KUNNAN ASUKKAAN ALOITTEET VUODELTA 2010

Khs 2010-97, 2010-308, 2010-580, 2010-766, 2010-1021, 2010-1253, 2010-1590, 2010-1617, 2010-2277, 2008-2051

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä luettelon kunnan asukkaan tekemistä aloitteista vuodelta 2010 tiedoksi.

Lisätiedot:
Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin 310 36567
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
Waronen Eero, viestintäpäällikkö, puhelin 310 36073

LIITTEET	Liite 1	Aloite 1
	Liite 2	Aloite 2
	Liite 3	Aloite 3
	Liite 4	Aloite 4
	Liite 5	Aloite 4, talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto
	Liite 6	Aloite 5
	Liite 7	Aloite 6
	Liite 8	Aloite 7
	Liite 9	Aloite 8
	Liite 10	Aloite 9
	Liite 11	Aloite 10
	Liite 12	Kunnan asukkaan aloitteet vuodelta 2010 - päätöshistoria

KHS Khs toteaa, että kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Kvston työjärjestyksen 25 §:n mukaan Khn tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Khn on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita.

Jäljempänä esitetään tiivistelmä vuoden 2010 aikana tehdyistä aloitteista, hankituista lausunnoista ja muista toimenpiteistä. Aloitteet kokonaisuudessaan ovat asian liitteinä.

ALOITE 1

xxxxx xxxxxxxxxx ja xxxxx xxxxx–xxxxxxx aloite Vuosaaren kartanon

vuokraamisesta maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskukseksi

Khs 2008-2051

xxxxx xxxxxxxx ja xxxxx xxxxx–xxxxxx esittävät (29.9.2008), että Vuosaaren kartano vuokrattaisiin maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskukseksi. Perusteeksi he viittaavat mm. siihen, että Vuosaaressa asuu paljon maahanmuuttajia, ja olisi suotavaa, että maahanmuuttajien kulttuuripalvelut sijaitsisivat heidän omalla asuinalueellaan. Varsinkin maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen liikkuminen kodin ulkopuolella on rajallista.

Esityksen tekijät toteavat, että olisi korkein aika miettiä kauniin kartanomiljöön säilyttämistä, entisöintiä ja yhteistä käyttöä. Osa kartanon rakennuksista pitäisi kunnostaa houkuttelemaan maahanmuuttajanaisia ja -tyttöjä kehittämään omaa kulttuuriaan ja luomaan uutta. He tarvitsevat kuitenkin opastusta, ja varsinkin maahanmuuttajanaiset tarvitsevat rauhallisia työtiloja. Matalan kynnyksen kulttuuritaloa tarvitaan.

Maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskus sopisi mielekkäästi talossa jo toimivan Villa Familiaris -päiväkodin yhteyteen, lasten ja naisten kulttuuritoiminta tukisi toisiaan. Kartanon rakennusten käyttö kannattaa muutenkin suunnitella palvelemaan erilaisia, toisiinsa lomittuvia toimintoja.

Hankkeelle on alustavasti luvattu yksityistä tukea, mutta kaupungin ja valtion rahoitus hankkeelle on välttämätön. Vuosaaressa on jo Taiteilijatalo ja Vuotalo. Niiden rinnalle sopii hyvin esimerkiksi Canth-talo tai Kantti-talo Minna Canthin kunniaksi.

Sosiaalilautakunta toteaa (9.9.2010) mm., että kartanon päärakennuksen tilat ovat päivähoitotoiminnalle epäkäytännölliset, ja ratkaisuja toiminnan siirtämiseksi muualle on etsitty. Pehtorin talon remontoidussa päädyssä toimiva leikkipuisto Omenamäki toimii asukkaiden kohtaamispaikkana. Sosiaalilautakunta toteaa edelleen, että yli hallintokuntarajojen tapahtuva yhteistyö mm. kulttuuripalveluja tuottavien tahojen kanssa on osa maahanmuuttajien kotouttamistoimintaa. Sosiaalivirasto olisi valmis toiminnalliseen yhteistyöhön aloitteessa tarkoitetun maahanmuuttajanaisten kulttuurikeskuksen kanssa.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (21.9.2010) mm., että Helsingissä toimii jo tällä hetkellä kulttuurikeskuksen toimipaikkojen lisäksi useita toimijoita ja järjestöjä, jotka keskittyvät erityisesti naisiin tai perheisiin. Nämä toimijat, mm. Kassandra ry, Monika-naisten voimavarakeskus ja Familia-klubi, saavat toimintaansa kaupungin varoja. Uuden keskuksen luomisen pitäisi perustua selvitykseen siitä, miten em. toimijat voisivat osallistua sen toimintaan. Olisi myös olennaisen tärkeää, että etnisten ja kulttuurivähemmistöjen edustajat, erityisesti naiset, olisivat mukana mahdollisen kulttuurikeskuksen suunnittelussa alusta alkaen.

Kulttuurikeskus kannattaa ehdotetun keskuksen vaatimien toimenpiteiden selvittämistä usean hallintokunnan ja edellä mainittujen yhteisöiden yhteistyönä. Lautakunta toteaa vielä, että ylihallintokuntainen yhteistyö on maahanmuuttajien kotouttamistoiminnassa ensisijaista.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 2.11.2010 lähettää aloitteentekijöille kirjeen, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Maahanmuuttajanaisten kulttuuritoiminnan, ja sitä kautta heidän kotoutumisensa tukeminen, on erittäin tärkeä. Kaupunki tukeekin maahanmuuttajien kotoutumista monin eri tavoin. Yhtenä esimerkkinä mainitsen vuoden 2011 talousarvioon sisältyvän 2 miljoonan euron määrärahan maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseksi. Kaupungin ohella Helsingissä on useita tahoja, jotka keskittyvät toiminnassaan erityisesti maahanmuuttajataustaisiin naisiin ja perheisiin. Nämä toimijat, kuten Kassandra ry, Monika-naisten voimavarakeskus ja Familia-klubi, saavat toimintaansa kaupungin ja muun yhteiskunnan varoja. Muista toiminnoista voidaan mainita kulttuurikeskuksen toimipisteet, ja keskeisesti Caisan toiminta.

Helsingin tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille palvelut osana yleisiä, kaikille tarkoitettuja palveluja ns. valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti. Samalla kaupunki pyrkii ottamaan huomioon maahanmuuttajataustaisten henkilöiden erityiset tarpeet, ja suunnittelemaan palvelunsa niin, että ne vastaisivat näihin tarpeisiin. Kaupungin talousarviossa vuodelle 2011 on kuitenkin jouduttu karsimaan monista toiminnoista, ja erityisesti investointikohteista. Tätä taustaa vasten on vaikea nähdä, että kaupunki voisi lähivuosina ohjata merkittävässä määrin lisäresursseja esityksessänne mainitun kulttuurikeskuksen perustamiseen tai ottaa hankkeessa muutakaan keskeistä roolia. Ratkaisu voi löytyä maahanmuuttajajärjestöjen yhteistyöstä ja mahdollisesta yksityisen sektorin tai muusta rahoituksesta.

Khs pitää edellä olevaa riittävänä selvityksenä asiassa.

(Sj / Leena Mickwitz)

ALOITE 2

xxxxx xxxxxxx aloite yhdistysparlamentin perustamiseksi

Khs 2010-97

xxxxx xxxxxxx esittää aloitteessaan (22.1.2010) seuraavaa:

”Ehdotan Helsinkiin kaikkien "sen tuhansien" yhdistysten koordinoimiseksi niin asukas-, kulttuuri-, urheilu- kuin muillakin toimialoilla yhteiselimen perustamista Yhdistysparlamenttia, joka kokoontuisi neljännesvuosittain.

Yhdistysparlamentti lisäisi paitsi yhdistysten myös kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja koordinointia. Nyt kaikki yhdistykset kääntyvät yritysten puoleen mm. tukiasioissa, jolloin yhteiskontaktointi helpottuisi yhdistysparlamentin ollessa yhteiselin. Se antaisi lausuntoja, tekisi yhteisaloitteita ja olisi foorumina kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Parlamentissa soisin käsiteltävän järjestöjen yhteistyö- tai fuusiomahdollisuuksia uusien asuinalueiden muodostuessa ja yhdistysten yhteisiä hankintoja tai tilojen ja laitteiden vuokrauksia.

En malta olla toteamatta, että perussuomalaisilla yhdistyksillä on ollut vuoden alusta tällainen Foorumi helsinkiläisten yhdistysten yhteistyön parantamiseksi.

Toivomme, että tätä voisi harkita pikimmiten jo eri muotoisten syntyvien rahallisten säästöjen vuoksi ja inhimillisten voimavarojen säästyessä ja oikein kohdistuessa.”

Kaupunginjohtaja päätti 24.3.2011 lähettää aloitteen tekijälle kirjeen, jossa kaupunki toteaa seuraavaa:

Kaupungin strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy kokonaisuus Demokratia ja vaikuttaminen, jonka mukaan kaupunki toimii kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi kokoamalla toimenpiteet kansanvaltahankkeeksi.

Toimenpiteet:

- luodaan mahdollisuuksia suoran demokratian, kuten kansanäänestysten toteuttamiseksi

- kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden toimintaedellytyksiä parannetaan

- selvitetään edelleen päätösvallan delegoimista alaspäin, osallistavan demokratian hyviä käytäntöjä pyrkimyksenä toteuttaa kokeiluja jo tämän valtuustokauden aikana

- kehitetään sähköisen kuulemisen ja vaikuttamisen verkkopalveluja ja uusinta teknologiaa, jotka mahdollistavat tiedon ja vuorovaikutuksen lisäksi kaupunkilaisten osallistumisen kaupungin kehittämiseen

- parannetaan edustuksellisen demokratian toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia paneutua asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon

- edistetään ja tuetaan nuorten omaehtoisia hankkeita

- järjestetään asukkaiden kuulemiseksi keskeisissä palveluissa alueellisia palvelupaneeleja eri alueilla keskushallinnon, eri virastojen ja luottamushenkilöiden yhteistyönä

Tällä hetkellä useita strategiaohjelmassa esitettyjä demokratian ja vaikuttamisen toimenpiteitä edistetään eri hallintokuntien normaalissa toiminnassa. Lisäksi pysyviä yhteisiä vuorovaikutusrakenteita ovat mm. vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja vapaaehtoistyön neuvottelukunta. Erityisesti vapaaehtoistyön neuvottelukunnan tehtävänä on edistää Helsingin kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa, tukea kaupungin virallista organisaatiota täydentävää vapaaehtoistyötä ja edistää Helsingin kaupungin alueella toimivien vapaaehtoisyhteisöjen toimintamahdollisuuksia.

Demokratian ja vaikuttamisen kehittämistä Helsingissä strategiaohjelman mukaisesti on käsitelty kaupunginhallituksen iltakoulussa 21.3.2011. Tarkoituksena on päättää tämän vuoden aikana kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja demokratian vahvistamisesta kokoamalla valmisteltavat toimenpiteet kansanvaltahankkeeksi. Kaupunginhallitus asetti 4.4.2011 luottamushenkilöistä Demokratia-ryhmän, joka ohjaa ja seuraa toimenpiteiden valmistelua. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten ja poliittisten puolueiden toimintaedellytysten parantamista.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Anja Vallittu )

ALOITE 3

xxxx xxxxxxxxxx aloite koulujen liharuokapäivästä

Khs 2010-308

xxxx xxxxxxxxxxx esittää mm. (18.2.2010), että kaupunginvaltuuston tehtyä 17.2.2010 päätöksen pakollisesta kasvisruokapäivästä on syytä suvaitsevaisuuden ja kasvatuksellisten syiden johdosta järjestää myös yksi päivä jolloin on tarjolla pelkkää lihaa ja kalaa. Toki normaalit salaatit ja perunat voi myös laittaa siihen tarjolle, nehän kuuluvat ravitsemustutkijoiden laatimaan kuvaa malliruokalautasesta. Tämä opettaisi ja kasvattaisi niitä nuoria, jotka syystä tai toisesta ryhtyvät syömään kasvisruokaa, ymmärtämään myös perinteistä suomalaista monipuolista ruokaa, monipuolisia pöydän antimia ja muita syöjiä. Samalla aloitteentekijä esittää, että kouluruokailun määrärahat sidotaan ruuan hintakehitykseen.

Opetuslautakunta toteaa pyydetyssä lausunnossaan mm. (25.5.2010), että Helsingin kaupunginvaltuuston päätös 17.2.2010 viikoittaisesta kasvisruokapäivän toteuttamisesta on opetusvirastoa sitova.

Helsingin kaupungin koulu- ja opiskelijaruokapalvelujen sisältö, määrä ja laatukriteerit ja suunnittelun periaatteet on kuvattu palvelukuvauksissa ja sopimuksissa.

Koulu- ja opiskelijaruokalistat, ateriat ja tuotevalikoimat suunnitellaan suomalaisten ikäryhmäkohtaisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Suunnittelun lähtökohtana on kouluruokailusuositus 2008. Suosituksessa todetaan, että kouluruoan ravintosisällön suunnittelun lähtökohtana ovat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suomalaiset ravitsemussuositukset.

Kouluruokailusuosituksessa todetaan, että kouluruoan on oltava tasapainoista, ravitsemussuositusten mukaista, maukasta ja houkuttelevaa ja kaiken perustana on oltava kaikkien ruokien terveydelliset periaatteet. Kouluateria kattaa noin kolmanneksen oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Ateriaan kuuluu pääruoka, salaatit, peruna, pasta tai riisi, leipä, leipärasva ja ruokajuoma. Lautasmallin mukaisesti kootun aterian eri aterianosien määrään vaikuttaa mm. ikä.

Pääraaka-aineista kouluruokailusuosituksessa todetaan, että kouluruoan tulee sisältää monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, runsaskuituista leipää, pehmeää kasvisrasvalevitettä, perunaa, pastaa tai riisiä, vähärasvaista lihaa, kalaa vähintään kerran viikossa, rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Kasvisruoassa liha, kala tai muna korvataan palkokasveilla tai niistä valmistetuilla tuotteilla. Edellä mainitut periaatteet ovat myös Helsingin kaupungin kouluruokailun suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta.

Suosituksessa painotetaan ravitsemuksellisesti täysipainoisia raaka-aineita ja niiden käyttöä ruokalistalla vaihtelevasti ja monipuolisesti. Suositus ottaa kantaa vain kalaruokien esiintymistiheyteen kouluruokalistalla. Helsingin kaupungin kouluruokalistalla kalapääruokia on vähimmäismäärän mukaisesti kerran viikossa.

Muita raaka-aineita käytetään ruokalistalla kouluruokailusuosituksen mukaisesti vaihtelevasti ja monipuolisesti ja erilaista lihaa on tarjolla tulevaisuudessakin vähintään kolme kertaa viikossa kasvisruokapäivän toteutuessa. Lisäksi tarjolla on ateriavaihtoehto.

Kasvisruokapäivien ruokalajien valintaan ja mieluisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvittaessa ruokalistan kasvisruokalajeja vaihdetaan toisiksi menekinseurannan mukaan.

Helsingin kaupunki on sitoutunut ilmastomuutoksen torjumiseen. Kasvisten käytön lisäämisellä voidaan vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin ja pienentää henkilökohtaista jalanjälkeä. Ympäristökasvatus ja ekologisesti kestävä toimintatapa ovat osa koulujen kasvatus- ja opetustehtävää. Ekologisuus on niin Helsingin kaupungin kuin opetusviraston arvo. Kasvisruokapäivän käyttöönotto tukee koulun opetus- ja kasvatustehtävää.

Edellä esitetystä johtuen ja, kun viikoittaisen kasvispäivän suunnittelussa noudatetaan kouluruokailusuosituksen mukaisia periaatteita niin käytettyjen raaka-aineiden kuin niistä valmistettujen tuotteiden valinnassa ruokalistalle, ei pelkän liha- ja kalaruokapäivän toteuttamiselle ole riittävästi perusteita.

Opetustoimi noudattaa Helsingin kaupungin talousarvioehdotuksen laatimisohjeita. Kaupunginhallitus antaa toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimisohjeet, jotka koskevat myös koulu- ja opiskelijaruokapalveluita. Ohjeiden kustannustason nousua arvioidaan kuluttajahintaindeksin muutoksen mukaan. Tätä lukua käytetään talousarvion laatimisohjeissa, kun tarkemmat toimialakohtaiset kustannustason nousuun vaikuttavat kustannustekijät eivät ole tiedossa.

Opetuslautakunta pitää tärkeänä, että vuosittaisissa talousarvioissa ja niiden laatimisohjeissa varmistetaan riittävät määrärahat nykyisen tasoisten koulu- ja opiskelijaruokapalvelujen tilaamiseen.

Ravitsevalla, monipuolisella ja riittävällä päivittäisellä kouluaterialla on merkittäviä terveydellisiä vaikutuksia.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 21.6.2010 lähettää aloitteentekijälle vastauksena edellä selostetun opetuslautakunnan asiassa antaman lausunnon.

Khs pitää edellä olevaa riittävänä selvityksenä asiassa.

(Sj / Hannu Hyttinen)

ALOITE 4

Peli Seis -ryhmän ja xxxxxx xxxxxxxx aloite suoran demokratian

työryhmän perustamisesta

Khs 2010-580

Peli Seis -ryhmä ja xxxxxx xxxxxxxx esittävät (18.3.2010) palveluverkon kehittämisprosessiin liittyviin kokemuksiin perustuen, että kaupunginvaltuusto nimeää virkamiehistä ja luottamushenkilöistä sekä kolmannen sektorin edustajista koostuvan työryhmän kehittämään mahdollisuuksia suoran kuulemisen ja vaikuttamisen parantamiseksi kaupungissamme. Samalla esitetään, että selvitetään kokemukset osallistuvasta budjetoinnista ja muista lähidemokratian muodoista, joita on käytössä useissa suurissa kaupungeissa muualla Euroopassa.

Kaupunginjohtaja päätti 10.3.2011 merkitä tiedoksi Peli Seis -ryhmän ja xxxxxx xxxxxxxx aloitteen, sen johdosta saadun talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon (25.2.2011, liite 5) sekä lähettää aloitteen tekijälle pöytäkirjanotteen ja jäljennöksen talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnosta.

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnossa todetaan mm., että kaupungin strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy kokonaisuus Demokratia ja vaikuttaminen, jossa todetaan, että kaupunki toimii kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja demokratian vahvistamiseksi kokoamalla toimenpiteet kansanvaltahankkeeksi.

Kansanvaltahankkeen lähtötilanteen esittelyssä kaupunginhallitukselle 7.9.2009 todettiin, että demokratian ja vaikuttamisen käytäntöjä kehitettäessä tulee ottaa huomioon Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämisen hyötyjä ja haittoja koskevan selvitys sekä ja seutuhallinnon selvitys.

