HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO
Keskustelupöytäkirja
16 – 2008
Kokousaika: 24.9.2008 klo 18.00 – 23.46
Kokouspaikka: Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
 
 
 
Keskustelupöytäkirjaan on kirjattu vain ne kaupunginvaltuuston esityslistan
asiakohdat, joissa on käytetty puheenvuoro
 

 
202 §.................................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 3.....................................................................................................................
KYSELYTUNTI................................................................................................................................
 
Kysymys 51......................................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela..........................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen..............................................................................................
Valtuutettu Vuorela..........................................................................................................................
Ledamoten Dahlberg......................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka........................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara...................................................................................................................
Valtuutettu Haavisto......................................................................................................................
Valtuutettu Sydänmaa..................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Rautava......................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................
 
Kysymys 53....................................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen (vastauspuheenvuoro)....................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
 
Kysymys 54....................................................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Valtuutettu Vuorela.......................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
Valtuutettu Zyskowicz...................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Ledamoten Oker-Blom.................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Sauri....................................................................................................
 
203 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 4...................................................................................................................
SOSIAALILAUTAKUNNAN LAPSIPERHEJAOSTON LISÄJÄSENEN VALINTA..................
 
 
Valtuutettu Rautava......................................................................................................................
 
207 §...............................................................................................................................................
Esityslistan asia nro 8...................................................................................................................
VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN.................
 
Aloite 1...........................................................................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Sumuvuori..................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Rautava......................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
 
Aloite 2...........................................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Valtuutettu Peltokorpi....................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Malinen.......................................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
Valtuutettu Rautava......................................................................................................................
Valtuutettu Huhtamäki..................................................................................................................
 
Aloite 3...........................................................................................................................................
Valtuutettu Haavisto......................................................................................................................
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi.........................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Kaupunginjohtaja Pajunen...........................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Brax.............................................................................................................................
Ledamoten Johansson.................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)....................................................................................
Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)..................................................................................
Valtuutettu Haavisto (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi.........................................................................
Valtuutettu Asko-Seljavaara (vastauspuheenvuoro).................................................................
Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)..................................................................................
Valtuutettu Kolbe...........................................................................................................................
 
Valtuutettu Vapaavuori.................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro)..............................................................................
Valtuutettu Huhtamäki (vastauspuheenvuoro)...........................................................................
Valtuutettu Vehviläinen.................................................................................................................
Valtuutettu Lohi..............................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................
Valtuutettu Soininvaara................................................................................................................
 
Aloite 6...........................................................................................................................................
Valtuutettu Lohi..............................................................................................................................
Valtuutettu Asko-Seljavaara.........................................................................................................
 
Aloite 7...........................................................................................................................................
Ledamoten Dahlberg....................................................................................................................
 
Aloite 9...........................................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
 
Aloite 18.........................................................................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
 
Aloite 23.........................................................................................................................................
Valtuutettu Abdulla........................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen.....................................................................................................................
Valtuutettu Vehviläinen.................................................................................................................
Valtuutettu Björnberg-Eckell........................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................
Valtuutettu Abdulla........................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Abdulla........................................................................................................................
Valtuutettu Alanko-Kahiluoto........................................................................................................
 
Aloite 24.........................................................................................................................................
Valtuutettu Könkkölä.....................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen............................................................................................
Valtuutettu Huhtamäki..................................................................................................................
Valtuutettu Könkkölä.....................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Gartz..............................................................
Valtuutettu Vermilä........................................................................................................................
Valtuutettu Könkkölä.....................................................................................................................
 
Aloite 26.........................................................................................................................................
 
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff...............................................................
Valtuutettu Abdulla........................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen............................................................................................
Valtuutettu Alanko-Kahiluoto........................................................................................................
Valtuutettu Lipponen.....................................................................................................................
 
Aloite 27.........................................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
 
Aloite 28.........................................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.......................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen............................................................................................
Valtuutettu Puhakka......................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Sumuvuori..................................................................................................................
Valtuutettu Urho............................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen............................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
 
Aloite 29.........................................................................................................................................
Valtuutettu Haavisto......................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen............................................................................................
Valtuutettu Helistö.........................................................................................................................
Valtuutettu Sumuvuori..................................................................................................................
Ledamoten Björnberg-Enckell.....................................................................................................
Valtuutettu Rantanen....................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Abdulla........................................................................................................................
 
Aloite 30.........................................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Valtuutettu Moisio..........................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen............................................................................................
Valtuutettu Nurmela......................................................................................................................
Valtuutettu Näre............................................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen............................................................................................
 
Aloite 32.........................................................................................................................................
Valtuutettu Vikstedt.......................................................................................................................
 
Valtuutettu Sademies....................................................................................................................
Valtuutettu Wallden-Paulig...........................................................................................................
Valtuutettu Koskinen.....................................................................................................................
 
Aloite 34.........................................................................................................................................
Valtuutettu Ojala............................................................................................................................
Valtuutettu Sumuvuori..................................................................................................................
Valtuutettu Ingervo........................................................................................................................
Valtuutettu Vehviläinen.................................................................................................................
 
Aloite 35.........................................................................................................................................
Ledamoten Dahlberg....................................................................................................................
Valtuutettu Anttila..........................................................................................................................
Valtuutettu Lohi..............................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara.................................................................................................................
Valtuutettu Lahti............................................................................................................................
Valtuutettu Kaunola.......................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Krohn........................................................................
Valtuutettu Vehviläinen.................................................................................................................
Valtuutettu Sydänmaa..................................................................................................................
Valtuutettu Karu.............................................................................................................................
Valtuutettu Saarnio.......................................................................................................................
Valtuutettu Könkkölä.....................................................................................................................
Valtuutettu Huhtamäki..................................................................................................................
Valtuutettu Pajamäki.....................................................................................................................
Valtuutettu Vermilä........................................................................................................................
Valtuutettu Karhuvaara...............................................................................................................
Valtuutettu Anttila........................................................................................................................
Valtuutettu Sydänmaa................................................................................................................
Valtuutettu Huhtamäki................................................................................................................
Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Krohn......................................................................
Valtuutettu Ojala..........................................................................................................................
 
Aloite 36.......................................................................................................................................
Valtuutettu Alanko-Kahiluoto.....................................................................................................
Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä..............................................................................................
Valtuutettu Puoskari....................................................................................................................
Valtuutettu Huhtamäki................................................................................................................
 
Aloite 38.......................................................................................................................................
Valtuutettu Anttila........................................................................................................................
Valtuutettu Vapaavuori...............................................................................................................
Valtuutettu Anttila........................................................................................................................
 
 
Aloite 41.......................................................................................................................................
Valtuutettu Anttila........................................................................................................................
Valtuutettu Rautava (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)................................................................................
Valtuutettu Koskinen (vastauspuheenvuoro)...........................................................................
Valtuutettu Rautava (vastauspuheenvuoro).............................................................................
Valtuutettu Ojala..........................................................................................................................
Valtuutettu Hakanen...................................................................................................................
Valtuutettu Tenkula.....................................................................................................................
Valtuutettu Huhtamäki................................................................................................................
Valtuutettu Alanko-Kahiluoto.....................................................................................................
Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)................................................................................
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Vehviläinen...........................................................
Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)..................................................................................
 
Aloite 43.......................................................................................................................................
Valtuutettu Könkkölä...................................................................................................................
Valtuutettu Anttila........................................................................................................................
Valtuutettu Abdulla......................................................................................................................
 

202 §

Esityslistan asia nro 3

KYSELYTUNTI

 

Kysymys 51

 

Valtuutettu Vuorela

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Lähes 90-vuotias potilas tuotiin 31.7.2008 palvelukeskus
Wilhelmiinasta Marian sairaalaan hänen saatuaan halvauskohtauksen.
Ambulanssikuljetus ja alkutarkastus tapahtuivat ripeästi.
Aivokuvaukseen pääseminen Meilahteen kesti yli 8 tuntia Mariaan
tulosta. Marian kuvauslaitteet olivat rikki eikä ambulanssikuljetusta oltu
tilattu Meilahteen. Ambulanssi tilattiin vasta useiden tuntien päästä.
 
Perjantaina 1.8.2008 potilaan omaisille ilmoitettiin, että siirto Mariasta
Laakson sairaalaan tapahtuu, kun Laaksosta löytyy tilaa. Maanantaina
4.8.2008 potilas oli edelleen Marian päivystyspoliklinikalla. Viikonvaih-
de 6 hengen huoneessa oli ollut ahdas ja erittäin rauhaton.
 
Maanantaina potilaan tyttärelle ilmoitettiin, että Laaksoon kuljetus ta-
pahtuu klo 15. Maanantaina klo 16.30 tytär saapui Mariaan. Potilas oli
sängyssä käytävällä. Ohikävelevä lääkäri kertoi potilaan pudonneen
sängystä klo 14 hoitohenkilökunnan raportin aikana. Seurauksena oli
murtumia lonkassa ja ranteessa. Omaisille ei oltu ilmoitettu tästä.
Potilas oli 5 päivän ajan jatkuvasti yrittänyt päästä pois sängystään. Pu-
toamisen jälkeen tehtiin kuvaukset ja rannemurtuma hoidettiin. Sen
lkeen potilas joutui odottamaan kuljetusta Töölön sairaalaan Marian
poliklinikan käytävällä 4 tuntia.
 
Miten varmistetaan jatkossa potilaspaikkojen ja resursoinnin riittävyys
Marian ja Laakson sairaaloissa, jotta kaikki potilaat saavat asianmu-
kaista hoitoa?
 
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

                     
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Kyselyssä esitettynä ajankohtana Marian päivystys oli ruuhkautunut.
Tilannetta vaikeutti osaltaan HUS-Röntgenin
tietokonetomografialaitteen rikkoontuminen, joka hidasti poliklinikan
toimintaa usean vuorokauden ajan.
 
Akuuttisairaalan tavoitteena on, ettei potilaita hoidettaisi
päivystyspoliklinikalla vuorokautta pidempään. Kuluvan vuoden aikana
on lisätty Marian poliklinikan päivystävien lääkäreiden määrää, kehitetty
ruuhkatilanteiden purkamista Marian ja Laakson sairaaloiden
yhteistyönä sekä parannettu potilaiden pääsyä vuodeosastoille
hoitoketjuprojektin puitteissa muun muassa ostopalvelupaikkoja
lisäämällä sekä näiden niin sanottujen case managereiden toiminnalla.
Laakson sairaalaan otetaan päivystyspotilaiden lisäksi HYKSin
lähettämiä potilaita. Näiden potilaiden joutuessa odottamaan
terveyskeskus maksaa ylikäyttömaksuja, joten Laakson sairaalan
sisäänotossa tasapainoillaan jatkuvasti päivystyspotilaiden ja HYKSin
lähetepotilaiden välillä.
 
Päivystyspoliklinikan olosuhteet paranevat olennaisesti, kun Marian
sairaala pääsee muuttamaan uuteen Meilahden
yhteispäivystyssairaalaan. Vuodeosastopaikkojen määrää ei ole
mahdollista merkittävästi lisätä, mutta akuuttisairaala kehittää
hoitoprosessejaan ja yhteistyötä kotihoidon kanssa, tavoitteena
hoitojaksojen lyheneminen ja sitä kautta sairaansijojen riittävyyden
paraneminen.
 
 

Valtuutettu Vuorela

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
On selvää, että Marian ja Laakson sairaalan resursseja on lisättävä.
Tarvitaan lisää hoitajia, lisää lääkäreitä ja lisää muuta henkilökuntaa.
En aivan apulaiskaupunginjohtaja Kokkosen vastauksesta nyt saanut
selvää, että milloin tämä tilanne saadaan lopullisesti sellaiseen
kuntoon, siihen kuntoon, jonka tässä kysymyksessäni esitin. Eli milloin
voidaan taata kaikille potilaille hyvä hoito?
 
 
 

Ledamoten Dahlberg

 
                                          Tack fru ordförande.
 
Monena vuonna Marian sairaalan päivystys oli Helsingin ongelma,
etten sanoisi häpeäpilkku. Lehdistö kirjoitteli negatiivisia artikkeleita.
Sitten se siirrettiin HUSille HUSin tehtäväksi, ja ongelmat jatkuivat.
Lehdistö kirjoitteli negatiivisia artikkeleita. Terveyslautakunta parjasi
HUSia. Siirtyi Maria taas Helsingille takaisin, ja ongelmat jatkuvat, ja
niin edelleen.
 
Ei tässä auta mikään muu kuin resurssien lisääminen. Lääkärit ja
hoitajat ovat ainoa apu näille potilaille, eivät edes tilat, vaikka niitä olisi
paljon enemmän, auta siihen.
 
 

Valtuutettu Puhakka

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Vuorelan esiin nostama kysymys tai tilannekuvaus ei ole
millään tavalla ainutlaatuinen. Olen itse saanut vastaavanlaisia
kertomuksia, ja ne kaikki koskevat aina vanhempia ihmisiä, heidän
kokemuksiaan Marian päivystyksessä, ihan vastaavanlaisia tapauksia.
Sitten toinen tapauslaji on, joissa laitetaan nopeasti kotiin, ja sitten se
ivystyksessä hyppääminen jatkuu usean kerran, ja sen jälkeen vasta
tulee sairaalajakso. Näitä tosiaan tulee, itsellenikin on tullut useita
tapauksia.
 
Aikaisemmissa puheenvuoroissa on todettu, tässä ei auta mikään muu
kuin että lisätään resursseja, sekä hoitajia että lääkäreitä. Tässä tuli
selvitystä tälle kyseiselle ajalle, että siinä oli ollut tällaista koneiden
rikkoutumista ja vastaavia asioita, jotka ovat hankaloittaneet tätä
tilannetta, mutta kyllä se näiden kokemusten pohjalta, mitä tietoa on,
niin kyllä se on aika pysyvä tilanne. Eli siellä on aika kaoottinen tilanne
hyvin usein, ja se liittyy ihan tähän resurssien vähäisyyteen. Yhdyn
aikaisemmissa puheenvuoroissa esitettyihin vaatimuksiin siitä, että
tarvitaan lisää resursseja päivystykseen Mariaan.
 
 

Valtuutettu Karhuvaara
 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
Voimme lisätä vaikka kuinka paljon virkoja eri sairaaloihin ja
terveyskeskuksiin, mutta jollei kaupungin terveyskeskusta ja sairaaloita
saada houkutteleviksi työpaikoiksi, niin pelkillä tyhjillä, täyttämättömillä
viroilla ei näitä ongelmia, ikävä kyllä, hoideta.
 
Ja toinen, ihmettelen sitä, että jos kerran meillä on HUSissa tai
kaupungilla tutkimuslaitteet rikki, niin en ymmärrä, mikä estää
tilaamasta sitä samaa tutkimusta välittömästi joltain yksityispuolen
klinikalta, joissa varmaan olisi ollut Helsingissä kapasiteettia tehdä
nämä kuvaukset.
 
Ja toinen, mitä myös kyllä peräänkuulutan, on innovatiivisuutta
nimenomaan näiden hoitopuolen ongelmien ratkaisemiseen. Ei voi
lähteä siitä, että meillä jästipäisesti pidetään kiinni omien talojen
palveluista, jos ne eivät kerta kaikkiaan toimi, vaan meillä pitää olla
kyllä kykyä jatkossa hankkia näitä palveluja tarvittaessa myös siitä
oman sairaalan ulkopuolelta.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Haavisto

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olisin apulaiskaupunginjohtaja Kokkoselta halunnut tiedustella vähän
laajempaa kysymystä. Eli kun kaupunkilaiset ovat viime aikoina
lukeneet koko tästä HUSin hallintouudistuksesta aika huolestuttavia
uutisia ja miettineet, miten se vaikuttaa kaupunkilaisten
terveyspalvelujen saatavuuteen, ja tuntuu, että monet hoitajat, monet
lääkärit ovat tästä myös hyvin huolissaan. Olisi ollut hyvä kuulla nyt
tässä samassa yhteydessä, miltä apulaiskaupunginjohtajasta näyttää
ylipäätään tämä hallintouudistus, ja tullaanko sillä saamaan aikaan niitä
tehoja ja palveluparantamisia, mihin sillä pyritään.
 
 

Valtuutettu Sydänmaa

 
 
                                          Kiitos arvoisa puheenjohtaja.
 
Tähän samaan asiaan liittyen edellispäivänä kuulin, miten työkaverin
äiti oli halvaantunut kokonaan, koska ambulanssin tulo oli kestänyt
puolituntia ja hänet oli viety Mariaan ja sen jälkeen siirretty suoraan
Meilahteen, kun katsottiin, ettei ole sen paikan potilas. Onko se
tavallinen käytäntö, että potilas tutkimatta lähetetään ja siirretään ja
sitten hän aivoverenvuodon takia halvaantuu kokonaan? Mietin vain
sitä, että kun itse vastasin, että Helsingissä saa parasta hoitoa,
vaalikoneeseen, niin nyt vähän arveluttaa.
 
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Karhuvaara täällä kehotti hankkimaan palveluja yksityisiltä,
kun kaupungin palvelut eivät riitä tai toimi kunnolla. Pidän aika outona
tätä puheenvuoroa, koska hän itse ja hänen edustamansa
kokoomusryhmä on keskeisessä vastuussa siitä, että kaupungin
terveyspalveluihin ei ole annettu tarpeeksi rahaa. Täällä on joka vuosi
tällä valtuustokaudella hylätty esitykset siitä, että terveydenhoidon
määrärahojen tasoa olisi nostettu budjettiesityksestä. Ilmeisesti tässä
on todella kysymys juuri siitä, mitä valtuutettu Karhuvaara sanoi, että ei
haluta lisätä kaupungin terveyspalvelujen tarjontaa ja laatua, jotta
asiakkaita voitaisiin ohjata lisää yksityiselle puolelle tai kaupungin
toimintoja voitaisiin ostopalveluilla ulkoistaa.
 
Valtuutettu Haavisto nosti esille kysymyksen, johon itsekin olen tähän
kokoukseen jättämässäni kyselyssä perännyt vastausta, ja vaikka se ei
tähän aiheeseen suoraan kuulukaan, niin toivon minäkin, että
apulaiskaupunginjohtaja kertoo, mikä on Helsingin kaupungin
edustajien kanta tässä HUSin tilanteessa, jossa selvästi tällainen
kilpailuttamis-tilaaja-tuottaja-malli on johtamassa entistä syvempään
kriisiin.
 
 

Valtuutettu Rautava

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Haluan tuon valtuutettu Hakasen puheenvuoron jälkeen vain todeta,
että valtaosa helsinkiläisistä terveydenhuollon palveluiden käyttäjistä,
jotka siis käyttävät kaupungin palveluita, ovat joko tyytyväisiä tai erittäin
tyytyväisiä niihin.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Mitä ensinnäkin tulee tuohon HUS-kysymykseen, niin toteaisin, että
kun se ei ole tämän kyselytunnin kysymys, niin en siihen nyt puuttuisi.
Siihen on todellakin täällä valtuutettu Hakasen kirjallinen kysymys, ja
siihen tulee kirjallinen vastaus, ja siitä voidaan varmaan sitten eri
yhteyksissä muuten keskustella. Mutta totean myös, että siellähän on
HUSilla oma hallituksensa, jossa en ole mukana. Siellä on
luottamushenkilöt mukana, että me virkamiehet emme istu näissä
päättävissä elimissä.
 
Täällä tiedusteltiin, että milloin voidaan lopullisesti taata kaikille ihmisille
hyvä hoito. Minä en tiedä, että mikä tässä ihmisten puutteellisessa
maailmassa on lopullista. Hyvään hoitoon täällä pyritään tietysti koko
ajan, meidän ammattilaisemme tekevät parhaansa ihmisten eteen.
Siinä vaiheessa, kun Maria siirtyi jälleen kaupungille, sinne lisättiin
lääkärivakansseja. Ja ajankohtainen ongelmahan on ollut se, että osa
sairaanhoitajavakansseista on vailla hoitajaa. Minunkin mielestäni
kaupungin pitäisi olla hyvä työnantaja ja kaikkien meidän on
työskenneltävä sen eteen, että ihmiset viihtyvät meidän
työpaikoissamme. Me voimme itsekin vaikuttaa siihen miettimällä, että
millä tavalla me ihmisiä kannustamme työssään. Moitimmeko heitä
päivittäin vai yritämmekö kannustaa heitä parempiin suorituksiin?
 
Sitten, me olemme naimisissa HUSin kanssa sillä tavalla, että koko
ajan tämä toiminta on meidän ja HUSin välistä toimintaa. Potilaat
liikkuvat täällä sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden välillä ja HUSin
ja kaupungin toimintojen välillä, ja näitä hoitoketjuja pyritään koko ajan
hiomaan paremmiksi. Ja ne ovat minun mielestäni viime vuosina
olennaisesti parantuneet.
 
Sitten, mitä tulee vanhempiin ihmisiin, varmaan voi olla niin, että usein
ihmiset kokevat, että heitä jotenkin iän vuoksi kohdellaan toisin, mutta
täytyy muistaa, että vanhempien ihmisten kohdalla usein monet
toiminnat ovat hidastempoisempia kuin nuorempien kohdalla, monista
luonnollisista syistä.
 
 
Vielä jossakin kysymyksessä tiedusteltiin, että miten tilanne paranisi.
Tilanne paranisi olennaisesti sillä, kun saamme vakanssit täytettyä. Ja
kaikki tietävät tämän henkilökuntatilanteen, joka tällä hetkellä vallitsee.
 
Innovatiivisesti pyrimme tietenkin toimimaan, sehän on päivän slogan
joka paikassa. Mutta sitten, mitä tulee ostopalveluihin, jo tämäkin
keskustelu osoitti, että siinä on monenlaisia mielipiteitä. Osa
valtuutetuista, osa lautakunnan jäsenistä on sitä mieltä, että pitäisi
ostaa ulkopuolelta, osa on sitä mieltä, ettei missään tapauksessa pitäisi
ostaa ulkopuolelta. Tämän kanssa me taiteilemme, kun me pyrimme
järjestämään hyvät palvelut helsinkiläisille.
 
HUSin hallintouudistukset käsitellään muilla areenoilla, ei tänään ja
tässä.
 
 

Kysymys 53

 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
                                          Ärade ordförande.
 
                                          Säkerheten på platsen för utevistelse i lekparken Julius
 
Föräldrarna till barnen i daghemmet Domus är oroliga för att utevis-
telsen för deras barn flyttas från Krämerlunden till den nyanlagda lek-
parken Julius. Den nya parken ligger närmare Österleden och direkt
under en 110 kV kraftledning. Föräldrarna upplever att partikelut-
släppen från Österleden och magnetfältet under kraftledningen utgör
en försämring av barnens dagliga utemiljö.
 
Strålsäkerhetscentralens rekommendation och anvisning är, att nya
bostäder och utrymmen för barn och unga inte ska anläggas under
kraftledningar. Den oro föräldrarna på Brändö känner är berättigad. Jag
frågar vilka åtgärder staden ämnar vidta för att garantera barnens
trygghet och hälsa.
 
                                          Tack.
 
 

Kaupunginjohtaja Pajunen (vastauspuheenvuoro)
 
                                          Ärade fullmäktige ledamöter.
 
                                          Jag svarar på finska, om det passar.
 
                                          Eli arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
                     
Ajattelin vastauksen alkuun laittaa pari karttakuvaa, kun asia koskee
Kulosaarta ja kaikki eivät ehkä osaa paikallistaa tätä asiaa.
 
Eli siellä karttakuvassa näette, Kramerinlehto sijaitsee täällä ja nyt
sitten täällä on Juliuksenpuisto. Kyseinen sähkölinja menee jotakuinkin
tästä eli 110 kV:n linja. Sitten täällä on yksityiskohtainen
suunnitelmakin ja puistosuunnitelma, josta nyt ei sitten ehkä näe tuolta
kalvolta, mutta perusasia on, että se noudattaa tätä Juliuksenpuiston
reunaviivaa se leikkipuisto.
 
Eli arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Ruotsinkielinen päiväkoti Domus toimii Kulosaaressa osoitteessa
Kulosaarentie 4. Päiväkodilla ei ole omaa pihaa, minkä vuoksi
leikkialueena on käytetty rakennusviraston hallinnoimaa
Kramerinlehdon puistoa. Leikkialueen siirto Marsalkantien toiselle
puolelle Juliuksenpuistoon on nähty tarpeelliseksi, koska
Juliuksenpuistossa on enemmän tilaa leikkialueella ja samalla
viereinen Kramerinlehto voidaan palauttaa alkuperäiseen,
puistohistoriallisesti arvokkaaseen asuunsa.
 
Kramerinlehdon puisto ei myöskään ole aidattu eikä näin ollen täytä
päivähoidossa olevien lasten ulkoilualueelle asetettavia EU-direktiivejä.
Juliuksenpuistoon sijoittuva leikkipaikka aidataan ja varustetaan sekä
pienille lapsille että isommille, kouluikäisille lapsille tarkoitetuin
leikkivälinein.
 
Suomessa väestön altistuminen voimajohtojen sähkö- ja
magneettikentille on rajoitettava sosiaali- ja terveysministeriön
asetuksessa 2002/294 esitettyjen raja-arvojen alapuolelle. Nämä arvot
eivät ylity 110 kV:n voimalinjan alla. Säteilyturvakeskuksen mukaan
lakisääteistä perustetta rajoittaa leikkipaikan sijoittamista
Juliuksenpuiston vieressä olevan 110 kV:n voimajohdon läheisyyteen
ei siis ole.
 
Helsingin Energian huhtikuussa tekemän magneettikenttien mittauksen
perusteella magneettivuon tiheys Juliuksenpuiston kohdalla avojohdon
alla on enimmillään vain noin sadasosa sallitusta raja-arvosta.
Juliuksenpuiston leikkipaikka sijaitsee Helsingin Energian ohjeiden
mukaisesti 110 kV:n voimalinjan varoalueen ulkopuolella. Näin ollen
voimajohto ei muodosta riskiä päiväkotilapsille eikä muille leikkipuistoa
käyttäville lapsille.
 
Leikkipuiston lähin etäisyys Itäväylän reunasta on noin 100 metriä, ja
ympäristökeskuksen mukaan etäisyys on riittävä.
 
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
                                          Kiitos kaupunginjohtaja.
 
Olisin ensimmäisenä kysynyt, että mistä syystä ei ole käännytty
Säteilyturvakeskuksen puoleen vaan on käytetty omaa Helsingin
Energian henkilökuntaa, joka tässä nyt tietenkin myös vastaa näistä
johdoista.
 
Yhteiskuntaa pitäisi rakentaa lasten ja nuorten hyvinvointi huomioon
ottaen. Ruotsinkieliseltä päiväkoti Domukselta on pyydetty, että
saataisiin aidattua tämä päiväkodin vastapuolella sijaitseva
Kramerinlehdon puisto, jota on käytetty 40 vuoden ajan. Nyt siitä ollaan
tekemässä muotopuistoa aivan samalla lailla kuin Kapteeninkadulla on
käymässä. Siellä rajataan lapset pois siitä puistosta, missä he aina
ovat leikkineet, ja tehdään muotopuisto sen sijaan, jotta se näyttäisi
hyvältä ja puiston penkit pysyvät ojossa.

Se, että Domuksen lapsia ollaan siirtämässä 110 kV:n voimajohdon
alle ja vielä lähemmäs Itäväylää, nyt kaupunginjohtajalta en kuullut,
miten Itäväylä tähän, millä lailla… Itäväylää ei nimittäin nyt näy,
Kulosaarentien takana heti tämän Juliuksenpuiston läheisyydessä
kulkee Itäväylä, ja altistaminen pienhiukkasille on tutkitusti haitallista, ja
vielä tämän kaupunkimetsän, tässä Juliuksenpuiston kohdalla on ollut
aikaisemmin kaupunkimetsä, joka on suojannut ja olisi suojannut tätä
leikkipaikkaa, mutta ne puut on kaadettu. Itäväylä on aivan avoin, sekä
pienhiukkaspäästöille altis ja lisäksi myös ? .
 
Kysyn, miksi sosiaali- ja terveysministeriön asetusta, jossa esitetään,
että varsinkin sellaisia alueita, joissa lapset liikkuvat, nämä pitäisi rajata
tällaisten alueiden ulkopuolelle riippumatta siitä, minkä tasoista tämä
säteily on. Päiväkotitoimintojen sijoittamista johtoalueen tuntumaan on
perusteltua välttää, sanotaan.
 
Tomtmarken under de här kraftledningarna är billig och det är en bra
orsak till att lägga lekparker och dagisar under de här kraftledningarna.
Men enligt strålsäkerhetsskyddscentralen är det en planering som inte
är acceptabel och jag undrar varför vi i Helsingfors, millä lailla tämä
tarhapuiston siirtäminen parantaa kulosaarelaisten lasten arkea ja
mahdollisuuksia ulkolla? Ei voi olla kaupungin edun mukaista se, että
kulosaarelaisten huolta lasten turvallisuudesta ei kuulla eikä
Säteilyturvakeskuksen suosituksia kaupungissa noudateta silloin, kun
näitä uusia toimintoja suunnitellaan.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Jo kaupunkimetsän kaataminen tällä alueella on hämmästyttävä asia.
 
Kiitos.
 
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kun nyt tunnen tämänkin paikan erittäin hyvin kuljetettuani siihen
puistoon lapsia, omia lapsia, myös hakenut sieltä, päinvastoin kuin
eräässä muissa puistoissa on sattunut, niin voin heittää tähän
muutaman kommentin.
 
Ensinnäkin tämä Juliuksenpuisto, jota tässä nimitetään
kaupunkimetsäksi tai vastaavaksi, niin sehän oli hirvittävä ryteikkö
ennen kuin se kunnostettiin, että sen ryteikön kunnostamista ovat
kaikki tervehtineet suurella ilolla.
 
Sitten on kokonaan toinen juttu, että oliko tämä siirto järkevä. Lapset
viihtyivät hyvin Kramerinlehdossa, ja ne turvallisuusuhkat aitaamisten
ja muiden suhteen, joita on ehkä ollut, ne olisivat tietysti olleet
ratkaistavissa siinäkin paikalla. Se oli sitä paitsi sopivamman
etäisyyden päässä, yhden kadun ylityksen päässä tästä päiväkodista.
Sen sijaan uskon kyllä asiantuntijoiden analyysejä siitä, että tässä ei
ole toimittu millään tavalla lain tai asetusten vastaisesti tai että olisi ollut
joku säteilyyn liittyvä este toteuttaa tämä puisto tälle paikalle.
 
Mutta Kramerinlehto olisi ollut edelleen parempi paikka, ja kun tämä nyt
on tehty, niin tälle varmasti on aika vähän enää tehtävissä tälle asialle,
semminkin ja jos niin on, niin kuin uskon olevan, että tämä säteilyn
tiheys, jos se on 1/100 sallitusta, niin ei se luo vielä perustetta muuttaa
päätöstä. Mutta on ollut erittäin hyvä, että tämä kysymys on otettu esille
ja että tästä on voitu keskustella.
 
 

Valtuutettu Ingervo

 
                                          Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Minä olen myös hyvin iloinen siitä, että tämä asia nousee esille. Vaikka
en olekaan tässä säteilyalueella millään lailla asiantuntija, niin minusta
pitäisi olla itsestään selvää, että voimalinjojen alle ei missään päin
Helsinkiä eikä missään päin Suomea tehdä minkäänlaisia lasten
leikkipaikkoja, joissa oletetaan lasten useamman tunnin päivässä
olevan. En tiedä, minkälaisia kokemuksia teillä on, mutta itse, jos
kävelen tuolla Tuomarinkylän lähistöllä muualla ja siinä kohdassa,
missä voimalinjoja on, niin kyllä se jo päätä pistää särkemään, saati
sitten, jos siinä pitäisi tuntikaupalla joka päivä olla. Pienet lapset ovat
varmasti vielä herkempiä kuin aikuiset.
 
 

Valtuutettu Sademies

 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
Minua kiinnostaisi tämä voimalinjan säteily ja magneettikentän
mittaustulos, koska kokemuksesta voin sanoa, että nämä mittausarvot
vaihtelevat täysin riippuen ilman kosteusprosentista. Ja tämän voi
jokainen valtuutettu itse kokeilla kävelemällä sateisella ilmalla
sateenvarjo avattuna Helsingin rautatieasemalla ja pistämällä
poskensa kiinni siihen sateenvarjon varteen. Kyllä kipinöi poskessa. Eli
huomattavia eroja riippuen siitä, minkälainen on ilman kosteus. Siinä
mielessä näitä arvoja voidaan manipuloida halutuiksi mittaamalla se
kuivalla säällä.
 
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
 
Olisin vielä muistuttanut, että terveyshaitan muodostaa viranomaisten
mukaan myös se, että ihmiset huolestuvat asiasta. Yleisen
varovaisuuden periaate, jota tällaisessa kysymyksessä pitäisi
noudattaa, se ohjaa suunnittelua niin, ettei tällaisia keskusteluja
tarvitsisi käydä. Mistä syystä, kun tarhasta on pyydetty, että tämä
vastapuoleinen Kramerinlehto, mihin varapuheenjohtaja Bogomoloffkin
viittaisi, että se aidattaisiin, että lapset voisivat olla siellä ja kävelevät
vain yhden kadun yli. Nyt heidät joudutaan siirtämään kahden kadun yli
sinne Juliuksenpuistoon, jossa ei ole edes vessaa. Vessaa sinne ei
ilmeisesti ole haettu sen takia, että se olisi edellyttänyt rakennuslupaa.
Jos rakennuslupa-asia olisi ollut kyseessä, niin kenties tämä sijainti ei
olisi ollut aivan tällainen.
 
Sitten vielä kysyisin siitä, että Itäväylä on auki, Itäväylän sekä melu-
että pienhiukkaspäästöt osuvat nyt suoraan tähän leikkipuistoon. Se on
hieno puisto, mutta siellä pitäisi lasten viihtyä muutaman tunnin, ei niin,
että päiväkotilapset ovat siellä koko sen tarhassa ulkoiltavan ajan.
 
Kiitos.
 
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
En ole insinööri enkä pysty vastaamaan tähän tekniseen puoleen,
mutta se, että tämä leikkipuisto ei ole siis tämän voimajohdon alla,
vaan sen sijoittelussa on noudatettu niitä ohjeita, mitä Helsingin
Energialta on tullut.

Sitten valtuutettu Björnberg-Enckell kysyi siitä, että ketä on kuultu tai
miksi ei ole kuultu, niin johtuen siitä, että kyselytunnin vastausaika on
varsin lyhyt niin minun tietojeni mukaan tässä on kirjallisesti tätä
vastausta varten kuultu Helsingin Energiaa, sosiaalivirastoa ja
rakennusvirastoa. Mutta sen lisäksi, kun tätä asiaa on valmisteltu,
myös Säteilyturvakeskus ja ympäristökeskus, varmaan muitakin tahoja,
siinä yhteydessä heidän näkemyksensä on kuultu.
 
Ja sitten tämä Itäväylän etäisyys, siihen rakennusvirasto omassa
vastauksessaan, jota ei ole siteerattu ihan sanatarkasti tässä, toteaa,
että Kramerinlehdon ja Juliuksenpuiston etäisyys Itäväylästä ei ole
merkittävästi eroava ja esimerkiksi pölylaskeumat ovat
suuruusluokaltaan samaa tasoa. Eli se asia on ollut kyllä pohdinnassa,
ja näin ollen mielestäni asia on hyvin valmisteltu. Perusteet tälle
siirrolle, se ei ymmärtääkseni ole enää kysymyksen aiheena, ja siitä
varmaan valtuutettu Björnberg-Enckell saa tietoa halutessaan tämän
kyselytunnin ulkopuolella.
 
