§ 1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä

pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Kaksikielisyystoimikunta päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Samalla kaksikielisyystoimikunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi

Anja Vallittun ja Moa Thorsin.

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

hallintopäällikkö

Antti Peltonen

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

§ 2

Kaksikielisyystoimikunnan esitys kaksikielisyyden huomioon ottamisesta johtamisjärjestelmän jatkovalmistelussa

Päätös

Kaksikielisyystoimikunta päätti panna asian pöydälle, kunnes kaupunginvaltuusto on linjannut johtamisjärjestelmän jatkovalmistelun periaatteet.

Esitysehdotus

Kaksikielisyystoimikunta esittää seuraavaa:

Kaksikielisyystoimikunta katsoo, että johtamisjärjestelmäuudistuksen jatkovalmistelutyössä tulee ottaa huolellisesti huomioon molempien kieliryhmien tarpeet uudessa organisaatiossa ja johtamisjärjestelmässä.

Erityisesti tämä koskee seuraavia seikkoja:

- Helsingin kaupungin kaksikielisyys on selkeästi ja aukottomasti määriteltävä eri osa-alueiltaan hallintosäännössä ja asiaa koskevat johtosääntömääräykset tulee koota selkeästi yhteen kohtaan hallintosäännössä. Tällä hetkellä johtosääntöjen kaksikielisyyttä koskevat pykälät ovat aukollisia ja hajanaisesti sijoitettu.

- Määriteltäessä nimiä uusille organisaatiotasoille (toimialat, palvelukokonaisuudet), jotka mahdollisesti tulevat korvaamaan nykyiset virastot ja osastot, tulee pohdinnassa ottaa huomioon myös ruotsinkielisestä näkökulmasta sopiva nimi. Nimi ei saa olla vain käännös suomenkielisestä nimestä. Uudistettaessa palveluiden visuaalisia ilmeitä, tulee molemmat kielet ottaa huomioon.

- Luottamustoimielinorgansiaation jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon tarve riittävän monen ruotsinkielisen toimielimen perustamiseen. Opetustoimessa tulee jo kuntalain perusteella olla kieliryhmille omat toimielimet. Sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen työväenopisto tarvitsevat lisäksi oman johtokunnan tai lautakunnan jaoston, jotta opistojen mahdollisuudet toimia täysipainoisesti voidaan varmistaa.

- Valmistelussa tulisi lisäksi selvittää ruotsinkielisten toimielinten mahdollisuudet arvioida toimialan ruotsinkielisten organisaatio-osien suorittamaa valmistelua. Nykyisin esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmannella jaostolla ei ole roolia sosiaali- ja terveysviraston ruotsinkielisten palveluiden ja yksiköiden asioissa. Tämä tilanne pitäisi korjata jo ennen johtamisjärjestelmäuudistusta.

- Operatiivista organisaatiota valmisteltaessa tulee ottaa huomioon ruotsinkieliset palvelut tuottavien organisaation osien riittävän vahva resursointi ruotsin kieltä taitavalla henkilöstöllä niin palvelut tuottavan kuin sitä tukevan (esim. tiedottaminen, asiakaspalvelu) henkilökunnan osalta ottaen huomioon myös koko kaupungin kattavan palveluverkon.

Osallisuuden järjestämisen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon osallisuuden resursointi ruotsin kielellä, jotta ruotsinkielinen toiminta ei ole vain suomenkielisen toiminnan käännös, vaan mahdollisuudet osallistua ovat molemmille kieliryhmille samanlaiset.

Esittelijän perustelut

Kaupunginhallituksen päätöksen 19.10.2015, 986 § mukaan kaksikielisyystoimikunnan tehtävänä on muun muassa tehdä esityksiä kaksikielisyyden edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto päätti 21.12.2015, 48 § esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi kaupunginvaltuustolle johtamisjärjestelmän muuttamista 1.6.2017 lukien. Tarkoitus on, että valtuuston tehtyä linjauspäätöksen alkuvuodesta 2016 suoritetaan keväällä jatkovalmistelu (mm. organisaatio ja hallintosääntö) siten, että valtuusto voi päättää muutoksesta tarkemmalla tasolla kesällä 2016.