Vuoden 2010 aikana tehtyihin Helsinki–Vantaa-selvitykseen ja kaksiportaisen seutuhallinnon selvitykseen sisältyi demokratian ja asukasvaikuttamisen tarkastelua eri vaihtoehdoissa. Koska Helsinki–Vantaa-selvitykselle oli määritelty käsittelyaikataulu ja koska prosessin jatkuminen olisi merkinnyt kansanvaltahankkeen tarkastelua uudesta näkökulmasta, pidettiin vuoden 2010 aikana tarkoituksenmukaista odottaa selvityksen valmistumista ja päätöksentekoa ennen kansanvaltahankkeen lisävalmistelua. Asiasta raportoitiin kaupunginhallitukselle 4.10.2010 strategiaohjelman tilannekatsauksen yhteydessä.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 31.1.2011 myönteisestä kannasta Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisen valmisteluun. Koska Vantaan kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt yhdenmukaista päätöstä asiasta, ei demokratiavaihtoehtojen tarkastelu siinä yhteydessä jatku.

Kansanvaltahankkeen osalta on nyt tarkoituksenmukaista jatkaa demokratian ja vaikuttamisen kehittämistä Helsingissä strategiaohjelman mukaisesti. Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa 21.3.2011. Tarkoituksena on päättää tämän vuoden aikana kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ja demokratian vahvistamisesta kokoamalla valmisteltavat toimenpiteet kansanvaltahankkeeksi. Kaupunginhallitus asetti 4.4.2011 luottamushenkilöistä Demokratia-ryhmän, joka ohjaa ja seuraa toimenpiteiden valmistelua.

Khs katsoo edellä olevan riittävän selvitykseksi asiassa.

(Kj / Marko Karvinen)

ALOITE 5

Helsingin seuraparlamentin aloite hallintokuntien yhteistyöstä liikunta-

palvelujen tarjoamisessa

Khs 2010-766

Helsingin seuraparlamentti esittää mm. (12.4.2010), että eri hallintokuntien (liikunta, kiinteistö-, opetusvirasto-, sosiaali- ja terveystoimi, pelastuslaitos ja ruokapalveluista vastaavat tahot) välistä yhteistyötä lisätään. Tavoitteena tulee olla palvelujärjestelmä, joka aktivoi liikuntaseuroja toimimaan ja lisäämään terveyttä edistävää liikuntaa kaupungissa.

Erilaisten kilpailujen järjestämiseen liittyvät majoitusravitsemuspalvelut tulisivat olla samanhintaisia ja hinnoiltaan kohtuullisia.

Koulujen liikuntatiloja suunniteltaessa tulee huomioida liikuntaseurojen tarpeet ja omavalvonnan mahdollisuus.

Sosiaali- ja terveystoimi tulisi velvoittaa etsimään ratkaisuja joilla varmistetaan vähävaraisten perheiden lasten liikkuminen ja lisätään yhteistyömahdollisuuksia seurojen kanssa mm. ikääntyvän väestön kunnon ylläpitämisessä.

Helsingin uudistettava liikuntapoliittinen ohjelma tulisi hyväksyä kaupunginvaltuustossa, jolloin myös kaikki liikunnan kanssa tekemisessä olevat hallintokunnat sitoutuvat siihen.

Liikuntaseurojen tukea ja maksutonta liikuntatilojen käyttöä tulee lisätä.

Seuraparlamentti ja helsinkiläiset urheiluseurat ovat valmiita auttamaan uusien toimintatapojen ja toimitilojen suunnittelussa.

Aloitteen johdosta on pyydetty liikuntalautakunnan, opetuslautakunnan sosiaalilautakunnan, Palmia-liikelaitoksen johtokunnan, pelastuslautakunnan ja kiinteistölautakunnan lausunnot.

Lausuntojen pohjalta on koostettu yhteenveto, jonka sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 16.2.2011 lähettää kirjeenä aloitteentekijöille, ja joka kuuluu seuraavasti:

Kirjeessänne esille tuodut asiat liikuntakulttuurin edistämiseksi ovat erittäin tärkeitä. Liikunnan terveydelliset vaikutukset ovat merkittävät kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Liikuntaseurojen yhteistyö kaupungin liikuntatoimen kanssa on välttämätöntä liikuntakulttuurin vahvistamiseksi.

Kaupunki tukee liikuntaseurojen ja nuorten liikunnan harrastamista monin eri tavoin. Järjestötoimintaa tuetaan Liikuntaviraston budjetin kautta lähes 6,5 miljoonalla eurolla vuosittain. Liikuntatapahtumia avustetaan yli 77 000 eurolla vuodessa ja kaupungin panostukset liikuntapaikkarakentamiseen ovat vuonna 2011 n. 14,5 miljoonaa euroa.

Koulutilojen maksuton käyttö iltapäivisin klo 17.00 saakka on vuoden 2010 aikana ulotettu oppilaitoksen omaan ja koulun jälkeiseen harrastetoimintaan. Omavalvonnan piiriin tulevia iltakäyttöaikoja on myös lisätty. Kaupungin tilojen yhteiskäyttöä parannetaan yhtenäistämällä hallintokuntien tilanvarausjärjestelmää, jotta tilat olisivat mahdollisimman tehokkaassa käytössä.

Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tukitoimien ansiosta rakennetaan uusia lähiliikuntapaikkoja koulujen piha-alueilla ja puistoihin samalla kun entisiä kohennetaan. Uimahallit, kuntosalit ja tekojääradat ovat pääsymaksuiltaan edullisia ja koulukäytössä ilmaisia lapsille ja nuorille liikunnan harrastamista varten.

Kaupungin liikuntaviraston ohella kaupungissa on monia eri tahoja, jotka järjestävät liikuntatoimintaa kaupungin avustamana. Liikuntavirasto kehittää palveluitaan asukaslähtöisesti ja harrastajien mielipidettä kuullen. Samalla kaupunki pyrkii ottamaan huomioon liikunnan erityisryhmät, kuten esimerkiksi ikäihmiset.

Vaikka kaupungin talousarviossa vuodelle 2011 on jouduttu karsimaan monista eri toiminnoista, niin liikuntatoimen leikkaukset kohdistuivat pääasiassa hallintoon ja samalla siirsivät eräitä liikuntapaikkarakentamisen hankkeita muutamalla vuodella eteenpäin.

Liikuntatapahtumien, kuten myös liikunnan suurtapahtumien osalta kaupunki pyrkii aktiivisesti edistämään hallintokuntien välistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi koulut voisivat tarjota tarkoitusta varten edullista yöpymistilaa ja kaupungin Palmia-liikelaitos hinta/laatusuhteeltaan hyvää ruokahuoltoa tapahtumiin.

Lopuksi totean, että kuluvan valtuustokauden strategiatyön osana liikuntalautakunta hyväksyy syksyllä 2011 edellisen vuoteen 2010 asti ulottuneen liikuntapoliittisen ohjelman jatkoksi.

Khs pitää edellä olevaa riittävänä selvityksenä asiassa.

(Sj / Hannu Hyttinen)

ALOITE 6

xxxxxx xxxxxxxxxxxx aloite Niittyläntien kevyen liikenteen turvallisuudesta

ja autojen pysäköinnistä

Khs 2010-1021

xxxxxx xxxxxxxxxxx esittää 17.5.2010 päivätyssä ja 19.5.2010 saapuneessa aloitteessaan, että Metsälässä sijaitseva Niittyläntie rauhoitetaan raskaalta liikenteeltä välillä Rajametsäntie–Asesepäntie, että raskaan liikenteen pysäköinti rajoitetaan alueella ja/tai että alueelle määrätään asukaspysäköintitunnus. Lisäksi käynti Rajametsäntieltä Niittyläntielle tulisi tehdä madolliseksi vain jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Aloitteen tekijän mukaan asumisviihtyisyys, asukkaiden pysäköintimahdollisuudet ja kevyen liikenteen turvallisuus ovat uhattuina Metsälän Niittyläntiellä Rajametsäntien ja Asesepäntien välillä mm. luvattomasti pysäköivien kuorma-autojen vuoksi. xxxxxxxxxxx on ennen aloitteen tekoa lähettänyt lukuisia sähköpostiviestejä kaupunkisuunnitteluvirastolle koskien mm. mopoilua kevyen liikenteen väylällä sekä rakennusvirastolle, joka vastaa liikennemerkkien asennuksesta voimassa olevien säännösten mukaan katualueilla ja kevyen liikenteen väylillä. Aloitteeseen liittyy lisäksi mittava kuvamateriaali.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (22.6.2010) aloitteen johdosta mm. että Niittyläntie on vähäliikenteinen tonttikatu Metsälän asuin-, liike- ja toimistoalueella. Aiemmin Niittyläntien pohjoisosa toimi ajoyhteytenä Maunulaan, mutta vuonna 1983 hyväksytyssä asemakaavassa se on muutettu umpikaduksi, jonka päästä on vain kävely- ja pyöräily-yhteys Rajametsäntielle. Koska katu on aiemmin ollut vilkasliikenteinen, sen mitoitus on väljä.

Kuorma-autojen pysäköinti on hankala asia asuinalueilla, joilla on vaikeaa löytää hyviä vaihtoehtoja suurien ajoneuvojen sijoittelulle. Kuorma-autojen pysäköinnille on kuitenkin jossain määrin tarvetta myös asuntoalueilla. Useiden maastokäyntien perusteella on todettu, että raskaan liikenteen ajoneuvoja pysäköidään Niittyläntiellä Rajametsäntien ja Asesepäntien välisellä osalla jatkuvasti. Katualue on kuitenkin julkista tilaa, joka on kaikkien käytettävissä, ja kyseiset ajoneuvot on pysäköity liikennesääntöjen mukaisesti eivätkä ne häiritse liikennettä kohtuuttoman paljon.

Arkipäivisin Niittyläntien varrella on kadulla sijaitsevien yritysten asiakaspysäköintiä, mutta muina aikoina kadun varrella on runsaasti pysäköintitilaa. Asukas- ja vieraspysäköinnin kannalta Niittyläntiellä ei ole ongelmaa.

Viime talvena poikkeukselliset lumiolosuhteet vaikeuttivat liikennettä kaikkialla. Lumen takia ei kuitenkaan tehdä pysyviä liikenneratkaisuja. Niissä tapauksissa, joissa pysäköinti estää tontilleajon, asia kuuluu pysäköinninvalvonnalle, sillä Tieliikennelain 28 § mukaan "pysäköinti on kielletty kiinteistölle johtavan ajotien kohdalla ja muutoinkin siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu". Sen vuoksi ei ole syytä kieltää pysäköintiä erikseen liikennemerkillä.

Niittyläntien liikennemäärä on keskimäärin noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, joka on kaupunkiolosuhteissa suhteellisen vähän. Niittyläntien kaltaisella vähäliikenteisellä kadulla polkupyörät sopivat ajoradalle normaaliolosuhteissa hyvin autojen kanssa. Polkupyörä on ajoneuvo ja sen luonteva paikka on ajoradalla, mikä on periaatteena myös Helsingin uudistettavissa pyöräilyn suunnitteluohjeissa.

Pysäköinti rajoittaa näkemäaluetta yleisesti kaupungissa, eikä Niittyläntie poikkea siinä suhteessa normaalista katuympäristöstä. Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että raskaiden ajoneuvojen pysäköintiä ei ole syytä rajoittaa Niittyläntiellä.

Asukaspysäköintijärjestelmä on käytössä kantakaupungin alueella. Asukaspysäköintijärjestelmän käyttöönotto edellyttää poikkeuksellisen laajoja, ulkopuolisten aiheuttamia ongelmia, jotka vaikeuttavat alueen asukkaiden pysäköintiä. Tunnusjärjestelmän perustaminen ja ylläpito on työlästä ja asukkaille maksullistakin. Vuosimaksu on nykyisin 100 euroa. Asukaspysäköintijärjestelmän käyttöalueen laajentaminen ei ole tällä hetkellä vireillä. Niittyläntien varrella ja lähikaduilla on havaintojemme mukaan riittävästi pysäköintitilaa asukkaille ja alueella vieraileville ja asioiville.

Niittyläntien pohjoispään jalankulku- ja pyöräliikenne on järjestetty nykyisen tieliikennelainsäädännön ja suunnitteluohjeiden mukaisesti. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä -merkin vanhentunut tekstillinen lisäkilpi "Ei mopoille" on poistettu tarpeettomana, sillä nykyisen Tieliikenneasetuksen mukaan mopoliikenne on kielletty yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä, ellei sitä erikseen sallita tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu mopoille".

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 16.8.2010 merkitä xxxxxxxxxxxxx kirjeen tiedoksi ja antoi aloitteen tekijälle kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon perustuvan vastauksen todeten, ettei kuorma-autojen pysäköinnin kieltämiselle alueella tai asukaspysäköintitunnusten vyöhykkeen laajentamiselle kyseiselle alueelle ole olemassa perusteltuja syitä.

Saatuaan yllä kuvatun vastauksen xxxxxxxxxxx lähetti asiassa uuden, 1.9.2010 päivätyn kirjeen otsikolla vastine Khn kirjeeseen. Kirjeessä on edellistäkin tarkemmin perusteltu aloitteessa esitettyjen toimenpiteiden välttämättömyyttä ja vedottu lisäksi järjestyslakiin ja ympäristönsuojelulainsäädäntöön ja siihen, että alueella pysäköivät kuorma-autot ovat osoittautuneet muiden kuin helsinkiläisten yritysten autoiksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (6.10.2010) uuden kirjeen johdosta mm., että Niittyläntien kuorma-autopysäköintiasia on ollut esillä useaan kertaan ja liikennesuunnitteluosasto on tutkinut tilannetta jo aikaisemmin. Asiassa ei ole ilmennyt mitään uutta liikenteellistä seikkaa, joka edellyttäisi kuorma-autojen pysäköinnin kieltämistä Niittyläntiellä. Havaintojemme mukaan kuorma-autojen pysäköinti on siirtynyt entistä enemmän Niittyläntie 10:n kohdalle, missä se häiritsee entistä vähemmän alueen asukkaita.

Niittyläntie 12:n tontilla oleva rivitalo sijaitsee viistosti kulmittain Niittyläntiehen nähden. Rakennuksen Niittyläntietä lähimpänä oleva kulma sijaitsee 4,8 metrin etäisyydellä tontin rajasta ja jalkakäytävästä, etäisyyttä ajoradan reunaan pysäköityihin ajoneuvoihin on vähintään 7,5 metriä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ota kantaa järjestyslakiin liittyvään kysymykseen. Järjestyslain valvominen kuuluu poliisille, joka ratkaisee sen, onko autojen ajoon lähtö ja paluu lain vastaista.

Ympäristökeskus on lausunnossaan ( 7.10.2010) todennut mm., että pysäköintiä ja liikenneturvallisuutta koskevien järjestelyjen suunnittelu ei kuulu ympäristökeskuksen toimialaan, vaan niitä hoitaa Helsingissä kaupunkisuunnitteluvirasto. Ajoneuvoliikenne Niittyläntiellä on vähäinen, keskimäärin noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, eikä tämän liikennemäärän pitäisi aiheuttaa asukkaille merkittävää melu- tai pakokaasupäästöistä johtuvaa haittaa.

Ympäristökeskukseen (asiakaspalvelu ma–pe klo 9–13 puh. 310 13 000) voi ilmoittaa, mikäli kadun varteen pysäköidyistä autoista valuu kadulle poltto- tai voiteluaineita. Ympäristökeskus harkitsee tapauskohtaisesti, onko päästöstä aiheutuva ympäristön pilaantuminen niin merkittävää, että siihen on syytä puuttua ympäristönsuojelulain nojalla. Puuttuminen edellyttää myös sitä, että vuodon aiheuttaja voidaan yksilöidä luotettavasti. Jos nestevuodot ovat niin merkittäviä, että ne edellyttävät vuotojen imeyttämistä ja jälkisiivousta, ympäristökeskus harkitsee ilmoituksen tekemistä poliisille. Jos tiedetään ajoneuvon omistaja, kaupunki voi periä puhdistuskustannukset vuodon aiheuttajalta.

Hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto on todennut
(11.10. 2010) , että asian ensisijainen vastuuviranomainen on kaupunkisuunnitteluvirasto, jonka selvitysten voidaan katsoa olevan riittävät.

Vastauksena 1.9.2010 päivättyyn kirjeeseen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 20.10.2010 lähettää xxxxxx xxxxxxxxxxxxxx jäljennökset asiassa hankituista lausunnoista (kaupunkisuunnitteluvirasto, ympäristökeskus ja hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto) ja todeta, ettei kirjeessä ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella kaupunki ryhtyisi asiassa enempiin toimenpiteisiin.

Khs ilmoittaa, että aloitteeseen liittyvä laaja sähköpostiviestiaineisto ja kuvamateriaali kokonaisuudessaan ovat nähtävillä kokouksessa. Khs toteaa edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola-Alho)

ALOITE 7

Lauttasaari-Seura ry:n aloite Lauttasaarentien vesitornin suojelemiseksi

ja korjaamiseksi

Khs 2010-1253

Lauttasaari-Seura ry esittää (18.6.2010) mm., että rakennustaiteellisesti ja paikallishistoriallisesti arvokkaan vesitornin säilyminen on turvattava ja että sen vuoksi Lauttasaaren vesitorni tulisi suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Seura perustelee esitystään sillä, että vuonna 1958 rakennettu ja vuodesta 1996 käytöstä poistunut vesitorni on ollut siitä lähtien tyhjillään eikä tornille ole löytynyt uusiokäyttöä. Tornin sijainti keskellä puistoa tuo omat haasteensa uudelle käytölle mutta tornin pitäminen tyhjillään kunnossa on kallista ja tyhjillään torni rapistuu pikku hiljaa. Torni voitaisiin museoida ja esitellä sitten yleisölle. Torni on rakennushistoriallisesti erittäin arvokas, se on Suomen ensimmäinen sienen muotoinen vesitorni, jossa on käytetty betonin esijännitystekniikkaa. Vesitorni on kaupunginosansa maamerkki ja jo asemansakin vuoksi tornin säilyminen on tärkeää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.9.2010), että Lauttasaaren vesitorni on kaupunkikuvallisesti, kulttuurihistoriallisesti arvokas ja Lauttasaaren identiteetille merkittävä rakennus. Vesitornin käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Asemakaavan muutoksen lähtökohtana on rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo sekä uuden käyttötarkoituksen soveltuminen puistoalueelle. Käyttö ei saa vaikeuttaa puistossa sijaitsevien leikkialueiden toimintaa. Alueen virkistyskäytön vuoksi ajoneuvoliikenteen tai autopaikkojen osoittaminen alueelle tulee harkita huolellisesti. Vesitornin säilyttäminen pelkästään yleisölle esiteltävänä Lauttasaaren vesihuollon historian ja vesitorniarkkitehtuurin kohteena ja näköalapaikkana ei ole taloudellisesti mahdollista. Sopivan käyttötarkoituksen ja toimijan löytämiseksi tulee käynnistää kohteen markkinointi realistisin ehdoin. Vesitornin suojelu on mahdollista ratkaista vasta, kun uusi käyttötarkoitus on löytynyt.

Kiinteistölautakunta toteaa lausunnossaan (5.10.2010), että Lauttasaaren vesitorni on siirtynyt kaupunginhallituksen päätöksen 23.11.2009, 1287 §:n mukaisesti vuoden 2010 alusta kiinteistöviraston tilakeskuksen omistajahallintoon osana niitä kiinteistöjärjestelyjä, joilla Helsingin Vesi sulautui HSY-kuntayhtymään.