 

Kysymys 54

 

Valtuutettu Karu

 
                                          Puheenjohtaja, arvoisa valtuusto.
 
                                          Roskakorien hankinta kilpailutuksella
 
Helsingin Sanomat raportoi (3.9.2008) elokuussa kaupungista kadon-
neen noin 1 000 roskakoria. Syynä niiden poistamiseen on kansainvä-
lisen ulkomainosyhtiön sopimuksen päättyminen.
 
Sanomalehden mukaan roskakorien korvaaminen uusilla maksaisi kau-
pungille noin 500 euroa kappaleelta.
 
Kaupungin edustajan mukaan käytössä olleet korit ovat lisäksi olleet
rumia ja epäkäytännöllisiä.
 
Roskakorien lukumäärän lisäämisen ohella on ehdotettu niiden ulko-
muodon parantamista muun muassa taiteen avulla – tuloksetta.
 
Kysynkin asiasta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta, miksei kau-
punki kilpailuta hankintaa yrityksillä tai pienyrittäjillä, jolloin hankinta-
hinta olisi varmasti vain murto-osa kaavaillusta 500 eurosta per roska-
kori? Ja miksei roskakoreja yksinkertaisesti hankita riittävästi?
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Ärade ordförande, bästa fullmäktige.
 
Vastauksena valtuutettu Karun kysymykseen esitän kunnioittavasti
seuraavaa:
 
 
Kiinteistövirasto on vastannut mainosrahoitteisten roska-astioiden
kilpailuttamisesta. Ulkomainoslaitteita ja eräitä muita kadun kalusteita
koskeva sopimus JCDecaux Finland Oy:n kanssa on päättynyt 31.
heinäkuuta tänä vuonna. Uutta sopimusta ei roska-astioiden osalta ole
saatu aikaan.
 
Mainosrahoitteiset roska-astiat ovat sijainneet katualueilla
kantakaupungissa, ja valtaosa poistuneista roska-astioista on ollut
tonttien omistajien vastuualueilla, mutta niiden ylläpidosta ja
tyhjentämisestä on vastannut mainostaja. Mainosrahoitteisten roska-
astioiden poistaminen kantakaupungin alueelta vähensi roska-astioiden
määrää yleisillä alueilla. Rakennusvirasto sijoittaa tarpeen mukaan
uusia astioita nyt poistuvien tilalle. Tehtävät pikatoimenpiteet
rahoitetaan katu- ja puistoalueiden ylläpitoon varatuista määrärahoista.
 
Kaupungin kannalta ei ole taloudellisesti järkevää korvata
mainosrahoitteisia roska-astioita suoraan samalla määrällä omia roska-
astioita, koska mainosrahoitteisten roska-astioiden sijoitteluun ovat
vaikuttaneet myös kaupalliset intressit. Mainosrahoitteiset roska-astiat
ovat vapauttaneet katu- ja puistoalueiden ylläpitoon käytettäviä
määrärahoja muuhun toimintaan ja siten mahdollistaneet määrärahojen
riittävyyden nykyiseen ylläpitotasoon katu- ja puistoalueilla.
Mainosrahoitteisuutta tulisikin jatkaa ja kehittää, sillä se on tukenut
yleisten alueiden jätehuoltoa.
 
Kunnossapitolain mukaan kiinteistöt vastaavat katualueilla
puhtaanapidosta mukaan lukien roska-astioiden sijoittaminen ja
tyhjentäminen. Muilta osin katualueiden puhtaanapito kuuluu
kaupungille. Esikaupunkialueella kaupunki on siirtänyt tonttien
omistajien lakisääteiset kunnossa- ja puhtaanapitotehtävät kaupungin
vastuulle, ja näillä alueilla rakennusvirasto ylläpitää katualueiden roska-
astiat.
 
Rakennusvirasto on suunnitteluttanut oman roska-astioiden
tuoteperheen. Omien kalustemallien suunnittelu ja niiden valmistuksen
kilpailuttaminen tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä. Omia kalustemalleja
kilpailuttamalla kaupunki antaa yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden
osallistua kilpailuun. Kaupunkikuvallisesti ja jätehuoltoverkoston
toimivuuden kannalta on tärkeää, että roska-astiat ovat ulkomuodoltaan
ja tekniikaltaan mahdollisimman yhdenmukaisia. Tämä tuo säästöä
hankinta- ja ylläpitokuluihin.
 
Rakennusvirasto on jo vuosien kilpailuttanut niin sanotun Helsinki-
mallisen roska-astian valmistuttamisen. Tällä hetkellä kaupungilla on
puitesopimus Lassila & Tikanoja Oy:n kanssa. Rakennusvirasto on
lisännyt roska-astioiden tilavuutta, eli perinteisiä roska-astioita on
vaihdettu syväsäiliöihin kaupungin puhtaanapitovastuulla olevilla
alueilla. Kantakaupungin alueella syväsäiliöiden sijoittaminen ei ole
ollut mahdollista, mikä johtuu tiheästä kadun pinnan alapuolisesta
rakentamisesta. Syväsäiliöiden toimittajat on kilpailutettu vuosittain.
 
Yhden 60-litraisen Helsinki-mallisen roska-astian hankinta maksaa noin
160 euroa. Lisäksi tulevat perustamis- ja asennuskulut, jolloin uuden
astian keskimääräinen asennushinta on noin 250 euroa. Yhden roska-
astian tyhjentäminen ja ylläpitäminen maksavat vuodessa kuitenkin
enemmän kuin itse astian hankinta- ja asennuskulut.
 
Jätehuoltoala on hyvin kilpailtua, ja sitä hallitsevat suuret kansainväliset
yhtiöt, jotka tarjoavat alan palveluja. Rakennusviraston
kilpailuttamisesta saatujen kokemusten mukaan alalla ei ole
pienyrityksiä, jotka tuottaisivat roska-astioiden ylläpitopalvelua
kokonaisuutena. Rakennusvirastossa on suunnitteilla roska-astioiden
kokonaispalvelu-urakan toteuttaminen Etu-Töölön alueella. Urakoitsija
vastaisi jäteastioiden tyhjennyksestä ja ylläpidosta sekä laatisi
jätehuoltoverkoston optimointisuunnitelman urakka-alueella saamiensa
kokemusten perusteella.
 
 

Valtuutettu Karu

 
                                          
                                          Kiitoksia puheenjohtaja.
 
Roskakorien perustehtävä on tietenkin siisteys, mutta voidaan myös
kysyä, miksei niistä voitaisi tehdä hauskoja yhdistämällä niihin vaikkapa
tiedettä, taidetta ja kekseliäisyyttä. Jos näin tehdään, saadaan
roskapöntöille kokonaan uusi tehtävä ja näkökulma, joka voi viedä
Suomea ja Helsinkiä maailmankartalle. Ei tällaisella toimenpiteellä
suuria ongelmia tietenkään ratkaista, mutta se on taas yksi askel
oikeaan suuntaan.
 
 

Valtuutettu Sademies

 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
 
Olen kiinnittänyt jo aikaisemmin huomiota siihen, että nämä roskasäiliöt
ovat malliltaan sellaisia, että varislinnut ottavat ja tyhjentävät ne
aamuyön tunteina kadulla. Nyt niistä on päästy osaltaan, mutta
haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että kun puhtaanapito, jonka
tehtävänä on siis tyhjentää näitä vähäisiäkin säiliöitä, ei pysty edes
siihen. Koska jo nyt on tiedossa, että ensi kesäkuun kolmannella
viikolla on Malmin markkinat, ja silloin voisi olettaa, että ennen näitä
markkinoita ne roskasäiliöt tyhjennettäisiin, niin että se ei ole ääriään
myötä silloin, kun markkinat alkavat. Sama oli tilanne tässä taannoin
Arabian markkinoilla ja Hakaniemessä, sama toistuu. Minun mielestäni
on melkoisen järjetöntä, että jos etukäteen tiedetään, milloin on
markkinat, eikä ennakkoon saada roskalaatikkoa tyhjäksi. Tämä on
aivan hölmöä toimintaa.
 
Kiitoksia.
 
 

Valtuutettu Vuorela

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minusta tämä valtuutettu Heikki Hesekiel Karun kysymys on
erinomainen ja oikein ajankohtainen. Sen lisäksi, että pitää roskiksia
olla riittävästi niin niitä pitää myös tyhjentää. Nythän on aika
eriskummallinen tilanne näissä pysäkkikatosten roskiksissa, osan
tyhjennyksestä vastaa HKL ja osan rakennusvirasto, ja osa kuuluu
sitten kiinteistöille. Eli siinä vastuu tulee asukkaalle tyhjentää
pysäkkikatoksessa olevaa roskista. Tämähän on ihan kestämätön
tilanne asukkaiden kannalta, ja minä olisin apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Saurilta kysynyt, että milloin saadaan systeemi, jossa kaupunki
vastaa kaikkien Helsingin pysäkkikatosten roskisten tyhjentämisestä?
 
 

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Heikki Karun kysymys on todella hyvä, ja tämä Helsingin
kaupunkikuva on ollut luvattoman, suorastaan häpeällisen roskainen
viime aikoina. On uskomatonta, että kun on tiedetty, että tämä
mainosrahoitteisten roska-astioiden sopimus loppuu, mitään ei ole
kuitenkaan ennakolta pystytty tekemään vaan on päädytty tähän
tilanteeseen. Kun kävelee Mannerheimintietä tai kävelee
Itäkeskuksessa, siellä on tuhansia papereita, siellä on lasinsirpaleita ja
kaikkea mahdotonta, minkä seassa saa suorastaan kahlailla. Kyllä nyt
tarvitaan aika nopeasti niitä kunnon kokoisia roskiksia tänne kadun
varsille ja puistoihin, jotta viihtyvyys saadaan palautettua.
 
                                          Kiitos.
 
 

Valtuutettu Koskinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Heikki Karu yrittäjänä on tehnyt hyvän kysymyksen kuten
aina, ja olen hänen kanssaan samaa mieltä, että roskakorien hankinta
tulisi kilpailuna kohdentaa pienille metallialan yrityksille ja mieluiten niin,
että se sisältäisi vielä tämän suunnittelun.
 
Se, mikä minua tässä asiassa hämmästyttää, mikäli oikein olen
ymmärtänyt, että rakennusvirasto ei ole tietoinen, että roskakorit
hävisivät sieltä silloin kesällä tiettynä ajankohtana. Kysyisinkin
apulaiskaupunginjohtajalta, että miten tällainen tiedonkatkos on
mahdollista saada aikaan?
 
 

Valtuutettu Zyskowicz

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Yhdyn pitkälle siihen, mitä valtuutettu Lipponen aikaisemmin sanoi.
Kyllä kaupungilla on usein niin sottaista, sekaista ja sikaista, että
suorastaan hävettää.
 
Kolme kysymystä:
 
Miksi roskiksia ei ole enemmän?
 
Miksi niihin ei mahdu enemmän roskia?
 
Ja miksi niitä ei tyhjennetä useammin?
 
 
 

Valtuutettu Ojala

 
Niin, valtuutettu Zyskowicz oli erittäin täsmällinen, ja tästähän on
kysymys, näistä kolmesta asiasta. Minusta oli myös hyvä, että
valtuutettu Karu teki tämän kysymyksen, ja jopa kannatan hänen
ajatustaan siitä, että tulevaisuudessa nämä roskikset, niihin voitaisiin,
en tiedä, ehkä tiedettäkin, olihan meillä muutama soivakin roskis
käytössä tilapäisesti, en tiedä tarvitaanko tiedettä, mutta ainakin
taidetta voisi olla, että ne olisivat jotenkin houkuttelevia ja sillä tavalla
ihmisten silmälle mieluisia. Ehkä niistä pidettäisiin paremmin sitten
myös huolta eikä niitä potkittaisi ja rikottaisi.
 
Mutta totta on se, mitä myös täällä tuli valtuutettu Vuorelan
puheenvuorossa esille, että kyllä on aika kohtuutonta, että osasta näitä
roskakorien tyhjennyksiä kiinteistöt joutuvat huolehtimaan. Se näkyy
myös tietyn paikoin sitten jäljessä, että niitä ei tyhjennetä.
 
Vielä olisin valtuutettu Koskisen puheenvuoron johdosta todennut, että
tämähän oli mielenkiintoista, kun Kokoomuksen puolelta nyt
ehdotetaan, että kilpailuttaminen järjestetään siten, että suositaan
kotimaisia pienyrityksiä. Haluan nähdä tämän kilpailun. Ehkä tämä
tulee sitten jatkumaan tämä Kokoomuksen linja muutenkin. Minä olen
ymmärtänyt, että kun kilpailutetaan niin ei saa olla tällaisia
kilpailurajoituksia, mutta Kokoomus näyttää nyt tekevän taas tässäkin
täyskäännöksen.
 
 

Ledamoten Oker-Blom

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Yksi kysymys jäi Zyskowiczilta kysymättä, ja se on se, että miksei
myöskään mahdu suurempia roskia niihin? Eli kysymys on usein siitä,
että roskiksen suuaukko on niin pieni, että sinne ei mahdu esimerkiksi
pizzalaatikkoa tai tämäntyyppistä. Ja tämä erityisesti on ongelmana
silloin, kun on isoja tapahtumia, jolloin kerääntyy erityisen paljon roskia.
 
Eli nimenomaan myös, kun tätä nyt mietitään, niin siinä on eroa, että
tyhjennetäänkö normaalisti kerran viikossa ja sitten aina tiettyinä
päivinä useammin, mutta varmaan hallinto voi pohtia sopivia roskiksia,
kunhan asiaan kiinnitetään huomiota.
 
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Sauri

 
                                          Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ordförande, bästa fullmäktige.
 
                                          Joitakin vastauksia kysymyksiin.
 
Valtuutettu Koskinen kysyi siitä, että minkä takia on tällainen
tietokatkos, että rakennusvirasto ei ollut sitten tietoinen siitä, että näitä
mainosroskiksia katukuvasta hävisi. Sikäli kun ymmärsin,
kiinteistölautakunta yritti saada uutta mainosroskissopimusta aikaan.
Se ei sitten ensimmäisellä kierroksella onnistunut, jolloin
kiinteistölautakunta järjesti vielä toisen kierroksen, joka sekään ei
tuottanut tulosta, jolloin sitten oltiin jo niin pitkällä kesässä sopimuksen
päättyessä 31. heinäkuuta, että jäi enää hyvin vähän aikaa sen
sopimuksen päättymiseen. Ja silloin todellakin tapahtui niin, että
mainosyrittäjä alkoi poistaa näitä mainosroskiksiaan kaduilta ennen
kuin rakennusvirasto pystyi niitä korvaamaan. Mutta niitä on kyllä nyt
varsin ripeään tahtiin korvattu sekä rakennusviraston omissa
varastoissa olleilla roskiksilla että myös yrittäjiltä, muun muassa Lassila
& Tikanojalta, saaduilla roskiksilla.
 
Totta kai voidaan kysyä, että minkä takia hallintokuntien välinen
kommunikaatio ei ole paremmin toiminut, mutta tästä varmaan nyt
opitaan vastaisen varalle.
 
Valtuutettu Zyskowicz kysyi, että miksei roskiksia ole enemmän, miksei
niitä tyhjennetä, miksi kaupunki on roskainen. Kysymys laajenee
hiukan siitä, mitä alun perin esitettiin, mutta minulla on ilo ilmoittaa, että
rakennusvirasto omassa budjettiehdotuksessaan on lisännyt omiin
toiminnallisiin tavoitteisiinsa sen, että keskeiset alueet siivotaan ennen
työmatkaliikenteen alkua. Tarkoittaa siis sitä, että ihmiset eivät joudu
kahlaamaan esimerkiksi Asema-aukiolla hodaripapereissa
matkustaessaan töihin. Tämä on tietysti aika haastava tavoite sekä
ikään kuin ajallisesti että paikallisesti, koska työmatkaliikenne joillakin
alkaa varsin varhain, mutta tämä nyt on sellainen viitteellinen tavoite,
että nyt suurin osa ihmisistä sitten välttää ne roskat keskeisillä alueilla,
kun tähän aikaiseen siivoukseen panostetaan.
 
Niin kuin aikaisemmassa vastauksessani kerroin, niin rakennusvirasto
on kyllä pyrkinyt vastaamaan pakkausjätteen muodon muuttumiseen.
Pakkausjätteethän ovat suurentuneet huomattavasti viime vuosina, siis
pizzalaatikoiden ja mäyräkoiran pahvien muodossa. Aikaisemmissa
pienissä roskiksissahan on käynyt sillä tavalla, että kun sinne yhden
pizzalaatikon tunkee niin siinä se sitten onkin, se täyttää sen koko
roskiksen. Nyt sitten on esimerkiksi Kaivopuiston rannassa nähtävissä
itä uusia, isompia roskakoreja, joihin sitten se pizzalaatikko ja
mäyräkoiran pahvi mahtuu. Mutta sitä ei tiede vielä ole kyennyt
ratkaisemaan, että jos sinne mahtuu pizzalaatikko, niin miten lokki ei
mahdu sinne. Tässä tutkimus ja tuotekehitys on edelleen prosessissa.
 
Valtuutettu Vuorela kysyi siitä, että minkä takia jotkut pysäkkiroskikset
ovat rakennusvirastot, jotkut liikennelaitoksen, jotkut kiinteistöjen
vastuulla. Tästä on käyty keskustelua liikennelaitoksen ja
rakennusviraston kesken. Asia elää, mutta pysäkkien olosuhteetkin
jonkin verran vaihtelevat, niin että joissakin tapauksissa todellakin
kohdalla oleva kiinteistö sitten vastaa tästä tyhjentämisestä. Mutta
tätäkin pitää nyt seurata, että miten saadaan paras mahdollinen
järjestelmä tähän aikaan.
 
Miksei roskiksia tyhjennetä enemmän? Siihen täytyy varmaan vastata
niin, että rakennusvirasto tyhjentää roskiksia niin usein kuin resurssit
riittävät.

 

203 §

Esityslistan asia nro 4

SOSIAALILAUTAKUNNAN LAPSIPERHEJAOSTON LISÄJÄSENEN VALINTA

 

Valtuutettu Rautava

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Esitän avoinna olevalle luottamushenkilöpaikalle lehtori Pentti Mattilaa.
 
 

207 §

Esityslistan asia nro 8

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ERÄIDEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN

 
 

Aloite 1

 

Valtuutettu Puhakka

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Tiia Aarnipuun ja 42 muun valtuutetun aloite saada
Helsingin kaupunki Reilun kaupan kaupungiksi on saanut
vastauksensa, mutta se ei tyydytä meitä Vasemmistoliiton
valtuustoryhmässä, ja me esitämmekin asian palautusta.

Tietysti näette tästä kysymyksestä itsestään jo nämä perustelut, mistä
on kysymys, mutta minä haluaisin korostaa tässä, että kyse on
nimenomaan brandiasiasta eli Helsinki näyttäisi myös kaupunkina
mallia sille, että me olemme Reilun kaupan tuotteiden ja ajattelun, ja
nimenomaan ajattelun, takana. Olisi upeaa tosiaan, että jos Helsinki
olisi Pohjoismaiden ensimmäinen Reilun kaupan pääkaupunki.
 
Täällä vastauksessa todetaan, että mikään ei estä käyttämästä Reilun
kaupan tuotteita ja asiakkaita siitä maksamasta, mutta tässä onkin
ideana se, että kaupunki sitoutuisi tähän asiaan kokonaisvaltaisemmin
ja olisi mukana viemässä tätä ideaa myös omalla esimerkillään
laajemmalle. Tässähän on todella kyse siitä, että Helsinki käyttäisi
kattavasti omissa tilaisuuksissaan Reilun kaupan kahvia ja teetä ja
pyrkisi muussa tarjoilussaan myös tähän Reilun kaupan ideaan.
 
Eli esitämme asian palauttamista.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Sumuvuori

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
Paljon puhutaan nykyään yritysten yhteiskuntavastuusta, ja aika monet
yritykset laativat kilvan erilaisia raportteja siitä, miten he toteuttavat sitä
toiminnassaan. Siinäkin valossa minun mielestäni on ihan perusteltua
vaatia, että kaupunki hankinnoissaan toteuttaa yhteiskuntavastuuta.
 
Tämä Reilun kaupan kriteerien täyttäminen voisi olla yksi tapa olla
esimerkillinen. Helsinki voisi hyvin tosiaan olla ensimmäinen
pohjoismainen pääkaupunki, joka tämän arvonimen saisi. Suomen
ensimmäinen se ei toki olisi, koska Tampere on jo saanut tämän
arvonimen ja on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupungin
tittelin saanut kaupunki.
 
Tässä aloitevastauksessa ollaan aika tylyjä. Tässä puhutaan vain
tosiaan, että tarjotaan mahdollisuuksien mukaan vastaisuudessakin
Reilun kaupan tuotteita. Sitten tämä on hieman oudompi perustelu, että
Helsingin kaupungin periaatteena on ollut, että kaupunki pidättäytyy
yleishyödyllisestä järjestötoiminnasta. Tähän olisi ollut kiva saada
vähän avausta, että millä tavalla tämä merkittävästi on
järjestötoimintaan osallistumista, jos hakee tätä arvonimeä.
 
Sitten täällä on ihan kummallinen tyhjä lause, että ”eettinen
kuluttaminen on nähtävä laajempana kysymyksenä, joka tulisi ottaa
huomioon Reilun kaupan tarjousta kattavammin kaupungin omassa
kestävään kehitykseen tähtäävässä toiminnassa ja laadun ja
ympäristöjohtamisen kehittämisessä”. Tämä on täysin tyhjä lause, tosin
kohtelias sellainen, ja se ei poista sitä, että vastaus on tosiaan
aloitteelle aika tyly.
 
Aika paljon tätä on allekirjoitettu valtuustossa, lähes puolet, ja toivon,
että valtuusto ottaisi nyt kantaa tähän asian ja palauttaisi tämän
uudelleenvalmisteluun, eli kannatan valtuutettu Puhakan tekemää
palautusesitystä.
 
 

Valtuutettu Urho

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          (Puheenjohtajan välikysymys.)
 
                                          Liittyy palautukseen, mutta perustelut ovat aivan erit.
 
 
Minä en voi ymmärtää sitä, että me ottaisimme kaupungissa
yksiselitteisesti yhden tuotemerkin, Reilun kaupan tuote,
suosituimmuusasemaan. Minä en tiedä miten se on ylipäätänsä
mahdollista. Esimerkkinä on se, että jos meillä on Reilun kaupan ruusut
ja Valkealan tarhojen ruusut, onko niin, että Valkealan tarhojen ruusut
ovat jotenkin epäeettisemmin kasvatettuja kuin Reilun kaupan ruusut
Afrikasta?
 
Niinpä toivoisin, että jos tämä palautus menee läpi,
kaupunginhallituksen tekstiin tehtäisiin seuraava muutos. Se on sivulla
4 kappaleen 5 alkuun, tämä on jaettu teille. Siis kappale alkaa, että
”kaupunginhallitus katsoo, että kaupungintalolla tulisi tarjota
mahdollisuuksien mukaan vastaisuudessakin…”. Sen pitäisi kuulua
jatkossa: ”…eettiset vaatimukset täyttävien tapojen mukaan tuotettuja
tuotteita”. Niitä on toki kovin paljon muita tuotteita kuin Reilun kaupan
tuotteet. Me emme voi ajatella, että Helsinki ostaa vain yhden
tuotemerkin tuotevalikoimaa.
 
 

Valtuutettu Rautava

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Toivon, että puheenjohtaja tulkitsisi valtuutettu Ulla-Marja Urhon
ehdotuksen palautukseksi eri perustein, mitä täällä on aikaisemmin
ehdotettu, ja jos näin voidaan menetellä, niin kannatan tätä esitystä.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
 

Valtuutettu Urho

 
                                          Kiitos rouva puheenjohtaja.
 
Asia on järjestyksessä. Ajattelin, että palautusten jälkeen siirryn sitten
tekemään tästä ponnen, mutta jos tämä hyväksytään palautukseksi ja
palautuksen perusteeksi, asia on kunnossa.
 
 

Valtuutettu Rantanen

 
 
                                          Puheenjohtaja, valtuustotoverit.
 
Tämä Reilun kaupan, ei ole kyse mistään tuotemerkistä vaan
standardista. Kriteerit täytetään, ja sen voi täyttää mikä tahansa yritys,
joka hakee sitä standardia.
 
Mutta ehkä tämän koko aloitteen tavoitteena on ollut kaupungin
aktivoituminen tässä asiassa. Ei se voi ohittaa kaupungin
hankintasääntöä eikä muutenkaan muuttaa lopullisesti kaupungin,
määrätä kaikkea hankintapolitiikkaa eikä muita reiluja tai
oikeudenmukaisia tai järkeviä valintoja. Kysymys on vain siitä, että tällä
kaupunki nostaisi profiiliaan nimenomaan Reilun kaupan suosijana, ja
siinä mielessä minun mielestäni aloite on ollut hyvä ja vastaus
suorastaan tökerö, koska se ei ollut mitenkään pahantahtoinen tai
yksittäisiä markkinaintressejä suosiva tuo esitys.
 
Minusta Urhon esitys on ihan turha, koska kaupunginhallitus
saadessaan mahdollisesti tämän palautettuna takaisin, pystyy varmasti
itse järkeilemään, mikä on oikea vastaus meille sitten ikään kuin
seuraavalla kierroksella. Ei siihen sen kummempia saatesanoja tarvita.
Jos me haluamme valtuutettuina tukea tätä Reilun kaupan
profiilinnostoa kaupungin toiminnassa, niin silloin kannatetaan tätä, ja
lopputulos tulee sitten kaupunginhallituksen suuressa viisaudessa. Eikö
niin, ystävät?
 
 

Valtuutettu Urho

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
En nimenomaan halua, että yhden sertifikaattileiman, Reilu kauppa,
alle, siellä tuotettuja tuotteita suositaan riippumatta hinnasta tai
riippumatta muiden tuotteiden eettisesti tuotetusta tavasta. Ei voi olla
tällaista yhtä sertifikaattia, joka on ylitse kaiken.
 
 

Aloite 2

 

Valtuutettu Tenkula

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.
 
 
Aloitteeni koskee terveyskeskuksen työntekijöille sähköpostiosoitteiden
saamista. Tämä on pieni asia, mutta käytännössä tällä on erittäin suuri
merkitys tuolla käytännön työtä tekeville. Tämänpäiväisellä
kyselytunnilla apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen sanoi juuri tästä
ongelmasta, että meillä Helsingin kaupungilla on vajausta
hoitotyöntekijöistä, sairaanhoitajista, vakansseja on auki. Meidän täytyy
säilyttää hyvä työnantajakuva ja imago, ja tämä on yksi pieni keino
siihen suuntaan.
 
Kuten aloitteessani olen todennut, että eri virastoilla on tässä samassa
kaupungissa erilaisia käytäntöjä. Opetusvirastossa kaikilla vakinaisilla
työntekijöillä on oma Helsingin kaupungin sähköpostiosoitteensa, jopa
oppilailla, kolmasluokkalaisesta eteenpäin saavat jokainen
henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen Helsingin kaupungilta. On
jotenkin mielestäni kohtuutonta, että Helsingin kaupungin työntekijät
terveyskeskuksessa eivät saa omaa sähköpostiosoitetta. Olemmeko
me vetovoimainen, hyvä työnantaja meillä hoitotyöntekijöille?
 
Tässä vastauksessa on todettu, että Teri-intraa ollaan kehitetty eri
tasoilla. Tämä on kaikki erittäin hyvä, näin juuri pitää tehdäkin ja
toimiakin. Mutta mielestäni tämä aiheuttaa jo syvän huolen, koska
tässä vastauksessa on todettu, että ”koska kaikilla työntekijöillä ei
työnsä vuoksi ole tarvetta hoitaa henkilökohtaista työasemaa ja ? , ei
katsota tätä tarpeelliseksi”. Miksi HUS, joka kilpailee samasta
työvoimasta, tarjoaa jokaiselle työntekijälle sähköpostiosoitteen?
 
Edellä esitetyn perusteella esitänkin tämän aloitteen palauttamista.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Peltokorpi

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minun ikäpolveni ja varmasti minuakin vanhempi väki tässäkin salissa
ja tämän salin ulkopuolella pitää tänä päivänä varsin itsestään selvänä
sitä, että varsin monia asioita hoidetaan sähköpostin välityksellä. Se on
nopeaa, edullista, varsin usein varsin vaivaton tapa hoitaa asioita.
 
Teitä monia varmasti hämmästyttää se, mitä täällä vastauksessa ter-ve
yskeskuksesta kerrotaan. Terveyskeskuksen työntekijöistä vain 61
%:lla on tällä hetkellä työsähköpostiosoite. Tämä kertoo aika paljon
siitä, miten terveyskeskuksessa hoidetaan asioita, ilmeisesti paperilla,
ilmoitustauluviesteillä, suullisesti, mutta hoidetaan myös sähköisesti
iden yleisessä käytössä olevien palvelujen kautta ja sisäisen intran
kautta ilman muuta. Henkilökohtainen sähköpostiosoite on kuitenkin
aivan välttämätön, jotta pystyy hoitamaan esimiehen ja alaisen välillä
henkilökohtaisia työasioita muun muassa, ja kun tiedämme sen vielä,
että terveyskeskuksessa tehdään vuorotyötä, niin voi olla varsin
vaikeaa tavoittaa työntekijää tai työntekijän tavoittaa esimiestään,
esimerkiksi hoitotyöntekijän ylihoitajaa, jos ei olla samoihin aikoihin
edes työpaikalla eikä saa edes sähköpostiosoitetta, jota kautta voisi
lähestyä.
 
Pitääkö työntekijöiden hankkia oma sähköpostiosoite, jota kautta he
hoitavat asioitaan? Kyllä minun ikäpolveni ihmettelee, että millainen
työnantaja on se työnantaja, joka ajattelee, että tänä päivänä
sähköpostiosoite ei ole välttämätön työn hoitamisessa. Siksi kannatan
valtuutettu Tenkulan tekemää palautusesitystä.
 
 

Valtuutettu Näre

 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
                                          Kannatan valtuutettu Tenkulan palautusehdotusta.
 
Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana olen voinut havaita, että yksi
työntekijöitä eriarvoiseen asemaan asettava tekijä on työvälineiden
epätasa-arvoinen jakaminen, ja tällainen on omiaan heikentämään
työilmapiiriä ja sitä kautta palvelujen laatua.
 
 

Valtuutettu Ojala

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kannatan myös palauttamista.
 
Minusta ei ole syytä jakaa terveyskeskuksen henkilökuntaa kahteen
kategoriaan: niihin, joilla ei ole sähköpostiosoite ja niihin, joilla ei ole.
Koska tämä on myös henkilökunnan viihtyvyyteen vaikuttava tekijä,
heillä on kuitenkin asiointia, myös esimiehen taholta saattaa tulla
asioita, joissa sähköpostiosoitteesta on hyötyä.
 
 

Valtuutettu Malinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Täällä terveysalan ammattilaiset jo kertoivat hyvin näkemyksensä.
Olisin kannattanut myös tietenkin tämän palauttamista IT-alan
ammattilaisena. Minusta se on tätä päivää, että jokaisella työntekijällä
pitää olla jonkinlainen työsähköposti olemassa.
 
 

Valtuutettu Lipponen

 
                                          Hyvä puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Tenkulan aloite on kerrassaan hyvä, ja kannatan asian
palauttamista, jotta todella saadaan henkilökunnalle tämä oma
sähköpostiosoite. Kyllä sähköpostin käyttäminen on tätä päivää, ei
mitään luksusta tai ihmeellistä.
 
Toivon, että saadaan kannatusta asian palauttamiseen.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Rautava

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Jo kaupunginhallituksen käsittelyssä tämä asia herätti ihmetystä, mutta
koska olemme tällä valtuustokaudella ottaneet sellaisen, tai on ollut
sellainen käytäntö, että näitä aloitteita ei ole palautettu vielä
kaupunginhallitusvaiheessa, toki tämä herätti myös kokoomuslaisissa
kovasti ihmetystä, että voiko tämä olla totta. Ilmeisesti näin on, ja sen
takia olen ainakin itse myös sen kannalla, että tämän aloitteen voi
palauttaa.
 
 

Valtuutettu Huhtamäki
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kannatan palautusta, mutta samalla toivon, että tässä käsiteltäisiin
myös sosiaalipuolen sähköpostiosoitteita, kun tämä tulee
perusteelliseen käsittelyyn, koska siellä on ihan samanlaiset tarpeet ja
ongelmat osoitteiden puuttumattomuuden suhteen kuin
terveyspuolellakin.
 
 

Aloite 3

 

Valtuutettu Haavisto

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Toivottavasti en jää yhtä yksin tässä asiassa kuin edustaja Krohn
äskeisessä asiassa. Eli kysymys on aloitteesta metropolihallinnon
järjestämisvaihtoehtojen selvittämiseksi. Asiahan oli esillä myös
valtuustojen yhteiskokouksessa kesäkuussa.
 
Koska asia on tärkeä, haluan siihen vielä tässä palata. Enemmistö
helsinkiläisistä ja myös osin muun pääkaupunkiseudun asukkaista
haluaisi, että edelleen selvitettäisiin mahdollisuudet
pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämiseen ja/tai entistä
intensiivisempään yhteistyöhön. Ja tätä tarkoittava, minusta hyvin
painava, puheenvuoro oli myös meidän ministerivaltuutetuillamme.
Ministeri Vapaavuori, ministeri Kiviniemi, ministeri Brax täältä
pääkaupunkiseudulta ottivat tähän kantaa ja ehdottivat tässä asiassa
kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä.
 
Minusta olisi tärkeää, että mietittäisiin nyt, mitkä olisivat ne erilaiset
mallit tälle metropolihallinnolle, saataisiinko aikaan metropolivaltuusto
tulevaisuudessa ja miten silloin järjestettäisiin demokratia täällä
laajemmalla pääkaupunkiseudulla, otettaisiinko käyttöön
kaupunginosavaltuustoja, jonkinlaisia toimikuntia. Mielestäni näitä
metropolihallinnon malleja voisi myös vertailla niiden kokemusten
perusteella, mitä meillä on muualta maailmasta. Ja on tietysti ihan
selvää, että mitä asioita tällä voitettaisiin tällä paremmalla
pääkaupunkiseudun hallinnolla. Liikenteeseen, kaavoitukseen,
ympäristösuojeluun, kaikkeen tähän liittyvät edut ovat erittäin
huomattavat.
 
Tässä mielessä olen tyytyväinen siihen, että kaupunginhallitus toteaa,
että tämän syksyn aikana tämä asia vielä kaupunginhallituksessa tulee
esille ja lähdetään miettimään, miten metropolihallinnon selvitystä
voitaisiin alkaa järjestää. Mielestäni on parempi tehdä se ennemmin
kuin myöhemmin, ja tässä mielessä Helsinki olisi hyvä aloitteentekijä.
Meidän asukkaistamme kuitenkin suuri osa suhtautuu myönteisesti
siihen, että saataisiin aikaan laajempi metropolihallinto.
 
Mutta itse vastustan myös sellaista ikään kuin uhkakuvan luomista, että
Helsinki tulee ja kaappaa jotenkin alueita tai muita kuntia. Minusta,
vaikka näin ehkä koetaan, voin itse sanoa, että jokaisessa meissä asuu
pieni vantaalainen, jokaisessa meissä asuu pieni espoolainen. Me itse
asiassa täällä pääkaupunkiseudulla jo käytämme näiden
naapurikuntienkin palveluja monella tavalla hyväksemme, ja
tosiasiassa ihmisten elämä ylittää nämä kuntarajat paitsi helsinkiläisten
niin myös näiden naapurikuntalaisten, ja pitäisi hyvin avoimella otteella
lähteä tätä metropolihallintoa järjestämään.
 
