Page 68

TPOselvitys_kupo_kevat_2016

opetuksessaan rytmimusiikin opetusta. Valtaosassa (98 %) oppilaitoksia säännöllistä opetusta annettiin suomen kielellä ja reilussa kolmanneksessa kuvio 16. Helsinkiläiset 0–19-vuotiaat tytöt ja pojat taidealoittain, % 100 75 50 25 0 100 75 50 25 0 VOS-musiikki muu musiikki tanssi visuaaliset taiteet sirkus teatteri pojat tytöt (36 %) ruotsiksi. Englanniksi opetusta annettiin joka kolmannessa (34 %) oppilaitoksessa. 15 prosenttia oppilaitoksista antoi opetusta myös muilla kielillä, joita olivat venäjä, puola, viro, ranska, espanja, saksa, viittomakieli ja selkokieli24. Oppilaitoksista puolet (49 %) ilmoitti opettavansa useammalla kuin yhdellä opetuskielellä. Oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan muiden kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuutta. Vastaajista 57 % arvioi vieraskielisten oppilaiden osuuden kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana. 15 % oppilaitoksista ilmoitti, että vieraskielisten oppilaiden osuus on pysynyt samana. Osassa oppilaitoksia vieraskielisten osuuden koettiin kasvaneen pidemmällä aikavälillä, osassa kasvun nähtiin tapahtuneen nimenomaan lähivuosina. Vieraskielisten oppilaiden prosentuaalista osuutta arvioineissa oppilaitoksissa (14 kpl), arviot oppilasmäärästä vaihtelivat 2–15 prosentin välillä. Kuusi oppilaitosta arvioi vieraskielisiä olevan 7–15 % op- pilaitoksen koko oppilasmäärästä. Yhdessä oppilaitoksessa valtaosa oppilaista on kansainvälisistä perheistä, joten vieraskielisten osuus on noin 80 % koko oppilasmäärästä. 2.2 Talous Oppilaitosten suurin kuluerä vuonna 2014 olivat henkilöstömenot, jotka kattoivat 73 % kokonaismenoista. Kiinteistömenot muodostivat 15 % kuluista. Opetustarvike- sekä markkinointi- ja viestintämenojen osuus oli muutaman prosentin luokkaa. Tanssinopetus erottui muista taidealoista pienemmillä henkilöstömenoillaan (55 %) sekä suuremmilla kiinteistömenoillaan (31%). Myös teatteriopetuksessa kiinteistömenot olivat suurehkot vieden viidenneksen (21 %) kokonaismenoista. Valtionosuusjärjestelmään kuuluvissa musiikkioppilaitoksissa henkilöstömenot veivät suhteellisesti suuremman osan (81 %) menoista kuin muilla taidealoilla. Opetustarvikekulut olivat suurimmat sirkuksessa (14 %) ja visuaalisissa taiteissa (9 %). Taiteen perusopetuksen oppilaitosten kokonaistuloista suurin yksittäinen tulolähde olivat oppilasmaksut (45%) vuonna 2014. Kolmannes (32%) tuloista muodostui tuntiperusteisesta valtionosuudesta ja 16% kaupungin avustuksesta. Muut valtionavustukset, lipunmyynti ja muut myyntitulot sekä sponsori- ja yhteistyörahoitukset toivat yhteensä 7 % tuloista. Taidealakohtaisesti tarkastellen jakautuivat tulolähteet eri tavoin. Valtion rahoitus oli keskeinen tuntiperusteista valtionosuutta saaville musiikkioppilaitoksille, tuoden noin puolet (54 %) tuloista. Visuaalisten taiteiden opetuksessa neljännes (25 %) ja sirkusopetuksessa 15 % tuloista saatiin valtionosuuksina. Valtionosuusjärjestelmään kuulumattomille musiikkioppilaitoksille sekä teatteriopetukselle ei kohdistunut selvityksen mukaan tuntiperusteisia valtionosuuksia. Myöskään tanssinopetus ei saanut valtionosuuksia25. Helsingin kaupungin harkinnanvarainen tuki oli merkittävä tulolähde erityisesti teatterin opetukselle, jossa kolmannes (33 %) tuloista tuli kaupungilta. Kaupunginavustus oli tärkeä myös visuaalisten taiteiden opetukselle muodostaen 27 % oppilaitosten yhteenlasketuista tuloista. Valtionavustusjärjestelmään kuulumattomissa musiikkioppilaitoksissa 18 % tuloista koostui kaupunginavustuksista. Sirkuksen tuloista 12 % saatiin kaupunginavustuksina. Tanssin kohdalla kaupunginavustus oli 3 % tuloista. Oppilasmaksut olivat keskeinen tulolähde tanssin, teatterin ja sirkuksen oppilaitoksissa sekä valtionavustusjärjestelmään kuulumattomissa musiikkioppilaitoksissa. Tanssiopetuksen puolella oppilasmaksut toivat jopa 90 % tuloista. Myös sirkusopetuksessa oppilasmaksujen osuus oli korkea, 76 % tuloista. Teatteriopetuksen ja valtionosuusjärjestelmään kuulumattomien musiikkioppilaitosten kohdalla oppilasmaksut muodostivat 64–65 % tuloista. 66 Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistar peet


TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above