Rakennelmassa ei ole varsinaisia huonetiloja, mutta torniin on sijoitettu muutamia teleoperaattoreiden tukiasemia.

Lauttasaari-Seura esittää, että torni suojeltaisiin maankäyttö- ja rakennuslain nojalla sekä, että se korjattaisiin yleisökäyttöön soveliaaksi ja lisäksi siellä kuvattaisiin vesitornin toimintaa. Seura toteaa, ettei yleisölle

esittelystä aiheutuisi erityisiä kustannuksia.

Vesitornista on tehty kuntoarvio vuonna 2008. Arvion mukaan sieniosan rapautunut betoninen alapinta sekä tornin jalkaosa vaativat pikaisesti korjaustoimenpiteitä. Betonitöiden kunnostuskustannuksiksi on arvioitu 3,1 milj. euroa, jonka lisäksi arviossa suositellaan noin 0,2 milj. eurolla muita korjauksia, mm. peltikaton kunnostaminen. Rakennelman säilyttäminen turvallisena vaatii siis noin 3,3 milj. euron (alv 0) korjaus- ja kunnostustyön. Arvio ei sisällä tornin sisätiloihin kohdistuvia muutostöitä.

Tornin varustaminen yleisökäyttöön näköalatorniksi vaatii mittavia muutostöitä mm. henkilöturvallisuuden kannalta. Tilojen muuttaminen esitettyyn tai muuhun käyttöön edellyttää merkittäviä investointeja ja jatkossa käyttö- ja ylläpitokustannuksia.

Kustannukset eivät puolla tornin säilyttämistä tai sen käyttötarkoituksen muuttamista. Tornin säilyttämisen sijasta tulisi harkita sen purkamista tarpeettomana ja kaupungille jatkuvia kustannuksia aiheuttavana rakennelmana. Torni on tehtävänsä tehnyt osana Helsingin vesihuoltoa.

Lautakunta ei ota kantaa seuran esittämiin tornin historiallisiin tai eettisiin arvoihin.

Mikäli torni kuitenkin katsotaan aiheelliseksi säilyttää, tulee rakennelmalle etsiä uusi omistaja, jolla on resurssit toteuttaa torniin muutosten edellyttämät investoinnit.

Tornin ottaminen hyötykäyttöön rakentamalla sinne huonetiloja edellyttää asemakaavan muuttamista. Tässä yhteydessä suojelukysymyskin tulee ratkaistavaksi.

Mikäli tornin hyötykäyttö huonetiloina osoittautuu esim. taloudellisten seikkojen kannalta epärealistiseksi, tulee säilytettävää tornia käsitellä muistomerkin omaisena maamerkkinä.

Tornin jättäminen maamerkiksi ei edellytä asemakaavan muuttamista, mutta vaati turvallisuussyistä betonirakenteiden korjaamisen.

Yleisten töiden lautakunta puolestaan toteaa (7.9.2010), että lautakunta pitää hyvänä ehdotusta säilyttää torni osana Kotkavuoren maisemaa. Vesitorni muodostaa tärkeän tunnusmerkin ja maisemallisen kohokohdan Lauttasaaren kaupunginosalle. Tornin ympäristö soveltuu hyvin julkiseen käyttöön virkistysalueena. Toivottavaa on, että tornille voitaisiin kehittää uusiokäyttöä esimerkiksi näkötornina. Uusiokäytön lopullinen harkinta ja kannanotto vaativat konkreettisempaa suunnitelmaa ja kustannusarviota. Tornin käytön suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa kiinteistövirasto.

Rakennuslautakunta toteaa (14.9.2010), mm, että Lauttasaaren vesitorni poistettiin vesihuoltokäytöstä vuonna 1996. Siitä lähtien se on toiminut lähinnä jalustana tornin katolla oleville antenneille. Kaupungilla ei ole ollut käyttöä tornille yli vuosikymmeneen, ja tornille on etsitty uutta käyttötarkoitusta.

Muutama vuosi sitten käytiin muun muassa rakennusvalvontaviraston asiantuntijoille esittelemässä hanketta, jossa torniin olisi sisustettu kahvila. Hanketta ajoi pelastautumisvälineitä valmistava yritys, joka aikoi käyttää vesitornia myös tuotteidensa testaamiseen. Puhe oli myös asuinkäytöstä. Hanke on sittemmin rauennut.

Tornin rakennushistoria on dokumentoitu olosuhteisiin nähden varsin hyvin Lauttasaari-Seura ry:n ansiosta. Seuran toimesta ilmestyi vesitornista julkaisu vuonna 2009. Julkaisu (Lauttasaari-Seura ry:n julkaisuja A:11) jaetaan esityslistan mukana kopioituna.

Julkaisusta ilmenee, kuinka Lauttasaaren säätiö ehdotti jo vuonna 1958, ennen tornin valmistumista 1.6.1959, että vesitornista tehtäisiin näköalapaikka. Teollisuuslaitosten lautakunta esittikin saman vuoden syyskuussa, että tornin katto varustettaisiin kulkukelpoisella kattotasanteella kaiteineen.

Vietettäessä ensimmäistä Helsinki-päivää 12.6.1959 oli vastikään valmistunut vesitorni auki yleisölle. Sama käytäntö jatkui vuosina
1960–62. Viimeksi torni on tiettävästi ollut auki yleisölle 24.5.2008 tornin 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sekä syyskuussa 2009 Lauttasaari-päivien aikana.

Tämänhetkinen kunto

Vesitornista on tehty rakennusviraston toimesta kuntoarvio, päivätty 6.5.2008. Kuntoarvio on esityslistan liitteenä.

Kuntoarviosta ilmenee, että rakennus on rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Suurimmat korjaustarpeet yhden–kolmen vuoden aikana tulevat kohdistumaan vesitornin betonisten ulkopintojen korjaukseen. Sisäpuoliset rakennustekniset työt ja LVIS-työt on tarkoituksenmukaista tehdä samanaikaisesti.

Kuntoarvion liitteenä olevien töiden arvioitu rakennuskustannus on melko huomattava, 3 276 120 euroa.

Tällä hetkellä vesitorni on aidattu, koska betonijulkisivut on arvioitu vaarallisiksi.

Yleisökäyttö

Rakennusvalvontaviraston toimesta on käyty tornissa 11.8.2010. Huolimatta Lauttasaaren säätiön aikoinaan tekemistä ehdotuksista ei vesitornia ole suunniteltu yleisökäyttöön. Mikäli torni haluttaisiin avata yleisölle pysyvämmin, tulisi henkilöturvallisuus ottaa huomioon. Kaiteet, portaat, poistumistiet jne. tulisi suunnitella yleisöturvallisuuden kannalta määräykset täyttäviksi. Tulisi myös ottaa kantaa liikkumisesteisten mahdolliseen pääsyyn. Tornin sijaitessa puistoalueella korkealla mäellä aiheuttaisi autopaikoitus erinäisiä toimenpiteitä. Kaavamuutos olisi jo tämän takia väistämätön.

Tornin näköalatasanne on melko pieni, mikä rajoittaa samalla kertaa tornissa vierailevan ryhmän kokoa. Portaat näköalatasanteella ovat vaikeasti kuljettavat (kierreporras). Sisätilat vaatisivat myös valaistuksen lisäämistä, jos torni halutaan avata yleisökäyttöön. Näköala kaupungin yli on kieltämättä mahtava.

Rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo

Tornilla on kiistatta huomattava rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo. Torni on Suomen ensimmäinen suuri sienen muotoinen vesitorni, joka edustaa myös aikakautensa uusinta betonirakentamisen teknologiaa. Vesisäiliön betonivalussa käytettiin betonin esijännitystä. Betoniseinän paksuus on 25 cm ja vedenpitävyyden varmistamiseksi säiliön ulkoseinät sekä tukirengas valettiin keskeyttämättä töitä. Työ suoritettiin vuorotyönä ja se kesti neljä vuorokautta.

Myös tornin kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava. Vesitorni toimii maamerkkinä, ei pelkästään Lauttasaaressa vaan esim. saavuttaessa Helsinkiin etelä-länsisuunnasta meri- tai ilmateitse.

Kannanotto esityksiin

Rakennuslautakunta kannattaa esitystä Lauttasaaren vesitornin suojelemiseksi. Kohde täyttää hyvin rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 3 §:n kohdemääritelmän. Säännöksen mukaan voidaan rakennusperinnön suojelemiseksi suojella rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta.

Suojelu voi tapahtua myös maankäyttö- ja rakennuslain kautta kaavasuojeluna (maankäyttö- ja rakennuslain 57 §). Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavasuojelu on käytännössä normaali ja ensisijainen tapa antaa tarpeellisia suojelumääräyksiä, kun asemakaavoitetulla alueella sijaitseva rakennus tai rakennettu alue halutaan suojella.

Koska vesitornin omistaa kaupunki, ei kummassakaan suojelutapauksessa tule enempää pohdittavaksi mahdollisesta suojelusta rakennuksen omistajalle maksettavat korvaukset.

Kaupunginmuseo toteaa (31.8.2010), että Lauttasaaren vesitorni valmistui 1958 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ossi Leppämäki. Säiliön tilavuus on n. 4500 m3. Vesitorni on ensimmäinen, jossa säiliön betonikuori jännitettiin vedenpitävyyden varmistamiseksi, se on ns. esijännitetty betonirakennus. Sienen muotoinen vesitorni sijaitsee Kotkavuoren huipulla ja on siten Lauttasaaren tärkeä ja näkyvä maamerkki. Vesitorni on poistettu käytöstä 1990-luvulla.

Vesitornin alueella ja ympäristössä Kotkavuorella on voimassa asemakaavat vuosilta 1951 ja 1958. Kaavassa on merkitty vesitornin rakennusala (Y), vesitornin ympäristö on merkitty puistoalueeksi.

Helsingin kaupunginmuseon Lauttasaaren rakennusinventoinnissa 2001–02 vesitornista todetaan: ”Rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy rakennushistoriallisia arvoja. Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen.” Tämän lisäksi vesitorni on arvokas myös Helsingin kunnallistekniikan ja Suomen ensimmäisenä esijännitettynä betonirakenteena rakennustekniikan historian näkökulmasta.

Kaupunginmuseo on todennut vesitornin suojeluarvot jo useaan otteeseen vesitornin mahdollista uutta käyttöä pohtineissa neuvotteluissa. Museon näkemyksen mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas vesitorni, Lauttasaaren maamerkki tulee suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asemakaavassa. Kaupunginmuseo on mukana asemakaavan muutoksen valmistelussa rakennussuojelun osalla ja määrittelee vesitornin suojeluarvot. Asemakaavan muutoksen laatimisesta vastaa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Kaupunginmuseo ei näe estettä vesitornin yleisöesittelyille ja kaiderakenteiden korjaamiselle. Vesitornin uutta käyttöä mietittäessä pohjana tulee olla luotettava kuntotutkimus, jonka perusteella laaditaan kunnostussuunnitelma.

Lauttasaari-seuran esityksen jälkeen kiinteistövirasto on jättänyt purkuilmoituksen 16.8.2010 Lauttasaaren vesitornista sen huonokuntoisuuden ja vaarallisuuden vuoksi. Kaupunginmuseo ei ole puoltanut purkamista (sähköpostikannanotto rakennusvalvontavirastolle 26.8.2010). Purkaminen merkitsisi maankäyttö- ja rakennuslain § 139:n mukaista rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä.

Khs päätti 22.11.2010 merkitä Lauttasaari-Seuran kirjeen tiedoksi ja kehottaa kiinteistövirastoa tehostamaan toimenpiteitä uuden käyttötarkoituksen löytämiseksi, minkä jälkeen Lauttasaaren vesitornille tulee laatia suojeluun perustuva asemakaava. Kiinteistöviraston tilakeskus onkin keväällä 2011 julkaissut tarjouspyynnön, jossa etsitään tornille omistajaa, joilla on resurssit toteuttaa siihen huonetiloja. Tarjoukset on pyydetty 9.5.2011 mennessä. Tarjousasiakirjat löytyvät internet-osoitteesta www.tilakeskus.fi.

Khs toteaa edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola-Alho)

ALOITE 8

xxxxxx xxxxxx aloite rintamamiestalojen vapauttamiseksi kiinteistöverosta

Khs 2010-1590

xxxxxx xxxxxx esittää aloitteessaan (1.9.2010) seuraavaa:

”Paloheinässä on vielä hyväkuntoisia rintamamiestaloja. Ymmärtääkseni niitä on pyritty pitämään asumiskunnossa ja ulkonäkökunnossa.

Ne edustavat ajanjaksoa, jolloin rintamamiesasutuksen myötä Paloheinä sai omaleimaisen asumisilmeen. Tämä asuinympäristö on sittemmin tuhottu mielestäni epäonnistuneilla asemakaavapäätöksillä. Kun katselee alueen kirjavaa asuntotuotantoa ei voi kuin surren kaivata entistä asumisilmettä. Mielestäni rintamamiesten kunnioituksen myötä Helsingin kaupungin tulisi tukea rintamamiestalojen säilyvyyttä.

Esitän, että rintamamiestalot vapautetaan kiinteistöverosta tai sitä helpotetaan. Jos kaupungin rahat eivät riitä, esitän, että ainakin niiden rintamamiestalojen kiinteistöveroa helpotetaan, joiden talojen omistus on siirtynyt rintamamiesten rintaperillisille.”

Kaupunginjohtaja päätti 25.1.2011 lähettää aloitteen tekijälle kirjeen, jossa kaupunki toteaa seuraavaa:

Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Erilaisten etujen myöntämisessä yhdenvertaisuusperiaatteella on erityinen merkitys. Kunnan toiminnassa yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, ettei kuntalaisia saa perusteettomasti asettaa keskenään erilaiseen asemaan. Kuntalaisia tulee kohdella tasapuolisesti. Yhdenvertaisuusperiaatteesta on johdettu kielto antaa taloudellista tai muuta tukea yksityisille ilman erityisiä perusteita.

Vero-oikeudessa yhdenvertaisuusperiaate tarkoittaa verovelvollisten tasapuolista kohtelua.

Rintamamiestalojen tai niiden rintamamiestalojen, joiden omistus on siirtynyt rintamamiesten rintaperillisille, vapauttaminen kiinteistöverosta loukkaisi yhdenvertaisuutta ja olisi siten lainvastaista, eikä sitä tämän vuoksi ole mahdollista toteuttaa.

Yksittäistapauksissa laki sallii veronhuojennuksen myöntämisen sosiaalisista syistä, kuten työttömyyden tai sairauden perusteella. Vapautus voidaan myöntää, jos verovelvollisen veronmaksukyky on olennaisesti alentunut käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon ottaen elatusvelvollisuuden, työttömyyden, sairauden tai muun erityisen syyn johdosta (L verotusmenettelystä 88 §). Huojennus voidaan kuitenkin myöntää erillisestä hakemuksesta ja vain niissä yksittäistapauksissa, joissa laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Näitä tapauksia on äärimmäisen harvoin.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Ari Hietamäki)

ALOITE 9

xxxxx xxxxxxxxx aloite kaupunginhallituksen esityslistojen julkaisun

aikataulusta sekä mielipiteen esittämisestä kaupunginhallituksen

käsittelemissä asioissa

Khs 2010-1617

xxxxx xxxxxxxx esittää (8.9.2010) seuraavaa:

”Kaupunginhallituksen esityslistat hyvissä ajoin nettiin. Jokaisen esityksen kohdalla KYLLÄ ja EI -lokero, jota klikkaamalla kaupunkilaiset voisivat esittää mielipiteensä ko. asiasta.”

Kaupunginjohtaja päätti 10.11.2010 lähettää aloitteen tekijälle kirjeen ja todeta seuraavaa:

Vuoden 2010 loppuun saakka Helsingin kaupunki toimittaa kaupunginhallituksen esityslistat paperikopioina sekä sähköisesti verkossa. Esityslistat julkaistaan verkossa sen jälkeen, kun paperikopiot on toimitettu luottamushenkilöille. Verkkojulkaisu tapahtuu yleensä perjantaisin kello 14.

Vuoden 2011 alusta alkaen Helsingin kaupunki siirtyy sähköiseen, paperittomaan asianhallintajärjestelmään. Tämä mahdollistaa esityslistojen verkkojulkaisun aikaistamisen.

Helsingin kaupunki on uudistamassa palautejärjestelmäänsä. Kaupungin verkkopalvelujen yhteyteen suunnitellaan palauteosiota, ja tässä yhteydessä selvitetään mahdollisuutta toteuttaa toiminto, jonka avulla kaupunkilaiset voivat esittää mielipiteensä kaupungin toimielinten käsittelyyn tulevista asioista.

Khs viittaa xxxxx xxxxxxxxxxx annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Eero Waronen)

ALOITE 10

xxxxx xxxxxxxxx aloite ympyrämetrosta välille Mellunkylä–Malmi–

Kannelmäki–Leppävaara–Otaniemi

Khs 2010-2277

xxxxx xxxxxxxxx on lähettänyt 24.11.2010 kaupunkisuunnitteluvirastolle sähköpostilla aloitteen, jossa esitetään poikittaisliikenteen ongelmien ratkaisemiseksi molempiin suuntiin kulkevaa "ympyrämetroa" välille Mellunkylä–Malmi–Kannelmäki–Leppävaara–Otaniemi. Saatuaan asiaan alustavan vastauksen hän esitti 30.11.2010, että aloite tulee käsitellä kunnan asukkaan aloitteena. Ympyrämetro kulkisi Mellunmäen nykyiseltä pääteasemalta Malmin, Kannelmäen ja Leppävaaran juna-asemien kautta Otaniemeen. Otaniemessä rata yhdistyisi rakenteilla olevaan Länsimetroon, jolloin linjaa voitaisiin liikennöidä ympyränä.

Aloitteensa tavoitteeksi Rintamäki mainitsee Kehä I:n tukkeutumisen estämisen ja metron vähäiset ympäristöhaitat, raideliikenteen koetun matkustusmukavuuden sekä Helsingin keskustan näivettymisen estämisen. Rintamäen näkemyksen mukaan ympyrämetro vähentäisi merkittävästi autoilua ja liikenteen ympäristöhaittoja ja maksaisi itsensä takaisin mm. muun joukkoliikenteen vähentyneinä liikennöintikustannuksina.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (3.3.2011) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Ympyrämetron matkustajamäärät jäävät varsin pieniksi investoinnin suuruuteen nähden. Matkustajamäärät vastaavat lähinnä nykyisen ja suunniteltujen metrolinjojen päitä.

Ympyrämetron investointikustannusten suuruusluokka on yli miljardi euroa ja sen hyötyjen ja kustannusten suhde on noin 0,2 eli hanke ei ole taloudellisesti kannattava.

Ympyrämetron toteuttamiskelpoisuuteen Otaniemessä liittyy suuria riskejä.

Lausunto Liikennesuunnitteluosastolla on tarkasteltu aloitteessa ehdotettua ympyrämetroa Helsingin raskaan raideliikenteen verkkoselvityksen (RAVELI) liikennemallilla ja kulkutapasiirtymien osalta Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) mallilla. Investointi- ja käyttökustannusten suuruutta on arvioitu RAVELI:ssa käytetyllä alustaviin tarkasteluihin tarkoitetulla laskentamallilla.