Kiitos puheenjohtaja.
 
 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi

 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
Aivan kuten tässä valtuutettu Haavisto totesi, täällä
kaupunginhallituksen vastauksessa todetaan, että kaupunginhallitus
tulee vielä tänä syksynä käsittelemään valtuuston 10.6. hyväksymässä
toivomusponnessa olevaa asiaa, että tämä selvitys käynnistettäisiin, ja
mietitään sitä, että millä tavalla se pitäisi käynnistää ja tapahtuuko se
kaupungin omana toimintana vai miten.
 
Sitten, tietenkin tässä olisi parasta se, että kaikki kaupungit olisivat
ssä selvittämisessä aidosti mukana. Tällä hetkellä näyttää siltä, että
nämä naapurikaupungit eivät olisi mukana ja halukkaita tekemään
selvitystä, niin se ei sillä lailla ole etenemässä, mutta tietenkin
Helsingin puolesta me voimme miettiä tätä omaa toimintaamme, ja tätä
kaupunginhallitus tulee arvioimaan.
 
 

Valtuutettu Ojala
 
                                          Kiitoksia arvoisa puheenjohtaja.
 
Olen erittäin ilahtunut siitä, että valtuutettu Haavisto teki tämän
aloitteen, nimittäin valitettavasti nyt viime aikoina keskustelu
pääkaupunkiseudun yhteistyöstä ja mahdollisesta yhdistämisestä ja
selvityksen teettämistä on pyörinyt pelkästään tavallaan tämän
yhdistämisvaihtoehdon ympärillä. Ja nimenomaan tämä ajatus siitä,
että teetettäisiin asiantuntijaselvitys metropolihallinnon
järjestämisvaihtoehdoista, on mielestäni laajempi kysymys itse asiassa.
Siinä pitäisi mielestäni ottaa myös huomioon se, että entä jos yhteistyö
onkin vain vapaaehtoista yhteistyötä jatkossa. Mille perusteelle
sellaista seutuhallintoa rakennetaan, minkälaisia pelisääntöjä pitää olla,
ja tässä suhteessa minusta on erittäin tärkeää, että kun asiaa
käsitellään syksyllä kaupunginhallituksessa, niin ei suljeta siinä
vaiheessa vielä mitään pois. Yhdistäminen on yksi vaihtoehto.
 
Nämä kaupunginosavaltuustot, joita esimerkiksi Ruotsissa on, on
erinomainen ajatus, mutta minusta meidän kannattaa todella tutustua
niin Kööpenhaminaan, niin Brysseliin, hyvin monenlaisiin eri
vaihtoehtoihin mutta pitäen myös mielessä aito demokraattinen
seutuhallinto, joka saattaa kuitenkin olla sitten jossain vaiheessa se,
että seutuhallinto valitaan suorilla vaaleilla, seutuhallinnon päättäjät.
Mutta tämä aloite on erinomainen.
 
Nyt kun naapurikunnissa on allergiaa ainakin näin ennen vaaleja
kaikennäköiseen selvitystyöhön, niin Helsingin täytyy osoittaa rohkeutta
ja aloittaa itse sitten vaikka syksyllä, jos ei muuten edetä. Se kuitenkin
täytyy olla selvää, että selvityksen teettämiseen ei tarvita mitään
neuvoa-antavaa kansanäänestystä, kuten valtuutettu Haavisto toteaa
täällä esityksessään. Se oli aivan hassua sentyyppinen keskustelu,
koska kansanäänestyksen aika ja paikka on vasta sitten, jos
yhdistymisestä näyttää tulevan totta.
 
 

Kaupunginjohtaja Pajunen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Ihan, kun kuuntelin kahta ensimmäistä puheenvuoroa ja myös
aloitteentekijää, ajattelin ihan täsmentävänä tuoda, minulla on tämä
kaupunginvaltuuston 10.6.2008 hyväksymä toivomusponnen teksti, niin
voisin lukea sen tässä ihan sanatarkasti, mitä kaupunginvaltuusto on
silloin ponnessa hyväksynyt, eli äänin 14-1: ”Merkitessään tiedoksi
pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen arvioinnin
kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään kaupunkien
yhdistämisen edut ja haitat sekä pääkaupunkiseudun hallinnon erilaiset
mallit”.
 
Ja kun tätä aloitevastausta on tehty, olemme ymmärtäneet, että tässä
on hyvin samasta asiasta kysymys. Tämä kaupunginvaltuuston
hyväksymän toivomusponnen teksti on sen verran selkeä, että jos on
sellainen käsitys, että tässä vielä mietittäisiin, että tehdäänkö selvitys
vai ei, niin valmistelun lähtökohtana on, että tulee esitys siitä, miten
selvitys tehdään.
 
 

Valtuutettu Anttila

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Minustakin on oikein hyvä, että Helsinki ottaa aloitteen tässä asiassa,
kun näyttää siltä, että tämä keskustelu ajautuu uudelleen siihen
vanhakantaiseen hajautetun yhdyskuntarakenteen suuntaan ja aivan
toiseen malliin, mitä tämänhetkiset, ajatellen ilmastonmuutosta,
energiasäästöä ynnä muuta, maailman merkit osoittaa,
pääkaupunkiseudulla ei missään tapauksessa voida ajatella, että me
uudelleen lähdemme tällaisiin himmelimalleihin, joka merkitsee sitä,
että auto on keskeinen liikuntaväline ja raiteet unohdetaan.
 
Minusta on myös tärkeää, niin kuin kaupunginjohtaja Pajunen totesi,
että nyt nämä mallit selvitetään ja tällaista kunnallista neuvoa-antavaa
kansanäänestystä ei järjestetä etukäteen tietämättä, että mistä asiasta
oikeastaan pitäisi äänestää. Se on sitten ihan eri asia, jos syntyy
sellaisia ehdotuksia, joista on syytä järjestää jonkinlainen
kansalaiskeskustelu tai mahdollisesti sitten, jos päädytään kunnalliseen
neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, se on ihan eri asia, kun asia
on selvitetty paljon, paljon pidemmälle.
 
Mutta kaiken kaikkiaan, kun koko tätä pääkaupunkiseudun
metropolikeskustelua on vuosien varrella seurattu, niin minusta tässä
on kyllä ollut ihan keskeistä se, että poliittisilla päättäjillä ei ole ollut
sellaista selkeää roolia vetää ja muokata mielipidettä. Minusta
Helsingin poliittisten päättäjien velvollisuutena on ottaa johtorooli tässä
ja johtaa keskustelua ja myös muokata mielipidettä, niin että voimme
päätyä jonkinlaisiin selkeisiin vaihtoehtoihin. Koska mikään ei ole sen
karmeampaa tällaisessa tilanteessa kuin että mielipiteet käy laidasta
laitaan eikä tapahdu mitään selkeyttä. Siinä mielessä tämä on oikein
hyvä, että kaupunginhallitus nyt on tämän roolin ottanut.
 
Ja kun vielä miettii sitä, että millä tavalla nyt tämän maailmantalouden
näkymiä kun ajattelee vuosiksi vähän eteenpäin, niin kyllä se tietysti on
niin, että jos Helsingin vetovoima uupuu tai hiipuu, niin kyllä se on
selvästi merkki myös koko muulle Suomelle, että talousvaikutukset
näkyvät laajalle. Ja näin ollen, senkin pohjalta, tämän hallinnollisen
mallin selvittäminen on tärkeää.
 
Mutta kun tätä metropolialuetta, nyt koko ajan puhutaan 4 kunnan
yhdistämisestä, niin minä olen kaikista keskusteluissa todennut, että
mielestäni pitäisi myös tutkia sitä 6 kunnan metropolia, niin että siinä
olisi myös Kirkkonummi ja Sipoo, koska silloin tulee tämä pitkän
rannikkoalueen vetovoima ja koko Sipoon saaminen osaksi
pääkaupunkiseutua ja sitä kautta askel lähemmäksi Porvoota ja
Pietarin aluetta. Kun tätä selvitystä tehdään niin minä toivoisin, että
jollakin tavalla siihen liitetään myös tämä 6 kunnan metropolialueen
selvittämisulottuvuudet, koska jos Helsinki kasvaa vain pohjoiseen kuin
kerran täällä valtuustossa näytin, pitkin radan vartta, niin kantakaupunki
ja Helsingin ydinkeskusta jää sinne pussin pohjalle ja sen
mahdollisuudet kehittyä voivat siitä kyllä kärsiä.
 
Yleensäkin, kun kaupunkikehitystä katsotaan, niin paras
kaupunkikehitys on, jos se on pyöreä, ja kun se ei ole meillä
mahdollista, kun Helsinki sijaitsee rannikolla, niin ainakin puoli ympyrää
pitäisi tavoitella, ja Sipoon ja Kirkkonummen saaminen tähän
pääkaupunkiseutuun tukisi tätä puoliympyrämuotoa. Ja silloin nämä 8
muuta kuntaa, jotka ovat tästä 14 kunnasta jäljellä, jossa on yhteinen
metropolialueen suunnitelma, niistä voitaisiin tehdä oma
kehitysvyöhykkeensä, joka pohtisi sitä omaa visiotaan, ja sitten nämä 2
aluetta keskustelisivat keskenään, niin että syntyisi tasaväkistä
keskustelua eikä niin, että nyt 4 vastaan 10 on huomattavasti huonompi
vaihtoehto. Joten toivon, että kaupunginhallitus tehdessään tätä
selvitysehdotustaan, pohtisi myös tätä ulottuvuutta.
 
 

Valtuutettu Brax

 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.
 
 
Pekka Haaviston aloite on paikallaan, ja iloisesti yllätyin
kaupunginhallituksen viisaasta vastauksesta, joka tosiaan myötäilee
pontta, jonka kaupunginjohtaja, ylipormestari täällä lukikin.
 
Taannoinen 3 ministerin aloite, josta täällä jo puhuttiinkin, syntyi
tilanteessa ja reaktiona sille, että kun esitettiin, että näitä asioita pitää
selvittää, niin eräistä ystäväkaupungeistamme tästä naapurien rajoilta
ilmoitettiin, että missään tapauksessa ei saa selvittää, että siitä on
nimenomaan päätetty, että ei saa selvittää. Käyty keskustelu on
johtanut siihen, että tämä on oikein hyvä vaihtoehto, että Helsinki
aloittaa selvittämään, jos ei yhdessä selvitetä.
 
Mutta varmasti, kun kuunneltiin Pekka Haaviston viisaita sanoja niistä
pienistä vantaalaisista ja espoolaisista, jotka meissä kaikissa asuvat,
niin on viisasta, että tässä selvittämisessä mietitään sitä
mahdollisimman suurta uskottavuutta ja tasapuolisuutta esimerkiksi
sellaisin maailmalta tunnetuin keinoin, että selvitysryhmään kutsutaan
selvästikin ulkopuolisia asiantuntijoita, ulkomaisia kaupunkirakenteen ja
-hallinnon asiantuntijoita. Selvitysryhmään kutsutaan myös
vastarannankiiskiä, kriitikkoja ja myös näistä meidän hyvistä
ystävistämme rajan toiselta puolelta yksittäisinä ihmisinä, osaajina
mukaan katsomaan, että selvityksen lähtökohdat ovat
oikeudenmukaisia eikä johdattelevia. Meitä kaikkia päättäjinä hyödyttää
eniten tai itse asiassa vain ja ainoastaan sellainen selvitys, joka ei
kaadu heti siihen vasta-argumenttiin, että sen voidaan osoittaa olevan
Helsinki-keskeinen tai tarkoitushakuinen.
 
Näitä metodeja, millä tavalla huolehditaan, että lähtökohdat ovat
mahdollisimman oikeudenmukaiset ja aidot, niitä on maailmalla tutkittu
paljon, ja oikeusministeriön demokratiayksiköstä löytyy asiantuntija-
apua kyllä siihen. Vaikka Helsinki tekisi sen selvityksen, meillä on
keinoja huolehtia, että selvitys näyttää myös epäilijöiden silmissä
reilulta, oikein tehdyltä ja kriittisen arvioinnin kestävältä.
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Uusimman tutkimuksen mukaan nuoriso pitää meitä poliitikkoja
epäselvinä, ja se on yksi syy, miksi heitä ei kiinnosta äänestää.
Ammattikoululaisista viimeisimmän tutkimuksen mukaan 20 % pitää
kunnallisvaaleja erittäin tärkeänä heille itselleen, lukiolaisista 40 %. Ja
kun kysytään syitä, yksi ensimmäisiä syitä tulee vastaan on, että
poliitikoista ei saa selvää, he eivät puhu kieltä, jota ymmärrän.
Selvityksen tekeminen tästä kaupunkilaisten arkeen liittyvästä seikasta
on osittain myös osoitus siitä, että poliitikot aikovat jatkossa puhua
kieltä, jota voi ymmärtää, ei vain tätä ylätason puhetta, mistä Maija
Anttila mielestäni puhui viisaasti, vaan konkreettisempaa puhetta
haitoista ja hyödyistä, missä mallissa asuntojen hinnat tippuvat
siedettävälle tasolle, missä mallissa joukkoliikenne hoidetaan
parhaiten, ja joukkoliikenteen lisäksi, millä mallilla hoidetaan sitten
seuraavien kehille jäävien naapurikuntien kanssa liityntäliikenne ja
joukkoliikenne kuntoon. Näistä asioista voidaan puhua selvästi ja hyvin
ja huomattavasti paremmin kuin nyt, jos tämänkaltaiset
perusselvitykset ovat kunnossa ja ne on kirjoitettu niin hyvällä suomella
ja ruotsilla, että niitä osaa esitellä ja lukea.
 
 

Ledamoten Johansson

 
                                          Tack fru ordförande. Kiitos rouva puheenjohtaja.
 
Tässä valtuutettu Anttila peräänkuulutti tasaväkistä keskustelua tai
jotain tähän suuntaan, ja sitä tietysti kyllä tässä tarvitaan.
 
Minäkin olisin lyhyesti palannut siihen, valtuutettu Haaviston aloitteen
alkupuolellahan mainitaan tämä ministerikansanedustajien keväinen
aloite vai miksikä sitä nyt kutsuisi. Ihan lyhyesti, minkä takia ehkä se
oli, en tiedä, ehkä ei ollut koskaan tarkoitettukaan onnistumaan, mutta
minkä takia se ei voinut, on tietysti se, niin kuin tässä on todettu, että
eihän selvityksestä tai selvityksen tekemisestä tai sen sallimisesta
kannata järjestää kansanäänestystä. Sitä vastoin olisi ollut ehkä järkeä
rjestää kansanäänestys suoraan siitä, että yhdistetäänkö, tai sitten
toisella puolella olisi ollut riittävän yksilöity ehdotus tiivistetystä
yhteistyöstä. Esimerkiksi siitä, että millä järjestelmällä ruvetaan
mahdollisesti yhteisestä yleiskaavasta jatkossa päättämään eli YTV:n
demokratisoimisesta ja tällaisesta. Mutta kun tällaista ei esitetty, niin
tämä oli mielestäni kyllä tuomittu epäonnistumaan.
 
Joka tapauksessa, nyt kun ollaan kuultu ja tiedetään, että Helsingin
kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen siitä, että kaupunki itse tekee
tällaisen selvityksen, ja viitaten tähän, että tarvitaan tasapuolista
keskustelua ja käsittelyä, niin toivottavasti tämän aikana ei nyt sitten, oli
lopputulos mikä tahansa, tiivistetty yhteistyö konkretisoituna jollain lailla
tai joku muu, mutta nyt ei pitäisi olla kenenkään etujen mukaista sinä
aikana puhua edes välillisesti pakkoliitoksista. Nyt kun Helsingin ja
Vantaan välillä käytävä keskustelu on ehkä vähän toisella tasolla kuin
se on ollut aikaisemmin, jospa nyt kuitenkin seurattaisiin, miten tämä
etenee ja tämä selvitystyö, mistä täällä on päätetty, eikä turhaan
ärsytetä pakkoliitospuheilla.
 
Kiitoksia.
 
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Helsingin ja pääkaupunkiseudun keskeinen ongelma asukkaiden
kannalta on se, että täällä julkiset palvelut ovat kehittyneet liian hitaasti,
niissä on pulaa resursseista, henkilöstöstä, ja tästä ovat vastuussa ne
samat puolueet, jotka nyt vaalien alla virittävät innolla keskustelua
kuntien yhdistämisestä. Ei voi välttyä kysymästä, että onko tässä ihan
tietoinenkin tarkoitus herättää julkisuudessa keskustelu hallintomallista
sen sijaan, että julkisuudessa keskusteltaisiin siitä, kuka on vastuussa
siitä, että rahaa on liian vähän terveydenhuollossa, päivähoidossa,
opetuksessa, joukkoliikenteessä. Kuntien yhdistämisellä tätä
perusongelmaa ei miksikään muuteta. Ongelma on valtionosuuksissa,
joita aikoinaan on leikattu. Ongelma on pääomatuloissa, joista ei
makseta kunnallisveroa. Ongelma on Helsingin kaupungin ylijäämissä,
joista ei haluta käyttää enempää rahaa palveluihin.
 
Porvarihallituksen ohjelmassa on tätä kunta- ja palvelurakennehanketta
linjattu vielä pidemmälle kuin mitä siinä puitelaissa aikoinaan tehtiin.
Kannattaa ottaa huomioon, kun pohditaan nyt, mitä tässä ollaan
ryhtymässä selvittämään, myös se, mitä tämän maan hallitus ja
keskeiset puolueet tällä rakenneuudistuksella ajavat takaa. Eli
hallitusohjelman mukaan, ja pääministerihän on tätä useaan kertaan
vielä konkretisoinutkin lausunnoillaan, tarkoitus on keskittää palvelut
suurempiin yksiköihin, jotta niitä on helpompi kilpailuttaa, ulkoistaa ja
yksityistää, jotta on helpompi laajentaa yksityisiä palvelumarkkinoita. Ja
epäilen, että ainakin osa niistä, jotka nyt haluavat selvitystä
pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä, ovat tämän hallituksen
kunta- ja palvelurakennelinjauksen kannalla ja ajavat sitä tällä
hallintomallin muutoksella.
 
Täällä on viitattu asumiseen, joukkoliikenteeseen esimerkkeinä, jotka
jotenkin puoltaisivat kuntien yhdistämistä. Asumisen alueella meidän
suurin ongelmamme on se, että tuotanto on keskittynyt muutamille
suurille yrityksille, jotka ottavat ylihintaa. Tämä kuntarakenteen
yhdistämishankehan tähtää rakentamisen osalta siihen, että
muodostuisi entistä helpommaksi tarjota suurille rakennuttajille suuria
aluerakentamiskohteita. Eli tämä hanke ei millään tavalla helpota tätä
perusongelmaa asumisen alueella. Mitä joukkoliikenteeseen tulee, se,
mikä sillä alueella meitä vaivaa ja uhkaa, on kilpailuttaminen ja
kilpailuttamisen kielteiset seuraukset. Hallitushan tässä nyt puuhaa
jopa raideliikenteen kilpailuttamista pääkaupunkiseudun osalta.
 
Mitä sitten tulee tähän hallintokysymykseen, niin Helsingin ja
pääkaupunkiseudun kuntien hallinnon pääongelma mielestäni on
päätöksenteon karkaaminen yhä kauemmas asukkaista, kasvava kuilu
päättäjien ja asukkaiden välillä. Kuntien yhdistämisellä tämä ongelma
tietysti vain pahenisi entisestään.
 
Olen sitä mieltä, että Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tarvitaan
lisää lähidemokratiaa, osallistuvaa demokratiaa. Kuntien yhdistäminen
vain keskittäisi valtaa lisää pieneen piiriin. Sillä, että tämä valtuutettu
Haaviston aloite on muotoiltu sillä tavalla epämääräisesti, että siinä
selvitellään kaikkea, niin sen ei pitäisi antaa kyllä johtaa harhaan sen
osalta, mitä nyt Helsingin valtuuston enemmistö ja eräät ryhmät
Helsingin ulkopuolella tässä ajavat takaa. Tässä ei ole valitettavasti
sellaista enemmistöä, joka nyt haluaisi selvittää, miten asukkaiden
osallistumismahdollisuuksia lisättäisiin, vaan meillä on vahvat ryhmät,
jotka haluavat, että Helsinki lähtee murtamaan jäitä, painostamaan
muita kuntia pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämiseen. Ja halusi
valtuutettu Haavisto tätä tai ei, se on se tahtotila, joka on
kaupunginhallituksessa, kun se on vastannut tähän tietyssä määrin
myönteisesti. Mielestäni, jos ei ole tarkoitus ajaa tilannetta, jossa muut
kunnat ikään kuin painostetaan vahvemman oikeudella, suuremman
oikeudella yhteen, silloin olisi pitänyt tehdä toisenlainen aloite ja sanoa
selvästi, että tässä ei ajeta kuntien yhdistämistä vaan ajetaan jotain
muuta.
 
Minä en usko, että tämä Helsingin yksipuolinen selvitys voi johtaa
mihinkään muuhun kuin siihen tulkintaan muissa kunnissa, että
Helsinki yrittää väkisin ajaa läpi sellaista, mitä muissa kunnissa ei
kannateta.
 
 

Valtuutettu Ojala (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
On pakko todeta valtuutettu Hakaselle, että ei ole ollenkaan
mahdotonta kannattaa hyviä, kunnallisia palveluja ja niiden kehittämistä
ja jopa taloudellista satsaamista niihin ja puhua samalla siitä, miten
pääkaupunkiseudun hallintoa voidaan kehittää, seutuhallintoa tai
mahdollisesti kuntien yhdistämistä.
 
Hänellä on oma näkemyksensä siitä, että tässä on joku tällainen
sanoisiko salajuoni, että halutaan palvelut unohtaa kokonaan ja
puhutaan vain näistä hallinnollisista organisaatioista. Itse en ainakaan
allekirjoita sitä. Minusta esimerkit maailmalta kyllä viittaavat siihen, että
tänne on saatava, jos ei kuntien yhdistämisellä niin sitten jotain muuta
kautta, toimivampi seutuhallinto. Se on aivan välttämätöntä.
 
 

Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olisin käyttänyt vähän samantyyppisen puheenvuoron mitä valtuutettu
Ojala. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, että valtuutettu Hakanen
kyllä nyt lievästi sanottuna maalaa pirua seinälle, jota
tämäntyyppisessä tulevaisuuteen suuntaavassa selvitystyössä ei
minusta lähtökohtaisesti pidä lähteä hakemaan.
 
Kyllä kuitenkin kaikki tulevaisuuden näkymät näyttävät siltä, että
taajamat tulevat jatkossakin vetämään ihmisiä kaupunkeihin, tai
taajamien vetovoima kasvaa, ihmiset haluavat muuttaa kaupunkeihin ja
isoihin taajamiin. Ja jos Helsinki ja pääkaupunkiseutu ei tätä omalta
osaltaan ota vastaan ja pohdi, minkälaisella rakenteella tullaan
luomaan työpaikkoja, asuntoja ja liikennejärjestelyjä silloin, kun maan
sisällä tapahtuu suuri muuttoliike – puhutaan tästä toisesta suuresta
maan sisäisestä muuttoliikkeestä – silloin meillä on suuri vaara, että
meillä yhdyskuntarakenne hajautuu entisestään, maankäyttö
pirstaloituu ja entistä suuremmat vaikeudet on jatkossa suunnitella
työpaikkojen, asuntojen, liikenteen järjestämistä, jos
yhdyskuntarakennetta suunnitellaan aivan satunnaisesti, pienten
kuntien omilla päätöksillä, kun ei saada yhteisiä näkemyksiä
maankäytön keskeisistä periaatteista.
 
Täytyy muistaa, että maakuntakaava, joka voisi olla erittäin vahva
ohjaava väline, ei ole kuitenkaan saavuttanut sitä merkitystä ja voimaa,
mikä sillä voisi olla. Näin ollen uskon, että kuntien yhteistyöllä ja
mahdollisella yhdistymisellä saadaan kyllä huomattavasti ? .
 
 

Valtuutettu Haavisto (vastauspuheenvuoro)
 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minäkin olen vähän pettynyt valtuutettu Hakasen puheenvuoroon.
Ajattelin, että hän olisi innostunut siitä, mitä uusia mahdollisuuksia
kunnalliseen demokratiaan tämä pääkaupunkiseudun kasvava
yhteistyö toisi, ja omassa puheenvuorossanikin toin sen esille, mutta
hän näyttää päättäneen jo omasta puolestaan, millä motiiveilla me
muut olemme liikkeellä tässä asiassa ja tuomitsee ne motiivit.
 
Minusta olisi kuitenkin hyvä odottaa ensin tällaista selvitystä ja katsoa
sen tuloksia, ja viittaan juuri niihin puheenvuoroihin, joita täällä on
ytetty, mitä tämä merkitsisi joukkoliikenteelle, ympäristölle,
ilmastonmuutoksen torjunnalle, kaavoitukselle koko
pääkaupunkiseudulla, mutta myös kunnalliselle demokratialle, niin että
pääkaupunkiseudun asukkaat voisivat yhdessä päättää
pääkaupunkiseudun asioista ja vaikuttaa niihin kokonaisuutena. Se
avaa aivan uuden näkökulman, jonka ilmeisesti valtuutettu Hakanen on
tästä unohtanut.
 
 

Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Kiitoksia puheenjohtaja.
 
Tässä ei tarvitse valitettavasti mitenkään arvailla näitä motiiveja.
Riittää, kun kuuntelee ja lukee lehdistä ylipormestarin ja
kaupunginhallituksen ryhmien enemmistön selvät kannanotot, joiden
mukaan tarkoituksena on ajaa pääkaupunkiseudun kuntien
yhdistämistä, joko kaikkien tai ainakin osan. Ja mitä tulee näihin
palvelujen tuotantotapojen muutoksiin, niissäkään ei tarvitse arvailla,
valitettavasti. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisissä sopimuksissa
valmistellaan parhaillaan joukkoliikenteen keskittämistä yhteen suureen
yksikköön, selvitetään kuntien asuntotuotannon, asuntoyhtiöiden
hallinnon ja vuokrauksen keskittämistä yhteen suureen yhtiöön, ja niin
edelleen. Nämä ovat selviä faktoja, jotka löytyvät niistä kaikista
keskeisistä asiakirjoista, joissa tätä metropolipolitiikkaa on linjattu.
 
Itse olen useaan otteeseen esittänyt, että on todella tarvetta
demokratiaa kehittää täällä, lähidemokratiaa, kaupunginosavaltuustoja,
joilla olisi myös budjettivaltaa alueensa asioissa ja myös saada aikaan
vaaleilla valittava seutuvaltuusto. Minusta tässä ei pitäisi pelata
tavallaan kaksilla korteilla, että tekeydytään muka puolueettomaan
selvitykseen, kun kaupunginhallituksen enemmistö selvästi jotain
muuta ajaa takaa.
 
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tämä keskustelu on ollut mielenkiintoista. Tästä on ollut seurauksena,
että yleisö on totaalisesti poistunut paikalta, tämä tiedoksi teille, jotka
ette nyt näe tänne lehtereille. Mutta niin se taitaa olla, että siellä on nyt
0 kuuntelijaa sillä puolella. Näin voi käydä myös, ai yksi henkilö siellä
on, näin voi käydä myös tätäkin paremmissa tilaisuuksissa, en sitä
tarkoita.
 
Mutta itse aiheeseen, se on ihan selvä, että pakolla yhdistäminen ei
llaisten palasten muodostamassa kokonaisuudessa varmastikaan
tule koskaan onnistumaan. Kunnat ovat kaikki sen verran vahvoja itse
kukin, että siihen ei ole mahdollisuutta, siis väkisin ja pakolla,
diktaatilla. Tätä varten ja tätä vastustamaanhan perustettiin aikoinaan
pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, koska silloin uhkana oli ministeri
Mannisen suunnitelmat, ja kun löytyi yhteinen, en halua käyttää sanaa
”vihollinen”, koska se on liian vahva, mutta löytyi sellainen mielipide,
johon ei pääkaupunkiseudun kunnat halunneet nyt diktaattiin mennä,
niin perustettiin tämä elin, joka on kokoontunut useita kertoja
pohtimaan niitä itä, mutta villat ovat näistä tapaamisista olleet
hyvinkin vähissä. Tämän tiedän sangen hyvin itse paikalla kutakuinkin
aina olleena. Ainoa suuri asia, joka sieltä seurasi, merkittävä näkyvä
asia oli sittenkin se kokous, jossa saatiin Länsimetro- ja Sipoo-
kysymykset ratkaistua, siinä itä ja länsi löivät kättä kauniilla tavalla.
 
Myöskään sellainen systeemi, jossa osa näistä yhtyy, se ei ehkä ole se
paras vaihtoehto. Kaikki tai ei mitään. Olen sitä mieltä, että kaikki 3
suurta kuntaa, niiden tulisi yhtyä, ja Kauniainen tulisi varmaan siinä
sitten mukaan ihan mielellään. Tai tulisi mukaan, vaikka ei niinkään
mielellään, mutta tulisi kuitenkin.
 
Sitten tässä hommassa on varmaan vähän päässyt mopo karkaamaan.
Tämä rupesi elämään omaa elämäänsä tämä ajatus siitä, että tämä
onkin kova juttu, että nämä yhdistetään. Täytyisi nyt sitten ottaa vähän
mittakaavaa, mistä me keskustelemme. Me keskustelemme Suomen
kutakuinkin 4 suurimmasta kunnasta 3:n yhdistymisestä, ja silloin
ytyy koko ajan miettiä, että onko se nyt sitten se järkevä ratkaisu, kun
meillä on maakuntia, joissa on vähemmän asukkaita kuin näissä
kaupungeissa yhteensä. Ja tämä on kyllä minusta aina arvioinnin
väärti.
 
Yhdistämistarpeet ovat varmaan ihan jossakin muualla oikeasti.
Palvelujen takaamisen takia ne ovat niillä seuduilla, joissa on kuntia,
joiden koko aikuisväestö mahtuisi yhtä aikaa Hartwall Areenan
vessoihin. Tämänkokoisten kuntien yhdistämisessä pitäisi sen
nuolenkärjen olla eikä jossakin muualla.
 
Sitten tähän tulee vielä tämä fakta, että Espoohan on tästä todella
kiinnostunut, eli kun kuuntelee espoolaisten poliitikkojen puheenvuoroja
aiheesta, ei voi jäädä sellaista mielikuvaa, että Espoossa odotetaan
kieli pitkällä rajapuomilla, että kun vain saisi yhdistyä Helsinkiin. Ainoa
tapa saada Espoo liittymään Helsinkiin vapaaehtoisesti on, että koko
seudun nimeksi muutetaan Espoo. Ja minä en usko, että sitä päivää
nähdään, ei tässä valtuustosalissa eikä missään muussakaan
valtuustosalissa, vaan Espoo haluaa varmasti jatkaa itsenäisenä
kuntana, se on valinnut oman linjansa, jonka seuraukset me olemme
nähneet täällä Helsingissä. Se on linja, jossa maapoliittisin keinoin
ulosmitataan kaikki se mahdollinen hyvä, mitä tänne muuttavasta ja
täällä asuvasta väestöstä voidaan kohtuudella ja laillisin keinoin saada
irti.
 
Korostan vielä sitä, että eivät he tee mitään väärää. He toimivat niin
kuin jokaisen kunnanisän ja -äidin, jokaisen poliitikon tulisi toimia,
rationaalisesti ja oman kuntansa parasta ajatellen.
 
No sitten kuntien lukumäärästä vielä sen verran, että varmaankin oikea
kuntien lukumäärä Suomessa on todennäköisesti jossain 150:ssa.
Täällä puhuttiin ydinkeskustan näivettymisestä, kun tämä Helsinki nyt
on tällainen puoliympyrä ja tämä alue, voidaan laskea Kehä 3:n sisällä
oleva alue, vaikka se nyt myös Kirkkonummella ja Sipoossa käy. Siihen
on kyllä sellainen lääke, että pitäisi jälleen pohtia sitä, että miten
ydinkeskustan aikoinaan niin sanotussa Stalingradin taistelussa
kaupunkisuunnittelulautakunnassa – sen takia se oli sen niminen,
koska siellä edettiin kortteli korttelilta, talo talolta, piha pihalta ja rappu
rapulta, olin itse mukana – muutettiin näitä keskustan kortteleita
toimistoiksi, vanhoja taloja. Nyt pitäisi samanlainen tarkastelu tehdä
uudestaan ja kääntää tämä pihvi. Me tiedämme kuitenkin, että kaikkein
tavoitelluimmat asunnot ovat niitä, joista voi katsella Bulevardia tai
Espaa tai Katajanokalla tai Kaivarissa. Eivät ne näivety, ei niistä
kysyntä lopu. Näitä voidaan luoda lisää kaavoituksen keinoin, ja sitä
olisi hyvä kaupunkisuunnittelulautakunnassakin joskus miettiä eikä vain
jotain parvekelasien väritystä.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Aika kuluu, aikaa tulee ja aika menee.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
Niinpä niin, eivätkä ne tänään kaikki tule varmaan käsiteltyäkään…
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
…mikä ei ole kauhean suuri vahinko.
 
Kaupunginhallituksen vastaus kaiken kaikkiaan on hyvä. Haluan sen
verran, puheenjohtaja, vielä tähän lisätä, että kaupunginhallitus on
ssä asiassa oikeassa. Ja lähidemokratiasta sen verran Hakaselle,
että olipa demokraattisesti rakennettu tai valittu porukka mikä tahansa
niin ei se yleensä niitä voimasuhteita miksikään muuta, ja enemmistö
täällä päättää tässä salissa niin kuin kaikissa saleissa, että siihen
kannattaa totuttautua.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
 

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rihtniemi

 
                                          Kiitos puheenjohtaja.
 
Varapuheenjohtaja Bogomoloffin lennokkaan puheenvuoron jälkeen
muutama pieni tarkennus. Hän totesi puheenvuorossaan, että Sipoo- ja
metrokysymys länteen ratkaistiin tässä pääkaupunkiseudun
neuvottelukunnassa. Sinänsä nämä ovat hyviä asioita ja hienoa, että
ne menivät eteenpäin, mutta pääkaupunkiseudun neuvottelukunta ei
ollut se elin, joka näitä vei eteenpäin. Mutta hyvä asia, että ne on saatu
eteenpäin.
 
Tämän pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan, joka on ollut malli
vapaaehtoisesta yhteistyöstä, joka voi olla eräs malli jatkossa
pääkaupunkiseudun hallinnon järjestämiseksi, se on toiminut kyllä
kohtuullisen hyvin. Kyllä siinä kuitenkin saavutuksia on saatu, ja ehkä
merkittävimpänä voidaan pitää tällä hetkellä sitä, että ollaan päästy
ratkaisuun siitä, että miten joukkoliikenne tulisi järjestää jatkossa ja
tämä 2010-vuosi, jolloin joukkoliikennepalvelujen pitäisi startata
uudessa muodossaan. Toinen on nykyisen YTV:n, josta on nämä
joukkoliikenneasiat tulevaisuudessa erotettu pois, sen muodostaminen
ympäristöpalveluiksi, joissa tulisi YTV:n loppujen tehtävien lisäksi myös
vesilaitokset mukaan ja ne yhdistettäisiin sinne. Eli kyllä tässä ollaan
saatu aikaan hyvin monia asioita, mutta tietenkin nopeammin voitaisiin
tehdä, ja sen takia mielestäni on tarpeen myös miettiä näitä muita
vaihtoehtoja. Tämä selvitys on aivan aiheellinen, jonka
kaupunginhallitus on tässä vastauksessaan luvannut.
 
