§ 678

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Pitäjänmäen Sulkapolun ympäristön asemakaava-asiassa (nro 12349)

HEL 2016-006857 T 03 01 01

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.4.2016 (§ 116) 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Reimarla) korttelin 117 tonttien 11 ja 14 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen 3.11.2015 päivätyn ja 15.3.2015 muutetun piirustuksen numero 12349 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Asunto Oy Sulkapolku 6 ja Teknos Oy ovat 6.6.2016 valittaneet valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitusten keskeinen sisältö

Valituksissa on vaadittu kaupunginvaltuuston päätöksen 27.4.2016 § 116 kumoamista lainvastaisena ja asian palauttamista kunnan viranomaisen uudelleen käsiteltäväksi sekä kaupungin velvoittamista korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hallinto-oikeuden ratkaisun antamisesta lukien.

Teknos Oy on valituksensa perusteina todennut muun muassa, että kaavamuutos ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 54 §:n 2 momentin mukaista vaatimusta terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomisesta, sillä uudet asuinrakennukset sijaitsisivat laitoksen ns. konsultointivyöhykkeellä. Lisäksi päätös perustuu puutteellisiin selvityksiin MRL 9 §:n säännösten vastaisesti, sillä tehtaan toiminnan vaikutuksia olisi tullut selvittää luotettavammin kuin vain pyrkimällä noudattamaan Tukesin opasta ”Tuotantolaitosten sijoittaminen”. Yhtiö viittaa tältä osin Tukesin lausuntoon asiassa, että palavien nesteiden höyryjen leviämisestä ja syttymismahdollisuuksista ja tämän skenaarion seurauksista Tukesilla ei ole tietoa.  Lisäksi Teknos Oy katsoo, että yleiskaava-asia tulisi ratkaista ennen samalla alueella vaikuttavaa asemakaava-asiaa.

Asunto Oy Sulkapolku 6 on valituksensa perusteina todennut mm., että kaavamuutos on asemakaavan sisältövaatimusten vastainen ja tehdyt selvitykset ovat puutteellisia. Kaavamuutoksen suunnittelualueeseen kuuluu valittajan omistuksessa oleva tontti 46117/12. Kaavamuutos on kuitenkin rajattu käsittämään vain Sulkapolun oikean puoleiset tontit, mikä estää Sulkapolku 6 tontin lisärakentamisen. Kaavamuutoksen toteuttaminen saattaa valittajan eriarvoiseen asemaan kaavamuutoksen kohteena olevien tonttien omistajaan (Helsingin kaupunki) nähden, sillä merkittävä rakennusoikeuden lisäys kohdistuu vain kaavamuutoksen alaisiin tontteihin. Lisäksi tontti 46117/11 oikeutetaan sijoittamaan edelleen enintään 27 autopaikkaa valittajan tontille. Rasitepaikkojen käyttöaste myös muuttuu ympärivuorokautiseksi. Rasitteen säilyttäminen kaavamääräyksenä aiheuttaa eriarvoisuutta ja on MRL 54 §:n 3 momentin vastaisesti kohtuuton. Uudisrakennusten läheisyys aiheuttaa varjostus- ja näkyvyysongelmia.

Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n 1 momentin mukaan muutosta asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 92 §:n 1 momentin mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Muutoksenhakijoiden kotipaikka on Helsinki. Muutoksenhakijoilla on asiassa valitusoikeus.

Kuntalain 93 §:n mukaan kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. MRL 188 §:n 6 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Kaupunginvaltuuston 27.4.2016 päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä Helsingin kaupungin kirjaamossa 6.5.2016. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle 6.6.2016. Valitukset on siten tehty määräajassa.

Valitusten hylkääminen ja tutkimatta jättäminen

Kaupunginhallitus pyytää jäljempänä esitettävin perustein valitusten hylkäämistä.

Kaupunginhallitus pyytää lisäksi valitusten tutkimatta jättämistä siltä osin kuin ne kohdistuvat valtuuston päätöksen ja siihen sisältyvien kaavaratkaisujen tarkoituksenmukaisuuteen. 

Valitusperusteiden oikeudellinen arviointi

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston päätöksen perusteluihin ja muihin valmisteluasiakirjoista ilmeneviin seikkoihin sekä jäljempänä mainittuihin perusteisiin. Lisäksi kaupunginhallitus viittaa kaavaselostukseen, jossa on MRL 55 §:n 3 momentin mukaan esitetty asemakaavan perusteet.

Asemakaavamuutosta koskevat selvitykset

MRL 9 §:n 1 momentin (L6.3.2015/204) mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus.