Mellunmäestä alkava linjaus vähentäisi suunnitellun Östersundomin metron vuorotarjontaa. Toteuttamiskelpoisuutta ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä arvioitu tarkemmin.

Ympyrämetron vuoroväliksi on oletettu 6 minuuttia. Linjoja Vuosaaresta Kivenlahteen ja Östersundomista Tapiolaan liikennöitäisiin samalla vuorovälillä, jolloin linjojen yhteinen vuoroväli Helsingin keskustassa olisi 2 minuuttia. Liikennemallin perusteella Ympyrämetro lisäisi joukkoliikenteen käyttöä noin 11 000 matkalla vuorokaudessa. Kehä I:n ajoneuvoliikenne vähenisi Keskuspuiston kohdalla noin 640 ajoneuvolla vuorokaudessa. Kehä I:n kokonaisliikennemäärä tällä kohdalla on noin 100 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joten muutos on vähäinen.

Ympyrämetron matkustajamäärät jäävät pääosin varsin pieniksi investoinnin suuruuteen nähden. Matkustajamäärät vastaavat lähinnä nykyisen ja suunniteltujen metrolinjojen päitä.

Mallin perusteella ainoa Ympyrämetron takia olennaisesti matkustajia menettävä joukkoliikenneyhteys on Raide-Jokeri Tapiolan ja Leppävaaran väliltä, joka voitaisiin jättää rakentamatta. Lähijunaliikenteen matkustajavirrat muuttuvat jonkin verran, mutta varsinaisia liikennöintimuutoksia ei tarvita. Muilta osin nykyinen ja suunniteltu joukkoliikennelinjasto eivät ole merkittävästi päällekkäisiä esitetyn metrolinjan kanssa. Jokeri 2:n matkustajamäärät eivät muuttuisi olennaisesti.

Ympyrämetron investointikustannusten suuruusluokka on 1,2 miljardia euroa. Ympyrämetro korvaisi Raide-Jokerin osuuden Leppävaarasta Tapiolaan. Tämän osuuden rakentamatta jättäminen säästäisi noin 100 miljoonaa euroa, jolloin Ympyrämetron nettoinvestointikustannus olisi noin 1,1 miljardia euroa. Infrastruktuurin ylläpitokustannusten kasvuksi on vastaavasti arvioitu 5,2 miljoonaa euroa vuodessa ja liikennöintikustannusten kasvuksi 0,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Ympyrämetron kokonaishyödyt laskettuina 30 vuoden ajalle 5 % laskentakorolla ovat noin 266 miljoonaa euroa. Infrastruktuurin kokonaiskäyttökustannukset ovat vastaavasti noin 80 miljoonaa euroa. Hyötyjen ja kustannusten suhde on siten noin 0,2 eli hanke ei ole taloudellisesti kannattava.

Tarkasteluun sisältyvät liikennemallilla arvioidut joukkoliikennematkustajien aikahyödyt, joukkoliikenteen liikennöintikustannusten muutokset, uusien joukkoliikennematkustajien hyödyt, henkilöautomatkustajien aikahyödyt, liikenneturvallisuushyödyt ja malliperustaiset ympäristöhyödyt.

Ympyrämetron Otaniemeen liittyvän linjauksen toteuttamiskelpoisuuteen liittyy suuria riskejä. Länsimetron linjaus Keilaniemen ja Tapiolan välillä on asemien välillä lähes pelkästään kaarretta, jolloin haaroittaminen on erittäin haasteellista. Otaniemessä on runsaasti maanalaisia tiloja, joiden välissä Länsimetron linjaus kulkee. Uusien maanalaisten asemien kytkeminen nykyisiin asemiin olisi haastavaa.

Aloitteessa esitetyn metrolinjan lisäksi on tarkasteltu linjaus, joka liittyy Länsimetroon Tapiolan länsipuolella. Tämä linjaus olisi helppo toteuttaa ja tuottaisi suuremmat hyödyt kuin Otaniemeen kulkeva linjaus. Tämäkään vaihtoehto ei kuitenkaan ole kannattava. Vaihtoehtoisen linjauksen osuus Tapiolasta Leppävaaraan kuormittuu kohtuullisesti. Tällä välillä on kysyntää nopealle yhteydelle myös Länsimetron toteuduttua. Matkustajamäärä ei kuitenkaan perustele metron suuruista investointia.

Kaupunkisuunnittelua ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on antanut aloitteen tekijälle lautakunnan lausunnon mukaisen vastauksen tehtyyn aloitteeseen 28.3.2011.

Khs toteaa edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola-Alho)

VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN HERMANNIN KYLÄSAAREN ERITYISASUMISEN TONTILLE JA AUTOPAIKKATONTILLE (SUUNNITELTU TONTTI 21676/8, ENTISET TONTIT 21676/5 - 6 JA TONTTI 21677/3)

Khs 2010-2446

PÄÄTÖSEHDOTUS

A Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan asemakaavan muutosehdotukseen nro 11992 ja asemakaavan muutokseen nro 11783 sisältyvät 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21676 tontin nro 8 ja korttelin nro 21677 tontin nro 3 tai niistä muodostettavat tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2075 saakka seuraavin ehdoin:

1 Suunnitellun tontin (AKS) 21676/8 tai siitä muodostettavien tonttien vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana lyhytaikaisella korkotuella lainoitettujen (vapaarahoitteisten) sääntelemättömien vuokra-asuntojen osalta 34 euroa ja Hitas-hin-tana 28 euroa.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

Asuntotonteille mahdollisesti toteutettavien liike- ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa maanvuokraa kuin asuntotonteilta.

Asuntotonteille mahdollisesti sijoitettavien julkisten lähipalvelutilojen vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 15 euroa.

Tontti tai siitä muodostettavat tontit voidaan toteuttaa vaiheittain, jolloin vuokra peritään toteutettavan kerrosalan mukaan.

2 Tontin (LPA) 21677/3 tai siitä muodostettavien tonttien vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elin-kustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana neliömetrihintana 1 euroa.

3 Asuntotonttien vuosivuokrista peritään 80 % siltä ajalta,
jona tonteille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tonteille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä (korkotukea).

Alkuvuosialennuksen johdosta asuntotonttien maanvuokrista peritään valtion tukemilta tonteilta tai mainittua tuotantoa vastaavasta tontin asuinrakennusoikeuden osuudesta 70 % ja vapaarahoitteisilta kohteilta vastaavin periaattein 80 % 31.12.2015 saakka.

4 Vuokralaisella on kaupunginhallituksen päätöksen 1.3.2010 (251 §) mukainen osto-oikeus tonttiin, joka muodostetaan tontista 21676/8 kymmenen vuoden korkotuella lainoitettuja sääntelemättömiä vuokra-asuntoja varten.

Osto-oikeus on voimassa enintään viisi vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta.

Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan, kun tontille rakennettava rakennus/rakennettavat rakennukset on rakennusvalvontaviranomaisen toimesta hyväksytty käyttöön otettavaksi.

Kauppahinta osto-oikeutta käytettäessä perustuu virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951= 100” pistelukua 100 vastaavaan rakennusoikeuden yksikköhintaan 41 euroa/
k-m² lyhytaikaisella korkotuella lainoitettujen vuokra-asun-tojen osalta.

Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla korjatun edellä mainitun yksikköhinnan mukaan.

Kaupungilla on kuitenkin kaikissa tapauksissa oikeus periä vähintään edellä mainittuun yksikköhintaan perustuvaa kauppahintaa, joka saadaan kertomalla edellä mainittu yksikköhinta luvulla 17,64 (10/2010, ind. 1764).

Tontille mahdollisesti toteutettavien liike-, julkisten palvelu- ja kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen osalta peritään samaa kauppahintaa kuin vapaarahoitteisten vuokra-asun-tojen osalta.

Asemakaavaan merkityn kerrosalamäärän (k-m²) lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä kauppahintaa.

Mikäli tontin lopullinen yhteenlaskettu kerrosalan määrä lainvoimaisessa rakennusluvassa ylittää asemakaavan muutosehdotukseen nro 11992 merkityn tontin yhteenlaskettujen kerrosalaneliömetrien enimmäismäärän tai mainitun muutosehdotuksen mukainen rakennusoikeus muutoin ylitetään, kaupungilla on oikeus periä ostajalta kultakin ylittävältä kerrosneliömetriltä vastaavaa lisäkauppahintaa.

5 Tonttia tai tontteja vuokrattaessa noudatetaan muutoin tavanomaisia asuntotonttien ja autopaikoitusalueiden vuokrausehtoja, soveltuvin osin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Tonttia myytäessä noudatetaan kaupungin normaalisti käyttämiä kiinteistökaupan ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

B Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään tontista 21676/8 muodostettavaan tonttiin tai tontteihin vuokralaiselle myönnettävään osto-oikeuteen perustuvat lopulliset kiinteistökauppojen kauppakirjat sekä päättämään niiden ehdot.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11783 ja asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11992
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan muistio 16.12.2010
	Liite 4	Vuokrausperusteiden määrääminen Hermannin Kyläsaaren... - päätöshistoria

KHS

Hankkeen kuvaus Arabianrannan eteläosassa ns. Toukorannassa sijaitsee ruotsinkielinen Arcada-Prakticum-opiskelijakampus. Kampuksen oppilasmäärät ovat kasvaneet, joten se tarvitsee kiireellisesti lisätiloja. Kampuksen toimintojen kehittämiseksi ja laajentamiseksi Stiftelsen Arcadalle on varattu kampuksen läheltä Kyläsaaresta rakennusoikeudeltaan yhteensä 12 750 k-m²:n suuruiseterityisasumisen tontit (AKS) 21676/5 ja 6 valtion korkotuella lainoitettujen opiskelijoille ja/tai erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2011 saakka.

Varatuista tonteista on asemakaavamuutoksella muodostettu uusi erityisasumisen tontti 21676/8, mikä mahdollistaa tontin rakennusalojen sijoittamisen maaperäolosuhteitten kannalta otollisemmin kuin alkuperäinen kaava. Suunnitellusta tontista 21676/8 on tarkoitus jatkossa muodostaa omat tontit eri hankkeita varten.

Yhdelle muodostettavista tonteista varauksensaaja suunnittelee rakennuttavansa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 10 vuoden korkotuen turvin. Kiinteistölautakunta toteaa esityksessään tarkoituksenaan olevan hyväksyä tämä rahoitusmuodon muutos tontin pitkäaikaisen vuokrauksen yhteydessä.

Vuokrausperusteiden ehdotetaan vaihtelevan nykyarvoltaan 500 - 600 euron välillä riippuen siitä, minkälaisesta rahoitus- ja hallintamuodosta ja käyttötarkoituksesta on kysymys. Aravarahoitteisten opiskelija-asun-tojen maanvuokra arava-alennuksineen perustuisi silloin käytännössä noin 400 euron kerrosneliömetrihintaan ja vapaarahoitteisten vuok-
ra-asuntojen noin 600 euron hintaan. Julkisten palvelutilojen vuokran määrityksen perusteeksi esitetään nykyhintatasossa noin 265 euron kerrosneliömetrihintaa ja autopaikoituksen osalta noin 18 euron neliömetrihintaa.

Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin vaihtelisi esityksen mukaan vastaavasti ollen noin 1,98 (ns. arava-alennus huomioiden noin 1,58 euroa) - 2,40 euroa asuntoneliömetriltä kuukaudessa. Mainituissa hinta-arvioissa ei ole huomioitu tonteille esitettävää alkuvuosialennusta, joka on voimassa 31.12.2015 saakka. Alueella esitetään vielä sovellettavaksi Kalastamankin alueelle hyväksyttyä alueen keskeneräisyyteen perustuvaa alkuvuosialennusta, joka alentaa edellä mainittuja hintoja valtion tukemien kohteiden osalta 10 % ja vapaarahoitteisten kohteiden osalta 20 % 31.12.2015 saakka.

Vuokraushinnan määrittelyssä on otettu huomioon Etelä-Hermannin, Arabianrannan ja Kalasataman Sörnäistenniemen alueen vuokraushinnat, niiden jälkeinen maan arvon kehittyminen sekä tonttien sijoittuminen alueella, eri käyttötarkoitukset ja talotyypit. Sääntelemättömien asuntokohteiden vuokra esitetään määrättäväksi noin 20 % korkeammaksi kuin Hitas-asuntokohteiden vuokra. Vuokraushinnassa on huomioitu alentavana tekijänä tonttien pohjarakennuskustannuksista syntyvät huomattavat kustannukset.

Vuokralaiselle ehdotetaan annettavaksi kaupunginhallituksen 1.3.2010 (251 §) hyväksymien luovutusperiaatteiden mukainen osto-oikeus tonttiin, jolle on tarkoitus rakentaa lyhytaikaisella korkotuella lainoitettuja (vapaarahoitteisia) sääntelemättömiä vuokra-asuntoja. Päätöksen mukaan alueella vapaarahoitteiseen vuokra‑asuntotuotantoon luovutettavien tonttien myyntihinnan tulee perustua vuokrahintaan korotettuna kertoimella 1,2. Osto-option mukaiseksi kauppahinnaksi muodostuu tällöin noin 723 euroa/k-m² tämän päivän hintatasossa. Vuokra-asunnot tulee säilyttää vuokra-asuntokäytössä vähintään 10 vuotta rakennusten käyttöönotosta.

Tonttien rakentamisen on tarkoitus käynnistyä kuluvana vuonna, joten vuokrausperusteista ja osto-oikeuden kohteena olevan tontin myyntihinnasta päättäminen on ajankohtaista.

Khn kanta Khs toteaa, että hanke on hyväksyttävä ja kehittää Arabianrannan–Kalasataman aluetta edelleen koulutuksellisena keskittymänä. Khs pitää kiinteistölautakunnan esitystä perusteltuna, joten päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

RUSKEASUON TONTTIEN 720/23 JA 16727/21 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11884)

Khs 2009-1591

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 16. kaupunginosan (Ruskeasuon) korttelin nro 720 tontin nro 23 ja korttelin nro 16727 tontin nro 21 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 11.6.2009 päivätyn ja 9.9.2010 muutetun piirustuksen nro 11884 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11884 (Ruskeasuon tontit 720/23 ja 16727/21)
	Liite 2	Havainnekuva (Ruskeasun tontit 720/23 ja 16727/21)
	Liite 3	Vuorovaikutusraportti (Ruskeasuon tontit 720/23 ja 16727/21)
	Liite 4	Ruskeasuon tonttien 16720/23 ja 16727/21 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Tonttien osoitteet ovat Paraistentie 18–20 ja Tenholantie 6.

Tontilla 720/23 (Tenholantie 6) sijaitsevat Helsingin seurakuntayhtymän omistama vanhusten palvelutalo ja siihen liittyvä liikerakennus puretaan ja tilalle rakennetaan rakennuskokonaisuus, johon sisältyy vuokra- ja erityisasumista, päivittäistavarakauppa sekä seurakunnan kokoontumistiloja. Asemakaavan muutos mahdollistaa maankäytön tehostamisen ja uusien tarpeiden mukaisten toimintojen sijoittamisen tontille.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on muutettu asuinkerrostalojen ja asuntolarakennusten korttelialueeksi (AKS). Rakennusoikeus on 5 300 k-m²ja enimmäiskerrosluku viisi. Rakennusoikeudesta on rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käytettävä vähintään 230 k-m² päivittäistavarakaupan tiloiksi.

Tontilla 16727/21 (Paraistentie 18–20) sijaitsee kaksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön 3-kerroksista opiskelija-asuinrakennusta. Tontilla sijaitsevat rakennukset säilyvät ja tontin lounaisosaan luoteen puoleisen rajan suuntaisesti on suunniteltu sijoitettavaksi kaksi 2–3-kerroksista asuinrakennusta, joissa on yhteensä 18 uutta opiskelija-asuntoa.

Tontin rakennusoikeus on 3 870 k-m², josta uutta asuinrakennusten rakennusoikeutta on 930 k-m².

KHS

Aloite Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto haki (31.5.2001, 26.6.2009) omistamansa tontin 720/23 asemakaavan muutosta hakemuksen liitteenä olevan viitesuunnitelman mukaisesti. Kohteeseen on kaavailtu tukiasuntoja ja vuokra-asuntoja sekä seurakuntakoti, jonka yhteydessä on tuetun asumisen toimitiloja ja lisäksi lähikaupan tilat.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS haki (25.11.2005, 27.11.2006) hallitsemansa tontin 16727/21 asemakaavan muutosta tontin lisärakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) molemmat tontit on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, jonne sijoitetaan asumista ja toimitilaa.

Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Asemakaavat

Tontilla 720/23 on voimassa 28.9.1970 vahvistettu asemakaava, jossa tontti on korttelialuetta vanhusten asuntolaa varten (YA). Alueelle merkitty rakennusala on jaettu kolmeen osaan. Pääkäyttötarkoituksen mukaista rakennusoikeutta on yhteensä 2 525 k-m². Lisäksi myymälän tai liikkeen rakennusalalla on rakennusoikeutta 210 k‑m².

Tontilla 16727/21 on voimassa 19.12.1991 vahvistettu asemakaava, jossa tontti on erityisasumisen korttelialuetta (AKS). Korttelialueelle saa sijoittaa asuntolan sekä sosiaalista ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja rakennuksen asukkaita varten. Alueelle on merkitty kaksi rakennusalaa, joilla kummallakin on rakennusoikeutta 1 260 k-m². Rakennukset saavat olla 3-kerroksisia ja kellarikerroksen tulee sijaita pääosin maanpinnan alapuolella.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Ruskeasuo: Rakennetun ympäristön arvot ja ominaispiirteet, korjausrakentamisohjeet. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:6.

Maanomistus

Kaupunki omistaa tontin 16727/21 ja Helsingin seurakuntayhtymä tontin 720/23.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontilla 720/23 sijaitsee osittain 3-kerroksinen ja Tenholantien suuntaan 1-kerroksinen rakennus, joka on rakennettu vanhusten palvelutaloksi. Rakennus on tällä hetkellä väliaikaisesti opiskelija-asuntolakäytössä. Kiskontien varrella 1-kerroksisessa rakennuksessa on myymälä. Tontin pinta-ala on 2 977 m². Rakennusoikeutta on käytetty yhteensä 2 711 k-m². Tontin rakentamistehokkuus on e = 0.92.

Tontilla 16727/21 on kaksi Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön 3-kerroksista opiskelija-asuinrakennusta. Rakennukset sijoittuvat tontilla kadun puoleiselle rajalle Paraistentien suuntaisesti. Tontin pinta-ala on 4 861 m². Rakennusoikeutta on käytetty yhteensä 2 500 k-m². Tontin rakentamistehokkuus on e = 0.52.

Ympäristössä on 2-kerroksisia asuntolarakennuksia ja 3-kerroksisia, Ruskeasuolla tyypillisiä noppamaisia asuinkerrostaloja. Rakentamistehokkuus on e = 0.65–1.2.

Palvelut Kiskontien ja Tenholantien kulmassa toimii päivittäistavarakauppa ja Koroistentiellä polttoaineen jakeluasema. Idässä Keskuspuistoon rajautuen sijaitsevat Proteesisäätiön rakennus ja Invalidisäätiön rakennus, joka on kaupunkikuvallisesti arvokkaana suojeltu (sr-2). Ruskeasuo rajautuu koko itäiseltä reunaltaan virkistyskäytössä olevaan Keskuspuistoon, jossa on mm. ratsastustallit, jousiammuntarata ja ulko- sekä sisäurheilukenttiä. Alueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet.

