ESIPUHE

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 määriteltiin Helsingin esteettömyyden kehittämisen periaatteet vuosille 2005-2010. Kaupunginhallitus on hyväksynyt esteettömyyssuunnitelman 14.11.2005. Helsingin kaupungin esteettömyysstrategian koordinointiosan ja suunnitelmaosan toteuttamisesta vastaa Helsinki kaikille –projekti. Suunnitelmaosa muodostuu seuraavista osista:

· Suraku-projekti, jossa määriteltiin esteettömyyden käyttäjävaatimukset julkisille ulkoalueille

· Kaupungin esteettömyyssuunnitelma, jossa määriteltiin esteettömyyden parantamisen toiminta-tavat ja toteuttamisvastuut sekä tarvepohjaiset ja rakentamistaloudelliset priorisointiperiaatteet. Kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määriteltiin alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laatimisen kiireellisyysjärjestys vuosille 2005-2010.

· Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat

Vuosien 2005-2007 aikana on laadittu esteettömyyssuunnitelmat yhdeksälle alueelle: Keskusta, Eteläiset kaupunginosat, Haaga, Itäkeskus, Kannelmäki-Kaarela, Lauttasaari, Malmi, Munkkiniemi-Munkkivuori ja Vuosaari.

Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa on kunkin alueen osalta täsmennetty esteettömyyden erikoistasoa edellyttävien kohteiden sijoittuminen, määritelty esteettömyyden erikoistasoa vaativat alueet ja reitit, kartoitettu esteettömyyden kannalta tärkeimmät reitit sekä määritelty niille kehittämistoimenpiteet ja ylläpidon toimenpiteet sekä toimenpiteiden kiireellisyys. Esteettömyyttä on käsitelty Suraku-projektissa määriteltyjen esteettömyyden periaatteiden ja ohjeiden sekä vuonna 2007 valmistuneiden rakennusviraston tyyppipiirustusten mukaisesti.

Esteettömyyssuunnitelman laatimista ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt:

Rakennusvirasto

Anni Juutilainen, Mikko Koivistoinen, Juha Kivinen, Ermo Mattila, Pirjo Tujula, Tanja Turunen

Kaupunkisuunnitteluvirasto: Pirjo Koivunen, Anu Kuutti, Jari Laaksonen

Kaupungin hallintokeskus: Erkki Holappa

Liikennelaitos: Mervi Vatanen

Sosiaalivirasto: Sirpa Mänttäri

Terveyskeskus: Pirjo Sipiläinen

Sito Oy: Jari Mäkynen, Ulla-Kirsti Junttila, Elina Iikkanen

Rakennusviraston kartoituksista vastasivat Anni Juutilainen ja Tanja Turunen.

Sidosryhmille järjestettiin alueella esteettömyyskierros, jossa he toivat esiin alueella liikkumisen ja toimimisen ongelmia ja tarpeita. Esteettömyyssuunnitelmaa tullaan esittelemään kaupunkilaisille Munkkiniemen ja Munkkivuoren aluesuunnitelman laatimisprosessin yhteydessä tulevina vuosina.

SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE. 2

1 lähtökohdat JA TAVOITTEET. 4

1.1 Lähtökohdat 4

1.2 Tavoitteet 4

1.3 Työskentely. 5

2 kartoituksen ja toimenpiteiden kohdentaminen. 6

2.1 Kartoitettavan alueen rajaus. 6

2.2 Erikoistason alueiden ja muiden kartoitettavien alueiden määrittely. 10

2.3 Sidosryhmien esteettömyyskierros. 12

3 nykytilanteen Esteettömyys MUNKKINIEMESSÄ. 13

3.1 Kaupungin estekartoitus. 13

3.2 Munkkiniemen alueen kulkuväylät 14

3.3 Laajalahdentien ja Professorintien alue. 16

3.4 Munkkiniemen puistotie ja Huopalahdentie. 16

3.5 Munkkiniemen eteläosa. 18

3.6 Leikkipuisto Munkki 20

4 nykytilanteen Esteettömyys MUNKKIVUORESSA. 21

4.1 Munkkivuoren kadut ja puistoraitit 22

4.2 Munkkivuoren ostoskeskuksen alue. 22

5 munkkiniemen kehittämistoimenpiteet. 26

5.1 Toimenpiteiden priorisointi 26

5.2 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimenpiteet 27

5.3 Sosiaaliviraston toimenpiteet 29

5.4 Yksityisten kiinteistöjen toimenpiteet 29

5.5 Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimenpiteet 31

6 MUNKKIVUOREN KEHITTÄMISTOIMENPITEET. 34

6.1 Toimenpiteiden priorisointi 34

6.2 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimenpiteet 36

6.3 Yksityisten kiinteistöjen toimenpiteet 37

6.4 Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimenpiteet 37

7 jatkotoimenpiteet. 40

8 KUSTANNUSARVIOT. 40

LITTEET

1. Munkkivuoren ostoskeskuksen esteettömyys.

2. Munkkiniemen puistotien liikennesuunnitelma, 30.11.2006.

1 lähtökohdat JA TAVOITTEET

1.1 Lähtökohdat

- Suraku-projekti, jossa määriteltiin esteettömyyden käyttäjävaatimukset julkisille ulko-alueille

- Kaupungin esteettömyyssuunnitelma, jossa määriteltiin esteettömyyden parantamisen toiminta-tavat ja toteuttamisvastuut sekä tarvepohjaiset ja rakentamistaloudelliset priorisointiperiaatteet. Kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määriteltiin alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laatimisen kiireellisyysjärjestys vuosille 2005-2010.

- Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat

Vuosien 2005-2007 aikana on laadittu esteettömyyssuunnitelmat yhdeksälle alueelle: keskusta, eteläiset kaupunginosat, Haaga, Itäkeskus, Kannelmäki-Kaarela, Lauttasaari, Malmi, Munkkiniemi-Munkkivuori ja Vuosaari.

Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueilla asuu paljon vanhusväestöä vertailtaessa Helsingin eri alueita keskenään. Munkkivuoressa vanhusväestö on kuitenkin varsin tasaisesti sijoittunut koko alueelle. Munkkiniemen alueella erottuvat erityisesti Saga-Seniorikeskus Professorintiellä (138 huoneistoa), Helsingin kaupungin 4000-vuotiskotisäätiön vanhusten asuintalo Huopalahdentiellä (109 paikkaa), Asunto Oy Helsingin Professorinaukio (65 paikkaa) ja Munksnäshemmet Lokkalantiellä (50 paikkaa). Munkkivuoressa palvelut ovat keskittyneet ostoskeskuksen alueelle. Munkkiniemessä kaupallisten palvelujen painopistealueita ovat Munkkiniemen puistotien, Huopalahdentien ja Laajalahdentien alueet. Terveysasema on Laajalahdentien ja Professorintien risteyksessä. Munkkiniemessä on päiväkoti Ruusu ja leikkipuisto Munkki, Munkkivuoressa on leikkipuisto Ulvila. Esteettömyyden kartoitukset ja tarkastelut sekä merkittävimmät esteettömyyden kehittämistoimenpiteet painottuvat näiden palveluiden lähialueille.

