rinnakkaisuutta ja erilaista rahoituspohjaa nähty kestävänä ratkaisuna. Laaja oppimäärä arvioitiin monelle oppilaalle liian raskaaksi, yleisen oppimäärän ei taas koettu toimivan nykyisellään. Oppimäärien väliset erot ja jaot kuvattiin epäselviksi, minkä kerrottiin näkyneen myös saaduissa rahoituspäätöksissä. Oppimäärien välisten siirtymien ei koettu toimivan kitkatta. Lisäksi eri taiteenlajeille tyypillisiä ominaisuuksia toivottiin huomioitavan nykyistä paremmin opetussuunnitelmien perusteissa. Tärkeäksi määriteltiin myös tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille opintoja aloittaessa. Vaihtoehtona esitettiin yhden oppimäärän mallia, joka sisältäisi kevennetyn opintomahdollisuuden, sallisi suuremmat valintamahdollisuudet sekä huomioisi erilaisia harrastamistarpeita niin eri yksilöiden kuin eri ikävaiheiden välillä. Koulutuksen arviointineuvoston (Tiainen ym. 2012) selvityksessä havaittiin samansuuntaisia kehittämistarpeita opetussuunnitelmien perusteille. Jakoa yleiseen ja laajaan oppimäärään ei pidetty täysin tarkoituksenmukaisena kaikilla taiteenaloilla eikä nykyisillä opintokokonaisuuksilla ja tuntimäärillä. Arviointineuvoston raportissa esitetäänkin, että taiteen perusopetuksen kahden oppimäärän järjestelmää tarkistettaisiin selkiyttämällä oppimäärien tehtäviä ja keskinäistä suhdetta, arvioimalla oppimäärien rakennetta ja laajuutta sekä tutkimalla yhden oppimäärän mahdollisuutta. Lisäksi eri taidealojen ominaispiirteet tulisi huomioida nykyistä paremmin opetussuunnitelmien perusteissa sekä rakenteiden että sisältöjen kohdalla (Tiainen ym. 2012). Tämän selvitystä varten toteutettu paikkatietotarkastelu havainnollistaa taiteen perusopetukselle tunnuksenomaista lähiopetukseen hakeutumista. Vanhemmat ja lapset eivät siis useinkaan tietoisesti valitse laajaa tai yleistä oppimäärää, vaan kotia lähinnä olevan oppilaitoksen. Oppimäärien osittain erilaiset tavoitteet ja päättötodistusten jatkohyödyntämismahdollisuudet sekä toisaalta oppimäärän vaihtamiseen liittyvät haasteet asettavatkin oppilaat eriarvoiseen asemaan. Oppilas on esimerkiksi saattanut opiskella kymmenen vuotta yleistä oppimäärää ja haluaisi jatkaa ammattiopintoihin, mutta yleisen oppimäärän päättötodistuksella ei välttämättä ole samaa painoarvoa pääsykokeissa kuin laajalla. Tämän kaltaiset valintatilanteet ovat todennäköisesti harvalla perheellä tiedossa taiteen perusopetusta aloittaessa. Järjestelmän toimivuutta olisikin syytä tarkastella myös tästä näkökulmasta. Helsingin kaupungin on tärkeää tiedostaa esiin tuodut taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin liittyvät kehitystarpeet, vaikka kaupunkitasolla niihin ei suoraan voidakaan vaikuttaa. Opetushallitus on uudistamassa opetussuunnitelman perusteita lähivuosina ja tässä työssä Helsinki voi olla mukana tuomalla kaupungin näkökulmaa ja oppilaitosten välittämiä kokemuksia esiin. 24 Taiteen perusopetuksen tila ja kehittämistar peet
TPOselvitys_kupo_kevat_2016
To see the actual publication please follow the link above