Luonnonympäristö

Tenholantien ja Kiskontien kulmauksessa on katunäkymää hallitseva koivu. Tenholantie 6 tontilla maasto nousee Paraistentien kulmauksesta ja on tasossa +12.00–+15.2. Tontilla kasvaa muutama kookas puu ja sisäpihalla on pensasistutuksia.

Paraistentie 18–20 tontti on loivasti luoteeseen viettävä. Maanpinnan korkeudet ovat +12.6–+13.8. Kasvillisuus tontilla on rehevää, pääosin lehtipuita ja pensaita.

Suojelukohteet

Suunnittelualueella ei ole merkittäviä suojeluarvoja, mutta alue liittyy välittömästi Helsingin yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Maaperä Käytettävissä olevien maaperätietojen mukaan kaava-alue on pääosin kitkamaa-aluetta. Tontin 720/23 lounaiskulmassa savikerroksen arvioitu paksuus on n. 1–3 m.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen ja uusien tarpeiden mukaisten toimintojen sijoittaminen tontille 720/23, tontin käyttömahdollisuuksien laajentaminen ja edellytysten luominen tontilla sijaitsevan Ruskeasuon aluetta palvelevan päivittäistavarakaupan toiminnan jatkumiselle.

Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteena on rakentaa tontille 720/23 tukiasuntoja ja vuokra-asuntoja sekä seurakuntakoti, jonka yhteydessä on tuetun asumisen tiloja ja lisäksi lähikaupan tilat.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen myös tontilla 16727/21 sallimalla kaksi uutta 3-kerroksista asuinrakennusta tontille. Hoasin tavoitteena on lisätä opiskelija-asuntojen määrää hyvillä paikoilla. Uudisrakentamiseen soveltuvien tonttien vähäisen tarjonnan vuoksi on tutkittu täydennysrakentamisen mahdollisuuksia olemassa oleville rakennetuille tonteille, joilla on jo olemassa kunnallistekniikka ja toimivat palvelut sekä liikenneyhteydet. Täydennysrakentamisessa on tavoitteena ollut suunnitella tontille pienimittakaavaisia, matalia asuinrakennuksia ja sijoittaa rakennukset tontille vapaasti Ruskeasuon alueelle tyypillisellä tavalla.

Asemakaavan muutosehdotus

Asuinkerrostalojen ja asuntolarakennusten korttelialueet (AKS)

Tontti 720/23 (Helsingin seurakuntayhtymä)

Tontin käyttötarkoitus on muutettu asuinkerrostalojen ja asuntolarakennusten korttelialueeksi (AKS). Tenholantien ja Paraistentien kulmaan on sijoitettu 5-kerroksinen asuinrakennus erityisasumista varten. Kiskontien varrelle on suunniteltu 5-kerroksinen rakennus, jonka maantasokerroksessa on päivittäistavarakaupan tilat ja ylemmissä kerroksissa vuokra-asumista. Näitä kahta yhdistää Tenholantien suuntaisesti yksikerroksinen rakennus, johon on suunniteltu sijoitettavaksi seurakunnan tiloja. Päivittäistavarakaupan ja seurakunnan yhteistilojen edustalle on suunniteltu rakennettavaksi yleiselle jalankululle tarkoitettu pieni katuaukio, joka tuetaan muurirakenteella Tenholantien suuntaisesti.

Rakennusoikeus on 5 300 k-m². Rakennusoikeudesta on rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käytettävä vähintään 230 k-m² päivittäistavarakaupan tiloiksi, 400 k-m² kokoontumistiloiksi ja 340 k-m² pysäköintitiloiksi. Tontin rakentamistehokkuudeksi tulee e = 1.83.

Rakennuksen julkisivujen on oltava paikalla muurattuja ja pääosin vaaleansävyisiä. Pysäköintitilan maanpäälliset julkisivut on käsiteltävä muiden julkisivujen tapaan. Parvekkeiden on oltava sisäänvedettyjä. Pysäköintirakennuksen katto on suunniteltu toimivaksi asumista palvelevana yhteisenä terassipihana. Kattoterassipiha on rakennettava ja istutettava leikki- ja ulko-oleskelutiloiksi. Kaiteiden on oltava pääosin läpinäkyvät. Tontin pinta-alasta vähintään 1/7 on istutettava. Jätehuollon tilat on sijoitettava rakennukseen tai maanalaisiin tiloihin.

Tontti 16727/21 (Hoas)

Tontin käyttötarkoitus on muutettu asuinkerrostalojen ja asuntolarakennusten korttelialueeksi (AKS). Tontin lounaanpuoleiselle rajalle luoteenpuoleisen rajan suuntaisesti on suunniteltu rakennettavaksi kaksi 2–3-kerroksista asuinrakennusta, joissa on yhteensä 18 uutta opiskelija-asuntoa. Ulkoiluvälinevarastorakennukset on sijoitettu tontin eteläosaan.

Tontin kokonaisrakennusoikeus on 3 870 k-m², josta olemassa olevaa yhteistilaa on 330 k-m², uutta asuinrakennusten rakennusoikeutta 930 k-m² ja talousrakennusten rakennusoikeutta 90 k‑m². Tontin rakentamistehokkuudeksi tulee e = 0.80.

Rakennusten julkisivuissa on pääasiallisesti käytettävä paikalla muurattua, poltettua punaista tiiltä. Uudisrakennuksissa on oltava harja- tai pulpettikatto. Parvekkeet, portaat ja sivukäytävät saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi ja ne saavat ulottua enintään 2 m:n etäisyydelle rakennusalan rajasta. Uusien parvekkeiden on oltava ripustettuja. Talousrakennusten rakennusalat on sijoitettu rajaamaan pysäköintialuetta. Jätehuollon tilat on sijoitettava kaavakartassa merkitylle talousrakennuksen rakennusalalle. Tontin pinta-alasta ¼ on istutettava.

Mitoitus Tonttien pinta-ala on yhteensä 7 837 m² ja rakennusoikeus yhteensä 9 170 k-m².

Liikenne Tontin Tenholantie 6 pysäköinti on sijoitettava tontin sisäosaan osittain maanalaisiin tiloihin. Pysäköinnin sisäänajo on sijoitettu tontin lounaislaidalle Paraistentien puolelle ja myymälän lastaukseen ajo Kiskontien puolelle. Tontin Paraistentie 18–20 autopaikat on osoitettu eteläiseen osaan tonttia, ajo on Paraistentieltä.

Pysäköintipaikkoja on rakennettava seuraavasti: asuntola-asunnot 1 autopaikka/300 k-m², opiskelija-asuntola-asunnot 1 autopaikka/240 k‑m², asunnot 1 autopaikka/125 k-m², päivittäistavaramyymälät vähintään 1 autopaikka/110 k-m²ja enintään 1 autopaikka/90 k-m², kokoontumistilat vähintään 1 autopaikka/140 k-m² ja enintään 1 autopaikka/120 k-m².

Palvelut Suunnittelualueella sijaitsevan päivittäistavarakaupan toimintaedellytykset pyritään turvaamaan asemakaavan muutosehdotuksessa siten, että rakennusoikeudesta on rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käytettävä vähintään 230 k-m²päivittäistavarakaupan tiloiksi. Rakennusoikeudesta 400 k-m²on käytettävä ensimmäisessä kerroksessa kokoontumistiloiksi, joihin on tarkoitus sijoittaa seurakuntakodin tiloja. Nykyiset palvelut riittävät palvelemaan asemakaavan muutoksen seurauksena lisääntyvän väestön tarpeita.

Luonnonympäristö

Kaavaan on merkitty säilytettäväksi Tenholantien ja Kiskontien risteyksessä kasvava puu ja osa Paraistentie 18–20:n tontilla kasvavista puista. Molemmilla tonteilla rakentamatta jäävät alueen osat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi tai liikenteeseen, on istutettava ja hoidettava puistomaisena.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset rakennettuun ympäristöön,
asumisolosuhteisiin, kaupunkikuvaan ja liikenteeseen

Kaavan toteuttaminen lisää asuntoja alueella kaupunkikuvaa täydentävällä tavalla, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kaavan toteuttaminen turvaa myymälän säilymisen ja pyrkii säilyttämään alueen vehreän ilmeen.

Tenholantie 6:ssa rakennukset ovat nykyisiä rakennuksia korkeampia ja rajaavat naapuritonttien näkymiä. Paraistentie 16–18:ssa lisärakentaminen vähentää pihan vehreyttä ja kaventaa naapurin näkymiä osittain.

Uuden rakentamisen vaikutus liikennemääriin on vähäinen.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset voidaan perustaa pohjamaan tai kallion varaan. Kaava-alueelta ei ole tiedossa maaperää pilannutta toimintaa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 15.1.2009).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 26.1.–13.2.2009.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kaksi kannanottoa ja yksi lausunto.

Ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Rakennusviraston mielestä kaavatyössä on syytä tutkia myös Helsingin pääulkoilureittisuunnitelmassa esitetyn reitin sijainti tontin 16727/21 ja Ruskeasuon siirtolapuutarhan välillä. Lähimmät siirtolapuutarhamökit ovat niin lähellä tontin rajaa, että reitin sijoittaminen kokonaan siirtolapuutarhan alueelle tuottaisi vaikeuksia.

Khs toteaa, että tontin pohjoisosaan on rakennusvirastossa suunnitteilla yleiselle jalankululle varattu reitti suuntautuen Mannerheimintieltä Keskuspuistoon päin. Reitti on sijoitettu suunnitelmassa tontin pohjoisrajalle. Rakennusviraston lausunnon perusteella on kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla täsmennetty reitin tilavarausta siten, että se rakennetaan Ruskeasuon siirtolapuutarhan alueelle tontin 16727/21 pohjoisrajaan kiinni.

Kaupunginmuseo totesi mm., että tontilla 16727/21 sijaitsevat olemassa olevat opiskelija-asunnot on tarkoitus säilyttää ja sijoittaa tontille täydennysrakentamista. Kaupunginmuseolla ei ollut tähän huomautettavaa.

Tontilla 720/23 olevan, korttelin pohjoispäätteenä toimivan kokonaisuuden suunnitteli Meilahden seurakunnan vanhainkodiksi arkkitehti Osmo Sipari vuonna 1970. Kohde liittyy siten Ruskeasuon pohjoisosan pääosin 1960-luvulla toteutuneeseen rakennusvaiheeseen, joka poikkesi niin arkkitehtuuriltaan kuin rakennustekniikaltaan alueen edellisten vuosikymmenten rakennuskannasta.

Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan rakennuskokonaisuudella ei ole niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, että se tulisi nostaa asemakaavallisen suojelun piiriin. Valitettavasti nykyään tämä tarkoittaa samalla sitä, että kyseiset kohteet voidaan korvata uudisrakennuksilla. Kestävän kehityksen mukaista olisi kuitenkin purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan hyödyntää Tenholantie 6:n olemassa olevia rakennuksia muokkaamalla ja mahdollisesti jopa laajentamalla niitä muuttuneisiin tarpeisiin sopiviksi. Myös tämä mahdollisuus tulisi säilyttää kaavamuutoksessa.

Kaupunginmuseo katsoi, että asemakaavaluonnosta tulee Tenholantie 6:n tontin osalta kehittää edelleen alueen keskeiset piirteet paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Uudisrakentamisella ei saa vaarantaa tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen arvoja ja ominaisuuksia.

Khs toteaa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut asemakaavan muutosehdotusta yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa. Ehdotusta on tarkistettu siten, että luonnoksessa 6-kerroksiseksi merkitty rakennuksen osa on muutettu 5‑kerroksiseksi ja rakennuksen muotoa on muutettu Tenholantien suuntaan kapeammaksi.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut neljä mielipidekirjettä, joista yksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kolme asemakaavan muutosluonnosta.

Mielipiteet kohdistuivat rakennusoikeuden määrään, rakennusten korkeuteen ja sijaintiin tontilla, olemassa olevien rakennusten säilyttämismahdollisuuteen, päivittäistavarakaupan säilymiseen alueella, yleiskaavallisen arvottamisen huomioon ottamiseen kaavamääräyksillä ja autopaikkojen riittävyyteen alueella.

Mielipiteiden perusteella rakennusten korkeutta on vähennetty kerroksella siten, että Kiskontien varrella sijaitsevan asuinosan kerrosluvuksi tulee viisi kerrosta. Samalla rakennuksen muotoa ja rakennusalan rajaa on muutettu Tenholantien suuntaan kapeammaksi. Muutoksen seurauksena rakennusoikeutta on pienennetty 5 500 k‑m²:stä 5 300 k-m²:iin.

./. Viranomaisyhteistyö, mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.8.–7.9.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 12 muistutusta, joista viisi on keskenään samansisältöisiä. Nähtävillä oloajan jälkeen on saapunut neljä kirjettä.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, kaupunginmuseon, pelastuslaitoksen ja rakennusviraston lausunnot.

Muistutukset ja kirjeet

Muistutukset ja kirjeet kohdistuvat kaavahankkeesta tiedottamiseen, kiinteistön omistajien yhdenvertaiseen kohteluun ja rakentamisen tehokkuuteen, kaupunkikuvaan sekä suojeluarvojen huomioon ottamiseen, sosiaalisten vaikutusten arviointiin, päivittäistavarakaupan palvelujen säilymiseen, autopaikkojen riittävyyteen alueella, piha- ja pysäköintiratkaisuun, työmaanaikaisiin häiriöihin ja mahdollisesti aiheutuviin ympäristön vaurioihin sekä rakentamisen vaikutuksiin, naapuriasuntojen näkymiin ja valoisuuteen.

Muistutuksissa kiinnitetään huomiota Tenholantien tontin ympäristöstä poikkeavaan suureen rakentamistehokkuuteen, rakennusten liialliseen korkeuteen ja näkymiä sulkevaan sijaintiin tontilla. Nämä eivät ole muistuttajien mielestä Helsingin yleiskaava 2002:ssa Ruskeasuolle määriteltyjen arvojen ja ominaisuuksien mukaisia ja poikkeavat rakennuslautakunnan 30.11.2004 antaman päätöksen mukaisista Ruskeasuon kerrostaloalueen korjausrakentamisohjeista. Muistutuksissa katsotaan, ettei kiinteistön omistajien yhdenvertainen kohtelu toteudu, sillä kiinteistön omistajilta edellytetään edellä mainittujen korjaustapaohjeiden sekä yleiskaavan suojelutavoitteiden huomioon ottamista korjaushankkeissaan.

Muistutuksissa tiedustellaan, miten Tenholantie 6:n asuntola ja päiväkoti sopivat keskenään lähinaapureiksi. Sosiaalisten vaikutusten arviointia pidetään riittämättömänä. Asuntola koetaan vaaraksi ympäristölleen. Muistuttajat ovat huolissaan päivittäistavarakaupan palvelujen säilymisestä alueella. Tontille ei ole riittävästi varattu autopaikkoja. Nykyisen avoimen piha-alueen rakentaminen pysäköinnin kattavaksi terassipihaksi koetaan Ruskeasuolle vieraana toteuttamistapana. Muistuttajat vastustavat autopaikkojen ja jätehuollon sijoittamista kannen alle. Tontilla sijaitseva hanke lisää liikennettä alueella ja aiheuttaa asukkaille ja kouluille häiriötä ja pysäköintiongelmia.

Kirjeissä Paraistentie 18–20 kaavahankkeen tiedottamista pidetään riittämättömänä ja kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisen johdosta virheellisenä. Yksi taloyhtiö vaatii kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, koska yhtiö ei ole aiemmin voinut tulla kuulluksi. Hoasin lisärakentamissuunnitelmaa pidetään tarpeettomana ja Ruskeasuon perinteisen väljän rakentamistavan vastaisena. Rakentamisen pelätään tuovan lisää rauhattomuutta alueelle ja huonontavan maisemallisesti naapuritaloyhtiön asuntojen väljiä näkymiä pohjoiseen. Lisäksi pelätään, että rakentamisesta tulee häiriötä esimerkiksi paalutuksen yhteydessä ja naapurirakennukset voivat vaurioitua.

Asemakaavan muutoksen selostusta on muistutusten johdosta täydennetty sosiaalisten vaikutusten arvioinnilla. Kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston tutkimustoimiston tekemässä sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa todetaan, että alueen sosiaalinen rakenne on monipuolinen. Ruskeasuo on kokonaisuutena sosioekonomisesti vahvemmassa asemassa kuin Helsingin pienalueet keskimäärin. Sosiaalisen rakenteen kestävyyden näkökulmasta erityisasumisen lisääminen Ruskeasuolla ei muodosta uhkaa alueen tasapainoiselle kehitykselle.

Selostusta on täydennetty myös Tenholantie 6:n varjotutkimuksella, jonka perusteella asemakaavan muutosehdotuksen mukainen rakentaminen ei vaikuta merkittävästi ympäristön asuntojen valoisuuteen, eikä olennaisesti muuta asuntojen näkymiä.

Khs katsoo, etteivät muistutukset ja kirjeet anna aihetta asemakaavan muutosehdotuksen tarkistamiselle tai palauttamiselle uudelleen valmisteltavaksi.

./. Muistutukset, kirjeet ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Lausunnot Kaupunginmuseo toteaa (18.9.2009) mm., että Helsingin yleiskaava 2002:ssa Tenholantie 6:n tontti ja Paraistentie 18–20:n tonttiin rajautuva Ruskeasuon siirtolapuutarha kuuluvat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään asuinalueeseen. Olisi kestävän kehityksen mukaista hyödyntää olemassa olevia rakennuksia muokkaamalla niitä muuttuneisiin tarpeisiin sopiviksi. Kaupunginmuseo katsoo, että luonnoksessa uudisrakennusten rakennusaloihin ja kerroslukumääriin tehdyt korjaukset eivät ole riittäviä. Asemakaavan muutosehdotusta tulee kehittää edelleen alueen keskeiset piirteet paremmin huomioon ottavaan suuntaan ja vaarantamatta alueen arvoja ja ominaisuuksia.

Kiinteistölautakunta toteaa (29.9.2009) mm., että tontti 16727/21 on vuokrattu pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Hoasille opiskelija-asuntolaa varten ajaksi 15.2.1984–31.12.2045. Kaavamuutos korottaa Helsingin seurakuntayhtymän omistaman tontin 720/23 arvoa merkittävästi. Kaavamuutosta ei tulisi viedä Kvston hyväksyttäväksi ennen kuin maankäyttösopimus on osapuolten välillä allekirjoitettu.

Pelastuslaitoksella ei ole (9.9.2009) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Rakennusvirasto toteaa (10.8.2009) mm., että tontin 16727/21 pohjoisosaan on rakennusvirastossa suunnitteilla yleiselle jalankululle varattu reitti suuntautuen Mannerheimintieltä Keskuspuistoon päin. Reitti on sijoitettu suunnitelmassa tontin pohjoisrajalle. Rakennusvirastolta aikaisemmin tulleen lausunnon perusteella kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla täsmennettiin reitin tilavaraus siten, että se rakennetaan Ruskeasuon siirtolapuutarhan alueelle tontin 16727/21 pohjoisrajaan kiinni. Helsingin pääulkoilureittisuunnitelmassa esitetylle paikalliselle pääulkoilureitille ei ole varausta Ruskeasuon siirtolapuutarhan alueen nykyisessä asemakaavassa. Reitin rakentaminen edellyttää siirtolapuutarhan alueen asemakaavan tarkistusta.