 

Valtuutettu Asko-Seljavaara (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tuon terveisiä eduskunnasta, missä keskusteltiin yliopistolain
uudistuksesta. Espoolaiset sanoivat, että Aalto-yliopisto on Espoon
yliopisto. He rakentavat yhteisen kampuksen kaikille näille
korkeakouluille, jotka nyt yhdistyvät, ja Helsingissä se ei tule heidän
mielestään olemaan.
 
 

Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Bogomoloffin puheenvuoroon, jossa hän selosti tätä
espoolaisten itsekkyyttä, haluaisin kyllä todeta, että minusta
poliittisessa keskustelussa kuitenkin Helsingin puolelta ja myös
toivoisin, että muidenkin näiden 14 kunnan puolelta käytäisiin
rakentavaa, yhteistyöhön ja yhteiseen päämäärään tähtäävää
keskustelua eikä vahvistettaisi tätä itsekkyysajattelua. Koska kuitenkin
jatkossa uskon niin, että pääkaupunkiseutu ja Suomi tulee olemaan
riippuvainen toisistaan, ja jos nämä näkymät, mitä tulevaisuudesta nyt
eri lehdissä kirjoitellaan, osoittautuvat, niin entistä enemmän meillä on
syytä puhaltaa yhteen hiileen. Ja toivoisin, että me enemmän
rakentaisimme kuin pystyttäisimme barrikadeja kaupunkien ympärille.
 
Lyhyesti tästä toimistorakentamisesta,
kaupunkisuunnittelulautakunnassa on tällä hetkellä nimenomaan
muutettu keskustan toimistoasuntoja uudelleen asuinkäyttöön. Tämä
muutosprosessi on käynnissä, ja kaikki se, mitä tehdään, tullaan
tekemään.
 
 

Valtuutettu Kolbe

 
                                          Rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Edesmennyt englantilaisprofessori Gordon Cherry, joka toimi pitkään
International Planning History Societyn puheenjohtajana, totesi
viisaasti, että keskeinen kysymys tämänkaltaisissa prosesseissa on
kysyä ”how did we get there in the first place?”, eli mikä on kehityksen
tausta tässä. Ja kun nyt tätä selvitysehdotusta ollaan laatimassa, niin
soisin, että siinä olisi kaksi ulottuvuutta. Toisaalta katsottaisiin ikään
kuin todellakin, miten tähän tilanteeseen on tultu, eli eräänlainen
tällainen 1900-luvun historiakatsaus, jossa, niin kuin tiedämme,
Helsingillä on ollut aivan keskeinen rooli. Siis Helsingin rooli on
keskeinen sillä tavalla, että aikoinaan on tehty ratkaisevia päätöksiä,
jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tämä nykyinen tilanne on mikä on.
Jo vuonna 1912 kaupunginvaltuusto päätti, että Helsingin ainoa oikea
laajentumissuunta on pohjoiseen pääratoja pitkin, ja tämä on se
tilanne, jossa me nyt olemme, edelleenkin selvittelemme tätä idän ja
lännen suuntaa, jossa ongelmat ovat.
 
Tiedämme myös, että Helsingillä on ollut velvollisuutensa ja tehtävänsä
pureutua tähän teemaan. Ja nyt näkisin, että olisi aika uuden Yrjö
Harvian astua esiin. Kaupunkipolitiikan suurhenkilö Harviahan teki
1936 tällaisen laajan selonteon pääkaupunkiseudun kuntien
järjestämisestä. Silloinhan, ehkä monet muistavat, oli Kulosaaren
maalaiskuntaa, Haagan kauppalaa ja niin edelleen, ja koko tämä
valtava 1000-sivuinen katsaus antoi pohjaa sitten sille kehitykselle,
johon 10 vuotta myöhemmin päästiin tai päädyttiin eli tämä niin sanottu
valtioneuvoston tekemä suuri alueliitos. Lohdutus tässä asiassa on,
että selvitys ei merkitse yhdistämistä vaan antaa pohjaa, siis ikään kuin
kokoaa tämän olemassa olevan tilanteen, katsoo missä mennään ja
tekee ikään kuin kartoituksen nyt tämän teeman eri ulottuvuuksista,
joita täällä monet ovat maininneet, liittyy poliittiseen ja hallinnolliseen
toimintaan, kaavoitukseen ja liikenteeseen, asumiseen. Ja näkisin, että
tällaiset turvallisuusasiat, palo- ja pelastuskuviot ovat erittäin keskeisiä
teemoja, joiden kautta tätä metropolihallintoa tulisi katsoa.
 
Tiedämme myös, että tämä pitkä aikaväli, siis jos tänään tehdään
selvityspäätös, meillä on ehkä 5 tai 3 vuoden kuluttua jotakin luettavaa,
ja siitä saattaa kulua 10 vuotta hyvinkin ennen kuin päästään
päätöksentekoon tai eteenpäin. Eli nämä prosessit ovat hyvin hitaita ja
niiden luonteeseen kuuluu, niin kuin me kaikki kunnallispolitiikkaa
harrastavat tiedämme, juuri se, että asioita kootaan, analysoidaan,
sulatellaan, otetaan sisään, omaksutaan ja sitten katsotaan, mitä
syntyy poliittisen päätöksen tasolla. On hyvin kummallista ja maalaista,
kuten Asko-Seljavaara viittasi, tällainen nurkkapatriotismi tässä
yliopistokysymyksessä, että nyt rakennetaan jotakin Espoon yliopistoa
tai Vantaan yliopistokeskusta, jotka sitten asetetaan ikään kuin tämän
Helsinki-kuvion vastapainoksi, koska kaikki me tiedämme, että yhdessä
olemme enemmän. Ja siinä mielessä se, että noin miljoonan asukkaan
suomalainen pääkaupunkiseutu ei pysty katsomaan pikkuisen
laajemmin, tuntuu hyvin kummalliselta.
 
Historian lisäksi toivoisin, että tässä selvitysehdotuksessa käsiteltäisiin
todella laajasti kansainvälisten esimerkkien kannalta metropolihallinnon
malleja ja kuvioita. Meillä on Torontosta Tukholmaan ja Tokiosta
Buenos Airesiin erilaisia järjestelmiä ja järjestelyjä, joiden tunteminen,
esiin nostaminen ja havainnollistaminen voisi tämän hieman
nurkkapatrioottisen keskustelun nostaa vähän ylevämmälle ja
vertailevammalle tasolle. Eli katsottaisiin missä mennään, muutkin
kaupungit, pääkaupunkiseudut kamppailevat samanlaisten kysymysten
parissa. Emme ole yksin.
 
Helsinkiläinen ongelma, joka siis palautuu sinne vuoden -18 ehkäpä
kaupunkihistorian tyhmimpään päätökseen kaupungin
laajentumissuunnasta, on sen jälkeen tuottanut tätä dream & reality -
asetelmaa meidän kaupunkiimme. Ja Helsingin tragedia on todellakin
se, että omista päätöksistään johtuen on syntynyt se tilanne, johon nyt
pääministerikin viittasi, että meillä on tämä hajakeskitetty
yhdyskuntajärjestelmä täällä. Se on siis tosiasia, ei mikään unelma,
toisin kuin julkisuudessa on ymmärretty. Ja itse olen sitä mieltä, että
mikään ei viittaa siihen, että Helsingin vetovoima välttämättä kasvaa.
Me näemme tällaisen aaltoliikkeen kriisien ja kumousten jälkeen,
päinvastoin hyvin eskapistinen suhtautuminen kaupunkielämään on
ollut tosiasia, ja tämä koskee myös Helsingin historiaa. Mikään ei
takaa, että tämä suuri kasvu ja vetovoima on tällainen Jumalan antama
asetelma, joka elää ihmiskunnan loppuun saakka. Päinvastoin, me
voimme nähdä hyvin nopeastikin, ja tässä on ?
ympäristökysymyksistä moniin, moniin muihin asioihin, jotka saattavat
laukaista hyvinkin antiurbaanit poliittiset linjavedot tässä
yhteiskuntatilanteessa. Eli on suurenmoista, jos Helsinki nyt ottaisi
tämän aseman, joka sille kuuluu, eli tekee selkeän esityksen, josta
saamme hyvän keskustelupohjan koko tämän alueen asioiden
rjestämiselle.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Vapaavuori

 
                                          Arvoisa rouva puheenjohtaja.
 
Jos on jollekin jäänyt epäselväksi niin tämä on lempiaiheitani. Puhun
tästä mielelläni ja pitkään ja usein, varmasti kutakuinkin joka päivä
stä tai johonkin tähän liittyvästä tematiikasta eri puolilla Suomea,
viimeksi tänään Oulussa.
 
Muistan, joskus olin Kuopiossa, kun tehtäviini kuuluu kiertää
valtakuntaa, ja kyselin Kuopion päättäjiltä, että ”mitenkäs tämä teidän
asunto- ja kaavoituspoliittinen tilanteenne näyttää?”. He sanoi, että ”Se
näyttää hyvältä sen takia, että maalaiskunta tajuttiin yhdistää
kaupunkiin aikaa sitten. Ellei näin olisi, tilanne olisi tosi surkea.” Stefan
Johanssonille voin todeta, että aion puhua tästä jatkossakin,
selvitetään tai ei, joka välissä. Minusta se kuuluu demokratiaan.
 
Täällä aloitteessakin mainittiin ja on puhuttu tästä kolmen ministerin
aloitteesta. Ainakin minä olen kamalan tyytyväinen siihen aloitteeseen.
Minä uskon, että se omalta osaltaan vei tätä prosessia vähän
eteenpäin. Omalta osaltaan oli, vaikka pikkuriikkiseltä osaltaan,
vaikuttamassa siihen, että tämä keskustelu jatkuu ja se pikkuhiljaa
kypsyy ja jossain vaiheessa prosessia tulee joku uusi ulostulo, joka nyt
tässä tapauksessa on ollut sitten kaupunginvaltuuston ponsi silloin
kesällä, joka on hieno asia.
 
Peruskysymys minusta on se, että meillä on joka tapauksessa
seudulliset asuntomarkkinat. Meillä on joka tapauksessa seudulliset
työssäkäyntimarkkinat, ja meillä on joka tapauksessa seudulliset
asiointimarkkinat, mutta meillä on kunnallinen itsehallinto, kunnallinen
verotus ja kunnallinen kaavoitusmonopoli, ja nämä eivät vain
yksinkertaisesti mätsää. Ja tähän liittyen uskallan myös väittää, että
olen poikkeuksellisesti jyrkästi eri mieltä valtuuston arvoisan
varapuheenjohtajan Bogomoloffin kanssa siitä, että missä päin
Suomea kuntaliitoksilla oikeasti olisi saavutettavissa eniten.
 
Tähän liittyen olen suhtautunut kautta aikain skeptisesti erilaisiin
seutuhallintomalleihin, koska niihin yleensä on sisäänrakennettuna
sellainen ajatus, että kaavoitus ja verotus ovat sen jälkeen eri tasolla.
Se on ehkä niiden huonoin puoli, että sitten se pitäisi olla sellainen
seutuhallintomalli, jos kaavoitusratkaisut siirretään seutuhallinnolliselle
tasolle, siihen pitää liittyä myös jonkin tyyppinen verotulotasaus. Ja
ilman tätä ulottuvuutta seutuhallinto ei ratkaise tätä perusongelmaa.
Mutta joka tapauksessa on minusta hyvä, että selvitetään muitakin
malleja kuin kaupunkien yhdistämistä, ja se on joka tapauksessa hieno
asia, siitä ei ole mitään haittaa.
 
Professori Kolbelle kerrottakoon, että minäkin olen Harviani lukenut.
Toissakesänä taisin tankata suurimman osan siitä, on muuten erittäin
validia edelleenkin. Kieli on hieman vanhahtavaa, mutta perusongelmat
ovat edelleen samat vuonna 2008 kuin mitä ne olivat vuonna -36.
Siihen liittyen haluaisin yhtyä mielelläni kollega Braxin puheisiin siitä,
että sen selvityksen pitää olla hyvä. Ei se pidä olla niin ehkä
perusteellinen kuin Harvian selvitys, Harviahan teki sitä 8 vuotta,
vuodesta -28 vuoteen -36 ja sitten -46 tuli päätökset, mutta sen pitää
olla hyvä. Minä en haluaisi uskoa kuten valtuutettu Brax, mutta uskallan
väittää, että teki sen kuka tahansa niin sen teki väärät tahot.
Tärkeämpää kuin se, ketkä sen tekevät, on se, että se on objektiivinen,
se on hyvä, se on perustavaa laatua oleva.
 
Siinä meidän ministereiden ulostulossa silloin jokin aika sitten ikään
kuin ironian kohde oli se, että tässä valtakunnassa selvitetään mitä
pienempiä asioita erilaisin komiteoin ja tätä isoa asiaa osa ei edes
suostu selvittämään. Ja sehän tässä on omituista, ja sen takia tästä on
vaikeaa käydä älyllistä ja järkevää keskustelua. Me haluamme
selvityksiä tästä asiasta, ja tämä hienoa asia pitää selvittää, jotta me
voimme käydä kunnon keskustelua ja jotta kansalaisilla olisi
mahdollisuus oikeasti ottaa osaa siihen keskusteluun. Ja se on tässä
kaikkein tärkeintä.
 
Ja lopuksi, ollakseni vielä kerran valtuutettu Bogomoloffin kanssa eri
mieltä, pitää sanoa vanha viisaus, että paras on hyvä vihollinen. Ellei
parasta voi saada niin hyväkin on ihan hyvä.
 
 

Valtuutettu Hakanen (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Vapaavuorelle haluaisin todeta, jos hän ei sitä satu
muistamaan, että meillä on myös eurooppalaiset työmarkkinat,
eurooppalaiset markkinat monella muullakin alalla. Ei siitä seuraa se,
että meidän pitää luopua kunnallisesta itsehallinnosta. Ei tämän tason
argumenteilla voi perustella sitä, että kunnat pitää yhdistää.
 
Talouselämän puolella toimitaan tässä suhteessa nykyään aika paljon
modernimmin, puhutaan verkostomaisesta yhteistyöstä ja monista
itseohjautuvista yksiköistä ja kaikenlaisesta muusta, joka tuntuu
kunnallishallinnossa ja valtioneuvostossa olevan aivan vieras
mahdollisuus. Kyse ei mielestäni ole myöskään siitä, halutaanko
selvittää jotain, vaan kysymys on siitä, mitä halutaan selvittää, ja sen
taustalla taas on erilaisia tavoitteita ja erilaisia arvoja. Halutaanko
painottaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, asukkaille tärkeitä
peruspalveluja, vai halutaanko painottaa sitä, että grynderit saavat
paremmin, enemmän ja isompia maa-alueita?
 
 

Valtuutettu Huhtamäki (vastauspuheenvuoro)

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tälle selonteolle ja selvitykselle on tietysti toivottava hyvää menestystä,
mutta valtuutettu Vapaavuori peräänkuulutti sen hyvyyttä, se on
tärkeää, mutta pidän kyllä sen hyvyyden yhtenä osatekijänä sitä, että
se on myös hyvin rehellinen. Tällä lähinnä ajattelen sitä, että vaikka
meissä nyt asuukin pieni vantaalainen ja pieni espoolainen, myös aika
suuri kauniaislainen, eli tarkoitan sitä, että tämän asian taloudellinen
puoli pitäisi kyllä selvittää samalla perusteellisesti. Ja kuka ottaa
vastuun siitä, että esimerkiksi nyt noin arviolta 15 000, 20 000
virkamiestä tästä kokonaiskoneistosta joutuu 10, 15 vuoden kuluttua ?
muihin tehtäviin? Koska ilman sitä tämän hankkeen teho ei ole riittävä.
Ja nimenomaan minusta se, että se torjuu byrokratiaa ja purkaa sitä, se
on keskeinen kysymys, enemmän kuin ehkä nämä maantieteelliset
asiat.
 
 

Valtuutettu Vehviläinen

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Haavisto esittää, että laadittaisiin asiantuntijaselvitys
metropolihallinnon järjestämisvaihtoehdoista. Nyt täällä on puolitoista
tuntia keskusteltu tästä, tulisiko tällainen selvitys tehdä aivan kuin
vastaus olisi epäselvä, miten tulisi toimia.
 
Yhdyn täysin kaupunginjohtaja Pajusen avaavaan, selventävään
puheenvuoroon, mitä muutama viimeinen rivi ? vastauksessa
tarkoittaa. Valtuuston kesäkuinen päätös pitää sisällään näiden
vaihtoehtojen selvittämisen, ei siinä ole yhtään epäselvää.
Valtuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä ja pääkaupunkiseudun
neuvottelukunnan jäsenenä ymmärrän täysin sen, että Helsinki aikoo
käynnistää omana hankkeenaan eri vaihtoehtojen selvittämisen, koska
toistaiseksi ei ole syntynyt pääkaupunkiseudun kuntien yhteistä tahtoa
yhteisen selvityksen tekemiseksi. Nykyisen lainsäädännön vallitessa
Helsinki ei voi pakottaa muita pääkaupunkiseudun kuntia sulautumaan
yhdeksi suureksi kaupungiksi, vaikka me niin näkisimmekin hyväksi ja
ymmärtäisimme tätä seutua paremmin suuruuden edun. Suuruuden
ihannointi sellaisenaan ei ole mielekästä. Ehkä meillä on
ajankohtainen, hankala esimerkki HUSista, joka väkisin runnottiin läpi,
vaikka ei oltu loppuun asti pohdittu, mitä se suuruus tuo tullessaan.
 
Yhdyn täysin valtuutettu Braxin näkemykseen siitä, että haitat ja hyödyt
tulee seikkaperäisesti selvittää. Meidän tulee kyetä vastaamaan
kansalaisten ja kuntalaisten toiveisiin ja ajatuksiin siitä, että
yhdistämällä kunnat saisimme enemmän palveluja, saisimme palvelut
nopeammin ja saisimme palvelut halvemmalla, purkamalla byrokratiaa.
Mitä se byrokratia on?
 
 

Valtuutettu Lohi

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Täällä on nyt hieman erimielisyyttä siitä, että mitä pitäisi selvittää ja
mihin pitäisi pyrkiä.
 
Valtuutettu Anttila korosti sitä, että pitäisi selvittää ainakin 6 kunnan,
näiden YTV-kuntien lisäksi Sipoon ja Kirkkonummen, syventyvää
yhteistyötä tai yhdistymistä. Tuohon ryhmään minusta sitten kuuluisi
kyllä Keravakin. Ei minulla mitään tämän asian selvittämistä vastaan
ole, mutta jos taas viittaan valtuutettu Bogomoloffin puheenvuoroon,
jossa hän käytti sanaa ”kaikki tai ei mitään”, niin silloin hän tarkoitti 3
kunnan + Kauniaisen yhteistyötä tai liittämistä, miten se nyt oli. Minä
luulen, että jos ajatuksemme on täällä Helsingissä ”kaikki tai ei mitään”,
lopputulos on sitten ”ei mitään”.
 
 
Minusta Helsinki voisi ensimmäisenä ja vaatimattomampana
vaihtoehtona selvittää nyt sitten yhdessä tai erikseen muiden
selvitysten kanssa Helsingin ja Helsingin maalaiskunnan yhdistymistä.
Käytin nyt nimeä Helsingin maalaiskunta tarkoituksella, mehän
tiedämme, että tämä kunta on muuttanut nimeään Vantaan kaupungiksi
70-luvulla, mutta se ei kuitenkaan tätä varsinaista asiaa muuta.
Suomen useiden kaupunkien ympärillä tai liepeillä on ollut
maalaiskunta. Kaupunkien ja ympärillä olevien maalaiskuntien
yhdistyminen on kuitenkin muualla Suomessa suurin piirtein
tapahtunut. Näin on tapahtunut esimerkiksi Kuopiossa, Mikkelissä,
Heinolassa, Rovaniemellä ja pitkän prosessin jälkeen Jyväskylässä. Ja
kaikissa näissä tapauksissa maalaiskunnat, jotka aluksi ovat
suhtautuneet hyvin kielteisesti tällaiseen yhdistymiseen, ovat siihen
kuitenkin sitten suostuneet tai hyväksyneet asian. En pidä hyvänä
pakkoliitoksia, mutta joissakin tilanteissa en nyt niitä aivan sulkisi pois.
 
Mitä nyt sitten nimenomaan Espooseen tulee, niin minusta se on täysin
realistista, että Espoo ei halua tulla mukaan. Se on vanha, heidän
mielestään jo keskiaikainen kunta, vanhempi kuin Helsinki, ja heidän
identiteettinsä on sellainen, että on turha puhumalla yrittää edes
taivuttaa. Mutta nyt kun Vantaallakin on liikahdettu tähän Vantaan ja
Helsingin yhdistymisen suuntaan, niin minusta siihen pitäisi
ensimmäisenä tarttua. Helsingin ja Vantaan kohdalla asia on
jälleenyhdistymisestä, ihan kuin Saksassa tapahtui 1990. Nythän on
niin, että Kustaa Vaasa 1550 irrotti Helsingin eli Helsingforsin ? .
 
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Täällä on näitä historiallisia katsauksia pidetty valtuutettu Kolben ja
Lohen puolelta. Ne ovat ihan arvokkaista sinänsä. Helsinki ja Vantaa -
kombinaatti ei vain minun nähdäkseni tuo sitä lisäarvoa tähän, mitä
ollaan hakemassa. Ollaan hakemassa riittävää liikkumatilaa
maapolitiikalle ja ollaan myös hakemassa varmastikin sellaista
mahdollisuutta, että läntinen rannikkoseutu olisi mukana. Vanha
sanonta on, että ”go west”, ja länsi on aina ollut se, joka on vetänyt
puoleensa, ja näin ollen tämä olisi se tärkeä suunta.
 
Itse asiassa luulen, että Espoo-kortti pelattiin pois jo 50- ja 60-luvulla.
Espoohan oli silloin pieni, 50-luvulla pieni, voisi sanoa maalaiskunta.
Siellä elinkeinorakenne oli hyvinkin toisenlainen kuin tänä päivänä, ja
silloin tämä asia olisi ehkä ollut jotenkin hoidettavissa, mutta tänään
varmastikaan ei enää. Se juna on erittäin suurella todennäköisyydellä
mennyt. Ja minulta voi tulla hakemaan sitten leivoskahvia, jos tällainen
kombinaatio joskus syntyy, niin kaikki läsnäolijat + omaiset, tervetuloa.
Kyllä perikunta maksaa.
 
Eli tämä menee näin, mutta sitten vielä puheenjohtajalle yksi asia, mikä
on askarruttanut tässä koko debatissa, että tämän aloitenipun
käsitteleminen yhtenä palikkana tänään tulee olemaan varmasti aika
raskasta. Mutta jos puheenjohtaja on päättänyt, että niin tehdään, niin
niin tehdään, mutta olisi ollut tietysti armollista pistää se listan
viimeiseksi asiaksi.
 
(Puheenjohtajan välihuomautus.)
 
 

Valtuutettu Soininvaara

 
Olisin voinut tietysti käyttää tämän myös vastauspuheenvuorona
Bogomoloffille, koska olen hänen kanssaan nyt kyllä aika eri mieltä.
Olen samaa mieltä siitä, että olisi hyvä, jos Helsinki ja Espoo
yhdistettäisiin, mutta se saattaa olla hieman hankalaa. Nimenomaan
maapolitiikkaa ajatellen Helsingin ja Vantaan yhdistäminen on paljon
otollisempaa kuin Helsingin ja Espoon yhdistäminen, koska Espoo
pystyy käyttämään omaa maa-alaansa, mutta Vantaa ei pysty. Ja jos
Helsinki ja Vantaa yhdistetään, niin kaupunkirakenne muuttuu aivan
olennaisesti toisenlaiseksi. Mutta samalla siitä kyllä sitten puuttuu
Espoo, ja ei ole kauhean vaikea ennustaa, että tämä johtaa aivan
täydelliseen taloussotaan Helsingin ja Vantaan kanssa toisaalta ja
Espoon kanssa toisaalta. Sen jälkeen se tehostuu vielä aivan
huomattavasti suuremmaksi, ja siitä taloussodasta, joka näin syntyy,
niin siitä kyllä kärsii koko seutu.
 
 

Aloite 6

 

Valtuutettu Lohi

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Aloitteen tarkoituksena oli saada selvitystä tästä mielestäni tärkeästä
asiasta. Esimerkiksi Helsingin Energian entinen toimitusjohtaja Aimo
Puromäki on pitänyt ydinkaukolämpöä hyvin vakavastikin otettavana
asiana. Asia on tietenkin erittäin mutkikas, se liittyy tietenkin myös
ilmastopolitiikkaan.

Aloitteeseeni tulleessa vastauksessa on asiaa käsitelty niin, että
ymmärsin, että on tuskin mahdollista nykyisestä Loviisan
ydinvoimalasta tätä lämpöä hyödyntää, se vaatisi liian suuria
muutoksia. Mutta jos kuitenkin sinne rakennetaan uusi yksikkö, niin
silloin tätä asiaa mielestäni kannattaisi selvittää edelleen. Ja olen
tyytyväinen siihen, että Helsingin Energia ilmoittaakin jatkavansa tätä
selvitystyötä.
 
 

Valtuutettu Asko-Seljavaara

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olen samaa mieltä valtuutettu Lohen kanssa siitä, että jos 6.
ydinvoimala rakennetaan Loviisaan eli Fortum saa tämän kaupan, niin
kyllä he ovat luvanneet johtaa tätä lauhdevettä Helsinkiin, ja se on
kuulemma täysin mahdollista. Ei sen tarvitse olla niin lämmintä kuin
patterivesi. Jos siinä on pienikin ero, parin asteen ero, sen ulkoisen
lämpötilan välillä, niin se toimii kuulemma, vaikken olekaan insinööri.
 
 

Aloite 7

 

Ledamoten Dahlberg

 
Tack fru ordförande.
 
Jag läser här till min glädje naturligtvis det här sista stycket, där jag ser
att staden har tagit den här saken på allvar och gör det möjligt för sina
anställda att lära sig på kurs att skriva ännu lite klarare och tydligare.
 
Mutta tässä vastauksessa lukee myös, että ”säännön mukaan
viranomaisen on käytettävä asiallista, ymmärrettävää ja selkeää kieltä”.
Ja sitten kun katson vähän alaspäin, niin siinä lukee, että ”asiakirjojen
ulkoasuun liittyvät teknisluonteiset ohjeet perustuvat ISO- ? –
ymmärsittekö? – standardeihin”. Eli jos tämä olisi selkokieltä, niin silloin
ne olisi avattu ja kirjoitettu ulos. Jatkossa olisi hyvä tehdä näin, koska
emme me kaikki tunne näitä lyhennyksiä.
 
 

Aloite 9

 

Valtuutettu Helistö

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Olen tehnyt muutamien muiden valtuutettujen kanssa aloitteen siitä,
että joukkoliikennevälineisiin, linja-autoihin ja ratikoihin, niiden
etupuskuriin voitaisiin kiinnittää teline, johon voisi matkan ajaksi
kiinnittää 2 tai 3 polkupyörää. Minä olen nähnyt itse tällaista tapahtuvan
Yhdysvalloissa, ja sittemmin minä olen saanut kuulla, että myös
muualla maassa on tämäntyyppistä järjestelmää hyödynnetty
joukkoliikenteen ja fillaroinnin yhdistämiseen.
 
Joukkoliikennelautakunta on antanut hyvän vastauksen, jossa
ykskantaan todetaan, että ensinnäkin aloite on lainvastainen ja sen
lisäksi myös erittäin epäkäytännöllinen. Uskottakoon nyt sitten kerralla,
että tällaista järjestelmää ei Helsinkiin saada aikaiseksi, mutta tähän
asiaan meidän kannattaa palata jatkossakin. Tarkoitan siis sitä, että
jatkossa meidän raitiovaunumme ja ainakin osa linja-autoista pitäisi olla
myös polkupyörien kuljetukseen mahdollisia, vähän samaan tapaan
kuin lastenvaunut tuodaan keskiovesta sisään, periaatteessa olisi hyvin
järkevää, jos kuhunkin bussiin tai ratikkaan voisi nostaa 3, 4
polkupyörää. Jonnekin sinne keskialueelle jätettäisiin sen verran tilaa.
 
Eli halukkaat voivat tulla allekirjoittamaan aloitteen, jonka hetken
kuluttua luon paperille.
 
Kiitos.
 
 

Aloite 18

 

Valtuutettu Helistö

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
 
                                          Vaihtelun vuoksi tulen tälle puolelle.
 
                                          Hyvät valtuutetut.
 
Olen tehnyt aloitteen raitiovaunupysäkkien rakentamisesta. Ainakin
minua on raivostuttanut se tapa, miten jotkut raitiovaunupysäkit, jotka
ovat kadun keskialueella, rakennetaan sellaisiksi, että vain
raitiovaunupysäkin toisessa päässä on suojatie ja toisessa päässä ei
ole suojatietä. Sehän ei vaikuta ratikan käyttäjien kulkutottumuksiin
millään lailla, eli tarkoitan tällä sitä, että ratikkapysäkiltä lähdetään pois
siitä päästä, johon suuntaan ollaan kulkemassa. Ainakin
Helsinginkadulla useita kymmeniä kertoja olen nähnyt tilanteita, jossa
huonosti liikkuvat jalankulkijat, vaikka ratikkapysäkille on rakennettu
isoja aitoja ja muita esteitä, kulkevat niin sanotusti siitä päästä pois,
jossa ei ole suojatietä. Ja se on tavattoman suuri liikenneriski tai
onnettomuusriski.
 
No, nyt vastauksessa selvästi tiedetään, missä valtuutettu Helistö itse
asuu, koska juuri se raitiovaunupysäkki kyllä voidaan jatkossa muuttaa
tällaiseksi kahden suojatien pysäkiksi. Mutta erityisesti minä ihmettelen
vastauksen ja käytännön ristiriitaa. Vastauksessa sanotaan
loppuvaiheessa selkeästi: ”uusia katuja rakennettaessa ja laajoissa
peruskorjauksissa lähtökohtana on suojateiden rakentaminen
pysäkkien molempiin päihin”. Voisin nyt oikeastaan
apulaiskaupunginjohtaja Saurille osoittaa sanani, että käypä
katsomassa Helsinginkadun uutta raitiovaunu 9:n pysäkkiä,
Fleminginkadun ja Helsinginkadun risteyksessä. Pysäkki on rakennettu
vastoin niitä periaatteita, joita rakennusvirasto ja
joukkoliikennelautakunta kertovat noudatettavan. Minun mielestäni on
ihmeellistä, että uusi ratikkapysäkki rakennetaan väärin.
 
 

Aloite 23

 

Valtuutettu Abdulla

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Kun tein tämän aloitteen, se oli sydämen asia, oikeasti. Minä olen
miettinyt pitkään, että lasten, varsinkin maahanmuuttajataustaisen
lapsen päivähoidossa, näkee paljon sellaisia lapsia, jotka ovat käyneet
päivähoidon tai syntyneet Suomessa ja myös käyneet koko
päivähoidon läpi, pääsevät koulutukseen. Ala-asteella aloittivat ja
käyneet myös koko peruskoulun, mutta siitä huolimatta heidän suomen
kielen taitonsa ei ole kunnossa eikä suomalainen yhteiskuntatietämys
ole kunnossa, eikä myöskään oma äidinkieli ole vahvuus. Eli tällainen
varhaiskasvatuksen puutteellisuus minua eniten häiritsi. En tehnyt
mitään tilastojen taustaa tai mitään sellaista, vaan minä olen tehnyt
sen, kuten sanoin, sydämen asiana ja kokemusten kautta, mitä minä
olen nähnyt kentällä.
 
Silloin minä pyysin, että selvitetään maahanmuuttajalasten päivähoidon
käyntiresursseja ja henkilökuntaa ja lähinnä, miten näitä lapsia
ohjataan ja opastetaan. Se oli minulle lähellä, että selvitetään
nimenomaan henkilökunta, joka on päivähoidon ja lasten kanssa
tekemisissä, se lähinnä oli minun ajatukseni. Mutta miten on käynyt?
Tässähän on vastaukset, ja täällä sosiaalilautakunta, joka on
nimenomaan minun mielestäni näissä asioissa eniten asiantuntija,
lähettää, että he ovat selvittäneet, valitettavasti asian vierestä. He ovat
selvittäneet asioita, mitä minä en pyytänyt. Esimerkiksi tässä todetaan,
että päivähoitoyksiköiden esimiehille on järjestetty täydennyskoulutus
monikulttuurisen ivähoidon johtamisesta, päivähoidossa
käynnistetään syksyllä 2008 maahanmuuttajatyön tekijöiden esimiehille
lasten kotikielen opastus ja kehittämisen koulutushankkeet jotakin
2009, siihen on varattu joku vara. Kaikkea tällaista, mitä minä en
oikeasti pelkästään tarkoittanut, että maahanmuuttajien lasten
päivähoidon resurssien tarvetta selvitetään, en tarkoittanut pelkästään
päivähoidon yksiköiden ja esimiehille järjestetyn täydennyskoulutuksen
selvittämistä, enkä tarkoittanut monikulttuurisen päivähoidon johtamista
oikeasti.
 
Lähinnä minua kiinnosti tämä resurssien selvittäminen. Ajatuksena oli
hyvä varhaiskasvatus, mikä edellyttää sitä, että lapsi saa riittävästi
tukea ja ohjausta, ennen kaikkea erityishuomiota, jota lapsi tarvitsee.
Kaikkihan me tiedämme, erityistarvetta on maahanmuuttajalapsilla
paljon. Myös monet maahanmuuttajavanhemmat toivovat, että on
riittävä henkilökuntaresurssi, kun puhutaan kasvattamisesta, se on
ohjaamistyötä. Ja myös he tarvitsevat enemmän aikaa henkilökunnalta
kasvatukseen liittyvissä asioissa, mutta jos henkilökunnalla on kiire, he
eivät välttämättä aina ehdi purkaa kaikkia asioita. Sen takia minä
toivon, voi olla, että minä olen aloitteeni selvittänyt vähän huonosti,
mutta joka tapauksessa nyt pyydän aloitteeni palauttamista. Pyydän
aloitteeni palautusta, että selvitetään henkilökunnan riittävyys
maahanmuuttajataustaisten lasten parissa työskentelevien
ivähoidossa.
 
 
Kiitos.
 
Ja minä toivon, että saisin tässä tukea, kun halutaan hyvä
varhaiskasvatus.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Näre

 
                                          Arvoisa puheenjohtaja.
 
                                          Kannatan valtuutettu Abdullan esitystä.
 

Valtuutettu Hakanen

 
                                          Puheenjohtaja.
 
Minäkin pidän tärkeänä, että tämä asia palautetaan. Helsingin pitäisi
tällaisissa asioissa kyllä pyrkiä löytämään aktiivisesti sellaisia
vastauksia myös aloitteisiin, joissa tähän ongelmaan suhtaudutaan
koko laajuudessaan vakavasti ja katsellaan sitä kaikilta puolilta,
mieluummin vielä laajemmin kuin aloitteessa on esitettykään kuin
päinvastoin.
 