Johtamisen jaoston päätöstä koskevissa esittelijän perusteluissa todetaan kaksikielisyyden osalta seuraavaa:

Kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita voidaan palvella kaksikielisesti kaikilla kaupungin tehtäväalueilla. Uusi lautakunta- ja toimialarakenne mahdollistaa ruotsinkielisen kieliryhmän tarpeiden paremman huomioon ottamisen, koska toimielinten ja organisaatioyksikköjen määrän vähentyessä voidaan huolehtia ruotsin kielen osaamisesta kaupungin organisaatiossa aiempaa keskitetymmin.

Esittelijä

hallintopäällikkö

Antti Peltonen

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

§ 3

Kaksikielinen Helsinki –raportin toimenpide- ja kehittämisehdotukset

Päätös

Kaksikielisyystoimikunta päätti ryhmitellä kaksikielisyysselvityksessä esitetyt toimenpide- ja kehittämisehdotukset ja asettaa ne tärkeysjärjestykseen. Ehdotukset jaettiin sellaisiin, jotka voidaan toteuttaa meneillään olevan valtuustokauden aikana, sellaisiin, jotka olisi syytä huomioida johtamisjärjestelmän uudistamisessa sekä sellaisiin, jotka olisi syytä huomioida seuraavan strategiaohjelman valmistelussa.

Yhteenveto toimenpide- ja kehittämisehdotuksista ja niiden ryhmittelystä löytyvät liitteestä 1.

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kaupunginhallituksen päätöksen 19.10.2015, 986 § mukaan kaksikielisyystoimikunnan tehtävänä on muun muassa tehdä esityksiä kaksikielisyyden edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Kaksikielisyystoimikunnan lähetekeskustelussa 11.12.2015, 3 § työsuunnitelmasta todettiin, että toimikunta perehtyy Kaksikielinen Helsinki –työryhmän toimenpide-ehdotuksiin, priorisoi niitä ja pohtii, olisivatko toimenpiteet toteutettavissa ja millä aikataululla.

Kaupunginjohtaja asetti 18.12.2013, 113 § Kaksikielinen Helsinki –työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa kaksikielisyyden edistämistarpeita kaupungin hallinnossa ja palveluissa kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman 2013-2016 mukaisesti henkilöstön ruotsin kielen osaamisen ja ruotsinkielisten palvelujen näkökulmasta ja tehdä kartoituksen pohjalta niitä koskevia kehittämisehdotuksia. Työryhmä antoi raporttinsa, Kaksikielinen Helsinki: Kaksikielisyysselvitys ja toimenpide-ehdotukset, 8.1.2015.

Työryhmä esitti seuraavat kehittämisehdotukset (raportin sivut 26-31)

Koko kaupunki

- Korkein johto sitoutetaan kaksikielisyyskysymyksiin. Jokaisessa sekä suomen että ruotsinkielisiä palveluita tarjoavassa virastossa on yksi henkilö, joka vastaa johtoryhmän ruotsinkielisestä toiminnasta, tai henkilö, joka raportoi johtoryhmälle säännöllisesti ja järjestelmällisesti.

- Jokaisella virastolla on ajantasainen kielisuunnitelma. Se tarkistetaan säännöllisesti, esimerkiksi valtuustokausittain. Kaupunginkanslia päivittää virastojen ja liikelaitosten kielisuunnitelmia koskevaa ohjeistustaan.

- Viraston kielisuunnitelman pohjalta asetetaan suunnitelman toteuttamiseen sidottuja tulospalkkaustavoitteita. Niitä tarkistetaan säännöllisesti ja järjestelmällisesti yksittäisten virastojen kielisuunnitelmien ja/tai laatukäsikirjojen pohjalta.

Kääntäminen ja tiedotus

- Jokaisessa virastossa on joko omia ammattitermit hallitsevia kielenkääntäjiä tai, mikäli palvelut hankitaan ulkoa, virasto voi luoda pysyvämpiä suhteita johonkin kaupungin valitsemista käännöstoimistoista. Pienet virastot voivat perustaa yhteisiä kääntäjän ja tiedottajan virkoja ja/tai yhdistää tiedotus- ja käännöstehtävät.