Lain perustelujen (HE 334/2014, s.14) mukaan tarkoituksena on täsmentää ja selkiyttää kaavan laatimiseen liittyvää selvitysten ja vaikutusten arvioinnin kohdentamista siten, että selvitykset kohdistuvat kaavaratkaisun kannalta olennaisiin asioihin ja välttäen päällekkäisten selvitysten tekemistä. MRL:n alkuperäisen hallituksen esityksen (HE 101/1998, s.63) mukaan tarpeellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin kuuluu mm. kaavoitettavan alueen ja sen lähiympäristön luonnonoloja, ympäristön tilaa, olevia ja suunniteltuja toimintoja, alueen kehitysnäkymiä ja muita kaavoituksessa tehtäviin ratkaisuihin vaikuttavia asioita koskevia tutkimuksia ja selvityksiä. Kysymys on siis ns. perusselvityksistä, jotka antavat perustaa kaavoituksen tavoitteiden ja eri vaihtoehtojen asettamiselle.

Oikeuskirjallisuudessa (Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta, Reinikainen, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2015, s. 68) todetaan, että tutkimusten ja selvitysten tarpeellisuutta oli jo pykälän alkuperäisen sanamuodonkin pohjalta arvioitava kyseessä olevan alueen ja kaavoitustehtävän pohjalta. Pykälän 1 momentin muutos vielä tähdentää tätä näkökulmaa.

Pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Oikeuskirjallisuudessa (Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta, Reinikainen, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2015, s. 70-71) todetaan MRL:n ympäristövaikutuskäsitteen olevan laaja-alainen, ja laissa on tuotu esiin, lähinnä selvyyden vuoksi, esimerkinomaisesti eräitä kaavoituksessa keskeisiä vaikutusten kohteita. Näitä ovat yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Lisäksi edellytetään arvioita-vaksi ”muut vaikutukset”. Selvitysten ulottuvuus, laaja-alaisuus ja yksityiskohtaisuus voivat vaihdella kysymyksessä olevan kaavahankkeen luonteesta ja suunniteltujen toimintojen vaikutusten merkittävyydestä riippuen.

Säännöstä täydentää MRA 1 §, jonka mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Vaikutusselvitysten riittävyyttä arvioitaessa yhdeksi lähtökohdaksi voidaan asettaa eri kaavamuodoille laissa asetetut sisältövaatimukset. Kaavaa laadittaessa on vaikutukset selvitettävä ja arvioitava siinä määrin, että voidaan varmistua siitä, että kaava täyttää sen sisällölle laissa asetetut vaatimukset. (Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta, Reinikainen, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2015, s.71)

Sulkapolun ympäristön asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaupunkisuunnitteluvirasto ja tarvittaessa muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, asuinoloihin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen ja yhdyskuntatalouteen kaavan valmistelun yhteydessä.

Asemakaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset

1. Meluselvitys, Destia, 24.4.2015.

Selvityksessä on kuvattu kaavamuutosalueelle kohdistuvan liikenteen ja naapurikiinteistöjen aiheuttaman melun mallintamalla tehty arviointi. 

2. Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaan onnettomuuksien vaikutusten arviointi, Pöyry Finland Oy, 7.12.2015.

3. Tuotantolaitosten sijoittaminen 2015  –opas, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

4. Varjostusselvitys, Pohjola Rakennus Oy, Viitesuunnitelma tontille 46117/11 (21.5.2015), L-arkkitehdit Oy.

Lisäksi

5. Asemakaavaan on lisätty määräys runkomelun selvittämisestä rakentamisen yhteydessä ELY-keskuksen lausunnon (18.12.2015) johdosta.

Asemakaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja tilakeskuksen, pelastuslaitoksen, varhaiskasvatusviraston, Helsingin Energia –liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän vesihuollon (HSY) sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Viranomaisten lausunnot/kannanotot kohdistuivat rakennussuojeluun, meluntorjuntamääräyksiin, kevyen liikenteen ja teknisten johtojen kaavamerkintöihin sekä läheisen maalitehtaan onnettomuusriskiselvityksen tarpeeseen. Lausunnot ja kannanotot on otettu huomioon kaavamuutoksen valmistelussa. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Asemakaavan toteuttamisen ympäristövaikutusten, yhdyskuntataloudellisten vaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten on katsottu olevan vähäisiä, joten niistä ei ole tehty erillisiä kirjallisia selvityksiä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on kuitenkin teettänyt erillisen selvityksen Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaan mahdollisista onnettomuusriskeistä. Kaavalla ei ole katsottu olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Laitoksen onnettomuusvaarojen selvittäminen

Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VNp valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, 30.11.2008, s. 10-11) sisältyy elinympäristön laatua koskeva yleistavoite, jonka mukaan alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Erityistavoitteiden mukaan haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on luokitellut Teknos Oy:n sen käyttämien kemikaalien perusteella vaarallisten kemikaalien laajamittaista varastointia harjoittavaksi laitokseksi.

