6
TÖÖLÖN METRON ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA JA
VARAUTUMINEN METROASEMAAN PASILASSA
HKL
Liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä on laadittu
raportti ”TÖÖLÖN METRO. Töölön metrolinjan alustavan
yleissuunnitelman tarkistaminen ja Pasilan metroaseman vaihtoehdot
28.5.2008”.
Töölön metrolinja on Kampin ja Pasilan välinen osa yleiskaavassa
2002 esitetystä toisesta metrolinjasta. Samalla se on osa seudullista
raideliikenneverkkoa, jolla on vaihtoyhteys raitioteihin joka
metroasemalla ja junarataan Pasilassa. Töölön metrolinjan asemat
ovat etelästä lukien Kamppi, Töölö, Stadion, Meilahti ja Pasila.
Töölön metrolinja risteää nykyisen metrolinjan kanssa Kampin
metroasemalla käyttäen hyväksi aseman alapuolella olevaa
metroasemavarausta. Kampista toinen metrolinja jatkuu Erottajan,
Esplanadin ja Katajanokan kautta Laajasalon suuntaan. Töölön
metroasemalta on vaihtoyhteys suunnitellulle Pisara-radan Oopperan
asemalle. Pisara-rata on pääradan, rantaradan ja Martinlaakson radan
lähiliikenneraiteet yhdistävä maanalainen ratalenkki. Pisarasta
laadittuja alustavia suunnitelmia tullaan tarkentamaan. Kamppi – Pasila
metrolinja ja Pisara-rata sisältyvät pääkaupunkiseudun
liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) hankkeisiin, joiden
aloitus on vuosina 2016 – 2030.
Töölön metrolinjaa on mahdollista jatkaa Pasilasta Kumpulan ja Viikin
suuntaan tai Maunulan ja lentoaseman suuntaan. Ratageometria
mahdollistaa linjan jatkamisen molempiinkin suuntiin, mutta vaatii jatko-
suunnittelussa erillisen tarkastelun raide- ja laiturijärjestelyiden osalta.
Kampista linjausta voidaan jatkaa esimerkiksi Esplanadin kautta
Katajanokalle tai Punavuoren kautta Hernesaareen. Tässä raportissa
on suunnitelman rajauksena ollut toisen metrolinjan ensimmäinen
vaihe: Kamppi – Pasila. Tavoitteena on ollut tarkentaa ratalinjaus ja
asemien paikat sekä sisäänkäynnit. Seuraavassa vaiheessa Kamppi –
Pasila
–välin suunnittelu etenee kohti hankesuunnittelua ja samalla
yleissuunnittelua tarkennetaan jatko-osuuksilla.
Töölön metron alustava yleissuunnitelma
Töölön metron matkustajamäärän on arvioitu olevan Kampin aseman
pohjoispuolella noin 54 000 matkustajaa vuorokaudessa ja linjan
vilkkaimpia asemia ovat Kamppi ja Meilahti.
Matkustajaennusteet voivat merkittävästi kasvaa, mikäli metro jatkuu
Pasilasta pohjoiseen ja bussilinjastoa tällöin rakenteellisesti muutetaan
vahvemmin raideliikenteen liityntämuodoksi. Tällöin myös Pasilan
metroasemasta kasvaa linjan vilkkain asema hyvien
vaihtoyhteyksiensä ansiosta.
Suunnittelun lähtökohtana on ollut automaattimetron mahdollistama
lyhyt vuoroväli, kahden yksikön junat ja lyhyt laituripituus (90 metriä).
Asemasuunnittelussa lähtökohtana on myös ollut noin 170 cm
korkeiden seinien ja laituriovien toteuttaminen asemalaitureille.
Länsimetro ollaan varustamassa laituriovin ja metron automatisoinnin
yhteydessä Helsingin nykyinen metro varustetaan laituriovin.
Metrolinjan pituus Kampista Pasilaan on noin 4,7 km. Kampin ja
Pasilan välille on suunniteltu kolme asemaa: Töölö, Stadion ja Meilahti.
Stadionin asema toteutettaneen ensi vaiheessa vain varauksena.
Raiteenvaihto on mahdollista Pasilan ja Meilahden asemien välillä,
Kampin aseman pohjoispuolella sekä yksipuolisena Stadionin ja
Meilahden asemien välillä. Töölön aseman eteläpuolelta on yhdysraide
olemassa olevalle metroradalle Kampin asemalle.