- Niillä virastoilla, joilla on myös ruotsinkielistä toimintaa, on oma ruotsinkielinen tiedottaja.

- Kaupungin kylteissä tieto on kahdella kielellä, ja kaksikielisyyden tulee näkyä julkisissa laitoksissa ja se pitää huomioida nimissä ja logoissa.

- Asiakaspalvelun lomakkeet on laadittu molemmilla kielillä, ja kaupunki siirtyy käyttämään ainoastaan kaksikielisiä lomakkeita.

- Luodaan internetportaali, johon on koottu tietoa nuorille suunnatusta hoidosta ja palveluista ruotsin kielellä.

Ruotsin kielen taitoisen henkilöstön rekrytointi ja jatkokoulutus

- Kielitaidon tarve huomioidaan aina rekrytoinnissa.

- Virastot huolehtivat siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus kielelliseen jatkokoulutukseen työaikana. Lisäksi ne tekevät asiassa yhteistyötä Oiva Akatemian sekä Helsingin ruotsinkielisen ja suomenkielisen työväenopiston kanssa.

Hankinnat

- Jokainen virasto huomioi kielelliset laatukysymykset hankinnoissaan ja asettaa hankinnoille kielellisiä kriteerejä. Virastot seuraavat hankittujen palveluiden ja tuotteiden laatua myös kielinäkökulmasta ja reklamoivat niistä tarvittaessa.

Kaupunginkanslia

Henkilöstöosasto

- Henkilöstöosasto tarkistaa kaupungin antaman ohjeistuksen viroissa vaadittavasta kielitaidosta ja päivittää kielisääntöjä ja hallintosäännön 24 §:ää täydentäviä ohjeistuksia.

- Kielilisien maksamisen periaatteet tarkistetaan, ja kaikki virastot noudattavat samoja ohjeita.

- Henkilöstöosasto täydentää kaupungin sisäisiä rekrytointiaineistoja kielten huomioimista koskevilla ohjeilla ja lisää omaan aineistoonsa hyvän rekrytoinnin mallin.

- Kaikki markkinointimateriaali Helsingistä työnantajana on käännetty ruotsiksi. Kaksikielisyyttä korostetaan myös suomenkielisissä aineistoissa.

- ”Helsinkirekrystä” tehdään täysin kaksikielinen.

Tietotekniikka- ja viestintäosasto

- Kaupunginkanslian viestintästrategiassa otetaan kantaa siihen, kuinka internetiä ja sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää kaksikielisessä tiedottamisessa.

- Kaupungin virastojen ja liikelaitosten tiedottamisohjeita päivitetään ja selkeytetään ruotsinkielisen viestinnän ja markkinoinnin osalta.

- Kaupunkitason osallisuushankkeissa luodaan malli kielinäkökulman huomioimiselle.

- Kaupungin palautejärjestelmää kehitetään niin, että ruotsinkielisestä palvelusta annettavaa palautetta seurataan systemaattisesti.

- Palvelukarttaa kehitetään ruotsinkielisiä palveluja huomioon ottaen, ja virastoilta pyydetään tietoja tuottamistaan ruotsinkielisistä palveluista.

- Maahanmuuttajille kerrotaan kotoutumismahdollisuudesta joko suomeksi tai ruotsiksi (yhteistyössä Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston kanssa), kahdesta rinnakkaisesta koulujärjestelmästä sekä muista kielellisistä palveluista.

Elinkeino-osasto

- Kaupunginkanslian elinkeino-osasto tarjoaa riittävästi myös ruotsinkielistä neuvontaa ja materiaalia YritysHelsingissä, Respassa ja Tulevaisuustiskillä.

Helsingfors arbis

- Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto Helsingfors arbis vastaa maahanmuuttajien kotouttamisesta ruotsiksi.

Tietokeskus

- Helsingin Tila- ja kehitys tehdään kerran valtuustokaudessa (hyvinvointikertomus). Väliarvioon tai sen liitteeksi sisällytetään osio ruotsinkielisen väestön tilanteesta.

- Tieken julkaisut, arkistopalvelut ja verkkopalvelut ovat saatavilla osittain ruotsinkielisenä. Esim. julkaisuissa on käännetty vähintään esipuheet ja tiivistelmät ruotsiksi. Tilastotuotannossa huomioidaan nykyistä paremmin ruotsinkielisen väestön tilanne.