Alueellisia esteettömyyssuunnitelmia laadittaessa esteettömyyttä käsitellään Suraku-projektissa määriteltyjen esteettömyyden periaatteiden ja ohjeiden sekä vuonna 2007 valmistuneiden rakennusviraston tyyppipiirustusten mukaisesti. Keskeisiä lähtökohtia ovat esteettömyyden jako kahteen laatutasoon (erikoistaso ja perustaso) ja erilaisten käyttäjien tarpeiden tunnistaminen. Esitettyjen toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen perusteleminen on tehty edellä mainittujen lähtökohtien perusteella.

1.2 Tavoitteet

Kaupunginosa on mielekkään kokoinen alue esteettömyyden kehittämisen tarkastelulle ja toimenpiteiden toteuttamiselle. Lähtökohtana on, että esteettömyyttä kehitetään kokonaisina reitteinä ja alueina, jolloin aidosti esteetön omatoiminen eläminen ja liikkuminen alueella tulee mahdolliseksi.

Esteettömyyden erikoistason alueita, joilla esteettömyyden hyvä taso on erityisen tärkeää, ovat:

· keskusta-alueet, joilla on julkisia ja yksityisiä palveluja

· aukiot ja kävelykadut

· vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipaikkojen ympäristöt

· alueet, joilla asuu paljon vanhuksia tai vammaisia

· julkisen liikenteen terminaalialueet ja pysäkkialueet

· liikunta- ja leikkipaikat, jotka on rakennettu erityisesti kaikille käyttäjille

· muut erityisesti esteettömiksi rakennetut reitit esimerkiksi virkistysalueilla.

Alueellisen esteettömyyssuunnitelman tavoitteet ovat:

· määritellä parannus- ja kehittämistoimenpiteet sekä ylläpidon toimenpiteet

· määritellä toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys

· määritellä esteettömyyden erikoistason alueet ja reitit

· kartoittaa alueen esteet katu- ja viheralueilla

· selvittää esteettömän toimimisen kannalta keskeisten palvelujen ja toimipaikkojen sijoittuminen alueella

· selvittää vanhusväestön sijoittuminen alueelle

Työn aikana selvitettiin alueella tapahtuva muu rakentaminen ja suunnitelmat sekä liikenteeseen tai viheralueisiin liittyvät kehittämishankkeet ja suunnitelmat. Nämä otettiin keskeisiksi lähtökohdaksi toimenpiteiden määrittelyssä, sillä esteettömyyden parantaminen on edullista muista tarpeista lähtevien hankkeiden yhteydessä. Esteettömyyden parantamistarpeesta lähtevät toimenpiteet määräytyivät alueen luonteen ja esteiden mukaisesti.

Tavoitteena on, että myös muut kaupungin hallintokunnat käynnistäisivät omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa. Myös yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulisi kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa. Vasta tällöin luotaisiin kokonaan esteettömiä alueita ja kaupunginosia.

1.3 Työskentely

Alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatimista ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat rakennusvirastosta aluesuunnittelijat ja Helsinki kaikille -projektin edustajat, kaupunkisuunnitteluvirastosta asemakaavoittajat ja liikennesuunnittelijat sekä edustajat kiinteistöviraston tilakeskuksesta, rakennusvalvontavirastosta, Kaupungin hallintokeskuksesta, liikennelaitoksesta, sosiaalivirastosta, terveyskeskuksesta sekä konsultin edustajat.

Ohjausryhmä kokoontui työn aikana kolme kertaa:

- 2.5. Työn aloituskokous

- 13.6. Esteettömyyskierros ja esteettömyyden nykytilanne

- 11.10. Toimenpide-ehdotukset ja raporttiluonnos

Lisäksi Helsinki kaikille -projektin ja konsultin edustajat ovat pitäneet pienimuotoisia projektipalavereita tarpeen mukaan työn aikana.

Alueella järjestettiin 13.6.2007 sidosryhmille esteettömyyskierros, jossa he toivat esiin alueella liikkumisen ja toimimisen ongelmia ja tarpeita.

Suunnitelmaraportista pyydettiin lausunnot Helsingin seurakuntayhtymältä, Munkkivuoren ostoskeskukselta ja Helsingin invalidien yhdistys ry:ltä (HIY).

Esteettömyyssuunnitelmaa tullaan esittelemään kaupunkilaisille Munkkiniemen ja Munkkivuoren aluesuunnitelmien laatimisprosessien yhteydessä.

2 kartoituksen ja toimenpiteiden kohdentaminen

2.1 Kartoitettavan alueen rajaus

Työn ensimmäisenä vaiheena tarkistettiin esteettömyyden erikoistasoa vaativien toimipaikkojen sijoittuminen. Lähtökohtana oli Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman ajalle 2005-2010 yhteydessä laadittu tietokanta esteettömyyden kannalta tärkeistä toimipaikoista. Erityisen tärkeitä, erikoistason esteettömyyttä ympäristöltään vaativia toimipaikkoja ovat vanhusten palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi tarkasteltiin muiden esteettömyyden näkökulmasta tärkeiden palveluiden sijoittumista alueelle. Tällaisia ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, kirjastot, museot, kokoontumistilat ja seurakuntien toimipaikat.

Nykytilanteen arvioinnissa tukeuduttiin lähtökohtaisesti olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin: sosiaaliviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston tarkennetut aineistot, Helsingin yleiskaavan aineistot sekä SeutuCD. SeutuCD on YTV:n tuottama cd-levy, jolle on koottu pääkaupunkiseudun kuntien keskeiset väestöön ja maankäyttöön liittyvät paikkatiedot yhtenäisessä muodossa. SeutuCD:n 2003 tiedot ovat vuoden 2002 lopulta.

Työssä käytettiin ensisijaisesti Helsingin kaupungin omia numeeristettuja tietoja. Paikkatietomuodossa saatiin tiedot vanhusten palveluista, päiväkodeista sekä kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Helsingin kaupungin tietoja täydennettiin SeutuCD:n yritys- ja toimipaikkarekisteristä, jossa tiedot valittiin toimialaluokituksen perusteella. SeutuCD:ltä on saatu tiedot mm. yksityisten lääkäriasemien ja kulttuurilaitosten, kirkkojen ym. seurakuntatilojen, museoiden, liikuntapaikkojen yms. sijoituksesta.

Tietoa tarkistettiin jonkin verran harkinnanvaraisesti. Esimerkiksi yksityisten lääkäriasemien kohdalla pienimmät kohteet on karsittu ilmoitetun henkilökuntamäärän perusteella, jolloin toiminimiyrittäjät saatiin poistettua. Yksityisissä lääkäripalveluissa eivät ole mukana hammaslääkärit.

Kuva 1. Munkkiniemen puistotie on tärkeä Munkkiniemen alueen identiteettiä luova kaupunkitila.

Kuva 2. Esteettömyyden kannalta keskeiset toimipaikat ja kartoitetut erikois- ja perustason puistoalueet ja reitit Munkkiniemessä.