 

Valtuutettu Vehviläinen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Varmaan on näin, että resurssivajetta esiintyy aina, vaikka tarjontaa
lisättäisiinkin. Täällä kuitenkin liitteessä 33 sosiaalilautakunnan
lausunnossa, joka löytyy asiakirjasta sivulta 165, niin todetaan, että
vuoden 2009 talousarvioesitykseen, esityksessä on varauduttu siihen,
että näissä päivähoitomäärärahoissa on erityisesti otettu huomioon ne
ryhmät, joissa on maahanmuuttajataustaisia lapsia enemmän kuin
tavallisissa ryhmässä. Ja näin ollen tämä on niin kuin lupaus siitä, että
tähän aloitteeseen on reagoitu ja tilannetta pyritään parantamaan,
mutta että onko sekään riittävä, niin se saattaa olla hyvin
ryhmäkohtaista ja kaupunginosakohtaista, minkä verran on riittävästi.
Mutta tämä vastaus yrittää olla vastaus siihen pulmaan, jonka
valtuutettu Zahra Abdulla on ihan aiheellisesti esittänyt.
 
 

Valtuutettu Björnberg-Eckell

                     
Tack, ordförande.
 
Tämä asia on todella tärkeä ja se, että lapset,
maahanmuuttajataustaiset lapset oppivat tarpeeksi hyvin joko
suomenkieltä tai sitten ruotsinkieltä ennen koulua on kyllä niin
keskeinen asia, että sinne ehdottomasti tarvitaan tietoisia malleja. Ja
ehkä myös olisi hyvä ajatella sitä, että, varsinkin silloin, kun on
kyseessä jo vähän vanhemmat tarhalapset, että yritettäisiin saada
vanhempia, joku äiti sinne mukaan tarhaan, joka pystyisi samalla
tuomaan sitä kulttuurista ymmärtämystä ja ehkä sitten itsekin
sellaisena tulkkina.
 
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on tehty erittäin onnistunutta
integraatiota ja pidän ihan hyvänä, jos voidaan hakea malleja sieltä,
missä näissä asioissa on hyvin onnistuttu. Ja sielläkin korostetaan kyllä
sitä kielitaitoa, joka on edellytys sille, että pystytään selviämään
koulussa ja yhteiskunnassa. Kielitaidon oppiminen on äideille erittäin
tärkeää myös.
 
Kiitos.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kuuntelin hieman häkeltyneenä tätä keskustelua, koska minun
mielestäni tässä on kyllä hyvin vakavasti vastattu tähän. Varmaan me
voimme oppia muilta ja muualta, mutta totean kyllä, että Helsingissä on
tehty uraauurtavaa työtä. Ehkä tämä vastaus ei avaudu sitten kaikille,
mutta tämä S2 on siis suomi toisena kielenä. Me yritämme myös näitä
kielellisiä valmiuksia antaa maahanmuuttajalapsille. Meillä on hyvin
monipuolista toimintaa, maahanmuuttajaäitejä, isoäitejä ja heidän
lähipiiriään myös näkee paljon päiväkodeissa. Kierrän itse hyvin paljon
kentällä ja näen tämän toiminnan, minun mielestäni on hyvin
häkellyttävää ikään kuin kuulla, että meillä Helsingissä ei olisi otettu
vakavasti maahanmuuttajaperheiden asemaa ja niitä ongelmia, joita he
kohtaavat, jotka ovat erilaisia kuin täällä iät ja ajat olleitten ihmisten
ongelmat.
 
Että me pyrimme kyllä vakavasti suhtautumaan näihin kysymyksiin ja
niin kuin näkyy, että kysymys on ollut kuitenkin suhteellisen suppea,
siihen on aika laajasti vastattu. Ja vakavasti tämä asia on otettu.
Oletan, että on varmaan hyvä jossakin vaiheessa sitten keskustella
kysymyksen tekijän kanssa siitä, että mitä hän oikeasti vielä haluaa. En
usko, että palautus on vastaus tähän kysymykseen.
 
 

Valtuutettu Abdulla

 
Puheenjohtaja.
 
En kiellä, että jotain on yritetty ja tässä kyllä vakavastikin asia on otettu
huomioon, en sitäkään epäile. Mutta minun huoleni on, että kaikki
nämä meidän selitykset pelkästään eivät riitä papereiden tasolla, jos ?
toisenlainen. Että oikeasti päivähoidossa näkee paljon lapsia, joilla on
myös muitakin integraatiopuutteita kuin pelkästään S2. Totta kai S2 on
tärkeä eli oma äidinkieli ja suomenkieli lisäksi, se suomenkieli on tärkeä
ja myöskin oma äidinkieli.
 
Mutta siinä myöskin on ongelmallista se, jos on päivähoidossa, niin
henkilökuntaresurssista on pulaa. Tai on vaihteleva henkilökunta, kun
sairaslomia ynnä muuta on olemassa. Niin meidän lapset oikeasti,
vaikka ne käyvät päivähoidossa, niin ne eväät, mitä he saavat ovat tosi
vähäisiä, koulumaailmalle. Ja tästä asiasta on kyse, että tarvitaan lisää
auttavia käsiä ja siihen tämä aloite on perustunut.
 
 

Valtuutettu Ingervo

 
Kiitos puheenjohtaja.
 
Ihan jäin miettimään, että minkälaiset kriteerit yleensä on näille
positiivisen diskriminaation rahoille, niiden käytölle. Opetuspuolella ei
tietääkseni ainakaan S2-opetukseen jouduta käyttämään positiivisen
diskriminaation rahaa ja siksi mielestäni on ongelmallista, että
sosiaalipuolella sen kerran, kun saadaan uutena sinne päivähoitoon
positiivisen diskriminaation rahaa, niin sitä sitten pistettäisiin
nimenomaan tähän tarkoitukseen. Vaikka se on myös tärkeä asia, että
S2-opetusta on, erittäin tärkeä, niin minun mielestäni sen pitäisi olla
itsestään selvää niin, että näitä rahoja voidaan sitten käyttää
esimerkiksi ryhmäkoon pienentämiseen tai johonkin muuhun
tukihenkilöstön hankkimiseen sinne arkeen eikä vain vierailevaan S2-
opetukseen silloin tällöin, joka pitäisi itsestäänselvyys olla jo tässä
vaiheessa Helsingissä.
 

Valtuutettu Abdulla

 
Puheenjohtaja.
 
Kun asia on niin, että varhaiskasvatus on, mikä on tässä salissa, niin
minä pyydän vielä toivomusponnen eli:
 
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että varmistetaan
maahanmuuttajataustaisten lasten tuen ja ohjauksen
riittävyys ivähoidossa.
 
Ja minä olen jättänyt tämän ponnen tuossa kirjallisena.
 
 

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto

 
Kiitoksia puheenjohtaja.
 
Tuen Zahra Abdullan pontta. Minun mielestäni pitäisi olla niin, että
suomi2-opetukseen taataan riittävät resurssit joka tapauksessa ja kyllä
minä näen sen vähän vaarallisena kehityksenä, jos positiivisen
diskriminaation määrärahaa aletaan käyttää suomi2-kielen liian
vähäisten resurssien paikkaamiseen.
 
Koska minun mielestäni on tärkeää muistaa se, että mitä varten me
olemme alun perin ottaneet käyttöön positiivisen diskriminaation
äräraha. Sen ideana on ollut nimenomaan tasoittaa sosiaalisia eroja
ja nuorten välillä. Ja niin kuin tiedetään, niin siinähän on tärkeänä
laskentaperusteena ollut nimenomaan se, että mikä on kunkin alueen
esimerkiksi työttömien ja toimeentulotukien saavien ja
yksinhuoltajaperheiden määrä. Ja siten on nimenomaan pyritty siihen,
että sosiaaliset lähtökohdat eivät tuottaisi eroja lasten ja nuorten
hyvinvoinnin välille.
 
 
Ja minä näkisin näin, että suomi2-kielen resurssit tähtää oikeastaan
vähän eri asiaan, että siinä ei välttämättä. Toki lapsi tarvitsee erityistä
huomiota, jos hän on maahanmuuttajataustainen, mutta siinä on kyse
eri asiasta kuin sosiaalisista ongelmista. Ja sen vuoksi minä olen
huolissani oikeasti pd-rahojen riittävyydestä, jos lähdetään sotkemaan
nämä kaksi kategoriaa toisiinsa, minun mielestäni se ei ole hyvä tie.
 
 

Aloite 24

 

Valtuutettu Könkkölä

 
Puheenjohtaja.
 
En aio esittää asian palauttamista enkä pontta, mutta aion esittää
muutaman huomion tästä. Otin tänään selvää siitä sosiaalivirastosta,
että missä vaiheessa tämä asioidenkäsittelyryhmä on ja kyllä sitä on
siellä valmisteltu, mutta ei sitä vielä ole nimitetty. Ja sitten soitin vielä,
kun satun tuntemaan hyvin kaupungin vammaisneuvoston
puheenjohtajan Maija Könkkölän, että onko hän kuullut, missä
vaiheessa on. Niin ammattineuvoston puheenjohtaja ei ollut tiennyt,
että missä vaiheessa tämä asiakasryhmän perustaminen on. Mutta
kyllä minä uskon siihen, koska täällä papereissa sanotaan, että
sellainen perustetaan ja apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen varmaan
vielä vahtii, että kyllä se tulee, koska nämä aikaisemmat kokemukset
kuljetuspalvelusta ovat niin onnettomia, vaikkakin lautakunnan
puheenjohtaja ? joka vaiheessa sanoi, että kaikki on hirveän hyvin,
mutta vammaiset eivät oikein uskoneet häntä tässä asiassa.
 
Itse tähän Palmiaan siirtymiseen ei suhtauduta mitenkään kielteisesti
vaan myönteisesti sen takia, koska asiat eivät voi muuttua
huonommiksi. Ja varmasti kaupungin ohjausmahdollisuudet oman
toiminnan kautta ovat huomattavasti paremmat, mitä aikaisempi hyvin
monimutkainen kombinaatio, missä oli liian monia eri ulkopuolisia
tuottajia ja tekijöitä, että saataisiin hyvin toimimaan. Koska parhaiten
menestyivät ne 20, joilla ei ollut kyytiä, he saivat rahaa, vaikka eivät
tarvinneet ketään kuljettajaa, ja vammaiset ja vanhukset jäivät välillä
ilman kyytiä.
 
Mutta minä haluaisin korostaa yhtä asiaa, mikä tässä on kyllä
harmillista, kun ei tämmöistä aloitetta ? luette ihan loppuun asti, koska
aloitteen lopussa minä ehdotan nimenomaan, että käytetään myös
vammaisia ammattilaisia. Ei pelkästään käyttäjää. Meillä on myös
logistiikka-alan koulutettuja vammaisia ihmisiä, jotka ehkä pystyisivät
näkemään nopeammin, mitä ongelmia on. Tällaista apua yritettiin 3–4
vuotta sitten tarjota kaupungille ja minulla on vielä tallessa nämä
paperit, missä kerrottiin kaikki ne ongelmakohdat, mitkä tulee sille
systeemille, mikä sitten aikanaan valittiin, mutta sitä ei haluttu ottaa
vastaan ja kuunnella. Että toivoisin, että kun tämä asia menee tässä
eteenpäin, minä uskon, että Palmialla on varmasti ihan vilpitön halu
hoitaa nämä asiat kunnolla, että käytettäisiin monipuolisesti
asiantuntijoita tässä, myös niitä, joilla on ? kokemusta
vammaisuudesta.
 
Sanoin vain esimerkkinä sen, että olin maanantaina keskustelemassa
tähän läheisesti liittyvään asiaan. Oli uusien palvelulinjojen
järjestämisestä, jotka on tarkoitus uusia ensi vuoden alussa. Ja se oli,
mitenkä nyt sanoisi kauniisti, innokkaita poikia. Että hirveästi kertoivat,
että miten hyvin he ovat tämän asian valmistelleet ja olivat selvittäneet,
että mitä nykyiset käyttäjät, mitä mieltä he ovat. Mutta he olivat
kokonaan unohtaneet sen, että kannattaisi kysyä niiltä, jotka nykyään
eivät käytä palvelulinjaa, koska ongelma on se, että palvelulinjaa
käytetään niin vähän. Jos kysytään vain niiltä, jotka ovat jo löytäneet ne
palvelulinjat, eihän siinä ole hirveästi järkeä, että heiltä kysytään. Miksi
he, jotka eivät käytä, eivät käytä? Mutta ehkä ne liikenneinsinöörit ja
muut siellä jonkin verran kuuntelivat sitä vammaisten ryhmää, joka
siellä antoi heille palautetta, että miten asioita kannattaisi lähestyä.
Mutta jotenkin hirveän usein, kun näitä keskusteluja, missä ? on
mukana järjestöjen edustajana tai muuta ja kaupungin viranomaiset ?
sellaista jankkaamista, että kerrotaan, miksi kaikki asiat ovat
mahdottomia. Minä muistan, kun kerran HKL:n ratikkapäällikön kanssa
keskustelimme, minä tein ehdotuksia, miten ratikat saisi toimimaan
paremmin ja minä tein 20 ehdotusta ja hän aina sanoi, että se on
mahdotonta. Sitten minä ehdotin, että vaihdetaan roolia, että kerro
sinä, että mikä on mahdollista ja minä sanon, miksi se on mahdotonta.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kaupunginsihteeri Hari, joka on henkilökohtaisena edustajanani ollut
aikaisemmissakin näissä yhteistyöryhmissä, kertoi juuri, että
sosiaalijohtaja Voutilainen on perustanut tämän uudenkin ryhmän ja
nähtävästi on postissa tai jossakin nämä tiedot ryhmän jäsenille
ryhmän perustamisesta.
 
Mitä sitten tulee tähän tilanteeseen kaiken kaikkiaan, niin olen
ymmärtänyt sosiaalijohtajan ja kaupunginsihteerin puheitten
perusteella, että vammaisneuvoston puheenjohtajakin, johon kysyjällä
on keskusteluyhteys, niin olisi ollut viime aikoina suhteellisen
tyytyväinen tähän tilanteeseen ja todennut, että tilanne on
aikaisemmista ajoista parantunut.
 
Mitä sitten tulee tähän, että kuka on vammainen ja kenen pitää olla
edustettuna missäkin, niin olin itsekin aikoinaan vammaisneuvoston
puheenjohtaja ja muistan, että me jouduimme käymään joskus
pitkänkin keskustelun siitä, että kuka on oikeasti vammainen ja kuka ei
ole vammainen ja kuka on enemmän vammainen kuin joku toinen.
Meillä ei erotella ihmisiä vammaisiin ja vammattomiin, meillä kaikilla on
erilaisia vammoja.
 
 

Valtuutettu Huhtamäki

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Könkkölälle sen verran, että sosiaalilautakunnan
puheenjohtaja Astrid Gartz on kyllä oikeassa siinä, että
vammaiskuljetusten taso on selkeästi kohonnut. Valitukset ovat, ei nyt
kokonaan poistuneet mutta hyvin pitkälti ja se on ollut
sosiaalilautakunnassa ihan keskeinen aihe, melkein tämän neljännen
vuoden aikana kokouksesta toiseen. Toivomisen varaa vielä on, mutta
se, mihin valtuutettu Könkkölä viittasi oli tärkeä asia eli tämä
palvelulinjojen ja näiden muiden kuljetusten yhdistäminen. Siellähän on
tyhjäkäyntiä hyvin paljon ja siellä on hienoa kalustoa käytettävissä,
mutta uskon, että ensi vuoden puolella sielläkin tulee jo selvä muutos
parempaan.
 
 

Valtuutettu Könkkölä

 
Niin, puheenjohtaja.
 
Apulaiskaupunginjohtaja näkee, että näitä kuljetuspalveluja eivät saa
käyttää muut kuin vammaiset ? vaikea liikkua, että tämä on sellainen
palvelu, jota ei ole tarkoitettu muille henkilöille. Että siinä mielessä me
kaikki emme ole vammaisia, onneksi, vain pieni prosentti saa käyttää
näitä. Muutenhan tämä olisi ihan mahdotonta, että kaikki ihmiset niitä
käyttäisivät.
 
Ja sanoisin vaan sitä, eihän se valittaminen auta yhtään mitään.
Vammaiset ovat täysin kyllästyneitä siihen, että soitat johonkin
puhelinnumeroon eikä siitä seuraa koskaan mitään, muuta kuin kirje,
että kiitos tiedosta ja olemme ottaneet huomioon tämän, mutta mikään
ei ole todellisuudessa muuttunut. Siinä mielessä tämä on hyvä, että
tämä vanha järjestelmä, päästään eroon siitä ja saadaan ehkä
sellainen järjestelmä, joka toimii nykyistä paremmin. Ihan hirveä
luottamus meidän luottamushenkilöllä on ollut siihen, mitä virkamiehet
ovat vuosien varrella saaneet aikaan ? mitä ongelmia vammaiset
ihmiset ovat kokeneet. Minä sanon itse omana kokemuksena, minä
tilasin kyytiä lentokentälle, sitten ? kysyttiin, mikä on lentokentän
osoite. Sanokaapa te. En tiennyt sitä.
 
 

Valtuutettu Ingervo

 
Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Nythän on itsestäänselvää, että asiakaslähtöisyyden pitää olla
suunnittelun lähtökohtana ja silloin on minusta ihan asiallista, että
tällaisia aloitteita tulee eikä tarvi sillä tavalla sen kummemmin olla
puolustusasemissa, että varmaan kaikki virkamiehet tekevät parhaansa
ja luottamushenkilöt. Mutta siitä voi olla jotain parannettavaa, ?
tärkeätä, että saadaan niistä epäkohdista kuulla. Että tokihan on
sosiaalihuoltolain mukaiset matkat, jotka nyt tällä kaudella on nostettu
neljästä kahdeksaan matkaan niille, joilla tulorajat alittuvat ja jotka
sitten taas eivät vammaisuuden kriteereitä, mistä Paula Kokkonen
varmaan tuossa puheenvuorossa osittain viittasi.
 
 

Sosiaalilautakunnan puheenjohtaja, valtuutettu Gartz

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Matkojen määrä on tällä hetkellä noin 50 000 kuukaudessa, valituksia
tulee noin sata kuukaudessa. Näistä suurin osa koskee kuljettajien
ytöstä, ei itse järjestelmää. Tässä on erinomaisen yksityiskohtainen
seuranta olemassa, tiedämme myös, että suurin osa matkoista toteutuu
tilausten mukaan, muutama prosentti saattaa aiheuttaa pitkiä
odotusaikoja. Pitkiä odotusaikoja tarkoittaa noin 15–20 minuuttia.
Järjestelmä toimii todellakin tällä hetkellä hyvin, koska tiedän
kokemusta, että kun toimijat vaihtuvat, niin saattaa alussa olla
ongelmia ja sen takia tässä nyt tällä kertaa todellakin yritetään
suunnitella niin hyvin, että tämä vaihdos tapahtuisi ilman suurempia
ongelmia.
 
 

Valtuutettu Vermilä

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Juuri näin kuin edellinen puheenjohtaja tuossa puheenvuorossaan
totesi, tai lautakunnan puheenjohtaja. Niin voin todeta sen, valtuutettu
Könkkölä, liikepalvelulautakunnan puheenjohtajana, kun tämän
lausunnon annoimme, niin kyllä Palmia otti asian vakavasti ja
huolellisesti sitä pohditaan edelleenkin. Esitellään juuri täällä kerrotulla
tavalla kaikkien näiden eri ryhmien kesken ja ensi lautakunnassa meillä
on tarkoitus valita tähän vastuuhenkilö ja sen kautta ensi vuoden
heinäkuuhun mennessä luulen, että vähintään samalla tasolla, toivon
mukaan paremmin se toimii kuin nyt.
 
 

Valtuutettu Könkkölä

 
Puheenjohtaja.
 
Lopetan tämän jälkeen jankkaamisen. Tämä oli, mitä Vermilä kertoi,
tämä oli hyvä, että siihen asiaan liitetään joku vastuuhenkilö. Minä olen
todella pahoillani, valtuutettu Gartz, että te jaksatte aina tätä
positiivisuutta levittää. Te olette joka vuosi, joka kerta, kun tästä on
keskusteltu, aina samat asiat on kaikki hyvin, mutta sitten vammaiset
ihmiset, joita minä tapaan käytännössä, he eivät pääse liikkumaan niin
kuin pitäisi. Kynnyksessä on toistakymmentä vammaista työntekijää ja
lähes joka päivä joku myöhästyy töistä. Ja työnantajan täytyy suhtautua
myönteisesti, koska kyllä se toimii, kun Astrid Gartz sanoo, että tämä
toimii, vaikka he tulevat tunnin myöhässä töihin. Niin tämä on se
prioriteetti, mikä pitäisi taata, se että ei ihmisiä pidetä työmarkkinoille,
jos he eivät pääse töihin silloin, kun pitäisi tulla. Mutta kiitos, että asiat
on hyvin, että koitan kertoa sen vammaisille, että he ovat ymmärtäneet
väärin, että he ovat olleet ulkona odottamassa.


Aloite 26

 

Valtuutettu Ingervo

 
Kiitos puheenjohtaja.
 
Haluaisin ihan hetken aikaa käyttää aikaa siihen, että puhuisin tästä
valmistavasta opetuksesta. Tuossa itsekin olen aiemmin ollut työssä
kuusi vuotta Helsingissä ja silloin siihen oli resursoitu hyvin. No, nyt on
selvästi tullut muutosta tässä ja on jopa 15 oppilaan ryhmiä,
ikätasoltaan 1–6-luokkalaisia ja eri puolilta maailmaa ja hyvin erilaisilla
tasoilla. Niin täytyy sanoa, että jos suomalaisia lapsia, tavallisia laittaisi
15 1–6-luokkalaista samaan ryhmään, että voi olla vaikka 5
ykkösluokkalaista ja sitten joka luokka-asteelta yksi muuta tai kaksi.
Niin olisi hyvin vaikea varmaan löytää, että miten se ryhmä ihan
oikeasti toimii, että edistytään sen mukaan, kun on tarkoitus esitellä.
 
Ja siksi minun mielestäni tässä on tehty vähän sellaiset mahdottomat
yhtälöt, että se voisi onnistua ja minä pitäisin tärkeänä, että
opetusvirastossa ja opetuslautakunnan jäsenet miettisivät uudestaan
tämän, että miten saadaan siitä sellainen mielekäs kokonaisuus niiden
oppilaiden eduksi. Nyt se ei minun mielestäni toimi, resursoinnit on
heikennetty niin paljon viime vuosien aikana. Pätevät opettajat, monet
vuosia olleet ovat vaihtaneet muihin tehtäviin juuri tämän tilanteen
takia, että se ei ole enää ihan kohtuullinen eikä ainakaan oppilaiden
edun mukainen.
 
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Bogomoloff

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tässä vastauksessa tähän aloitteeseen, niin kaupunginhallitus, jonka
kokouksessa kylläkin olen ollut paikalla ja hereillä, niin toteaa toisessa
kappaleessa, että ruotsinkielisen koulutus ? talousarvioon on varattu
80 000 euroa niin edelleen ja niin edelleen. Niin miten suomenkielisellä
puolella nämä vastaavat rahat on varattu, onko se mainittu jossakin
muualla?
 
 

Valtuutettu Abdulla
 
Minullakin oli se täsmälleen sama kysymys kuin äskenkin kysyttiin.
Tässä, kyllä tässä on tehty paljon ja yritetty paljon. En minä halua olla
epäkiitollinen, totta kai. Mutta minua ihmetyttää päivä päivältä, näkee
kentällä sellaisia nuoria, jotka ovat koko peruskoulun käyneet tässä,
jopa Helsingissä, jotka eivät hallitse suomenkieltä oikein kunnolla eikä
mitään omaa äidinkieltä oikein kunnolla, kumpikaan kieli ei ole
kunnossa. Ja he eivät pääse myöskään, en halua arvostella
suomalaisten koulujärjestelmää, mutta kuitenkin, että miten on
mahdollista, suuri joukko maahanmuuttajista näkee sellaista, jotka eivät
edes perusammattikouluja, eivät pääse niiden päästötodistuksen
jälkeen mihinkään. Niin miten on mahdollista. Täällä on tehty kaikkea,
mutta onko se mennyt pieleen, onko joku asia, mikä ei toimi niiden
maahanmuuttajien kohdalla, opiskelijoiden kohdalla. Mitä pitäisi tehdä
jotakin muuta?
 
Ja sitten minä olen toisaalta itsekin joskus miettinyt sitä, että onko se
jokin suuri ryhmä, on vaikeampi sitten pysyä kärryissä mukana vai
mistä kysymys, what is going on, minä oikeasti en ymmärrä tässä. Sen
takia minä olen tehnyt näitä aloitteita.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Valtuutettu Bogomoloffin ja muiden ihmettelyyn siitä, että miksi täällä
on ruotsinkielisen koulutuslinjan tämä määräraha 80 000 euroa
sanottu, mutta sitten vastaavalla tavalla ei ole sanottu sitä
suomenkielisten puolelta. Se johtunee siitä, että tässä
suomenkielisessä linjassa tämä maahanmuuttajien valmistavan
opetuksen käyttömenot, ne ovat siellä sisällä, mutta se on tässä
erikseen edeltävässä kappaleessa sanottu, että valmistavan opetuksen
käyttömenot olivat 1,3 miljoonaa euroa. Valmistavaan opetukseen
käytetään 16 000 euroa per valmistavan opetuksen oppilas. Ja sitten
oman äidinkielen opetuksen käyttömenot olivat yhteensä niin ikään
noin 1,3 miljoonaa euroa. Ja se resurssi, mikä oppilasta kohti
käytetään, niin keskimääräiset kustannukset ovat lähes 11 000 euroa
per oppilas eli tähän kyllä käytetään ihan merkittävästi resursseja, kun
yleisopetuksessa ne ovat oppilaalla noin 7 500 euroa oppilasta kohden.
 
Eli kaiken kaikkiaan siis maahanmuuttajalasten opetukseen käytetään
paljon ja erityisesti kielen opetukseen ja myös oman äidinkielen
opetukseen kiinnitetään huomiota meillä ja tähän on paljon satsattu.
Mutta edelleenkin paljon tietysti kehitettävää on ja niissä kouluissa,
joissa lasten lukumäärä voimallisesti nousee, niin kyllä tämä on
jatkuvan tarkkailun alla ja tulevaisuuden, tämän päivän kysymys, mutta
erityisesti myös tulevaisuuden kysymys. Että seuraavaksi, kun näitä
positiivisen diskriminaation resurssin myöntämiskriteereitä seuraavan
kerran tarkastellaan, niin siinä yhteydessä on tämä
maahanmuuttajakysymyskin todella tarkasti pohdittava, siinä tuleva
lautakunta on tietenkin keskeisessä roolissa.
 
 

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
Keskeistä on tietysti se, että saataisiin lisää resursseja
maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja suomi2-kielen tai ruotsi2-kielen
opetukseen, koska siitä huolimatta, että rahatilanne vaikuttaa noin
numeroina hyvältä, niin joka tapauksessa tilanne on se, että näitä
suomi2-tunteja on maahanmuuttajaoppilailla liian vähän tällä hetkellä.
Ja minulle henkilökohtaisesti ei ole nyt niin merkitystä, että tuleeko se
riittävä resurssi siellä pd-rahojen kautta vai tuleeko se eri reittiä, mutta
että ei saa ydä niin, että suomi2-resurssit sitten taas toisaalta alkavat
syödä sitä pd-rahan kakkua sitten toisesta laidasta niin kuin pelkään,
että voi käydä.
 
Ja itse asiassa meillä oli tällä viikolla, eduskunnan
sivistysvaliokunnassa kuultiin asiantuntijoita koskien sitä, että miten
maahanmuuttajien kotouttamislaki eri puolella Suomea toimii. Ja siinä
asiantuntija totesi, että Helsingissä suomi2-opetus on aivan
riittämättömästi järjestetty tällä hetkellä. Eli tähän olisi syytä kyllä
paneutua tulevissa budjettineuvotteluissa, ketkä siellä sitten ovat, niin
muistatte, että ei se opetustoimi saa niitä rahoja ellei niitä
budjettineuvotteluissa päätetä.
 
 

Valtuutettu Lipponen

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Abdulla on nostanut todella tärkeän asian nyt esille. Olen
itse toiminut noin reilut 10 vuotta opettajana lukiossa ja minulla on ollut
paljon maahanmuuttajaoppilaita ja tämä huomio on ollut se näinä
vuosina, että useilla maahanmuuttajanuorilla kielitaito ei riitä lukio-
opintojen suorittamiseen tai muihin jatko-opintoihin. Lukeminen, tekstin
ymmärtäminen ja uuden tiedon tuottaminen, se vaatii erittäin hyvää
kielitaitoa. Ja uskomatonta on se, että useilla näillä nuorilla on
suomalainen peruskoulu suoritettuna. Että missä on sitten tehty virhe,
että on peruskoulu suoritettuna ja nuorella on ihan vilpitön usko siihen,
että hänellä on riittävä suomenkielen taito.
 
Nyt tässä uudessa vuoden 2009 budjetissa ilmeisesti kohdennetaan
resursseja näihin maahanmuuttajalasten alkuvalmiuksien
parantamiseen ja työtä ollaan nyt aloittamassa, kun on huomattu tämä
epäkohta. Mutta toivon, että tähän suomenkielen opetuksen
parantamiseen todella kiinnitetään huomiota, jotta
maahanmuuttajanuorilla on mahdollisuus opiskella ja toteuttaa sitä
lahjakkuutta, mitä heillä paljon täällä Suomessa.
 
 

Aloite 27

 

Valtuutettu Näre

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Ihan lyhyesti vain toteaisin, että viranomaisvalmistelun
perusteellisuudesta kertoo se, että Lastenmuseolta ei ole pyydetty
lausuntoa tähän aloitteeseen. Kuulin nimittäin, että se on muuttamassa
Hakasalmen huvilaan ja sinne olisi kehitteillä lastenkulttuuria edistävää
toimintaa. Eli jos en tätä olisi sattumalta saanut tietää, olisin puuttunut
aloitteeseen, mutta nyt se saa sitten mennä.
 
Kiitos.
 
 

Aloite 28

 

Valtuutettu Näre

 
 
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuustoväki.
 
Ehdotan, että asia palautetaan uudelleen valmistavaksi maksullisen
välipalamahdollisuuden laajentamiseksi kaikille leikkipuistoissa käyville
koululaisille. Perusteluksi esitän seuraavaa: ennen kuin
leikkipuistotoimintaa organisoitiin uudelleen, monissa puistoissa
maksullista välipalaa saivat kaikki sitä halunneet lapsiperheet.
Joissakin puistoissa tätä välipalaa ei kuitenkaan haluttu järjestää
lähinnä tilanpuutteeseen vedoten. Sosiaalivirastossa asia ratkaistiin
ikään kuin alueelliseen yhdenvertaisuuteen vedoten, toisin sanoen
tämä mahdollisuus poistettiin kaikilta lapsilta paitsi 1–2-luokkalaisilta ja
3–4-luokkalaisilta erityislapsilta. Tämä on vastoin yhdenvertaisuuslain
henkeä. Sen mukaan ihmisiä ei saa asettaa eri asemaan joidenkin
ominaisuuksiensa perusteella. Ikä on llainen ominaisuus ja syöminen
on tarve, joka ei katso ikää.
 
Sosiaalilautakunnan lausunnossa todetaan, että tehty päätös ei syrji
muita palvelun käyttäjiä leikkipuistoissa eikä näin ollen sanotun
yhdenvertaisuuslain 6 §:n vastainen. Tämä on todella kummallista
logiikkaa eikä sitä perustella mitenkään.
 
Lasten jaottelu leikkipuistoissa välipalaan oikeutettuihin ja sitä vaille
jääviin luo lasten välille eriarvoisuutta, joka kiirehtii vanhempia
koululaisia pois lapsuudesta. Se tuo perheiden arkeen ylimääräisiä
järjestelyjä ja rahanmenoja sekä ylimääräisinä matkoina myös
turvattomuutta koululaisten arkeen, kun nämä käyvät välillä kaupassa
ostamassa ruokaa. Ostetulla ruualla voi ehkä välillä vähän makeilla, jos
on tullut ostettua jotain kivempaa kuin mitä leikkipuistossa on tarjolla.
Lasten asettaminen tällä tavoin eriarvoiseen asemaan on vastoin sitä
pyrkimystä, jota valtuuston puheenjohtaja, siis joka tässä on nyt
vaihtanut toisaalle, kokouksen alussa peräänkuulutti. Eli turvallisuutta,
osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Muistuttaisin, että juuri
puheenjohtajan vastaääni ratkaisi viime kerralla sen, että
välipalamahdollisuus vietiin isommilta koululaisilta, kun asia oli
äänestyksessä ja äänet menivät tason. Nyt olisi tilaisuus asian
korjaamiseen.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Tenkula

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.
 
 
Minä olen erittäin ilahtunut opetuslautakunnan vastauksesta, jossa
kerrotaan, että 16 uutta koulua on tulossa tähän maksulliseen
välipalaan mukaan ja olisinkin kysynyt, että kuinka tämä on nyt syksyllä
onnistunut, koska vastaus tähän on tietenkin annettu jo hyvissä ajoin
viime keväänä. Koska kannan syvää huolta meidän lasten lihavuudesta
ja sitä kautta Suomeenkin on rantautunut tämä lasten kakkostyypin
diabetes ja siitä tulee vielä meille suuri kansanvitsaus. Tämä olisi
erittäin halpa ja hyvä keino ennaltaehkäistä sitä, että me järjestämme
organisoidusti sekä kouluissa että leikkipuistoissa välipala. On paljon
keskusteltu, että onko meillä varaa tarjota sitä välipalaa kouluissa
ilmaiseksi. Ja se on moneen kertaan äänestetty ja se on ilmeisesti sen
verran isompi budjettikysymys, että se ei tänäkään tai ensi vuonnakaan
mene läpi. Mutta edes maksullisena, koska silloin se on terveellinen, se
on terveellinen välipala ja se ei ole myöskään perheille mahdoton.
 
Joten kannan syvää huolta siitä, että tällaista rajausta ei missään
nimessä tehdä 1–2-luokkalaisiin, tai ymmärrän, että se on tehty
leikkipuistoissa resursseihin nähden ja siellä on vedottu säilytystiloihin
ja muuta. Mutta kyllä tämä on sen verran iso haaste ja nyt siihen täytyy
puuttua, että meillä täytyy olla varaa tarjota tämä välipala kaikille. Ja
yläasteella murrosikäiset, he ovat aina nälkäisiä, he ovat kasvavia,
siellä myöskin erityisesti, että nämä nimenomaan makeat limsat ja
sipsit ja kaikki muut välipalat jäävät pois.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Ingervo

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Minä kannatan tätä Sari Näreen esitystä. Ja ihan vielä halusin, että
hänhän ei ole esittänyt sitä mitään kioskitoimintaa, vaan samalla
periaatteella, kun muutkin ilmoittautuvat siihen maksulliseen välipalaan,
joka varmaankin, sen hinta on vastaava kuin sen oikea hinta on, että
siinä ei varmaan ole edes pahemmin subventiota. Ainakin joskus itse
olen ollut järjestämässä tällaista välipalameininkiä, niin että on koulun
kautta tullut se, niin ei siinä mitään subventioita ollut ja se oli sen
hintaista. Se vähän yli euro, se välipala, että sämpylä, mehu tai jogurtti
tai muuta, niin se on aika lailla sen hinta, mikä sen ? jo nyt maksaa.
 
Mutta ihan mietin tätä koulujen ja varmaankin sellainen, ei varmaan
kovin montaa lasta, jotka siihen jatkuvasti ilmoittautuisivat. Minä en
usko, että siitä on oikeasti vaivaa, mutta on parempi, että se lapsi olisi
siellä leikkipuistossa iltapäivällä kuin että se on yksinään kotona, jos se
on kolmasluokkalainen, neljäsluokkalainen, tällainen pieni, joka on
ennenkin siellä käynyt.
 
