§ 56

Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Ludviginkatu 3–5 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12081

HEL 2011-002534 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa Ludviginkatu 3–5:n asemakaavan muutosehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Ludviginkatu 3–5 kiinteistön monipuolinen käyttö liike-, toimisto- ja asuinkäytössä, arvokkaiden rakennusten suojeleminen ja katutason liiketilojen säilyttäminen asiakaspalvelukäytössä.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja se on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää alutta. Esillä oleva asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Tontin voimassa oleva asemakaava nro 461 on vuodelta 1836 ja siinä ei ole tontin käyttötarkoitusta tai rakennusoikeutta koskevia määräyksiä.

Tontilla on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema uusrenessanssityylinen Ludviginkatu 3 ja sen piharakennus, jotka valmistuivat 1890-luvun alkuvuosina. Arkkitehti Carl Rosenberg suunnitteli Ludviginkatu 3:n julkisivua saumattomasti jatkavan Ludviginkatu 5:n ja sen piharakennuksen. Lindqvistin suunnitteleman kadunvarsirakennuksen pääporrashuone toimi myös toisen vaiheen porrashuoneena. Rakennusten julkisivuihin ja sisätiloihin on tehty useita pieniä muutoksia vuosien varrella. Viisikerroksinen kadunvarsirakennus Ludviginkatu 3–5 on alun perin ollut asuinkäytössä, kaksi asuntoa kerrosta kohden. Asunnot on muutettu toimistokäyttöön. Katutasokerros on liike- ja ravintolakäytössä. Piharakennukset ovat toimistokäytössä. Rakennusten ullakot ovat alkuperäisessä asussaan kylminä tiloina eikä niitä ole otettu hyötykäyttöön. Kellarikerros on koko tontin laajuinen.

Asemakaavamuutos perustuu Arkkitehtuuritoimisto I. Ulin Oy:n viitesuunnitelmaan. Samanaikaisesti kaavamuutoksen kanssa on haettu rakennuslupaa kiinteistössä tehtäville muutos- ja korjaus- sekä lisärakentamistoimenpiteille. Kiinteistössä on vireillä kadunvarsirakennuksen kahden ylimmän kerroksen muuttaminen asuntokäyttöön ja niihin liittyvien, ullakkokerrokseen suunniteltujen asuinhuoneiden rakentaminen. Kaupunginmuseo on puoltanut suunnitelmien hyväksymistä rakennusvalvonnalle antamassaan lausunnossa 20.4.2011. Kadunvarsirakennukseen suunnitelluille ullakkoasunnoille on myönnetty poikkeamislupa.

Asemakaavamuutoksen, korjaus- ja muutostyön suunnittelun perustaksi on kiinteistöstä tehty rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtuuritoimisto I. Ulin Oy 18.8.2010) ja väritystutkimus (Ukri Oy 7/2010), joiden pohjalta on laadittu asemakaavan suojelumääräykset ja arvioitu korjaus- ja muutossuunnitelmia.  Kaupunginmuseo on ollut mukana kaavoitusprosessissa ja korjaushankkeessa alusta lähtien antikvaarisena asiantuntijana ja osallistunut asemakaavamuutoksen suojelumääräysten laadintaan luonnosvaiheeseen asti. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin ja arkkitehti Carl Rosenberg suunnittelemat uusrenessanssityyliset Ludviginkatu 3 ja 5 sekä piharakennukset ovat rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaat ja ne on esitetty suojeltaviksi. Museo puolsikin 11.4.2011 päivätyn asemakaavaluonnoksen hyväksymistä, missä suojelumääräys sr-1oli seuraava:

Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen arvoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen arkkitehtuuriin hyvin soveltuvalla tavalla. Suojeltavien rakennusten arvokkaat sisätilat tulee säilyttää siten, että niiden rakennustaiteellista ja historiallista arvoa ei turmella.

Säilytettävät porrashuoneet:

- kadunvarsirakennuksen pääporrashuone, jossa saa tehdä ainoastaan entistäviä toimenpiteitä

- kadunvarsirakennuksen molemmat keittiöportaat

- piharakennuksen pääporrashuone.

