5◆ Paikkatietoanalyysin yhteenveto Aineistojen valossa näyttää vahvasti siltä, että opetustarjonnan määrä, opetuksen läheisyys sekä alueen eri sosiodemografiset tekijät vaikuttavat helsinkiläisten lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen osallistumiseen. Pääsääntöisesti osallistumisaste on kaikkein korkeinta niillä asuinalueilla, joissa opetustarjontaa on runsaasti ja opetus sijaitsee lähellä (lyhyt matka-aika) ja joiden sosiaalinen profiili on ”korkea”. Vastaavasti osallistuminen on vähäisintä niissä peruspiireissä, joissa opetustarjontaa on niukasti, opetuksen pariin on pitkä matka-aika sekä alueen sosiaalinen profiili on ”matala”. Tällaiset alueet sijaitsevat pääsääntöisesti itäisen Helsingin alueella. Edellä kuvatut yhteydet eivät kuitenkaan ole täysin lineaarisia, vaan niissä havaitaan myös poikkeuksia. Pohjois-Helsingissä sijaitsevissa Suutarilassa (9 %) ja Puistolassa (10 %) taiteen perusopetukseen osallistuminen on selvästi kaupungin keskiarvoa matalampaa. Alueet edustavat kuitenkin sosiaaliselta profiililtaan kaupungin keskitasoa. Suutarilassa ja Puistolassa opetustarjonta on vähäistä, minkä seurauksena matka-aika taiteen perusopetuksen pariin kasvaa korkeaksi. Nämä tekijät ovat todennäköisesti osasyynä taiteen perusopetuksen vähäisempään osallistumisasteeseen kyseisillä alueilla. Helsingistä voidaan löytää myös asuinalueita, joista puuttuu opetustarjonta ja matka-ajat opetuksen pariin ovat pitkiä, mutta joissa osallistumisaste on korkea (esim. Kulosaari) tai hieman kaupungin keskiarvon yläpuolella (esim. Maunula). Tällaisilta alueilta osataan siis hakeutua taiteen perusopetuksen pariin, vaikka opetusta ei ole saatavilla kodin lähettyvillä. On huomioitava, että asuinaluerajauksena käytetään peruspiirejä, jotka rakentuvat pienemmistä osa-alueista. Saman peruspiirin sisällä olevat osa-alueet saattavat erota toisistaan sosiaaliselta profiililtaan, opetustarjonnan saatavuudeltaan ja saavutettavuudeltaan huomattavasti. Tarkemman kuvan luomiseksi taiteen perusopetukseen osallistumisen alueellisista eroista, yhtenä lähestymistapana voisi olla osa-aluetasoinen tarkastelu nyt käytetyn peruspiirin sijaan. Lisäksi yhtenäisemmän kokonaiskuvan saaminen eri tekijöiden vaikutuksesta taiteen perusopetukseen osallistumisesta vaatisi tilastollisten menetelmien hyödyntämistä, esim erilaisia regressiomalleja. Käytettävissä oleva aineisto ei kuitenkaan mahdollista tämän tyylistä tarkastelua. Edellä tehty paikkatietoanalyysi nostaa esiin kaksi taiteen perusopetukseen liittyvää haastetta, joihin tulisi löytää ratkaisu. Ensimmäinen liittyy opetustarjonnan alueelliseen epätasapainoon. Eteläisen suurpiirin alueella annettiin 33 prosenttia kaikista taiteen perusopetuksen tunneista vuonna 2014. Vastaava luku oli Itäisen suurpiirin alueella 3 prosenttia (kartta 13). Eri kaupunginosissa asuvien lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseksi ja tasapuolistamiseksi on ensisijaisen tärkeää miettiä keinoja, joilla lisätä opetustarjontaa nykyisille katvealueille. Toinen huomiota vaativa asia on väestönkasvun synnyttämät muutokset palveluntarpeisiin. Nykyiseen oppilasmäärään suhteutettuna vuonna 2024 Helsingissä on 3500 uuttaa taiteen perusopetuksen 50 Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistar peet
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above