Mutta ihan tiedoksi vaan se, että kävin viime viikolla Viikin
normaalikoulussa ja siellä on maksuton välipala kaikille niille oppilaille,
joilla on sen maksuttoman välipalan jälkeen koulua. Peruskoulun
puolella, niin minusta se on ihan kiinnostavaa, että miten siellä on
siihen varaa, kun sitten täällä ei ole, että onko se kuitenkin sitten se
tulevaisuuden suuntaus näin. Että jaksavat käydä sitä koulua siellä
paremmin.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ihan tähän valtuutettu Tenkulan kysymykseen, että kun täällä lukee,
että lukuvuonna 2008–2009 perustetaan 16 uutta ryhmää eri puolelle
kaupunkia aamu- ja iltapäivä, tai tähän iltapäivätoimintaan, niin tämä
nyt koskee lukuvuotta 200-, nyt eletään syksyä, että kokonaisuutta ei
pysty vielä kertomaan, mutta tämä on opetustoimen suunnitelma ja
kyllä minä uskon, että se tullaan myös tekemään. Mutta listaa minulla
ei tässä ole nyt siitä antaa, mutta varmasti olemme sitten ensi syksynä
viisaampia.
 
 

Valtuutettu Puhakka

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Kannatan aloitteen palauttamista. Jättäisin vielä, tai tavallaan tukisin
valtuutettu Tenkulan esiin nostamia näkökulmia, näitä terveydellisiä
näkökulmia. Tämä on todellakin syvä huoli, pitäisi olla tästä lasten
terveydestä ja juuri valtuutettu Tenkulan mainitsemista syistä. Eli se,
että meillä lasten liikalihavuus ja tämä diabetes yleistyvät ja ovat itse
asiassa paljon yleisempiä kuin tällä hetkellä tajutaankaan. Että sehän
sitten näkyy tuolla armeijaikäisten nuorten miesten heikkona
terveytenä, tai siis se on yksi paikka, jossa tätä testaillaan.
 
 
Ja kyllä minun mielestäni pidemmällä aikavälillä, niin meidän pitäisi
suuntautua selkeästi tähän maksuttomaan välipalaan kouluissa, ne
automaatit sieltä vain pois ja samalla vaan liikuntaa lisää. Eli tavallaan
llaista terveysnäkökulmaa nostaa nykyistä vahvemmin tuolla
kouluissa ja myös muutoin vapaa-aikana liittää myös liikunta tähän. Eli
tämä on hyvin perusteltua, että nämä välipalat olisivat maksuttomia.
 
 

Valtuutettu Urho

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Aihe on mitä herkullisin. Viime valtuuston kokouksessa jokaisen teidän
lokerikkoon oli jaettu nuorten terveystapatutkimuksen tulosten
julkistaminen pääkaupunkiseudun osalta. Tervetuloa Pohjois-Helsingin
lukion kuulemaan Espoon, Helsingin, Vantaan nuorten
terveystapatutkimukset. Siellä kerrotaan niin ruuasta, kouluruokailusta,
koulujen turvallisuudesta, liikunnasta, turvallisesta koulutiestä kuin
lihavuudesta ja muista asioista. Että tietoa on, jos haluatte oikeasti
tietää.
 
Toinen asia. Helsingin koulut tarjoavat välipalan. Se riippuu koulun
halusta panna se tarjolle joko iltapäivän välipalana, maksullisena
koulussa tai jos koulupäivä on kovin pitkä, normaali ateria voidaan
jakaa kahteen osaan niin kuin tuolla kakkosnorssissa ilmeisesti on
tehty.
 
Sitten nämä leikkikenttien välipalat 1–2-luokkaisille tai 3–4:lle, se
riippuu järjestelyistä, 3–4-luokkalaiset eivät enää samalla lailla sitoudu
leikkikenttätoimintaan, joten vaikeuksia voi olla todellakin mitoittaa
tämä välipalan tarjonta oikein. Minä todella toivon, että hyvä,
suunniteltu, ravitseva välipala on jokaisella koululaisella joko kotona,
koulussa tai leikkikentällä.
 
 

Valtuutettu Näre

 
Kiitos puheenjohtaja.
 
Juuri tämä, etteivätkö vähän vanhemmat lapset muka sitoutuisi
leikkipuistotoimintaan. Kyllähän monet lapset mielellään sitoutuisivat,
jos heillä olisi mahdollisuus esimerkiksi juuri tähän välipalaan. Ja
erittäin keskeisenä ongelmana ylipäänsä kaupungin hallinnossa on nyt
se, että 9–12-vuotiaat ovat tällainen väliinputoajaryhmä, josta ei mikään
hallintokunta ota kunnolla vastuuta. Ja tämä välipalakysymys on yksi
sen ilmentymä.
 
 

Valtuutettu Sumuvuori

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Haluaisin vielä todeta tästä Näreen aloitteesta, josta keskustellaan, että
siinähän ei kysymys ollut oikeastaan mistään budjettiasiasta, jos joku
niin käsitti. Että kysymys on siitä, että 1–2-luokkalaiset saavat ostaa
sen välipalan tosiaankin maksullisena, mutta nämä erityisopetuksessa
olevat 3–9-luokkalaiset eivät saa ja se on kyllä hyvin outo käytäntö.
 
Mutta sitten, mitä tulee tähän maksuttomuuteen/maksullisuuteen, tähän
keskusteluun, niin silloin aikanaan, kun opetuslautakunta päätti tätä
kokeilua toteuttaa, niin oli myös keskustelua siitä, että voisi jossain
välissä seurata, että miten se on sujunut ja onko se kenties jollain
tavalla vaikuttanut, että onko se jakanut lapsia, että jollain ei ole varaa
sitä ostaa ja niin pois päin, että olisi jossain vaiheessa hyvä saada niitä
tuloksia siitä, että miten nämä välipalakäytännöt ovat Helsingin osalta
sujuneet.
 
 

Valtuutettu Urho

 
Se on Länsi-Helsingin lukiossa ne tulokset eikä Pohjois-Helsingin,
nsi-Helsingin lukio.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

 
Arvoisat valtuutetut.
 
Vielä tähän aloitteeseen ja tähän kysymykseen siitä, että kenelle tämä
maksuton välipala kuuluu, niin. Puhuiko valtuutettu Sumuvuori
maksullisesta vai maksuttomasta? Mutta jos minä saan nyt kuitenkin
tarkentaa sen, että tämä maksuton, tai perusopetuksen mukainen
iltapäivätoiminta, joka järjestetään. Siis normaali iltapäivätoiminta, joka
järjestetään, niin se on 1- ja 2-luokkalaisille ja sitten myös näille
erityisopetuksessa olevat 3–9-luokkalaiset. Ja heille kaikille kuuluu
tämä välipala tarjota eli se kuuluu sen lainsäädännön mukaan näille
kaikille.
 
 

Valtuutettu Näre

 
Kaikki muut ns. tavalliset lapset, jotka ovat yli 2-luokkalaisia, heille ei
ole mahdollisuutta saada tätä maksullista välipalaa, että jos tämä on
epäselvä, niin mainittakoon se nyt vielä tässä.
 
 

Valtuutettu Ingervo

 
Siis Sari Näreen aloitteessa puhutaan leikkipuistossa eli tässä
avoimessa toiminnassa tapahtuvasta välipalasta, joka on siis
maksullista. Ei koulun tiloissa olevasta toiminnasta.
 
 

Aloite 29

 

Valtuutettu Haavisto

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olen sinänsä tyytyväinen nuorisolautakunnan ja kaupunginhallituksen
vastaukseen. Kyse on aloitteesta itsehallinnollisista nuorisotiloista
Helsingissä. Ja niin kuin kaikki tiedämme, täällä on ollut tällainen
nuorisoryhmä, joka on erilaisten talovaltausten ja omien aktiviteettien
kautta kiertänyt puoli Helsinkiä ja minun mielestäni on paikallaan, että
meidän nuorisoasian toimi kiinnittää tähän porukkaan huomiota ja
osoittaa heille tiloja. Ja näinhän on tapahtunut tilapäisesti tuon
Rajasaaren yhteydessä. Tämä malli, jota nämä nuoret haluavat käyttää
on tällaiset itsehallinnolliset tilat, joita he itse remontoivat ja itse
hallinnoivat ja minun mielestäni kaupungissa pitää tällaiselle toiminnalle
myös olla tilaa. Ja toivon todella, että sekä kaupunginhallitus että
nuorisoasiain keskus tekee töitä sen eteen, että tällaisellekin porukalle
löytyy paikka, jonka he voivat itse kunnostaa ja laittaa ja pääsevät
tekemään siellä sitä toimintaa, jota haluavat tehdä. Ja olisi minusta
tärkeää, että myös valtuuston tuki tämän tyyppiselle toiminnalle olisi
olemassa.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Tässä Pekka Haaviston aloitteessa koskien tätä itsehallinnollista
nuorisotilaa, niin siellä tekstissä sivulla 45 on, sanotaan, että tämä
Rajasaaren Penger 12 -tilat on käytössä elokuun loppuun 2008 saakka.
Mutta tässä on, nuorisolautakunta on tehnyt tästä syyskuussa
päätöksen ja tämä tila tulee olemaan syyskuun loppuun saakka näitten
nuorten ytössä. Ja todellakin Nuorisoasiainkeskus ja Tilakeskus sekä
nämä nuoret, niin tässä on käyty erittäin hyvää neuvottelua näistä
uusista tiloista ja sitä on etsitty hyvässä hengessä ja nyt ratkaisu
näyttäisi löytyvän juuri näistä satama-alueelta vapautuvista tiloista,
Sompasaari ja Jätkäsaari ovat tässä nyt luupin alla. Ja toivon, että
tämä nyt todellakin ratkeaa ja se tila löytyy. Nyt on niin, että
ymmärtääkseni, että lokakuun puoleenväliin nämä nuoret ovat
lähdössä niistä tiloista pois ihan yhteisymmärryksessä ja uusi tila olisi
sitten löydettävissä. Eli pidän tätä rkeänä ja
Nuorisoasiainkeskuksessa on todella tehty töitä ratkaisun ytämiseksi.
 
 

Valtuutettu Helistö

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
On totta, että nyt tälle Vapaa katto ry:lle, joka viimein löysi väliaikaiset
tilat Rajasaaresta, että heille nyt mahdollisesti, kun luupin kanssa
oikein etsitään, löytyisi tila Sompasaaresta tai Jätkäsaaresta. Mutta
joka tapauksessa Helsingin kaupungin suhtautuminen ja
tämänkaltaiseen asiaan tarttuminen on ollut harvinaisen velttoa. Aivan
kuten valtuutettu Haavisto sanoi, että tästä talonvaltausaallosta on
muun muassa tavaton rahan ja työn hukka tullut aika monelle taholle.
Ja sitten toisaalta, jos luemme kiinteistölautakunnan vastauksen, niin
kyllä tämä lähtökohta on aika byrokraattinen. Täällä kerrotaan, että
pysyvä itsehallinnollinen nuorisotila edellyttää Nuorisoasiainkeskuksen
tekemä tarveselvitystä ja päätöstä asiasta. Mikäli Nuorisoasiainkeskus
päättää perustaa itsehallinnollisen nuorisotilan, onko se muuten enää
itsehallinnollinen nuorisotila, jos Nuorisoasiainkeskus sen päättää
perustaa, Tilakeskus käynnistää hankesuunnittelun blaa blaa blaa blaa.
Eli on ihan varma, että me tulemme jatkossakin törmäämään
tämänkaltaisiin ongelmiin, jossa on joku nuoriso- tai joku muu ryhmä
halukas löytämään itselleen jonkun tilan. Jostain syystä tätä tilaa tälle
ryhmälle ei tulla myöntämään ja näin ollen tämä ryhmä tulee
valtaamaan sen tilan.
 
Minä olen itse Lepakon kasvatti, että siinä mielessä minä olen ehkä
vähän jäävikin puhumaan näistä asioista, mutta minun näkökulmastani
esimerkiksi Lepakko, joka nyt jossain mielessä oli tällainen
autonominen, itsehallinnollinen toimintakeskus, niin sinä aikana, kun
Lepakko toimi 80- ja 90-luvun, se toi tälle kaupungille aivan
tavattomasti lisäarvoa. Ihan päivänselvä juttu, todennäköisesti tekin
sen jo nyt myönnätte. Noista virkamiehistä minä en ole ihan varma, no,
kyllä nekin sen myöntää. Ja se minun on myös muistettava sanoa, että
Nuorisoasiainkeskus ollut tässä kaupungissa ollut aina tämänkaltaisen
toiminnan takana, mutta kiinteistöhallinto, aijaijai, kyllä se on jotain ihan
kauheata.
 
Tämä on myös kaavoituksen ongelma. Meillä on tapana kaavoittaa sillä
tavalla paikat puhtaaksi, talot nurin ja uutta tilalle. Tämä tulee nyt
tapahtumaan esimerkiksi Kalasatamassa ja Sörnäisten satama-
alueella. Toki myönnän, että noilla alueilla ei ole rakennuksia, joilla olisi
historiallista tai arkkitehtonista arvoa, mutta näillä teollisuus- ja
vastaavilla satama-alueilla on paljon käyttökelpoisia rakennuksia, jotka
voisivat toimia muun muassa tämän valtuutettu Haaviston aloitteen
mukaisessa toiminnassa tai missä tahansa muussa toiminnassa.
 
Mutta toivotaan nyt, että tämä Vapaa katto ry:n asia saadaan hoidettua
ensi kuun aikana. Mutta lopuksi minun on vielä sanottava, että on aivan
järjetöntä purkaa se Rajasaaren rakennus. Vaikka siellä nyt on jotain
hometta, niin sinne vaan.
 
 

Valtuutettu Sumuvuori

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
On varmaan totta niin kuin valtuusto ja Helistökin totesi, että
täydellisestä itsehallinnollisuudesta ei varmaan voi puhua silloin, kun
byrokratia kättelee talonvaltauskulttuuria. Mutta kyllä se
itsehallinnollisuus tai sanotaanko omaehtoisuus, tai omatoimisuus
toteutuu ainakin siinä mielessä, että se toiminta ja sen suunnittelu on
näiden nuorten omissa käsissä eikä Nuorisoasiainkeskuksen
suunnittelussa niin kuin perinteisesti muu nuorisotoiminta on. Että sen
suhteen nuorille on kyllä annettu siinä toimintavapauksia. Näitä
rahojahan nuorilla harvoin on maksaa näitä vuokria, että jonkunhan se
sitten se tila täytyy hankkia.
 
Tähän voisi keskustella laajemminkin filosofisesti siitä, että millaista
nuorisotoimintaa tuetaan ja minun mielestäni Nuorisoasiainkeskus on
ollut siinä kyllä ihan mallikas, että on ajateltu niin, että ei pelkästään
ylhäältä alaspäin suunnitella perinteisiä nuorisotiloja, vaikka sitäkin
tehdään, vaan annetaan myös mahdollisuus nuorten itse järjestää sitä
toimintaa ja ottaa haltuun asioita. Ja tämä Rajasaarihan on nyt tosiaan
vieläkin tämän Vapaa katto valtaajaporukan käytössä ja tosiaan käsitin,
että jo seuraavaan lautakuntaan tai ainakin nyt ihan hyvin nopeasti on
tulossa esitys lautakunnalle tästä Sompasaaresta olevasta tilasta,
jossa on kohtuuhintainen vuokra ja aika paljon neliöitä käyttöön ja
kyseessä oli kai myös vähän pidempi ratkaisu kuin tämä Rajasaari eli
kyseessä olisi useampi vuosi ja minä itse kannatan tätä hyvin
lämpimästi ja toivon, että se lautakunnassakin menee sitten läpi.
 
 

Ledamoten Björnberg-Enckell

 
Tack, ordförande.
 
Olisin vain tuohon Rajasaaren sen verran, koska vierusteatterin
hallituksesta tiedän sen, että ei siellä ole vain homeongelmasta kyse,
vaan siellä on kyllä ihan sen verran isot ongelmat, että nuorten
pitäminen siellä tai sanotaan, että ihmisten oleilu niissä tiloissa on jo
todetusti terveellisesti niin haitallista, että se ei ole vastuullista
toimintaa. Siellä on muun muassa näiden tilojen alla vesitäytteinen
allas, joka löydettiin muutama vuosi sitten. Ja tosiaan siellä on sellaista
sienikasvustoa, siellä on käytetty erilaisia myrkkyjä, se on niin paha
myrkkypesä, että rakennuslautakunnassa taidettiin jo ihmetellä, että
kuinka sen yleensä pystyy purkamaan. Tai edellytettiin kuitenkin, että
ne purkutyöt joudutaan katsomaan erittäin tarkkaan, koska entisenä
vedenpuhdistamona siellä on todella käytetty rajuja aineita. Että
vastuullisena kaupungin on kyllä etsittävä, olen ihan samaa mieltä siitä,
että Lepakko oli tärkeä kulttuurinen asia ja nyt pitää löytää sitten uusi
ratkaisu. Toivon myös, että näiltä uusilta alueilta löytyy tällaisia tiloja,
että kaikkea ei tehdä sitten liian kalliiksi ja hienoksi, niin että vapailla
ryhmillä ei ole mahdollisuuksia päästä niihin tiloihin kiinni.
 
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Rantanen

 
Puheenjohtaja, valtuustoryhmä.
 
Komppaan vähän noita edellisiä puhujia, kuitenkin pienellä lisäyksellä.
Minun nähdäkseni on sekä kaupungin että kaikkien osapuolien
kannalta järkevää, jos löytyy näitä paikkoja, missä sitä voi rakentaa sitä
omaa nuorisotilaansa siinä ympärille, se vähentää tietenkin näitä
jatkuvia konflikteja, jotka ovat jollain lailla rasittavia tietysti kaikille
osapuolille. Ja toinen puoli on se, että se on nuorisotyönä erinomaista
eli pedagogista siinä mielessä, että opetellaan omaan vastuullisuuteen,
pyörittämään taloa yhteisöllisesti. Että siltäkin osin, kun siinä ongelmia
saattaa ilmetä, niin ne ovat kaikki opettavaisia, että nuorisotyönähän se
on mitä mainiointa, kun näin ajatellaan.
 
Sitten toinen seikka on se, että mikä liittyy Helistön esiin nostamaan
tähän kiinteistöpuolen jäykkyyteen näissä asioissa, niin meidän pitää
ymmärtää, että silloin kun ne tilat on omaehtoisesti rakennettu, niin
niiden ikään kuin kiinteistölliset standardit lähtökohtaisesti ei tarvitse
olla niin korkeita. Jos on kyse ihan niin epäterveellisestä
rakennuksesta, mikä edellisessä puheenvuorossa kuultiin, niin silloin
tietysti täytyy kiinteistön omistajan puuttua seikkaan eikä laittaa sitä
eteenpäin. Mutta jos kyse on vain ainoastaan rapistuneesta
rakennuksesta, niin ei se silloin saa olla ongelma. Että jos riittää ideoita
sen korjaamiseksi ja porukkaa sitä tekemään, niin kyllä minun
mielestäni täytyy voida lähteä liikkeelle hyvinkin keskeneräisestä
rakennuksesta.
 
 

Valtuutettu Ojala

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Niin, kyllä minäkin toivon, että kiinteistövirastossa ja
kiinteistölautakunnassa on seuraavalla valtuustokaudella hieman
positiivisempi asenne, nimittäin, kun puhutaan nyt sitten tästä
pysyvästä itsehallinnollisesta nuorisotilasta, niin todetaan, että se vaatii
Nuorisoasiainkeskuksen tarveselvitystä ja päätöstä. Eihän se niin ole,
kyllä voidaan aivan hyvin ajatella tilannetta, jossa tällainen yhdistys
perustaa tällaisen itsehallinnollisen nuorisotilan ja kaupunki osoittaa
tilat, maksaa vuokratukea, mutta ei se vaadi mitään päätöstä
Nuorisoasiainkeskukselta välttämättä eikä se ole varmaan näiden
nuorten tarkoituskaan. Päinvastoin, kaupungin pitää kyllä, sen lisäksi,
että meillä on omia nuorisoasiamiehiä ja Nuorisoasiainkeskuksen
toiminta on hyvää, niin tukea tällaisia vapaita ryhmiä, jotka todellakin
haluavat itse erilaisin toimintamuodoin kehittää kaupunkia ja osallistua
aktiivisesti.
 
Sanoisin vielä sen, että kaupunki voisi olla ja kiinteistövirasto
nimenomaan aktiivisempi myös miettimään, että mitä mahdollisia tiloja
on, että ei sitten jouduta aina siihen tilanteeseen, että nuoret sitten jo
löytävät jonkun paikan ja sitten todetaan, että se on niin
epäterveellinen, siellä ei voi olla ja sitten tulee häätö. Ja varmaan
pitkällä aikavälillä sellaisia potentiaalisia tiloja on helpostikin
osoitettavissa, jos vain tahtoa on. Ja luulen, että Vapaa katto ry ei ole
ainoa ryhmä, muitakin ryhmiä varmasti tulee.
 
 

Valtuutettu Abdulla

 
Puheenjohtaja.
 
En halua toistaa kaikkia näitä hyviä puheenvuoroja, mitkä täällä
käytettiin, mitä minulla oli mielessä, kun minä olen pyytänyt
puheenvuoron. Mutta tässä vain minusta hyvä lähtökohta on, että kun
nuoret itse haluavat asioille tehdä jotakin ja osallistua meidän
kaupungin asioihin, niin se on hyvä kannustaa myös kaupungilta,
kaupungin puolelta tulee kannustava ote, että ei ole mitään sellaista
jarruttavaa.
 
 

Aloite 30

 
 

Valtuutettu Näre

 
No niin, arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuustoväki.
 
Olemme eilen saaneet Kauhajoella nähdä, niin mihin väkivaltaan
puuttumisen ohjeistuksen puute voi pahimmillaan johtaa. Myyrmannin
tragediaa seliteltiin päättävillä tahoilla yksittäistapauksina, mutta
selityksillä ei voi enää kuitata uusia joukkomurhia. Kouluammuskelun
kertautuminen Kauhajoella kertoo suomalaisessa tutkimuksessakin
esiin nousevasta välinpitämättömästä suhtautumisesta väkivaltaan,
mikä näkyy myös viranomaisten asemassa. Ja tämä tulee esiin muun
muassa Suvi Ronkaisen kanssa toimittamassani antologiassa
Paljastettu intiimi.
 
Vaikka Suomi on väkilukuun suhteutettuna väkivaltaluvuissa
länsimaiden kärkimaita, eilinenkin tragedia paljastaa, ettei väkivaltaan
puuttumiseksi ole suunniteltu riittävää viranomaisohjeistusta. Jokelan
tapahtumien jälkeenkään ei ole kehitetty kunnollista riskien
nettiprofilointia viranomaisten yhteistyönä eikä myöskään puuttumisen
keinoja. Tämä sama epämääräisyys näkyy myös aloitteideni saamissa
vastauksissa. Niistä on vaikea hahmottaa yhteistä linjaa, jossa näkyisi
selvät toimintaohjeet väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.
 
Esitänkin, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, jotta
laaditaan yhtenäinen ohjeistus häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi
ja niihin puuttumiseksi. Ohjeet liitetään osaksi suunnitteilla olevaa
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Olen aiemminkin tehnyt
aiheeseen liittyviä aloitteita muun muassa yhden lajin vihapuheeseen
eli seksuaaliseen nimittelyyn puuttumiseksi. Sitä koskeva valtuustossa
läpi mennyt ponsi kuitenkin tyrmättiin opetustoimessa, mikä kertoo juuri
tässä viittaamastani väkivaltaa koskevasta välinpitämättömyydestä.
 
Myös Suomeen rantautuneiden joukkomurhien taustalla on vihapuhe,
ihmisviha. Ja vihapuhe voi tietyissä tapauksissa konkretisoitua myös
väkivallaksi, kuten eilen. Kysymys kuuluukin, tai vähän lyhennän nyt
tätä puhetta, eli joukkomurhien yhtenä taustaselittäjänä voi nähdä
vaiettujen traumojen toiminnallisten, mikä tietysti edellyttää myös
henkilökohtaista mielenterveysongelmaa. Onkin merkillepantavaa, että
kesällä valtuustoenemmistö ei halunnut laajentaa hoitotakuuta
mielenterveyspotilaisiin, asiaa jopa jokunen vastusti, kuten Ilkka
Taipale.
 
Lapsena koetun väkivallan on todettu lisäävän terveysriskejä, myös
mielenterveysriskejä myöhemmällä iällä. Toisin sanoen, vieläkin osan
vanhemmista kannattama ja harjoittama kuristusväkivalta on tällainen
riski. Samoin parisuhdeväkivalta. Nähdessään esimerkiksi isän äitiin
kohdistamaa väkivaltaa lapsi joutuu väkivallan näkymättömäksi
todistajaksi, mikä on lapselle sekä terveys- että syrjäytymisriski, kuten
muukin koettu häirintä ja väkivalta pahimmillaan. Esimerkiksi vangeista
suurin osa on kohdannut väkivaltaa.
 
 
Seksuaalisen häirinnän osalta puuttumisen keinoja on pyritty
kehittämään, kuten lausunnossa näkee, vaikkakaan ei vielä riittävästi.
Poikien välisen väkivallan osalta näyttää olevan paljon kehittämisen
varaa, kun 40 % heistä on kokenut sitä.
 
Otan tästä omakohtaisen esimerkin. Kaupungin ? leirillä paljastui
ensimmäisenä aamuna, että esimurrosikäinen poika on joutunut
sakinhivutustyyppisen väkivallan kohteeksi. Asiaan kyllä puututaan,
väkivalta ? samanikäinen poika eristetään, vähäksi aikaa ja asia
”sovitaan”. Vanhemmille soitetaan ja uhriksi joutuneen pojan
vanhempia kehotetaan tekemään rikosilmoitus, sitten vasta
tapahtuneesta toimitettaisiin vanhemmille raportti. Lapsi kuitenkin
vastustaa rikosilmoituksen tekemistä, siitähän voisi seurata vaikka mitä
kiusantekoa. Rikosuhripäivystyksessä ihmeteltiin, miksi leiriltä ei tehty
ilmoitusta. Kysyisinkin nyt asiasta vastaavalta
apulaiskaupunginjohtajalta, miten tapauksessa olisi tullut menetellä.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Moisio

 
Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.
 
Kannatan tätä Sari Näreen palautusehdotusta ja itse asiassa omat
perusteluni liittyvät siihen, että itsekin kiinnitin huomiota tähän Helsingin
Sanomien mielipideosastoon kirjoitukseen, johon Sari Näreen
ensimmäinen aloite viittaa. Ja se on juuri näin, että tässä
kaupunkikuvallisesti, kun ajatellaan esimerkiksi mainontaa, niin siinä
pitää olla erityinen lapsia ja nuoria suojeleva näkökulma, kun puhutaan
esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä tai siitä, että millä tavalla
voidaan kommentoida nuoria naisia tai nuoria miehiä kadulla. Tästä
syystä kannatan tätä Sari Näreen palautusesitystä.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tässä Sari Näreen aloitteessa puhutaan muun muassa
koulukiusaamisesta ja sen ehkäisemisestä ja väkivallasta ja nyt
puheenvuorossa viitattiin sitten näihin viimeisiin Kauhajoen
ampumisväkivaltatapaukseen. Tapaukseen, joka oli todellakin
traaginen, ja sen suhteen voin sanoa, että Helsingin kaupungissa
lähetettiin eilen jo koulujen rehtoreille ja opettajille toimintaohjeet ja
tänä aamuna kouluissa on otettu esille ensimmäisen tunnin aikana
tämä tapaus ja lasten kanssa keskusteltu. On hyvin tärkeää se jälkityö,
joka tehdään nyt koko Suomessa kaikissa kouluissa, koska
tiedotusvälineitten kautta tämä tapahtuma tietysti koskettaa kaikkia
lapsia ja kaikkia meitä.
 
Mutta miten sitten voidaan kouluissa ehkäistä koulukiusaamista,
vähentää väkivaltaa ja ehkäistä sitä. Helsingin kaupungissa
opetustoimessa meillä on selkeät ohjeet siitä, että meillä ei suvaita
kiusaamista eikä väkivaltaa. Ja jokaisessa koulussa on
moniammatillinen oppilasryhmä ja sen tehtävänä on myös koordinoida
tätä oppilashuoltoa koulussa ja osallistua koulun hyvinvoinnin
kehittämistyöhön. Ja koululla pitää myös olla mallit, kaikenlaisiin
tällaisiin tilanteisiin, kriisi-, kiusaamis-, väkivalta- ja syrjintätilanteisiin ja
häirintätilanteisiin sekä päihteiden kokeiluun ja käyttöön liittyviin,
kaikkiin niihin ongelmatilanteisiin, jotta osataan toimia yhdessä siten,
että se on rakentavaa. Meillä on hyvin paljon myös kehitetty, on
opetushallituksen kanssa yhteistyössä, mutta myös omaa
tukimateriaalia, joka on opettajien kasvatustyön tukena.
Pääkaupunkiseudulla ja Helsingin kaupungissa on muuta maata
paremmat resurssit näissä tukipalveluissa, koulukuraattori- ja
koulupsykologipalveluissa, samoin kouluterveydenhuoltopalveluissa.
Stakesin ja STM:n suosituksiin nähden siellä on tiettyjä puutteita näissä
suhdeluvuissa, mutta joka tapauksessa valtakunnallisesti vertailtuna
pääkaupunkiseudulla on asiat kuitenkin paremmin ja monelta osin
myös täyttyvät näitten suositusten osalta.
 
 
Mutta kuten sanottu, niin tämä peruslähtökohta on ihan selvä, meillä on
myös kehitetty monenlaisia työkaluja, opetusohjelmia ja
toimintamalleja, joilla pyritään opettajia kouluttamaan ja antamaan
heille valmiuksia myös tehdä tätä työtä. Ja on erilaisia, on Askeleittain-
opetusohjelma, jossa perehdytetään koulutustilaisuuksissa opettajia
tämän asian, väkivallan ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi, siellä on
mukana opettajia, koulukuraattoreita ja psykologeja. Kevätlukukaudella
on muun muassa tällainen laajamittainen koulutusohjelma toteutettu.
Meillä on Fresh-ohjelma, joka on saavuttanut hyviä tuloksia maailmalla,
joka on tällainen ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma.
Ja meillä on vertaissovittelukäytäntö, jota on viety eteenpäin kouluissa
useamman vuoden ajan. Se on käytössä 35 eri koulussa. Ja sitten
Rohkenetko puuttua, osaanko toimia -koulutus, se on lasten ja nuorten
kanssa toimiville ammattilaisille toteutettu ohjelma, jota on tehty jo 90-
luvulta ja se on ollut Itä-Helsingissä varsinkin kouluissa, niin jo 2000-
luvun alusta käytössä ja laajennettu nyt koskemaan laajasti koko
Helsingin aluetta. Ja sitten myös meillä on tällainen Tavoitteena
vaaraton kouluyhteisö -kehittämisprojekti, joka on nyt juuri käynnistynyt
tänä syksynä ja sillä kartoitetaan kaikki tällaiset erilaiset vaaratilanteet
ja pyritään vahvistamaan koulujen turvallisuustoimintaa ja tähän
projektiin on osallistumassa nyt 30 koulua.
 
Että hyvin laajasti tehdään eri, tämän alueen ympärillä, eri asioiden
ympärillä työtä ja sitten vielä koulujen turvallisuuden vahvistamiseksi,
niin tuon Jokelan tapausten jälkeen entisestään tiivistettiin, mutta jo sitä
ennen 2004 on meillä aloitettu kouluissa tällaiset turvasuunnitelmat,
jokaisen koulun on tehtävä turvasuunnitelma, raportoitava sen
toimivuudesta ja osoitettava selkeät vastuuhenkilöt, että jos tulee
kriisitilanteita, oli ne sitten mitä tahansa katastrofeja, että kuinka
toimitaan ja että opettajat tietävät, miten toimitaan ja myös oppilaat
tietävät, miten toimitaan.
 
Mutta kuten sanottu, puhumme asioista, joihin ei ole aina olemassa
reseptiä ja lääkettä ja vastausta jokaiseen tilanteeseen, mutta kyllä
nämä tapahtumat ja kaikki se, mitä lasten ja nuorten elämässä
tapahtuu koko yhteiskunnassa, niin tämä on vakava kysymys, jonka
äärellä on syytä käydä keskustelua ja miettiä keinoja, miten voisimme
entistä paremmin antaa lapsille ja nuorille valmiudet kasvaa kypsiksi
aikuisiksi.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Nurmela

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
Olisin vain todennut muutaman seikan, että…
 
                                          (Puheenjohtajan välikysymys.)

Kyllä. Sosiaalivirasto, opetusvirasto ja terveyskeskus ja
Nuorisoasiainkeskuksen lisäksi ei niinkään suunnitella olevaan, vaan
valmistelussa olevaan nuorten ja lasten hyvinvointisuunnitelmaan on
tulossa mukaan liikuntalautakunta ja liikuntavirasto ja tästä on
seuraavan kerran 28.10. tapaaminen näiden lautakuntien ja virastojen
henkilökunnan kesken.
 
Mutta kiinnitin vaan huomiota siihen, että apulaiskaupunginjohtaja
esitteli ansiokkaasti hyvin erilaisia projekteja siitä, kuinka
helsinkiläisissä kouluissa pyritään estämään väkivaltaa ja pyritään
luomaan hyvää ja toimivaa kouluympäristöä. Ja on erittäin tärkeää, että
siinä pyrkimyksessä ja näissä pyrkimyksissä päästään eteenpäin ja
saavutetaan konkreettisia tuloksia. Mutta jotenkin vain itsestäni tuntuu
siltä, että joskus pitäisi olla aikaa myös juurruttaa nämä erilaiset ja
moninaiset projektit ihan käytännön toiminnaksi ja osaksi koulujen
arkea. Ja en nyt, vaikka ajatus Sari Näreellä, valtuutettu Näreellä onkin
ihan hyvä, niin kyllä tässä nyt palautusesitystä pysty kannattamaan,
koska olen opetusviraston henkilökunnan kanssa keskustellut muun
muassa siitä, että kuinka nopealla aikataululla ja kuinka hyvin, tai
hyvää palautetta esimerkiksi Jokelan tragedian jälkeen ja nyt tämän
Kauhajoen tilanteen jälkeen opetusvirastossa on toimittu ja rehtoreita ja
psykologeja ja koulujen henkilökuntaa ohjeistettu, kuinka täytyy toimia.
Joten olen esittäjän pohjan kannalla.
 
 

Valtuutettu Näre

 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Minusta on kyllä hieman käsittämätöntä, että jos tällaiseen vakavaan
asiaan ei nyt oikeasti haluta tarttua ja luoda selkeätä ohjeistusta siihen,
että miten konkreettisesti kentällä toimitaan. Minä en saanut tähän
minun kysymykseeni vastausta vastaavalta apulaiskaupunginjohtajalta,
vaikka hän on ollut tekemisissä näiden teemojen kanssa. Eli minä
kysyisin nyt vielä, että miten käytännössä olisi pitänyt toimia
tilanteessa, jossa lapsi joutuu väkivallan kohteeksi, no tässä
mainitsemassani tapauksessa leirillä, mutta yhtä hyvin konteksti voi olla
koulu tai nuorisotalo, miten siinä tilanteessa tulee toimia.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Haatainen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
On aivan päivänselvää, että jokainen tilanne on riippuvainen siitä, että
mitä on tapahtunut. Mutta jos väkivallanteko tapahtuu, sitä ei ollut
pystytty estämään, niin tietenkin se tilanne käydään läpi ja selvitetään
perin juurin. Ja käydään läpi se opettajien, kouluterveydenhuollon ja
mahdollisesti kaikkien niiden viranomaisten kanssa, joita tähän
tarvitaan. Mutta se on aina tapauskohtaista, en pysty antamaan yhtä
reseptiä tässä yhteydessä, koska se ei varmaan tähän tilanteeseen
kuulu.
 