Kuva 3. Esteettömyyden kannalta keskeiset toimipaikat ja kartoitetut erikois- ja perustason puistoalueet ja reitit Munkkivuoressa.

Kuva 4. Vanhusten sijoittuminen Munkkiniemessä.

Vanhusten sijoittuminen koko suunnittelualueella tarkasteltiin käyttämällä tietokantana kaupungin rakennus- ja huoneistorekisterin väestötietoja vuoden 2006 lopulta. Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueilla asuu paljon vanhusväestöä vertailtaessa Helsingin eri alueita keskenään. Munkkivuoressa vanhusväestö on kuitenkin varsin tasaisesti sijoittunut koko alueelle. Munkkiniemen alueella erottuvat erityisesti Saga-Seniorikeskus Professorintiellä (138 huoneistoa), Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön vanhusten asuintalo Huopalahdentiellä (109 paikkaa), Asunto Oy Helsingin Professorinaukio (65 paikkaa) ja Munkkiniemen palvelutalo Professorintiellä (45 paikkaa). Lisäksi Munkkiniemen palvelukeskuksessa terveysaseman vieressä käy päivittäin noin 250 vanhusta.

Kuva 5. Vanhusten sijoittuminen Munkkivuoressa.

2.2 Erikoistason alueiden ja muiden kartoitettavien alueiden määrittely

Kaupungilla oli kesän ajan työssä kaksi kokenutta esteettömyyden kartoittajaa. Tämän kartoitustyön pohjaksi tunnistettiin työn aluksi esteettömyyden erikoistasoa vaativat alueet ja reitit. Tällaisiksi erikoistason alueeksi määriteltiin Munkkivuoren ostoskeskuksen alue ja Munkkiniemessä leikkipuisto Munkki, josta kehitetään alueen esteetön leikkipuisto. Tärkeäksi perustason leikkipuistoksi määriteltiin Ulvila Munkkivuoressa. Erikoistason reitit ovat yhteys Laajalahden aukiolta terveysasemalle Laajalahdentietä ja siitä edelleen yhteys Saga-Seniorikeskukseen Professorintietä.

Kartoitettavat perustason reitit ovat joko yleisesti paljon käytettyjä yhteyksiä tai sellaisia yhteyksiä, joita käyttävät paljon henkilöt, joille ympäristön esteettömyys on erityisen tärkeää omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseksi. Erikoistason alue ja reitit sekä kartoitettavat erikoistason ja perustason reitit on esitetty kuvissa 2 ja 3.

Kuva 6. Saga-Seniorikeskus on alueen suurin vanhusten palvelukeskittymä.

Kuva 7. Runsas osallistujajoukko erilaisia käyttäjiä teki esteettömyyskierroksesta antoisan kohtaamisen.

2.3 Sidosryhmien esteettömyyskierros

Sidosryhmien esteettömyyskierros pidettiin 13.6.2007. Kierros alkoi Munkkiniemestä Laajalahdenaukiolta, jonne kokoontui noin 20 hengen ryhmä alueen asukkaita ja muiden sidosryhmien edustajia sekä kaupungin ja konsultin asiantuntijoita. Kierroksen aluksi osallistujat esittäytyivät ja kertoivat yleisesti alueella havaitsemistaan ongelmista ja tarpeista. Reitti kulki Munkkiniemen puistotien raitiotiepysäkin kautta Munkkiniemen kirkolle ja sieltä edelleen Laajalahdentietä terveysasemalle. Professorintietä kuljettiin Saga-Seniorikeskuksen ja puistoalueen kautta Raumantielle ja sitä edelleen Munkkivuoren kirkolle ja ostoskeskukseen, jonne kierros päättyi. Useamman kerran kierroksen aikana ryhmä koottiin yhteen keskustelemaan havaituista ongelmista ja kaupungin ja konsultin asiantuntijat keräsivät osallistujien palautetta.

Kuva 8. Sidosryhmien esteettömyyskierroksen reitti.

3 nykytilanteen Esteettömyys MUNKKINIEMESSÄ

3.1 Kaupungin estekartoitus

Kuva 9. Munkkiniemen kartoitetut reitit ja alueet. Erikoistason reitit on esitetty sinisellä ja perustason reitit vihreällä.

Kuva 10. Ote Helsingin estetietokantaan tallennetuista esteistä Munkkiniemessä. Kuvasta puuttuvat yli 5 cm korkeat suojatien reunatuet ja syksyn 2007 aikana korjatut kohteet.

Helsingin kaupunki on edelleen kehittänyt Suraku-projektissa kehitettyä kartoitusvälinettä. Kesän 2007 aikana rakennusviraston kartoittajat kartoittivat tärkeiksi katsotut alueet ja reitit. Esteisiin liittyvät tiedot tallennettiin kaupungin estetietokantaan. Rakennusviraston ylläpito myös korjasi merkittävän osan havaituista esteistä saman kesäkauden aikana.

3.2 Munkkiniemen alueen kulkuväylät

Alueen päällysteet ovat pääasiallisesti hyväkuntoisia. Vilkasliikenteisimpien katujen suojatieylitykset ovat keskisaarekkeellisia, mikä helpottaa kadun ylittämistä. Erillisiä pyöräteitä on varsin vähän, ja jalankulkijat ja pyöräilijät tuntuvatkin usein häiriintyvän toisistaan ahtailla väylillä. Erityisen suosittuja työmatkapyöräilyn reittejä ovat Munkkiniemen puistotie, joka toimii yhteytenä kantakaupungin ja Leppävaara-Laajalahti alueiden välillä, sekä Pikkuniementie-Ramsaynranta, joka toimii yhteytenä Otaniemeen ja Tapiolaan.

Suojateiden reunakivet ovat pääsääntöisesti luiskattuja, mutta alueella on myös korkeita reunatukia. Useissa keskisaarekkeissa ei ole reunatukia, mikä vaikeuttaa heikkonäköisen ja sokean ajoradan reunan tunnistamista. Suojatiemaalauksissa on sekä erittäin hyvä- että huonokuntoisia.

Kuva 11. Munkkiniemen puistotien jalkakäytäville työntyy useissa kohdin sisäänkäyntien portaita, jotka yhdessä avattujen ovien kanssa ovat vaarallisia heikkonäköisille ja sokeille. Sisäänkäyntejä ei saa parannettua esteettömiksi.

Kuva 12. Laajalahdentietä suojatiejärjestelyineen on viime vuosina parannettu. Riittävän leveät jalkakäytävät ja uusitut suojatiejärjestelyt keskisaarekkeineen ovat tyydyttäviä esteettömyydeltään.