Laitoksen käyttämistä kemikaaleista merkittävimpiä ovat liuottimet. Maankäytön suunnittelua laitosalueen läheisyyteen koskevat ns. Seveso-direktiivin määräykset, jotka on pääosin toimeenpantu kansallisesti kemikaaliturvallisuuslain (L vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390) säännöksin. Laitokselle on määrätty konsultointivyöhyke, jolla on kiinnitettävä erityistä huomiota riittäviin suojaetäisyyksiin suunnitellun maankäytön ja vaaraa aiheuttavan toiminnon välillä. Suojaetäisyyksillä tarkoitetaan mahdollisten poikkeustilanteiden seurausten edellyttämiä riittäviä etäisyyksiä laitoksen ulkopuoliseen toimintaan. Maankäytön suunnittelua koskee myös lausuntomenettely, jossa suunnitelmista on pyydettävä lausuntoa Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaan konsultointivyöhyke on yhden kilometrin levyinen. Sulkapolun asemakaava-alue sijaitsee lähimmillään noin reilun 100 metrin etäisyydellä laitosalueesta. Pienin etäisyys tuotantorakennuksiin on noin 200 metriä ja ulkona sijaitseviin varastosäiliöihin ja putkistoihin noin 250 - 300 metriä. Laitoksen normaalitoimintojen vaikutukset laitoksen ulkopuoliseen ympäristöön ovat vähäisiä. Tuotannossa syntyvistä liuotinpäästöistä valtaosa kerätään ja käsitellään erillisessä yksikössä. Ilmaan pääsee haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä) vähäisiä määriä. Orgaanisilla liuottimilla on tyypillistä pienenäkin pitoisuutena tuntuva ominainen haju. Hajun esiintyminen satunnaisesti on mahdollista erityisesti tehtaan alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. (Asemakaavan selostus, s. 9-10) 

Tukes toteaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa 5.2.2015, että Teknoksen maankäytön suunnitteluun vaikuttavat vaaralliset kemikaalit ovat pääasiassa syttyviä kemikaaleja (käytännössä liuottimia). Tukesilla ei ole käytössään palomallinnuslaskelmia nimenomaan tästä kohteesta, sillä toimintaperiaateasiakirjavelvollisilta laitoksilta niitä ei edellytetä. Vastaavanlaisissa laitoksissa lämpösäteilyn on arvioitu yltävän pisimmillään noin 80 metrin etäisyydelle palopaikasta. Tämän lisäksi on otettava huomioon tulipalossa syntyvät myrkylliset savukaasut, joilta on voitava suojautua sisälle (edellyttää mahdollisuutta sulkea ilmastointi). Palavien nesteiden höyryjen leviämisestä ja syttymismahdollisuuksista ja tämän skenaarion seurauksista Tukesilla ei ole tietoa. (Kaupunkisuunnitteluviraston Pöyry Finland Oy:llä teettämä selvitys laitoksen onnettomuusriskeistä valmistui vasta 7.12.2015.)

Tukes on asemakaavamuutosehdotusta koskevassa lausunnossaan 19.1.2016 todennut, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt selvityksen laitoksen riskeistä ja onnettomuusvaikutuksista. (Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaan onnettomuuksien vaikutusten arviointi, Pöyry Finland Oy, 7.12.2015, joka sisältää myös palomallinnuksen.) Selvityksen perusteella tarkastelluista onnettomuusskenaarioista laajin maan tasolla leviävä vaikutus on nestekaasuräjähdyksen ylipaineella (5kPa) noin 90 metrin etäisyydelle. Tuotantotilojen liuotinpalossa syntyvien palokaasujen määrä voi aiheuttaa vaaraa 20 metrin korkeudessa noin 150 metrin etäisyydelle. Suunniteltu asemakaavamuutosalue sijaitsee lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä näiden skenaarioiden alkupisteestä, joten Tukes ei näe estettä kaavamuutokselle.

Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on asemakaavan muutosehdotuksesta antamassaan lausunnossa (15.12.2015) todennut, että laitoksen normaalitoimintojen vaikutukset lähiympäristöön ovat vähäisiä. Tuotannossa syntyvistä liuotinpäästöistä valtaosa kerätään ja käsitellään erillisessä yksikössä. Ulkoilmaan pääsee vähäisä määriä haihtuvia orgaanisia yhdistetä (VOC-yhdisteitä), jotka on havaittavissa lähinnä laitoksen välittömässä läheisyydessä. Kaupunkisuunnitteluviraston teettämän onnettomuusvaarojen kartoituksen ja vaikutustenarvioinnin (Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaan onnettomuuksien vaikutusten arviointi, Pöyry Finland Oy, 7.12.2015) perusteella ei todettu Sulkapolun asemakaava-alueelle ulottuvia vaaraa aiheuttavia lämpösäteilyvaikutuksia, räjähdyspainevaikutuksia tai kaasumaisten yhdisteiden pitoisuuksia.

Helsingin kaupungin pelastuslautakunnan lausunnon (19.1.2016) mukaan asemakaavassa tulee huomioida toimivien pelastustiejärjestelyjen rakentaminen. Kaavassa on myös varmistettava, että nostolava-autoilla on esteetön pääsy Kolkkapojanpolun nostopaikalle. Nyt ajoyhteys on suunniteltu kevyen liikenteen väyläksi merkittyä reittiä pitkin. 

