KUNNAN ASUKKAAN ALOITTEET VUODELTA 2009

Khs 2008-2299, 2008-2582, 2009-341, 2009-587, 2009-688, 2009-1113, 2009-1193, 2009-1239, 2009-1524, 2009-1774, 2009-2084, 2009-2116, 2009-2132, 2009-2205, 2009-2378, 2009-2445

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi luettelon kunnan asukkaan tekemistä aloitteista vuodelta 2009.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Aloite 1: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 19.2.2009
	Liite 2	Aloite 4: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 28.5.2009
	Liite 3	Aloite 5: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 14.5.2009
	Liite 4	Aloite 5: Ympäristölautakunnan lausunto 26.5.2009
	Liite 5	Aloite 5: Yleisten töiden lautakunnan lausunto 7.5.2009
	Liite 6	Aloite 7: Yleisten töiden lautakunnan lausunto 10.12.2009
	Liite 7	Aloite 7: Rakennuslautakunnan pöytäkirja 19.1.2010
	Liite 8	Aloite 7: Kiinteistölautakunnan esityslista 26.1.2010
	Liite 9	Aloite 7: Kiinteistölautakunnan pöytäkirja 26.1.2010
	Liite 10	Aloite 11: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 17.12.2009
	Liite 11	Aloite 12: Kaupunkisuunnitteluviraston vastaus 27.10.2009
	Liite 12	Kunnan asukkaan aloitteet vuodelta 2009 - päätöshistoria

KHS Khs toteaa, että kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Kvston työjärjestyksen 25 §:n mukaan Khn tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Khn on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita.

Alla esitetään tiivistelmä vuoden 2009 aikana tehdyistä aloitteista, hankituista lausunnoista ja muista toimenpiteistä.

Aloite 1

xxxxxx xxxxxxxxxxxx aloite ruuhkamaksukokeilun aloittamisesta välillä

Koskelantie–Hakamäentie

Khs 2008-2299

xxxxxx xxxxxxxxxxx esittää (3.11.2008), että välillä Koskelantie–Haka-mäentie aloitettaisiin ruuhkamaksukokeilu, parannettaisiin joukkoliikennettä ja otettaisiin käyttöön bussikaistat.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 18.3.2009 merkitä tiedoksi xxxxxx xxxxxxxxxxxx aloitteen sekä sen johdosta saadun kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon

./. (19.2.2009, liite 1).

Aloitteen tekijälle lähetettiin päätösluettelonote sekä jäljennös kaupunkisuunnitteluviraston lausunnosta, jossa todetaan mm., että ruuhkamaksujen periminen ei ole nykyisen lainsäädännön mukaan mahdollista yleisellä tie- ja katuverkolla, mutta Helsingin seutua koskeva ruuhkamaksuselvitys on käynnissä liikenne- ja viestintäministeriön johdolla.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puh. 310 25407)

Aloite 2

HASO Oy:n asukkaiden aloite asumisoikeusjärjestelmästä

Khs 2008-2582

HASO Oy Kannelniityn asukkaat (8.12.2008) ja HASO Oy Sorsavuorenraitin talohallitus (16.12.2008) esittävät mm. uusien asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettamista, asumisoikeusjärjestelmästä kiinnostuneiden ja kokouksiin osallistuvien edustajien nimeämistä Helsingin Asumisoikeus Oy:n hallitukseen, asumisoikeuskohteiden tontinvuokrien kohtuullistamista sekä eräitä muita asumisoikeusjärjestelmään liittyviä toimenpiteitä.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 22.3.2010 merkitä tiedoksi aloitteet, niistä saadut kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikön, kiinteistöviraston asuntoasiainosaston, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä kiinteistöviraston tonttiosaston lausunnot sekä lähettää aloitteen tekijöille vastauskirjeen.

Vastauskirjeessä todetaan mm. seuraavaa:

”Asuntotuotannon tavoitteista päätetään Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa, jonka hyväksyy Helsingin kaupunginvaltuusto. Nyt voimassa olevan Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2009–2017 tavoitteena on asumisoikeusasuntojen osalta se, että kaupunki rakentaa Helsingin Asumisoikeus Oy:n hallintaan keskimäärin 200–300 asumisoikeusasuntoa vuodessa. Vuonna 2009 uusia asumisoikeusasuntoja valmistui 127 kappaletta ja vuoden 2010 aikana valmistunee hieman yli 100 asumisoikeusasuntoa.

Asumisoikeusasunnot ovat tyypillisesti tavallisten työssäkäyvien perheiden ja yksinasuvien asuntoja. Erityisesti ne kiinnostavat asumisuran alkupuolella olevia perheitä, joissa on pieniä lapsia. Näin ollen ne täydentävät asumismuotovalikoimaa ja tarjoavat mahdollisuuden kohtuu-hintaiseen asumiseen niille asunnontarvitsijoille, joilla on resursseja sijoittaa asumisoikeusmaksuun, mutta jotka haluavat välttää suuren asuntolainan riskit. Hakijoita on aina moninkertainen määrä jaettaviin asumisoikeuksiin verrattuna. Järjestysnumeron hakeneita on yli
120 000, joista aktiivihakijoiden määrän arvioidaan olevan noin 30 000–40 000 hakijataloutta.

Uusien asumisoikeusasuntojen rakennuttaminen samalle yhtiölle ja yhteisen vuokrantasauksen piiriin palvelee kaikkia, niin nykyisiä kuin tuleviakin asumisoikeusasukkaita aivan vastaavasti kuin aravavuokrayhtiöiden vuokrien tasaaminen palvelee vuokra-asukkaita. Mitä laajempi tasauksen piirissä oleva asuntokanta on, sitä paremmin voidaan tasoittaa uudistuotannosta ja suurista peruskorjauksista koituvat pääoma-kustannukset. Asumisoikeusyhtiö voi itse vaikuttaa siihen, missä suhteessa pääomavuokrat jyvitetään uusien ja vanhempien asuntojen välillä.”

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puh. 310 25407)

Aloite 3

Puistola-Seura ry:n aloite uudeksi luonnonsuojelualueeksi

Khs 2009-341

Puistola-Seura ry esittää (17.2.2009), että Suurmetsän kaupunginosassa Vesuritien pohjoispäässä sijaitseva pieni (noin 0,2 ha) puistokaistale merkitään luonnonsuojelualueeksi alueen asemakaavaan. Seura toteaa, että Vantaan kaupunki on perustanut Puistolan pohjoispuolelle Kalkkikallion luonnonsuojelualueen. Seura ehdottaa, että Helsingin puoleinen puistokaistale sen erityisen rehevän ja monipuolisen kasvillisuuden vuoksi merkittäisiin kaavassa luonnonsuojelualueeksi, jolloin Vantaan puoleinen suojelualue jatkuisi luontevasti myös Helsingin puolelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (7.5.2009), että aloitteessa luonnonsuojelualueeksi muutettavaksi esitetty alue on yleiskaava 2002:ssa pientalovaltaista asuinaluetta ja asemakaavassa nro 7200 (vahvistettu 14.8.1975) puistoaluetta (P). Alue on kooltaan 2 114 m². Se on maastoltaan kalliota, jota ympäröi lehtomainen alue.

Puistola-Seura ry:n mainitsemien kasvillisuusesiintymien johdosta alue on ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä luokiteltu arvokkaaksi kasvillisuuskohteeksi.

Pienehköön puistoon on muodostunut kohtuullisen vilkkaan läpikulun vuoksi polku Vantaan Kalkkikallion suuntaan. Rakennusviraston jo vuonna 2000 laatimassa Puistolan ja Heikinlaakson alueen viheraluesuunnitelmassa todettiin, että paremman polun rakentaminen Vantaan suuntaan olisi tarpeen. Polku ohjaisi myös kulkua siten, että arvokas kasvillisuus alueella ei häiriintyisi. Rakennusvirasto on keväällä 2009 aloittamassa Puistolaa ja Heikinlaaksoa koskevan aluesuunnitelman päivittämisen. Tämä suunnitelma ohjaa puistojen, metsien, katujen ja aukioiden hoitoa, peruskorjausta ja kehittämistä jatkossa. Rakennusviraston edustajien kanssa on sovittu, että suunnitelmaan voidaan ohjelmoida ko. yhteystarpeen parantaminen ja Kalkkikallion luonnonsuojelualueesta kertovan opastaulun sijoittaminen puistoalueen Kalkkivuorentien puoleiseen reunaan. Opastaulu tulee toteuttaa yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Rakennusvirasto ottaa jatkossa huomioon alueen luonnonsuojelulliset arvot ja pyrkii hoitamaan aluetta sekä ohjaamaan kulkua luontoarvot turvaten.

Koska rakennusviraston toimet asiassa ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä riittäviä turvaamaan alueen kasvillisuutta koskevat suojelutavoitteet, ei nykyisen puistoalueen asemakaavan muutokselle luonnonsuojelualueeksi ole erityistä tarvetta. Mikäli ympäristökeskus kuitenkin haluaa ryhtyä toimenpiteisiin esimerkiksi alueen kasvillisuusesiintymien rauhoittamiseksi, ei kaupunkisuunnittelulautakunta näe tälle estettä.

Ympäristölautakunta toteaa (7.7.2009), että aloitteessa luonnonsuojelualueeksi esitetty alue on luokiteltu Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä arvokkaaksi I-kategorian kasvillisuuskohteeksi. Alue on määritelty runsaskalkkiseksi kalliopaljastumaksi, jota ympäröivät lehtomaiset metsät. Alueella kasvaa useita vaateliaita kasvilajeja ja yksi alueellisesti uhanalainen kasvilaji, pesäjuuri.

Aloitteessa esitetty alue on suojelunarvoinen luontokohde. Se on kuitenkin kasvillisuudeltaan erityyppinen, kuin äskettäin läheisellä kaupungin tontilla rauhoitettavaksi esitetty Roosinmäen ketomainen alue. Roosinmäkeä esitetään suojeltavaksi edustavan kallioketokasvillisuuden perusteella – aloitteessa esitetty alue taas edustaa lähinnä lehtomaista kasvillisuustyyppiä.

Puistola-Seuran suojeltavaksi esittämällä alueella on merkitystä erityisesti Pohjois-Helsingin viheryhteyksien kannalta. Alue toimii ekologisena jatkeena laajemmalta Vantaan puolella suojellulta Kalkkikallion alueelta Helsingin suuntaan. Tämän pienehkön puistotontin luonnontilan säilyttäminen hyödyttää pitkällä aikavälillä Kalkkikallion ja Roosinmäen suojelualueiden eliöiden perintöaineksen vaihtoa ja hyvinvointia.

Ympäristölautakunnan mielestä suojeltavaksi esitetyn luontokohteen säilyminen tulee turvata uusin asemakaavamerkinnöin ja -määräyksin. Alueen rauhoittaminen luonnonsuojelulain nojalla saattaa olla myöhemmin perusteltua, kun kasvitieteelliset tiedot täydentyvät.

Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 5.8.2009 toimittaa jäljennöksen kaupunkisuunnittelulautakunnan ja ympäristölautakunnan lausunnoista Puistola-Seura ry:lle selvityksenä asiasta ja todeta, että pienehköön puistoon voidaan rakentaa Vantaan Kalkkikallion suuntaan jo muodostuneen polun tilalle parempi kulkuväylä siten, että arvokas kasvillisuus alueella ei häiriintyisi. Puistolaa ja Heikinlaaksoa koskevaan aluesuunnitelmaan voidaan ohjelmoida ko. yhteystarpeen parantaminen ja Kalkkikallion luonnonsuojelualueesta kertovan opastaulun sijoittaminen puistoalueen Kalkkivuorentien puoleiseen reunaan. Helsingin kaupungin rakennusvirasto ottaa jatkossa huomioon alueen luonnonsuojelulliset arvot ja pyrkii hoitamaan aluetta sekä ohjaamaan kulkua luontoarvot turvaten.

Jotta alueen suojelutavoitteet säilyisivät, on syytä käynnistää nykyisen puistoalueen asemakaavamuutos luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (LUO-merkintä). Alueen rauhoittaminen luonnonsuojelulain nojalla saattaa olla myöhemmin perusteltua, kun kasvitieteelliset tiedot täydentyvät.

Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja Puistola-Seura ry:lle annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Ryj / Erja Saarinen, puh. 310 36102)

Aloite 4

Malmin ala-asteen vanhempainyhdistyksen ym. aloite Kirkonkyläntietä käyttävien

koululaisten liikenneturvallisuuden parantamisesta

Khs 2009-587

Malmin ala-asteen ja yläasteen vanhempainyhdistykset esittävät (12.3.2009) Kirkonkyläntietä käyttävien koululaisten liikenneturvallisuuden parantamista.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 18.12.2009 merkitä tiedoksi mainitun aloitteen sekä siitä saadun

./. kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon (28.5.2009, liite 2) sekä lähettää aloitteen tekijöille vastauskirjeen. Vastauskirjeessä todetaan, että kaupunkisuunnitteluvirasto laatii Kirkonkyläntielle liikennesuunnitelman, joka ottaa huomioon niin uuden Ylä-Malmin peruskoulun kuin Malmin sairaalankin tarpeet siten, että liikenne mainitulla kohdalla sujuu turvallisesti.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puh. 310 25407)

Aloite 5

xxxxx xxxxxxxxx aloite Myllypuron metsän suojelemiseksi pysyvästi hakkuilta

Khs 2009-688

xxxxx xxxxxx esittää (24.3.2009) Myllypuron metsän suojelemista pysyvästi hakkuilta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 22.3.2010 merkitä tiedoksi aloitteen ja siitä saadut kaupunki-

./. suunnittelulautakunnan (14.5.2009, liite 3), ympäristölautakunnan (26.5.2009, liite 4) ja yleisten töiden lautakunnan (7.5.2009, liite 5) lausunnot sekä lähettää aloitteen tekijälle vastauskirjeen.