Khs toteaa, että kaava-alue ei kuulu siihen osaan Ruskeasuon aluetta, joka on Helsingin yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Asemakaavan muutosehdotuksessa esitetty rakentaminen on sovitettu arvokkaaksi luokitellun ympäristön mittakaavaan ja rakentamistapaan ottaen huomioon tonttien erityispiirteet. Tenholantie 6 nykyisten rakennusten laajentamista ja korjaamista alkuperäiseen käyttöön on tutkittu Gaius-säätiön toimesta. Säätiö luopui hankkeesta mm. taloudellisista ja toiminnallisista syistä.

Rakennusviraston lausunnossa esitetty paikallisen pääulkoilureitin linjaus suunnitellaan tarkemmin Ruskeasuon siirtolapuutarhan asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Asemakaavakarttaa ei ole muutettu lausuntojen johdosta, mutta selostusta on muistutusten johdosta täydennetty sosiaalisten vaikutusten arvioinnilla ja Tenholantie 6 tontin varjotutkimuksella.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 9.9.2010 muuttanut asemakaavan muutosehdotusta siten, että se on poistanut leikkialueen merkinnän (le) kaavakartasta tontilta 16727/21. Muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

./. Lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Khs on 28.3.2011 oikeuttanut kiinteistölautakunnan tekemään tontin 720/23 omistajan Helsingin seurakuntayhtymän kanssa sopimuksen.

LAUTTASAAREN KORTTELIN NRO 31035 JA PUISTOALUEEN, A-MERKITTY ALUE MAANPINNAN YLÄPUOLELLA (METROASEMAN SISÄÄNKÄYNTI GYLDÉNINAUKIOLLA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11973)

Khs 2010-1145

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31035 ja puistoalueen (a-merkitty alue maanpinnan yläpuolella) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.5.2010 päivätyn ja 3.2.2011 muutetun piirustuksen nro 11973 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11973 (Lauttasaaren tontti 31035/1 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Lauttasaaren tontti 31035/1 ym.)
	Liite 3	Vuorovaikutusraportti (Lauttasaaren tontti 31035/1 ym.)
	Liite 4	Lauttasaaren korttelin nro 31035 ja puistoalueen ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Alue sijaitsee Lauttasaaressa keskeisellä paikalla Gyldénintien varrella ja rajoittuu Lahnalahden puistoon.

Asemakaavan muutos mahdollistaa metroaseman sisäänkäynnin maanpäällisten rakenteiden toteuttamisen. Alueella on voimassa maanalainen asemakaava metron ja metroaseman rakentamista varten. Osa liiketontista ja puistoalueesta muutetaan aukioksi, jolle voi rakentaa aseman sisäänkäyntirakennuksen sekä metrolle tarpeelliset ilmanvaihtokuilut ja hätäpoistumistien. Liiketontin pinta-ala pienenee 468 m². Tontin käyttötarkoitus ja kerrosala säilyvät nykyisinä. Kulkuyhteys Lahnalahden puiston ja Gyldénintien välillä säilyy katuaukion kautta.

KHS

Lähtökohdat Khs päätti 26.10.2006 Länsimetron Ruoholahti–Matinkylä jatkovalmistelusta ja kehotti käynnistämään päätöksen edellyttämien kaavojen laatimisen.

Kvsto hyväksyi 21.5.2008 Länsimetron toteuttamisen hankesuunnitelman joukkoliikennelautakunnan esityksen 27.3.2008 sekä tarkistetun, 14.3.2008 päivätyn hankesuunnitelman mukaisesti.

Lauttasaaren metroaseman hankesuunnittelua on jatkettu syyskuusta 2009 alkaen ja suunnittelu jatkuu edelleen.

Kaavoitustilanne

Yleiskaava ja asemakaavat

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on kerrostalovaltaista aluetta. Alueen kautta on osoitettu maanalainen metro ja sen vieressä on metroasemamerkintä.

Voimassa olevassa, vuonna 1995 hyväksytyssä asemakaavassa tontti 31035/1 on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Rakennusoikeus on 3 530 k-m². Myös puistoalueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 1995. Alueella on voimassa myös vuonna 2009 hyväksytty maanalainen asemakaava metroa varten.

Maanomistus

Tontti 31035/1 on yksityisomistuksessa ja puisto kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus

Tontilla on nelikerroksinen liike- ja toimistorakennus, johon liittyy tontin etelä- ja lounaiskulmassa ravintolan ulkoterassi. Rakennuksessa toimii mm. kaksi ravintolaa ja lääkäriasema. Pihalla rakennuksen länsipuolella on kiinteistön asvaltoitu autopaikka-alue. Rakennuksen pohjoispuolisella pihan osalla kasvaa kookkaita kaupunkikuvallisesti merkittäviä lehmuksia. Puistoalueella on reitti jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille sekä pensasistutuksia.

Tavoitteet Alueelle on tarkoitus rakentaa metroaseman sisäänkäyntirakennus ja kuilurakennuksia siten, että jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden yhteys Lahnalahden puiston ja Gyldénintien välillä säilytetään. Asemakaavan muutos on laadittu Länsimetron hankesuunnittelun pohjalta.

Asemakaavan muutosehdotus

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K)

Liike- ja toimistorakennusten tontin 31035/1 käyttötarkoitus ja kerrosala 3 530 k-m² säilyvät entisellään, mutta osa tontista on muutettu katuaukioksi. Tämä vähentää tontin nykyisiä pysäköintipaikkoja kymmenellä, joista osa on korvattavissa tontin sisäisillä järjestelyillä. Kaavamääräyksessä tontin autopaikkamääräksi edellytetään vähintään 1 autopaikka/125 k-m², mikä tarkoittaa 29 autopaikkaa nykyisen 36 sijaan. Tontin katuaukioksi muutettavalla osalla kasvavat lehmukset joudutaan kaatamaan. Asemakaava mahdollistaa liike- ja toimistorakennuksen tarjoamien palvelujen säilymisen.

Katuaukio

Katuaukio, Gyldéninaukio, on muodostettu osasta puistoa ja osasta tonttia 31035/1. Aukiolla on rakennusalat metroaseman sisäänkäyntirakennusta ja ilmanvaihtokuilua sekä yhdistettyä hätäpoistumistie- ja ilmanvaihtokuilurakennusta varten. Metroaseman sisäänkäyntirakennus on pinta-alaltaan n. 200 m² ja sen korkeus aukion pinnasta enintään 10 m. Kuilurakennusten pinta-alat ovat hieman alle 60 m² ja korkeudet vähintään 3 m, mutta enintään 5 m. Rakennusten sijoittamisessa on otettu huomioon tunnelin toiminnalliset periaatteet, pelastus- ja paloturvallisuus sekä maankäytölliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat. Kuilurakennukset on kaavamääräysten mukaan sovitettava hienovaraisesti kaupunkiympäristöön. Ilmanvaihtohormien aiheuttaman melun vaimennukseen on kiinnitettävä toteutuksen suunnittelussa erityistä huomiota. Melutaso ei saa ylittää viereisten asuntojen ulkoseinällä 45 dBA. Aukiolla on varattava tilaa vähintään 70 m² polkupyörien pysäköintiin. Tämä tarkoittaa minimissään n. 35–40 polkupyöräpaikkaa. Mahdollisuuksien mukaan aukiolle on istutettava puita ja pensaita. Tulvariskin hallinta edellyttää, että aukion korkeusasema merenpinnasta on vähintään +3.0.

Ympäristöhäiriöt

Ajoneuvoliikenteen aiheuttamat häiriöt Gyldénintiellä tulevat säilymään vähintään nykyisellään. Metron maanalaisessa asemakaavassa päätetty sisäänkäynti aiheuttaa lisääntyvää liikennettä Gyldénintielle, mikäli kaikki linja-autojen liityntäliikenne ohjataan sitä kautta. Päätökset liityntälinjoista ja niiden lopullisista reiteistä tehdään myöhemmin.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti 14.4.2010 esittää aukion nimeksi Gyldéninaukio viereisen Gyldénintien mukaan.

Asemakaavamuutoksen vaikutukset

Metron rakentamisen vaikutuksia on selvitetty ja selostettu laajasti Länsimetron ympäristövaikutusten arvioinnissa sekä metron maanalaisen asemakaavan (nro 11800) yhteydessä. Gyldéninaukion sisäänkäynnin maanpäällisten rakenteiden toteuttaminen koskee erityisesti lähinaapureiden olosuhteita.

Metroaseman sisäänkäynnin maanpäälliset rakenteet sijoittuvat rakennettuun ympäristöön, mutta ovat mittakaavaltaan pienempiä kuin ympäristön talot. Rakennukset muuttavat lähinaapureiden näkymiä. Kaupunkikuvallisesti merkittävä puuryhmä poistetaan ja sen tilalle tulee aukioaluetta ja rakennuksia. Tontilla Gyldénintie 2 pysäköintipaikat vähenevät, mutta joukkoliikenneyhteydet paranevat.

Metron rakentaminen muuttaa linja-autojen reittejä. Suorat linjat muutetaan pääosin liityntäliikennelinjoiksi. Sisäänkäyntirakennuksen rakentaminen ei sinänsä suoranaisesti lisää liikennettä. Mikäli kaikki linja-autojen liityntäliikenne päätetään ohjata Gyldénintielle, liikenne tulee sillä lisääntymään. Sisäänkäynnille on järjestettävissä hyvät jalankulku- ja pyöräilyreitit Lahnalahden puiston kautta, ja pyörien pysäköinti voidaan järjestää metroaseman viereen. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden reitti Lahnalahden puiston ja Gyldénintien välillä säilyy Gyldéninaukion kautta.

Asemakaavan muutoksen vaikutukset luontoon ovat vähäisiä. Merkittävä vaikutus on, että kaupunkikuvan kannalta komeat lehmukset joudutan kaatamaan.

Metroaseman sisäänkäynnin rakentaminen parantaa eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia joukkoliikennettä käyttäen. Alue tulee vilkastumaan nykyisestään. Jotkut naapurit voivat kokea vilkastumisen ja metroaseman läheisyyden kielteisenä.

Toteutus Alueen toteuttaminen edellyttää mm. maanhankinta-, lunastus- ja kiinteistöteknisiä toimenpiteitä. Sisäänkäyntijärjestelyjen suunnittelun arvioidaan olevan vuonna 2011 rakennusluvan hakuvaiheessa. Länsimetron liikennöinnin arvioidaan alkavan vuoden 2014 syksyllä.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 20.3.2009). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2009 ja 2010 kaavoituskatsauksissa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 7.4.2009.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Lauttasaaren kirjastossa 1.4.-26.4.2010 ja viraston internetsivuilla.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä liikennelaitos-liikelaitoksen, rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) kiinnittää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tekemässään kannanotossa huomiota mm. kulkuyhteyksien sujuvuuteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen. Kaavoitus kehotetaan tekemään yhteistyössä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja vuoden 2010 alusta Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa.

Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Helsingin seudun liikenne ovat antaneet lausuntonsa asemakaavaluonnoksesta, johon kummallakaan ei ole huomautettavaa. Helsingin seudun liikenne toteaa kaavoituksen sujuneen hyvässä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen kesken.

Kaupunginmuseo korostaa kannanotossaan ympäristön pääosin 1930–1950-luvulla rakennettujen asuinkerrostalojen sekä tontilla olevan toimisto- ja liikerakennuksen edustavan harkittua ja viimeisteltyä arkkitehtuuria sekä muodostavan kaupunkikuvallisesti yhtenäisen aluekokonaisuuden, johon metron sisäänkäyntipaviljongin tulee soveltua kaupunkikuvallisesti, kuten myös viereiseen puistoalueeseen.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapui 7 mielipidekirjettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Lisäksi suullisia mielipiteitä esitettiin keskustelutilaisuudessa. Asemakaavan muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Yleisötilaisuuden keskustelussa olivat pääasiassa esillä metron rakentaminen ja aseman toiseen sisäänkäyntiin liittyvät ostoskeskuksen tontin kehittämissuunnitelmat, mutta myös metrolinjan ja -aseman sijoittamisesta esitettiin joitakin puheenvuoroja.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat sisäänkäyntirakennuksen kokoon ja sijoitukseen, polkupyörien säilytykseen, liityntäliikenteen linjojen reitteihin ja taksiaseman sijoitukseen.

Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että rakennus on siirretty etäämmäksi lähimmän asuintalon päädystä. Kaavamääräyksessä edellytetään, että sisäänkäyntirakennus on ilmeeltään kevyt ja läpinäkyvä ja polkupyörien säilytykseen varataan 70 m² aukioaluetta.

./. Viranomaisyhteistyö, mielipiteet ja vastineet niihin on yksityiskohtaisemmin selostettu vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²

		Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K)	2 378	3 530
		Katuaukiota	867

		Yhteensä	3 245	3 530

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 11.6.–12.7.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, liikennelaitos-liikelaitoksen, rakennusvalvontaviraston, Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Liikennelaitos-liikelaitoksella, Helsingin Energia ‑liikelaitoksella, Helen Sähköverkko Oy:llä ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseon johtokunnan mielestä metroon liittyvät ilmanvaihto- ja hätäpoistumistiekuilut tulee sovittaa hienovaraisesti kaupunkiympäristöön.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee mm., että Gyldéninaukion rakentamiskustannukset ovat n. 300 000 euroa ja vuosittaiset ylläpitokustannukset n. 3 000 euroa. Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta mainitsee mm., että kiinteistöviraston ja tontin 31035/1 omistajan kesken tullaan erikseen sopimaan alueen toteutuksen edellyttämistä maanhankinta- ja autopaikkajärjestelyistä. Esitys tuodaan kiinteistölautakunnan käsittelyyn asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Lautakunta pitää muutosehdotusta perusteltuna ja hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisena. Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen mielestä yleiset vesijohdot ja viemärit tulee ottaa huomioon metroasemahankkeen suunnitelmissa. Näiden mahdollisten siirtojen ja suojausten suunnittelu ja toteutus tulee tehdä hankkeen yhteydessä ja sen kustannuksella. Suunnitelmat tulee hyväksyttää HSY Vedellä.

Pelastuslautakunta esittää, että ilmanvaihto-, paineentasaus- ja savunpoistosäleiköt tulee sijoittaa vähintään 3 m:n korkeuteen maan pinnasta.

Rakennusvalvontavirasto toteaa mm., että istutusmääräystä tulisi täydentää ja kevyen liikenteen yhteys Lahnalahden puistoon merkitä kaavaan. Metrotunneli suojavyöhykkeineen tulee käytettävissä olevin kaavamerkinnöin esittää myös maanpäällisessä kaavakartassa. Virasto esittää lukuisia kommentteja otettavaksi huomioon jatkosuunnittelussa.

Lausunnot on lähetetty tiedoksi toteutussuunnittelua tekevälle Länsimetro Oy:lle. Länsimetro Oy ottanee toteutussuunnittelussa huomioon lausunnoissa esitetyt kommentit ja jatkosuunnitteluohjeet.

./. Lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraava tarkistus:

Rakennusvalvontaviraston lausunnon johdosta on istutusmääräys täsmennetty ja täydennetty muotoon "Aukiolle on istutettava puita ja pensaita ja se on rajattava istutuksin pohjoispuolella olevaa tonttia ja katua vasten".

Kaavaselostukseen on lisätty liitteeksi ote maanalaisesta Länsimetron asemakaavasta. Yleisten töiden lautakunnan arvioimat investointikustannukset on liitetty kaavaselostukseen.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

SUUTARILAN TONTIN 40115/2, KORTTELEIDEN 40119 - 40121 JA TONTTIEN 40122/1 JA 40123/1 YM. ALUEIDEN (MM. MAATULLIN ALA-ASTEEN KOULU) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11965)

Khs 2010-1010

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) korttelin nro 40115 tontin nro 2, kortteleiden nro 40119–40121, korttelin nro 40122 tontin nro 1 ja korttelin nro 40123 tontin nro 1 sekä katu-, puisto-, urheilu- ja yleisten pysäköintialueiden (muodostuu uusi kortteli 40163) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 6.5.2010 päivätyn ja 20.1.2011 muutetun piirustuksen nro 11965 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11965 (Suutarilan tontti 40115/2, korttelit 40119 - 40121 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Suutarilan tontti 40115/2, korttelit 40119 - 40121 ym.)
	Liite 3	Vuorovaikutusraportti (Suutarilan tontti 40115/2, korttelit 40119 - 40121 ym.)
	Liite 4	Suutarilan tontin 40115/2, kortteleiden 40119 - 40121 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Alue sijaitsee Tapulikaupungin asuinalueen keskiosassa Tapulikaupungintien eteläpuolella ja rajoittuu mm. Palovartijantiehen, Kimnaasipolkuun ja Syökarinpolkuun.

Asemakaavan muutoksen tavoitteina on mm. Tapulikaupungin kerrostaloalueen asuntokannan täydentäminen ja monipuolistaminen, asuinalueen lähiympäristön viihtyisyyden lisääminen, alueen puisto- ja viheralueiden hoidon ja ylläpidon edellytysten parantaminen sekä alueen väestöpohjan ylläpitäminen nykyisen palvelutarjonnan turvaamiseksi.

Asemakaavan muutos mahdollistaa senioreille suunnattujen kerrostaloasuntojen rakentamisen Tapulikaupungintien eteläpuolelle sekä rivitaloasuntojen rakentamisen Syökärinpolun varrella olevalle kahdelle tontille.

Maatullin ala-asteen koulun tonttia on pienennetty vastaamaan koulun tarpeita ja koulun pysäköintipaikat on järjestetty koulun yhteyteen. Leikkipuisto Tapulin rakennuksen ja ulkoalueiden sijoittamiselle toiminnallisesti lähemmäksi koulurakennusta on luotu edellytykset. Koulun ja leikkipuiston lähiympäristön suunnittelussa on tehty yhteistyötä alueen lasten ja nuorten kanssa.

Suunnittelualueen liikennejärjestelyjä on selkiytetty suunnittelemalla Kimnaasipolusta pihakatu ja luomalla edellytykset kiertoliittymän rakentamiselle Tapulikaupungintien ja Tikkuritien risteykseen.

KHS

Lähtökohdat

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 28.9.2006 Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelman ja suunnitteluperiaatteet. Yleissuunnitelmassa entisen sivukoulun tontti ja päiväkoti Mintun pohjoispuoli on merkitty 2–6-kerroksisten asuinkerrostalojen täydennysrakentamiseen tonttitehokkuudella e = 1.0 ja pallokenttäalue rivitalojen täydennysrakentamiseen tonttitehokkuudella e = 0.35–0.4. Rakentamaton yleisten rakennusten tontti (Kimnaasipolku 3) ja sen itäpuolinen pysäköintialue on merkitty asuinpientalojen täydennysrakentamiseen tonttitehokkuudella e = 0.5–0.6. Enimmäiskerrosluvuksi on merkitty 2 ½ kerrosta.