Nyt esillä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa rakennukset suojellaan sr-1-kaavamääräyksellä, mutta määräystekstiä on muutettu luonnosvaiheesta ja se on seuraava:

Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus. Rakennusten arvokkaita sisätiloja ovat kadunvarsirakennuksen pääporrashuone ja molemmat keittiöportaat sekä piharakennuksen pääporrashuone.

Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen tai sen arvokkaiden sisätilojen rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa tai sen arvokkaissa sisätiloissa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne kyseisiin rakennuksen osiin kohdistuvien korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi.

Rakennuksen arvokkaissa sisätiloissa korjaamisen lähtökohtana tulee olla alkuperäisten tilasarjojen, porrashuoneiden, kaiteiden, lattiapintojen, ovien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

Ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä hakemuksesta tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Suojelumääräyksessä nimetään arvokkaiksi sisätiloiksi yksiselitteisesti vain kadunvarsirakennuksen pääporrashuone ja molemmat keittiöportaat sekä piharakennuksen pääporrashuone. Kaavamääräyksestä voi tulkita, etteivät muut sisätilat ole arvokkaita. Alkuaan tavoitteena oli laatia sellainen kaavamääräys, josta välittyy tieto sekä ulkoasuiltaan että sisätiloiltaan arvokkaista ja hyvin säilyneistä kadunvarsi- ja piharakennuksista. Porrashuoneiden lisäksi esimerkiksi kadunvarsirakennuksen asuinhuoneistojen alkuperäinen huonejako ja kiinteää sisustusta, kuten ovia, listoituksia ja pintamateriaaleja mm. parkettilattioita on edelleen jäljellä. Kaupunginmuseo on halunnut liittää kaavamääräykseen tekstin, jossa edellytetään ennen rakennusluvan myöntämistä lausuntoa museoviranomaiselta / kaupunginmuseolta, koska näin museo voi tarkentaa suojelutavoitteita tulevaisuudessakin.

Kaupunginmuseon johtokunta esittää, että sr-1 määräystä muutetaan siten, että suojelumääräyksestä ymmärtää yksiselitteisesti rakennuksen kaikkien alkuperäisinä säilyneiden sisätilojen olevan arvokkaita ei ainoastaan porrashuoneiden. Suojeltavien rakennusten sisätilat tulee säilyttää siten, että niiden rakennustaiteellista ja historiallista arvoa ei turmella. Suojelumääräyksessä tulee säilyttää maininta, että ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä hakemuksesta tulee pyytää museoviranomaisen, Helsingin kaupunginmuseon lausunto.

Muilta osin kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta.

Esittelijä

yksikön päällikkö

Anne Mäkinen

Lisätiedot

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486

anne.makinen(a)hel.fi

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginmuseon johtokunta päättänee antaa Ludviginkatu 3–5:n asemakaavan muutosehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on Ludviginkatu 3–5 kiinteistön monipuolinen käyttö liike-, toimisto- ja asuinkäytössä, arvokkaiden rakennusten suojeleminen ja katutason liiketilojen säilyttäminen asiakaspalvelukäytössä.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja se on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää alutta. Esillä oleva asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Tontin voimassa oleva asemakaava nro 461 on vuodelta 1836 ja siinä ei ole tontin käyttötarkoitusta tai rakennusoikeutta koskevia määräyksiä.

Tontilla on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema uusrenessanssityylinen Ludviginkatu 3 ja sen piharakennus, jotka valmistuivat 1890-luvun alkuvuosina. Arkkitehti Carl Rosenberg suunnitteli Ludviginkatu 3:n julkisivua saumattomasti jatkavan Ludviginkatu 5:n ja sen piharakennuksen. Lindqvistin suunnitteleman kadunvarsirakennuksen pääporrashuone toimi myös toisen vaiheen porrashuoneena. Rakennusten julkisivuihin ja sisätiloihin on tehty useita pieniä muutoksia vuosien varrella. Viisikerroksinen kadunvarsirakennus Ludviginkatu 3–5 on alun perin ollut asuinkäytössä, kaksi asuntoa kerrosta kohden. Asunnot on muutettu toimistokäyttöön. Katutasokerros on liike- ja ravintolakäytössä. Piharakennukset ovat toimistokäytössä. Rakennusten ullakot ovat alkuperäisessä asussaan kylminä tiloina eikä niitä ole otettu hyötykäyttöön. Kellarikerros on koko tontin laajuinen.

Asemakaavamuutos perustuu Arkkitehtuuritoimisto I. Ulin Oy:n viitesuunnitelmaan. Samanaikaisesti kaavamuutoksen kanssa on haettu rakennuslupaa kiinteistössä tehtäville muutos- ja korjaus- sekä lisärakentamistoimenpiteille. Kiinteistössä on vireillä kadunvarsirakennuksen kahden ylimmän kerroksen muuttaminen asuntokäyttöön ja niihin liittyvien, ullakkokerrokseen suunniteltujen asuinhuoneiden rakentaminen. Kaupunginmuseo on puoltanut suunnitelmien hyväksymistä rakennusvalvonnalle antamassaan lausunnossa 20.4.2011. Kadunvarsirakennukseen suunnitelluille ullakkoasunnoille on myönnetty poikkeamislupa.

Asemakaavamuutoksen, korjaus- ja muutostyön suunnittelun perustaksi on kiinteistöstä tehty rakennushistoriallinen selvitys (Arkkitehtuuritoimisto I. Ulin Oy 18.8.2010) ja väritystutkimus (Ukri Oy 7/2010), joiden pohjalta on laadittu asemakaavan suojelumääräykset ja arvioitu korjaus- ja muutossuunnitelmia.  Kaupunginmuseo on ollut mukana kaavoitusprosessissa ja korjaushankkeessa alusta lähtien antikvaarisena asiantuntijana ja osallistunut asemakaavamuutoksen suojelumääräysten laadintaan luonnosvaiheeseen asti. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin ja arkkitehti Carl Rosenberg suunnittelemat uusrenessanssityyliset Ludviginkatu 3 ja 5 sekä piharakennukset ovat rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokkaat ja ne on esitetty suojeltaviksi. Museo puolsikin 11.4.2011 päivätyn asemakaavaluonnoksen hyväksymistä, missä suojelumääräys sr-1oli seuraava:

Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen arvoa tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen arkkitehtuuriin hyvin soveltuvalla tavalla. Suojeltavien rakennusten arvokkaat sisätilat tulee säilyttää siten, että niiden rakennustaiteellista ja historiallista arvoa ei turmella.

Säilytettävät porrashuoneet:

- kadunvarsirakennuksen pääporrashuone, jossa saa tehdä ainoastaan entistäviä toimenpiteitä

- kadunvarsirakennuksen molemmat keittiöportaat

- piharakennuksen pääporrashuone.

Nyt esillä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa rakennukset suojellaan sr-1-kaavamääräyksellä, mutta määräystekstiä on muutettu luonnosvaiheesta ja se on seuraava:

Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus. Rakennusten arvokkaita sisätiloja ovat kadunvarsirakennuksen pääporrashuone ja molemmat keittiöportaat sekä piharakennuksen pääporrashuone.

Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen tai sen arvokkaiden sisätilojen rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa tai sen arvokkaissa sisätiloissa on aikaisemmin tehty tällaisia toimenpiteitä, tulee ne kyseisiin rakennuksen osiin kohdistuvien korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi.

Rakennuksen arvokkaissa sisätiloissa korjaamisen lähtökohtana tulee olla alkuperäisten tilasarjojen, porrashuoneiden, kaiteiden, lattiapintojen, ovien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

Ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä hakemuksesta tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Suojelumääräyksessä nimetään arvokkaiksi sisätiloiksi yksiselitteisesti vain kadunvarsirakennuksen pääporrashuone ja molemmat keittiöportaat sekä piharakennuksen pääporrashuone. Kaavamääräyksestä voi tulkita, etteivät muut sisätilat ole arvokkaita. Alkuaan tavoitteena oli laatia sellainen kaavamääräys, josta välittyy tieto sekä ulkoasuiltaan että sisätiloiltaan arvokkaista ja hyvin säilyneistä kadunvarsi- ja piharakennuksista. Porrashuoneiden lisäksi esimerkiksi kadunvarsirakennuksen asuinhuoneistojen alkuperäinen huonejako ja kiinteää sisustusta, kuten ovia, listoituksia ja pintamateriaaleja mm. parkettilattioita on edelleen jäljellä. Kaupunginmuseo on halunnut liittää kaavamääräykseen tekstin, jossa edellytetään ennen rakennusluvan myöntämistä lausuntoa museoviranomaiselta / kaupunginmuseolta, koska näin museo voi tarkentaa suojelutavoitteita tulevaisuudessakin.

Kaupunginmuseon johtokunta esittää, että sr-1 määräystä muutetaan siten, että suojelumääräyksestä ymmärtää yksiselitteisesti rakennuksen kaikkien alkuperäisinä säilyneiden sisätilojen olevan arvokkaita ei ainoastaan porrashuoneiden. Suojeltavien rakennusten sisätilat tulee säilyttää siten, että niiden rakennustaiteellista ja historiallista arvoa ei turmella. Suojelumääräyksessä tulee säilyttää maininta, että ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä hakemuksesta tulee pyytää museoviranomaisen, Helsingin kaupunginmuseon lausunto.

Muilta osin kaupunginmuseon johtokunta puoltanee asemakaavan muutosehdotusta.

Tiivistelmä

Asemakaavan muutoksella tontti osoitetaan liike-, toimisto- ja asuinrakennusten tontiksi (KA). Tontin rakennukset suojellaan. Rakennusoikeus on 4 750+700 k-m2, josta ensimmäinen luku ilmoittaa kerroksissa sallitun ja toinen luku kellarikerroksessa sallitun rakennusoikeuden. Tonttitehokkuusluku on e = 4,30. Tontille rakennettavista asunnoista vähintään 50 % tulee toteuttaa sellaisina asuntoina, joissa on kaksi makuuhuonetta tai enemmän. Näiden asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 80 huoneistoneliömetriä. Katutason tilat tulee käyttää ravintola-, myymälä- tai muina asiakaspalvelutiloina. Ravintolatiloja saadaan laajentaa pihalle osoitetuille rakennusaloille. Autopaikat tulee sijoittaa yleiseen pysäköintilaitokseen alueella.

Esittelijä

Kiinteistö Oy Ludviginkatu 3–5, sen kadunvarsirakennukset ja piharakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, mikä onkin otettu asemakaavan muutoksessa huomioon. Selim A. Lindqvistin suunnittelemassa piharakennuksessa sijaitsi alkuaan Helsingin höyryleipomo suurine leivinuuneineen. Sen tiloissa oli käytetty valurautarakenteita suurien avoimien tuotantotilojen saamiseksi. Alkuperäiset rakenteet ovat vielä tänään jäljellä tiloissa palosuojattuina. Carl Rosenbergin suunnittelema piharakennus oli asuinkäytössä. Ludviginkadun piharakennukset ovat harvinaisen hyvä esimerkki jo valtaosin hävinneistä kantakaupungin tiiviisti rakennetuista tonteista, joissa toimi rakentamisajalle tyypilliseen tapaan asumisen lisäksi myös pienteollisuutta.

Nyt esillä oleva kaavamuutos perustuu Arkkitehtuuritoimisto I. Ulin Oy:n laatimiin kiinteistön korjaus-, muutos ja lisärakentamissuunnitelmiin. Niiden mukaan kadunvarsirakennuksen neljäs ja viides kerros palautetaan asuinkäyttöön. Ylimmän viidennen kerroksen asuntoja laajennetaan nykyiselle ullakolle. Kadunvarsirakennuksen toinen ja kolmas sekä piharakennuksen kerrokset toisesta ylöspäin säilyvät toimistokäytössä ja kunnostetaan. Katutason ravintoloille on suunniteltu laajennukset pihalle, josta puretaan autotallirakennus. Pääporrashuoneen vuonna 1963 porrassyöksyjen keskelle sijoitettu hissi puretaan ja uusi hissi sijoitetaan porrashuoneen sivuun. Pääporrashuone entistetään. Myös piharakennuksen arvokkaan porrashuoneen välittömään yhteyteen on suunniteltu hissi siten, että porrashuoneen kulttuurihistorialliset arvot säilyvät.

Kaupunginmuseo on ollut mukana kaavahankkeen valmistelussa alusta lähtien. Tontilla sijaitsevista rakennuksista on tehty rakennushistoriaselvitys asemakaavan muutoksen ja korjaus- ja muutossuunnitelmien lähtötiedoiksi. Museo on määritellyt asemakaavaan tulevat suojelumääräykset yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ja sen hyväksymä suojelumääräys oli asemakaavan muutosluonnoksessa. Ehdotusvaiheessa määräystä on muutettu. Tulevien korjaus- ja muutossuunnitelmien kannalta on tärkeää, että asemakaavamääräyksessä ei määritellä suojeltaviksi sisätiloiksi vain porrashuoneita, koska rakennukset kokonaisuudessaan niin ulkoasu kuin sisätilatkin ovat arvokkaita ja säilyttämisen arvoisia.

Esittelijä huomauttaa, että liian yksityiskohtaiset suojelumääräykset voivat johtaa tulkintaan, ettei säilytettävää olisi muualla kuin porrashuoneissa. Lisäksi uusi tutkimus voi tuoda myös lisää tietoa rakennusten arvokkaista ja säilyttämisen arvoisista osista. Kaupunginmuseo haluaa säilyttää mahdollisuuden neuvotella tulevista korjaussuunnitelmista siten, että rakennusten säilyneisyyttä ja arvoja vaalitaan jatkossakin.

Esittelijä

yksikön päällikkö

Anne Mäkinen

Lisätiedot

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: +358 9 310 36486

anne.makinen(a)hel.fi

Otteet

Päätöshistoria

Kiinteistövirasto 22.5.2012

HEL 2011-002534 T 10 03 03

Kiinteistövirasto toteaa, että asemakaavan muutosalueen tontti 3050/5 on yksityisen omistuksessa.

Asemakaavan muutoksessa tontti osoitetaan liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KA). Tontin rakennukset suojellaan. Muutoksessa tontille osoitetaan uutta kerrosalaa yhteensä 471 k-m², josta 360 k-m² on asuntokerrosalaa ja 111 k-m² liikekerrosalaa.  Edellä mainittu asuntorakennusoikeuden lisäys on myönnetty tontille 24.5.2011 ullakkorakentamisen poikkeusluvalla.

Kaavasta ei koidu tontin omistajalle kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä ja maapoliittisia neuvotteluja ei ole siten tarpeen käydä.

Kiinteistövirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksen suhteen.

Lisätiedot

Federley Kirsi, insinööri, puhelin: 310 36451

kirsi.federley(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 08.05.2012 § 152

HEL 2011-002534 T 10 03 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

Esittelijä

ympäristötutkimuspäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 08.05.2012 § 76

HEL 2011-002534 T 10 03 03

Päätös

Lautakunta päätti todeta, että sillä ei ole huomautettavaa pelastustoimen osalta koskien 3.kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin 50 tontin 5 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12081

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§

Esittelijä

va pelastuskomentaja

Jorma Lilja

Lisätiedot

Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: 310 31232

esko.rantanen(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.03.2012 § 112

HEL 2011-002534 T 10 03 03

Ksv 2461_1, Ludviginkatu 3-5, karttaruutu G3

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 20.3.2012 päivätyn 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin 50 tontin 5 asemakaavan muutosehdotuksen nro 12081 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Lisäksi lautakunta päätti kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset -liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.

Päätösjakelu:

- kaupunginhallitus

- hallintokeskus/Kaj:n rooteli ************

- laskutus, hallintokeskus *********

- laskutus, kaupunkisuunnitteluvirasto *******

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Martin Bunders, arkkitehti, puhelin: 310 37203

martin.bunders(a)hel.fi

Olga Bernitz, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280

olga.bernitz(a)hel.fi

Leena Makkonen, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37262

leena.makkonen(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Satu Tyynilä, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37187

satu.tyynila(a)hel.fi