5.1 Keskustan kartoitus

Kesän 2005 aikana konsultin kartoittaja keräsi maastossa sovituilta keskeisiltä alueilta järjestelmällisesti esteettömyyden ongelmakohdat ja tallensi ne Mapinfo-ohjelmalla paikkatietojärjestelmään. Nämä tiedot on luovutettu kaupungin käytettäväksi tulevien suunnittelutehtävien lähtöaineistona. Kartoitettavat alueet olivat ydinkeskusta ja Asemankadun alue. Kartoituksessa käytetyt kriteerit ja karttaesityksissä käytetyt luokittelut on esitetty raportin liitteenä olevassa tietokuvauksessa.

5.2 Kulkuväylät

Suurin osa keskustan jalankululle varatuista väylistä on asfaltilla päällystettyjä. Myös betonikivellä pinnoitettujen väylien osuus on suuri. Nämä ovat lähinnä uudistettuja osia Hämeenkadulla. Kirkkopuiston, Keskuspuiston ja Asemanpuiston polut olivat kartoituksessa mukana olleet sorapintaiset väylät.

Kestopäällystetyistä jalankulkuväylistä n. 25 % on epätasaisia. Epätasaisimmat väyläjaksot ovat Urheilukadulla, Hämeenkadun itäisellä kartoitusosalla sekä Uudenmaankadulla. Myös Kauppalankadulla, Torikadulla ja Donnerinkadulla on merkittäviä epätasaisia jaksoja. Puistojen sorapintaisista väylistä 10 % on erittäin epätasaisia.

5.3 Suojatiet

Suojateistä kartoitettiin reunakiven korkeus ajoradan reunassa, johdattavuus ja suojatiesaarekkeen pituus. Kustakin reunakivilinjasta mitattiin korkeus sekä vasemmasta että oikeasta reunasta, myös suojatiesaarekkeista. Suojatien johdattavuus on heikkonäköiselle tärkeää. Reunakivilinjaan nähden kohtisuoraylitys varmistaa, ettei heikkonäköinen harhaudu suojatieltä sivuun. Lievästi vinolla suojatieylityksellä vinous ei suojatien leveyttä suurempi. Myös suuntaa ylityksen aikana muuttava suojatie on erittäin vaikea heikkonäköiselle. Suojatiesaarekkeen tulisi olla vähintään 2 metriä pitkä jalankulkijan kulkusuunnassa, jotta sille mahtuisi pyörätuoli työntäjineen tai polkupyörä. Suosituksena pidetään vähintään 2,5 metriä.

5 cm tai sitä korkeampia on n. 5 % reunakivistä. Niitä on Uudenmaankadulla, Torikadulla ja Urheilukadulla Sähkökadun risteyksessä. Näiden reunakivien uusiminen tulisi olla ensisijainen esteettömyyden parannustoimenpide suojateihin liittyen. Myös näkövammaiselle vaikeasti tunnistettavia 0-2 cm korkeita suojatien reunakiviä tai kokonaan reunakivettömiä on runsaasti, n. 75 %.

Suojatiesaarekkeet ovat riittävän pitkiä Hämeenkadun uudistetulla osalla. Liian kapeita saarekkeita on Uudenmaankadulla, Torikadulla sekä Kauppalankadun ja Hämeenkadun risteyksessä.

Suojateistä 84 % on joko kohtisuoria tai lievästi vinoja. Selvästi vinoja, kaarelta lähteviä tai ylityksen aikana suuntaa muuttavia on 16 %. Erityisen paljon tällaisia on Siltakadun ja Uudenmaankadun risteyksessä sekä Torikadun länsipuolen liittymien kohdilla.

5.4 Levähdyspaikat ja bussipysäkit

Keskustan alueella on useita uusia, viihtyisiä ja esteettömyydeltään hyviä levähdyspaikkoja. Esteettömässä penkissä tulisi olla sekä selkä- että käsinoja. Tällaisia ovat mm. korkeatasoiset levähdyspaikat Torikadulla ja Donnerinpuistossa sekä Hyvinkään yhteiskoulun kohdalla Uudenmaankadulla. Myös keskustakorttelissa on useita hyviä istuskeluryhmiä. Joidenkin näiden ongelmana on sijoittuminen sorapintaisten väylien varteen, jolloin ne voivat olla hankalia esimerkiksi pyörätuolia käyttäville. Suurin tarve uusille penkeille on keskuskorttelissa portaiden ja jyrkkien väyläosuuksien yläpäässä, jotta heikkovoimaiset kulkijat voisivat levähtää ennen kuin taas jatkavat matkaa.

Esteettömän pysäkin kriteereinä pidettiin seuraavia:

• Pysäkillä on katos, penkki ja roska-astia

• Pysäkki on esteettömästi toimiva (odotustilan mitoitus, kynnyksettömyys, tasaisuus, sivu- ja pituuskaltevuus)

• Ajoneuvoon nousun kohdalla tulee reunakiven olla vähintään 9 cm korkea

Keskustan uudet pysäkit ovat pääosin esteettömiä ja hyvin toimivia. Suokadulla sijaitsevalla uudella pysäkillä on liian suuri sivukaltevuus.

5.5 Puistot

Kartoitettavalle keskusta-alueelle sijoittuivat Kirkkopuisto, Keskuspuisto, Jussinmäki ja Tammipuisto. Jussinmäen yhteyksiä ei kartoitettu, koska ne sijoittuvat niin jyrkkään maastoon, ettei niitä ole mielekästä ryhtyä kehittämään esteettömiksi.

Kirkkopuisto on luonteeltaan metsäinen, mutta kuitenkin melko avoin. Avoimuus on tärkeää parantamaan kulkijan turvallisuuden tunnetta; on todennäköistä, että joku toinen näkisi, jos jotakin uhkaavaa tapahtuisi. Puiston polut ovat useissa kohdin ruohottuneet, mikä saattaa aiheuttaa heikkonäköiselle vaikeutta hahmottaa kulkuväylää. Urheilukadulta kirkon itä- ja länsipuolitse johtavien polkujen varsilla on penkkejä riittävän lyhyiden välimatkojen päässä toisistaan. Kun penkkien uusiminen tulee ajankohtaiseksi, tulisi ensisijaisesti käyttää käsi- ja selkänojallisia, esteettömyyden vaatimukset täyttäviä penkkejä. Myös puiston valaistus on hiljattain uusittu.

Kirkkopuiston eteläkulmassa on portaat, joiden askelmien mitoitus on tyydyttävä esteettömyyden näkökulmasta. Portaista kuitenkin puuttuvat oikeaoppiset käsijohteet. Myös portaan yläpäähän tulisi sijoittaa selkä- ja käsinojallinen penkki, jotta nousun jälkeen voisi istahtaa levähtämään.

Keskuspuiston väylät ovat hyväkuntoisia ja varsin tasaisia. Sorapintaiset polut saattavat kuitenkin olla raskaita ja hankalia pyörätuolia käyttävälle, jolle sora kulkeutuu pyöristä käsiin. Alueella on useita hyväkuntoisia käsi- ja selkänojallisia penkkejä.

5.6 Muuta

Keskuskorttelin alue on voimakkaasti etelään viettävä. Tästä johtuen alueella on useita 6-8 % kaltevuudella olevia luiskia ja kevyen liikenteen väyliä sekä portaita. Ydinkeskustan alueena, jolla on paljon erilaisia käyttäjiä ja toimijoita, tulisi näissä luiskissa ja lyhyissäkin portaissa olla käsijohteet. Kaikille portaille on osoitettavissa kohtuullisella etäisyydellä oleva luiska.

Rautatieaseman pääovelle on rakennettu luiska, mutta se ei toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Oven edustan tasanne on liian pieni, jotta siinä olisi tilaa kääntää pyörätuoli, luiska on oven aukeamissuuntaan nähden väärällä puolella ja luiskasta ja portaista puuttuvat käsijohteet. Vaikka asemalla on suuri määrä pysäköintipaikkoja polkupyörille, tarvittaisiin niitä selvästi enemmän; heikkonäköisen on vaikea liikkua alueella, jossa saattaa törmätä kulkuväylälle työntyvään pyörään.

Aseman lähiliikenteen bussiterminaali on sijoitettu ahtaaseen paikkaan, mikä on johtanut siihen, että laiturikorokkeet ovat kapeita. Korokkeiden nousuluiskat on sijoitettu väärään päähän rollaattoria tai pyörätuolia käyttävän matkustajan kannalta. Heikkonäköisen on vaikea löytää laitureille, joille johtava väylä on samassa tasossa ajoradan kanssa. Paikan ahtauden vuoksi ei ole mielekästä kehittää toimintoja nykyisellä paikalla. Lähiliikenteen terminaalille on tarpeen löytää uusi sijoituspaikka esteettömän yhteyden päässä asemalta.

5.7 Asemankadun alue

Keskustan lisäksi esteettömyyden kannalta erityisen tärkeänä alueena kartoitettiin Asemankadun alue. Erityisesti Veteraanitalon ja Kauniston vanhainkodin asukkaat käyttävät aluetta päivittäisillä matkoillaan lähikauppaan.

Asemankadun alueella on epätasaisia jalkakäytäviä ja kevyen liikenteen väyliä erityisesti Asemankadun pohjoispuolella ja Läntisen Yhdystien länsipuolelle. Yksittäisiä kuoppia on myös Asemankadun eteläpuolen jalkakäytävällä, Läntisen Yhdystien länsipuolen jalkakäytävällä ja alikulussa.

41(54) 42(54) Suuri pituuskaltevuus on ongelmana Läntisen Yhdystien alikulkuun laskevilla väyläosuuksilla. Nämä ovat kaltevuudeltaan lähes 8 %.

Erityisen korkeat suojatien reunakivet on vain Siwan kohdalla Asemankadun ylittävässä suojatiessä. Reunakivien puuttuminen kokonaan on ongelma heikkonäköisille, jotka eivät pysty paikallistamaan ajoradan rajaa. Tällaisia ovat Läntisen Yhdystien ja Aleksis Kiven kadun ylittävät suojatiet keskisaarekkeineen. Suojateiden keskisaarekkeiden pituudet täyttävät esteettömyyden minimivaatimukset.

Suurin osa suojateista on kohtisuoria, mikä helpottaa heikkonäköisen suojatien ylitystä. Aleksis Kiven kadun suojatiet lähtevät koko leveydeltään kaarevalta reunakiviosuudelta.

Noin puolessa matkassa Veteraanitalolta lähikauppaan on sijoitettu erittäin tarpeellinen levähdyspenkki.

Veteraanitien sisäänkäynnin alueella on ajoneuvojen ja polkupyörien pysäköinti sijoitettu suoraan osaksi jalkakäytävän asfalttialuetta. Järjestely voi aiheuttaa vaarallisia tilanteita erityisesti autojen peruuttaessa jalkakäytävälle. Heikkonäköisen on vaikea löytää turvallisesti reittiään sisäänkäynnille.

6.1 Toimenpiteet keskusta-alueella

Keskustan esteettömyystoimenpiteet jakautuvat viiteen eri toimenpidetyyppiin:

• kokonaisvaltaiset kehittämishankkeet

• erilliset parannusprojektit

• yksittäiset parannustoimenpiteet

• kunnossapidon toimenpiteet

Suraku-projekti oli vuosina 2003-2005 toteutettu kehittämis- ja ohjeistushanke, jossa pyrittiin määrittelemään julkisilla ulkoalueilla toteutettavien rakenteiden esteettömyysvaatimukset. Projektin nimi tulee sanojen suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito alkutavuista, ja se viittaa esteettömyyden tarpeiden huomioon ottamisen tärkeyteen kaikissa näissä vaiheissa. Työhön osallistui asiantuntijoita Helsingin, Espoon, Joensuun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungeista sekä Invalidiliitosta, Näkövammaisten keskusliitosta, Kuulonhuoltoliitosta ja Vanhustyön keskusliitosta. Projekti sai rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöstä. Seuraavassa esiteltävät esteettömän ympäristön toteuttamisen mallit ovat Suraku-projektin ohjekorttien mukaisia.

Suraku-projektissa määritellyssä esteettömässä suojatiessä tulisi käyttää kahta erilaista reunakiveä; reunakivessä tulisi olla 3-4 cm korkea pystysuora reunakiviosuus, jota näkövammainen voi käyttää ylityssuunnan määrittämiseen, ja n. 15 cm matkalla luiskattu reunakivi. Luiskatun reunakiviosuuden tulee olla vähintään 90 cm leveä, jotta se riittää pyörätuolin ja rollaattorin käyttäjälle. Jotta suojatien reunakivi toimisi kaikille käyttäjille sopivalla tavalla, tulisi sen olla tarkasti oikein asennettu. Suojatielle johtava jalkakäytävän osa ei saa olla kaltevampi kuin 5 %.

6.2 Kokonaisvaltaiset kehittämishankkeet

Keskustassa on tarve neljälle erilliselle kokonaisvaltaiselle kehittämishankkeelle, joissa tarkastellaan ja uudistetaan katutilaa seinästä seinään (liikennejärjestelyt, muut toiminnat, kaupunkikuva, pinnoitteet, valaistus, istutukset sekä kalusteet ja varusteet). Tällaisia ovat Uudenmaankadun, Kauppalankadun, Torikadun ja Hämeenkadun kehittämishankkeet.

Esteettömyyden osalta heikkolaatuisin kokonaisuus on Uudenmaankatu Siltakadulta Vanhan kirkon kohdan uudistetulle kevyenliikenteen väylälle. Tältä osalta on jo viime vuosina laadittu yleissuunnitelma, jota täydennetään katu- ja rakennussuunnitelmaksi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kauppalankadun ja Torikadun kokonaisvaltaiset kehittämishankkeet ovat sidoksissa keskustakorttelin rakennushankkeisiin. Niiden on arvioitu toteutuvan vuosina 20082010.

Hämeenkadun jo toteutettua uudistusta esitetään jatkettavaksi itään päin, Sähkökadun risteykseen saakka, jonne yhtenäinen kaupallinen keskusta-alue ulottuu. Tällä alueella on kuitenkin erittäin pahoja painumisen aiheuttamia kuoppia, jotka tulisi paikata kiireellisesti.

6.3 Erillisprojektit

Toimenpiteiksi ehdotetaan kahta erillistä projektia: käsijohdeprojekti ja penkkiprojekti. Erityisesti ehdotetuissa toimenpiteissä painottuu se, että heikkovoimaiset vanhukset tarvitsevat käsijohdetta portaita ja jyrkkiä väyläosuuksia noustessaan tai laskeutuessaan. Tällaisia kohtia on erityisesti keskustakorttelissa, jossa Suokadulta ja Kelan luota Kauppatorille ja Hämeenkadulle noustaan useita jyrkkiä väyläosuuksia, luiskia ja portaita. Muita käsijohteita tarvitsevia ovat kirjaston itäpuolinen luiska ja Kauppalankadun-Hämeenkadun risteyksestä Kirkkopuistoon nousevat portaat.

Penkkiprojektilla on suora yhtymäkohta käsijohdeprojektiin. Vanhukset kaipaavat usein ponnistusta vaativan jyrkän nousuosuuden jälkeen istuinta levätäkseen ennen kuin taas jatkavat matkaa. Suunnitelmassa on esitetty penkkejä tarkoituksenmukaisiksi katsotuille paikoilla riippumatta siitä, sijoittuvatko ne kaupungin vai yksityisen kiinteistön alueelle. Tässä kohdin toivotaankin edellä mainittujen toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Penkkejä on keskuskorttelin luiskien ja portaiden lisäksi esitetty lisättävän erityisesti Mäntykodolta Hämeenkadulle johtaville reiteille sekä Lepovillasta Prismaan johtavalle reitille.

6.4 Toimenpiteet Asemankadun alueella

Asemankadun kokonaisuudistuksessa on tarkoitus parantaa alue Aleksis Kiven kadulta Kirkkarinkadulle. Toimenpiteet käsittävät kevyen liikenteen väylän rakentamisen kadun pohjoisreunaan ja Aleksis Kiven kadun suojateiden parantamisen. Suojatiejärjestelyn parantamisessa tulee kiinnittää huomiota pintojen tasaisuuteen, reunakivien tyyppeihin ja mitoitukseen, suojatieraidoituksen merkitsemiseen ja suojatieylityksen sijoittumiseen kohtisuoralle reunakiviosalle. Eteläpuolen jalkakäytävien kuoppien paikkaaminen on tavanomaista kunnossapitotyötä. Levähdyspenkki olisi parempi, jos siinä olisi myös käsinojat.

Läntisen Yhdystien, alikulkuun laskeviin, jyrkkiin kevyen liikenteen väylän osiin tulisi asentaa käsijohteet vähintään toiselle puolelle, mutta mieluimmin molemmille puolille väylää. Läntisen Yhdystien ylittävien suojateiden reunakivialueet ja keskisaarekkeet tulisi rakentaa esteettömyysohjeiden mukaisiksi. Mallikuvat on esitetty sivulla 45.

Kunnossapidon toimenpiteitä ovat Asemankadun itäosan epätasaisen kevyen liikenteen väylän päällystäminen ja muiden painumien ja kuoppien paikkaaminen.

6.5 Esteettömyyden edistämisen toimintamalli PARANNUSTOIMENPITEIDEN TOTEUTUSMALLI JA ALUSTAVA AIKATAULU

Työn tavoitteeksi asetettiin myös toimintamallin määrittäminen esteettömyyden edistämisen toimenpiteiden toteuttamiselle. Suomessa toteutettujen esteettömyyskartoitusten ja – selvitysten seurannoissa on todettu, että usein toimenpiteet saattavat toteutua vain pieneltä osin. Jos toimenpiteet eivät liity suurempaan kehityshankkeeseen eikä toimenpiteille ei ole varattu erillistä rahaa budjettiin, on niiden toteutuminen hyvin epävarmaa. Myös tavanomaisina kunnossapidon toimenpiteinä toteutettavat toimenpiteet saattavat jäädä toteutumatta ellei niihin selvästi sitoudu-ta ja määrätä niitä yksiselitteisesti toteutettaviksi.

Hyvinkään selvitetyillä alueilla on muistakin kuin esteettömyyden tarpeista lähteviä kehittämistarpeita. Näillä alueilla esteettömyyden parantaminen toteutetaan muun kehittämisen osana. Tällaiset kohdat on toimenpidekartalla osoitettu erillisinä kokonaisuudistusta kaipaavina alueina. Kokonaisuudistuksen alueet tullaan käsittelemään kunnallistekniikan vuosibudjeteissa erillisinä rahoituskohtina, joille osoitetaan rakentamismäärärahat.

Erityisesti keskuskorttelin alueella ja Läntisen Yhdystien alikulun kohdalla on jyrkkiä luiskia, jotka tarvitsevat käsijohteet. Nämä kehittämistarpeet voidaan koota yhdeksi kehittämisprojektiksi, jolle varataan budjetissa oma määrärahansa. Vastaavaksi projektiksi voidaan tehdä uusien käsi- ja selkänojallisten penkkien lisääminen. Penkkien tarve on suurin keskuskorttelissa ja keskustasta Mäntykotoon ja Terveysasemalle johtavilla reiteillä.