Viatek Oy on laatinut Teknos Oy:n liuotemaalituotannon laajennushanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (Teknos Oy:n liuotemaalituotannon laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Viatek Oy, 19.5.2000) (YVA), jonka mukaan korkeimmat ilmaan pääsevät haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet muodostuvat hiilivetyjen polttolaitosten häiriöiden aikana ja ovat siten satunnaisia ja kestoltaan lyhytaikaisia sekä esiintyvät mallilaskelmien mukaan lähinnä tehdasalueilla. Lyhyen ja pitkän ajan pitoisuuskeskiarvot alenevat voimakkaasti edettäessä kauemmaksi päästölähteistä. YVAn mukaan suurimmiksi riskitekijöiksi todettiin palavien nesteiden varastointi, käsittely sekä niihin liittyvä tulipaloriski. Laajamittaisen kemikaalivuodon mahdollisuus tehdasalueen ulkopuolelle on pieni, joten vaikutukset ihmisille ja ympäristölle mahdollisen kemikaalivuodon tapahtuessa jäävät vähäisiksi. YVAn mukaan onnettomuustilanteista suurimman uhan muodostaa tulipalo ja sen seurauksena ympäristöön leviävät savu, noki ja mahdollisesti myrkylliset savukaasut. Muut riskit ovat kemikaalien luonteesta ja käsittelymääristä johtuen vähäisiä.

Tehdyt selvitykset osoittavat mm. sen, että Teknos Oy:n toimintaan liittyvät riskiarviot ovat Tukesin lausunnoissa ja em. YVAssa samansuuntaiset.

Tukesin opas ja kaupunkisuunnitteluviraston teettämä selvitys laitoksen riskeistä ja onnettomuusvaikutuksista

Tukesin oppaan ”Tuotantolaitosten sijoittaminen, 2015” mukaan se sisältää suosituksia, miten kemikaaleista aiheutuva onnettomuusvaara pitää ottaa huomioon vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien laitosten (= tuotantolaitosten) sijoituksessa. Oppaassa neuvotaan, mitkä tuotantolaitoksella mahdollisesti tapahtuvat onnettomuudet pitää huomioida tuotantolaitoksen sijoituksesta päätettäessä, ja annetaan tarvittavia lähtötietoja onnettomuuksien seurausten laskemista varten. Lisäksi joillekin kohteille esitetään valmiita suojaetäisyyssuosituksia. Oppaassa ei esitetä laskentamalleja tai vastaavia onnettomuustilanteiden mallintamista tai seurausten laskemista varten. Suositusten mukaisesti lasketut etäisyydet, samoin kuin valmiit suojaetäisyyssuositukset tulisi nähdä suuntaa-antavina ja tiettyihin lähtöolettamuksiin perustuvina ja niitä on hyvä tarkastella aina yhdessä muiden turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden kanssa. Esitetyin menettelyin voidaan arvioida tuotantolaitoksen sijoituksen turvallisuutta sen ympäristöön nähden.

Oppaan mukaan onnettomuuksien seurauksena syntyvää, terveyden vaarantavaa myrkyllistä kaasupilveä tai muuta vastaavaa vaikutusmekanismia mallinnettaessa ja arvioitaessa vaikutusetäisyydet saattavat joissain tapauksissa osoittautua useiden kilometrien mittaisiksi. Onnettomuudet, jotka edellyttävät yli kilometrin suojaetäisyyksiä, tulee arvioida uudelleen. Tarkastelussa tulee tällöin palata laitoksen laitteistoihin ja teknisiin järjestelyihin ja niiden muutosmahdollisuuksiin siten, että onnettomuuden kokoluokka pienenee ja sen seurauksena mallinnettava tapahtuma ja siihen liittyvä lähdetermi muuttuvat.

Oppaan mukaan suojaetäisyyksien arviointeihin liittyviin skenaarioihin ei ole sisällytetty nestemäisten kemikaalien vuototilanteita, koska on katsottu, että kaikki uudet säiliöt sijoitetaan suojavalleihin tai varustetaan vastaavin keräilyjärjestelmin. Sama vaatimus koskee myös varsinaista laitosaluetta, josta vuodot eivät saa levitä laitosalueen ulkopuolelle.

Kaupunkisuunnitteluviraston teettämän Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtaan onnettomuuksien vaikutusten arvioinnin tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida ne tehtaan onnettomuustilanteet, joilla voi tapahtuessaan olla vaikutuksia laitosalueen ulkopuolelle sekä suorittaa niiden todennäköisyyksien ja seurausten arviointi. Selvityksessä vaarojen tunnistamisen tarkastelukohteita ovat olleet erilaiset säiliötilat, säiliöiden täyttöalueet, tuotantotilat ja varastotilat. Radan viereinen katos, josta valittaja on mitannut noin 100 metrin etäisyyden kaava-alueelle, ei ole tarkastelu- eikä riskikohde. 