Vastauskirjeessä todetaan mm., että kyseiselle alueelle laadittu Myllypuron puisen kaupunkikylän rakentamisen mahdollistava asemakaavamuutos tuli voimaan 2.11.2007 korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä kaupunginvaltuuston 15.2.2006 päätöksestä tehdyt kaksi valitusta. Asemakaavassa on erityisesti pyritty ottamaan huomioon alueen luontoarvot, maisemalliset tekijät sekä myllypurolaisten virkistystarpeet. Mainitusta kaava-alueesta yli puolet on merkitty lähivirkistysalueeksi ja puistoksi. Metsien hoito tapahtuu rakennusviraston toimesta luonnon-hoitosuunnitelmien mukaisesti. Luonnonhoitosuunnitelmat laaditaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa ja suunnittelun aloituksesta tiedotetaan erikseen.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puh. 310 25407)

Aloite 6

xxxxx xxxxxxxx aloite kampusratikasta Kumpulan ja Arabian kampuksilta Pasilan asemalle

Khs 2009-1113

xxxxx xxxxxxx esittää (8.5.2009), että HKL perustaa välittömästi raitiolinjan Pasilan asemalta Sturenkadun kautta Arabiaan, linjaa liikennöidään arkisin klo 7.30–18, linja tahdistetaan tarkoituksenmukaisimman lähijunaryhmän kanssa, ja että HKL selvittää mahdollisuudet jatkaa linjaa pitkällä tähtäimellä Meilahteen, myöhemmin myös Munkkiniemen kautta Otaniemeen ja idässä Viikkiin (ns. tiederatikka).

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (1.6.2009), että poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää. Tekeillä olevan raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelman osatehtävänä selvitetään HKL-liike-laitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä myös Pasilan tason poikittaisia raitioyhteyksiä ja MARA -raideverkkoselvityksessä selvitetään mm. Otaniemeen ulottuvaa poikittaisyhteyttä.

Johtokunnan 28.5.2009 kokouksessa on käsitelty valtuustoaloitetta HKL 2009-206, Khs 2009-298/661, 23.2.2009, joka koskee raitiolinjaa Itä-Pasilasta Arabiaan. Nyt esillä oleva kunnan asukkaan aloite on suurelta osin samansisältöinen. Valtuustoaloitteeseen annetun lausunnon sisältöä ei toisteta tässä vastauksessa.

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa lisäksi, että xxxxx xxxxxxxx esittämä uuden linjan liikennöintiaika, arkisin klo 7.30–18 edellyttäisi linjojen 6 ja 8 uudelleenjärjestelyjä kyseisenä aikana, koska Arabianrantaan ei voida liikennöidä kolmella linjalla.

On myös huomattava, että uuden linjan todelliset liikennöintikustannukset olisivat suuremmat kuin liikennöintikorvausten mukaiset laskennalliset kustannukset, sillä jo kyseinen liikennöintiaika sitoo kaksi kuljettajaa vuoroa kohti.

Lähivuosien ja myös pidemmän tähtäyksen poikittaisten raitioyhteyksien vaihtoehdoista Arabiasta Pasilaan ulottuvana ja jatkoyhteyksistä toisaalta Arabiasta ja toisaalta Pasilasta on tekeillä selvityksiä. Niiden pohjalta on nykyistä parempi valmius päättää uuden poikittaisen raitiolinjan liikenteen aloitusvuodesta ja -reitistä sekä ratkaisuun mahdollisesti liittyvistä muista linjajärjestelyistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta mainitsee (28.9.2009), että kaupunkisuunnitteluviraston ja HKL:n yhteistyönä on valmisteilla raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelma, jossa tullaan esittämään raitioliikenteen tavoitteellinen tila vuosina 2020 ja 2030 sekä toteutuspolku kohti tavoitetilaa. Suunnitelma valmistuu loppusyksyllä 2009. Raitiovaunulinjaston osalta suunnitelman eräänä osatehtävänä on suunnitella kehittyvän itäisen kantakaupungin (Sompasaari, Kalasatama, Hermanninranta, Arabianranta) tulevat joukkoliikennejärjestelyt kokonaisuudessaan. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös poikittaisia yhteystarpeita ja reittivaihtoehtoja Pasilan tasolla.

Aloitteessa esitetyllä uudella raitiolinjalla ei HKL:n selvitysten mukaan ole nykyisellä maankäytöllä riittävää matkustajakysyntää. Lyhyenä linjana ilman omaa palvelualuetta sen rooli jäisi vähäiseksi. Linja loisi vaihdottomia yhteyksiä, mutta olisi lähinnä päällekkäistä tarjontaa nykyisille joukkoliikenneyhteyksille. Lisäksi uusi linja toisi Arabianrantaan kysyntään nähden merkittävän ylitarjonnan.

Aloitteessa ehdotettu linja voi tulla kysymykseen uuden pidemmän poikittaisyhteyden ensimmäisenä vaiheena myöhemmin 2010-luvulla. Linjastoratkaisuista voidaan tehdä tarkempia päätelmiä, kun raitiovaunuliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelma valmistuu ja sen tavoitteellinen linjasto kehityspolkuineen on valittu.

Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 30.9.2009 merkitä tiedoksi xxxxx xxxxxxxx kuntalaisaloitteen otsikkoasiassa ja lähettää vastauksenaan liitteen mukaisen kirjeen.

Vastauskirjeessä todetaan mm., että Helsingin kaupunki laatii parhaillaan raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelmaa. Sen osatehtävänä kaupunki selvittää myös Pasilan tason poikittaisia raitioyhteyksiä. YTV:n maankäyttö- ja raideverkkoselvityksessä selvitetään mm. Otaniemeen ulottuvaa poikittaisyhteyttä. Aloitteessa ehdotettu linja voisi tulla kysymykseen poikittaisyhteyden ensimmäisenä vaiheena 2010-luvulla. Lopullisena tavoitteena on järjestää poikittainen raitiolinja kulkemaan Vallilanlaakson kautta satamaradan paikalle tulevaa yhteyttä pitkin, mikä toteutunee aikaisintaan vuonna 2015.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Ryj / Kristiina Matikainen, puh. 310 36035)

Aloite 7

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n aloite A-mainostelineiden

kieltämisestä kaupungin ykkösvyöhykkeellä

Khs 2009-1193

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry esittää (18.5.2009) A-mainostelineiden kieltämistä kaupungin ykkösvyöhykkeen (kantakaupungin keskeiset osat) jalkakäytävillä ja muilla jalankulkuväylillä.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 2.11.2009 lähettää aloitteen tekijälle senhetkistä valmistelutilannetta kuvaavan kirjeen. Kirjeessä todetaan mm. seuraavaa:

”Ensimmäisen kirjeenne saapumisen jälkeen asiaa on voitu ulkomainostyöryhmän työskentelyn ansiosta käsitellä paitsi kaupunginhallituksessa myös kahdessa lautakunnassa sekä useissa asian kanssa työskentelevissä virastoissa. A-ständien kieltämiseen tai rajoittamiseen kantakaupungin vilkkailla jalankulun alueilla on niissä alustavasti suhtauduttu myönteisesti. Jatkossa ulkomainostyöryhmän työskentely tulee jatkumaan täsmennetyllä tehtävänannolla. Yksi valmisteltavista asioista tulee olemaan mainitut A-ständejä koskevat periaatteet.”

./. Aloitteesta on saatu yleisten töiden lautakunnan (10.12.2009, liite 6), rakennuslautakunnan (19.1.2010, liite 7) ja kiinteistölautakunnan (26.1.2010, liitteet 8 ja 9) lausunnot.

Asia on hallintokeskuksessa valmisteilla.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puh. 310 25407)

Aloite 8

xxxx xxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxx ym. aloite suojelukaavan laatimiseksi

Munkkivuoren alueelle

Khs 2009-1239

xxxx xxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx sekä 44 muuta allekirjoittajaa (22.5.2009) sekä xxxxxx xxxxxx ja 30 muuta allekirjoittajaa (26.5.2009 ja 27.5.2009) esittävät kuntalain 28 §:n mukaisessa aloitteessaan (kunnan asukkaan aloite), että kaupungin tulisi toteuttaa Munkkivuoren alueesta asemakaavallinen kokonaistarkastelu, jonka tavoitteena on suojelukaavan laatiminen koko alueelle. Samalla tulisi pidättäytyä vireillä olevista ja uusista kaavahankkeista kyseisenä aikana. Aloitteessa viitataan Munkkivuoren kulttuurihistoriallisiin arvoihin ja niitä uhkaaviin yksittäisiin asemakaavan muutoksiin. Samalla viitataan kaupunginmuseon johtokunnan kaavasta nro 11834 antamaan lausuntoon ja Kvstossa 29.4.2009 tehtyyn ponteen, jonka mukaan täydennysrakentamisella ei vaaranneta kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaiden alueiden suojelua.

Molemmat em. aloitteet ovat muutoin samansisältöisiä, mutta toiseen aloitteeseen on lisätty kappale, jossa on viitattu kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehdin lausumaan siitä, että kokonaistarkastelun puuttumiseen on syynä mm. viraston resurssipula. Aloitteen tekijät toivoivat, että aloite tulisi jakaa tiedoksi seuraavana päivänä kokoontuvalle kaupunkisuunnittelulautakunnalle asemakaavan nro 11834 käsittelyn yhteydessä.

Aloite on jaettu lautakunnalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on (26.6.2009) lisäksi antanut asiasta seuraavansisältöisen lausunnon:

Yleiskaava

Munkkivuoren alue on Yleiskaava 2002:ssa määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota tulee kehittää siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Yleiskaavan määräys on otettu huomioon kaikissa alueella laadituissa asemakaavan muutoksissa.

Asemakaava

Alueen ensimmäinen asemakaava on vuodelta 1955, jonka kaavallisena perusajatuksena oli ulkosyöttöinen järjestelmä, jossa autoliikenne on ohjattu aluetta kiertävälle Ulvilantielle. Alueelle on tehty muutamia asemakaavan muutoksia mutta ulkosyöttöinen järjestelmä on säilynyt muuttumattomana.

Munkkivuoren rakennuskannan inventointi

Helsingin kaupunginmuseo on teettänyt rakennusinventoinnin Munkkivuoren rakennuskannasta (HKM:n julkaisu 2/2006). Koko Munkkivuori on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Inventoinnissa on määritelty arkkitehtonisesti merkittävät useamman rakennuksen kokonaisuudet. Lisäksi suuri osa alueen yksittäisistä rakennuksista on määritelty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi. Inventointi on otettu huomioon vireillä olevissa asemakaavan muutoksissa mm. siten, että arvokkaat rakennukset on merkitty suojeltaviksi sekä puisto ja piha-alueet on merkitty säilytettäviksi.

Vireillä olevat asemakaavan muutokset

Munkkivuoreen on tällä hetkellä vireillä kaksi asemakaavan muutosta, toinen Ulvilantien–Raumantien väliselle alueelle ja toinen Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristöön.

Ulvilantien–Raumantien välinen alue

Asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11834 kortteli 30110 (Ulvilantie 11) on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään ja siellä olevat kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan. Ulvilantien 11b tontille on lisätty rakennusoikeutta siten, että se mahdollistaa uuden viisikerroksisen kerrostalon rakentamisen. Tontti on jaettu kahdeksi eri tontiksi ja pohjoisosan tontille on merkitty erillinen rakennusala aiempaa rakennusalaa tarkemmin. Korttelin muilla tonteilla rakennusaloja on pienennetty vastaamaan nykytilannetta. Rakennusoikeus on näillä tonteilla määritelty rakennetun kerrosalan mukaiseksi.

Kaavamuutosta laadittaessa on otettu huomioon Helsingin yleiskaava 2002, jossa alue on määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi kokonaisuudeksi. Uudisrakennuksen sijoittelussa on tarkasteltu Munkkivuorta kokonaisuutena. Uudisrakennuksen yhtenä perusteluna tontille on ollut se, että jo alkuperäisessä asemakaavassa on osoitettu rakennusala tälle paikalle.

Ajo uudelle tontille on johdettu Munkkivuoren asemakaavallisen perusidean mukaisesti aluetta kiertävältä Ulvilantieltä nykyisen tontin kautta, jotta puistoaluetta ei turmeltaisi. Uuden tontin rakennusoikeus on säilytetty kohtuullisena, jotta se ei rikkoisi kaupunkikuvaa ja poikkeaisi Munkkivuorelle ominaisesta rakentamisesta.

Asemakaavan muutosehdotus oli lausuntojen ja muistutusten takia kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 28.5.2009, jossa tehtiin palautusehdotus kokonaistarkastelun tekemiseksi ennen kuin alueelle tehdään täydennysrakentamiseen tähtääviä kaavamuutoksia. Lautakunta päätti kuitenkin puoltaa muutosehdotusta ilman kokonaistarkastelua.

Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristö

Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristön asemakaavan muuttaminen on ollut vireillä jo noin viiden vuoden ajan. Alueen käytön ratkaiseminen on ollut haastava tehtävä alueella toimivien monien toimijoiden, rakennus-, kulttuuri- ja maisemahistoriallisten arvojen sekä ostoskeskusalueen suhteellisen pienen koon ja alueen vilkkaan liikenteen vuoksi. Vaikka aluetta on kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä tarkasteltu kokonaisuutena, se jaettiin hankkeiden erilaisten aikataulujen vuoksi useampaan eri asemakaavan muutokseen.

Ensimmäinen kaavahanke (nro 11534, Kvsto 30.8.2006) tehtiin – nyt jo rakennetun – Huopalahdentien alikulun mahdollistamiseksi. Kaavamuutoksessa poistettiin Munkkivuoren Ostoskeskus Oy:n sisäpihan ja Huopalahdentien väliin kaavoitettu viisikerroksisen toimitilarakennuksen rakentamismahdollisuus. Rakennus oli 1990-luvulla kaavoitettu Lääkärikeskus Dextran laajentumismahdollisuudeksi ja toteutettuna se olisi täysin tukkinut näkymät ostoskeskukselta Niemenmäen suuntaan.

Toinen alueelle jo laadittu asemakaavan muutos (nro 11539, Kvsto 21.5.2008) koskee Ulvilantien ja Huopalahdentien kulmaukseen kaavoitettua toimistorakennuksen tonttia. Alue on Yleiskaava 2002:ssa osoitettu rakentamiseen ja kaavamuutos laadittiin kiinteistöviraston hakemuksesta.

