pienimmät oppilaat eivät aina osaa ilmaista mitä haluaisivat, mutta monipuolisia vaihtoehtoja tarjoamalla, voivat opettajat rohkaista heitä kertomaan toiveistaan. Toinen haastateltava kertoi, että oppilaitoksen opetuksessa huomioidaan oppilaiden toiveita ja erilaisia kulttuuritaustoja, mutta tämä vaatii myös opettajalta työtä ja kykyä pysyä ”nuorison perässä”. 3.2 Taidekasvatuksen rooli Rehtoreiden haastattelujen perusteella taidekasvatuksella nähtiin olevan useita tärkeitä tehtäviä niin yhteiskunnallisesti kuin myös yksilötasolla. Taidekasvatuksen nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia humaaniin arvomaailmaan, yleissivistyksen muodostumiseen, länsimaiseen kulttuuriperinnön jakamiseen sekä yhteiskunnallisen tietoisuuden lisäämiseen. Parhaimmillaan taiteen perusopetuksen koettiin luovan yhteiskunnallista tasa-arvoa tarjoamalla kaikille osallistumisen mahdollisuuksia. Toisaalta taideopetuksella nähtiin olevan annettavaa ennen kaikkea niille, jotka haluavat oppia. Peruskoulun ja päiväkodin ei koettu nykyisellään tarjoavan riittävässä määrin taidekasvatusta, mikä asettaa taiteen perusopetuksen entistä tärkeämpään rooliin. Lisäksi nyky-yhteiskuntaa ja nuorten maailmaa kuvattiin arvoiltaan kovaksi, johon taideopetuksen koettiin tuovan vastapainoa. Yksilön näkökulmasta tärkeänä pidettiin itsetunnon ja itsevarmuuden kehittymistä sekä minäkuvan rakentumista ja itsensä hyväksymistä. Taideopetuksen nähtiin kehittävän myös pitkäjänteisyyttä, tavoitteellista työskentelyä, keskittymiskykyä sekä esiintymistaitoja ja -uskallusta. Lisäksi taiteen perusopetuksen kuvattiin opettavan oppimisprosessia, ohjaavan itsensä haastamiseen, kasvattavan epävarmuuden sietokykyä sekä kitkevän parrasvalohakuisuutta ja nopeiden palkintojen hakua. Taideharrastuksen kerrottiin kehittävän myös kehonhallintaa, motorisia taitoja ja aivojen toimintaa. Oppilaiden yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien huomioimista pidettiin keskeisenä taidekasvatuksessa. Haastatteluissa korostettiin, että jokainen oppii omista lähtökohdistaan ja että opetusmäärä sovitetaan oppilaan tarpeiden mukaan. Myös erilaisten oppijoiden huomioimista pidettiin tärkeänä. Erään haastatellun mukaan on rahallisestikin laskettavissa millaisia hyötyjä yhteiskuntaan integroitumisesta on esimerkiksi silloin, kun autistinen tai kehitysvammainen lapsi osallistuu taiteen perusopetukseen. Olennaiseksi osaksi taidekasvatusta kuvattiin sosiaaliset taidot ja niiden kehittyminen. Ryhmätyöskentelyn oppiminen sekä sosiaalisten taitojen ja empatiakykyjen kehittyminen nähtiin tärkeinä asioina. Yhdessä oppilaitoksessa tehdään paljon ryhmäytymistä ja jos ryhmän sisäisiä ongelmia tulee esiin, työstetään niitä aktiivisesti. Muutamassa oppilaitoksessa käytössä on malli, jossa oppitunnilla on paikalla aina kaksi opettajaa. Tämä takaa haastateltavien mielestä tasapuolisen opetuksen, kun yksi opettaja voi keskittyä tunnin vetämiseen ja toinen yksilöllisemmän tuen tarjoamiseen sitä tarvitseville oppilaille. Opettajan ja muiden oppilaiden merkitys saattaa olla suuri yksittäisen oppilaan elämässä, erityisesti silloin kun läheisiä ihmissuhteita ei ole riittävästi harrastuksen ulkopuolella. Taiteen perusopetuksen koettiin tarjoavan turvallisen, rohkaisevan ja yhteisöllisen ilmapiirin, jossa erilaisuus sallitaan. Monella haastateltavalla oli kokemus, että taidealaa kokonaisuutena arvostetaan aiempaa enemmän. Heidän mielestään taidekasvatuksen tuomat hyödyt ja taidot tiedostetaan paremmin ja kiinnostus taideaineisiin on suurta. Tämä näkyy haastateltujen mukaan esimerkiksi musiikkileikkikoulujen suosiona sekä monien vanhempien intensiivisenä osallistumisena lapsen taideharrastukseen. Yksi haastateltava arvioi, että lapsia arvostetaan oppijoina tänä päivänä enemmän ja myös erityisryhmien oppimiseen uskotaan. Vaikka kiinnostuksen taidealoihin koettiin kasvaneen, kokemuksia oli myös siitä, että vanhemmat ovat kiireisiä eivätkä ehdi syventymään lapsensa harrastukseen. Tämä näkyy vanhempien asenteissa, viestinnässä ja tavoitettavuudessa. Esimerkiksi eräässä oppilaitoksessa on törmätty vanhempien kiireeseen ja haluttomuuteen osallistua mihinkään ylimääräiseen, kuten vanhempainiltoihin. Haastateltavat toivat yhteisenä huolenaan esiin sen, että monelta lapselta ja nuorelta tuntuu puuttuvan sellainen luotettava aikuinen, joka ehtisi aidosti kuunnella ja huomioida heitä hektisen arjen lomassa. Taiteen perusopetuksen koettiin tarjoavan näitä yhteisiä keskustelu ja rauhoittumishetkiä, sillä ryhmäkoot ovat suurimmillaankin sellaiset, että opettaja ehtii huomioida jokaisen. Erään haastateltavan mielestä on myös näkyvillä, että osa vanhemmista toivoo muiden tahojen kuin perheen itsensä ratkaisevan lapsen kasvatukselliset tai kehitykselliset haasteet. Toisaalta, kokemusta on myös hyvin suojelevista vanhemmista, jotka eivät malttaisi pysyä oppituntien ulkopuolella. Haastateltavista osa koki oppilaiden keskittymis- ja oppimisvaikeuksien olevan kasvava ilmiö. Tämä liitettiin osittain taideaineiden vähäiseen opetukseen peruskoulussa sekä oppilaiden huomiota vievään älypuhelin ja pelimaailmaan. Haastateltavat kertoivat olevan hyvin tavallista, että lapsilla on useita harrastuksia, jotka kilpailevat keskenään lapsen ja perheen ajasta. Esimerkiksi tanssissa tämä on huomattu siten, että on vaikea 78 Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistar peet
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above