3.3 Laajalahdentien ja Professorintien alue

Laajalahdentie ja Professorintie Laajalahdenaukiolta Saga-Seniorikeskukselle kartoitettiin esteettömyyden erikoistason kulkuväylinä. Katujen jalkakäytävät ovat riittävän leveät ja viime vuosien parannustoimenpiteiden ansiosta päällysteet ovat hyväkuntoisia ja tasaisia. Uudistetut suojatiejärjestelyt keskisaarekkeineen ja madallettuine reunatukineen ovat esteettömyydeltään tyydyttäviä. Professorintien, Lokkalantien ja Perustien ylittäviltä suojateiltä puuttuu reunatukia, mikä vaikeuttaa heikkonäköisen ja sokean toimimista. Myös Laajalahdenaukiolla Munkkiniemen puistotien keskelle johtavien pyöräteiden kohdille tulee asentaa luiskatut reunatuet. Professorintien ylittävissä suojateissä ja Munkinpolun ylittävässä suojatiessä kirkon kohdalla on korkeita reunatukia. Näiden suojateiden parantaminen on kiireellisintä, koska niiden alueella liikkuu erityisen paljon vanhuksia.

Lokkalantie on itäosastaan jyrkkä. Tällä osalla sijaitsee Munksnäshemmet, jonka ympäristössä on jyrkän sivukaltevia jalkakäytäviä, erityisesti tonttiliittymien kohdilla.

Huopalahdentien ylikulkusillalta Laajalahdentielle johtava puistoraitti on pahasti painunut ja epätasainen.

3.4 Munkkiniemen puistotie ja Huopalahdentie

Munkkiniemen keskeisimmät kaupallisten palveluiden alueet ovat Munkkiniemen puistotie ja Huopalahdentie. Munkkiniemen puistotie on alueen sisällä keskeisin pääkatu ja Huopalahdentie on merkittävä sisääntulotie Helsinkiin.

Munkkiniemen puistotiellä on sekä jalkakäytävät molemmilla reunoilla että puistovyöhykkeellä kevyen liikenteen väylät molemmilla puolilla raitiotietä. Munkkiniemen puistotie on kuitenkin erittäin suosittu pyöräilyreitti, ja jalankulkijat ja pyöräilijät tuntuvatkin usein häiriintyvän toisistaan ahtailla väylillä. Katu voidaan puistovyöhykkeen ansiosta ylittää lyhyillä suojateillä, joissa ajoneuvoliikennettä tarvitsee varoa vain yhdestä suunnasta.

Munkkiniemen puistotien länsipään raitiovaunupysäkin suojatien kohdalla on korkeat reunatuet, jotka vaikeuttavat esimerkiksi rollaattorin kanssa liikkumista. Pohjoisen pysäkkilaiturin itäpäässä on myös korkea kynnys. Useat pyöräilijät siirtyvät pysäkiltä raitiovaunuun ja pysäkkialueen kaiteen viereen epäjärjestykseen jätetyt polkupyörät eivät aina pysy kulkuväylän sivussa. Myös Munkkiniemen puistotien itäisen pysäkin pohjoisen laiturin kohdalla on kynnys.

Huopalahdentien risteyksessä Munkkiniementien ylittävällä suojatiellä on raitiolinjan kiskojen molemmin puolin hyvin kapeat saarekkeet.

Huopalahdentien kolme ajokaistaa suuntaansa tekee kadun ylityksestä huonommin liikkuvalle vaativan tehtävän. Munkkiniemen pohjoisosan kohdan ylikulkusilta on hyvin vaatimaton eikä palvele esteettömänä ylitysvaihtoehtona.

Rinnakkaiskatujärjestely palvelee pysäköintiä ja tonttien liikennettä. Bussipysäkit on sijoitettu varsinaisen Huopalahdentien ajoradan ja rinnakkaiskadun väliin. Pysäkeille johtavat suojatiet on korotettu. Huopalahdentie 3:n kohdalla pysäkille johtavan korotetun suojatien kohdalla on jalkakäytävän tasaus jätetty madalletuksi. Korotetulle suojatielle joudutaan nousemaan jyrkkää luiskausta.

Huopalahdentien ylittävien suojateiden keskisaarekkeista puuttuu reunatukia.

Kuva 13. Munkinpuiston halki kulkeva kevyen liikenteen reitti on erittäin suosittu pyöräily-yhteys Helsingin kantakaupungin ja Espoon välillä.

Kuva 14. Sisäänkäyntien portaat kaventavat jalkakäytäviä ja aiheuttavat kompastumisvaaran heikkonäköisille ja sokeille Huopalahdentiellä. Sisäänkäyntien parantaminen esteettömiksi vaatisi laajoja muutoksia kadulla.

3.5 Munkkiniemen eteläosa

Munkkiniemen alueen eteläosan merkittävin pyöräily-yhteys ja tärkeä virkistysreitti on Pikkuniementie-Ramsaynranta yhteys. Nämä väylät keskisaarekkeellisine suojatieylityksineen ovat päällysteiltään tasaisia ja esteettömyydeltään hyviä. Useiden Munkkiniemen eteläosan katujen jalkakäytävät ovat kapeita, mutta niiden päällysteet ovat tasaisia.

Kuva 15. Pikkuniementien ja Ramsaynrannan kevyen liikenteen väylät ovat esteettömyydeltään hyvät. Yhteys tarjoaa kulkijalle myös kauniita merellisiä maisemia.

Kuva 16. Ramsaynrannan ja Pikkuniementien ylittävissä suojateissä on tilavat keskisaarekkeet ja matalat reunatuet.

Kuva 17. Kasinonpuiston kohdan pysäkki Saunalahdentiellä on sijoitettu ahtaaseen tonttimuurin rajaamaan paikkaan kapealle jalkakäytävälle. Pysäkille ehdotetaan tarkasteltavaksi uutta sijoituspaikkaa Kasinonpuiston kohdalta. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 1.

Kuva 18. Leikkipuisto Munkilla on hyvät lähtökohdat esteettömyyden kehittämiselle. Toimenpiteet on esitetty Munkkiniemen toimenpidekartan kohdassa 2.

3.6 Leikkipuisto Munkki

Helsinki kaikille -projekti on asettanut tavoitteeksi, että jokaiselta alueelta valitaan yksi leikkipuisto, jota kehitetään esteettömäksi, kaikille soveltuvaksi leikkipuistoksi. Leikkipuiston sijainnin tulee olla keskeinen ja sen tulee sijaita kaupunkirakenteessa niin, että sinne on esteettömät yhteydet, myös joukkoliikenteellä. Nykyisten leikkipuistopalvelujen ja rakennusten sekä leikkitoimintojen järjestelyjen tulee olla lähtökohtaisesti esteetöntä käyttöä palvelevia. Rakennusviraston kartoittajat kartoittivat kesän 2007 aikana leikkipuisto Munkin. Seuraavassa on kartoittajien yhteenveto.

Leikkipuisto Munkki soveltuu hyvin esteettömäksi leikkipuistoksi, sillä alue on laaja ja tasainen ja leikkivälineet on sijoiteltu omiin pieniin kokonaisuuksiinsa. Leikkipuisto on osa Munkinpuistoa eikä aluetta ole aidattu yhtenäisesti. Alue rajautuu kuitenkin selkeästi viereiseen päiväkoti Ruusuun ja sen leikkialueeseen sekä leikkipuistoa ympäröiviin kulkuväyliin ja kasvillisuuteen. Munkissa on ollut 80–90-luvulla esteettömiä leikkivälineitä, mutta ne on poistettu huonon kunnon takia ja tilalla on nyt vain perusleikkivälineitä. Rakennukseen ei ole esteetöntä sisäänkäyntiä eikä sisällä ole esteetöntä wc:tä. Lähimmät yleiset autopaikat ovat heti leikkipuistorakennuksen takana sijaitsevan kääntöpaikan yhteydessä. Myös päiväkodin yhteydessä on muutama autopaikka.

Hyviä puolia:

· alueella on paljon pieniä sektoreita, joihin erityyppiset leikkivälineet on sijoitettu

· isojen ja pienten lasten leikkivälineet on osaksi eroteltu omille alueilleen

· pienten lasten turvakaarelliset keinut sopivat myös vammaiselle lapselle, jonka on vaikea hallita kehoaan

· lähes jokaisen pienen leikkialueen yhteydessä on penkki

· alueella on paljon kasvillisuutta ja siitä muodostuvia varjoalueita

· kahluualtaan reuna on merkitty kontrastimateriaaliraidalla

· rakennuksen edustalla olevalle "sisäpihalle" pääsee myös luiskaa pitkin ja luiskassa on käsijohteet

Huonoja puolia:

· kahden leikkikatoksen lattia on korotettu, eikä niihin pääse pyörätuolilla

· lähes kaikki leikkivälineet on sijoitettu turvasoralle tai hiekalle, joka on liian pehmeä alusta esim. pyörätuolilla liikkuvalle

· hiekkalaatikon reunat eivät erotu kulkupinnasta ja aiheuttavat kompastumisvaaran

· hiekkapöydät on sijoitettu hiekkalaatikoiden keskelle

· penkeissä ei ole käsinojia

· kahluualtaan lähellä olevissa penkeissä ei ole selkänojia

· kahluualtaan luona olevat penkit eivät ole varjossa

· kahluualtaalle on portaat

· kahluualtaan pohja on pyöreä

· rakennukseen ei ole esteetöntä sisäänkäyntiä

· rakennuksessa ei ole esteetöntä wc:tä

Parannusehdotuksia:

· rakennukseen rakennetaan esteetön sisäänkäynti

· rakennukseen rakennetaan esteetön wc

· (valettu) turva-alusta leikkivälineiden alustaksi

· eri korkuisia penkkejä

· osaan penkeistä lisätään käsinojat (myös keskikäsinojia) ja selkänojat

· pöytiin pidennetty pöytälevy, jolloin niiden ääreen pääsee myös pyörätuolilla

· kahluualtaan läheisyydessä sijaitsevista penkeistä osa sijoitetaan varjoon

· esteettömiä leikkivälineitä esim. hiekkalaatikon reunaan asennettava hiekkapöytä, mahalauta, heilurikeinu (makuukeinu)

4 nykytilanteen Esteettömyys MUNKKIVUORESSA

Kuva 19. Munkkivuoren kartoitetut reitit ja alueet. Erikoistason reitit on esitetty sinisellä ja perustason reitit vihreällä.

Kuva 20. Ote Helsingin estetietokantaan tallennetuista esteistä Munkkivuoressa. Kuvasta puuttuvat yli 5 cm korkeat suojatien reunatuet ja syksyn 2007 aikana korjatut kohteet.

4.1 Munkkivuoren kadut ja puistoraitit

Munkkivuoren alueen kaupunkirakenne perustuu aluetta kehänä kiertävään Ulvilantiehen ja siihen liittyviin tonttikatulenkkeihin, Teljäntie ja Porintie. Alueen ytimen muodostaa ostoskeskuksen kortteli, jonka etelälaidalta alueen keskelle johtaa Raumantie. Alueen sisäiset kevyen liikenteen yhteydet muodostuvat puistoalueiden läpi johtavista reiteistä.

Kevyen liikenteen väylät Munkkivuoren alueen puistoissa ovat pääosin sorapintaisia. Väylät ovat hyväkuntoisia ja tasaisia. Merkittävin esteettömyyden kehittämistarve on valaistuksen parantaminen.

Kuva 21. Ulvilantien suojatiejärjestelyt keskisaarekkeineen ja madallettuine reunatukineen ovat esteettömyydeltään tyydyttäviä.

4.2 Munkkivuoren ostoskeskuksen alue

Munkkivuori on yksi Helsingin paikalliskeskuksista. Ostoskeskuksen alue on tärkeä laajempaakin aluetta palveleva palvelujen keskittymä. Ostoskeskuksen alueelle ollaan laatimassa asemakaavan muutosta, jolla mahdollistetaan alueen kehittäminen ja merkittävä kaupallisen rakennuspinta-alan lisääminen. Samalla myös keskuksen ulkoalueita järjestellään uudelleen.

Rakennusviraston kartoittajat kartoittivat kesän 2007 aikana kauppakeskuksen, jonka esteettömyyden analyysi on raportin liitteenä 1. Merkittävin ulkoalueisiin liittyvä kehittämistarve on ostoskeskuksen eteläpuolisella pysäköintialueella. Sen eteläreunalla ovat bussipysäkit, joille joudutaan ostoskeskuksen suunnasta tultaessa joko puikkelehtimaan pysäköityjen autojen välistä tai kiertämään pitkä matka pysäköintialueen itä- tai länsipäiden suojateiden kautta.

Huopalahdentien alikululle ostoskeskuksen kohdalla on laadittu rakennussuunnitelmat. Alikulku tulee parantamaan kevyen liikenteen turvallisuutta.

Kuva 22. Munkkivuoren alueen sisäiset kevyen liikenteen yhteydet muodostuvat puistoalueiden läpi johtavista reiteistä.

Kuva 23. Leikkipuisto Ulvila.

5 munkkiniemen kehittämistoimenpiteet

5.1 Toimenpiteiden priorisointi

Esteettömyyden toteuttamisessa on tärkeää luoda kokonaisia esteettömiä reittejä. Yhdestäkin kohdasta katkeava esteettömyys voi estää joiltakin käyttäjiltä liikkumisen tai toimimisen kokonaan.

Esteettömyyden parannustoimenpiteiden toteuttamisessa priorisoidaan erikoistason ympäristöjä. Erikoistason alueita ovat Professorintie ja Laajalahdentie Professorintieltä Munkkiniemen puistotielle sekä esteettömäksi kehitettävä leikkipuisto Munkki. Muista toimenpiteistä kiireellisin on Munkkiniemen puistotien kehittäminen. Kiireellisiksi tunnistettujen hankkeiden suunnittelu ja rakentaminen tulee toteuttaa lähivuosina. Toimenpidekartalla esitetyt ylläpidon toimenpiteet ovat kaikki kiireellisiä, koska niihin liittyvät ongelmat saattavat aiheuttaa selvän vaaratilanteen, esimerkiksi kompastumis-, törmäämis- tai putoamisvaaran tai muodostaa merkittävän esteen joidenkin käyttäjien omaehtoiselle liikkumiselle tai toimimiselle.

Toimenpiteet on rakentamisen tarkoituksenmukaisuuden ja kannattavuuden kannalta mielekästä kytkeä muihin rakennus- ja korjauskohteiden toteutussuunnitelmiin ja toteutusohjelmiin. Munkkiniemen alueella tärkein tällainen hanke on Munkkiniemen puistotien parantaminen. Koska nämä parannushankkeet eivät kuitenkaan merkittävässä määrin käsitä tärkeimpiä jalankulkuympäristöjä tai reittejä, tulisi esteettömyyden parannustoimenpiteille varata omaa erillistä rahoitusta.

Kaupunki on laatinut esteettömistä suojatiejärjestelyistä tyyppipiirustukset, joiden mukaisesti suojateiden reunatukien järjestelyt voidaan parantaa. Kun kohteessa ei ole muuta kunnossapidon tarvetta, voidaan parantaminen tehdä erillisesti tilattavana ylläpidon tehtävänä. Kiireellisinä uudistamiskohteina pidetään suojateitä, joissa on 5 cm tai sitä korkeampia reunatukia.

Kuva 24. 5 cm tai sitä korkeammat suojateiden reunatuet Munkkiniemessä. Ote kaupungin estetietokannasta.

Ylläpidon toimenpiteet ovat useimmiten yksinkertaisia ja niiden toteuttaminen aloitetaan välittömästi osana tavanomaista ylläpitoa. Toimenpiteitä toteutettaessa tulisi kuitenkin aina arvioida olisiko samassa yhteydessä mahdollista myös parantaa esteettömyyttä. Tällaisesta toimenpiteestä esimerkkeinä voidaan mainita suojatien reunatuen tai käsijohteen mallin muuttaminen uusimisen yhteydessä. Toimenpiteiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee aina pyrkiä rakennusviraston tyyppipiirustusten 2007 tai Suraku-projektissa laadittujen ohjeiden mukaisiin ratkaisuihin. Tyyppipiirustukset ja ohjekortit löytyvät Helsinki kaikille -projektin sivulta www.hel.fi/helsinkikaikille.

5.2 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimenpiteet

Saunalahdentien raitiolinjan pysäkin siirtäminen tilavampaan kohtaan Kasinonpuiston kohdalle tutkitaan, Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 1, raportin kuva 17.

Munkkiniemen puistotielle on laadittu liikennesuunnitelma 30.11.2006. Suunnitelmassa on esitetty useita puistotien ylittämistä helpottavia toimenpiteitä: hidasteina toimivat suojateiden korotukset Solnantien ja Kadetintien kohdilla, kaikkien suojateiden lyhentäminen rakentamalla levennykset suojateiden kohdille, eteläisen puistokäytävän leventäminen, korotettujen bussipysäkkien ja pyöräteiden rakentaminen kadun itäpäähän sekä Huopalahdentien risteyksessä puistotien ylittävän suojatien pohjoisemman keskisaarekkeen leventäminen.

Liikennesuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi on tarpeen tutkia ja tehdä vielä joitakin muita toimenpiteitä. Uuden suojatien sijoittaminen Munkkiniemen puistotien raitiolinjan läntisen pysäkin itäpäähän tutkitaan; paivittäistavarakaupan oven sijainti tekee tästä kohdasta paljon käytetyn ylityskohdan. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 5, raportin kuva 25. Pysäkki on myös erittäin suosittu polkupyörästä ratikkaan vaihtamisessa. Polkupyörille tulisi rakentaa oma pysäköintialueensa laituria rajaavan kaiteen viereen. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 5, raportin kuva 26. Esitettyjen toimenpiteiden rakennussuunnitelmien laatiminen HKR:n tyyppipiirustusten 2007 mukaisesti varmistaa esteettömyyden toteutumisen myös yksityiskohtien osalta. Liikennesuunnitelma on raportin liitteenä 2.

Kuva 25. Uuden suojatien sijoittaminen Munkkiniemen puistotien raitiolinjan läntisen pysäkin itäpäähän on tarpeen tutkia, koska päivittäistavarakaupan sisäänkäynti tekee ylityskohdasta suositun. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 5.

Kuva 26. Munkkiniemen puistotien läntinen pysäkki on pyöräilijöiden suosima ratikkaan nousupaikka. Kivetty alue pyörätelineineen selkeyttäisi ympäristöä. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 5.

Kuva 27. Laajalahden aukiolla Munkkiniemen puistotien keskelle johtavien suojateiden parantaminen toteutetaan HKR:n tyyppipiirustusten 2007 erikoistason ratkaisujen mukaisesti. Erityisesti laajat reunatuettomat pyörätien jatkeet tekevät heikkonäköisille ja sokeille oman sijaintinsa määrittelyn vaikeaksi. Valkoinen kiveys parantaisi keskisaarekkeen havaittavuutta, Luiskatut reunatuet ovat sovitettavissa nykyisiin reunatukien korkeuksiin. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 5.

Huopalahdentien ylikulkusilta ei palvele esteettömänä kadunylityksenä. Nykyisen ylikulkusillan kohdalle tulisi tarkastella esteetöntä ali- tai ylikulkuratkaisua. Esteetön järjestely vaatii asemakaavallisia tarkasteluja.

5.3 Sosiaaliviraston toimenpiteet

Leikkipuisto Munkkia kehitetään alueen esteettömänä leikkipuistona. Raportin kohdassa 3.6 on kuvattu leikkipuiston esteettömyyden nykytilanne ja alustava lista kehittämistoimenpiteistä. Toimenpiteitä tarkennetaan ja täydennetään leikkipuiston perusparannuksen suunnitelman laatimisen yhteydessä. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 2, raportin kuva 18.

5.4 Yksityisten kiinteistöjen toimenpiteet

Postin, osoitteessa Laajalahdentie 20, sisäänkäynnin luiskajärjestelyitä parannetaan. Nykyinen sisäänkäynnin ritilätaso nostetaan kiviportaan tasalle, luiska siirretään ritilätasanteen ulkolaitaan, seinän puolelle lisätään käsijohteet ja luiskaan 5 cm korkeat suojareunat. Luiskan alapään sovitusluiska vaihdetaan loivemmaksi.

Kuva 28. Postin edustan luiskajärjestely on pienin toimenpitein parannettavissa toimivaksi. Pienessä kuvassa näkyy nykyinen järjestely. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 4.

Munkkiniemen kirkon edustan liian jyrkkä luiska suunnitellaan ja rakennetaan loivemmaksi Suraku ohjekortin 3 Tasoerot mukaisesti. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 7, raportin kuva 29.

Kuva 29. Munkkiniemen kirkon edustan luiskaa pystyvät omatoimisesti käyttämään vain ne, joilla on erittäin hyvät käsivoimat. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 7.

Kuva 30. Huopalahdentie ylikulkusillalle johtava puistokäytävä on pahasti painunut. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 9.

5.5 Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimenpiteet

Turunväylän alikulun Munkinpuiston kohdalla valaistusta parannetaan. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 3.