Tarkastelu ja mallinnetut skenaariot on laadittu noudattaen soveltuvin osin Tukesin tuotantolaitoksen sijoittamista käsittelevän oppaan periaatteita. Tarkasteltujen skenaarioiden perusteella ei todettu asemakaava-alueelle ulottuvia merkittäviä vaikutuksia. Suurilta tulipaloilta on siitä huolimatta tarpeen suojautua.  Uudet rakennukset varustetaan Rakentamismääräyskokoelman D2 määräyksen mukaisesti helposti saavutettavaan paikkaan sijoitettavalla ilmanvaihdon pysäytysmahdollisuudella. Asemakaavan selostusta on täydennetty laitosta ja selvitystä koskevilla tiedoilla. Selvitysaineisto on toimitettu Tukesille ja pelastuslaitokselle kokonaisuudessaan asemakaavaehdotuksen lausuntopyynnön yhteydessä.  

Selvitys on tehty yhteistyössä Teknos Oy:n kanssa ja sitä korjattiin Tukesin huomioiden perusteella.

Selvityksen mukaan tarkastelluista mahdollisista onnettomuusskenaarioista laajin vaikutus tehdasalueen ulkopuolelle maan tasolla on nestekaasuräjähdyksen ylipainevaikutuksilla, jotka ulottuvat tehtaan viereiselle parkkipaikka-alueelle (ns. Kastorin tontti) ja läheiselle toimistorakennukselle asti. Herkät kohteet tulisi sijoittaa vaaraetäisyyden ulkopuolelle eli yli 90 metrin päähän nestekaasun purkauspaikasta. Herkkiä kohteita sijoitettuna korkeisiin rakennuksiin ei tulisi rakentaa alle 152 metrin päähän tuotantotiloista mahdollisen tulipalon aiheuttamien terveysvaikutusten takia. Muut tarkastellut onnettomuusskenaariot rajoittuvat tehdasalueelle tai sen välittömään läheisyyteen, eikä niistä arvioida aiheutuvan liian voimakasta lämpösäteilyä, räjähdyspainevaikutusta tai pitoisuuksia, jotka aiheuttaisivat vaaraa tehdasalueen ulkopuolisille ihmisille.  

Asemakaavamuutoksen numero 12349 tavoitteena on täydennysrakentaa asuntoja Pitäjänmäen aluekeskuksen palvelujen ja rautatieaseman välittömään läheisyyteen. Lisäksi suojellaan omaleimaisen asemanseudun rakennuskantaa ja vahvistetaan Pitäjänmäentien kaupunkimaista katutilaa sekä palvelutarjontaa asemasillan kohdalla. Liikenteellisenä tavoitteena on parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta Pitäjänmäentiellä aseman kohdalla. Pyöräilymahdollisuuksia on tavoitteena parantaa Sulkapolun ja Viinenkujan välillä ja Pitäjänmäentien pohjoisreunalla. 

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavamuutoksen merkittävät vaikutukset on arvioitu suunnittelussa ja tehdyissä tutkimuksissa ja selvityksissä MRL:n 9 §:n säännösten edellyttämällä tavalla, ja näiden tutkimusten ja selvitysten perusteella on mahdollista arvioida asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen. Kaavamuutoksen kohteena olevan alueen terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys on valmistelussa selvitetty perusteellisesti. Enempien tutkimusten ja selvitysten tekeminen ei siten ole ollut tarpeen asemakaavamuutoksen valmistelussa.

Asemakaavan muutos ei ole myöskään ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Kaava-alueen lähistöllä sijaitsevan maalitehtaan onnettomuusriskit on selvitetty ja todettu, että tehtaan toiminta ei aseta estettä asuntojen rakentamiselle kaava-alueella.

Asemakaavan sisältövaatimukset ja asemakaavamääräykset

Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö

MRL 54 §:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.

MRL 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteisen suunnittelun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista. Oikeuskirjallisuudessa (Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta, Reinikainen, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2015, s. 61) todetaan, että MRL 5 §:n mukaiset tavoitteet osaltaan ohjaavat kaavojen sisältövaatimuksia koskevien säännösten soveltamista yksittäisissä kaavaratkaisuissa.

Terveellisyys ja turvallisuus sisältää vaatimuksen asuntoalueiden ja asukkaita palvelevien koulu-, sairaala- yms. kortteleiden sijoittamisesta mm. teollisuuslaitoksiin nähden siten, ettei terveydellistä haittaa aiheudu. (Hallberg, Haapanala, Koljonen, Ranta, Reinikainen, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2015, s. 368) 

Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan asiassa tehdyt edellä mainitut selvitykset osoittavat, että asemakaavamuutoksen nro 12349 voidaan nimenomaan katsoa toteuttavan lain vaatimusta terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luomisesta.

Uudisrakennusten läheisyys, näköesteet, varjostus, melu

Pohjoisempi uudisrakennus on siirretty mahdollisimman itään ja sen korkeus on rajoitettu 8 kerrokseen. Eteläisempi uudisrakennus on ratkaistu pohjoisemman talon vastapariksi 8-kerroksisena, jolloin saadaan aikaan viereisen rakennusryhmän kaltainen maisema ja mahdollisimman avoin piha- ja näkymäratkaisu tontille 46117/11.

