6

Oppilaan koulupaikan määräytyminen ja oppilaaksiottamisen perusteet

HEL 2017-012795 T 12 00 01

Päätösehdotus

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää liitteessä 1 olevista oppilaan koulupaikan määräytymisen ja oppilaaksiottamisen perusteista suomenkielisessä perusopetuksessa 1.1.2018 alkaen.

Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää kumota 4.11.2014 (§ 124) ja 16.12.2014 (§ 155) tekemänsä päätökset 1.1.2018 alkaen.

Esittelijän perustelut

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 mom. 2 kohdan mukaan suomenkielisen ja ruotsinkielisen jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta päättää oppilaaksioton perusteista.

Perusopetuslain 6 §:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Oppilaaksiotossa on noudatettava yhdenvertaisia valintaperusteita (perusopetuslain 28 §).

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt oppilaan koulupaikan määräytymisestä ja oppilaaksiottamisen perusteista 4.11.2014 (§ 124) ja 16.12.2014 (§ 155). 

Helsingin kaupunkistrategian (2017–2021) mukaan ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan kaupungissa jo ensimmäiseltä luokalta. Voimassa olevia oppilaaksiottoperusteita esitetään muutettavaksi siten, että kielen opetus voidaan aloittaa ensimmäiseltä luokalta strategian mukaisesti. 

Kuten nykyisin, oppilaalla olisi oikeus käydä ensisijaisesti sitä koulua, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu ja opiskella ensimmäiseltä luokalta koulussa tarjolla olevaa A-kieltä. Vaihtoehtoisesti oppilaalla olisi oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos hän haluaisi opiskella sellaista A-kieltä, jota ei ole mahdollisuus valita lähikoulussa.

Oppilaaksiotto laajennetuilla alueilla on muodostunut rajatuilla alueilla huoltajien näkökulmasta hankalaksi, koska eri vuosina oppilaan lähikoulu voi vaihdella riippuen ikäluokasta. Lisäksi A-kielen alkaminen 1. luokalta muuttaa prosessia siten, että kielivalinta vaikuttaa koulupaikkaan. Näiden syiden johdosta tarkoitus on, että laajennetuista oppilaaksiottoalueista luovutaan. Näin ollen oppilaaksioton perusteissa ei enää mainita laajennettujen alueiden oppilaaksiottoa.

Edellä kerrottujen muutosehdotusten lisäksi tekstissä on otettu huomioon uudesta organisaatiosta johtuvat muutokset sekä yhtenäistetty käsitteitä ja parannettu kieliasua.

Koulujen johtokunnilta on pyydetty lausuntoa oppilaaksiottokriteerien muutosehdotuksesta. Lausuntoja tuli 47 kappaletta. Eräässä lausunnossa painotettiin lähikouluperiaatteen tärkeyttä, joissakin lausunnoissa pidettiin ongelmallisena, jos A-kielen valinta syrjäyttää sisaruuden valintaperusteena. Kahdessa lausunnossa tuotiin esiin, että oppilaalla tulee olla aito mahdollisuus valita haluamansa A-kieli. Valtaosa johtokunnista kuitenkin kannatti tehtyä esitystä ja piti uudistusta hyvänä.

Esittelijä

perusopetusjohtaja

Outi Salo

Lisätiedot

Kati Laaksonen, lakimies, puhelin: 310 86628

kati.laaksonen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.