Ylläpidon toimenpiteet

Munkkiniemen toimenpidekartalla on näytetty merkittävimmät ylläpidon toimenpiteet. Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat suojateiden ja pyöräteiden ajoradan ylitysten kohdille luiskattujen reunatukien vaihtamiset ja lisäämiset. Tärkeimmät parannettavat suojatiet ovat Professorintien suojatiet, Lokkalantien ja Perustien ylittävät suojatiet Laajalahdentiellä sekä kirkon kohdan suojatie Munkinpolulla. Kohteet on esitetty Munkkiniemen toimenpidekartalla, kohta 8. Parantaminen tehdään HKR:n tyyppipiirustusten 2007 erikoistason ratkaisujen mukaisesti.

Huopalahdentien suojatieylityksien keskisaarekkeisiin tulee lisätä reunatuet. Kohteet on esitetty Munkkiniemen toimenpidekartalla, kohta 10. Parantaminen tehdään HKR:n tyyppipiirustusten 2007 perustason ratkaisujen mukaisesti.

Huopalahdentie 3:n kohdalla tulee nostaa jalkakäytävä korotetun suojatien tasalle. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 11.

Huopalahdentien ylikulun jatkona oleva pahasti painunut puistokäytävä korjataan, Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 9, raportin kuva 30. Muut alueen jalankulun väylien epätasaisuudet ovat pienialaisia tai ne eivät vaadi kiireellistä uudelleen päällystämistä. Nämä kohteet on tallennettu kaupungin esteettömyystietokantaan.

Munkkiniemen puistotien raitiolinjan pysäkkien pohjoisten laiturien päiden kynnyksiin tulee tehdä luiskaukset. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 12, raportin kuva 31.

Kuva 31. Munkkiniemen puistotien raitiolinjan pysäkkien laiturien päihin tulee tehdä luiskaukset. Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 12.

Ylläpidon kehittäminen

Huopalahdentie ja Ramsaynranta kuuluvat ylläpitoluokkaan I, pääkadut. Ylläpitoluokkaan II, kokooja- ja joukkoliikennekadut, kuuluvat seuraavat kartoitetun alueen katuosat Munkkiniemessä:

· Munkkiniemen puistotie

· Laajalahdentie

· Professorintie

· Saunalahdentie

· Hollantilaisentie Laajalahdentien ja Saunalahdentien välillä

· Munkkiniemenranta

· Tiilimäki

· Ritokalliontie

Nämä kadut kattavat tärkeimmät ajoneuvoliikenteen yhteydet alueella. Lokkalantiellä on vanhainkoti Munksnäshemmet, joka sijaitsee jyrkällä ja paikoin erittäin sivukaltevalla katuosuudella, sekä Munkkiniemen ruotsinkielinen ala-aste. Lokkalantie tulee nostaa talvihoidon osalta II luokkaan.

Esteettömyyden kannalta keskeisistä puistoissa sijaitsevista väylistä, B hoitoluokkaan kuuluvat seuraavat väylät:

· yhteys Huopalahdentien ylikäytävältä Laajalahdentielle

· osa yhteydestä Munkinpuistosta Turunväylän eteläreunalle, Ritokalliontielle

· yhteys Munkkiniemenrannan länsipäästä Ritokalliontielle

Nämä väylät kattavat keskeisimmät yhteydet puistoalueilla.

Kuva 32. Lokkalantietä ehdotetaan nostettavaksi talvihoidon II luokkaan.

6 MUNKKIVUOREN KEHITTÄMISTOIMENPITEET

6.1 Toimenpiteiden priorisointi

Kaikkiaan muista hankkeista erillisiä esteettömyyden parannustarpeita on Munkkivuoressa vähän. Ylläpidon toimenpiteistä kiireelliset on luokiteltu kaupungin estetietokantaan. Kiireellisesti korjattavat puutteet saattavat aiheuttaa selvän vaaratilanteen, esimerkiksi kompastumis-, törmäämis- tai putoamisvaaran tai muodostaa merkittävän esteen joidenkin käyttäjien omaehtoiselle liikkumiselle tai toimimiselle.

Kaupunki on laatinut esteettömistä suojatiejärjestelyistä tyyppipiirustukset, joiden mukaisesti suojateiden reunatukien järjestelyt voidaan parantaa erillisesti tilattavina ylläpidon tehtävinä. Kiireellisinä uudistamiskohteina pidetään suojateitä, joissa on 5 cm tai sitä korkeampia reunatukia. Korkeiden suojateiden reunatukien sijainnit on esitetty kartalla kuvassa 33.

Kuva 33. 5 cm tai sitä korkeammat suojateiden reunatuet Munkkivuoressa. Ote kaupungin estetietokannasta.

Kuva 34. Esteettömyyden kehittämistoimenpiteet Munkkivuoressa.

6.2 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimenpiteet

Munkkivuoren ostoskeskuksen eteläpuolen pysäköintialueen halki tutkitaan suojatieyhteyden toteuttamista ostoskeskukselta bussipysäkille. Järjestely toteutetaan rakennusviraston tyyppipiirustusten 2007 erikoistason ratkaisujen mukaisesti.

Kuva 35. Munkkivuoren ostoskeskuksesta pysäköintialueen toisella puolella olevalla bussipysäkille tutkitaan suojatien rakentamista. Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 5.

Kuva 36. Munkkivuoren kirkon portaaseen lisätään käsijohde portaan ja luiskan väliin. Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 2. Puistoväylän päällystäminen kivituhkalla on rakennusviraston ylläpitotoimenpide. Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 7.

6.3 Yksityisten kiinteistöjen toimenpiteet

Munkkivuoren ostoskeskukseen ollaan suunnittelemassa laajennusta ja nykyisen alueen kehittämistä. Suunnitelmiin liittyen huolehditaan, että lopputulos täyttää esteettömyyden erikoistason ympäristön vaatimukset. Nykytilanteen esteettömyys ja kehittämistoimenpiteet on esitetty raportin liitteessä 1. Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 3.

Munkkivuoren kirkon piha-alueella toteutetaan esteettömän reitin opastus ja reitiltä leikataan kulkuväylää kaventava kasvillisuus. Raumantielle johtavan portaan rikkoutuneet askelmat korjataan ja myös portaan toiselle laidalle asennetaan käsijohde. Naantalintielle johtavaan portaaseen asennetaan käsijohde portaan ja luiskan väliin. Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 2, kuva 36.

6.4 Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimenpiteet

Ulvilanpuistosta Porintielle nousevaan jyrkkään puistopolkuosuuteen sekä Raumantieltä puistoon nousevaan osuuteen asennetaan käsijohteet luiskan toiselle reunalle 70 cm ja 90 cm korkeudelle. Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 1, raportin kuva 37.

Huopalahdentien alikulun rakennuttamisesta vastaa rakennusviraston katu- ja puisto-osasto.

Ylläpidon toimenpiteet

Munkkivuoren alueella on melko vähän ylläpidon esteettömyyskorjaustarpeita. Kiireellisin on päiväkodin kohdan suojatien reunatukien vaihtaminen rakennusviraston tyyppipiirustusten 2007 mukaisiksi Raumantiellä. Reunatukien vaihtamisen yhteydessä tulee tarkistaa, että jalkakäytävän kallistus reunatuen vieressä on riittävän loiva. Toimenpidekartan kohta 6, raportin kuva 38.