Toimenpidekartalla osoitetut kunnossapidon toimenpiteet ovat varsin vähäisiä, suurimpina toimenpiteinä uudelleen päällystettävät kevyen liikenteen väylät. Nämä toteutetaan normaaleina kunnossapitotöinä.

Merkittävimmät vaikutukset esteettömyyden ja viihtyisyyden parantumiseen ovat kokonaisvaltaisilla kehittämishankkeilla, jotka käsittävät katutilan uudistamisen kokonaisuudessaan (liikennejärjestelyt, muut toiminnat, kaupunkikuva, pinnoitteet, valaistus, istutukset sekä kalusteet ja varusteet). Myös erillisprojektien toteuttaminen tuo merkittävän ympäristön laadun kohoamisen erityisesti keskustakorttelin alueelle. Edellä mainitut toimenpiteet yhdessä kunnossapidon toimenpiteiden kanssa poistavat suurimman osan esteettömyysongelmista. Vain muutamia yksittäisiä toimenpiteitä jää näiden ulkopuolelle.

6.6 Seuranta ja jatkotoimenpiteet

Esteettömyyden parantamisen seuranta- ja jatkotoimenpiteinä tarvitaan seuraavat:

• suunnittelijoiden, rakentajien ja valvojien kouluttaminen ja esteettömyyden vaatimuksista tiedottaminen toimenpiteisiin liittyen

• työmaiden esteettömyyden opastaminen ja valvominen

• rakentamisen valvominen ja huolellinen lopputarkastus

• vuosittaisen budjetoinnin yhteydessä toteutumisen seuranta ja määrärahojen varaaminen

• jatkuva kuntalaispalautteen kerääminen, tiedon jakaminen kunnossapitäjille ja suunnittelijoille sekä uusien kehittämistarpeiden tunnistaminen

Resurssien ja esiin nousseiden tarpeiden mukaisesti voidaan esteettömyyskartoituksia toteuttaa muilla alueilla. Kartoittaminen on erityisen perusteltua silloin, kun alueella on tapahtumassa muita kehittämistoimenpiteitä.

LIITE 1

Toiminnallisuuden määrittely Este-, reitti- ja matkaketjukysely sivu 1 (6)

SUOJATIET TASO (PISTE)

Suojatie muodostuu kahdesta pisteestä: alku- ja loppupään pisteistä.

ESTEETTÖMYYSKARTOITUKSEN PAIKKATIETOJEN TIETOKUVAUKSET 2 (3)

REUNAKIVEN_KORKEUS TASO (PISTE)

Suojatien/suojatiesaarekkeen reunakivien korkeudet ilmoitetaan neljällä pisteellä: suojatien/suojatiesaarekkeen alku- ja loppupään reunakivien oikea ja vasen reuna. Tällä tasolla on vain ne pisteet, jotka saavat kallistusarvon 1. Muut pisteet ovat tasolla ”Reunakiven_kallistus”.

REUNAKIVEN_KALLISTUS TASO (PISTE)

Tällä tasolla ovat vain ne pisteet, jotka saavat kallistusarvon 2. Muut pisteet ovat tasolla ”Reunakiven_korkeus”.

SUOJATIESAAREKKEET TASO (PISTE)

Suojatiesaareke muodostuu yhdestä pisteestä: saarekkeen keskikohta.

6 JOUKKOLIIKENNEPYSÄKIT TASO (PISTE)

Kun luokan 1 (esteetön) vaatimukset eivät täyty, kohde putoaa luokkaan 2 (lähes esteetön). Jos tämänkään luokan vaatimukset eivät täyty, kohde saa arvon 3 (esteinen).

ESTEETTÖMYYSKARTOITUKSEN PAIKKATIETOJEN TIETOKUVAUKSET 3 (3)

PENKIT TASO (PISTE)

PORTAAT TASO

Sisältää vain Tapiolan alueen portaat

11 AUKIOT TASO