Pasilan asemaa lukuun ottamatta kaikki asemat on suunniteltu
kaksilaivaisiksi, mikä mahdollistaa Töölön ja Meilahden aseman
rakentamisen väestönsuojiksi. Kaksilaivaisuuden ansiosta asemat
voidaan myös rakentaa lähemmäksi maanpintaa, mikä lyhentää
matkustajien yhteyksiä katutasoon. Kaikilla asemilla on esteetön
kulkuyhteys laituritasolta katutasolle. Asemien kaksilaivaisuus ja
laiturileveydet ovat johtaneet ratatunnelien väliseksi etäisyydeksi 35
metriä. Pasilan asemaa lähestyttäessä etäisyys on supistettu 20,5
metriin Pasilan aseman kaivinpaalujen välisen mitoituksen takia.
Kampissa asemalaituri sijoittuu Tennispalatsin ja nykyisen aseman
alapuolelle ristikkäin nykyiseen asemaan nähden. Aikaisemmin
louhittua varausta voidaan käyttää hyväksi. Asemalaiturin eteläpäästä
on yhteys nykyiselle asemalle. Laiturin pohjoispäästä on yhteys uuteen
lippuhalliin, joka rakennetaan Tennispalatsin pohjoispään
sisääntuloaukion alle. Sisäänkäynti lippuhalliin sijoitetaan entisen
polttoaineen jakeluaseman katoksen alle.
Töölössä asemalaituri sijoittuu Runeberginkadun itäpuolelle Pohjoisen
Hesperiankadun ja Töölöntorin välille. Lippuhalli on sijoitettu
Töölöntorin alle ja sisäänkäynti torille. Lippuhalli toimii myös Pisaran
Oopperan aseman eteläisenä sisäänkäyntinä. Aseman eteläiset
sisäänkäynnit on sijoitettu Pohjoisen Hesperiankadun varrelle.
Esteetön hissiyhteys on esitetty sijoitettavaksi Mehiläisen kiinteistöön,
mistä on käyty neuvottelu kiinteistön edustajien kanssa.
Stadionin asemalaituri sijoittuu Mannerheimintien länsipuolelle Eino
Leinon kadun kohdalle. Lippuhalli on sijoitettu Kisahallin pohjoispäädyn
ja Mannerheimintien alle. Pääsisäänkäynti asemalle on Kisahallin
pohjoispäädyssä. Toinen sisäänkäynti on sijoitettu Mannerheimintien
länsipuolelle Kisahallia vastapäätä olevan pysäkin viereen.
Suunnitelmissa on esitetty mahdollisuus pohjoisen sisäänkäynnin
rakentamisesta raitiovaunuhallien pohjoispäähän.
Meilahdessa asemalaituri sijoittuu Topeliuksenkadun alle
Tukholmankadun eteläpuolelle. Lippuhalli on sijoitettu
Topeliuksenkadun ja Tukholmankadun liittymän alapuolelle.
Sisäänkäynnit lippuhalliin ovat nykyisen huoltoaseman paikalle
rakennettavaan bussiterminaaliin ja Huslabin uudisrakennuksen
yhteydessä Topeliuksenkadun länsipuolella. Suunnitelmassa on
esitetty myös vaihtoehtoja mahdollisen eteläisen sisäänkäynnin
sijainnista.
Metroasemaan varautuminen Pasilassa
Toiminnallisista ja geologisista syistä johtuen Pasilan metroasemasta
on tutkittu sekä pinta- että syvävaihtoehdot. ”Pintametro” vaihtoehto on
Itä- ja Länsi-Pasilassa louhittuna kallioon ja Keski-Pasilassa
välittömästi Pasilan alaratapihan nykyisten ratojen alla
betonikaukalossa. ”Syvämetro” –vaihtoehto kulkee Pasilan osuudella
kalliotunnelissa alittaen Keski-Pasilassa olevan laajan kalliopainanteen.
Ennen metron rakentamista Keski-Pasilaan on Asemapäällikönkadun
sillan pohjoispuolelle suunniteltavan keskustakorttelin rakenteissa
varauduttava metron vaatimiin liukuporras- ja hissijärjestelmiin,
poistumistie- ja pelastusporraskuilujen rakentamiseen maanpinnan
tasolle sekä talotekniikan ja savunpoistokuilujen rakentamiseen
vesikatolle asti. Varautumiskustannukset riippuvat oleellisesti tulevan
aloituskorttelin ratkaisuista sekä muiden hankkeiden
vaiheistusratkaisuista.
Asemapäällikönkadun sillalta on turvattava hyvät vaihtoyhteydet
metroon ja paikallisjuniin. Bussi- ja raitioliikenteen sujuvuuden
turvaamiseksi sillalle tulee varata joukkoliikennekaistat.
”Pintametrossa” asemahallin rakenteet joudutaan rakentamaan
korttelin rakentamisen yhteydessä, mutta tila voidaan käyttää
pysäköintiin ennen metron rakentamista sijoittamalla sinne noin 220
pysäköintipaikkaa. Hyvin alustavan tarkastelun perusteella
”pintametroon” varautuminen maksaa noin 5 miljoonaa euroa.
Varautumiskustannuksissa on huomioitu rakennettavat metroa
palvelevat kuilut sekä porraskuilut. Varsinaiset seinä- ja lattiarakenteet
kuuluvat ensivaiheessa keskustakorttelin kustannuksiin, koska
metrovaraus toimii tällöin pysäköintilaitoksena.
”Syvämetrossa” joudutaan varautumaan tuleviin kalliokuiluihin
rakentamalla kuilujen betonirakenteet valmiiksi kalliopinnasta
lippuhallitasolle sekä lujittamaan ja tiivistämään kalliokuilujen yläosat.
Hyvin alustavan tarkastelun perusteella ”syvämetroon” varautuminen
maksaa 9 miljoonaa euroa.
Jatkosuunnitteluun suositellaan ”pintametroa”, koska se on
toiminnallisesti merkittävästi parempi ratkaisu. Vaihtoyhteydet kaikkiin
kulkuvälineisiin ovat selvästi syvämetroa lyhyempiä ja palvelutaso
matkustajille siten parempi. ”Pintametrossa” asemahalli toimii
lopputilanteessa Keski-Pasilan keskustakorttelin kauppakeskuksen
toiminnallisena ja tilallisena sydämenä, jonka yhteydessä on myös
liiketilaa.
Kamppi – Pasila metron alustava kustannusarvio
Suunnitelman mukaisen metron alustava kustannusarvio on noin 368
milj. euroa, josta asemien osuus on noin 165 milj. euroa, tunneleiden
91 milj. euroa ja radan 64 milj. euroa. Kustannusarvio perustuu
automaattimetron vaatimiin järjestelmiin sekä Länsimetron
hankesuunnitelmassa käytettyihin yksikköhintoihin. Kustannusarvio on
laadittu Pasilan pinta-aseman perusteella. Alustava kustannusarvio on
laadittu myös kevennetystä versiosta, jossa asemien suunnitelmia on
karsittu. Tällöin Stadionin asema toteutetaan vain louhintavarauksena,
Töölön asema vain pohjoisilla liukuportailla ja Kampin aseman
pohjoispään yhteydet hissillä. Kevennetyn version kustannusarvio on
noin 329 milj. euroa, josta asemien osuus on noin 127 milj. euroa.
Kustannusarvio ei sisällä arvonlisäveroa ja arvio on tehty
kustannustasossa 10/2007.
Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin ”TÖÖLÖN METRO.
Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tarkistaminen ja
Pasilan aseman vaihtoehdot 28.5.2008”.
Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että
Pasilan suunnittelua jatketaan pintametron asemaan perustuen ja että
pintametroon varaudutaan tulevan keskustakorttelin rakentamisessa.
Lisäksi lautakunta kehottanee liikennelaitosta jatkamaan toisen
metrolinjan suunnittelua Pasilasta eteenpäin Kumpulan ja Viikin
suuntaan sekä Maunulan ja lentoaseman suuntaan, jotta voidaan tehdä
tarvittavat tilavaraukset metrolle ja sisällyttää metrosuunnitelmat
seuraaviin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmiin.
Lisätiedot:
Siitonen Arto, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78454
|
LIITE
|
Raportti: Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tarkistaminen
ja Pasilan metroaseman vaihtoehdot 28.5.2008
|