Uudisrakennusten varjostusta on kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä tutkittu. Varjostusselvityksen perusteella uudisrakentaminen varjostaa naapurikiinteistöjen piha-alueita ja rakennuksia, kuitenkin vain kohtuullisessa määrin. (Varjostusselvitys, Pohjola Rakennus Oy, Viitesuunnitelma tontille 46117/11, 21.5.2015, L-arkkitehdit Oy)

Ympäristökeskuksen mukaan rakennuksiin kohdistuu kohtalaisen suuret liikennemelutasot (yli 65 dB). Tämä on otettu huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa ja teetetty meluselvitys. (Meluselvitys, Destia, 24.4.2015) Selvityksen perusteella piha-alueet saadaan sijoitettua alueille, joilla melutason ohjearvot ulkona alittuvat. Kaavassa on annettu äänitasoerovaatimukset siten, että varmistetaan ohjearvoihin nähden hyvä asuinviihtyvyys sisällä asuinhuoneissa. Kaavassa on vilkkaasti liikennöidyn Pitäjänmäentien varren rakennuksiin annettu myös viherhuoneiden käyttöä ja parvekkeiden lasitusta koskevia määräyksiä niiden viihtyisyyden parantamiseksi ja melutason alentamiseksi. Pitäjänmäentien varressa asuntojen on avauduttava vähintään kahteen suuntaan.

Runkomelu

Asemakaavaan on lisätty määräys runkomelun selvittämisestä rakentamisen yhteydessä ELY-keskuksen lausunnon (18.12.2015) johdosta.

MRL 54.3 §:n mukainen kohtuullisuus, eriarvoisuus

Autopaikkarasite

MRL 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Lain perustelujen (HE 101/1998, s.79) mukaan  ”lähtökohtana on, että ihmisten elinympäristöä ei asemakaavalla heikennetä. Tämä osaltaan toteuttaa hallitusmuodon 14 a §:n mukaista perusoikeussäännöstä. Säännös kuitenkin mahdollistaa sellaisen asemakaavan laatimisen, jolla vähäisen henkilöryhmän elinympäristö jossakin määrin heikkenee, jos se asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen on perusteltua. Tällaisesta tilanteesta voi olla kysymys esimerkiksi täydennysrakentamisessa tai silloin, kun jokin yleisesti elinympäristön laatua heikentävä toiminto, esimerkiksi liikenneväylä tai muu häiriötä aiheuttava toiminto, on välttämättä sijoitettava jonnekin. Tällöin ratkaisun tulee olla sellainen, että toiminto sijoitetaan vähiten elinympäristöä heikentävällä tavalla ja sellaiseen paikkaan, jossa mahdollisimman vähäisen henkilömäärän elinympäristö heikkenee”.

Edelleen lain perusteluissa todetaan, että jos kaavalle asetettavat tavoitteet tai vaatimukset edellyttävät, voidaan kuitenkin 3 momentin toisen virkkeen mukaan asettaa myös kohtuuttomaksi katsottavia rajoituksia tai haittoja. Säännöksessä mainitut tavoitteet ja vaatimukset voivat olla tämän säännöksen mukaisia tai yleisempiä kaavan laatimistavoitteita taikka tiettyä kaavaa koskevia tavoitteita. Pääsääntö on siis kohtuuttomien rajoitusten kielto, josta poikkeaminen edellyttää erityisiä syitä.

MRL 158 §:n 1 momentin mukaan tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen (rakennusrasite). Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Rasitesopimus Helsingin kaupungin ja Asunto Oy Nuolitie 6:n (nyk. Asunto Oy Sulkapolku 6) välillä on solmittu 29.4.1975.

Pykälän 2 momentin mukaan rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Asemakaavan edellyttämä rasite voidaan perustaa, jollei sen perustaminen ole kaavan voimaantulon jälkeen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ilmeisen tarpeetonta tai rasitetulle kiinteistölle kohtuutonta.

Kaupunginhallitus toteaa, että voimassa olevan asemakaavan (nro 7263, 27.11.1974) mukaan tontin 46117/11 autopaikoista saadaan enintään 40 sijoittaa tontille 46117/12 (Asunto Oy Sulkapolku 6). Tämä ei vastaa toteutunutta tilannetta. Kaavaehdotuksessa rasitepaikkojen enimmäismäärää on vähennetty nykyisestä 40 autopaikasta 27 autopaikkaan, mikä vastaa Asunto Oy Sulkapolku 6:n ja Helsingin kaupungin välistä rasitesopimuksen mukaista autopaikkamäärää. Kaavamääräys ei estä piha-alueen kehittämistä asukkaiden viihtyvyyttä edistäväksi.