Kolmatta kaava-aluetta, Munkkivuoren ostoskeskusta koskevaan asemakaavan muutokseen on tehty huomattava määrä suunnittelutyötä ja ratkaisu on kehittynyt ostoskeskuksen arvot paremmin huomioivaan suuntaan. Osa alueen asukkaista on pitänyt nyt tehtyä suunnitelmaa hyvänä, osa on suhtautunut siihen kriittisemmin. Suunnittelua on tehty yhteistyössä mm. kaupunginmuseon kanssa. Asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyllä 2009.

Kaupunkisuunnitteluviraston kokemuksen mukaan vanhojen ostoskeskusten kehittämissuunnitelmat ovat erittäin vaikeasti ratkaistavia kokonaisuuksia. Ostoskeskuksen kehittämiselle olisi tuhoisaa, jos pitkällisen prosessin jälkeen aikaansaatu laaja yhteisymmärrys ostoskeskuksen tulevaisuudesta jätettäisiin odottamaan Munkkivuoren kokonaistarkastelua ja nyt aikaansaatu tahto alueen kehittämiselle jätettäisiin hyödyntämättä.

Kokonaistarkastelu

Munkkivuoren kokonaistarkastelu on mielekästä tehdä samanaikaisesti Turunväylällä tapahtuvien muutosten suunnittelun kanssa. Pasilanväylän yleissuunnitelma tehtiin vuosina 1989–1992. Lähivuosina laaditaan Hakamäentien jatko-osuuksien suunnittelu, johon kuuluu mm. Turunväylän siirtäminen itäosaltaan maan alle ja sen yhdistäminen Hakamäentiehen. Työ aloitetaan ympäristövaikutusten arvioinnilla ja alustavalla yleissuunnitelmalla. Tunnelin toteuttaminen tarjoaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Ulvilantien eteläpuolella.

Koska vireillä olevissa asemakaavahankkeissa Munkkivuoren alueen kulttuuri-, rakennus- ja maisemahistorialliset näkökohdat on otettu mahdollisimman hyvin huomioon, ei kaupunkisuunnitteluvirasto näe syytä vireillä olevien kaavahankkeiden viivästyttämiseen.

Khs totesi lisäksi asemakaavaa nro 11834 (Ulvilantie 11 b) koskeneessa esityslistatekstissään Kvstolle (Kvsto 25.11.2009) seuraavaa:

Khs pitää tärkeänä, että rakennettuun ympäristöön liittyvät kulttuurihistorialliset arvot Helsingissä tulevat laillisesti ja asianmukaisesti otetuiksi huomioon. Nyt käsiteltävänä oleva kaavanmuutoshakemus on tullut vireille vuonna 2004 ja paikalla on saadun selvityksen mukaan ollut rakennusala jo alueen alkuperäisessä asemakaavassa. Munkkivuoren alueesta on kaupunginmuseon toimesta teetetty rakennusinventointi vuonna 2006. Sopivien täydennysrakentamiskohteiden löytäminen on korkealla kaupungin tavoitteissa erityisesti ympäristönsuojelullisista syistä.

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt seikat ja erityisesti esityslistalta saatu selvitys ja arviointi kyseisen kaavamuutoksen luonteesta ja vaikutuksista, Khs katsoo, ettei ole maankäyttö- ja rakennuslakiin tai hankkeen tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä perusteita olla hyväksymättä nyt käsiteltävää kaavanmuutosta. Aloitteessa mainittua ostoskeskuksen ympäristön kaavamuutosta tullaan arvioimaan ja käsittelemään myöhemmin omassa yhteydessään.

Asemakaavasta nro 11834 on valitettu, joten se ei ole toistaiseksi saanut lainvoimaa. Munkkivuoren ostoskeskusta koskeva asemakaavan muutos on puolestaan lausunnoilla ja lausuntoja on pyydetty 29.4.2010 mennessä.

Khs toteaa edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola–Alho, puh. 310 36024)

Aloite 9

xxxx xxxxxx ym. aloite Viking XPRS-laivan siirtämiseksi Katajanokalta

Vuosaaren satamaan

Khs 2009-1524

xxxx xxxxx ym. esittävät (12.6.2009) seuraavaa:

”Esitämme, että Helsingin kaupunki siirtäisi Viking XPRS -laivan liikennöinnin pois Katajanokalta, esimerkiksi tarjoamalla sille laituripaikkaa Vuosaaren satamasta.

Perustelu

Syynä aloitteeseemme ovat Viking XPRS -laivalle kulkevasta rekkaliikenteestä aiheutuvat haitat Helsingin keskustassa. Tämä liikenne kulkee Katajanokan kärjestä Pohjoisrantaan ja edelleen Sörnäisten rantatietä ulosmenoteille, ja toisin päin. Siis tiheimmin asutun keskustan läpi.

Rekkaliikenne tässä osassa keskustaa on olennaisesti lisääntynyt viime talvena Viking XPRS -laivan aloitettua liikennöinnin keväällä 2008.

Kyseinen laiva käy Helsingissä kaksi kertaa päivässä, ja se purkaa tyypillisesti 30–50 rekka- ja kuorma-autoa kerrallaan. Sama määrä kulkee

Tallinnan suuntaan. Lisäksi ko. laivan aiheuttamaan liikenteeseen on

tietysti laskettava lisääntynyt läpiajoliikenne henkilöautoilla.

Rekkaliikenne keskustassa on hyvin haitallista asumismukavuuden

kannalta. Siitä lähtee huomattava määrä melua ja pakokaasupäästöjä.

Lisäksi rekat nostavat esim. Pohjoisrantaa pitkin ajaessaan melkoisen

pölypilven, joka tekee kävelemisestä jalkakäytävällä tai pyöräilemisestä

pyörätiellä hyvin epämiellyttävää. Tämä pöly ja dieselien noki ovat mikrohiukkasina ihmisten terveydelle vaarallisinta tyyppiä. Lisäksi rekat

pahentavat ruuhkia. Kaiken kaikkiaan Helsingin ydinkeskusta on mahdollisimman väärä paikka rahdin läpikuljettamiselle. Nykyisellään tilanne on absurdi. Voi kysyä, voisivatko rekkaliikenteen haitat olla missään

Suomessa suuremmat?

Laivat kuuluvat Helsingin kaupunkikuvaan, mutta tähän riittävät Ruotsinlaivat. Viking XPRS:n laituri on Katajanokan kärjessä, eikä sillä juuri

ole kaupunkikuvallista merkitystä. Rekat sen sijaan näkyvät, mutta eivät kuulu kaupunkikuvaan, eivätkä lisää kaupungin vetovoimaa.

Oikea paikka Viking XPRS:lle olisi Vuosaaren satama. Kyseinen pika-alus on enemmän rahtilaiva kuin matkustaja-alus, ja sen siirtäminen

Vuosaareen palvelisi helsinkiläisten etua. Mikäli kaupunki haluaa turvata tasapuolisen kilpailutilanteen keskustan satamien laituripaikkojen jaossa ahvenanmaalaisten ja virolaisten varustamoiden välillä, se voisi

huutokaupata käytössä olevat laiturit varustamoiden kesken määrävälein. Jos matkustajaliikenteen Tallinnaan halutaan välttämättä kulkevan

keskustan kautta, suosittakoon silloin puhtaita matkustajalaivoja, ei

rekkoja kuljettavia pika-autolauttoja.”

Helsingin Sataman johtokunta toteaa (22.9.2009) mm., että

Viking Linen XPRS -alus aloitti liikenteen 1.5.2008, jolloin se korvasi varustamon Rosella-aluksen. Viking XPRS -alusta varten tehtiin Katajanokan matkustajaterminaalissa ja liikennealueilla mittavat muutostyöt. Uudet liikennejärjestelysuunnitelmat sisältyvät kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymään Katajanokan matkustajaterminaalin muutostöiden perustamissuunnitelmaan.

Viking XPRS -aluksella on sekä rahdille että henkilöautoille molemmille 1 000 kaistametriä. Matkustajia alukseen mahtuu 2 500 henkilöä. Poiketen useimmista muista aluksista henkilöautokantta ei voi käyttää rekkojen kuljettamiseen.

Perustamissuunnitelmaa laadittaessa ajoneuvoliikenteen arvioitiin kasvavan 1,5–1,7-kertaiseksi uuden isomman laivan tullessa liikenteeseen. Ensimmäisenä liikennöintivuotena 1.5.2008–30.4.2009 liikenne kasvoi noin 13 700 ajoneuvolla (lähes 1,5-kertainen) verrattuna ajanjaksoon vuotta aikaisemmin, jolloin M/S Rosella oli liikenteessä. Kasvu on toistaiseksi pysynyt arvion alarajalla. Rahtiyksiköiden lisäys merkitsee keskimäärin noin 8 saapuvaa ja 8 lähtevää tavaraa kuljettavaa ajoneuvoa aluskäyntiä kohden.

Satamakäynnin aikana M/S Viking XPRS purkaa keskimäärin 30 rekkaa tai perävaunua ja vastaavasti lastaa 30 rekkaa tai perävaunua. Henkilöautoja M/S Viking XPRS:ssä kulkee keskimäärin 90 autoa. Lisäksi aluksella on kuljetettu keskimäärin viisi bussia. Matkustajia M/S Viking XPRS:ssä on ollut keskimäärin noin 1 000.

M/S Viking XPRS:n saapumiset ja lähdöt on ajoitettu keskustan ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Aluksen saapuminen aiheuttaa liikenteeseen Katajanokalla ja sieltä johtaville ulosmenoteille noin 30–45 minuutin liikennepiikin. Ennen lähtöä satamaan tuleva liikenne jakaantuu tasaisemmin katuverkossa.

Matkustaja-autolauttojen tulonmuodostuksesta merkittävä osa kertyy raskaan ajoneuvoliikenteen varustamoille tuomista rahtituloista. Rahtitulojen osuus on korostunut ”tax-free”-myynnin rajoitusten takia. Nykyisen kaltaisen ympärivuotisen matkustajaliikenteen ylläpito ilman matkustajalaivojen autokansilla kuljetettavaa raskasta liikennettä ei ole mahdollista.

Eteläsataman liikenne – Olympiaterminaali, Makasiiniterminaali ja

Katajanokan terminaali

Eteläsataman matkustajaterminaalien kautta kulkevat raskaan tavaraliikenteen ajoneuvot käyttävät sisääntulo- ja ulosmenoreittinään Pohjoisrantaa ja Sörnäisten rantatietä.

Katajanokalta Tallinnaan ja Tukholmaan liikennöivien alusten rahtiliikenne on M/S Viking XPRS:n tultua liikenteeseen kasvanut noin 22 % eli keskimäärin 31 yksikköä päivässä.

M/S Viking XPRS:n liikennöintiaikana on kaksi pika-alusvarustamoa, jotka matkustajien lisäksi kuljettivat busseja ja matkustajien henkilöautoja, eli Nordic Jet Line ja SuperSeaCat, lopettaneet toimintansa. Näiden varustamoiden liikenteestä osa siirtyi M/S Viking XPRS:lle.

Vuoden pituisena tarkasteluajanjaksona Eteläsataman laivojen kuljettamien raskaan tavaraliikenteen ajoneuvojen kokonaismäärä on kasvanut noin 13 %. Vastaavasti henkilöautojen määrä on vähentynyt noin 7 %.

Liikenne Pohjoisrannassa

Helsingin keskustassa on voimassa yli 12 metriä pitkille tavaraa kuljettaville ajoneuvoille ajokielto. Katajanokalta raskas tavaraliikenne ohjataan Pohjoisrantaa pitkin ulosmenoteille ja kehäteille.

Kaupunkisuunnitteluviraston teettämien laskentojen mukaan Hakaniemen sillalla Katajanokalta peräisin olevan raskaan liikenteen osuus, josta sataman osuus oli merkittävä, oli 56 % vuonna 2007 ja vuonna 2008 vastaavasti 47 %. Koko Eteläsataman osuus Hakaniemen sillan raskaiden ajoneuvojen määrästä oli 71 % vuonna 2007 ja 57 % vuonna 2008. Satamien liikenteen osuus Pohjoisrannan raskaasta liikenteestä on siten pienentynyt vuoden 2008 aikana.

Tulevaisuus

Helsingin Satama sallii keskustan satamissa vain yksinomaan matkustajia kuljettavat pika-alukset ja kansainväliset risteilyalukset sekä pääasiassa matkustajia, mutta myös rahtia kuljettavat matkustaja-auto-
lautat. Eteläsatamassa ei lisätä rahtia kuljettavien alusten määrää.

Kuntalaisaloitteessa ehdotetaan laituripaikkojen huutokauppaamista määrävälein. Huutokauppaaminen on käytännössä mahdotonta. Matkustaja-autolauttojen käyttämät laituripaikat on räätälöity kunkin aluksen käyttöön. Uuden aluksen tuominen paikalle edellyttäisi käyttökelpoisten rakenteiden purkamista ja uusien rakentamista. Tällainen olisi sekä kallista että rakentamisen elinkaariajattelun vastaista.

Vuosaaren satama on rakennettu rahtisatamaksi, joten sitä ei ole mahdollista ottaa matkustajaliikenteen käyttöön kapasiteettinsa puolesta eikä teknisesti, eikä myöskään satamaoperaattoreiden kanssa solmittujen pitkäaikaisten aluevuokrasopimusten takia.

Vertailtaessa matkustajasatamia ja Vuosaaren satamaa käyttävien alusten rahti- ja matkustajakapasiteettejä voidaan todeta, että M/S Viking XPRS on matkustaja-autolautta kuten muutkin Eteläsatamasta ja Katajanokalta liikennöivät matkustaja-autolautat. Vastaavasti se poikkeaa yhtä merkittävästi Vuosaarta käyttävistä RoPax-aluksista, jotka myös kuljettavat vähäisiä määriä matkustajia.