 

Aloite 32

 
 

Valtuutettu Vikstedt

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Teen aloitteen laajan liikuntahankkeen alullepanemisesta Helsingissä
tulevan kansallisen liikuntaohjelman hengessä. Olen tyytymätön
saamaani vastaukseen, jonka mukaan ei ole mitään kiirettä. Ja en
kuitenkaan tee palautusesitystä enkä ponsiesityksiä, niistä tuskin on
apua tässä asiassa, näitä on niin useita tehty ja vastausta ei ole tullut.
Heli Puura ei ole paikalla, mutta uskoisin, että hän olisi myös käyttänyt
puheenvuoron aiheesta, koska hän teki suurin piirtein
vastaavansisältöisen ponsiesityksen tässä tällä kaudella, joka
hyväksyttiin valtuustossa.
 
Olen eri mieltä nykyisen liikuntaohjelman hankkeista siltä osin, että ne
ovat koskeneet kovin pieniä ihmisryhmiä ja ovat usein päättyneet
ttämättä jälkiä toimintatapoihin ja niiden vaikutusta tuskin pystyttäisiin
edes tutkimaan. Esimerkiksi maahanmuuttajien liikuntaohjaus on
ytännössä lopahtanut kohtuullisesta alustaan huolimatta. Ilmeisesti
heikköön työnjohtamiseen ja henkilökunnan pätkätyösuhteitten
päättymiseen. Ja myös koulujen välituntiliikuntaa on yritetty edistää
tempauksenomaisesti mutta ei riittävän pitkäjänteisesti. Hankkeet ovat
joskus näyttäviäkin, sellaisia kuin seniorien liikuntamyllyssä tänä
syksynä. Mutta usein taitaa käydä niin, että vaikutus jää
riittämättömäksi ja loppujen lopuksi niihin osallistuvat vain sellaiset,
jotka ovat muutenkin liikunnallisesti aktiivisia.
 
Helsingin liikuntapoliittinen ohjelma on vanhentunut ja sen laatimisen
jälkeen on maailma muuttunut ja paljon tietoa on kerääntynyt
liikuntakulttuurin muutoksesta. Uuden ohjelman laatiminen olisi pitänyt
jo aloittaa vaikkapa laatimalla lausunto kansalliseen liikuntaohjelmaan.
Vaikkei sitä erityisesti Helsingiltä pyydetty, mutta olisi pitänyt
pääkaupungin sellainen tehdä. Uuden liikuntapoliittisen ohjelman
lähtökohta tulee mielestäni olla terveyserojen vähentäminen ja
muuttuneeseen kulttuuriin vastaaminen ja muuttuneen
väestörakenteen tarpeisiin vastaaminen. Ja sen tehtävä, kuten
kaupunginhallitus mainitsee vastauksessaan, niin se pitää tehdä
laajassa yhteistyössä eri virastojen ja sidosryhmien kanssa. Helsingin
liikuntabudjettikin on jäänyt jälkeen. Vuosituhannen vaihteessa se oli
melkein samankokoinen kuin valtion liikuntabudjetti, mutta nyt tänä
päivänä valtion liikuntabudjetti ylittää jo 110 miljoonaa ja Helsingissä
ollaan siellä 10 vuoden takaisella tasolla. Helsinki junnaa paikallaan. Ja
maksetaan virasto toiselleen sisäisiä vuokria ja muuta ei tunnu
tapahtuvan. Liikunta on hyvä työkalu, mutta se makaa liian paljon
käyttämättömänä.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Sademies

 
Kiitoksia, puheenjohtaja.
 
Saamani vastaus koululiikunnan lisäämiseen kaksinkertaisesti sisälsi,
kuten arvasin, tällaista pykäläpotaskaa, jonka minä tiesin jo etukäteen
olemassa olevaksi. Täällä on puhuttu, että Helsinki on innovatiivinen
metropoli, joka on vielä kansainvälinen. Olenko väärässä, olemmeko
me puhuneet sellaista?
 
45 vuotta sitten, kun kävin Kulosaaren yhteiskoulua. Siellä meidän
piirustuksen opettaja rupesi opettamaan meille ranskankielen
sanontoja. Miten se tähän liittyy? Mutta se liittyy siihen sillä lailla, että
täällä lokeroidaan näitä asioita täällä Suomessa vähän turhan paljon.
Hän sai moitteet siitä, että hän ei pysynyt omalla tontillaan ja tämä
ranskankielen alkeiden opettaminen piti lopettaa. Se olisi siinä
piirustuksen opetuksen yhteydessä mennyt ihan mukavasti eli kaksi
ainetta olisi yhdistetty. Eikö nyt voida yhdistää liikuntaa musiikkiin,
mahdollisesti erilaisiin pallopeleihin ja muihin vastaaviin voida,
sanotaan, kielten opetusta ynnä muuta eli pistetään kaksi ainetta
yhteen, ei tarvitse puuttua tuntikehyksiin. Se olisi hyvin yksinkertaista ja
nimenomaan se innostaisi porukkaa liikkumaan. Minä tässä
aloitteessani halusin kiinnittää huomiota nimenomaan siihen, että tämä
liikunta olisi miellyttävää, sen sisältöä tehtäisiin kannustavammaksi ja
muuta, mutta toisin, sitä halutaan tukahduttaa, siitä viedään se ilo.
 
 
Minä tunnen hyvin tapauksen tässä, tähän vapaaehtoiseen liikuntaan
on kaksi tuntia varattu atk-oppilaitoksessa, tänä päivänä oli varattuna.
Yksikään näistä oppilaista ei lähtenyt liikkeelle. He istuivat sen
tietokoneensa ääressä, joivat energiajuomaa ja söivät sipsejä. Tämäkö
on se tulevaisuuden kuva, näinkö kasvaa meille terveitä ihmisiä?
Minun mielestäni tämä vaatii reippaan tuuletuksen ja tällaisista
tuntikehyksistä puhuminen on ihan soopaa, aineita voidaan yhdistää
liikuntaan.
 
Kiitoksia.
 
 

Valtuutettu Wallden-Paulig

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Liikunnan positiiviset vaikutukset muun muassa kansanterveyteen sekä
syrjäytymisen ehkäisemiseen ovat kiistattomia. Tämän aloitteen
kaupunginhallituksen vastauksen toiseksi viimeisessä kappaleessa on
mielestäni tärkeä maininta koulujen mahdollisuuksista suunnitella
yhteisiä liikuntahankkeita eri tahojen kanssa. Haluan varmistaa, että
näin todella tehdään. Siksi muutan kyseisen lauseen toivomusponnen
muotoon. Se kuuluu seuraavasti:
 
Kaupunginvaltuusto edellyttää, että opetus- ja
liikuntavirasto ryhtyvät pikaisesti kehittämään yhteistyössä
koulujen ja liikuntaseurojen ja eri liikuntajärjestöjen kanssa
sekä oppilas-, opiskelija- että koulukohtaisia hankkeita,
joissa liikuntaa käytetään muun muassa syrjäytymistä
ennaltaehkäisevänä toimintana, jolla parannetaan
oppilaiden, opiskelijoiden minäkuvaa, itsetuntoa, arkirytmiä
ja hyvinvointia kaikilla kouluasteilla sekä lisätään fyysistä
kuntoa ja liikuntataitoja.
                                          
                                          Kiitos.
 

Valtuutettu Koskinen

 
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
 
Valtuutettu Sademies on tehnyt hyvän aloitteen ja valtuutettu Wallden-
Paulig hyvän toivomusponnen, jota haluan kannattaa. Tämä
toivomusponsi kytkee opetusviraston, liikuntaviraston, koulut ja
liikuntaseurat yhteistyöhön tässä erinomaisessa aloitteessa
tarkoitettuihin tavoitteiden toteuttamiseksi.
 
 

Aloite 34

 
 

Valtuutettu Ojala

 
Niin, arvoisa puheenjohtaja.
 
Täytyy tietysti vähän valitella sitä, että valtuutettu Vuorelan tähän
aloitteeseen liittyen, joka koskee siis Koillis-Helsingin nuorisotalojen
säilyttämistä, niin annetaan vastaus, jossa todetaan, että nyt ei oikein
osata vastata, kun asia on kesken. Kuitenkin me olemme ainakin
eräiden nuorisotilojen ja -talojen osalta voineet lukea pääkaupungin
johtavasta sanomalehdestä, että mitä nuorisotiloja tullaan
lakkauttamaan ja mitä ei. Ja haluan jo tässä yhteydessä todeta, että
esimerkiksi Harjun nuorisoaseman lakkauttaminen olisi suuri, suuri
virhe ja toivon todella, että sitä ei tehdä siellä. Se on bändien
harjoituspaikkana mitä parhain ja näin me voidaan sanoa, että entinen
ruumishuone tällä hetkellä antaa kyllä eloa Helsingin nuorisolle.
 
 

Valtuutettu Sumuvuori

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Toteaisin vaan tähän Harju-keskusteluun, että sen lakkauttamisesta ei
todellakaan ole tehty mitään päätöksiä, että ne lausunnot, mitä
esimerkiksi Helsingin Sanomiin meni oli viraston puolelta ja asia on
tällä hetkelläkin liitetty nyt toimintakeskussuunnitelmaan Sörnäisiin ja
esimerkiksi itse olen ollut sillä kannalla, että Harjun kohtaloa ei missään
nimessä pidä koplata siihen. Ja olemme Vihreä lautakuntaryhmä olleet
sitä mieltä, että Harjun toimintaa ei tule lakkauttaa.
 
 

Valtuutettu Ingervo
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Tämä on iso asia tämä nuorisotila-asia ja varmaan on niin, että
tarvitaan muutamia isompia toimintakeskuksia ja sitten lisäksi näitä
lähinuorisotiloja. Ja minä olen ymmärtänyt, että nuorille on näitä
kuulemistilaisuuksia ja jos ne ovat olleet siellä alueella, niihin on tullut
porukkaa, mutta jos ne on hyvinkin kaukana, niin tietenkin silloin voi
olla, että kuuleminen ei ole ihan niin hyvin toiminut, mutta niiltä osin,
kun ne on olleet siellä alueella, niin varmaankin ne huomioidaan heidän
ajatuksensa siitä, että mihin niitä tarvitaan. Mutta että minun mielestäni
tämä, nuoret tarvitsevat aikuisia ja niitä aikuisia, joita he tuntevat, jotka
tuntevat heidät koulun ja kodin aikuisten lisäksi kasvaakseen ja
kehittyäkseen siinä nuoruudessaan, niin minusta on tosi tärkeää, että
siellä lähellä on myös niitä aikuisia, jotka oikeasti tuntee, tietää nimen
ja jonka kanssa voi puhua niistä arkisistakin asioista ihan sillä tavalla
helposti lähestyttävästi.
 
 

Valtuutettu Vehviläinen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Usean vuoden ajan ollaan puhuttu erilaisten palveluverkkojen
kehittämisestä, ollaan puhuttu siitä, että ? pitää päästä toiminnan
sisältöjen kehittämiseen. Nyt vuorossa on nuorisotoimen vuoro päästä
tällaisen keskustelun piiriin ja demareitten valtuustoryhmässä on tätä
asiaa puitu jo aiemmin viime keväänä ja päädyimme siihen ratkaisuun,
että ei voi olla sellainen linja, että on joko tai, vaan pitää olla sekä että.
Me tarvitsemme näitä paikallisia lähitoimintoja, mutta sen lisäksi on
ihan paikallaan, että meillä on myös näitä laajemman tarjonnan isompia
kokonaisuuksia, joissa varttuneemmat voivat hakeutua näiden
laajempien palveluiden piiriin. Mutta ihan yhtä lailla kuin päiväkotien
tulee sijaita lähellä siellä, mistä nuoret, nuoremmat nuoret asuvat, niin
myös tämä nuorisotila on sellainen peruspalvelu, joka ansaitsee
lähipalvelupisteensä. Se, miten se toiminnallisesti on mahdollista
toteuttaa, niin se on sitten nuorisotoimen ja muitten hallintokuntien
yhteispohdinnan työtä.
 
 

Aloite 35

 
 

Ledamoten Dahlberg

 
Ärade ordförande, hyvät valtuutetut.
 
Det här är andra gången under min tid i fullmäktige jag står här och
talar för gratis simning. Första gången gällde det Klaus Bremers motion
och simning för hjärtsjuka personer. Nu gäller det att följa
grannkommunernas, Esbos och Vandas, exempel och att ge plus 70-
åringarna rätt att simma gratis. Simning eller vattenlöpning är en bra
motionsform, som lämpar sig för många personer med nedsatt
rörelseförmåga.
 
Enhän tietenkään ylläty, kun vastaus aloitteeseen on se tavallinen ei,
ei, ei. Virkamiehemme osaavat sanoa ei vaikka tuhat kertaa ja aina
yhtä mielikuvituksellisin ja melkein runollisin sanoin. Mielenkiintoista on
lukea, että maksuttomuutta yli 7 vuotta täyttäneille ei ole vuoden 2009
budjetissa. Tietääkseni emme ole vielä edes käsitelleet budjettia
vuodelle 2009. Se mitä budjettikirjassa lukee on täysin valtuuston
päätettävissä. Muuten, kyllähän me valtuutetut saamme uida maksutta.
Liikuntalautakunnan lausunnossa eksytään miettimään eläkeläisten
taloudellisia mahdollisuuksia maksaa uimakäynnit tai miten kohtuulliset
maksut itse asiassa ovat. Tästä näkee aivan selvästi, että lautakunnan
tekstinkirjoittaja on koko asian ydin, tai häneltä on koko asian ydin
jäänyt hoksaamatta. Maksuttomuus on se houkutin, jolla saadaan
vauhtia niihinkin ikäihmisiin, jotka eivät voi tai eivät edes keksi muuten
liikkua. Voin vain kuvitella vastausta kirjoittavan virkamiehen onnellista
hymyä, kun hän kirjoittaa, että suosituin 6679-vuotiaiden
liikuntaharrastus on kävely. Seuraavaksi on pyöräily ja sauvakävely.
Hienointa kirjoittajan mielestä tietysti on se, että nämä suosituimmat
liikuntamuodit ovat välinehankintoja lukuun ottamatta maksutta
saatavilla. Voi, miten kivaa. Kaupunginkaan ei tarvitse kuin maksaa
jalkakäytävä, puistokäytävä tai pyörätie.
 
Huononäköinen tai huimausta poteva ihminen tuskin pyöräilee ja olisi jo
vaaraksi itselleen ja muille liikenteessä. Uida hän voisi ilman muuta.
Ennaltaehkäisevänä terveystoimintana juuri uiminen on mainio. Sitä voi
kevyesti harrastaa jopa hyvin painavakin ja hengitys avautuu uidessa.
Huonojen jalkojen varassa on paha kävellä pitkään. Uiden liikkuminen
voisi jo onnistua. Ulkoilureittien valmistaminen ei huonojalkaisia auta,
uimahalli taas auttaisi.
 
Olisi todellakin ikävä, jos suuri ja kaunis metropolin keskus Helsinki ei
pystyisi tekemään samaa kuin naapurikunnat, tarjota meidän senioreille
mahdollisuuden maksuttomaan uimiseen, liikunta, jota voivat harrastaa
ympäri vuoden pelkäämättä esimerkiksi talven liukastumisia. Esitän
siksi, että asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että Helsingin
+70-vuotiaille tarjotaan mahdollisuus maksuttomaan uintiin kaupungin
uimahalleissa.
 
 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tässä valtuutettu Dahlberg, oli kyllä tämä palautus, palautuksen
perustelut olivat kyllä sillä tavalla pikkuisen ongelmalliset, että olisin,
että se tulee niin kuin talousarvioaloitteen muodossa, että olisin
toivonut, että se palautusesitys olisi niin, että harkitaan, millä tavalla se
voidaan seudullisesti yhtenäistää nämä maksuperusteet, jolloin siitä ei
synny heti sellaista ongelmaa, että onko tämä talousarvio, onko tämä
nyt tietyllä tavalla vastaehdotus vai ei.
 
Mutta joka tapauksessa, niin toivon, että valtuutettu Dahlberg ehkä
pikkuisen voi korjata perusteluita ja silloin kannatan tätä
palautusehdotusta joka tapauksessa. Eihän sitä tarvitse näitä
perusteluja siihen kirjata. Kannatan tätä asian palauttamista siitä
syystä, että valtuutetuthan ovat tehneet täällä valtuustossa erilaisia yli
75-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden liikuntamahdollisuuksista erilaisia
aloitteita, on kuntosalia, on voimistelua, on tanssia, on uintia ja niin
edelleen. Ja on verrattu myöskin Helsingin, Espoon ja Vantaan
käytäntöjä. Ja nyt, kun katsoin liikuntaviraston sivuilta, että millä tavalla
sitten nämä valtuuston toiveet ovat toteutuneet, niin kyllä täytyy sanoa,
että ikäihmisten, kaikki tämä liikuntamahdollisuudet ovat erittäin
pirstaleisia, ne on epämääräisesti sijoittuneet eri puolille kaupunkia,
sellaista yhtenäistä käytäntöä ei ole. Ja ikäihmisten kanssa, kun näistä
asioista keskustelee, niin he sanovat, että on erittäin vaikeata löytää
mitään sellaista todella, että voisi yhden klikkauksen takaa nähdä, että
millä tavalla ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia järjestetään ja miten
niitä kaupungin puolelta tuetaan.
 
Ja näin ollen, niin minä olen tänä iltana tehnyt sellaisen aloitteen, jossa
edellytettäisiin, että näistä ikäihmisten liikuntamahdollisuuksista,
mukaan lukien kaikki mahdolliset, mitä on valtuustoaloitteissa tehty,
tehtäisiin sellainen kokonaissuunnitelma, jossa hyödynnettäisiin näitä
valtuutettujen aloitteita. Niin että syntyisi jonkinlainen ikäihmisille
suunnattu selkeä liikuntapaketti, jossa olisi myös tämä tarjonta, eri
puolilla kaupunkia tapahtuvat paikat ja maksupolitiikka pohdittu yhdellä
kertaa. Ja tällä, ja myöskin, että se olisi seudullisesti, siinä olisi
seudullisesti näitä yhtenäisiä käytäntöjä, koska tällä hetkellä joka
tapauksessa pyritään palveluiden seudullisiin ratkaisuihin ja myös, jos
miettii sitä, että myös rajalla olevat ihmiset voisivat huomattavasti
helpommin käyttää naapurikuntien liikuntapalveluksia. Niin kuin tällä
hetkellä tapahtuu, että Mäkelänrinteen uimahallissahan on hirveän
paljon espoolaisia ja vantaalaisia käyttäjiä. Niin että tämä asia myös
pohdittaisiin seudullisena. Ja näin ollen kaupunginhallitus voisi tämän
asian pohtia sitten palautuksen aikana kokonaan uudelleen, että siinä
mielessä kannatan tätä palautusta.
 
 

Valtuutettu Lohi

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Dahlbergin aloite on hyvä ja samoin hänen
puheenvuoronsa asian perustelusta. Kannatan palautusta, sillä
vastaavanlaisia aloitteita on tehty hyvin paljon ja aina ne on täällä
jostain syystä tyrmätty. Ja kuten on todettu, niin naapurikunnat ovat
antaneet sitä, Vantaakin on ruvennut antamaan näille seniori-ikäisille
kuntouintia ja eräitä muitakin liikuntamuotoja maksutta. Kyllä me
Helsingissäkin pystymme tähän. Tämä on vihdoin toteutettava, siis
kannatan palautusta.
 
 

Valtuutettu Karhuvaara

 
Puheenjohtaja.
 
Kannatan myöskin asian palautusta uudelleen käsittelyyn, aloite on
erittäin kannatettava, koska kysehän on myöskin signaalista, Helsingin
signaalista ikääntyville siitä, että kaupunki tukee toimintakykyä
parantavaa liikuntaa ja omatoimisuutta siinä. Voisimme aloittaa
ikäihmisten allasharrastuksen siten, että liikuntavirasto kertoisi, mikä
aika päivästä olisi rauhallisin myöskin mahdolliseen ohjaukseen.
 
Mutta samalla, kun keskustellaan tästä vanhusten, tai ikääntyneiden
ihmisten liikuntamahdollisuuksista, niin meidän olisi varmaan jossain
kokouksessa aika ottaa esiin myös nuorison, 1315-vuotiaiden
liikuntatottumukset, jotka eivät myöskään ennakoi kovin hyvää
tulevaisuutta.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Lahti

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Asia on todella sillä tavalla tärkeä, että Suomi on Euroopan nopeimmin
ikääntyvä maa ja tämä väestön ikärakenne merkitsee sitä, että meillä
on kohta erittäin suuri eläkeläisten joukko ja heidän fyysinen kuntonsa,
myös tietysti henkinen kuntonsa, on erittäin tärkeä säilyttää
mahdollisimman pitkälle. Ja silloin kaikkeen liikuntaan liittyvä
kannustaminen on erittäin kannatettavaa. Uiminen on, niin kuin tässä
tuli Birgitta Dahlbergin alustuksessa esille, on yksi hyvä, terveellinen
muoto ja siinä suhteessa kannatettava.
 
Itse ajattelen kyllä kaikessa kohtaa niin, että ilmaisia lounaita ei
tavallaan olekaan eli joku maksaa tämän kompensaation, mikä tässä
tulee nyt lisää tähän ilmaislippuun. Mutta toisaalta näkisin näin, että
näin ikääntyviin ihmisiin kohdennettuna tämä innostavuus,
kannustavuus on investointi tulevaisuuteen, joka sieltä kautta maksaa
itsensä takaisin. Kannatan tämän palauttamista jo siitäkin syystä, että
tämä seudullinen yhtenäisyys on oikeudenmukaista eli jos Espoo ja
Vantaa antavat tämän ilmaisena, niin myös Helsingin tulee se antaa.
 
 

Valtuutettu Kaunola

 
Niin, arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit.
 
Mitä Dahlberg puhui tästä uinnista, niin oli mielestäni ihan oikeata asiaa
ja todella tarpeellista eli kannatan hänen esille tuomaansa
palautusesitystä ja toivon, että sille löytyy myös tästä valtuustosta
riittävästi kannatusta. Sillä tämänkaltainen liikunta kuin uiminen on
todella hyvää ja terveellistä ja se ei ihmisiä pahemmin rasita, kunto vain
nousee siinä ja ainoa, mikä siitä on seurauksena on se, että ihminen
elää pidempään ja toivon mukaan myös terveempänä.
 
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Krohn
 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Liikunta on erittäin hyvä harrastus vanhuksille, koska se parantaa
heidän hyvinvointiaan ja toimintakykyä, ja uiminen on erittäin hyvä
liikuntamuoto. Mutta täytyy sanoa, että näin on kyllä kaiken ikäisten
osalta, ei ainoastaan yli 70-vuotiaiden osalta. Liikkuminen tekisi meille
kaikille hyvää, mutta mehän tietysti olemme valinneet sen, että me
istumme täällä niin kuin täit tervassa sen sijaan, että hyödyntäisimme
kaupungin liikuntapalveluita oli ne sitten uimahalleja tai
sauvakävelymahdollisuuksia.
 
Liikuntatottumukset opitaan varsin nuorina, monet meistä olemme
oppineet koululiikunnan myötä, että me emme kauheasti ehkä liiku
vapaaehtoisesti, mutta pari-kolmekymppisiin voitaisiin ehkä vaikuttaa
myös liikuntatottumuksia lisäävinä, heidän hyvinvointiaan voitaisiin
parantaa, heidän toimintakykyään yli 70-vuotiaina voitaisiin parantaa
sillä, että heidät saataisiin 20-, 30-, 40-vuotiaana liikkumaan. Meidän
liikuntapalveluiden hinnat ovat tällä hetkellä jo varsin kohtuulliset ja jos
ajatellaan ylipäätään hintapolitiikkaa, niin sen pitää olla sellainen, että
se kannustaa kaikkia liikkumaan. Ylipäätään varmaan Helsingissä pitää
erilaisia toimia miettiä enemmän terveyden edistämisen näkökulmasta,
mutta se, että ruvetaan ilmais-, tai maksuttomuuspalveluita eri
ikäryhmille, niin ei ole minun mielestäni hyvää harkintaa.
 
Minä ymmärrän täällä käytetyt puheenvuorot siitä, että yli 70-vuotiaille
tekisi hyvää käydä uimassa, se todella tekisi hyvää kaikille 7-kuisista
77-vuotiaaksi tai vanhemmiksikin. Että näitä maksuttomuusesityksiä
erilaisista palveluista on viimeisen parin vuoden aikana tässä
valtuustossa esitetty varsin paljon ja näin vaalien alla kaikessa
muussakin. Minä itse ajattelen valtuutettuna, että minun tehtäväni on
rakastaa veroja, niin erityisesti minä rakastan niitä verorahoja, jotka me
olemme keränneet kaupungin kassaan, joita me käytämme
kuntalaisten palveluiden järjestämiseksi. Se, että me sen lisäksi
keräämme joistakin palveluistamme käyttömaksua, niin ei ole
kohtuutonta. Jos me olemme sitä mieltä, että uiminen Helsingissä on
liian kallista, niin se on liian kallista kaikkien osalta. En kannata asian
palauttamista.
 
 

Valtuutettu Vehviläinen

 
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minä puolestani kannatan asian palauttamista nimenomaan siitä
syystä, että Vantaa ja Espoo ovat päätyneet tähän ratkaisuun. Me
puhumme pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistämisestä ja yhteistyön
käytäntöjen opettelemisesta ja käyttöönottamisesta, niin tämä olisi yksi
keino päästä taas eteenpäin yksi askel. Maksuttomuus sinällään ei
tietenkään ole itsetarkoitus tässä, vaan pitäisi olla se kannustavuus
lähteä liikkumaan ja silloin näiden liikuntapaikkojen saavutettavuus on
ensisijaisen tärkeätä. Silloin tulee kysymykseen myös se, että millä
tavoin joukkoliikennevälineillä näihin paikkoihin on mahdollista päästä.
Olisi tärkeätä, että joukkoliikenteestä vastaava ja liikunnasta vastaava
taho istuisivat samaan pöydän ääreen, katsoisivat, että miten sisäistä
liikennettä tulee järjestää uudella tavoin niin, että kulttuurilaitokset,
liikuntalaitokset, terveysasemat ja ihmisten muut tärkeät päivittäiset
palvelut ovat joukkoliikennevälineen saavutettavissa edullisesti. Sillä
tavoin me voimme kannustaa näitä ihmisiä liikkumaan. Ei varttunut
ihminen pelkästään sen maksuttomuuden vuoksi lähde sinne
liikuntapaikkaan, jos hänellä ei ole välinettä, millä hän sinne menee.
 
 

Valtuutettu Sydänmaa

 
Kiitos puheenjohtaja.
 
Olen samalla linjalla kuin Minerva Krohn ja äskeinen puhuja. Eli
maksuttomuus ei ole mielestäni tässä tilanteessa ratkaisu. Eli olen ollut
liikuntalautakunnan jäsenenä Espoon ja Vantaan näitten lautakuntien
jäsenten ja virkamiesten kanssa seminaarissa ja me olemme siellä
keskustelleet tästä maksuttomuudesta ja Espoossa liikuntaviraston
laitososaston, tai minkä osaston henkilö hän nyt olikaan, joka vastaa
näistä uintiasioista, niin sanoi sitä, että he ovat suorastaan
kauhuissaan, miten kunta tulee, miten Espoo tulee maksamaan tämän
kaiken. Eli siellä mietitään, että oliko se hieman liikaa annettu niin
sanotusti ja Helsingissä väestöä, senioriväestöä tulee olemaan niin
paljon jatkossa, että saan sanoa, että ehdotus on erittäin hyvä, jos vain
valtuusto katsoo, että liikuntabudjettia lisätään niin paljon, että tähän on
varaa. Että minun mielestänikin pieni maksu ei ole ollenkaan pois
senioreilta eli samaa mieltä olen Minerva Krohnin kanssa. Ja sitä paitsi
se, että joku palvelu laitetaan maksuttomaksi, se ei välttämättä lisää
palvelun harrastajien määrää, ja se on ihan faktaa.
 
 

Valtuutettu Karu
 
Kiitos, puheenjohtaja.
 
Johanna Sydänmaa puhui hyvin, olen ihan samoilla linjoilla. En usko,
että maksuttomuus olisi avainasia tähän ongelmaan. Täytyy myös
muistuttaa pari asiaa, että joitain vuosia sitten meillä oli
liikuntavirastossa teemavuosi, seniorivuosi, jolloin näihin aiheisiin
perehdyttiin hyvinkin herkällä korvalla ja silmällä.
 
Ja eräs toinen asia vielä, niin liikunnan budjetti on pysynyt osapuilleen
samana viimeiset 10 vuotta. Tea Vikstedt totesikin jo aikaisemmin, että
liikunta laahaa jäljessä. Eli jokainen, joka haluaa, että nämä muutetaan
maksuttomiksi tai mitä tahansa, niin muistetaan tämä ensi kerralla, kun
näitä talousarviojuttuja tehdään. Liikunnalle sitten lisää rahaa, niin
mikäpäs siinä.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Saarnio

 
Niin, arvoisa puheenjohtaja.
 
Ajattelin ensin olla hiljaa, mutta kun täällä on palautusta nyt
vastustettukin, niin ajattelin ilmoittaa kannattavani tätä palautusta.
Ihmettelen hieman näitä perusteluita, jotka tulevat tätä palauttamista
vastaan. Kysymys nyt on lähinnä kannustavasta päätöksestä ja 70-
vuotiaan ilmainen uiminen saattaisi kannustaa tähän liikkumiseen, jota
me tässä kaikki olemme korostaneet sen tärkeyttä. Tuskin se nyt tulee
johtumaan kovin suuriin ikäkorttien väärentämiseen. Kun ravintolaan
nuoriso ei pääse, niin nehän tekevät niitä väärennöksiä, niin tuskin
tässä nyt kovin moni itseään vanhemmaksi tekee, vaikka mieli tekisi ja
olisi mahdollisuuskin siihen ehkä. Ja tässä mielessä, niin minä pitäisin
tätä ennen kaikkea tällaisena pääkaupunkiseutulaisena päätöksenä,
joka yhdistää näitä tekijöitä ja poistaisi sen keskustelun, mitä tänä
päivänä käydään siitä eriarvoisuudesta, mitä eri kunnissa
pääkaupunkiseudulla toteutetaan.
 
Lisäksi tämä nyt voisi olla, jos haetaan verokeskustelua, niin ehkä pieni
veronpalautus niille, jotka ovat ehkä jo 50 vuotta veroja Helsinkiin
maksaneet.
 
 
 

Valtuutettu Könkkölä

 
Puheenjohtaja.
 
? että lipputulot jäi saamatta, niin mikä osa liikunnasta sitten
vähennetään. Ja itse asiassa, jos mietitään, mikä meillä on todellakin
kansanterveydellinen riski on, nyt ulkomuistista sanon, 40–60-vuotiaat
miehet, joilla on suuri vaara metaboliseen oireyhtymään, joka näkyy
siis pyöreänä vatsana. Joka aiheuttaa tavattoman suuren muun
muassa diabetesriskin, että itse asiassa meidän pitäisi antaa 40–60-
vuotiaille miehille se ilmainen lippu ja se auttaisi suurinta
kansanterveyshyötyä.
 
Mutta sinänsä tämä, jossain vaiheessa meidän täytyisi keskustella,
tämä on mielenkiintoinen tämä valtuusto, aina yksi ehdottaa
ilmaisuutta, toinen toiselle, että meidän tehdä rajaus, että mitä me
haluamme ja mihin keskittyä vai haluammeko, että kaikille kaikki olisi
ilmaista.
 
 

Valtuutettu Huhtamäki

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En nyt esitä, että ruvettaisiin käymään Espoossa taikka Vantaalla
meidän ikäiset uimassa, mutta minä myöskin vierastan hiukan sitä
ilmaisuutta, koska on tosiaan esimerkkejä siitä, että silloin siihen
suhtaudutaan useinkin väheksyen, vaikka se ajatuksena tuntuu
hyvältä. Ja minä toivoisinkin, että tämä Veikko, valtuutettu Vermilä
käyttäisi tässä nyt puheenvuoron, koska hän on johtanut suurta
uimahallia vuosikausia ja hyvällä menestyksellä ja monia muitakin
halleja. Ja esimerkiksi palautus olisi sensisältöinen, että katsottaisiin
sellaisia muuten hiljaisia aikoja, jotka voisivat käydä näille
vanhentuville, niin kuin tässä nyt kaikki olemme, niin paremmin kuin se,
että siellä ollaan silloin neljästä kuuteen, jolloin siellä on mahdoton
tungos muutenkin. Mutta jos Veikko antaa asiantuntevan lausunnon,
niin minä olen valmis tarkistamaan kantani.
 
 

Valtuutettu Pajamäki

 
 
Niin, arvoisa puheenjohtaja.
 
En kannata palautusta. Ihan sellainen yksi tavallaan huomio tähän, että
näitä pitäisi ajatella hieman pitkäjänteisemmin. Juuri nyt tämä tuntuu
älykkäältä ja hyvältä, mutta 7 vuoden kuluttua, joka on siis puolentoista
valtuustokauden päässä, niin 70 vuotta täyttäneet ihmiset on tällä
hetkellä ainakin Suomen selkeästi varakkaimpia ? tulojen ? , -45–50
syntyneet. Ja jos on kysymys siis rahasta, josta nyt eittämättä on
kysymys eikä vaan sitä, että ketä halutaan kannustaa uimaan, niin 7
vuoden päästä meillä on käytännössä ilmainen uinti sitten tämän
mukaan varakkaimmalle porukalle.
 

 

Valtuutettu Vermilä

 
Arvoisa puheenjohtaja. Kiitos näin arvokkaasta maininnasta.
 
Johdin 22 vuotta urheiluhalleja, johon kuuluu seitsemän laitosta, joista
kuusi uimahallia. Kävijämäärä 1 800 000 käyntikertaa vuodessa. Ja
eläkeläisten osuus oli suurin piirtein siinä 200 000 käyntikertaa
vuodessa, mutta eläkeläisethän lähtee jo 60-vuotiaasta. Et se määrä,
jotka ovat yli 70-vuotiaita on aika vaikea määritellä. En näkisi kyllä tätä
tällaisena kysymyksenä, niin kuin tässä liikuntalautakunta hyvin vastaa,
että ?? vähintäänkin 2030 käyntikertaa on kohtuullista.
 
Että jos näitä aletaan valkkaamaan, mitkä ryhmät sitten mahdollisesti
olisivat päässeet ilmaiseksi, nythän meillä on vammaisilla neljä, viisi eri
ryhmää, jotka saavat avustusta taikka pääsevät ilmaiseksi tai annetaan
erityistä muuta uimaopetusta, ja tällä lailla pystytään täsmäohjaamaan
se. Tämä tarkoittaisi, jos lasketaan 2,50 euroa per henkilö, jos
kävijämäärä olisi nyt 70-vuotiaita 100 000, että siinä määrin kaupungin
tulisi toiminta-avustusta lisätä, esimerkiksi Urheilu ? ry:lle, jossa käy
kaikista uimakävijöistä yli puolet, mitä kaupungissa käy. Että en kannata
palautusta.
 