Asunto Oy Sulkapolku 6:n tontilla (46117/12) on suuri määrä autopaikkoja. Pihalla ja pihakannen alla olevassa pysäköintilaitoksessa on yhteensä 155 autopaikkaa, joista 27 on varattu naapuri-tontin (46117/11) käyttöön rasitepaikkoina ja joista naapuritontin omistaja myös maksaa korvausta Asunto Oy Sulkapolku 6:lle. Rasitesopimus on tehty vuonna 1975. Asunto Oy Sulkapolku 6:lla on nyt käytössään 128 autopaikkaa (n. 1 ap/79 k-m2). Mikäli yhtiöllä olisi omassa käytössään kaikki 155 autopaikkaa, auto-paikkoja olisi 1ap/66 k-m2. Nykyisten autopaikkojen laskentaohjeiden  mukaan pysäköintinormi raideliikenteen pysäkin läheisyydessä on asuntokerrostalotonteilla 1 ap/120 k-m2. Autopaikko-ja voi siis katsoa olevan Asunto Oy Sulkapolku 6:lla nykyisin riittävästi tontin kerrosalaan nähden. Mikäli Kiinteistö Oy Helsingin Sulkapolku 3 kaavamääräyksen muuttamisen johdosta menettäisi oikeutensa käyttää rasitesopimuksen mukaiset 27 autopaikkaa naapuritontilla (46117/12) ja rakentaisi nämä paikat omalle tontilleen, alueelle muodostuisi selkeä autopaikkojen ylimitoitus. Tämä ei olisi hankkeen toteutettavuuden eikä myöskään ympäristön kannalta toivottava ratkaisu. 

Edellä lausutun perusteella voidaan todeta, että autopaikkoja koskeva kaavamääräys ei ole MRL 54 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton eikä se aiheuta lainkohdassa tarkoitettua eriarvoisuutta maanomistajien kesken. Sen ei myöskään voida katsoa aiheuttavan huomattavaa haittaa Asunto Oy Sulkapolku 6:lle, koska kaavamääräys ei estä piha-alueen kehittämistä.

Olosuhteiden muutoksen vaikutus

Valittajan mukaan autopaikkoja koskeva rasite on aikoinaan solmittu turvaamaan tontin 46117/11 liikehuoneistojen pysäköintitarve klo 8-16 välisenä aikana arkipäivisin. Asemakaavamuutoksen myötä rasitepysäköinti muuttuisi täysiaikaiseksi, vilkkaaksi ja onnettomuusriskiä lisääväksi asukaspysäköinniksi.

MRL 160 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan ilman rasiteoikeuden haltijan suostumusta rakennusrasite saadaan muuttaa tai poistaa, jos rasite on muuttuneiden olosuhteiden vuoksi käynyt tarpeettomaksi tai menettänyt huomattavan osan merkityksestään.

Hallituksen esityksen (HE 101/1998)  perusteluiden mukaan kohtuullistamistilanne on käsillä, jos rasitteesta johtuva haitta on tullut rasitetulle kiinteistölle kohtuuttomaksi eikä rasitteen muuttamisesta tai poistamisesta aiheudu rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa.

Oikeuskirjallisuudessa (Jääskeläinen, Syrjänen, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2014, s. 831) todetaan, että koska rasite on tarkoitettu luonteeltaan pysyväksi, tulee MRL 160 §:n 2 momentissa lueteltuja edellytyksiä tulkita suppeasti. 

Rasiteautopaikkojen muuttuminen ympärivuorokautiseksi lisää jonkin verran pihalla tapahtuvaa liikennettä, mutta haitta ei ole kohtuuton.

Edellä lausuttu huomioon ottaen kaupunginhallitus katsoo, että autopaikkoja koskeva rasite ei ole käynyt kokonaan tarpeettomaksi, kun otetaan huomioon autopaikkojen laskentaohjeiden mukainen pysäköintinormi, asemakaavan muutosehdotuksen mukaiset kaavamääräykset, Sulkapolku 6 piha-alueen kehittämismahdollisuus sekä ympäristönäkökohdat. Edellä mainittu autopaikkojen laskentaohjeiden mukainen pysäköintinormi huomioiden rasitetta ei voida pitää olosuhteiden muutoksen vuoksi myöskään kohtuuttomana. Edellytyksiä rasitteen poistamiselle kokonaan ei ole. 

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu, rakennusoikeuden määrä ja hinta

Valittaja katsoo, että asemakaavamuutos olisi tullut käsitellä koko suunnittelualuetta koskevana asiana, jolloin Asunto Oy Sulka-polku 6 tontti (46117/12) olisi asemakaavamuutoksen kohteena.

Suomen perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Hallituksen esityksen  perusteluiden (HE 309/1993, s. 42) mukaan yleiseen yhdenvertaisuussäännökseen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Säännös sisältää periaatteen, jonka mukaan viranomaisen tulee soveltaa lakia tekemättä muita eroja kuin laista ilmenee. Oikeuskäytännössä on vahvistunut periaate, jonka mukaan tontinomistajia ja -haltijoita tulee maankäytössä kohdella yhdenvertaisesti ja johdonmukaisesti samanlaisessa tilanteessa suunnitelmallisesti samanlaisella alueella, ellei ole maankäytöllisiä perusteita kohdella eri tavoin.