RoPax-aluksen ja matkustaja-autolautan erilaisuudesta kertoo myös aluksilla kuljetettavan rahdin määrä matkustajaa kohden. Tarkasteluajanjaksona 1.5.2008–31.5.2009 se oli M/S Finnstarilla 14,50 tonnia, M/S Silja Serenadella 0,21 tonnia ja M/S Viking XPRS:llä 0,31 tonnia.

Ympäristönäkökohdat

Eteläsataman satamatoiminnalle on voimassa oleva ympäristölupa, jossa on tiettyjä velvoitteita melun ja ilmanlaadun suhteen. Lupa on myönnetty vuonna 2006.

M/S Viking XPRS:ssä on käytetty Helsinkiin liikennöivistä aluksista eniten tekniikkaa, joka estää tai vähentää ympäristöhaittojen syntymistä. Sen pääkoneet ja kaikki apukoneet on varustettu katalysaattoreilla. Lisäksi alus käyttää vähärikkistä polttoainetta. Aluksen satamassa oloajan ilmapäästöt ovat alhaisemmat kuin muiden alusten. Aluksen melutaso on myös alhainen.

Helsingin Satama on mukana pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantatyössä siten, että YTV mittaa ilmanlaatua satama-alueilla.

Vuonna 2009 Katajanokan mittausasemalla typpidioksidin kuukausikeskiarvot olivat melko matalia, jopa hieman alle Kallion tausta-aseman pitoisuustason. Pitoisuudet olivat selvästi alle raja- ja ohjearvojen. Typpidioksidin pitoisuuteen vaikuttavat ajoneuvo- ja laivaliikenteen päästöt.

Pienhiukkaspitoisuudet olivat matalia, noin Kallion ja Luukin tausta-asemien tasolla. Pienhiukkasten pitoisuus on selvästi alle vuosiraja-arvon. WHO:n ohjearvot eivät myöskään ylittyneet.

Katupölyllä on vain pieni vaikutus pienhiukkasten pitoisuuksiin, koska suurin osa katupölystä kuuluu karkeaan kokoluokkaan. Katupöly näkyy selvästi hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) pitoisuudessa, mutta tämän kokoluokan mittauksia ei tehdä vuonna 2009 Katajanokalla. Vuonna 2000 tehtyjen mittausten perusteella hengitettävien hiukkasten pitoisuus oli Katajanokalla suunnilleen samalla tasolla kuin Helsingin Kallion tausta-asemalla, joten katupöly ei todennäköisesti aiheuta hengitettävien hiukkasten raja-arvoylityksiä Katajanokalla. Ohjearvot saattavat kuitenkin ylittyä kevään katupölykaudella, kuten lähes kaikilla YTV:n mittausasemilla.

Rikkidioksidipitoisuudet olivat Katajanokalla huomattavasti korkeammat kuin muilla YTV:n mittausasemilla, sillä rikkidioksidin pitoisuudet ovat nykyään hyvin matalia YTV-alueella. Katajanokalla rikkidioksidin pitoisuuksia nostaa laivojen päästöt, mutta pitoisuudet olivat selvästi alle raja- ja ohjearvojen.

Ympäristölautakunta toteaa (29.9.2009) mm., että asuinalueiden läpi tai vieritse ohjautuva raskas liikenne heikentää asuinympäristön viihtyisyyttä. Haittoja on vähennetty ohjaamalla raskas liikenne mahdollisimman suoraan pääväylille. Helsingin niemi on lähes kokonaisuudessaan raskaan liikenteen rajoitusaluetta. Katajanokan terminaalille ja myös Olympiaterminaalille Pohjoisranta ja Sörnäisten rantatie ovat pääkatuluokkaisina kuitenkin ainoa mahdollinen yhteys päätieverkkoon.

Liikenne Pohjoisrannassa ja Sörnäisten rantatiellä liikennemäärät vaihtelevat katuosuudesta riippuen. Alhaisimmillaan liikennemäärä on nykyisin Pohjoisrannassa noin 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vilkkaimmilla osuuksilla Sörnäisten rantatiellä noin 62 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Katujen nopeusrajoitus vaihtelee välillä 40–60 km/h. Vuosaaren sataman avaamisen vaikutuksesta katujen liikennemääriin ja raskaiden ajoneuvojen osuuteen ei ole vielä tarkkaa tietoa. Tieto on saatavissa vuoden 2009 lopulla.

Esimerkiksi Pohjoisrannasta Meritullintorin kohdalta viimeisin liikennelaskenta on vuodelta 2003. Tuolloin liikennemäärä oli 23 900 ajoneuvoa vuorokaudessa ja näistä raskaita ajoneuvoja oli 1 000. Raskaiden ajoneuvojen osuus liikennevirrasta oli siis noin 4,2 %. Viking XPRS
-laivalla on kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa. Maksimissaan laivan aiheuttama raskaiden ajoneuvojen lisäys olisi tällöin noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Kun huomioidaan laivan aiheuttama lisäys raskaaseen liikenteeseen, raskaiden ajoneuvojen osuus liikennevirrasta olisi noin 5 %.

Vaikutukset meluun

Vuonna 2007 tehtiin Helsingin kaupungin meluselvitys, jossa arvioitiin mm. kaupungin alueella olevien maanteiden ja katujen meluvaikutukset. Meluselvityksen yhteydessä laskettiin myös ohjearvoihin verrattavat tie- ja katuliikenteen päiväaikaiset keskiäänitasot (L_Aeq _7-22). Pohjoisrannassa lähimpänä katua sijaitsevien asuintalojen julkisivuilla laskennalliset päivämelutasot ovat monin paikoin jopa lähes 70 dB. Rakennusten oleskelupihat sijaitsevat kuitenkin melulta suojassa.

Raskaiden ajoneuvojen eli kuorma- ja linja-autoliikenteen osuudella liikennevirrasta on merkitystä melutasoon. Raskaan liikenteen osuuden kasvaminen esimerkiksi 5 prosentista 10 prosenttiin lisää keskiäänitasoa noin yhden desibelin. Viking XPRS -laivan aiheuttaman raskaan liikenteen lisääntymisen vaikutus katuliikenteen keskiäänitasoon on näin ollen pieni.

Vaikka raskaiden ajoneuvojen määrän lisääntyminen nostaa keskiäänitasoa vain vähän, niiden yksittäiset ohiajot aiheuttavat hetkellisiä meluhuippuja.

Henkilöautojen mahdollisesti lisääntyvän läpiajoliikenteen vaikutus melutasoon on hyvin pieni. Esimerkiksi yhden desibelin melutason nousu vaatisi yli 20 prosentin liikennemäärän lisääntymisen.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Katajanokan ilmanlaatua mitataan vuoden 2009 ajan YTV:n jatkuvatoimisella mittausasemalla. Mittausten mukaan ilman epäpuhtauksien pitoisuudet Katajanokalla ovat selvästi terveyden suojelemiseksi annettujen normien alapuolella. Vaikka laivojen ja niiden aiheuttaman ajoneuvoliikenteen päästöt näkyvät erityisesti rikki- ja typpipitoisuuksien ajallisessa vaihtelussa, ei niistä aiheudu ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan asukkaille sellaista ilmanlaatuhaittaa, joka vaatisi toimenpiteisiin ryhtymistä.

Helsingissä ilmanlaatu on heikointa katukuiluissa ja pääväylien varsilla. Kaupungissa on yhteensä noin 8 kilometriä katukuiluja, joissa ilmanlaadun raja-arvojen arvioidaan ylittyvän. Pohjoisranta ja Sörnäisten rantatie eivät lukeudu näihin ylitysalueisiin, koska ne ovat ympäristöltään avoimempia ja tuulettuvampia. Kevätpölyaikaan raja-arvotason ylitykset ovat silti mahdollisia myös näillä vilkkailla väylillä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.10.2009) mm., että Eteläsatama (Katajanokka, Makasiiniterminaali ja Olympiaterminaali) on Suomen suurin matkustajasatama, jonka kautta kulkee vuosittain yli 6 miljoonaa matkustajaa. Ympärivuotinen ja säännöllinen liikenne edellyttää, että lautat voivat kuljettaa matkustajien ja henkilöautojen lisäksi kuorma-autoja ja perävaunuja. Reitti- ja risteilyliikenteen lautat tuovat matkustajat Helsingin keskustaan, missä matkailijoiden merkitys keskustan elinkeinoelämälle on suuri. Eteläsatamasta on säännöllinen, päivittäinen matkustajalauttayhteys Tukholmaan ja Tallinnaan.

Vuosaaren satama avattiin marraskuussa 2008, jolloin Sörnäisten sataman ja Länsisataman rahtiliikenne siirrettiin Vuosaareen. Satama on erikoistunut kontti-, rekka- ja trailerikuljetuksiin. Sataman matkustajaterminaalin kautta kulkevien RoPax-alusten matkustajaliikenne on noin 260 000 matkustajaa vuodessa.

Viking XPRS korvasi saman varustamon Rosella-aluksen, kun se aloitti liikennöinnin 1.5.2008. Viking XPRS:n suurin matkustajamäärä on

2 500; lautassa on lisäksi paikat 230 autolle ja 60 rekalle. Koska lautta on suurempi kuin sen edeltäjä Rosella, Helsingin satama toteutti tarvittavat terminaalin ja maihinnoususiltojen muutostyöt ja varustamisen uudelle alukselle. Samanaikaisesti satama-alueella tehtiin liikennejärjestelyjä, jotta liikenteen aiheuttamat haitat vähenivät.

Viking XPRS:n ensimmäisenä liikennöintivuotena 1.5.2008–30.4.2009 liikenne kasvoi noin 13 700 yksiköllä verrattuna ajanjaksoon vuotta aikaisemmin, jolloin Rosella oli liikenteessä. Rekkaliikenteen kasvu tarkoittaa käytännössä sitä, että uudesta aluksesta on purettu ja siihen on lastattu keskimäärin 9 rekkaa aluskäyntiä kohti enemmän kuin Rosellaan. Ajoneuvoliikenteen kasvu on ollut 1,5-kertainen eli se on pysynyt suunnitteluvaiheen arvion alarajalla.

Viking XPRS eroaa RoPax-aluksesta siten, että sen matkustajamäärä on suuri ja rahdin määrä pieni. Viking XPRS liikennöi Helsinki–Tallinna
–Helsinki-reitillä kaksi kertaa vuorokaudessa. Viking XPRS:n aiheuttamat liikenteen lisäykset keskustan katuverkolla ovat lyhytaikaisia ja ajoittuvat muun liikenteen huippuaikojen ulkopuolelle.

Pohjoisrannassa ja Sörnäisten rantatiellä liikennemäärät vaihtelevat katuosuudesta riippuen. Alhaisimmillaan liikennemäärä on Pohjoisrannassa noin 25 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vilkkaimmilla osuuksilla Sörnäisten rantatiellä noin 62 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Katujen nopeusrajoitus vaihtelee välillä 40–60 km/h. Vuosaaren sataman avaamisen vaikutuksesta katujen liikennemääriin ja raskaiden ajoneuvojen osuuteen ei ole vielä tarkkaa tietoa. Tieto on saatavissa vuoden 2009 lopulla.

Matkustajalauttojen ympärivuotisen liikennöinnin kannalta on olennaista, että lautat kuljettavat matkustajien ja henkilöautojen lisäksi kuorma-autoja ja perävaunuja. RoPax-alusten matkustajaliikenne suunnataan Vuosaaren sataman matkustajaterminaaliin.

Kaupunginjohtaja päätti 19.10.2009 (§ 4214) lähettää aloitteen tekijälle selvityksenä asiassa jäljennökset saaduista lausunnoista ja todeta saatuihin lausuntoihin viitaten seuraavaa:

Vertailtaessa matkustajasatamia ja Vuosaaren satamaa käyttävien alusten rahti- ja matkustajakapasiteettejä voidaan todeta, että M/S Viking XPRS on matkustaja-autolautta kuten muutkin Eteläsatamasta liikennöivät matkustaja-autolautat. Se poikkeaa merkittävästi Vuosaaren sataman RoPax-aluksista, jotka kuljettavat myös vähäisiä määriä matkustajia.

Helsingin Satama sallii keskustan satamissa vain yksinomaan matkustajia kuljettavat pika-alukset ja kansainväliset risteilyalukset sekä pääasiassa matkustajia mutta myös rahtia kuljettavat matkustaja-auto-
lautat. Eteläsatamassa ei lisätä rahtia kuljettavien alusten määrää.

Viking XPRS -lautan aiheuttamat liikenteen lisäykset keskustan katuverkolla ovat lyhytaikaisia ja ajoittuvat muun liikenteen huippuaikojen ulkopuolelle.

Viking XPRS -laivan tuottama raskaan liikenteen lisäys on Pohjoisrannan ja Sörnäisten rantatien kokonaisliikennemäärään suhteutettuna vähäinen. Tämän lisäyksen vaikutukset alueen ilmanlaatuun ja meluun eivät ole merkittäviä. Se aiheuttaa kuitenkin viihtyisyyshaittaa.

Helsingin satamatoimintoja kehitettäessä pyritään matkustajasatamien tavaraliikenteen haittoja asuinalueilla edelleen mahdollisuuksien mukaan vähentämään.

Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja xxxx xxxxxxxx ym. annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Seppo Olli, puh. 310 36135)

Aloite 10

Kulosaarelaiset ry:n aloite vesijoukkoliikenteen aloittamisesta

Khs 2009-1774

Kulosaarelaiset ry esittää (26.8.2009), että Helsingissä käynnistettäisiin mahdollisimman pian julkinen vesijoukkoliikenne osana kaupungin muuta julkista liikennettä. Uusien merenrantakaupunginosien myötä kysyntäpotentiaali on lähivuosina nopeasti kasvamassa. Aloitteessa ehdotetaan, että asiasta tehtäisiin perusteellinen selvitys sekä liikenteen ensimmäisenä vaiheena käynnistettäisiin kokeiluliikenne Katajanokalta Laajasaloon joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä välittämään kykenevillä nykyaikaisilla maantielautoilla.