Naantalintieltä kirkolle johtavan väylän sorapäällyste vaihdetaan kivituhkaiseksi. Toimenpidekartan kohta 7, raportin kuva 36. Esteettömiksi parannettavilla reiteillä tarkistetaan penkkien istuinkorkeudet. Muut ylläpidon toimenpiteet on tallennettu kaupungin estetietokantaan.

Kuva 37. Ulvilanpuistosta Porintielle nousevaan jyrkkään raittiosuuteen asennetaan käsijohteet toiselle puolelle, 70 cm ja 90 cm korkeudelle. Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 1.

Kuva 38. Päiväkodin kohdalla Raumantiellä tulee suojatien kohtaan asentaa rakennusviraston tyyppipiirustusten 2007 mukaiset reunatuet. Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 6.

Ylläpidon kehittäminen

Huopalahdentie kuuluu ylläpitoluokkaan I, pääkadut. Ylläpitoluokkaan II, kokooja- ja joukkoliikennekadut, kuuluvat seuraavat kartoitetun alueen katuosat Munkkivuoressa:

· Ulvilantie

· Naantalintie

· Raumantien alkuosa

· Taiteentekijäntie

Esteettömyyden kannalta keskeisistä puistoissa sijaitsevista väylistä, B hoitoluokkaan kuuluvat pääyhteydet Ulvilanpuistossa ja asuinkortteleiden välisillä puistoalueilla.

Nämä kadut ja puistoväylät kattavat tärkeimmät yhteydet alueella eikä talvihoitoluokkia ole esteettömyyden näkökulmasta tarpeen tarkistaa.

Kuva 39. Ote katujen ylläpitoluokituskartasta.

7 jatkotoimenpiteet

Myös muiden kaupungin hallintokuntien pitää käynnistää omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit. Tuloksekkainta tämä työ olisi samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa. Kokonaisuuden kannalta olisikin perusteltua, että muiden hallintokuntien esteettömyystyö alkaisi niiltä alueilta, joille rakennusvirasto on laatinut alueellisen esteettömyyssuunnitelman. Yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulee kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa. Kaupungin tulee myös auttaa heitä esteettömyyden parantamistyön alkuun esimerkiksi tarjoamalla suunnitteluapua.

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005 - 2010 on määritelty esteettömyyden tarpeen mukaisesti seuraavat kaupunginosat, joille tulisi laatia esteettömyyssuunnitelma.

8 KUSTANNUSARVIOT

Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa on esitetty toimenpiteet jaoteltuina ylläpidon toimenpiteisiin ja parannustoimenpiteisiin, jotka vaativat erillistä investointirahoitusta. Osa raportissa esitetyistä toimenpiteistä sijoittuu kiinteistöjen alueelle ja toteutettaviksi. Koska osan ongelmista ratkaiseminen vaatii sekä tarkempia tarkasteluja että yksityiskohtaista rakennussuunnittelua, ei niille ole ollut perusteltua esittää kustannusarviota. Myöskään sellaisille toimenpiteille, jotka toteutetaan osana normaalia ylläpitotyötä, ei ole esitetty kustannuksia. Tällaisia hankkeita ovat mm. jalkakäytävien päällystystyöt. Ylläpidon toimenpiteistä on esitetty ne, jotka toteutetaan erillisinä toimenpiteinä, ja joille näin ollen on tarve määritellä erillinen hinta.

Munkkivuoren ja Munkkiniemen alueella toteutettava toimenpide, joka ei vaadi toteutusratkaisun lisäselvittämistä:

Käsijohdetta 120 m (Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 1): à 150 €/m 18.000 €

Erilliset ylläpidon toimenpiteet

Vaihdettavat suojateiden reunatukilinjat, 28 kpl (Munkkiniemen toimenpidekartan kohta 8, Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 6) à 1 500 € 42.000 €

Sorapäällysteen vaihtaminen kivituhkaksi (Munkkivuoren toimenpidekartan kohta 7) 1.000 €

HELSINGIN KAUPUNKI	KUVAILULEHTI
RAKENNUSVIRASTO
PL 1500
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Tekijä(t)
Sito Oy
Julkaisun yhdyshenkilö rakennusvirastossa
Projektinjohtaja Pirjo Tujula
Nimeke		Mistä julkaisua saa (henkilö ja huone)
Munkkiniemen ja Munkkivuoren esteettömyyssuunnitelma		Helsingin kaupungin rakennusvirasto
		Pirjo Tujula

Sarjan nimeke


Sarjanumero		Julkaisuaika

Sivuja		Liitteitä
		2
ISBN		ISSN

Kieli koko teos
Suomi
Tiivistelmä
Munkkiniemen ja Munkkivuoren esteettömyyssuunnitelman tavoitteena on ohjata ja koordinoida kaupungin esteettömyyteen tähtääviä käytännön toimenpiteitä alueella. Alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatiminen perustuu kaupunginhallituksen hyväksymään kaupungin esteettömyysstrategiaan ja esteettömyyssuunnitelmaan, jolla ohjataan esteettömyyden toteutusta koko kaupungin tasolla. Aiemmin syntynyt Suraku-ohjeisto on luonut pohjan kaupungin esteettömyyden toteutustyölle. Vuonna 2007 valmistuneet rakennusviraston tyyppipiirustukset ovat täsmentäneet Suraku-projektissa määriteltyjä käyttäjävaatimuksia suunnitelmaratkaisuiksi. Alueellisen esteettömyyssuunnitelman tarkoituksena on toteutustyön priorisointi ja kohdentaminen niin, että se edistää mahdollisimman tehokkaasti esteettömyyttä ko. alueella ja auttaa hallintokuntia niiden omassa esteettömyystyössä. Esteettömyyssuunnitelmassa on esitetty tarvepohjaisen priorisoinnin mukaan alueet ja reitit, joilla noudatetaan esteettömyyden erikoistason vaatimuksia sekä hyvää perustasoa edellyttävät reitit, joilla on tärkeä turvata esteetön kulku kaikille käyttäjäryhmille. Kaikkia alueen katuja ja puistoja ei voi saada täysin esteettömiksi, mutta perustason esteettömyysvaatimukset koskevat yleisesti kaikkia alueita. Rinnan tämän suunnitelman kanssa rakennusvirasto on kartoittanut alueen esteet, jotka on viety kaupungin paikkatietokantaan. Esteettömyyssuunnitelman laatimisen yhteydessä on oltu yhteydessä Helsingin vanhus- ja vammaisneuvostoihin. Alueella tehtiin asukkaiden ja kaupungin virkamiesten yhteinen esteettömyyskierros 13.6.2007, jolloin arvioitin alueen keskeisimpien osien esteettömyyttä.
Avainsanat
Liikkumis- ja toimimisesteettömyys, esteettömyys, esteetön ympäristö
Esteettömyyssuunnitelma, alueellinen esteettömyyssuunnitelma, toteutussuunnitelma ja toteutusohjelma
Helsinki kaikille, Munkkiniemi, Munkkivuori
UDK