kehittämistyökaluja olivat työnohjauksellinen toiminta, pedagogiset keskustelut työyhteisössä, oppilaitoksen järjestämät koulutukset sekä opettajien omaehtoisen kouluttautumisen tukeminen. Lisäksi yhteiset opettajakokoukset, palaute opettajilta sekä säännölliset tai epävirallisemmatkin keskustelut opettajien kanssa nähtiin tärkeinä. Yhdessä oppilaitoksessa opettajien työnohjaus on jatkuvaa ja antaa välineitä erityislasten kohtaamiseen. Eräässä toisessa oppilaitoksessa opettajakunta kokoontuu viisi kertaa vuodessa pedagogisiin kahviloihin, joissa käsitellään opettajien esiin nostamia asioita ja kehitetään toimintaa niiden pohjalta. Eräs haastateltava kertoi oppilaitoksessaan käytössä olleesta opettajien työparitoiminnasta, josta oli saatu hyviä kokemuksia. Työparitoiminnassa opettajat ohjataan käymään pedagogisia keskusteluja pareittain sekä auttamaan ja tukemaan toisiaan opetuksessa ja erilaisissa haasteellisissa tilanteissa. Samankaltaisella periaatteella toimi myös toisessa oppilaitoksessa käytössä ollut parikeskustelumalli: opettajat jaettiin pareihin, parit keskustelivat muutamia kertoja kuukauden aikana opettamisesta ja opettamisen ongelmista, ja seuraavassa kuussa pari vaihtuu. Tämä toimintamalli oli koettu erinomaiseksi välineeksi pedagogisten teemojen käsittelyyn sekä työpaikan hiljaisen tiedon eteenpäin viemiselle. Osassa oppilaitoksia järjestetään säännöllistä koulutusta opettajille. Esimerkiksi yhdessä oppilaitoksessa järjestetään kuukausittain koulutusta käytännön opetustaidoista, mm. oppilaiden ja opettajien äänenkäytöstä sekä työrauhasta oppitunneilla. Toisessa oppilaitoksessa koulutuksella pyritään vahvistamaan opettajien sekä ammatti-identiteettiä että -taitoa. Osassa oppilaitoksia toteutetaan harvakseltaan yleiskoulutuksia, tutustumis- tai vierailukäyntejä, sillä säännöllisenä toimintana tähän ei ole mahdollisuuksia. Kaikilla oppilaitoksilla ei ole varaa järjestää minkäänlaista koulutusta, mutta opettajan omaan kulttuurinharrastamiseen ja –tekemiseen sekä omaehtoiseen kouluttautumiseen suhtaudutaan kannustavasti esimerkiksi järjestämällä poissaolon ajaksi sijainen. Yksi oppilaitos myös tarjoaa opetustilojaan opettajien käyttöön oppituntien ulkopuolella. Oppilaitoksen työnjako ja toiminnan kehittäminen Se, miten tehtävät on organisoitu oppilaitoksessa sekä miten hankkeita ja asioita edistetään, vaikuttaa myös opetukseen ja laatutyöhön. Erään haastateltavan mukaan vastuu opetuksen laadusta ja oman työn kehittämisestä ulottuu työyhteisön jokaiselle jäsenelle: opettajat huolehtivat laadun toteutumisesta omassa työssään, johtajan tehtävänä on varmistaa resurssit kehittämistyölle. Osa oppilaitoksista osallistuu aktiivisesti monenlaisiin kehityshankkeisiin ja yhteisprojekteihin. Kyse on kuitenkin myös resursseista – kaikilla oppilaitoksilla ei ole mahdollisuuksia lähteä toimintoihin mukaan vaikka kiinnostusta olisikin. Jotkut haastateltavat näkivät lisäksi opetussuunnitelmien perusteet, oppilaitoksen oman opetussuunnitelman sekä näiden periaatteisiin sitoutumisen ohjaavan laadukasta opetusta. Oppilaiden saamat tiedot ja taidot Oppilaan saamat taidealakohtaiset opit nähtiin keskeisinä opetuksen laadun kriteereinä. Yhtä lailla tärkeänä opetuksen laatuaspektina pidettiin oppimisen prosessia itsessään sekä oppilaan saamia kokemuksellisia hyötyjä ja elämäntaitoja. Erään haastateltavan mielestä jo ennen tuntia malttamattomina oveen koputtelevat oppilaat kertovat harrastamisinnosta – ja laadukkaasta opetuksesta. Perinteisempinä laadun mittareina muutama musiikkioppilaitoksen rehtori mainitsi musiikin tasosuoritukset. Samalla osa näki tasosuorituksilla ennemmin muita tarkoituksia ja hyötyjä kuin laadullisia ja tasosuorituksia kritisoitiinkin myös suorituskeskeiseksi ja vanhanaikaisiksi. Ylipäänsä taidealojen arviointi mietitytti haastateltavia ja kysymys koettiin hankalaksi. Esiintymisten, näyttelyiden ja osallistumisten erilaisiin tapahtumiin nähtiin esittelevän vähintään yhtä hyvin oppilaiden osaamista ja samalla myös oppilaitoksen toimintaa. Palaute perheiltä Haastateltavien mielestä opetus oppilaitoksissa toteutuu pääosin hyvin oppilaan kannalta. Kriittistä palautetta saadaan perheiltä harvakseltaan tai ei lainkaan. Hakijoiden suuren määrän, hyvän jatkamisprosentin ja vähäisen vaihtuvuuden nähtiin myös kertovan oppilaitoksen onnistumisesta ja oppilaiden myönteisistä kokemuksista. Lisäksi esimerkiksi kyselyiden kautta saatava tieto kiusaamisen esiintymisestä tai esiintymättömyydestä nähtiin tärkeänä palautteena. Oppilailta ja vanhemmilta saatavaa palautetta arvostettiin ja se nähtiin tärkeäksi laadun mittariksi. Toimintaa pyritäänkin kehittämään palautteen pohjalta. Osa haastatelluista oppilaitoksista käyttää Virvatuli kyselyä, osa kerää palautetta omilla kyselylomakkeillaan tai sähköisesti. Yhdessä oppilaitoksessa tutkitaan jatkuvasti jotakin osa-aluetta, kuten oppilaiden viihtyvyyttä tai työilmapiiriä, ja tulokset pyritään käsittelemään. Toisessa oppilaitoksessa oppilailta kysytään pitkin lukuvuotta henkilökohtaisen opetussuunnitelman tapaan toiveista, odotuksista ja tavoitteista. Oppilaiden esiin nostamat asiat pyritään huomioimaan opetuksessa ja tavoitteiden toteutumisista keskustellaan. Erään haastateltavan mukaan Taiteen perusopetuksen laatu ja tasa -arvo Helsingissä 77
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above