- Ruotsinkieliselle henkilökunnalle tarjotaan täydennyskoulutusta, kursseja tai opintopiirejä kysynnän mukaan myös ruotsinkielellä.

- Helsingin kaupungin palautejärjestelmän tiedot ruotsinkielisten osalta analysoidaan (mikäli tieto on saatavilla).

Liikuntavirasto

- Liikuntavirasto kehittää pääkaupunkiseudun liikuntavirastojen välistä tiedotusta ja toimintaa koskevaa ruotsinkielistä yhteistyötä.

- Aloitetaan yhteistyö Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston kanssa niin kurssitoiminnan koordinoinnin kuin liikuntakursseista tiedottamisen osalta.

Kulttuurikeskus

- Kulttuurikeskuksessa on päätoiminen ruotsinkielinen tiedottaja.

- Kaikki kulttuuritalot tuottavat enemmän ruotsinkielistä sisältöä.

- Kaksikielisyys huomioidaan rekrytoinnissa.

Kaupunginkirjasto

- Kaiken suurelle yleisölle (eli kaikille käyttäjille) suunnatun kampanjamarkkinoinnin ym. tulee olla kaksikielistä.

- Ruotsinkielisen kirjastopalvelun kehitys ja trendit noudattavat suomenkielisen palvelun kehitystä.

- Keskuskirjaston ruotsinkielinen palvelu huomioidaan jo kirjaston suunnitteluvaiheessa.

Nuorisoasiainkeskus

- Ruotsinkielinen nuorisotyö on kiinteä osa nuorisoasiainkeskusta ja voimavara, joka yhteistyössä suomenkielisen nuorisotyöyksiköiden kanssa edistää kaksikielisyyttä nuorten Helsingissä.

- Helsinkiläistä nuorisotyötä tehdään nuorten omissa toimintaympäristöissä, esimerkiksi kouluissa. Eri äidinkielten ei tulisi olla erottava tekijä vaan ne tulisi nähdä voimavarana. Nuorten oma äidinkieli turvataan ja sitä vahvistetaan tarjoamalla vapaa-ajalle tilaa ja tekemistä myös ruotsin kielellä.

- Nuorisoasiankeskuksen ruotsinkielinen nuorisotyöyksikkö vahvistaa yhteistyötä opetusviraston ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan kanssa ja kehittää yhteistyömuotoja myös muiden ruotsinkielisten sekä kunnallisten että kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kulttuurin ja vapaa-ajan alalla.

- Nuorten palvelupiste ja Ohjaamo- hanke kytkeytyvät yhteen ja palvelu avataan nuorille keväällä 2015. Tässä kokonaisuudessa nuoret saavat palvelua molemmilla kotimaisilla kielillä.

Opetusvirasto, ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen linja

- Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen linjalla on päätoiminen tiedottaja.

- Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen linja rekrytoi ruotsinkielisiä opettajia aktiivisessa yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Yksi ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen linjan virkamies saa tehtäväkseen toimia yliopistojen yhteyshenkilönä.

Sosiaali- ja terveysvirasto

- Kielellinen palvelu huomioidaan automaattisesti organisaatiota ja toimintaa muutettaessa, erityisesti sosiaali- ja terveysviraston uuden palveluverkostosuunnitelman yhteydessä.

- Riittävät ruotsinkieliset henkilöstöresurssit turvataan ruotsinkielisissä keskitetyissä tiimeissä.

- Virasto panostaa systemaattisesti ruotsinkielisen henkilöstön palkkaamiseen niille palvelualoille, joilla kielitaitoisesta henkilökunnasta on pulaa.

- Sosiaali- ja terveysviraston sisäinen ohjeistus liittyen kielellisiin palveluihin päivitetään, erityisesti sosiaalipalveluiden osalta.

- Sosiaali- ja terveysvirastolla on oma päätoiminen ruotsinkielinen tiedottaja.

- Yhteistyötä vahvistetaan niin ruotsinkielisiä asiakkaita palvelevien tiimien ja työntekijöiden välillä kuin kaupungin muiden ruotsinkielisten toimijoiden, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa.