Liikuntalautakunta toteaa (5.11.2009) mm., että liikuntaviraston merellinen osasto huolehtii toimialaansa kuuluvasta vesiliikennetoiminnasta ja sen kehittämisestä. Pääpaino vesiliikenteessä on tällä hetkellä ollut liikennöinti Suomenlinnaan sekä liikuntaviraston ylläpitämiin ulkoilusaariin, kuten Kaunissaareen ja Pihlajasaareen.

Lauttaliikenteen ja vesibussiliikenteen kehittämiseen liittyy erityisenä ongelmana kustannusvastuu. Helsingissä on lähdetty siitä, että vesiliikenteen esimerkiksi virkistysalueille tulisi olla itsekannattavaa. Liikenne voi olla vain erityisessä tapauksessa kuten Suomenlinna yhteistariffissa ja subventoitua. Täten alueille, joihin on vaihtoehtona kiinteä yhteys, vesiliikenteen käyttö on vähäistä.

Kaupunginjohtajan 21.5.2008 perustama työryhmä totesi mietinnössään 31.10.2008, että joukkoliikenteen järjestäminen vesiliikenteen avulla voisi tulla kysymykseen sen jälkeen, kun Helsingin edustan saaria saadaan laajemmin seudun asukkaiden virkistyskäyttöön. Saariston kehittäminen virkistyskäyttöön voisi luoda myös mahdollisuuden työmatka- ja asiointiliikenteen käyttöön soveltuvien linjojen käyttöönottoon. Tämä edellyttää kuitenkin merkittävästi nykyistä suurempia matkustajamääriä. Työryhmä toteaa, että tulisi laatia kattava selvitys siitä, miten vesillä toimiva joukkoliikenne saataisiin tällöin kytkettyä tehokkaasti muuhun kaupungin infrastruktuuriin, erityisesti muuhun joukkoliikennejärjestelmään. Yhteenvetona työryhmä toteaa, että tällä hetkellä Helsingin alueella on tarpeita järjestää joukkoliikenne vesiliikenteenä vain Suomenlinnaan. Mahdollinen vesiliikenteen laajentaminen tulee tutkia kattavasti sen jälkeen, kun Helsingin edustan saaria saadaan laajemmin virkistys- ja mahdollisesti asumiskäyttöön.

Kehitettäessä alueen vesireittiliikennettä, tulee miettiä vaihtoehtoisia reittien ja eri kohteiden yhdistämistä toisiinsa. Uusi kehittämisen arvoinen vaihtoehto vesiliikenteelle on tulevaisuudessa esimerkiksi reitti: Kruunuhaka – Vasikkasaari – Katajanokka / Kauppatori – reitti. Vaihtoehtoisesti reitti voisi yhdistää Kruunuhaan ja Suomenlinnan. Uusien saarien vapautuessa ulkoilu- ja virkistyskäyttöön, tullaan vesiliikennesuunnittelussa huomioimaan eri alueita yhdistävät reitit.

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (19.11.2009), että Laajasalon pääjoukkoliikenneyhteyksiä täydentävän vesijoukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiä on tarkemmin selvitetty mm. kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2006 teettämässä Kruunuvuorenrannan vesiliikenneyhteys
-selvityksessä. Selvityksen perusteella yhteistariffiin kuuluva vesijoukkoliikenne edellyttäisi investointeja laitureihin ja väyliin noin kahdella miljoonalla eurolla. Lisäksi vesijoukkoliikenteen tarvitsemien alusten investointien suuruusluokka vaihtelee alustyypistä riippuen Laajasalon ja Kauppatorin välisen liikenteen 6–7 miljoonan euron ja Laajasalon ja Katajanokan välisen liikenteen 3–4 miljoonan euron välillä. Selvityksessä arvioidaan vesijoukkoliikenteen vuosittaiset liikennöintikustannukset palveluntasosta riippuen Kauppatorin reitillä 2–6 miljoonaksi euroksi ja Katajanokan reitillä 1–3 miljoonaksi euroksi. Toisaalta Laajasalon ja Helsingin keskustan välisen joukkoliikenteen rungoksi on valittu raitioliikenne.

Laajasalon vesiliikenteen järjestäminen yhteistariffiin kuuluvana joukkoliikenteenä ei ole edellä mainittuihin kustannuksiin viitaten taloudellisesti perusteltua. Laajasalon ja kantakaupungin välille rakennetaan hyvätasoinen raitioliikenneyhteys, jonka vuoroväli, nopeus ja yhteystarjonta ovat lauttayhteyttä parempia. Ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa hyvän raitioliikennejärjestelmän rinnalle lähes samoja yhteystarpeita palvelemaan toista yhteistariffin piiriin kuuluvaa liikennemuotoa, jonka matkakohtaiset operointikustannukset olisivat lisäksi olennaisesti raitioliikennevaihtoehtoa suurempia.

Merellisen Helsingin kehittäminen edellyttää kuitenkin uusien mielekkäiden vesibussireittien ja nykyisten tai uusien Helsingin seudun merellisten vapaa-ajankohteiden suunnitelmallista kehittämistä. Kehittäminen tuo rantojen ja vesialueiden tarjoamat mahdollisuudet nykyistä paremmin asukkaiden ja matkailijoiden ulottuville.

Tällä hetkellä Helsingin alueella on tarpeita järjestää vesijoukkoliikenne vain Suomenlinnaan. Yhteistariffin piiriin kuuluvan vesijoukkoliikenteen sijasta on tarkoituksenmukaista selvittää, voidaanko Laajasaloon ja muille aloitteessa mainituille alueille järjestää kesäisin joukkoliikennettä täydentävää yksityistä vesibussiliikennettä. Asian selvittäminen kuuluu Helsingin vesibussiliikenteen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavan liikuntaviraston merelliselle osastolle. Mahdollinen vesiliikenteen voimakkaampi laajentaminen tulee tutkia kattavasti sen jälkeen, kun Helsingin edustan saaria saadaan laajemmin virkistys- ja mahdollisesti asumiskäyttöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (5.11.2009), että vesiliikenteen roolia osana Laajasalon joukkoliikennejärjestelmää tullaan edelleen selvittämään alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kruunuvuoren joukkoliikenneyhteyksien hoitamiseksi ei kuitenkaan kannata rakentaa raitioliikenteen kanssa kilpailevaa lauttaan perustuvaa vesiliikennejärjestelmää.

Helsingin uudet merenrantakaupunginosat sekä ulkoilu- ja virkistyskäyttöön vapautuvat saaret antavat tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet vesiliikenteen ja -linjaston kehittämiseen. Vesiliikenteen laajentamisen mahdollisuutta tulee tutkia kattavasti sen jälkeen, kun Helsingin edustan saaria saadaan laajemmin virkistys- ja mahdollisesti asumiskäyttöön.

Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 1.12.2009 merkitä tiedoksi Heikki Kukkosen ym. kuntalaisaloitteen otsikkoasiassa ja lähettää vastauksenaan liitteen mukaisen kirjeen.

Vastauskirjeessä todetaan, että Laajasalon pääjoukkoliikenneyhteyksiä täydentävää vesiliikennettä ei tehtyjen selvitysten perusteella ole perusteltua järjestää yhteistariffiin kuuluvana liikenteenä. Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteydet on tarkoitus hoitaa raitioliikennejärjestelmällä.

Saariston vesiliikenteen kehittämistä selvitetään tarkemmin sitten kun Helsingin edustan saaria saadaan nykyistä laajemmin virkistys- ja mahdollisesti asumiskäyttöön. Myös uusien merenrantakaupunginosien kehittäminen luo mahdollisuuksia vesiliikenteen kehittämiseen. Tällä hetkellä ei ole tarpeita järjestää yhteistariffiliikennettä vesiliikenteenä muualle kuin Suomenlinnaan.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Ryj / Kristiina Matikainen, puh. 310 36035)

Aloite 11

xxx xxxxxxx aloite Vuosaaren Kallvikintien ja Rastilantien kulmauksessa olevan

alueen siistimisestä

Khs 2009-2116

xxx xxxxx esittää (13.10.2009) puiston rakentamista Kallvikintien entisen Shell-huoltoaseman alueelle Vuosaaressa.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 22.3.2010 merkitä tiedoksi aloitteen, siitä saadun kaupunkisuun-

./. nittelulautakunnan lausunnon (17.12.2009, liite 10) sekä lähettää aloitteen tekijälle vastauskirjeen.

Vastauskirjeessä todetaan mm., että kyseiselle alueelle valmistellaan asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi päivittäistavaramyymälän ja yhden uuden asuinkerrostalon rakentamisen. Kaavaehdotus käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden 2010 aikana.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puh. 310 25407)

Aloite 12

xxxxx xxxxxxxx aloite asiointipysäköinnin ulottamisesta ajallisesti aamukuudesta

iltakahdeksaan ja rajaamisesta enintään tunnin mittaiseksi

Khs 2009-2205

xxxxx xxxxxxxx esittää (21.10.2009) että maksullinen asiointipysäköinti ulotettaisiin aamukuudesta iltakahdeksaan ja pysäköintiaika rajattaisiin enintään tunnin mittaiseksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 1.2.2010 merkitä tiedoksi xxxxx xxxxxxxx aloitteen ja siihen

./. kaupunkisuunnitteluvirastosta 27.10.2009 annetun vastauksen (liite 11) sekä samalla todeta seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto on 9.12.2009 vahvistanut pysäköintitaksat ja asukaspysäköintitunnuksen lunastushinnan. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on asian valmistelun yhteydessä ilmoittanut selvittävänsä asukas- ja yrityspysäköintitunnusten myöntämisperusteiden tarkistamista ja niiden hintaporrastuksen toteuttamista tarkemmin jatkossa siten, että ne tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn myöhemmin omana asianaan.

Aloitteen tekijälle lähetettiin päätösluettelonote sekä jäljennös kaupunkisuunnitteluviraston vastauskirjeestä.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puh. 310 25407)

Aloite 13

Pro Helsinki -säätiön ja xxxxxx xxxxxxxxxx aloite Koivusaaren uudisrakentamisesta

ja viheralueiden ketjusta Lauttasaaresta länteen

Khs 2009-2378

Pro Helsinki -säätiö ja xxxxxx xxxxxxxx toteavat (16.11.2009) mm., että Helsingissä Lauttasaaren länsipuolella sijaitsevan Koivusaaren kehittämistä koskevat kaavailut ovat ratkaisevassa vaiheessa. Yksi suunnitellun Länsimetron asemista on osoitettu saarelle. Aloitteen tekijät ovat huolestuneita siitä, että tähän asti tehdyissä suunnitelmissa ei ole otettu huomioon Koivusaaren ja sen lähialueiden tarjoamia maisemallisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia vaan saaresta järjestetyn aatekilpailun lähtökohtana oli alueen rakentaminen voimakkaasti ja raskaasti, mikä edellyttäisi mm. laajoja täyttöjä saaren ympäristössä. Säätiön ehdotuksessa esitetään toteutettavaksi mm. yhtenäinen, virkistystä palveleva reitti, joka muodostuisi ”uudeksi saariston helminauhaksi” estämättä silti kaikkea rakentamista. Raskasta rakentamista on perusteltu metroasemalla ja metroasemaa raskaalla rakentamisella, minkä muodostama kehäpäätelmä tulisi purkaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta mainitsee (18.3.2010), että Koivusaaren asema seudun kaupunkirakenteessa muuttuu nykytilanteeseen nähden Länsimetron rakentamisen myötä. Helsingin kaupunkisuunnittelu on viime vuosien aikana pyrkinyt entistäkin voimakkaammin tukeutumaan hyviin joukkoliikenneyhteyksiin ja kaupunkirakenteen hajaantumista entistä laajemmalle alueelle on pyritty hillitsemään. Länsimetron rakentaminen Lauttasaaren kautta Espooseen luo mahdollisuuksia ja perusteita kaupunkirakenteen tiivistämiselle uuden metrolinjan asemien tuntumaan. Koivusaari asettuu tämän uuden metrolinjan varteen ja sijaitsee vain noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta ja toisaalta lähellä Keilaniemen työpaikka-aluetta ja Otaniemen kampusta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Koivusaari on merkitty selvitysalueeksi (S). Selvitysalue-merkintä tarkoittaa sitä, että alueen maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 15.5.2008 Koivusaaren suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitteluperiaatteiden mukaan Koivusaarta suunnitellaan noin 3 500–4 000 asukkaan ja noin 1 000–2 000 työpaikan alueena, joka rakentuu uuden metroaseman ympärille.

Länsimetron 22.12.2009 voimaan tulleessa asemakaavassa Koivusaareen on merkitty maanalainen asema, jonka sisäänkäynnit voidaan rakentaa sekä Koivusaaren että Lauttasaaren puolelta.

Koivusaaren suunnittelusta päätettiin järjestää yleinen kansainvälinen ideakilpailu, jonka ohjelma laadittiin hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden pohjalta. Kilpailu ratkaistiin 24.2.2009. Koivusaaren yleinen kansainvälinen ideakilpailu herätti kiitettävästi kiinnostusta. Kilpailuun saapui 101 hyväksyttyä kilpailutyötä. Ennen tuomariston lopullista päätöksentekoa kilpailuehdotukset asetettiin julkisesti nähtäville ja yleisöllä oli mahdollisuus arvioida niitä ja osallistua julkiseen keskusteluun. Osayleiskaavatyö on jatkunut Koivusaaren viitesuunnitelman laadinnalla yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijöiden kanssa.

Katajaharjun kohdalla on tutkittu Lauttasaaren pohjoisosaa halkovan Länsiväylän kuilun kattamista sekä Koivusaaren viitesuunnitelmassa että kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.6.2009 hyväksymässä Katajaharjun alueen asemakaavan muutosluonnoksessa. Tavoitteena on, että Koivusaari ja Katajaharju muodostaisivat tulevaisuudessa kaupunkirakenteellisen kokonaisuuden, jossa Länsiväylän aiheuttamia ympäristöhäiriöitä on vähennetty suunnittelemalla väylä osittain tunneliin ja jossa liikkuminen perustuu molempia osa-alueita palvelevaan metroasemaan.