Maatullin ala-asteen koulun ja leikkipuisto Tapulin alue on merkitty yhtenä kokonaisuutena suunniteltavaksi koulun ja asukaspuiston suunnittelualueeksi. Syökärinpolun varren puistoalue on merkitty korttelipuistoksi ja Maatullin ala-asteen pohjoispuoli alueen keskeiseksi aukiotilaksi.

Kaavaehdotus on laadittu yleissuunnitelman ja suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.

Tehdyt selvitykset

Tapulikaupungin viheralueiden hoito- ja kehittämissuunnitelma 2004–2013 on laadittu rakennusvirastossa vuonna 2004. Tapulikaupungin yleiset alueet sisältyvät rakennusvirastossa laadittuun Suutarilan aluesuunnitelmaan 2008–2017.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu Tapulikaupunkia koskeva pysäköintiselvitys (Ksv 10/2005).

Kaavoitustilanne

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista asuinaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Tapulikaupungin asemakaavallinen ratkaisu edustaa 1970-luvun alun kaupunkisuunnittelun tavoitteita. Alue on suunniteltu asuntoalueeksi, joka tukeutuu juna-aseman ympäristön kaupallisiin palveluihin. Kerrostalovaltaisen asuinalueen liikennejärjestelmä on ulkosyöttöinen, mikä mahdollistaa alueen keskellä olevan puistojen ja julkisten palvelujen vyöhykkeen rauhoittamisen pääosin autoliikenteeltä ja erityisesti läpiajoliikenteeltä. Suunnittelualue kuuluu tähän sisävyöhykkeeseen, jota 1970–1980-luvulla rakennetut kerrostalokorttelit ja laajahkot pysäköintialueet ympäröivät.

Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat vuosilta 1974–1976, 1985 ja 1987. Voimassa olevissa asemakaavoissa on yleisten rakennusten korttelialueiden (Y, YO, YOS) lisäksi autopaikkojen korttelialueita (LPA) sekä pallokenttä-, katu- ja puistoalueita.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Tapulin Huolto Oy:n omistamia autopaikkatontteja.

Alueen yleiskuvaus

Rakennettu ympäristö

Suunnittelualueeseen kuuluu Tapulikaupungin 1970–1980-luvulla rakennettujen kerrostaloalueiden keskiosa. Suunnittelualueen pohjoisosassa Tapulikaupungintien eteläpuolella oleva entisen sivukoulun tontti 40121/1 on nykyisin tyhjillään. Sen itäpuolella tontilla 40122/1 toimii lasten päiväkoti Minttu, joka rajautuu idässä ns. Sikalanmäen metsäiseen puistoalueeseen.

Yleisten rakennusten tonttien eteläpuolella Syökärinpolun varressa on pallokenttä- ja puistoalue. Alueelle on rakennettu n. 30 x 50 m:n kokoinen hiekkakenttä. Aikoinaan uimahallia varten kaavoitettu yleisten rakennusten tontti 40120/1 Maatullin ala-asteen pohjoispuolella on rakentamaton. Sen vieressä on koulun ja rakentamattoman uimahallin käyttöön suunniteltu pysäköintialue. Pysäköintialuetta käytetään pysäköinnin ohella myös säilytykseen ja alue on huonokuntoinen. Alueen eteläosassa toimii Maatullin ala-asteen koulu, joka etelä- ja länsipuoleltaan rajoittuu Maatullinpuistoon. Koulun piha-alueet sijaitsevat pääosin koulun länsipuolella. Koulun urheilukenttä (n. 50 x 80 m) sijaitsee koulurakennuksen lounaispuolella. Koulun eteläpuolella on laajahko rakentamaton alue, jossa aiemmin on sijainnut parakkikoulurakennuksia. Tämän alueen eteläpuolella Maatullinpuistossa toimii lasten leikkipuisto Tapuli.

Kaavallisen perusajatuksen mukaisesti Tapulikaupungin liikennejärjestelmä on ulkosyöttöinen. Asuminen on sijoitettu asuinalueen keskellä olevien puisto- ja yleisten rakennusten alueiden ympärille kehämäisesti kerrostalo- ja rivitalokortteleihin, joiden yhteydessä alueen reunoilla ovat pysäköintialueet. Tämän kaava- ja liikenneratkaisun etuna on se, että suunnittelualueeseen liittyvien koulun, leikkipuiston, päiväkotien ja puistojen vyöhyke asuinalueen keskiosassa on moottoriajoneuvojen läpiajoliikenteeltä suljettu.

Palvelut

Suunnittelualue on Tapulikaupungin keskiosan julkisten palvelujen vyöhykettä. Alueella toimivat koulu, päiväkoti ja leikkipuisto. Tapulikaupungin liikuntapuisto sijaitsee n. 350–500 m:n päässä suunnittelualueen länsipuolella.

Alueen itäpuolella, vain n. 350–500 m:n päässä suunnittelualueesta, on Puistolan juna-asema. Aseman ympäristössä on hyvät kaupalliset palvelut sekä julkisista palveluista terveysasema, nuorisotila, kirjasto sekä vanhusten palvelutalo. Puistolan asemalta on erittäin hyvät joukkoliikenneyhteydet eri puolille kaupunkia sekä Vantaan Tikkurilaan.

Maisema ja luonnonympäristö

Suunnittelualue on pääosin entistä tasaista pelto-aluetta, joka on otettu rakennusmaaksi 1970–1980-luvulla. Alueen pohjoisosassa sijaitseva metsäinen ns. Sikalanmäki on alueen ainoa merkittävä ympäristöstä nouseva luonnon muovaama kukkula. Se on saanut alueen asukkaiden keskuudessa elävän nimensä mäen länsipuolella vuosina 1925–1968 toimineesta valtion sikatalouden koeasemasta. Syökärinpolun varren puistoalueille ja Maatullinpuistoon on tehty vuosien saatossa maatäyttöjä ja istutettu puurivejä ja -ryhmiä, joilla tasaiseen maastoon on pyritty luomaan vaihtelevuutta. Alue rajautuu etelässä Maatullinpuistoon, joka on Tapulikaupungin ja sen lähiympäristön asukkaiden keskeinen viher- ja virkistysalue.

Rakennusvirasto on vuonna 2004 laatinut Tapulikaupungin viheralueiden hoito- ja kehittämissuunnitelman vuosille 2004–2013. Alueen viheralueilla on viime vuosina tehty hoito- ja kehittämissuunnitelman mukaista ylläpitoa, kasvillisuuden hoitamista ja kalusteiden uusimista.

Ympäristöhäiriöt - liikenteen melu

Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee Tapulikaupungintie, jonka liikennemäärä Tikkuritien itäpuolella on n. 9 800 ajoneuvoa/vrk ja länsipuolella n. 7 100 ajoneuvoa/vrk. Tapulikaupungintien liikenteen yli 55 dB melualue ulottuu päiväkotitontin 40122/1 pohjoisosaan. Kaava-alue ei ole melutason ohjearvot ylittävällä lentomelualueella.

Asemakaavan muutosehdotus

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) ja asuntolatyyppisten
kerrostalojen korttelialue ensisijaisesti vanhusten asumista
varten (AKS)

Suunnittelualueen pohjoisosaan Tapulikaupungintien eteläpuolelle on suunniteltu kahdesta tontista (40122/2 ja 4) koostuva kerrostalokokonaisuus nykyiselle rakentamattomalle koulutontille sekä osittain ns. Sikalanmäen puiston pohjoisosan alueelle. Paikka on kaupunkirakenteessa merkittävä. Tontti on Tikkuritien päätteenä ja sisääntuloporttina saavuttaessa Tikkurilan suunnasta Helsinkiin. Ilmansuunta on rakentamisen suhteen edullinen. Rakennettaessa Tapulikaupungintien suuntaisesti voidaan etelään avautuva korttelipiha-alue sekä päiväkoti Mintun tontti suojata liikenteen melulta.

Tonteille on kaavailtu senioritalokokonaisuuden sijoittamista. Kadunsuuntainen rakennusryhmä on Tapulikaupungintien varressa pääosin alueen muun rakennuskannan mittakaavaan sopeutuen 4-kerroksinen. Tikkuritien päätteeksi on suunniteltu korkeampi 7-kerroksinen pistetalo ja etelään avautuvan korttelipihan puolelle matalampi 2-kerroksinen rakennusosa. AKS-tontilla 40122/2 rakennusoikeutta on 3 800 k-m² + 100 k-m² liike- ja myymälätilaa. AK-tontilla 40122/4 rakennusoikeutta on 2 700 k-m².

Rakennusten ulkonäöstä on asemakaavassa annettu määräyksiä. Senioritalossa pyritään edistämään asukkaiden yhteisöllisyyttä. Kerrostalotontilla 40122/4 asukkaiden käyttöön tulee rakentaa harraste- ja kokoontumistiloja 1,5 % kerrosalasta ja senioritalotontilla 2,5 % kerrosalasta. Yhteistilojen tulee avautua etelään pihan puolelle. Pääosa tonttien autopaikoista sijoitetaan tontille 40122/4 rakennettavaan maanalaiseen pysäköintitilaan.

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten
korttelialue (AR)

Rivitaloja on kaavaehdotuksessa sijoitettu ns. uimahallin tontille sekä nykyisen Syökärinpolun varressa olevan pallokentän alueelle. Rivitalot ovat 2‑kerroksisia omilla asuntopihoilla varustettuja 2–4 asuntoisia rakennuksia. Rakennusoikeutta on tontilla 40123/4 yhteensä 1 500 k-m² ja tontilla 40120/3 yhteensä 2 440 k-m².

Rakennusten ulkonäöstä on asemakaavassa annettu määräyksiä. Pysäköinti on järjestetty maanpäällisenä. Tontille 40123/4 on ajoyhteys rasitteena pysäköintitontin 40123/3 kautta.

Yleisten rakennusten korttelialue (Y)

Päiväkoti Mintun tonttia 40122/3 on hiukan supistettu sen luoteiskulmasta tontin pohjoispuolelle sijoittuvan kerrostalon ja siihen liittyvän pysäköintikellarin tarvitseman tilan vuoksi. Tontin länsireunaan on merkitty yleiselle jalankululle varattu pohjois-eteläsuuntainen kulkuyhteys. Rakennuksen pääovelle suuntautuva huoltoajoyhteys kulkee nykyisin kaavaehdotuksen mukaisen Palopostinpuiston kautta. Huoltoajoyhteys ohjataan jatkossa tontille Palovartijanpolulta tontin länsireunaa pitkin. Tämä edellyttää nykyisen kävelyreitin leventämistä. Tontin muut kaavamerkinnät ja määräykset säilyvät ennallaan.

Opetus- ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten
korttelialue (YOS)

Maatullin ala-asteen tonttia on supistettu sen pohjoisosassa ja erityisesti Maatullinpuiston puolella etelässä. Nämä alueet on liitetty osaksi puisto- ja katualueita. Tarkoitus on ollut muodostaa koulun tontista koulun tarpeita vastaava kokonaisuus, johon leikkipuisto Tapulin ulkoalueet jatkossa saumattomasti liittyvät. Näin koulun ja leikkipuiston ympäristöä voidaan kehittää alueen asukkaiden toiminnallisena keskuksena, jossa ympäristöä voidaan käyttää ja palveluja tuottaa nykyistä eriytynyttä ratkaisua joustavammin. Koulun ja leikkipuiston pysäköintipaikat on järjestetty niiden välittömään läheisyyteen. Nykyinen ratkaisu, jossa paikat on osoitettu kauempana olevalle pysäköintitontille, ei käytännössä ole toiminut, vaan autojen pysäköinti on hallitsematonta ja siksi ongelmallista ympäristössä, jossa liikkuu paljon lapsia.

Puistot (VP)

Nykyinen puisto alueen keskiosassa on nimetty Syökärinpuistoksi. Tämän lisäksi alueen keskiosaan on muodostettu kaksi pientä Syökärinpolkuun liittyvää puistoa; Tuulaakipuisto ja Palopostinpuisto.

Tuulaakipuiston alue on osittain entistä koulun tonttia ja osittain entistä katuaukioaluetta. Puisto sijoittuu alueen keskeisten kevyen liikenteen reittien (Syökärinpolku ja Maatullinkuja) risteyskohtaan, johon luontevasti syntyy alueella kulkevien kohtaamisia. Puisto luo myös alueen tärkeän julkisen rakennuksen, ala-asteen koulun, edustalle ulkotilan, jossa kouluun liittyviä kokoontumisia voi järjestää.

Palopostinpuisto sijoittuu Syökärinpolun pohjoispäähän toiminnallisesti mielekkäästi päiväkodin ja senioritalon väliin. Puistoon on sijoitettavissa pelikenttä (n. 20 x 30 m), joka palvelee niin nykyisten lähitalojen asukkaita kuin päiväkodin ja senioritalon tarpeita. Pelikenttä korvaisi toiminnallisesti alueen eteläpuolella olevan nykyisen pallokentän, johon on suunniteltu rivitalojen rakentamista.

Näiden lisäksi koulun tontin eteläreunasta on liitetty alueita Maatullinpuistoon. Tälle alueelle on merkitty uuden leikkipuistorakennuksen rakennusala (400 k-m²). Tämä rakennus korvaisi nykyisen leikkipuisto Tapulin huonokuntoisen parakkirakennuksen. Tämän kokoiseen rakennukseen on leikkipuistotoiminnan lisäksi sijoitettavissa myös alueen muita asukkaita palvelevia tiloja. Tavoitteena on muodostaa alueesta monipuolinen asukaspuisto, jota eri toimijat voisivat joustavasti käyttää erilaisiin tarkoituksiin.

Lähivirkistysalue (VL)

Suunnittelualueen pohjoisosassa oleva Sikalanmäen metsäinen alue on merkitty rakennusviraston aloitteesta lähivirkistysalueeksi. Aluetta hoidetaan metsähoidollisin toimenpitein. Viheralue supistuu hieman, kun kerrostalotontti sijoitetaan puiston luoteisnurkkaan. Asemakaavakarttaan on merkitty ohjeelliset ulkoiluyhteydet alueen läpi Ruiskupolun ja Palovartijantien päästä Tapulikaupungintien ja Tikkuritien suuntaan.

Yleiset pysäköintialueet (LP)

Palovartijantien päässä olevaa yleistä pysäköintialuetta on supistettu hieman ja osa tontista liitetty viereiseen LPA-tonttiin. Yleinen pysäköintialue on tarkoitettu pääasiassa päiväkoti Mintun saattoliikennettä varten. Palovartijantien varressa olevan yleisen pysäköintialueen rajausta ei ole muutettu.

Autopaikkojen korttelialueet (LPA)

LPA-korttelialueeseen 40123/3 on liitetty pieni osa viereistä yleistä pysäköintialuetta, johon voidaan sijoittaa 2 autopaikkaa. Tontin läpi on merkitty ajoyhteys rivitalotontille 40123/4, jolloin tontilta vastaavasti poistuu 2 autopaikkaa. LPA-tontti 40115/2 on jaettu kahdeksi tontiksi 40115/3 ja 40163/1. Tonttien väliin on merkitty Kämnerinkujan pihakatualue, jolle ajo ohjataan Palokoukunkujan kautta. Pysäköintipaikkojen määrä ei näillä tonteilla muutu nykytilanteesta.

Liikenne Alkuperäisen asemakaavan mukaisesta ulkosyöttöisestä liikennejärjestelmästä on alueen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti pidetty kiinni siten, että keskiosan alue on pyritty rauhoittamaan itä-länsi- ja pohjois-eteläsuuntaiselta läpiajoliikenteeltä kevyttä liikennettä lukuun ottamatta. Uusien rakennettavien alueiden liikenneyhteyksissä on pyritty hyödyntämään nykyistä katuverkkoa. Tonttiliittymät on pyritty sijoittamaan siten, että uuden asutuksen aiheuttamat liikenteen haittavaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Kimnaasipolun ajoneuvo-, huoltoajo- ja kevyen liikenteen reiteistä sekä pysäköinnistä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka pohjalta katu on merkitty asemakaavaan pihakatumerkinnällä. Ajo koululle, leikkipuistoon ja tontille 40120/3 on osoitettu Palovartijantieltä Palokoukunkujan ja Kimnaasipolun pihakadun kautta. Leikkipuiston ja koulun pysäköinti on sijoitettu lähelle näitä toimintoja rakennettaville pysäköintipaikoille. Ratkaisulla pyritään ehkäisemään nyt ongelmana olevaa luvatonta pysäköintiä koulun edustalla ja pihalla. Kimnaasipolku on suunnitelmassa pihakatu, jossa eri liikennemuodot käyttävät samaa tilaa.

Tapulikaupungintien ja Tikkuritien risteykseen on suunniteltu uusi kiertoliittymä. Liikennevirran pääsuunta liittymässä on Tapulikaupungintien itäisen haaran ja Tikkuritien välillä. Liittymässä on tapahtunut onnettomuuksia, kun pääsuunnasta poiketen Tapulikaupungintieltä jatketaan suoraan liittymästä länteen. Tikkuritieltä saapuneet autoilijat ovat olettaneet liikennevirran jatkuvan pääsuunnan mukaisesti kääntyvänä, jolloin näiden kahden suunnan välillä on tapahtunut onnettomuuksia. Kiertoliittymä poistaa tämän kaltaiset onnettomuudet.

Palvelut Senioritalo parantaa ikääntyvien ihmisten asuntotarjontaa alueella. Väestön ikääntyessä alueella on kasvava tarve omatoimiseen asumiseen soveltuville senioriasunnoille, joita alueella ei juuri ole. Kaupungin omistaman Puistolan vanhusten palvelutalon asiakaskunta on selvästi iäkkäämpää kuin tulevan senioritalon asukkaat.

Maatullin ala-asteen koulun toimintaedellytyksiä kaavaehdotus ei muuta. Koulun on mahdollista toimia nykyisessä laajuudessa, mutta leikkipuiston sijoittuminen koulun välittömään läheisyyteen avaa mahdollisuuksia sisä- ja ulkotilojen yhteiskäyttöön nykyistä joustavammin. Päiväkoti Mintun toiminta säilyy nykyisenä.

Maisema ja luonnonympäristö

Syökärinpolun varteen muodostuu asuinrakennusten rajaamien pienempien puistojen sarja. Puistot ovat luonteeltaan penkein varustettuja istuskelu- ja pysähdyspaikkoja, joissa voi olla myös toiminnallisia alueita (esimerkiksi pelikenttä Palopostinpuistossa). Maatullinpuistoa kehitetään luonteeltaan avoimempana maisemapuistona, jonka toiminnallisen suunnittelun selkärankana toimii nykyinen ulkoilutieverkosto. Ulkoilutieyhteyksien tarkistaminen kaava-alueen eteläreunassa on tarpeen leikkipuisto Tapulin piha-alueiden tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. Korttelin 40122 toteuttaminen edellyttää vesijohdon ja jätevesiviemärin rakentamisen Palovartijanpolulta sekä kaukolämpöverkoston ja telekaapelien siirtämisen tontin 40122/4 alueelta.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueella maaperä on pääosin savea, jossa savikerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on 1–7 m. Paikoitellen esiintyy täytemaata sekä moreenimuodostuma. Kitkamaalajialueella rakennukset perustetaan maanvaraisena ja savialueella tukipaaluin. Kellaritiloja suunniteltaessa pohjaveden pinnan korkeus on tutkittava ja asiantuntijan on laadittava pohjaveden hallintaselvitys. Rivitalotonteille ei kaavan mukaan saa rakentaa kellaria.