Varhaiskasvatusvirasto

- Ruotsinkielistä leikkipuistotoimintaa kehitetään yhteistyössä ruotsinkielisen päivähoidon ja opetuksen linjan kanssa

Hankintakeskus

- Kielikysymys huomioidaan hankintaprosesseissa ja tästä laaditaan ohjeistuksia hankintakäsikirjaan.

- Tietojärjestelmien hankinnassa kielivaatimukset huomioidaan jo hankintavaiheessa.

Liite 1 jaotteluista ja priorisoinneista muodostuu kokouksessa käytävän keskustelun tuloksena.

Esittelijä

hallintopäällikkö

Antti Peltonen

Lisätiedot Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 36018

antti.peltonen@hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

§ 1

Laglighet och beslutsförhet och val av protokolljusterare

Beslut

Tvåspråkighetskommittén beslutade konstatera att sammanträdet är lagligt sammankallat och beslutsfört.

Samtidigt beslutade tvåspråkighetskommittén välja Anja Vallittu och Moa Thors till protokolljusterare.

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragande

förvaltningschef

Antti Peltonen

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

§ 2

Tvåspråkighetskommitténs förslag för beaktande av tvåspråkigheten i den fortsatta beredningen av ledarskapssystemet

Beslut

Tvåspråkighetskommittén beslutade bordlägga ärendet tills stadsfullmäktige bestämt principerna för den fortsatta beredningen av ledarskapssystemet.

Förslag till framställning

Tvåspråkighetskommittén föreslår det följande:

Tvåspråkighetskommittén anser, i fråga om den fortsatta beredningen av förnyandet av ledarskapssystemet, att båda språkgruppernas behov noggrant ska beaktas i den nya organisationen och det nya ledarskapssystemet.

Särskilt gäller det här följande omständigheter:

- De olika delområdena av tvåspråkigheten i Helsingfors stad ska tydligt och fullständigt definieras i förvaltningsstadgan, och instruktionsbestämmelserna som gäller saken ska samlas tydligt under en punkt i förvaltningsstadgan. Instruktionernas nuvarande paragrafer om tvåspråkighet är ofullständiga och placerade på olika ställen.

- Då namnen fastställs för de nya organisationsnivåerna (sektorerna, servicehelheterna), som eventuellt kommer att ersätta de nuvarande förvaltningarna och avdelningarna, ska resonemangen beakta ett lämpligt namn också ur ett svenskspråkigt perspektiv. Namnet får inte endast vara en översättning av det finska namnet. Då tjänsternas visuella utseende förnyas, ska båda språken tas i beaktande.

- I den fortsatta beredningen av förtroendeorgansorganisationen ska behovet av att grunda tillräckligt många svenska organ tas i beaktande. Inom utbildningsväsendet ska språkgrupperna redan enligt kommunallagen ha egna organ. Både finska och svenska arbetarinstitutet behöver dessutom en egen direktion eller en nämndsektion så att institutens möjligheter att fungera i full utsträckning kan garanteras.

- Dessutom ska beredningen omfatta en utredning om de svenska organens möjligheter att bedöma beredningen som utförs av verksamhetsområdets svenska organisationsdelar. I nuläget har till exempel social- och hälsovårdsnämndens tredje sektion ingen roll i behandlingen av ärenden som hänför sig till social- och hälsovårdsverkets svenskspråkiga tjänster och enheter. Den här situationen bör korrigeras redan före förnyandet av ledarskapssystemet.

- Då den operativa organisationen bereds, ska de organisationsdelar som producerar de svenska tjänsterna allokeras tillräckliga resurser vad gäller anställda med kunskaper i svenska, både i fråga om de anställda som producerar tjänsterna (t.ex. kommunikation, kundservice) och i fråga om servicenätet som täcker hela staden.

- I den fortsatta beredningen av delaktighetsarrangemangen ska allokeringen av resurser för svenskan beaktas så att den svenska verksamheten inte är endast en översättning av den finska verksamheten utan att möjligheterna till deltagande är desamma för båda språkgrupperna.

