kehittää valmiuksia ammattiopintoihin. Yleinen oppimäärä tähtää hyvän harrastussuhteen sekä taiteellisen ja kulttuurisen ymmärryksen luomiseen. Laajan oppimäärän opinnot sisältävät 1 300 opetustuntia ja yleinen oppimäärä 500 opetustuntia. Laajassa oppimäärässä opinnot koostuvat perustason ja syventävän tason opinnoista. Yleinen oppimäärä koostuu kymmenestä opintokokonaisuudesta (Opetushallitus tiedote 16/2008, Sariola 2009, Sariola 2010b). Perustason opintojen lisäksi voidaan tarjota varhaisiän kasvatusta sekä aikuisten opintoja. Varhaisiän kasvatuksella tarkoitetaan yleensä alle kouluikäisille suunnattua taidekasvatusta, jossa esimerkiksi elämysten ja leikin avulla kehitetään lapsen taitoja taidelajissa ja luodaan pohjaa perustason opintoja varten (Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2002). Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin lasten ja nuorten taiteen perusopetuksessa, mutta opetuksen järjestämisessä huomioidaan yksilölliset lähtökohdat, esimerkiksi taitotaso, kiinnostuksen kohteet ja motivaatio. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet on vahvistettu edellisen kerran vuosina 2002 ja 2005. Opetushallitus onkin käynnistänyt taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyön. Uudistuksen lähtökohtana on kehittää oppilaitoksia kasvuyhteisöinä ja oppimisympäristöinä. Tähän pyritään edistämällä opiskelun mielekkyyden kokemusta, vahvistamalla oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa, edistämällä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä sekä luomalla edellytyksiä kestävään elämäntapaan11. Taidekasvatuksella on myös laajempia myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä taidekenttään kokonaisuutena. Taidekasvatus on Suomessa laajaa ja taiteen perusopetuksella nähdään olevan tärkeä asema kokonaisuudessa. Myös kansainvälisesti katsottuna on taiteen perusopetus ainutlaatuinen koulutusjärjestelmä. Opetus täydentää ja syventää peruskoulun opetusta taito- ja taideaineiden osalta. Taide- ja taitoaineet ovat tärkeitä lisäksi ihmisen persoonallisuuden, identiteetin ja itseluottamuksen sekä yhteisöllisyyden näkökulmista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010, Tiainen ym. 2012). Taiteen perusopetusliiton mukaan taideharrastus tukee lapsen kehitystä monialaisesti. Ryhmätyöskentelyn ja harjoittelun myötä vuorovaikutus- ja ajattelutaidot kehittyvät, itseluottamus kasvaa ja valmiudet itseilmaisuun monipuolistuvat. Taidekasvatuksen piirissä olevat lapset ja nuoret kasvavat luontevaksi osaksi tulevaisuudenkin taideyleisöä. Joillakin taideharrastus voi viedä ammattilaiseksi asti, monilla se säilyy tärkeänä ja elinikäisenäkin harrastuksena (Taiteen perusopetusliiton internet-sivut). 1.2 Taiteen perusopetus valtakunnallisesti Musiikkioppilaitoksille on jaettu valtionosuutta vuodesta 1967 lähtien. Tuolloin säädettiin lailla musiikkioppilaitosten avustuksesta, mutta valtionosuutta ei myönnetty muille taiteenaloille. Muutama vuosikymmen myöhemmin myös muille taidelajeille haluttiin luoda yhtäläiset taloudelliset mahdollisuudet toiminnalle. Näin käynnistyi taiteen perusopetus-järjestelmän kehittäminen, jolla toivottiin yhtenäistettävän ja edistettävän taideopetusta sekä samanarvoistettavan eri taidealoja. Tavoitteena oli, että opiskelumahdollisuudet eri taiteenaloilla paranisivat ja että mahdollisimman moni pääsisi taidekasvatuksen piiriin. Järjestelmän voidaan nähdä onnistuneen tavoitteissaan vähintään siltä osin, että Suomessa on tänä päivänä tuntiperusteisella valtionosuudella avustettuja oppilaitoksia kaikilta niiltä taidelajeilta, joille opetushallitus on vahvistanut taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet (Sariola 2009, Sariola 2010b). Etelä-Suomen aluehallintoviraston raportin (2014) mukaan yli 85 % kunnista järjesti taiteen perusopetusta Suomessa vuonna 2012. Kaiken kaikkiaan taiteen perusopetusta järjestäviä oppilaitoksen pää- tai sivutoimipaikkoja oli yli 900. Lähes kolmannes toimipaikoista sijaitsi Uudenmaan maakunnassa (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2014). Valtakunnallisesti taiteen perusopetuksen piirissä oli 125 785 2–19-vuotiasta vuonna 2012. Laajaa oppimäärää opiskeli 55 056 oppilasta (44 %) ja yleistä oppimäärää 32 592 oppilasta (26 %). Varhaisiän kasvatuksessa oli 38 137 lasta (30 %). Eniten opiskeltiin musiikkia, tanssia ja kuvataiteita. Yli kolmannes taiteen perusopetuksen oppilaista oli Uudellamaalla ja esimerkiksi Pohjois-Suomessa oli vain 10 % oppilaista (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2014). Suhteutettaessa taiteen perusopetuksen oppilasmäärää koko 2–19-vuotiaiden ikäluokkaan, tavoittaa taiteen perusopetus valtakunnallisesti tällä hetkellä keskimäärin 12 prosenttia 2–19-vuotiaista. Kaikki taiteen alat yhteensä varhaisiän taiteen perusopetukseen12 osallistui noin 13 prosenttia 2–6-vuotiaiden ikäluokasta. Musiikin varhaiskasvatus tavoitti 9 % ja tanssin varhaiskasvatus 3 % alle kouluikäisistä lapsista. Laajan oppimäärän opetukseen osallistui noin 8 % prosenttia 7–19-vuotiaiden ikäluokasta. Musiikin laajan oppimäärän opetusta sai noin 5 % 7–19-vuotiaista. Yleisen oppimäärän opetus eri taiteenaloilla tavoitti noin 9 % 7–13-vuotiaiden koko ikäluokasta. Tanssin, musiikin ja kuvataiteen yleisen oppimäärän opetusta sai kutakin 2–3 % 7–13-vuotiaista (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2014). 56 Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistar peet
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above