”Kaupungin määrittelemä lukuvuoden mitta hankaloittaa opetuksen järjestämistä keskeytyksettä opetussuunnitelmien mukaisesti. Kaupungin määrittelemään kauteen eivät kuulu elokuu, suurin osa toukokuuta, syys- ja talvilomaviikot, joulu-tammikuun aikana n. 4 viikkoa eivätkä pyhien aatot ja välipäivät. Koska (oppilaitoksen) lukuvuosi on 42–43 viikon mittainen, joudutaan jopa 30 % koko lukuvuoden tunneista siirtämään korvaaviin tiloihin, mikä ei ole mukavaa perheille eikä opettajille ja aiheuttaa valtavasti työtä hallinnossa. Lukuvuosi puolestaan on 42–43 viikon mittainen, jotta – oppilaat saavuttavat taiteen perusopetuksen edellyttämät viikkotuntimäärät mahdollisimman mukavasti – opettajia ei tarvitse lomauttaa taukojen ajaksi, vaan heillä on todellinen ja aivan oikea työpaikka – oppilaitoksen talous pysyy kunnossa. (…) Joidenkin koulujen rehtorit myöntävät luvan järjestää tunteja myös ym. aikoina, mutta on myös rehtoreita, jotka vetoavat kaupungin antamaan ohjeistukseen kauden mitasta. Osa rehtoreista ei perustele kieltävää päätöstä mitenkään, ja saleja on käyttämättöminä samaan aikaan kun tunteja joskus on jouduttu jopa perumaan, kun korvaavaa tilaa ei ole löytynyt. Jos kausi määriteltäisiin lähtökohtaisesti olemaan elokuusta toukokuun loppuun, ilman taukoja, voisivat koulut itse ilmoittaa todelliset ajat, jolloin salit ovat koulun omassa käytössä. Tällöin tilaresurssit olisivat aktiivisesti käytössä. Taiteen perusopetus jatkuisi ilman turhia keskeytyksiä, vuokrat kulkisivat kaupungin kassaan ja iltavahtimestareita työllistettäisiin ja opistolta säästyisi todella paljon hallintotyötä. Oppilaille olisi selkeää ja helppoa pystyä käymään koko ajan samassa tilassa.” ”Tilat ovat kohtuulliset. Koulutilojen vuokrat ovat kuitenkin kohtuuttoman suuret. Haluaisimme vuokrata musiikinopetusta varten kouluista musiikin luokkia, mutta erikoisluokan tuntitaksa on todella suuri. Normaalissa luokkatilassa toimiminen aiheuttaa opettajille ylimääräistä työtä mm. tilan valmistelun ja opetusvälineiden siirtelyn suhteen.” ”Opetusviraston tilat ovat hyvin kalliita ja siksi harva musiikkioppilaitos Hgissä käyttää iltaisin tyhjillään olevia koulujen tiloja, mikä on sääli.” 2.5 Henkilöstö Lukuvuonna 2014–2015 taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa työskenteli yhteensä 1 143 henkilöä, joista päätoimisia opettajia oli 324 sekä tuntiopettajia 683. Noin joka neljännessä oppilaitoksessa (28 %) opetushenkilöstö koostui vain tuntiopettajista. Hallintohenkilöstön osalta kokoaikaisia työntekijöitä oli 93 ja osa-aikaisia 43. Taidealoittain tarkasteltuna tasaisin suhde päätoimisten ja tuntiopettajien välillä oli valtionosuutta saavissa musiikkioppilaitoksissa sekä tanssin oppilaitoksissa. Näissä taideaineissa on myös Helsingissä suurimmat oppilaitokset ja annetaan eniten opetustunteja, joten kyseisillä taideopetusaloilla on mahdollista muodostaa pysyvämpiä työsuhteita. Valtionosuusjärjestelmään kuulumattomien musiikkioppilaitosten sekä visuaalisten taiteiden ja sirkuksen oppilaitoksissa suuri enemmistö opettajista oli tuntiopettajia. Teatterissa ei työskennellyt yhtään päätoimista opettajaa. Henkilötyövuosia kertyi oppilaitoksissa lukuvuonna 2014–2015 arviolta 85328. Valtionosuutta saavissa musiikkioppilaitoksissa29 henkilötyövuosia kertyi 439. Keskiarvo 400–700 oppilaan oppilaitoksessa oli 34,9 henkilötyövuotta. Suurimmassa noin 1 900 oppilaan oppilaitoksessa henkilötyövuosia kertyi 90. Valtionosuusjärjestelmään kuulumattomissa musiikkioppilaitoksissa30 henkilötyövuosia kertyi yhteensä 32. Tanssioppilaitokset vaihtelevat paljon kokonsa osalta, mutta noin 600 oppilaan oppilaitoksessa henkilötyövuosia kertyi 15,7. Suurimmassa noin 3 000 oppilaan oppilaitoksessa henkilötyövuosia kertyi 181. Muiden alojen osalta vertailua ei ollut mahdollista tehdä. Kaiken kaikkiaan taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten henkilöstömenot olivat reilu 21 miljoonaa euroa vuonna 2014. Huomioiden, että henkilökuntaa näissä oppilaitoksissa oli yhteensä yli tuhat henkilöä ja henkilötyövuosia kertyi reilu 800, voidaan todeta alan olevan varteenotettava työllistäjä kulttuurisektorilla Helsingissä. Kolme neljästä (75 %) oppilaitoksesta maksaa työehtosopimuksen mukaista tai alan liiton suosittelemaa palkkaa opetushenkilöstölleen. Vajaa neljännes (23 %) ei tällä hetkellä tee niin ja syyt liittyivät etupäässä vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Lisäksi osassa oppilaitoksia rehtorit tekevät työtä kokonaan tai osittain ilman palkkaa. ”Siirryimme opettajien osalta Sivistystyönantajien liiton TES:n mukaiseen palkkaukseen syksyllä 2012. Se onkin yksi syy taloudelliseen ahdinkoon, jossa olemme. Rehtori, joka hoitaa myös toimistosihteerin ja taloudenhoitajan tehtävät on edelleen sivutoiminen (37 % TES:n mukaisesta rehtorin palkasta). Lisäksi hän opettaa noin 10 tuntia viikossa ilman eri korvausta ja joutuu olemaan toisessa työpaikassa saadakseen riittävän toimeentulon. Työtä on kuitenkin opetus mukaan lukien päätoimisuuden verran.” ”Valtavasti lisäkuluja, koska opettajien opetustyöaika vähenisi noin kaksi kuukautta nykyiseen verrattuna. Tästä aiheutuisi oppilasmaksuihin hurjat korotukset. 72 Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistar peet
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above