Föredragandens motiveringar

Enligt stadsstyrelsens beslut 19.10.2015 (986 §) har tvåspråkighetskommittén till uppgift bland annat att komma med framställningar om främjande och genomförande av tvåspråkigheten.

Stadsstyrelsens ledarskapssektion beslutade 21.12.2015 (48 §) framställa att stadsstyrelsen ska föreslå att stadsfullmäktige beslutar om en ändring av ledarskapssystemet från och med 1.6.2017. Avsikten är att då fullmäktige fattat ett beslut om riktlinjerna i början av 2016, genomförs den fortsatta beredningen under våren (bl.a. organisationen och förvaltningsstadgan) så att fullmäktige kan fatta beslut om ändringen på en mera detaljerad nivå sommaren 2016.

I föredragandens motiveringar som gäller ledarskapssektionens beslut konstateras i fråga om tvåspråkighet följande:

Stadens tjänster ska organiseras så att invånarna kan betjänas tvåspråkigt inom alla stadens uppgiftsområden. Den nya nämnd- och sektorstrukturen gör det möjligt att bättre beakta den svenska språkgruppens behov eftersom det på grund av det minskande antalet organ och organisationsenheter är möjligt att sköta de svenska resurserna i stadens organisation på ett mera centraliserat sätt än tidigare.

Föredragande

förvaltningschef

Antti Peltonen

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

§ 3

Åtgärds- och utvecklingsförslagen i rapporten Det tvåspråkiga Helsingfors

Beslut

Tvåspråkighetskommittén beslutade gruppera åtgärds- och utvecklingsförslagen som framförs i tvåspråkighetsutredningen och sätta dem i prioritetsordning. Förslagen delades upp i sådana som kan förverkligas under den pågående fullmäktigeperioden, sådana som bör beaktas i ledarskapsreformen och sådana som bör beaktas i beredningen av nästa strategiprogram.

En sammanfattning av åtgärds- och utvecklingsförslagen och grupperingen av dem ingår i bilaga 1.

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Enligt stadsstyrelsens beslut 19.10.2015 (986 §) har tvåspråkighetskommittén till uppgift bland annat att komma med framställningar om främjande och genomförande av tvåspråkigheten.

Under tvåspråkighetsnämndens remissdebatt 11.12.2015 (3 §) om arbetsplanen konstaterades det att kommittén fördjupar sig i åtgärdsförslagen från arbetsgruppen för ett tvåspråkigt Helsingfors, prioriterar dem och funderar om åtgärdsförslagen kan förverkligas och enligt vilken tidtabell.

Stadsdirektören tillsatte 18.12.2013 (113 §) arbetsgruppen för ett tvåspråkigt Helsingfors. Arbetsgruppen hade till uppgift att kartlägga behoven att främja tvåspråkigheten i stadens förvaltning och tjänster i enlighet med strategiprogrammet 2013–2016 med avseende på de anställdas kunskaper i svenska och de svenskspråkiga tjänsterna, och att utifrån kartläggningen framställa utvecklingsförslag i dessa frågor. Arbetsgruppen lämnade sin rapport Det tvåspråkiga Helsingfors: Utredning om tvåspråkigheten och åtgärdsförslag, 8.1.2015.

Arbetsgruppen framställde följande utvecklingsförslag (s. 27–32 i rapporten):

Hela staden

- Tvåspråkighetsfrågorna förankras i högsta ledningen. Varje verk som producerar både svensk och finsk service, har en person som representerar/ansvarar för den svenska verksamheten i ledningsgruppen, eller en person som rapporterar till ledningsgruppen regelbundet och systematiskt.

- Varje verk har en uppdaterad språkplan. Planen ses över regelbundet, t.ex. varje fullmäktigeperiod. Stadskansliet uppdaterar sina instruktioner om verkens och affärsverkens språkplaner.

- Med stöd i ett verks språkplan sätts en del av målen för resultatlönen upp utgående från hur planen förverkligas. Den ses regelbundet och systematiskt över enligt de enskilda verkens språkplaner och/eller kvalitetshandböcker.

Översättning och information

- Varje verk har antingen egna anställda översättare som behärskar sitt fackspråk, eller i de fall då tjänsterna upphandlas kan verket skapa mera bestående relationer till någon av de översättningsbyråer som staden har upphandlat. Små verk kan skapa gemensamma översättar- och informatörsbefattningar och/eller kombinera informations- och översättaruppdrag.

- De verk som producerar verksamhet på svenska har en egen svenskspråkig informatör.

- Staden skyltar på två språk och tvåspråkigheten ska synas på offentliga institutioner och beaktas i namn och loggor.

- Blanketterna inom kundservice tillhandahålls på två språk och staden övergår till att använda enbart tvåspråkiga blanketter.

- En webbportal med samlad information om vård och tjänster på svenska för ungdomar skapas.

Rekrytering och fortbildning av svenskkunnig personal

- Rekryteringen beaktar alltid behovet av språkkunskap.

- Verken ser till att personalen kan fortbilda sig språkligt på arbetstid och samarbetar i frågan med Oiva Akatemia, Helsingfors arbis (svenska) och Helsingin suomenkielinen työväenopisto (finska).

Upphandling

- Varje verk beaktar språkliga kvalitetsaspekter vid upphandling och ställer upp språkliga kriterier för det som upphandlas. Verken följer upp kvaliteten på den upphandlade servicen och produkterna också ur en språklig synvinkel, och reklamerar vid behov.

Stadskansliet

Personalavdelningen

- Personalavdelningen ser över stadens instruktioner om språkkunskapskrav för tjänster och befattningar och uppdaterar instruktionerna som kompletterar språkstadgan och förvaltningsstadgans 24 §.

- Principerna för språktilläggen ses över och alla verk följer samma regler för hur de utbetalas.

- Personalavdelningen kompletterar stadens interna rekryteringsmaterial med anvisningar om beaktande av språk och tillägger i sitt material modellen för hur en god rekrytering går till.

- Allt marknadsföringsmaterial om Helsingfors som arbetsgivare finns översatt till svenska. Tvåspråkigheten lyfts fram också i det finskspråkiga materialet.

- ”Helsinki-rekry” görs helt tvåspråkigt.

IT- och kommunikationsavdelningen

- Stadskansliets kommunikationsstrategi tar ställning till hur man kan utnyttja webben och de sociala medierna för den tvåspråkiga informationen.

- Anvisningarna för kommunikation och information i stadens verk och affärsverk uppdateras och förtydligas beträffande information och marknadsföring på svenska.

- I delaktighetsprojekt på kommunal nivå skapas en modell som beaktar språkperspektivet.

- Stadens responssystem utvecklas så att feedbacken om service på svenska följs upp systematiskt.

- Servicekartan utvecklas så att den svenskspråkiga servicen beaktas och ämbetsverken ombeds ge information om sina svenskspråkiga tjänster.

- Invandrare informeras om möjligheterna att integreras antingen på finska eller på svenska (i samarbete med Helsingfors arbis), om de två parallella skolsystemen och om annan service på språklig grund.

Näringslivsavdelningen

- Stadskansliets näringslivsavdelning erbjuder rådgivning och material i tillräcklig grad också på svenska via FöretagsHelsingfors, Respa och Framtidsdisken för unga.

Helsingfors arbis

- Helsingfors arbis ansvarar för integrationen av invandrare på svenska.

Faktacentralen

- ”Helsingfors tillstånd och utveckling” utarbetas en gång per fullmäktigeperiod (välfärdsberättelse). I den eller i en bilaga till den inkluderas ett avsnitt om nuläget för den svenskspråkiga befolkningen.

- Tiekes publikationer, arkivtjänster och webbtjänster finns delvis tillgängliga på svenska. Till exempel i publikationerna har åtminstone förorden och sammanfattningarna översatts till svenska. I statistikproduktionen beaktas situationen för den svenskspråkiga befolkningen bättre än i nuläget.

- De svenskspråkiga anställda erbjuds beroende på efterfrågan fortbildning, kurser och studiecirklar också på svenska.

- Den information om svenskspråkiga som gett respons och som finns i Helsingfors stads responssystem analyseras (om informationen finns tillgänglig).

Idrottsverket

- Idrottsverket utvecklar ett svenskt samarbete mellan huvudstadsregionens idrottsverk gällande information och verksamhet.

- Ett samarbete med Helsingfors arbis inleds och gäller både samordning av kursverksamhet och informationen om motionskurser.

Kulturcentralen

- Kulturcentralen har en heltidsanställd svenskspråkig informatör.

- Alla kulturhus producerar mera svenskt innehåll.

- Tvåspråkigheten beaktas vid rekrytering.

Stadsbiblioteket

- Marknadsföringen av kampanjer och dylikt som riktar sig till den breda publiken (d.v.s. alla användare) skall vara tvåspråkig.

- Den svenska biblioteksservicen följer samma utveckling och trender som den finska.

- Centrumbibliotekets svenska service beaktas i planeringsskedet.

Ungdomscentralen

- Det svenskspråkiga ungdomsarbetet är en fast del av ungdomscentralen och en resurs som i samarbete med de finska ungdomsarbetsenheterna främjar tvåspråkigheten i ungdomarnas Helsingfors.

- Ungdomsarbetet i Helsingfors utförs i de ungas egna verksamhetsmiljöer, till exempel i skolor. Olika modersmål får inte vara en åtskiljande faktor utan bör ses som en resurs. De ungas eget modersmål tryggas och stärks genom att erbjuda lokaliteter och aktiviteter för fritiden också på svenska.

- Ungdomscentralens svenska ungdomsarbetsenhet stärker samarbetet med utbildningsverkets linje för svensk dagvård och utbildning och utvecklar samarbetsformer också med andra svenskspråkiga aktörer inom kultur- och fritidsbranschen, både inom den kommunala och den tredje sektorn.

- Servicepunkten för unga och projektet Ohjaamo förenas och våren 2015 öppnas tjänsten för ungdomar. I den här helheten får ungdomar service på båda inhemska språken.

Utbildningsverket, linjen för svensk dagvård och utbildning

- Linjen för svensk dagvård och utbildning har en heltidsanställd informatör.

- Linjen för svensk dagvård och utbildning samarbetar aktivt med Helsingfors universitet och Åbo Akademi kring den svenska lärarrekryteringen. En tjänsteman på Linjen för svensk dagvård och utbildning får i uppgift att fungera som kontaktperson till universiteten.

Social- och hälsovårdsverket

- Den språkliga servicen beaktas automatiskt då man gör ändringar i organisationen och verksamheten, särskilt i samband med social- och hälsovårdsverkets nya servicenätverksplan.

- Tillräckliga svenskspråkiga personalresurser tryggas i de svenskspråkiga centraliserade teamen.

- Verket satsar systematiskt på rekrytering av svenskspråkig personal inom de serviceformer där språkkunnig personal saknas.

- Social- och hälsovårdsverkets interna instruktion för språklig service uppdateras, särskilt i fråga om socialtjänster.

- Social- och hälsovårdsverket har en egen heltidsanställd svenskspråkig informatör.

- Man stärker samarbetet såväl mellan de team och anställda som betjänar svenskspråkiga klienter som med övriga svenskspråkiga aktörer, läroanstalter och tredje sektorn.

Barnomsorgsverket

- Den svenskspråkiga lekparksverksamheten utvecklas i samarbete med Linjen för svensk dagvård och utbildning.

Anskaffningscentralen

- Språket beaktas i upphandlingsprocesserna och instruktioner om detta skrivs in i upphandlingshandboken.

- Vid anskaffning av datasystem beaktas språkkraven redan i upphandlingsskedet.

Bilaga 1 om grupperingarna och prioriteringarna formuleras utifrån den diskussion som förs under sammanträdet.

Föredragande

förvaltningschef

Antti Peltonen

Upplysningar Antti Peltonen, förvaltningschef, telefon: 310 36018

antti.peltonen@hel.fi

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

MUUTOKSENHAKUOHJEET

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 1 – 3 §:t

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian

valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

ANVISNINGAR FÖR SÖKANDE AV ÄNDRING

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

1–3 § i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

KAKSIKIELISYYSTOIMIKUNTA

TVÅSPRÅKIGHETSKOMMITTÉN

Marcus Rantala

puheenjohtaja

ordförande

Henrik Andersson

pöytäkirjanpitäjä

protokollförare

Pöytäkirja tarkastettu

Protokollet justerat

Anja Vallittu Moa Thors