. Ensimmäisen kuvauksen aikana tapauksia, joissa laitteen havaintoalueella oli jalankulkija tai pyöräilijä eli laitteen olisi pitänyt toimia, oli yhteensä 150. Näistä vilkku toimi 131 tapauksessa eli 87 % tapauksista. Tosin videolla havaittiin kaikkiaan 180 virhetilannetta, joissa laite vilkkui ilman näkyvää syytä. Tämä on 58 % kaikista tilanteista, joissa laite vilkkui. Virhetilanteet johtuivat lähes poikkeuksetta ohiajavista linja-autoista.

Tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä.

Pohjolankadun kohde

Pohjolankadulla päätettiin kokeilla ruotsalaisen Amparo solutions-yrityksen kehittämää Seeme - suojatien varoitusjärjestelmä. Seeme - suojatie koostuu kahdesta yksiköstä, jotka asennetaan suojatiemerkin yläpuolelle.  Kun jalankulkija tulee Seeme - suojatielle alkavat suojatiemerkin yläpuolella olevat LED-valot vilkkua. Laite toimii akulla. 

Pohjolankadulla huomiovaloja päätettiin testata kaikilla kuudella valo-ohjaamattomalla suojatiellä. Pohjolankadun liikennemäärä on 4 200 ajon/vrk. Kadulla kulkee arkisin raitiovaunuja 135 vuoroa päivässä (13 vuoroa ruuhkatuntina). Kadun nopeusrajoitus on 30 km/h. Kadulla on kadunvarsipysäköintiä molemmilla reunoilla ja yksi kaista kumpaankin suuntaan. Jalkakäytävän reunoissa on puurivit.

Kadun yleisilme on hämärä, ja katuvalot jäävät puiden lehvistöön. Talvellakin katu on pimeähkö ja puiden rungot muodostavat myös näkemäesteitä. Jalankulkijoiden havaitseminen on vaikeaa. Kadulla ei kuitenkaan ole tapahtunut yhtään poliisin tietoon tullutta onnettomuutta vuosina 2005–2010.

Pohjolankadulla kuvattiin Osmontien risteyksessä olevaa laiteparia ennen huomiovalon asennusta lokakuun lopussa 2010 ja jälkeen huomiovalon asennuksen joulukuussa 2010. Kuvaukset tehtiin hämärään tai pimeään aikaan. Pohjolankadulla kameraa ei saatu läheisiin kiinteistöihin, vaan kuvaukset jouduttiin tekemään autosta , mikä rajoitti kuvauksen kestoa. Kadunylittäjiä oli ilta-aikaan siinä määrin vähän, että kuvauksien pidentämistä ei pidetty järkevänä. Näistä syistä johtuen havaintomäärät olivat Pohjolankadulta erittäin vähäiset ja tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia.

Väistämiskäyttäytymisessä ei voitu todeta muutosta. Videon perusteella myös laitteen toimivuus näytti varsin heikolta. Sen sijaan liikennesuunnitteluosaston tekemillä maastokäynneillä, joissa laitteen toimivuutta testattiin, toimivuus todettiin varsin hyväksi. Tämä johtunee siitä, että Pohjolankadun suojatiet ovat varsin vaikeissa paikoissa (puiden takana yms.) ja suojatie ylitetään monesti väärästä paikasta. Tällöin laitteen on mahdotonta havaita jalankulkija.

Tarkemmat tulokset on esitetty liitteessä.

Asukaskyselyn tulokset

Käpylän suojateiden huomiovaloista kerättiin alueen asukkaiden ja autoilijoiden kokemuksia kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivujen "KSV Foorumissa" 27.9. - 16.10. välisenä aikana. Keskustelupalstalle saapui yhteensä 32 kannanottoa. Kaikki kannanotot olivat asiallisia ja julkaistiin sellaisenaan.

Yleisesti ottaen mielipiteet jakautuivat selkeästi. Suurin osa kommentoijista piti valoja hyvinä ja he kokivat niiden parantavan liikenneturvallisuutta. Noin neljännes vastaajista piti valoja turhina eivätkä kokeneet niillä olevan merkitystä liikenneturvallisuudelle.