Näkymät Länsiväylältä eivät luonnollisestikaan säily samanlaisina kuin nykytilanteessa, jos Koivusaarta rakennetaan nykyistä kaupunkimaisemmin tai Länsiväylää katetaan Koivusaaren kohdalla. Saaristonäkymiä avautuu kuitenkin edelleen etelään avomerelle Koivusaaren suunnitelluilta rantoja kiertäviltä julkisilta reiteiltä, metroaseman sisäänkäyntien edustalta Vaskilahden pohjukasta ja myös Länsiväylältä Koivusaaren ja Hanasaaren samoin kuin Hanasaaren ja Karhusaaren välistä.

Länsimetron asemakaavassa Lauttasaaren metroasema on sijoitettu Lauttasaaren ostoskeskuksen tuntumaan Lauttasaaren keskustaan, jossa se parhaiten palvelee saaren nykyisiä asukkaita ja tukee keskustan kaupallisia palveluja.

Myllykallion alue on kaupunkirakenteellisesti sivussa Lauttasaaren keskuksesta. Aloitteessa esitetyllä ratkaisulla valtaosa matkustajista joutuu siirtymään satoja metrejä tunneleita pitkin matkustaakseen metrolla. Lisäksi liityntäbussilinjasto on mahdoton järjestää niin, että se palvelee hyvin sekä metroaseman matkustajia että Lauttasaarentien varren asukkaita ja palveluita. Länsiväylän liikenteen kasvavaa painetta ei ratkaista rakentamalla Myllykallion alle massiivinen tuhansien autojen pysäköintiluola. Yhteiskuntataloudellisista, liikenteellisistä ja ympäristöllisistä syistä Espoon suunnasta tulevat ihmiset on järkevämpää ohjata metron käyttäjiksi mahdollisimman lähellä asuinpaikkaansa.

Koivusaaren viitesuunnitelma ja osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 15.3.–10.4.2010 kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturissa. Kaupunkisuunnittelulautakunta tulee käsittelemään Koivusaaren osayleiskaavan luonnosta vuoden 2010 aikana.

Khs toteaa, että aloitteen tekijöille tullaan toimittamaan kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukainen vastaus tehtyyn aloitteeseen. Khs katsoo edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola–Alho, puh. 310 36024)

Aloite 14

Pro Olympiamaneesi ry:n aloite Ruskeasuon ratsastushallin palauttamisesta

alkuperäiseen asuunsa ja käyttötarkoitukseensa

Khs 2009-2132

Pro Olympiamaneesi ry (17.11.2009) esittää, että Ruskeasuolla oleva palloilu- ja ratsastushalli palautetaan alkuperäiseen asuunsa ja käyttötarkoitukseensa ratsastushallina. Aloite on osoitettu usealle lautakunnalle. Aloitteesta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan (1.10.2009), liikuntalautakunnan (6.10.2009) ja kaupunginmuseon (12.10.2009) lausunnot, jotka kaikki olivat samansuuntaisia sen osalta, ettei niissä pidetty tarkoituksenmukaisena aloitteen mukaisia muutostöitä.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 21.12.2009 merkitä aloitteen tiedoksi ja todeta aloitteen tekijöille vastauksena aloitteeseen seuraavaa:

Kansanedustaja Leena Harkimo, Pro Olympiamaneesi ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry: ovat tehneet 31.3.2009 päivätyn aloitteen, joka on osoitettu liikuntalautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginmuseolle. Aloitteessa perustellaan seikkaperäisesti sekä rakennuksen historian, sen nykyisen ratsastuskäytön että ratsastusharrastajien ja kilparatsastajien tarpeiden puoltavan sitä, että nykyisin osin myös muussa liikuntakäytössä oleva rakennus kokonaan palautettaisiin ratsastajien käyttöön. Aloitteen tekijät ovat lähettäneet asiassa 13.11.2009 päivätyn kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa esitetään tarkempia perusteluja hankkeelle sekä kannanottoja lautakuntien vastauksiin.

Liikuntavirasto on 1.6.2009 päivätyllä kirjeellä vastannut esitykseen todeten, ettei se pidä mahdollisena aloitteen tekijöiden esitystä Ruskeasuon palloilu- ja ratsastushallin palauttamisesta alkuperäiseen asuunsa ja pelkästään ratsastajien käyttöön. Aloitteen tekijät ovat tämän jälkeen pyytäneet asian käsittelemistä liikuntalautakunnassa. Asia on käsitelty liikuntalautakunnassa 6.10.2009, kaupunkisuunnittelulautakunnassa 1.10.2009 ja kaupunginmuseossa 12.10.2009.

Ruskeasuon ratsastus- ja liikuntahallin historia

Ratsastushalli ja tallit sijaitsevat Ruskeasuon kaakkoisnurkassa Keskuspuiston alueella. Ruskeasuon ratsastushallin rakentaminen oli osa vuoden 1940 olympialaisvalmisteluja. Hallin oli tarkoitus palvella kilpailijoiden valmistautumis- ja harjoittelutilana. Rakennusten sijainnin ratkaisi luonteva yhteys Laakson ratsastuskentälle.

Kaarikattoinen ratsastushalli ja tallit suunniteltiin rakennushallituksessa ja rakennukset valmistuivat kesällä 1940. Ratsastushalli oli pohjoismaiden suurin ja sen katsomoissa oli tilaa 4500 hengelle. Sodan aikana halli toimi varastona ja vuonna 1946 hallin eteläpää muutettiin raitiovaunuhalliksi. Tällöin eteläpäätyyn avattiin suuret oviaukot. Ratsastajille jäi nykyisen kokoinen osa ratsastushallista. Vuoden 1952 olympialaisissa halliin sijoitettiin tilapäiset tallit olympialaisiin osallistuville hevosille. Olympialaisten jälkeen hallissa tehtiin useita muutoksia. Liikuntatilat muotoutuivat nykyiselleen 1960-luvulla tehdyssä muutoksessa ja nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä.

Kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen arvo

Helsingin olympiarakennusten asema maamme arkkitehtuurihistoriassa on vakiintunut ja tunnustettu. Ne ovat esimerkki funktionalismin arkkitehtuurin soveltamisesta ja soveltumisesta tiettyihin rakennustyyppeihin ja toimintoihin. Olympiarakennusten suurta arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista merkitystä osoittaa se, että ne on liitetty Suomen modernismin arkkitehtuurin merkkikohteina kansainväliseen do.co.mo.mo-listaan (Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of Modern Movement). Museovirasto on arvottanut Helsingin 1940 olympialaisiin rakennetut Ruskeasuon ratsastushallin ja hevostallit ympäristöineen valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Helsingin yleiskaava 2002:ssa Keskuspuiston alue, johon Ruskeasuon ratsastuskeskus kuuluu, on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Ruskeasuon liikuntahallin nykyinen käyttö

1960-luvulta lähtien myös muussa käytössä olleeseen Ruskeasuon liikuntahallin tiloihin tehtiin mittava remontti 1990-luvun lopulla, joka valmistui v. 2000. Liikuntatiloihin kuuluu palloiluhalli, nyrkkeilysali, voimailusali, pöytätennissali, kokoustila ja kahvila. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä. Kävijämäärin mitaten ratsastajia käy halleilla vuosittain noin 24 000 ja muita liikuntaharrastajia noin 116 000.

Ruskeasuon liikuntahallissa järjestetään vuosittain myös lukuisia sekä kansainvälisiä että kansallisia kilpailu- ja turnaustapahtumia. Sulkapallon ja pöytätenniksen osalta hallissa järjestetään lajien merkittävimmät kilpailutapahtumat Suomessa.

Ratsastus Ruskeasuon liikuntapuistossa

Ratsastuksen olosuhteita Ruskeasuon liikuntapuistossa ja Laakson ratsastuskentällä on kehitetty aktiivisesti 2000-luvulla. Liikuntahallin perusparantamisen yhteydessä korjattiin myös nykyinen maneesi ja kahdessa erillisessä rakennuksessa sijaitsevat tallitilat. Laakson ratsastuskentälle valmistui uusi katsomo vuonna 2000. Näiden lisäksi alueella on kunnostettu kahta muuta ratsastuskenttää -reittejä ja hevosten jaloittelualueita. Syyskuussa valmistuu viimeisimpänä nykyisen maneesin pinnoitteen uusimistyö.

Selvitys Ruskeasuon liikuntapuiston kehittämisestä

Vanhan maneesin jatkamista rakennuksen pohjoispuolelle on tutkittu Heikki Laherman diplomityössä ja Laakso-Ruskeasuon toiminnallisessa yleissuunnitelmassa 1995 (Liikuntaviraston julkaisuja 1995, B 18). Vanhan maneesin jatkaminen rakennuksen pohjoispuolelle on osoittautunut ongelmalliseksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja liikuntavirasto teettivät - Ratsastajainliiton aloitteen pohjalta - konsulttityönä Ruskeasuon liikuntapuiston kehittämisselvityksen vuosina 2008–2009. Kehittämisselvityksen yhteydessä selvitettiin sekä liikuntahallin palauttamista kokonaisuudessaan ratsastuskäyttöön että kokonaan uuden maneesin rakentamista alueelle.

Selvitykset ovat osoittaneet, että sekä nykyisen maneesin laajentaminen että kokonaan uuden rakentaminen olisi nykyisen rakennuksen ja ympäröivän alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta vaikeaa.

Syksyllä 2009 valmistuneen konsulttiselvityksen yhteydessä on edelleen todettu, että ratsastustoiminnan määrän lisääminen alueella ei ole juurikaan mahdollista. Hevosmäärän kasvattaminen edellyttäisi mm. lisää tarhatiloja, muita oheistiloja sekä mahdollisesti uusia ratsastusreittejä. Tämä on osittain ristiriidassa Keskuspuiston muun virkistyskäytön kanssa. Ellei hevosmäärää lisättäisi, se puolestaan merkitsisi, että maneesin laajentaminen tuottaisi kylläkin laadukkaammat harjoittelumahdollisuudet alueella jo nykyisin toimiville, muttei lisäisi olennaisesti ratsastusmahdollisuuksia uusille harrastajille.

Mahdollisten ratsastustapahtumien määrästä ei ole esitetty tarkempia tietoja mutta jo nykyisin Ruskeasuon liikuntapuiston liikennejärjestelyt ovat suurten yleisötapahtumien tarpeisiin osin riittämättömät.

Liikuntatoimi on investoinut 1990-luvun lopulla Ruskeasuon liikuntahallin ja ratsastustallien perusparantamiseen noin 6,7 miljoonaa euroa. Jos liikuntahalli muutettaisiin kokonaisuudessaan ratsastuskäyttöön soveltuvaksi, suuri osa näistä investoinnista jäisi hyödyntämättä ennenaikaisten muutostöiden vuoksi.

Kaavoitus- ja suunnittelutilanne

Ruskeasuon liikuntapuiston asemakaava on vuodelta 1978. Ruskeasuon ratsastuskeskuksen alue on asemakaavassa osoitettu urheilupuiston alueeksi (UY). Maneesin ja tallien rakennusalat on osoitettu olemassa olevien rakennusten mukaisesti. Asemakaava on suojelumääräysten osalta vanhentunut. Helsingin yleiskaava 2002 mukaan alueen kehittäminen tulee tehdä siten, että alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 24.8.2006 hyväksynyt Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet, jotka on laadittu Keskuspuiston osayleiskaavan (1978) määräysten pohjalta. Suunnitteluperiaatteiden mukaan: Keskuspuiston aluetta ei pienennetä. Keskuspuiston osayleiskaavassa ja Helsingin yleiskaava 2002:ssa esitetty puiston rajaus säilyy. Keskuspuistoon ei rakenneta eikä sijoiteta sellaisia toimintoja, joista syntyy haittaa yleiselle virkistyskäytölle tai Keskuspuiston maisemalle. Keskuspuiston asemakaavoittamattomien alueiden kaavat ja Keskuspuistoa koskevat kaavamuutokset laaditaan Keskuspuiston osayleiskaavan merkintöjen ja määräysten pohjalta niitä ajanmukaistaen ja tarkentaen. Keskuspuisto on ensisijaisesti luonnossa tapahtuvaan ulkoiluun ja liikuntaan tarkoitettu ulkoilualue. Olemassa olevien virkistyskeskusten toimintaedellytyksiä Ruskeasuolla ja Pirkkolassa ja Paloheinässä vahvistetaan.

Kannanotto aloitteeseen

Asiassa saatu selvitys osoittaa, että nykyisen rakennuksen osoittaminen kokonaan ratsastuskäyttöön voitaisiin rakennuksen sisällä melko varmasti toteuttaa sen kulttuurihistoriallisia arvoja vaalien ja nykyisen asemakaavan osoittaman käyttötarkoituksen rajoissa. Sen sijaan rakennusta ympäröivien alueidenkäytön muuttaminen tätä tarkoitusta tukevaksi olisi ongelmallisempaa. Mm. EU-määräykset täyttävien hevosten jaloittelualueiden sijoittaminen ja rakentaminen olisi haastavaa Keskuspuiston maisemallisten arvojen kannalta, minkä lisäksi myös Keskuspuistolle asetettu tavoite palvella pääosin kuntalaisten yleistä ulkoilu- ja virkistyskäyttöä on varsin vaikeasti yhteen sovitettavissa turvallisten ratsastusreittien kanssa.

Lisäksi, kuten liikuntalautakuntakin on todennut, korvaavien tilojen osoittaminen Ruskeasuon liikuntahallin muille sisäliikuntalajeille ei ole mahdollista nykyisten tilojen eikä lähivuosien investointiohjelman puitteissa. Pro Olympiamaneesi ry:n esityksessä mainitun Länsi-Sataman ns. Bunkkerin rakentamisen aikataulu ja käyttöperiaatteet ovat toistaiseksi ratkaisematta. Bunkkeri ei myöskään kovinkaan hyvin palvelisi niiden kuntalaisten sisäliikuntatarpeita, jotka asuvat lähellä nykyistä Ruskeasuon liikuntahallia.

Edellä esitetyn perusteella kaupunkisuunnittelua ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että Ruskeasuon liikuntahallin palauttamista esitetyllä tavalla pelkästään ratsastuskäyttöön ei voida ainakaan lähitulevaisuudessa pitää liikuntapoliittisesti, taloudellisesti tai Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden kannalta perusteltuna hankkeena.