Kaava-alueen rajaamiselle ehdotuksen mukaiseksi on maankäytölliset perusteet. Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden uuden asuinkerrostalon rakentamisen Pitäjänmäentien ja Turkismiehentien varteen sekä lisäksi 1970-luvun liikerakennuksen korvaamisen kahdella uudella asuinkerrostalolla. Sulkapolku 3 ympäristö on nykyisellään melko hoitamaton, mikä voi vaikuttaa haitallisesti myös naapuruston asuinympäristön arvostukseen. Voidaan katsoa, että tontin kehittämisellä ja kunnostamisella on myös myönteinen vaikutus naapuriasuntojen kannalta. Asemakaavan muutoksella suojellaan korttelin kaksikerroksiset 1940-luvun asuinrakennukset siten, että niille muodostetaan omat, nykyistä pienemmät tontit ja yhteinen ajoyhteys Sulkapolun kautta.

Asemakaavaehdotuksessa tavoitellaan entistä tehokkaampaa alueen käyttöä. Tehostamisvelvoitteita tulee mm. valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa tavoitellaan tiivistä rakentamista olemassa olevien raideyhteyksien varrella. Samansuuntaisia tavoitteita on myös Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa ja asumisen ja maankäytön ohjelmassa, jotka osaltaan ohjaavat kaavoitusta.

Helsingin kaupungin strategiohjelman 2013 - 2016 mukaan esikaupunkien ja asuinalueiden vetovoiman säilyttämistavoitteeseen pyritään mm. arvioimalla käytöstä poistuvien tai vajaakäytössä olevien asumisen, palveluiden ja yritystoiminnan tilojen ja tonttien käyttömahdollisuudet.

Helsingin kaupungin Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma 2016 (Kotikaupunkina Helsinki, Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2016, kaupunginvaltuusto 22.6.2016 § 189) mukaan Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksenmuutoksin vuosittain vähintään 6 000 asuntoa. Luodaan edellytykset nostaa asuntotuotannon määrä 7 000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Asuntorakentamisesta 40 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena.

Asuinkerrosalaa uudisrakennuksille tulee kaava-alueella 12 310 k-m2, suojeltavien asuinrakennusten kerrosala on yhteensä 1 000 k-m2. Tontilta 46117/11 poistuu liikerakennuksen kerros-alaa 4 000 k-m2 ja tontilta 46117/14 toteutumatonta asuntokerrosalaa 3 600 k-m2. Pitäjänmäentien pohjoispuolella oleva puistokaistale liitetään kadun varteen muodostettavaan asuinkerrostalotonttiin. Poistuvan puistokaistaleen pinta-ala on 949 m2. Uusia asukkaita alueelle tulee noin 300.

Valituksenalaisen kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä ei ole arvioitu, olisiko maankäytöllisiä syitä ja mahdollisuuksia rakennusoikeuden lisäämiseen Asunto Oy Sulkapolku 6:n tontille (46117/12). Asiaa ei voida ratkaista valitukseen vastaamisen yhteydessä. 

Kaupunginhallitus katsoo, että kaava-alueen rajaamiseen ehdotuksen mukaiseksi on ollut hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

Yleiskaavasta päättäminen ennen asemakaavamuutoksen ratkaisemista

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen ja toimitilat). Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on voimassa olevan yleiskaavan mukainen.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 14.6.2016 Helsingin tarkistetusta yleiskaavaehdotuksesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa Helsingin kaupunginhallitukselle yleiskaavan hyväksymistä. Lopullinen päätös yleiskaavasta on tarkoitus tehdä syksyllä 2016 Helsingin kaupunginvaltuustossa. Yleiskaavaehdotuksessa alue on pääosin asuntovaltaista aluetta (A2) ja kaava-alueen etelänurkka on liike- ja palvelukeskustaa. Asemakaavan muutosehdotus nro 12349 on uuden yleiskaavaehdotuksen mukainen.  

Oikeudenkäyntikulut

Kaupunginhallitus kiistää valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Vedoten hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momenttiin kaupunginhallitus katsoo, että oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä eikä päätös ole virheellinen eikä puutteellinen.

Valituksissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, jonka perusteella kaupungin voitaisiin katsoa rikkoneen MRL 9, 54, 158 tai 160 §:n säännöksiä. Kaavapäätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen.

Yhteenveto

Kaupunginhallitus toteaa, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Kaava täyttää MRL 54 §:n 2 momentin sisältövaatimukset, eikä se ole MRL 54 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla kohtuuton. Päätös perustuu lain edellyttämiin kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavapäätös ei siten ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä eikä päätös muutenkaan ole lainvastainen.

Kaupunginhallitus pyytää valitusten hylkäämistä perusteettomina ja niiden jättämistä tutkimatta päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen kohdistuvilta osin.

Valitukset ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalissa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 37313

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Helsingin hallinto-oikeus on 7.6.2016 pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan valitusten johdosta kaupunginvaltuuston lausunnon. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 15.8.2016 asti.

Helsingin kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

Kaupunginkanslian oikeuspalvelut on laatinut lausunnon yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Esittelijän ehdotus on saadun lausunnon mukainen.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Anni Sinnemäki

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 37313

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunkisuunnitteluvirasto