8
LAUSUNTO ALOITTEESTA SIGNE BRANDERIN MUISTOMERKIN
PYSTYTTÄMISEKSI JA NIKKILÄN SAIRAALAN HAUTAUSMAALLE
HAUDATTUJEN VAINAJIEN MERKITSEMISESTÄ
 
Museo
 
 
EHDOTUS                       Johtokunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esittelyn mukaisen
lausunnon.
 
Lausunto kaupunginhallitukselle hallintokeskuksen kirjaamoon
26.2.2010 mennessä.

LIITE
Lausuntopyyntö 2009 – 2480 / 639
 
Lisätiedot:
Pakarinen Riitta, yksikön päällikkö, puhelin 310 36496
 
 
 
Hallintokeskus on pyytänyt kaupunginmuseon johtokunnan lausuntoa
kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipaleen ja neljän muun valtuutetun
aloitteesta (25.11.2009) koskien valokuvaaja Signe Branderin
muistomerkkiä ja Nikkilän sairaalan hautausmaalle haudattujen
vainajien nimien merkitsemistä.
 
Aloitteessa esitetään:
 
”Tänään julkistettiin Helsingin terveysviraston kustantama, Sirkka-Liisa
Tuovisen kirjoittama huippukaunis Nikkilän sairaalan historia
”Inhimillinen Nikkilä, Helsingin suuri mielisairaala Sipoossa 1914–
1999”. Tässä kuvataan myös Nikkilän sairaalan hautausmaata, joka oli
käytössä 1922-51. Sinne on haudattu kaikkiaan 715 helsinkiläistä
vainajaa. vain neljä hautakiveä on jäljellä.
 
Helsingin kaupungin valokuvaaja Signe Brander on myös haudattu
Nikkilän sairaalan hautausmaan joukkohautaan, kun hän kuoli 73-
vuotiaana ns. lanttutalvena 1942 250 muun potilaan kanssa, useimpien
kuolinsyynä oli ”avitaminoosi” eli nälkätaudit. Hänet oli siirretty satojen
muiden potilaiden kanssa Helsingin sairaaloista pommituksia pakoon
Nikkilään.
 
 
Signe Branderilla ei ole muistomerkkiä hautausmaalla. Hänen
palveluksensa Helsingin kaupungille ovat niin suuret, että esitämme
hänelle nyt hankittavaksi hänen arvonsa mukainen muistomerkki.
Tämä voitaisiin toteuttaa julkisella kilpailulla, pyrkien veistos- ja
valokuvataiteen mahdolliseen yhdistelyyn työssä.
 
Samalla toivomme, että kaupunki suhtautuisi myötämielisyydellä siihen,
että kaikkien haudattujen nimet, syntymä- ja kuolinajat voitaisiin
kaivertaa joko hautausmaalla olevaan kivimuuriin tai kiinnittää siihen
laattoina. Olemme ehdottaneet maamme mielenterveysjärjestöille, että
ne käynnistäisivät yhteistyössä keräyskampanjan siten, että 715
ihmistä tai yhteisöä kukin voisi lahjoittaa yhden nimen kaiverruksen tai
laatan teettämisen.”
 
ESITTELIJÄ                     Helsingin kaupungin omistama Nikkilän mielisairaala Sipoon kunnassa
aloitti toimintansa vuonna 1914. Sairaalan alueelle perustettiin oma
hautausmaa Sipoon seurakunnan kieltäydyttyä luovuttamasta
hautatilaa Nikkilän mielisairaalassa kuolleille helsinkiläisille potilaille.
Hautausmaa vihittiin käyttöön 3.9.1922. Sairaalan hautausmaan
rivihautoihin haudattiin 715 helsinkiläistä vuosina 1922-1951. Suurin
osa vainajista oli Nikkilän mielisairaalan potilaita ja osa jatkosodan
aikana Nikkilään evakuoituja Kivelän sairaalan potilaita. Viimeksi
mainittujen joukossa oli 17.5.1942 kuollut valokuvaaja Signe Brander,
jonka hauta on hautausmaan pohjoislaidalta katsoen viidennellä rivillä,
hauta numero 312. Haudalla ei ole koskaan ollut hautakiveä.
Hautausmaa on aidattu, tunnelmallinen korkeitten puitten ympäröimä
kenttä, jossa on muutama omaisten aikoinaan tuoma muistolaatta.
Hautakummut ovat 60 vuoden aikana tasoittuneet nurmikoksi.
 
Valokuvaaja Signe Brander kuvasi vuosina 1907–1913 muuttuvia ja
katoavia Helsinki-näkymiä tilaustyönä Helsingin kaupungin
muinaismuistolautakunnalle ja sen seuraajalle Helsingin
kaupunginmuseolle.
Tämän työn tuloksena kaupunginmuseon kokoelmiin on tallennettu
906 alkuperäistä lasinegatiivia ja vedosta, jotka ovat merkittävä osa
museon kokoelmien ydintä. Helsingin kaupunki kunnioittaa Signe
Branderin elämäntyötä säilyttämällä ja pitämällä huolta hänen
kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisista kaupunkikuvistaan.
 
Signe Branderin valokuvat ovat olleet sadan vuoden ajan ahkerassa
käytössä kaupunginmuseon omassa toiminnassa. 2000-luvulla museo
on julkaissut kokoelmasta kaksi valokuvakirjaa sekä tuottanut
erikoisnäyttelyn Hakasalmen huvilaan ja kiertonäyttelyn ulkomailla
toimiviin Suomi-instituutteihin. Kuva-arkiston asiakaspalvelun
välityksellä kuvat ovat kaikkien kaupunkilaisten ulottuvilla, niin
ammattikäyttöön kuin yksityisiin tarkoituksiin. Helsingin
kaupunginmuseo katsoo, että tehokkain ja arvokkain tapa vaalia Signe
Branderin elämäntyötä on tuoda valokuvia esille mahdollisimman
monipuolisesti.
 
Kaupunginmuseon ja kaupungin taidemuseon välisessä työnjaossa
julkisten veistosten ja muistomerkkien hallinnointi kuuluu
taidemuseolle. Kaupunginmuseon vastuulla ovat puolestaan
pienimuotoiset muistolaatat ja niihin verrattavat muistomerkit, joita ei
tulkita taideteoksiksi. Kaupunginmuseon perustehtäviin ei kuulu
muistomerkki- tai patsashankkeiden toteuttaminen eikä sillä ole siten
varattuna toimintamenoissaan kyseisten hankkeiden vaatimia
määrärahoja.
 
Esittelijä suhtautuu aloitteessa ehdotettuihin hankkeisiin sinänsä
myönteisesti, mutta katsoo, että ao. hankkeet eivät kuulu
kaupunginmuseon perustehtäviin. Esittelijä toteaa lisäksi, että Nikkilän
mielisairaalassa kuolleiden helsinkiläisten potilaiden nimien
merkitsemishankkeessa
tulee selvittää ja ottaa huomioon mahdolliset lain asettamat rajoitukset
henkilöiden yksityisyyden suojasta, jonka piiriin kuuluvat myös
terveystiedot.