Khs toteaa edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola–Alho, puh. 310 36024)

Aloite 15

Myllypuron eläkeläiset ry:n aloite toimitilojen osoittamiseksi myllypurolaisille järjestöille

Khs 2009-2445

Myllypuron eläkeläiset ry esittää (24.11.2009), että myllypurolaisille rakennettaisiin toimitila, jossa voisi harjoittaa yhteiskunnallista toimintaa vuorokauden eri aikoina kohtuuvuokralla.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 22.3.2010 merkitä aloitteen tiedoksi sekä lähettää aloitteen tekijälle vastauskirjeen.

Vastauskirjeessä todetaan mm. seuraavaa: ”Myllypuron tulevan ostoskeskuksen yhteyteen tulee tiloja Helsingin kaupungin käyttöön. Mainitun tilan täsmällinen käyttötarkoitus ratkaistaan tulevaisuudessa virastojen välisten neuvottelujen perusteella. Alustavasti on suunniteltu, että tilaa voitaisiin jakaa erilaisten asukkaille tarkoitettujen palvelujen ja mahdollisen asukkaiden oman toiminnan kesken. Näiden suunnitelmien toteutuessa olisi luonnollisesti suotavaa, että tila olisi käytössä myös iltaisin ja viikonloppuisin.”

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puh. 310 25407)

Aloite 16

xxxxx xxxxxxx aloite pidättäytymiseksi xxxxx xxxxxxxxxx häädöstä xxxxxx xxxxxxx

ja toimenpidepäätöksen kumoamiseksi

Khs 2009-2084

xxxxx xxxxxxx esittää (22.12.2009) aloitteessaan neljä toimenpidettä perusteluineen. Esitykset koskevat xxxxx xxxxxxxxxx häädön toimeenpanon keskeyttämistä, asian ottamista kunnallislain mukaiseen käsittelyyn, virheellisten menettelyjen ja lakiin perustumattomien käytäntöjen oikaisemista sekä em. asioista lainmukaisten päätösten tekemistä.

Kaupunginjohtaja päätti 18.3.2010 merkitä aloitteen tiedoksi ja lähettää aloitteentekijälle päätösluettelonotteen todeten, että Helsingin hovioikeus on antanut lokakuussa 2009 tuomion xxxxxxxxx xxxxxxxxx sijaitsevan xxxxxx xxxxx vuokrasopimusten irtisanomista koskevassa asiassa. Korkein oikeus ei ole myöntänyt asiassa valituslupaa, joten hovioikeuden tuomion on lainvoimainen. Kaupunki on hakenut tuomion täytäntöönpanoa Helsingin ulosottovirastolta, jossa asia on edelleen vireillä. Täytäntöönpanosta vastaava kihlakunnanvouti on siirtänyt vuokralaiselle määrättyä muuttopäivää huhtikuuhun 2010.

Kaupunginjohtaja totesi edelleen aloitteessa esitetyn johdosta, että päätökset irtisanomisesta on tehty kiinteistövirastossa ja rakennusvirastossa voimassa olevien toimivallan delegointia koskevien päätösten mukaisesti.

Khs katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Anja Vallittu, puh. 310 36046)

OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-1540

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä opetustoimen johtosäännön 1.5.2010 alkaen kuulumaan seuraavasti:

HELSINGIN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1 §

Toimiala Helsingin kaupungin opetuslautakunta, sen suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto sekä lautakunnan alainen Helsingin kaupungin opetusvirasto huolehtivat kaupungin opetustoimesta sekä osaltaan esiopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

2 §

Lautakunta ja sen jaostot

Opetuslautakunnassa on 11 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenistä yhdeksän on suomenkielisestä ja kaksi ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

Lautakunnan suomenkieliset jäsenet muodostavat suomenkielisen jaoston. Ruotsinkieliseen jaostoon kuuluvat lautakunnan ruotsinkieliset jäsenet, joiden lisäksi jaostoon valitaan seitsemän lisäjäsentä ja jokaiselle lisäjäsenelle henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenet ovat ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

Kaupunginvaltuusto valitsee jaoston puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi lautakunnan varsinaisen jäsenen.

3 §

Esittely Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan, hallinto- ja kehittämiskeskusta sekä useampaa kuin yhtä osastoa koskevat asiat. Muun osaston päällikkö esittelee osaston toimialaan kuuluvat asiat.

Suomenkielisen jaoston kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan koskevat asiat. Perusopetuslinjan sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimialaan kuuluvat asiat esittelee osaston päällikkö.

Ruotsinkielisen jaoston kokouksissa viraston päällikkö esittelee virastoa kokonaisuudessaan koskevat asiat. Ruotsinkielisen koulutuslinjan toimialaan kuuluvat asiat esittelee osaston päällikkö.

Esittelijä voi siirtää tietyn asian tai asiaryhmän alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi.

Viraston päällikkö voi ottaa alaiselleen esittelijälle kuuluvan asian esiteltäväkseen.

4 §

Lautakunnan tehtävät Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

1 valvoa, että virasto toimii vahvistetun talousarvion puitteissa sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti

2 hyväksyä osaltaan virastolle tavoitteet sekä seurata niiden toteutumista

3 päättää oppilasmaksuja ja oppilaiden ruokailusta perittäviä tai näihin verrattavia maksuja lukuun ottamatta opetustoimen hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

4 päättää lautakunnan käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta sekä valvoa avustusten käyttöä ja hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

5 hyväksyä jaostojen esityksestä tilahankkeita koskevat tarveselvitykset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

6 hyväksyä kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa muita kuin tilahankkeita koskevat suunnitelmat ja piirustukset sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

7 päättää hankinnoista lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää hankinnoista

8 päättää hallintaoikeutensa puitteissa maa-alueiden, tilojen ja laitteiden vuokralle antamisesta sekä muusta käyttöön luovuttamisesta kerrallaan kauintaan viiden vuoden ajaksi samoin kuin toistaiseksi, jos vuokrasuhde on sovittu päättyväksi kauintaan kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle antamisesta ja muusta käyttöön luovuttamisesta

9 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa huonetilojen vuokralle ottamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää vuokralle ottamisesta

10 päättää viraston hallinnassa olevan kaupungin irtaimen omaisuuden käyvästä arvosta tapahtuvasta luovuttamisesta lukuun ottamatta osakkeita sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää luovuttamisesta

11 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa viraston hallinnassa olevan kaupungin irtaimen omaisuuden luovuttamisesta vastikkeetta tai alle käyvän arvon

12 myöntää vahingonkorvaus silloin, kun kaupunki on virastoa koskevissa asioissa korvausvelvollinen taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vahingonkorvauksen

13 myöntää kokonaan tai osittain vapautus viraston henkilökuntaan kuuluvalle hänen velvollisuudestaan korvata virka- tai työtehtävissä aiheuttamansa vahinko, ellei asianomainen ole aiheuttanut sitä tahallaan tai törkeällä tuottamuksella sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

14 myöntää vapautus virastolle tulevan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija myöntää vapautuksen

15 asettaa, kun asian laatu sitä erityisesti edellyttää, valmistelemaan määrättyä asiaa tilapäinen jaosto, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä lautakunnasta on määrätty

16 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa virastolle annettujen lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisesta sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vastaanottamisesta

17 tehdä jaostojen ehdotuksesta esitys kaupunginhallitukselle lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kokonaismitoituksesta

18 päättää oppilaiden koulumatkaeduista sekä oppilaiden ja opiskelijoiden harkinnanvaraisista opintososiaalisista eduista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

19 päättää oppilaiden ja opiskelijoiden tapaturman hoitoa koskevan edun myöntämisestä sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija myöntää edun

20 päättää muista koulutuksen järjestäjälle säädetyistä tehtävistä sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan muu viranomainen päättää mainituista asioista.

5 §

Jaostojen tehtävät Jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty,

1 valmistella lautakunnalle edelleen kaupunginhallitukselle tehtäväksi esitys kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaksi

2 hyväksyä opetussuunnitelmat ja muut opetuksen järjestämiseen liittyvät suunnitelmat, tuntijaot ja kieliohjelmat

3 hyväksyä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

4 päättää oppilaaksioton perusteista ja viranhaltijasta joka ottaa oppilaat

5 päättää opiskelijaksioton sekä osaltaan aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen ja sijoittamisen perusteista, ottaa ja sijoittaa oppilaat kaupungin järjestämään ja hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

6 päättää perusopetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta

7 päättää lukiokoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta

8 määrätä ne koulut ja oppilaitokset, joilla on yhteinen johtokunta

9 päättää peruskoulun ja lukion opettajakunnasta ja peruskoulun oppilaskunnasta sekä niiden tehtävistä

10 päättää koulujen ja oppilaitosten työn aloittamisesta, lomien ajankohdista ja vapaapäivistä sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan toimielin tai viranhaltija päättää mainituista asioista

11 vastata taiteen perusopetuksen järjestämisestä alaisissaan oppilaitoksissa

12 tehdä lautakunnalle esitys talousarvioehdotukseksi

13 asettaa ammatillisten oppilaitosten yhteisiä ammatillisia neuvottelukuntia oppilaitoksia kuultuaan

14 päättää koulujen ja oppilaitosten nimistä ja toimipaikoista sekä osaltaan aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista

15 vastoin huoltajan suostumusta ottaa tai siirtää peruskoulun oppilas erityisopetukseen sekä siirtää erityisopetuksessa oleva oppilas muuhun opetukseen

16 erottaa peruskoulun oppilas yli kuukaudeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelija yli kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi sekä päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen.

6 §

Johtokunnat Koulun ja oppilaitoksen antaman opetuksen ja kasvatuksen kehittämistä ja tukemista varten sekä koulun ja oppilaitoksen sekä yhteiskunnan välisen yhteistyön edistämistä varten peruskoululla, lukiolla, aikuislukiolla ja ammatillisella oppilaitoksella on johtokunta. Kahdella tai useammalla koululla ja oppilaitoksella voi olla yhteinen johtokunta.

Jaosto valitsee johtokuntaan harkitsemansa määrän jäseniä, joista peruskoulun johtokunnassa pääosa ja lukion sekä ammatillisen oppilaitoksen johtokunnassa osa on huoltajien edustajia. Peruskoulun ja lukion johtokunnan huoltajajäsenet valitaan huoltajien keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Lisäksi jaosto valitsee johtokuntaan jäseneksi enintään kaksi opettajien keskuudestaan ehdottamista henkilöistä ja muun henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä yhden, joka on kaupungin palveluksessa.

Jaosto valitsee peruskoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen johtokuntaan kaksi oppilas- tai opiskelijajäsentä ja aikuislukion johtokuntaan yhden opiskelijajäsenen, jos oppilaskunta asettaa vaalikelpoisia ehdokkaita. Jos vaalikelpoisia ehdokkaita ei ole, oppilaskunta valitsee keskuudestaan 15 vuotta täyttäneen edustajan, jolle voidaan johtokunnan päätöksellä antaa läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Alaikäiselle ei kuitenkaan voida antaa oikeutta ottaa osaa päätöksentekoon eikä läsnäolo-oikeutta silloin, kun henkilökuntaa tai oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevia asioita käsitellään johtokunnan kokouksissa.

Yhteisen johtokunnan kokoonpano poikkeaa edellä määrätystä siten, että

1 kahden koulun ja oppilaitoksen yhteisen johtokunnan huoltajajäsenet valitaan molempien koulujen ja oppilaitosten huoltajien yhteisesti keskuudestaan ehdottamista henkilöistä ja johtokunnassa on molemmista kouluista ja oppilaitoksista yksi opettajajäsen, yksi muuta henkilökuntaa edustava jäsen sekä yksi oppilas- tai opiskelijajäsen taikka, jos oppilaskunta ei ole asettanut vaalikelpoista ehdokasta, oppilaskunnan keskuudestaan valitsema edellä tarkoitettu edustaja

2 jos useammalla kuin kahdella koululla tai oppilaitoksella on yhteinen johtokunta, jaosto päättää sen kokoonpanosta erikseen siten, että kokoonpanossa on jokaisen edellä kohdassa 1 mainitun henkilöryhmän edustus.

Jaosto valitsee jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Oppilaat tai opiskelijat valitsevat edustajalle varaedustajan.

Jos opettajista valittu jäsen ei ole enää koulun tai oppilaitoksen palveluksessa taikka jos muuta henkilökuntaa edustavan jäsenen pysyvä tai pääasiallinen sijoituspaikka vaihtuu taikka oppilas- tai opiskelijajäsen taikka 15 vuotta täyttänyt edustaja ei ole enää koulun tai oppilaitoksen oppilaana tai opiskelijana, hänen tilalleen on valittava uusi jäsen tai edustaja.

Toimintansa aloittavan tai päättävän koulun ja oppilaitoksen johtokunnan kokoonpanossa voidaan poiketa siitä, mitä edellä määrätään. Kesken toimikauden suoritettavassa huoltajajäsenten täydennysvaalissa johtokunta voi esittää jaostolle uutta huoltajajäsentä eroavan tilalle.

7 §

Johtokunnan päätöksentekoa koskevat määräykset

Peruskoulun, lukion ja aikuislukion johtokunnan kokouksissa rehtori esittelee asiat. Ammatillisen oppilaitoksen johtokunnan kokouksissa rehtori esittelee asiat, ellei hän ole siirtänyt esittelyä alaiselleen viranhaltijalle. Linjanjohtaja voi tilapäisesti määrätä muun viranhaltijan esittelemään asian.

Milloin johtokunta on kahden tai useamman koulun ja oppilaitoksen yhteinen, kukin esittelijä esittelee omaa kouluaan ja oppilaitostaan koskevat asiat ja yhteinen johtokunta määrää tarvittaessa esittelijän.

Pöytäkirjaa pitää rehtori tai hänen määräämänsä viranhaltija.

Rehtorilla ja johtokunnan määräämillä muilla henkilöillä on velvollisuus olla saapuvilla johtokunnan kokouksissa. Linjanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus johtokunnan kokouksissa.