Valojen toimivuus ja ylläpito

Valojen toimivuutta kritisoi 13 vastaajaa. Kokemusten mukaan valot vilkkuivat miten sattuu, oli suojatien ylittäjiä tai ei. Oli myös useampia kokemuksia siitä, että valot eivät vilkkuneet vaikka niiden olisi pitänyt. Epävarma toimiminen koettiin ongelmalliseksi, koska valojen huomioarvo autoilijoiden silmissä vähenee nopeasti, jos ne vilkkuvat turhaan. Yksi kommentoija kiitteli häiriöiden nopeaa korjaamista ja toinen yksittäinen havainto oli, että ruuhka-aikaan valot Koskelantiellä vilkkuvat lähes taukoamatta. Yksi vastaaja kertoi tapauksesta jossa lapset "sytyttivät" valot kiusallaan pysäyttääkseen autoilijan, mutta eivät sitten ylittäneetkään katua.

Huomiota ja valoa

Muutamat kommentoijat kiittelivät huomiovaloja siitä, että ne valaisevat - eivät ainoastaan kiinnitä huomiota vilkkumisellaan. Koettiin, että ilman heijastinta pimeällä katua ylittävät jalankulkijat näkyvät paljon paremmin valojen ansiosta. Tässä valaisukyvyssä parhaina pidettiin Intiankadun valkoista valoa antavat laitteet. Yksi kommentoija ehdotti myös "spottivaloa" suojateille, jotta jalankulkijat näkyisivät paremmin.

Huomiovalojen heikkouksia ja haittapuolia

Viiden kommentoijan mukaan siniset huomiovalot sekoitetaan hälytysajoneuvojen valoihin ja tämä ei ole kaikkien mielestä ollenkaan hyvä asia, vaan sininen valo pitäisi heidän mukaansa varata ainoastaan hälytysajoneuvoille. Yhden kommentoijan mielestä valopylväät olivat liian heikkorakenteiset ja siksi menivät nurin. Toisen mielestä Koskelantiellä ne oli asennettu niin, että peittivät liikennemerkin. Esitettiin myös huoli siitä, että valot saavat aikaan perusteettoman turvallisuuden tunteen tien ylittäjille. Pari kommentoijaa kritisoi myös sitä, että pyöräilijät tulevat huomiovalojen vilkkuessa aiempaa hanakammin ylittämään katua, vaikka ovat väistämisvelvollisia. Esitettiin myös parannusehdotus, jonka mukaan olisi hyvä, jos valot syttyisivät jo vähän ennen, kun kävelijä astuu suojatielle, eikä vasta sitten, kun jo on siellä. Kaksi kommentoijaa oli myös sitä mieltä, että vilkkuvat valot kiinnittävät turhaan autoilijoiden huomiota ja silloin muun liikenteen seuraaminen vaarantuu.

Intiankadulla turvallisempaa kuin Koskelantiellä

Intiankadun valojen koettiin lisänneen turvallisuutta enemmän kuin esimerkiksi Koskelantien valojen. Huomiovalojen koettiin erottuvan rauhallisemmassa liikenneympäristössä paremmin kuin Koskelantiellä, jossa kadun leveys, ajonopeudet ja "moottoritiemäisyys" johtavat jalankulkijoiden vähempään huomioimiseen. Esitettiin, että Koskelantiellä ei uskalla antaa jalankulkijoille tietä, koska viereistä kaistaa ajavat eivät välttämättä kuitenkaan pysähdy suojatien eteen - vilkkuivat valot tai eivät. Intiankadun valot saivat tosin myös arvostelua osakseen - ennen kaikkea toimimattomuudestaan. Lisäksi valitettiin, että ne jäävät talvella lumikinosten katveeseen ja toisen kommentoijan mukaan valot ovat talvella liian kirkkaat, kun valo heijastuu lumesta. Intiankadun valojen arveltiin olevan kylmänarkoja, kovilla pakkasilla joko eivät palaneet ollenkaan tai olivat jatkuvasti päällä.

Intiankadun laitteen valotehosta liikennesuunnitteluosasto sai talven mittaan palautetta Kumpulan asukkailta ja alueen läpi ajaneilta pyöräilijöiltä. Palautteen mukaan suuri valoteho häikäisee ja ärsyttää taloissa asuvia.

Muut tutkimukset

Vastaavanlaisia kokeiluja on tehty muuallakin Suomessa. Espoossa ja Seinäjoella on saatu kannustavia tuloksia laitteiden vaikuttavuuden kannalta. Toisaalta todettakoon, että Helsingin katuverkko poikkeaa maaseutumaisesta ympäristöstä sekä vilkkaudeltaan että mitoitukseltaan, joten johtopäätöksiä ei sinällään voi suoraan soveltaa.

Ulkomaisia kokemuksia on muun muassa kertynyt Ruotsista, jossa SeeMe - varoitusjärjestelmä on jo laajamittaisessa käytössä (n. 500 suojatietä).  Siellä etenkin turvallisuuden tunne on kyselyjen mukaan kasvanut, mutta myös nopeuksien alenemisia on mitattu huomiovalojen ollessa toiminnassa. Toisaalta myös jo pelkkä jalankulkija kadun reunassa alentaa nopeuksia.

Myös Yhdysvalloissa ja Israelissa on tutkittu huomiovalojen vaikuttavuutta. Etenkin Yhdysvalloissa tehdyissä selvityksissä laitteista on saatu erittäinkin positiivisia kokemuksia.

Lisätietoa on esitetty liitteessä.

Yhteenveto ja jatko

Suojateiden huomiovalot eivät vaikuttaneet testikohteissa väistämiskäyttäytymiseen ja niiden toimivuus näytti riippuvan liikaa ulkoisista tekijöistä.

Huomiovalojen käytölle voidaan toisaalta nähdä kaksi erityyppistä tavoitetta: autoilijoiden väistämiskäyttäytymisen parantaminen ja jalankulkijan näkyvyyteen vaikuttaminen. Vaikka väistämiskäyttäytymiseen ei voitaisikaan vaikuttaa - koska se näyttää riippuvan enemmän muusta katuympäristöstä - jalankulkijoiden näkyvyyden parantaminen tietyntyyppisissä kohteissa on turvallisuuden kannalta perusteltua. 

Testattuja laitteita voidaan käyttää jalankulkijan näkyvyyden parantamiseen pimeänä aikana, mutta se edellyttää toimintavarmuuden parantumista. Toimintavarmuutta voidaan parantaa valitsemalla kohteet siten, että häiriölähteitä on mahdollisimman vähän ja laitteiden kehittyessä siirtyä monimutkaisempiin kohteisiin. 

Ruotsalainen SeeMe-järjestelmä on tällä hetkellä soveltuvin Helsingin katuverkolle. Se ei ole yhtä häiriöherkkä kuin vastaavasti Välkky ja toisaalta se ei vaadi kytkentää sähköverkkoon kuten PoLED.

Liikennesuunnitteluosasto esittää, että kokeilua jatketaan. Pohjolankadun SeeMe-laitteet (6kpl) siirretään kuuteen uuteen kohteeseen ympäri Helsinkiä. Kohteet valitaan siten, että ulkoiset häiriötekijät minimoidaan ja että huomiovaloista on hyötyä jalankulkijan näkyvyyden parantamisen kannalta.

Muilta laitevalmistajilta edellytetään tuotekehitystä, joten Intiankadun ja Koskelantien laitteet poistetaan maastosta.

Kokeilun jatkamisen kustannusennuste on noin 10 000 euroa ja se sisältää SeeMe-laitteiden huollon ja siirron sekä mahdolliset lisähankinnat muilta laitevalmistajilta myöhemmin.

Kokeilun jatkamisen tavoitteena on laatia ohjeistus suojateiden huomiovalojen käytöstä Helsingin katuverkolla tai päättää niiden poistamisesta.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Olli-Pekka Poutanen

Lisätiedot

Sakari Montonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37134

sakari.montonen(a)hel.fi

Strömmer Hanna, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37106

hanna.strommer(a)hel.fi

Liitteet