Suunnittelualueelta ei ole tiedossa maaperän pilaantuneisuutta tai sellaista aiheuttanutta toimintaa.

Ympäristöhäiriöt – liikenteen melu

Nykyisen liikennemäärän mukaan arvioituna lähimpien suunniteltujen asuinrakennusten julkisivuille kohdistuu suurimmillaan n. 64 dB keskiäänitaso. Vuoden 2030 liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärä kaava-alueella välillä Tikkuritie–Tapulikaupungintien itäosa on suuruusluokaltaan n. 11 000 ajoneuvoa/vrk. Risteyksen länsipuolella ei liikenne ennusteen mukaan kasva nykyisestä. Kaavaa varten tehdyissä melulaskennoissa on kuitenkin varauduttu siihen, että liikennemäärä kasvaisi arvoon n. 15 000 ajoneuvoa/vrk Tikkuritiellä ja Tapulikaupungintien itäosalla, jolloin julkisivuille kohdistuva melutaso kasvaisi n. 2 dB nykyisestä.

Kaavassa annetuilla ääneneristävyysmääräyksillä varmistetaan melutason ohjearvoihin nähden riittävä meluntorjunta asuinrakennusten melulle alttiilla julkisivuilla. Tapulikaupungintien läheisyyteen massoitellut kerrostalot mahdollistavat liikenteen ympäristöhäiriöiltä suojaisten oleskelupihojen sijoittamisen edulliseen ilmansuuntaan rakennusten eteläpuolelle. Uudet asuinrakennukset estävät osaltaan melun leviämistä nykyiselle päiväkotitontille.

Kaava-alue ei ole melutason ohjearvot ylittävällä lentomelualueella. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoreittien läheisyys ja lentokoneiden ajoittain aiheuttamat meluhuiput suositellaan otettavaksi kuitenkin huomioon kattorakenteiden suunnittelussa.

Nimistö Nimet Syökärinpolku, Tuulaakipuisto ja Palopostinpuisto ovat nimistötoimikunnan esityksen mukaiset.

Asemakaavan muutoksen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun

ympäristöön ja kaupunkikuvaan

Uudet rakennukset täydentävät rakennettua ympäristöä sekä tuovat elävyyttä ja vaihtelevuutta 1970–1980-luvun elementtikerrostalojen keskelle. Rivitalojen täydennysrakentamisen myötä alueen väestöpohja monipuolistuu, edellytykset nykyisten palvelujen ylläpitämiseksi paranevat ja alueen kerrostalovaltainen asuntokanta täydentyy erityisesti lapsiperheiden kysyntään vastaavilla rakennus- ja asuntotyypeillä.

Senioritalo, joka on 4–7-kerroksinen, muodostaa uuden, ryhdikkään julkisivun asuinalueen pohjoissivulle Tikkuritien päätteeksi. Senioritalo monipuolistaa alueen ikääntyvien ihmisten asuntotarjontaa.

Puistoalue raitin länsipuolella pienenee jonkin verran, mutta laajahkon puiston virkistysarvot ja saavutettavuus eivät oleellisesti kärsi kaavamuutoksesta.

Viher- ja virkistysalueet vähenevät määrällisesti jonkin verran, mutta tärkeät viheryhteydet sekä puistokokonaisuudet säilyvät. Virkistysalueiden palvelutaso paranee uuden leikkipuistorakennuksen rakentamisen myötä.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Uudisrakentaminen lisää jonkin verran ajoneuvoliikennettä Palovartijantiellä. Kerrosneliömäärän lisäykseen perustuen liikennemäärän kasvu on Palovartijantiellä arviolta n. 70 ajoneuvoa/vrk. Muutos ei ole merkittävä nykyiseen liikennemäärään n. 500 ajoneuvoa/vrk.

Pihakatusuunnittelun keinoin lasketaan ajonopeuksia Kimnaasipolulla, jolloin myös vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat myönteisiä. Rakennetumpi pihakatu on viihtyisämpi kuin nykyinen rajaamaton ja huonosti hoidettu katutila ympäristöineen.

Tapulikaupungintien ja Tikkuritien risteyksen kiertoliittymä sujuvoittaa liikennettä ja parantaa liikenneturvallisuutta alueen keskeisten kokoojakatujen risteyksessä.

Korttelin 40122 toteuttaminen edellyttää vesijohdon ja jätevesiviemärin rakentamisen Palovartijanpolulta sekä kaukolämpöverkoston ja telekaapelien siirtämisen tontin 40122/4 alueelta.

Uusien asuinrakennuksien täydennysrakentaminen olemassa olevien yhdyskuntateknisten verkostojen sekä palvelujen äärelle on yhdyskuntataloudellisesti edullinen ratkaisu.

Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin
lähiympäristössä, virkistysalueisiin sekä ympäristön
asukkaiden asumisolosuhteisiin

Nykyinen pallokenttä Syökärinpolun varressa poistuu käytöstä, mutta sen toimintoja korvaamaan syntyy hieman pienempi pelikenttä päiväkodin ja senioritalon välittömään läheisyyteen Palopostinpuistoon. Sikalanmetsän puistoalue pienenee hieman pohjoisosastaan, mutta pääkulkureitit ja alueen metsäinen luonne säilyvät.

Maatullin ala-asteen koulun tonttia pienennetään sen eteläreunasta ja alue liitetään osaksi Maatullinpuistoa. Näin puistomaisen alueen hoitoedellytykset paranevat. Koulun ja leikkipuiston tilojen ja piha-alueiden uudelleen järjestelyt mahdollistavat myös alueen iltakäytön lisäämisen, joka mm. parantaisi sosiaalista kontrollia alueella. Tällä voisi olla vähentävä vaikutus alueen asukkaita harmittavaan jatkuvaan ilkivaltaan, joka kohdistuu erityisesti koulun ja leikkipuiston piha-alueiden välineisiin ja rakenteisiin.

Uudet rakennusmassat on sijoitettu siten, että ne eivät häiritse viereisten rakennusten näkymiä tai valaistusolosuhteita.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteutuksesta kaupungille aiheutuvat kokonaiskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat n. 1,2 milj. euroa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti:

	Kadut ja yleiset alueet	450 000 euroa
	Puistot ja lähivirkistysalueet	600 000 euroa
	Vesihuolto	60 000 euroa
	Johtosiirrot	75 000 euroa

	Yhteensä	1 185 000 euroa

Kustannusarvioon ei sisälly telekaapelien siirtämistä tontin 40122/4 alueelta.

Toteutus Alueen tontit ovat rakennettavissa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Liikennejärjestelyjen toteuttaminen edellyttää Kimnaasipolun sekä Tapulikaupungintien ja Tikkuritien katusuunnitelmien laatimista.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.2.2009).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2008 ja 2009 kaavoituskatsauksissa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 5.3.2009.

Asemakaavan muutosluonnos ja muu suunnittelua koskeva aineisto ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Tapulikaupungin kirjastossa 11.1.-3.2.2010. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 13.1.2010.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, talous- ja suunnittelukeskuksen, opetusviraston ja sosiaaliviraston kanssa.

Ennen lautakuntakäsittelyä saatiin lausunnot ympäristökeskukselta ja sosiaalivirastolta. Ympäristökeskus totesi (4.3.2009), että Tapulikaupungintien eteläpuolella tulee ottaa huomioon liikennemelun vaikutukset. Kaavoituksen yhteydessä tulisi selvittää mahdollisuuksia vähentää uudisrakentamisella sekä uusien piha-alueiden että nykyisen päiväkodin piha-alueen melua. Ääneneristävyysvaatimusten mitoituksessa tulee ottaa huomioon liikennemelun lisäksi Helsinki-Vantaan lentokentän aiheuttamat suurimmat hetkelliset meluhuiput. Senioriasumisessa olisi tarpeen suosia läpitalon ulottuvia asumisratkaisuja.

Sosiaalivirasto edellytti (6.4.2009), että vanhuspalveluohjelman mukaisesti senioriasunnot sijoittuvat keskeisille paikoille yhdyskuntarakenteessa lähelle palveluja. Senioriasuntojen tulee olla turvallisia, toimivia, esteettömiä ja muunneltavia. Tavoitteena on varmistaa, että yksityisen senioriasumisen valinneet ikäihmiset voisivat mahdollisimman pitkään asua valitsemassaan asumismuodossa. Jatkosuunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon asukkaiden mielipiteet ja löytää ratkaisuja asukkaiden esiin tuomiin sosiaalisiin ja liikenneturvallisuuskysymyksiin.

Ympäristökeskuksen ja sosiaaliviraston lausunnot on otettu kaavan valmistelussa huomioon. Kaava-alue ei ole melutason ohjearvot ylittävällä lentomelualueella.

Lasten ja nuorten osallistuminen suunnitteluun

Maatullin ala-asteen koulun ja leikkipuisto Tapulin alueiden suunnitteluun liittyen järjestettiin huhtikuussa 2009 ohjatut kävelykierrokset leikkipuiston ja ala-asteen koulun ympäristössä. Kävelykierroksille osallistuivat neljässä ryhmässä koulun 1–6 luokkien oppilaskuntien edustajat ja oppilaskuntaa ohjaavat opettajat. Kävelykierroksilla kerättiin informaatiota alueiden käytöstä, ylläpidosta, puutteista ja vahvuuksista. Lisäksi saatiin tietoa lasten liikkumisesta alueella sekä liikenteeseen liittyvää informaatiota.

Koululaisten kävelykierrosten lisäksi järjestettiin leikkipuistolasten vanhemmille 2 keskustelutilaisuutta leikkipuisto Tapulin tiloissa. Tilaisuuksissa käytettiin ns. tarrakarttatekniikkaa, jossa ohjatun keskustelun jälkeen pohdittiin pienryhmissä alueen hyviä ja huonoja puolia sekä tehtiin kehittämisehdotuksia tilan seinällä olevaan suureen ilmakuvakarttaan. Tilaisuuksiin osallistui myös leikkipuisto Tapulin henkilökunta.

Kävelykierroksilta ja leikkipuistossa järjestetyistä tilaisuuksista koottu informaatio esiteltiin lasten ja nuorten toimesta kaupungin eri hallintokuntien edustajille toukokuun lopulla Maatullin ala-asteella järjestetyssä info-tilaisuudessa.

Esiin nousi erityisesti alueiden ylläpitoon liittyviä kysymyksiä. Alueet ovat kovassa käytössä, mutta panostus niiden ylläpitoon on vaatimatonta. Myös ilkivalta koettiin ongelmaksi. Liikenne koulun ympäristössä ei ollut lasten mielestä suuri ongelma, esimerkiksi pyörällä on turvallista tulla kouluun. Leikkipuiston tilat koettiin ahtaiksi. Leikkipuiston piha on viihtyisä, mutta savimaan vuoksi keväisin ja syksyisin lätäköillä ja hankala käyttää. Koulun ja leikkipuiston välisen tyhjän alueen ottaminen aktiivisempaan käyttöön koettiin myönteiseksi.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle saapui 24 mielipidekirjettä, joista 7 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 17 asemakaavan muutosluonnosta. Suullisia mielipiteitä esitettiin keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Lisäksi saapui adressi, jonka 51 allekirjoittajaa vastustavat kaava-alueen puistojen muuttamista asuinkäyttöön.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat suunnitelman liikennejärjestelyihin erityisesti Kimnaasipolun osalta. Liikenteen ohjaamista esitettiin tutkittavaksi koululle etelästä Moisiontien kautta. Kysymyksiä esitettiin myös LPA-tontin 40123/1 läpi kulkevasta ajorasitteesta. Tapulikaupungintien ja Tikkuritien risteykseen suunniteltua kiertoliittymää kannatettiin. Useammassa mielipiteessä vastustettiin nykyisen pallokentän sekä Sikalanmäen puiston luoteiskulman muuttamista asuntotonteiksi. Toisaalta uimahallille aikoinaan kaavoitetun tontin sekä tyhjän sivukoulun tontin muuttamista asumiseen kannatettiin. Myös leikkipuiston toimintojen sijoittaminen lähemmäksi koulua sai kannatusta.

Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat käytännössä samoihin asioihin kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet.

Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että nykyistä pallokenttää korvaavaksi puistoksi on suunniteltu päiväkodin ja senioritalon yhteyteen sijoittuva Palopostinpuisto, johon on mahdollista sijoittaa korvaava pelikenttä. Kimnaasipolun ja sen lähiympäristön liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä on kehitetty asukkaiden esittämien kommenttien pohjalta. Ajo koulun suuntaan on ohjattu Palovartijantieltä Palokoukunkujan kautta. Ajoyhteyden järjestämistä koululle Moisiontien suunnasta tutkittiin, mutta sen alueen läpiajoa lisäävää vaikutusta pidettiin saavutettavaa hyötyä suurempina.

./. Mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa, jonka liitteenä ovat keskustelutilaisuuksien muistiot (liite 3).

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²
		Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	3 083	2 700
		Asuntolatyyppisten kerrostaloasuntojen korttelialuetta ensisijaisesti vanhusten asumista varten (AKS)	4 169	3 900
		Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR)	7 495	3 940
		Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y)	7 096	2 500
		Opetus- ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YOS)	18 672	7 000
		Puistoa (VP)	18 957	400
		Lähivirkistysaluetta (VL)	11 911
		Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	4 647	1 600
		Yleinen pysäköintialuetta (LP)	663
		Katua	12 102

		Yhteensä	88 795	22 040

Asuinkerrosala mahdollistaa alueelle n. 250 asukasta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 28.5.–28.6.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 6 muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, opetuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, sosiaaliviraston, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n ja HSY Veden lausunnot.

Muistutukset Muistutukset kohdistuvat samoihin asioihin ja teemoihin kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa. Muistutuksissa vastustetaan erityisesti Syökärinpuiston pallokentän ja Sikalanmäen pohjoispuolisen alueen muuttamista asuinkäyttöön. Lisäksi epäillään Kimnaasipolun ja Palokoukunkujan liikennejärjestelyjen toimivuutta ja ehdotettiin ajoyhteyden järjestämistä Maatullin ala-asteen koululle etelästä Moisiontien kautta.

Muistutuksissa esille tuodut asiat eivät ole johtaneet muutoksiin kaavaehdotuksen osalta. Esitettyjä asioita on aiemmissa kaavoitustyön vaiheissa tutkittu ja otettu huomioon siten, että nykyistä pallokenttää korvaavaksi puistoksi on suunniteltu päiväkodin ja senioritalon yhteyteen sijoittuva Palopostinpuisto, johon on mahdollista sijoittaa korvaava pelikenttä. Kimnaasipolun ja sen lähiympäristön liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä on jo aiemmin kehitetty asukkaiden esittämien kommenttien pohjalta. Ajoyhteyden järjestämistä koululle Moisiontien suunnasta on niin ikään jo aiemmissa kaavoitusvaiheissa tutkittu, mutta uuden ajoyhteyden alueen läpiajoa lisäävää vaikutusta on pidetty saavutettavaa hyötyä suurempana.

Lausunnot Helsingin Energia ‑liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

Sosiaalivirasto pitää mm. tärkeänä, että asemakaavan muutosehdotus luo edellytyksiä ikääntyville suunnatuille erilaisille asumisen vaihtoehdoille ja edellytykset myös mahdolliselle leikkipuisto Tapulin uudisrakennukselle.

Kiinteistölautakunta toteaa mm., ettei asuntotontteja ole vielä varattu ja että kaupunki tulee sopimaan tarvittavista aluejärjestelyistä Tapulin Huolto Oy:n kanssa.

Opetuslautakunta kiinnittää huomiota liikenneturvallisuuteen ja turvallisiin kulkureitteihin kouluun kävellen ja pyöräillen.

Yleisten töiden lautakunta kiinnittää huomiota mm. Maatullin ala-asteen koulun ajoyhteyksiin ja päiväkoti Mintun (40122/3) huoltoajoon esittäen samalla parannusehdotuksia. Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin: Palopostinpuistoksi merkitty viheralue liitetään tontteihin, tonttien ajo- ja huoltoajoyhteydet järjestetään turvallisiksi ja istutettavat alueen osat rajataan selkeästi siten, että alueet tulevat yhden vastuutahon hallintaan. Palopostinpuisto ei ole yleisen virkistyskäytön kannalta eikä taloudellisesti järkevä investointi. Investointikustannukset rakennusvirastolle ovat yhteensä n. 1,7 milj. euroa: n. 750 000 euroa katualueet ja n. 950 000 euroa puistoalueet.

Ympäristölautakunta toteaa mm., että kaava-aineistoa tulisi täydentää tehdyillä meluselvityksillä. Meluhaittojen vähentämiseksi olisi suositeltavaa sijoittaa asunnot siten, että ne aukeaisivat myös korttelin rauhallisemmalle eteläreunalle. Selostuksessa mainitun suosituksen lisäämistä kaavamääräyksiin kannattaa harkita, jotta riittävä ääneneristys lentoliikenteen aiheuttamia meluhuippuja vastaan tulisi varmistettua. Kaavamääräyksiä tulisi täydentää vaatimuksella tuloilman otosta pihan puolelta.

HSY Vesi kiinnittää huomiota johtokujien puuttumiseen tontilta 40120/3. Uuden vesihuollon rakentamiskustannukset ovat n. 70 000 euroa.

Lausunnot on otettu huomioon siten, asemakaavakarttaan on tehty jäljempänä selostetut muutokset. Lisäksi on kaavaselostustekstiä tarkennettu mm. kustannustarkastelujen osalta.

./. Muistutukset, lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite 3).

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

– Tonttia 40122/3 on laajennettu länsireunastaan siten, että huoltoliikenteelle on mahdollista järjestää kääntöpaikka tontilla.

– Tontin 40123/4 asuinrakennusten ja Syökärinpolun katualueen väliin on jätetty tontille huoltoväli.

– Maatullinkujan yli on kaavaan lisätty ajoyhteys (pp/t) tontille 40136/1 ja LPA-tontille 40136/2.

– Tontille 40120/3 on merkitty kaksi maanalaista johtorasitetta.

– Lisäksi kaavaselostustekstiä on tarkennettu kohtien "Yleisten rakennusten korttelialue", "Ympäristöhäiriöt" sekä "Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset" osalta. Selostuksen liitteeksi on lisätty Tapulikaupungintietä koskeva meluselvitys.

Muut muutokset

– Syökärinpuistoon ja Tuulaakipuistoon on lisätty 6 m leveät johtokujat.

– Kaavaselostustekstiä on tarkennettu kohdan "Maanomistus" osalta.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	27.4.2011 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Eroanomus
	Liite 2	Eron myöntäminen Helsingin Satama -liikelaitoksen satamajohtaja... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Yleisten töiden lautakunnan esitys 8.2.2011
	Liite 2	Kiinteistöjen pysäköintivelvoitteeseen kuuluvien ... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartat
	Liite 2	Otteet asemakaavoista
	Liite 3	Helsinki-pientalon esite
	Liite 4	Vuokrausperusteiden määrääminen pientalotonteille... - päätöshistoria