 

Valtuutettu Karhuvaara

 
Kiitos, rouva puheenjohtaja.
 
 
Rajamäelle sanoisin, että jos tässä yleensä rahasta keskustellaan, niin
olisi myös syytä muistaa, kuinka paljon maksaa yhden kaatuneen
lonkkamurtuman aiheuttama kulu tälle kaupungille. Ja siihen verrattuna
yksi 20 euron vuosittainen menetys uimamaksuissa on peanuts.
 
 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja, kaksi asiaa vielä.
 
Että jos pohditaan näitä yleisesti, minä puhun nyt kyllä
liikuntamahdollisuuksista laajemmin kuin uimisesta, niin kaiken
kaikkiaan niin kyllä ikääntyville ihmisille pitäisi järjestyä sellaista
organisoitua, monta kertaa he tarvitsevat myös ohjattua liikunnan
harjoitusta. Koska monet heistä, heidän tasapainonsa on heikentynyt ja
niin edelleen. Eli se on vähän erilaista kuin nuorten liikkuminen. Ja näin
ollen ei ole mikään, että minusta ei ole mitään perusteita siihen, että
ikäihmisiä pitäisi kohdella, etteikö heitä voisi kohdella vähän
tämmöisenä erityisryhmänä kokonaisuudessaan. Ja maksupolitiikasta
niin, että kyllähän esimerkiksi Oulussa on tällaisia erilaisia passeja ja
niin edelleen. Se voi olla myös jonkinlainen tällainen yhtenäinen
maksupoliittinen käytäntö, joka olisi joustava ja hyvä ja niin edelleen.
Sitä voitaisiin sitten jatkossa tämän palautuksen yhteydessä pohtia.
 
Ja sitten, jos vielä kolmantena asiana toteaisi tähän, että nythän
keskustellaan myös, kun Minerva Krohn pohti tätä terveydellistä
näkökulmaa, niin nythän suositellaan sitä, että lääkärit määräisivät
liikkumista, ja näin ollen niin jos on lääkärin määräyksestä liikkuminen,
niin silloin se tietysti voi olla myös maksutonta kaikille, että siinä se
ikäryhmämäärittely poistuisi.
 
 

Valtuutettu Sydänmaa

 
Kiitos puheenjohtaja, kiitos arvokkaasta puheenvuorosta Veikko
Vermilälle.
 
Eli hinta on vähintäänkin kohtuullinen tämä vähän päälle 2 euron hinta.
Ja jos haluamme lisää budjettirahaa liikuntatoimintaan antaa, niin toki
lipun hintaa voi vielä siitäkin alentaa. Mutta tosissaankin, en kannata
tällä hetkellä palautusta. Koska jos puhutaan vielä ennalta ehkäisevästä
toiminnasta, niin toki myös senioreitten toimintakyky on erittäin rkeä ja
sitä on mahdollisimman pitkään ylläpidettävä. Mutta sitten jos lähdetään
kansanterveydellisistä ongelmista, niin kyllä tuolla nuorisossa ja tätä
ylipainon ehkäisyä pitäisi myös tukea, ja on todellakin erittäin vaikeaa
itä eri ryhmiä jaotella, että mikä sitä tukea sitten eniten tarvitsee.
 
Kiitos.
 
 

Valtuutettu Huhtamäki

 
Puheenjohtaja, vielä lyhyesti.
 
Vermilän puheenvuoro ei kuitenkaan minua oikein vakuuttanut, koska
valtuutettu Karhuvaara toi hyvin esille vertailukohtia tästä hinnasta.
Kannatan palautusta, mutta toivon, että siinä reunaehtona todetaan,
että käytetään palveluseteliä niiden hyväksi, jotka tätä palvelua
tarvitsevat, jotka ovat siihen halukkaita, muistaen myös, etteivät kaikki
yli 70-vuotiaat osaa uida.
 
 
 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Krohn

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
En edelleenkään kannata palautusta.
 
Tätä keskustelua kuunnellessa on tullut esille, että ihmisillä on vähän
erilaisia toiveita tästä palautuksesta. Toiset haluavat nimenomaan yli
70-vuotiaille maksutonta uimista. Toiset haluavat, että ylipäätään
yritettäisiin terveyttä edistää kaupungissa kaikenikäisille, ja toisten
mielestä sitä pitäisi vaan erityisesti vanhusten kohdalla edistää.
 
Jos me olemme sitä mieltä, että liikuntatoimi on erityisen tärkeä osa
meidän terveyden edistämistä, niin sitten varmaan meidän todellakin
pitäisi kohdentaa liikuntatoimeen enemmän budjettirahoja ja pyytää
heitä nimenomaan tekemään tämmöinen terveyden edistämisen
ohjelma. Ja se pitäisi tehdä varmaan terveyskeskus ja liikuntatoimi ja
kaupunkisuunnitteluvirasto yhdessä. Eikä niin, että meillä on
käsittelyssä aloite, jonka perusteella halutaan, että yli 70-vuotiaat
saavat uida ilmaiseksi. Sitten me kaadamme siihen hirveä määrä
toiveita siitä, miten ihmisten terveys tästä noin yleisesti edistyy, ja sitten
me olemme tyytyväisiä, että nyt me olemme tämän asian hoitaneet.
Minun mielestäni se pitää olla aivan keskeinen osa ensi
valtuustokauden strategiaa tämmöinen terveyden edistäminen, ja silloin
se koskee kaikkia hallintokuntia. Ei se tämmöisen yhden aloitteen
palauttamisella edisty missään määrin.
 
 

Valtuutettu Ojala

 
Kiitos puheenjohtaja.
 
Kannatan tämän asian palauttamista ja olen kyllä vähän eri mieltä kuin
valtuuston varapuheenjohtaja.
 
Niinhän täällä keskustelussa aina rönsyillään ja esitetään erittäin hyviä
näkemyksiä ja laajoja ja maailmaa syleileviä, mutta se että kuitenkin,
jos tämä palautetaan, niin lähtökohtanahan on kuitenkin se aloitteen
tekijä. Totta kai kaupunginhallitus voi miettiä jotakin muitakin asioita,
mutta ei kai tässä kuitenkaan ole kyse siitä, että tehtäisiin joku aivan
uusi, täysin uusi liikuntapoliittinen edistämishanke. Siitä olisi ollut
tilaisuus keskustella silloin, kun käsittelimme valtuutettu Vikstedtin
aloitetta, mutta silloin ei täällä kielenkannat kyllä kirvonneet.
 
 

Aloite 36

 

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Käsiteltävänä olevasta Sipoo-aloitteesta on pyydetty lausunto vain
yleisten töiden lautakunnalta, kiinteistölautakunnalta ja
kaupunkisuunnittelulautakunnalta, mutta ei ympäristölautakunnalta.
Tämä on minusta valitettavaa, sillä eikä Sipoonkorven suojelualueen
mahdollinen laajentaminen ole mitä suurimmassa määrin
ympäristölautakunnan toimialaan kuuluva asia. Lausuntoa olisi voinut
pyytää myös Metsähallitukselta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta
aivan perustellusti. Alueen suunnitteluun tullaan myöhemmin
palaamaan, ja toivon, että lausunto silloin pyydetään myös näiltä
mainitsemiltani tahoilta. Tämän vuoksi teen seuraavan ponnen:
 
 
Kaupunkivaltuusto edellyttää, että Sipoon liitosalueen
maankäytön suunnittelussa huomioidaan myös
ympäristönäkökohdat, ja että mukaan suunnitteluun otetaan
myös Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Metsähallitus
sekä Uudenmaan ympäristökeskus.
 
Esittelijä toteaa vastauksessaan valtuustoaloitteeseeni, ja tässä tulee
sitaatti:
 
Luonnonsuojelulain mukaan kansallispuisto voidaan
perustaa vain valtion omistamalle maalle, ja sen pinta-alan
tulee olla vähintään tuhat hehtaaria. Näin ollen edellytykset
kansallispuiston perustamiselle Sipookorpeen täyttyvät.
 
Tämä lausunto on mielestäni vähä ylimalkainen, etten sanoisi nihkeä,
sävyltään. Voi nimittäin kysyä ensinnäkin, että tullaanko näin pienelle
alueelle mitään kansallispuistoa perustamaan, koska eikö käytäntö
pikemminkin ole ollut se, ettei alle 3000 hehtaarin kansallispuistoja
enää nykyisin perusteta, ja eikö Helsingin tavoitteena tulisi olla
vähintään tuo 3000 hehtaarin kokoinen yhtenäinen maa-alue.
 
Toinen pettymystä aiheuttava seikka tässä lausunnossa oli se, et
kaupungin vastauksessa paino on asuntotavoitteissa, joita kukaan
sinänsä ei kyllä vähättele, mutta kun aloite koskee Sipoonkorven
kansallispuiston perustamista ja mahdollista laajentamista, niin olisin
toivonut, että vastauksessa olisi kiinnitetty parempaa huomiota
ympäristönäkökohtiin, siis Sipoonkorven suojelualueen laajentamiseen,
niihin tavoitteisiin, joita Helsingillä tulisi olla, jotta tähän kansallispuiston
perustamiseen päästäisiin. Minkä siis ymmärtääkseni pitäisi olla
Helsingin tavoite.
 
Siksi en ole tyytyväinen siihen tapaan, jolla lausunto päättyy.
Lausunnossa nimittäin todetaan lopuksi, ja ympäristönäkökohtien
kannalta melko tylyyn sävyyn, vain että, ja tässä tulee taas sitaatti:
Valtion kanssa neuvoteltavissa maanvaihdoissa tavoitteena tulee
olemaan maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 20082017
asuntotuotantotavoitteiden toteuttamisedellytyksien parantaminen.
 
En sinänsä ole tämän kanssa ollenkaan eri mieltä, mutta olen jälleen
pettynyt siihen, että tässä lopussakaan ei viitata näihin
ympäristöarvoihin millään tavalla. Mielestäni Helsingin kaupungin pitäisi
ilmaista ponnekkaammin, tai olisi pitänyt tässä vastauksessakin,
ilmaista ponnekkaammin se, että kaupunki on sitoutunut
kansallispuiston perustamiseen, ja että se tämän vuoksi aktiivisesti
neuvottelee ja selvittää mahdollisuudet vaihtaa alueella olevat omat
maansa muualla sijaitseviin rakennusmaihin, jotta sopivat korvaavat
asuntotontit löydettäisiin. Koska tästä asuntotarpeestahan olemme
samaa mieltä.
 
Samaten olisi pitänyt sanoa, että Helsingin tavoitteena on riittävän
suuren suojellun alueen saaminen Sipoonkorpeen kansallispuiston
perustamista varten. Helsingin on Sipoon kansallispuiston
perustamisessa avainasemassa. Tätä vastuuta Helsinki ei voi vierittää
kenellekään muulle. Siksi olennaisia puistolle olevat sen Korvessa
omistamat maat suurelta osaltaan.
 
Elikkä, olen siis esittänyt ponnen, jossa toivon, että tulevissa
suunnitelmissa otettaisiin ympäristönäkökohdat paremmin huomioon.
 
Kiitos.
 
 

Apulaiskaupunginjohtaja Penttilä

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.
 
Kyseessä olevassa aloitteessa on esitetty, että Helsinki käynnistäisi
välittömästi neuvottelut ja niin edelleen. Tältä osin mielestäni asiallinen
valmistelu on sitä, että me Helsingissä pohdimme oman kantamme.
Kaupunkiorganisaation ulkopuolisten lausunnonantajien, kuten
Metsähallitus ja Uudenmaan ympäristökeskus, he ovat siinä
neuvottelupöydässä sitten aikanaan tätä kansallispuistoa
perustamassa, mutta lausunto siitä, että mitä Helsingin pitää tehdä, niin
varmaan on meidän organisaation asia. Toisaalta on syytä todeta, että
valtiolla lienee jonkun tyyppinen päällikkövirastojärjestelmä, ja
kansallispuistosta ei ole valtion tasolla ei eduskunta, mutta ei myöskään
ympäristöministeriö vielä ottanut myönteistä kantaa, ja siinä mielessä
näin kahden hallinnon yksikön keskustelu kansallispuistosta tässä
vaiheessa lienee ennenaikaista.
 
Sama peruste on jossain määrin tuohon Ympäristökeskuksen
lausunnon puute, eli minun ymmärtääkseni tämän lausunnon
olennainen pointti on tämä käynnistetäänkö neuvottelut kiinteistöjen
vaihdannasta, ja se on tässä organisaatiossa ensisijaisesti
kiinteistölautakunnan asioita ja toisaalta kaupungin ehkä yleinen
mielipide. Me kaikki tiedämme Sipoonkorven luontoarvot, ja siinä
mielessä ympäristökeskuksen lausunto olisi varmaan näitä valottanut,
mutta se ei luonnollisestikaan mielestäni voi ottaa siihen kantaa, että
käynnistääkö kaupunki oman maaomaisuutensa osalta neuvottelut vai
ei. Eli siltä osin tietenkin valtuusto on korkein päättävä elin, mutta
varmaan nuo lautakunnat, jotka kiinteistöasioita käsittelevät ovat riittävä
lausunnonantaja siihen harkintaan, etkäynnistetäänkö neuvottelut.
 
Lopuksi totean, että tuo asuntoasia on erityisesti meidän kunnan ja
Helsingin kaupungin tehtävä, ja kaikilla niillä toimilla, millä voimme
edistää maankäyttö- ja asumisohjelmaa, niin meidän tulee se tehdä. Ja
valtion maiden vaihto niin jatkossa kuin jo aikaisemminkin on tärkeä
asia, ja meidän tulee saada asuntotuotantomaa-alaa, ja siltä osin tuo
viesti on toivottavan selvä myös valtion suuntaan.
 
 

Valtuutettu Puoskari

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olen melko varma, että kun alamme keskustelemaan Sipoon
liitosalueiden kaavoituksesta, niin tulemme joutumaan konflikteihin eri
ryhmien välillä. Jotkut ovat jo esittäneet, että Porvoonväylän
pohjoispuolelle tulee sijoittaa asuntorakentamista, ja tunnen aluetta sen
verran, että siellä on hyvin vähän sellaista aluetta, jolla ei olisi
merkittäviä luontoarvoja. Ja sen takia mielestäni on hyvä muistuttaa
tässäkin vaiheessa ympäristönäkökulmien huomioimisesta
valmistelussa. Minun mielestäni on todella sääli, että
Ympäristökeskusta ei ole otettu tähän mukaan nyt nimenomaan
kaupungin toimijoista. Ja näillä perusteilla kannan Outi Alanko-
Kahiluodon pontta.
 
 

Valtuutettu Huhtamäki

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kyllä tässä kiinnitetään huomiota ihan oikeaan asiaan. Hämmästelen
kuitenkin sitä, että mitä tekemistä tässä yhteydessä on
Metsähallituksella, että onko se mitenkään osapuolena tässä
keskustelussa?
 
Ja toinen korjaus, jota tähän toivoisin on se, että suunnittelussa otetaan
huomioon, eikä pelkästään huomioida.
 
 

Aloite 38

 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Lyhyesti olisin todennut, että kun Helsinki joka tapauksessa keskustelee
valtiovallan edustajien kanssa, ja kun seuraa tätä hallituspoliittista
keskustelua, niin olen havainnut, että joka tapauksessa
valtioneuvostossa valmistellaan erilaisia tukitoimia energiapihien
rakennusten korjausmäärärahojen tukemisesta ja tällaisesta
tukipolitiikasta. Ja nyt mielestäni on suuri vaara se, että kerrostalot,
jotka ovat nimenomaan Helsingissä suuri määrä kerrostaloja, jotka
myös ovat korjaustarpeessa ja ovat, ihan samalla tavalla niiden
korjauksessa pitäisi tätä energiatehokkuutta äritellä ja arvioida. Niin
kerrostalot jäävät kokonaan tämän tukipolitiikan ulkopuolelle. Ja näin
ollen toivoisin, että kun valtioneuvostossa tätä asiaa valmistellaan, niin
Helsinki olisi aktiivinen ja huolehtisi siitä, että myös Helsingin edut,
ajattelen rakennuskantaa, niin tulisivat mukaan otetuiksi tässä valtion
tukipolitiikassa.
 
Ja toinen lyhyt asia, että kun sitten ATT tämän projektinsa toteuttaa,
niin toivoisin, että siitä tehdään kunnollinen raportti ja kerätään
kokemukset ihan suunnitelmallisesti niin, että voimme sitten jatkossa
sitä hyödyntää.
 
 

Valtuutettu Vapaavuori

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Ystävällisesti pyytäisin saada huomauttaa, että valtuutettu Anttilan
ensimmäinen kommentti ei mitenkään liittynyt tähän aloitteeseen.
Toiseksi haluaisin kommentoida, että joku raja pitää olla hallituksenkin
moittimisella, kun tosiasia on se, että rivi- ja kerrostaloalueille
kohdistetut energia-avustukset tullaan tuplaamaan ensi vuoden
budjetissa.
 

Valtuutettu Anttila
 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Olen pahoillani, jos valtuutettu ja ministeri Vapaavuori tulkitsi
puheenvuoroni moittimiseksi. Päinvastoin, se oli kehotuksena, että kun
meillä on suora kontakti asianomaisiin valtioneuvoston jäseniin, jotka
ovat aktiivisesti toimineet Helsingin puolesta, niin että he eivät unohtaisi
tässä tärkeässä asiassa Helsinkiä.
 
 

Aloite 41

 
 

Valtuutettu Anttila

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Mielestäni valtuutettu Tero Tuomisto on tehnyt todella tärkeän
valtuustoaloitteen, joka ehdottomasti pitäisi ottaa mukaan, kun
seuraavan valtuustokauden aikana pohditaan näitä strategioita.
 
Täällä opetuslautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan
lausunnoissa puututaan aivan ydinasioihin, kun lautakunnat kiinnittävät
huomiota siihen, että nämä sisäisten vuokrien nousu, jatkuvalla
nousulla ja kun budjettiosuudet kuitenkin pysyvät suurin piirtein
samoina, niin jatkuvasti se varsinaiseen ydintoimintaan käytettävä raha
pienenee tosiasiallisesti. Samanaikaisesti kuitenkin Helsingissä
palvelujen tarve lisääntyy, ja tämä yhtälö on kyllä aivan kestämätön.
Että tavallaan kaupungin sisäisillä taskusta toiseen -menetelmillä niin
tosiasiallisesti heikennetään palveluihin kohdistuvaa
rahoitusmahdollisuutta. Ja näin ollen, niin valtuuston pitäisi kyllä
periaatteessa linjata nämä, että millä tavalla näitä sisäisen vuokrauksen
periaatteita toteutetaan, miten ne määräytymisperusteet määritellään, ja
millä tavalla näitä tilojen käyttöjä kokonaisuudessaan hallintokunnat
voivat käyttää.
 
Ota esimerkiksi kaksi tällaista tärkeää asiaa. Että täällä sekä
opetuslautakunta että myös sosiaalilautakunta, kun tiedän, että
esimerkiksi opetuslautakunnalla on paljon kulttuurihistoriallisesti
arvokkaita kiinteistöjä, joiden ylläpitämisestä hallintokunnat ovat
vastuussa. Ja jos nyt sitten ajatellaan, ja niiden korjauskustannukset
ynnä muut ovat kalliita, niin periaatteessa ne syövät suhteessa
enemmän nämä näiden kiinteistöjen ylläpitäminen, ja jos tilakeskus
sitten kaiken aikaa laskuttaa näiden korjauskustannusten, että
korjauskustannukset nousevat näiden kiinteistöjen kulttuurihistoriallisten
arvojen myötä korkeammiksi, niin se edelleenkin syö sitä ydintoimintaan
varattua määrärahaa. Ja ajattelin sitä, että kun kaupungissa on paljon
tällaista näihin palvelukiinteistöissä tätä kulttuurihistoriallisia
suojeluarvoja, niin meidän pitäisi kyllä valtuustossa pohtia, että
voitaisiinko esimerkiksi tällaisten rakennusten korjauskustannukset
maksaa jostakin rahastosta. Että meillä olisi joku sellainen erillinen
rahasto, josta tämäntyyppiset kustannukset maksetaan, ilman että ne
olisivat näiden hallintokuntien kiinteistöjen korjaus- ja
ylläpitokustannuksia. Sitä voitaisiin pohtia, se on yksi ajatus, jota voisi
jalostaa eteenpäin.
 
Toinen, johon nämä myös nämä hallintokunnat, opetuslautakunta ja
sosiaali- ja terveyslautakunta viittaavat, että kun näitä kiinteistöjä nyt
sitten joudutaan home- ynnä muiden vaurioiden vuoksi korjaamaan ja
tarvitaan väistötiloja, niin hallintokunnat joutuvat maksamaan kahdesta
tilasta yhtä aikaa vuokraa. Ja tämä myös syö sitä rahoitusta tältä
varsinaiselta ydintoiminnalta. Eli kaiken kaikkiaan niin mielestäni tämä
aloite ja siitä saadut lausunnot kyllä johtavat sellaiseen
johtopäätökseen, että valtuuston pitäisi kyllä tästä asiasta käydä
kunnollinen keskustelu. Ja se olisi seuraavan valtuustokauden yksi
tärkeimpiä strategisia linjauksia. Ja näin ollen teen sellaisen
ponsiehdotuksen, että valtuusto edellyttää, että etenkin nyt kun
Tilakeskusta suunnitellaan muutettavaksi liikelaitokseksi, niin silloin
tämän liikelaitostamisen yhtenä tärkeäperiaatteena on tietysti, että
valtuusto tietää minkälaiset määräytymisperusteet sisäisessä
vuokrauksessa käytetään. Että
 
Valtuusto edellyttää, että ennen Tilakeskuksen muuttamista
liikelaitokseksi valtuustolle varataan mahdollisuus käydä
keskustelu sisäisen vuokrauksen määräytymisperusteista ja
tilojen käytön linjauksista.
 
Kaupunginhallitus voi mielestäni ratkaista tämän asian nimenomaan
niin, että kun käsittelee tätä ponsiehdotusta, niin valmistellaan tätä
koskeva asia niin, että se voi olla seuraavan valtuuston strategisissa
linjauksissa. Ja silloin valtuusto käy siitä asiasta tällaisen
periaatekeskustelun.
 
Kiitos.
 
 
 

Valtuutettu Rautava (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Tämä sama aloite tulee näköjään aika säännöllisin välein, parin vuoden
välein täällä meidän käsittelyyn näistä sisäisistä vuokrista. Ja äskeinen
puheenvuoro, mitä Maija Anttila tuossa piti, niin ei kyllä valitettavasti
osoittanut sitä asiantuntemusta, mitä ehkä voisi ajatella jo tuossa
vaiheessa olevan
 
Elikkä kyllä tässä tarvitaan tietoa siitä, että mitkä ne todelliset
kustannukset on myös tilojen osalta näissä rakennuksissa, ja tää
sisäisen vuokran menetelmä on yksi hyvä tapa osoittaa, että kuinka
paljon kustannuksia menee oikeasti niihin tiloihin. Ei ne mistään
ilmaiseksi tipahda tuolta ylhäältä. Ja mainittakoon, että esimerkiksi kun
olen opetusviraston asiantuntijoiden kanssa asiasta keskustellut, niin he
pitävät tätä sisäisen vuokran systeemiä kuitenkin periaatteessa hyvänä,
koska se on aiheuttanut sen, että siellä entistä tarkemmin katsotaan
mitä tiloja tarvitaan ja mitä tiloja ei tarvita. Ja samanlainen seuraus on
ollut myös muualla julkisella sektorilla, missä on otettu käyttöön
tämäntyyppinen järjestelmä. Mielestäni ei ole missään tapauksessa
järkevää lähteä edes pohtimaan sitä, että tästä systeemistä
luovuttaisiin. Sen sijaan uskon, että siinä on paljonkin vielä korjaamista
ja viilaamista jatkossakin. Ja uudelle Tilakeskukselle tässä jää varmasti
paljonkin haasteita.
 
 

Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kyllä kuitenkin sen sisäisen vuokran tasolla on merkitystä. Siitähän
nimenomaan tässä on kysymys. Totta kai tämän perusperiaatteen
jokainen valtuutettu täällä valtuustossa ymmärtää, että tällä on tavoiteltu
tietyntyyppistä tehokkuutta myös kiinteistöjen ytössä.
 
Mutta nyt puhutaan sen vuokran määräytymisperusteista, miten
korkeaksi ne asetetaan. Täälläkin todetaan ihan yksiselitteisesti, että
vuoden 2007 alussa se oli 1,3 ja vuoden 2008 alussa 2 % ja
seuraavassa budjetissa tietysti vielä korkeampia. Ja tilakustannusten
arvioidaan olevan 1020 % palvelutuotannon kustannuksista, että kyllä
ne on kuitenkin merkittäviä osuuksia itse siitä ydintoiminnasta, ja siitä
nimenomaan keskustellaan.
 
 

Valtuutettu Koskinen (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
 
Ihan pari huomiota Anttilan puheenvuorosta.
 
Että täällähän on todettu, että peruskorjausten aikaisista väistötiloista
peritään samansuuruista vuokraa kun perustilasta, että eihän siitä
perustilasta silloin tarvitse maksaa vuokraa, jos se maksetaan vaan
toisesta tilasta. Ja lisäksi on todettu, että kulttuurihistoriallisesti
arvokkaiden suojelukohteiden tuottovaade tilan ominaisuuksista
riippuen on 0–3 %, että sehän voi olla, että siitä ei peritä vuokraa.
 
 

Valtuutettu Rautava (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Kun tässä nyt tämä tasokin tuli esille, niin mainittakoon, että Senaatti-
kiinteistöt hyvin yleisesti ottavat valtiolla noin 7 %:n tuottotavoitteen tälle
pääoma ? .
 
 

Valtuutettu Ojala

 
Niin arvoisa puheenjohtaja.
 
Täällä otetaan annettuna jo se, että todellakin tämähän on ollut niissä
omistajapoliittisissa linjauksissa, jotka kaupunginhallituksen enemmistö
on hyväksynyt, että Tilakeskuksesta tehdään liikelaitos. Minusta sitä
kannattaa todellakin vielä miettiä. Vastustan sitä. Meillä on varoittava
esimerkki valtion puolelta Senaatti-kiinteistöjen osalta. Tiedämme tasan
tarkkaan, että sen jälkeen mitä siellä on tehty, niin yliopistojen ja
muiden sana ei paina, vaikka he kuinka näkevät, että vuokria
korotetaan. Senaatti-kiinteistöt tekevät ne päätökset ja muut maksavat
ja mukisevat. Ja tässä mielessä niin kyllä minusta tulevan valtuuston
strategiasuunnittelussa kannattaa miettiä, että onko järkevää lähteä
tälle tielle.
 
Kannatan kuitenkin tässä vaiheessa valtuutettu Anttilan ponsiesitystä,
vaikka en todellakaan hyväksy annettuna vielä Tilakeskuksen
muuttamista. Mutta joka tapauksessa sellainen kunnollinen
linjakeskustelu olisi paikallaan strategiakeskustelun yhteydessä.
 
 

Valtuutettu Hakanen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Minustakin tämä aloite on hyvin tärkeä. Valtuutettu Tuomisto on tehnyt
tässä hyvän työn.
 
Tilanne on sillä tavalla vähän erikoinen, että valtuustossa on tällä
kaudella pitkään keskusteltu siitä, että valtuuston pitäisi pystyä jotenkin
näkemään nämä sisäiset vuokrat ja ohjaamaan niitä. Nyt se mitä
tosiasiassa kaupungin johdossa valmistellaan on ratkaisu, jolla
tilakeskus alkaa ohjata sisäisiä vuokria, ja niistä informoidaan
valtuustoa. Valtuusto voi keskustella asiasta. Mutta päätösvalta on
karkaamassa taas uudelleen pois valtuustolta, enkä usko että tämä on
meidän valtuutettujen tahto. Tämä tulee jostain muualta nyt tämä idea.
 
Minäkin ihmettelen sitä, että mikä on loppujen lopuksi se etu, joka
tämäntyyppisillä sisäisillä vuokrilla saavutetaan. Siis kierrätetään
kaupungin rahaa palvelujen varsinaisilta tuottajilta kiinteistöhallinnolle,
kiinteistö- ja taloushallinnon päätösvaltaan. Sitähän tämä tarkoittaa
käytännössä. Ja pääomavuokra, joka tähän sisältyy keskeisenä
tekijänä, on mielestäni selvästi ylimitoitettu. Kysehän on pääasiassa
kaupungin ja valtion verovaroilla rahoitetuista tiloista, joista suurin osa
on maksettukin jo. Ei niistä ole mitään velkaa olemassa. Mutta niistä
peritään sisäistä vuokraa, ikään kuin ne olisi joku ostanut jollakin
lainarahalla ja markkinoilla operoinut kiinteistökaupassa.
 
Toinen ongelma on se, mikä tässä kaupunginhallituksen
vastauksessakin tulee selvästi esille, että sisäisillä vuokrilla rahoitetaan
uudisrakentamista. Tämäkin tarkoittaa siis sitä, että joku joka päättää
uudisrakentamisesta, niin päättää eri hallintokunnilta perittävien
vuokrien jatkuvasta korottamisesta, jos rakennetaan uudisrakennuksia
näihin palveluihin. Ja sen pitäisi kuitenkin tietysti uudisrakentamisen
rahoituksen perustua johonkin muunlaiseen budjetti- ja
taloussuunnitteluun. Jos Tilakeskus muutetaan liikelaitokseksi, niin
tämä asia tulee mielestäni entistä ongelmallisemmaksi. Ja sen takia
pidän tärkeänä, että nämä Tilakeskuksen liiketoimintasuunnitelman
yhteyteen päätettäväksi tai linjattavaksi aiotut sisäisten vuokrien
periaatteet tuodaan todellakin valtuustoon selkeästi, ei vaan
keskusteltavaksi vaan linjattavaksi, päätettäväksi. Ja tä
liikelaitostamishanke nyt on ylipäätänsä älytön, mutta jos sitten siihen
mennään ja liiketoimintasuunnitelma tehdään, niin kyllä siinä
yhteydessä pitäisi luoda sellainen menettelytapa, jolla tämä asia säilyy,
siis sisäisten vuokrien taso ja määräytymisperusteet säilyvät valtuuston
ohjaus- ja päätösvallassa.
 
Sitten täällä tuli esille nämä väistötilat. Minä kysyn, kuka kiinteistön
omistaja, joka remontoi kiinteistön ja sijoittaa siellä olevat vuokralaiset
tilapäisiin tiloihin, perii siitä tilapäisestä tilasta saman vuokran, kuin siitä
nimenomaisesta tilasta, joka on suunniteltu ja tehty tätä toimintaa
varten? Tuskin kukaan muu. Enkä tiedä, millä perusteella Helsingin
kaupungin kiinteistövirasto voi näin tehdä. Normaalikäytäntöhän on se,
että väistötila tarjotaan huomattavasti edullisemmin, koska väistötilaan
siirtymisestä aiheutuu valtavasti haittaa sille varsinaiselle toiminnalle.
 
Kaupunginhallitus ilmoittaa aikovansa nostaa sisäisiä vuokria. l
osin olen hyvin pettynyt tähän vastaukseen. Se toive, joka eri tahoilta
on jatkuvasti tullut, on se, että sisäiset vuokrat ovat kohtuuttomat. Niissä
on tyhjää ilmaa, niitä pitäisi alentaa. Toivottavasti kaupunginvaltuusto
tältä osin korjaa asiaa budjettikäsittelyssä
 
 

Valtuutettu Tenkula

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Omalta osaltani halusin myös kannattaa valtuutettu Maija Anttilan
tekemää pontta.
 

Valtuutettu Huhtamäki

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Hämmästyksekseni huomaan, että olen kerrankin Hakasen kanssa aika
lailla samaa mieltä. Ei kaikista kohdista, mutta monesta.
 
Se, että Maija Anttilan toivomusponsi puuttuu tähän asiaan ei suinkaan
tarkoita sitä, että sisäisistä vuokrista luovuttaisiin, joka oli ilmeisesti
Rautavan jonkin näköinen epämääräinen tulkinta. Vaan oli kysymys
siitä, että on mahdollisuus käydä keskustelu sisäisen vuokrauksen
äräytymisperusteista ja tilojen käyttölinjauksista. Se on ihan eri asia
kuin luopua näistä vuokrista. Mutta niissä on korjaamisen varaa. Muun
muassa sosiaalivirasto joutuu maksamaan kaupungille eräistä
palvelutiloista enemmän vuokraa kuin mitä saisivat vapailta
markkinoilta, ja pitää sisäisesti selvittää, että mennäänkö niille vapaille
markkinoille, vai otetaanko jotenkin budjetissa huomioon, että tällainen
epäsuhta on olemassa.
 
Ja liittyen myös näihin vanhoihin arvorakennuksiin, niin se on
kohtuutonta, ja se on jonkun koulun hoidettava asia, ja Tilakeskus tulee
vaan ja korjaa itse asiassa kerman päältä.
 
 

Valtuutettu Alanko-Kahiluoto

 
Kiitos puheenjohtaja.
 
Täytyy sanoa, että minä olen hyvin pettynyt siihen, että demarit ovat
näköjään tehneet jo päätöksen siitä, että kannattavat Tilakeskuksen
muuttamista liikelaitokseksi. Minun mielestäni se on sellainen asia, josta
en ole kuullut, että oltaisiin mitenkään laajempaa keskustelua käyty
kaupunginhallituksessa tai muuallakin.
 
Että näistä sisäisistä vuokristahan ilmeisesti aika monissakin ryhmissä
ollaan sitä mieltä, että ne voisivat toimia paremmin, ja kaupungin
tilankäyttö voisi olla suunnitellumpaa, etenkin remonttien ja korvaavien
tilojen osalta. Mutta minun mielestä on niin, että edellinen valtuusto
perusti tämän Tilakeskuksen juuri ennen kauden vaihtumista, ja sinä
aikana kun minä olen ollut valtuutettu elikkä 4 vuotta, ja
opetuslautakunnan jäsen, niin me emme ole missään vaiheessa
saaneet kaupungilta selvitystä siitä, että miten Tilakeskus toimii, mitkä
ovat sen hyviä puolia, huonoja puolia, miten mahdollisesti näitä
puutteita voitaisiin korjata. Eli minkäänlaista sellaista valmistavaa
keskustelua ei ole käyty siitä, että mitkä voisivat olla sellaiset
mahdolliset paremmat mallit, joilla tämän kaupungin tilojen käyttö
voitaisiin organisoida ja järjestää.
 
Ja sen takia minä pidän ihan käsittämättömänä nyt tätä demareiden
muotoilua, että edellytetään että ”ennen Tilakeskuksen muuttamista
liikelaitokseksi valtuustolle varataan jonkinlainen keskustelutilaisuus”,
niin minusta tämä on vähän kummallista.
 
 

Valtuutettu Anttila (vastauspuheenvuoro)

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Valtuutettu Alanko-Kahiluodolle toteaisin, että minun tietääkseni
kaupunginhallitus, jossa myös ovat Vihreät mukana, niin on tämän
linjauksen jo hyväksynyt, ja näin ollen niin se on kaupunginhallituksen
ätös, eikä millään tavalla demareiden mikään ryhmäpäätös.
 
 

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Vehviläinen

 
Arvoisa puheenjohtaja.
 
Nyt yleensä hyvin perillä oleva valtuutettu Alanko-Kahiluoto osoittaa
tietämättömyyttä, että nimenomaan Kokoomus ja Vihreät RKP:n
tukemana olivat ajamassa näitten liikelaitosten perustamista <