Päätösten täytäntöönpanosta huolehtii esittelijä, ellei johtokunta toisin päätä.

8 §

Johtokunnan tehtävät Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

1 hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset

2 tehdä jaostolle esitys opetussuunnitelmasta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä koulu- tai oppilaitoskohtaisista suunnitelmista

3 hyväksyä vuosittain peruskoulun, lukion ja aikuislukion opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lukuun ottamatta 5 §:n 10 kohdassa mainittuja vuotuisia työaikoja

4 hyväksyä koulun ja oppilaitoksen talousarvion käyttösuunnitelma

5 tarvittaessa määrätä oppilaskunnan ehdotuksesta oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja ja hänen sijaisensa sekä tarvittaessa vahvistaa oppilaskunnan ja kerhojen säännöt

6 erottaa peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelija enintään kuukaudeksi ja päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen, sekä päättää lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan oikeudesta osallistua opetukseen, jos tämä on tutkimuksen alaisena rikoksesta

7 päättää säädetyissä tapauksissa opiskeluoikeuden menettämisestä ammatillisessa koulutuksessa

8 asettaa ammatillisen oppilaitoksen ammatilliset neuvottelukunnat

9 suorittaa muut lautakunnan tai sen jaoston määräämät tehtävät

10 asettaa, kun asian laatu sitä erityisesti edellyttää, valmistelemaan määrättyä asiaa tilapäinen jaosto, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä johtokunnasta on määrätty.

9 §

Ammattiosaamisen toimikunta

Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten ammatillisilla oppilaitoksilla ja oppisopimuskoulutuksella on yhteinen ammattiosaamisen toimikunta. Toimikunnan tehtävistä on säädetty erikseen.

Kunkin ammatillisen oppilaitoksen johtokunta esittää opetuslautakunnalle kaksi työ- ja elinkeinoelämää edustavaa jäsenehdokasta sekä kunkin ammatillisen oppilaitoksen opettajat ja oppilaskunta esittävät opetuslautakunnalle kumpikin keskuudestaan kaksi jäsenehdokasta toimikuntaan.

Opetuslautakunta valitsee harkitsemansa määrän johtokuntien, opettajien ja oppilaskuntien esittämistä jäsenehdokkaista toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Lisäksi opetuslautakunta valitsee harkitsemansa määrän opetusviraston palveluksessa olevista henkilöistä koulutuksen järjestäjää edustaviksi toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen.

Jos opettajia edustava jäsen ei ole enää oppilaitoksen palveluksessa taikka opiskelijoita edustava jäsen ei ole enää opiskelijana, on hänen tilalleen esitettävä ja valittava uusi jäsen. Mikäli koulutuksen järjestäjää edustava jäsen ei ole enää opetusviraston palveluksessa, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen.

Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta.

Toimikunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä johtokunnasta on säädetty tai määrätty.

10 §

Ammattiosaamisen toimikunnan päätöksentekoa koskevat määräykset

Ammattiosaamisen toimikunnan kokouksissa asian esittelee viraston määräämä viranhaltija. Pöytäkirjaa pitää viraston määräämä viranhaltija.

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus toimikunnan kokouksissa.

Päätösten täytäntöönpanosta huolehtii esittelijä, ellei toimikunta toisin päätä.

11 §

Organisaatio Virastossa on seuraavat osastot:

- hallinto- ja kehittämiskeskus

- nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

- perusopetuslinja

- ruotsinkielinen koulutuslinja

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla on oppisopimustoimisto. Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta.

Viraston päällikkönä on opetustoimen johtaja. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen päällikkönä on kehittämisjohtaja. Muun osaston päällikkönä on linjanjohtaja. Lisäksi virastossa on muuta henkilökuntaa.

12 §

Johtaminen Viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

13 §

Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimiala

Hallinto- ja kehittämiskeskus huolehtii opetusviraston keskitetyistä hallinto- ja kehittämistehtävistä sekä järjestää koulujen ja oppilaitosten tukipalvelut hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

14 §

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan toimiala

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja huolehtii kaupungin suomenkielisestä nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksesta, oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta ja nuorten työpajatoiminnasta sekä suomenkielisestä ja ruotsinkielisestä oppisopimusmuotoisesta ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

15 §

Perusopetuslinjan toimiala

Perusopetuslinja huolehtii kaupungin suomenkielisestä perusopetuksesta sekä osaltaan esiopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

16 §

Ruotsinkielisen koulutuslinjan toimiala

Ruotsinkielinen koulutuslinja huolehtii kaupungin ruotsinkielisestä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta sekä osaltaan esiopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

17 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 hyväksyä toimintasäännöt

2 siirtää viraston palveluksessa oleva henkilö ja vastaava virka tai tehtävä viraston osastosta toiseen asianomaista esimiestä, asianomaista henkilöä sekä tämän sitä pyytäessä luottamusmiestä kuultuaan

3 panna täytäntöön henkilökuntaa koskevat virka- ja työehtosopimukset sekä vastaavat sopimukset huomioon ottaen, mitä kaupunginhallituksen johtosäännössä on määrätty

4 hakea kaupungin puolesta, lukuun ottamatta Euroopan Unionin rahoitusta, viraston toimialaan kuuluvat valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet sekä käyttää näissä asioissa kaupungin puhevaltaa

5 hakea viraston toimialaan kuuluvat viranomaisluvat

6 hakea tarvittavat kokeiluluvat

7 päättää sopimuksiin perustuvista yksityisten oppilaitosten korvauksista

8 myöntää erikseen tehtyihin päätöksiin perustuvat avustukset yksityisille oppilaitoksille.

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan ja lautakunnan sekä jaostojen määräämät muut tehtävät.

18 §

Kehittämisjohtajan tehtävät

Kehittämisjohtaja suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja jaostojen sekä viraston päällikön määräämät tehtävät.

19 §

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajan tehtävät

Linjanjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 päättää tutkintojen järjestämissopimuksista

2 huolehtia koulutuksen järjestäjälle säädetystä ilmoitusvelvollisuudesta ja tiedottamisesta sekä koulutustarpeen ennakoinnista

3 päättää opiskelijan oikeudesta maksuttomaan ateriaan ja säädetyistä opiskelijan opintososiaalisista eduista

4 huolehtia osaltaan koulutuksen järjestäjälle säädetystä yhteistyövelvollisuudesta muiden koulutuksen järjestäjien kanssa

5 määrätä rehtorin- ja opettajanviran haltijoiden sekä muiden viranhaltijoiden toimipaikat

6 ottaa osaltaan asiakkaat nuorten työpajoihin

7 päättää koulutuksen järjestämismuodosta.

Lisäksi linjanjohtaja suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja jaostojen sekä viraston päällikön määräämät tehtävät.

20 §

Perusopetuslinjan linjanjohtajan tehtävät

Linjanjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 vaihtaa perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä oppilaan opetuspaikkaa opetuskieltä muuttamatta

2 huoltajan suostumuksella ottaa tai siirtää oppilas erityisopetukseen sekä siirtää erityisopetuksessa oleva oppilas muuhun opetukseen ja päättää säädetyistä erityisistä opetusjärjestelyistä

3 määrätä opettaja valvomaan oppivelvollisen edistymistä

4 määrätä rehtorin- ja opettajanviran haltijoiden toimipaikat

5 päättää, minkä oppiaineiden opettaminen kuuluu opettajan virkatehtäviin ja mille alalle erityisopetuksen virka sijoitetaan

6 päättää säädetystä oppilaan opetuksen maksuttomuutta koskevasta edusta ja oikeudesta

7 päättää säädetystä oppilaan oppilashuoltoa koskevasta edusta ja oikeudesta

8 päättää rehtoreiden välisestä työnjaosta, kun kouluilla on yhteisiä tiloja.

Lisäksi linjanjohtaja suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja jaostojen sekä viraston päällikön määräämät tehtävät.

21 §

Ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan tehtävät

Linjanjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 vaihtaa perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä oppilaan opetuspaikkaa opetuskieltä muuttamatta

3 määrätä opettaja valvomaan oppivelvollisen edistymistä

4 määrätä rehtorin- ja opettajanviran haltijoiden toimipaikat

5 päättää, minkä oppiaineiden opettaminen kuuluu opettajan virkatehtäviin, ja määritellä, mille alalle erityisopetuksen virka sijoitetaan

6 päättää säädetystä oppilaan opetuksen maksuttomuutta koskevasta edusta ja oikeudesta

7 päättää säädetystä oppilaan ja opiskelijan oppilashuoltoa koskevasta edusta ja oikeudesta

8 päättää tarvittaessa rehtoreiden välisestä työnjaosta, kun kouluilla on yhteisiä tiloja

9 päättää opiskelijan oikeudesta maksuttomaan ateriaan ja säädetyistä opintososiaalisista eduista

10 huolehtia osaltaan koulutuksen järjestäjälle säädetystä yhteistyövelvollisuudesta muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Lisäksi linjanjohtaja suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja jaostojen sekä viraston päällikön määräämät tehtävät.

22 §

Peruskoulun rehtorin tehtävät

Rehtorin tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty tai ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin

2 rajoittaa perustellusta syystä oikeutta päästä seuraamaan opetusta

3 myöntää lupa koulusta poissaoloon

4 antaa oppilaalle kirjallinen varoitus

5 antaa päättötodistus, erotodistus ja todistus oppimäärän suorittamisesta

6 päättää säädetystä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä

7 päättää henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta

8 vastata koulussa toteutettavasta aamu- ja iltapäivätoiminnasta

9 päättää opetuksessa käytettävien oppikirjojen ja niihin rinnastettavan oppimateriaalin käyttöön ottamisesta

10 päättää oppilaan oikeudesta jatkaa koulunkäyntiä perusopetuksen oppimäärän suorittamista varten, vaikka tämä ei ole oppivelvollinen

11 seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle

12 suorittaa viraston päällikön ja osaston päällikön määräämät muut tehtävät.

23 §

Lukion ja aikuislukion rehtorin tehtävät

Rehtorin tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty tai ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 ottaa opiskelijat oppilaitokseen

2 rajoittaa perustellusta syystä oikeutta päästä seuraamaan opetusta

3 myöntää lupa oppilaitoksesta poissaoloon

4 antaa opiskelijalle kirjallinen varoitus

5 antaa päättötodistus, erotodistus ja todistus oppimäärän suorittamisesta

6 päättää säädetystä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä

7 päättää opiskelijan muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta

8 myöntää opiskelijalle lukion oppimäärän suoritusaikaan pidennystä tai katsoa opiskelija eronneeksi

9 myöntää opiskelijalle lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta

10 päättää säädetyistä erityisistä opetusjärjestelyistä

11 suorittaa viraston päällikön ja osaston päällikön määräämät muut tehtävät.

24 §

Ammatillisen oppilaitoksen rehtorin tehtävät

Rehtorin tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty tai ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 ottaa opiskelijat oppilaitokseen

2 antaa opiskelijalle lupa koulunkäynnin keskeyttämiseen

3 ottaa tai siirtää opiskelija erityisopetukseen

4 päättää työssäoppimisen jaksoja koskevista sopimuksista

5 päättää henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta

6 antaa opiskelijalle kirjallinen varoitus

7 päättää opiskelijan aikaisemmin suorittamien opintojen tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamisesta

8 varata opiskelijalle mahdollisuus opinnoissa etenemisen osoittamiseen ja uusintaan tai arvosanan korottamiseen

9 antaa tutkintotodistus, erotodistus ja todistus suoritetuista opinnoista

10 rajoittaa perustellusta syystä muun kuin oppilaitoksen opiskelijan oikeutta päästä seuraamaan opetusta

11 päättää säädetyistä erityisistä opetusjärjestelyistä

12 myöntää opiskelijalle opintojen suoritusaikaan pidennystä tai katsoa opiskelija eronneeksi

13 myöntää lupa oppilaitoksesta poissaoloon

14 päättää opiskelijan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta

15 päättää opiskelijan opetuksen epäämisestä

16 suorittaa viraston päällikön ja osaston päällikön määräämät muut tehtävät.

25 §

Oppisopimusjohtajan tehtävät

Oppisopimusjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 päättää oppisopimuksen hyväksymisestä ja purkamisesta

2 päättää henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta

3 antaa todistus suoritetuista opinnoista

4 päättää oppisopimuskoulutuksen tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arviointien yhdistelmästä

5 toimia yhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon ja opiskelijoiden sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi tarvittavia palveluita antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä antaa opiskelijoille tieto näistä eduista ja palveluista sekä tarvittaessa ohjata hakemaan näitä etuja ja palveluita

6 suorittaa viraston päällikön ja linjanjohtajan määräämät muut tehtävät.

26 §

Estyneenä oleminen Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä osaston päällikkö.

Osaston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

27 §

Kelpoisuusvaatimukset Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on säädetty.

28 §

Henkilökunnan ottaminen

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Kehittämisjohtajan ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Muun osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan ja asianomaisen jaoston annettua hakijoista lausuntonsa.

Toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta.

Rehtorin ottaa lautakunnan jaosto johtokunnan annettua lausuntonsa. Kahden tai useamman koulun ja oppilaitoksen yhteisen rehtorin ottaa lautakunnan jaosto johtokuntien annettua lausuntonsa. Avoimen rehtorinviran määräaikaisen hoitajan ottaa viraston päällikkö, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Jaosto määrää johtokunnan annettua lausuntonsa opettajanviran haltijan hoitamaan peruskoulun rehtorin tehtävää. Viraston päällikkö määrää opettajanviran haltijan hoitamaan rehtorin tehtävää määräajaksi, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Opettajanviran haltijan sekä tuntiopettajan ottaa peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa johtokunta sekä ammatillisessa oppilaitoksessa rehtori.

Määräaikaisen opettajanviran haltijan ja tuntiopettajan ottaa rehtori, ellei ammatillisen oppilaitoksen rehtori ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Ammatillisen oppilaitoksen koulutusjohtajan, liiketoimintapäällikön ja talouspäällikön ottaa johtokunta.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä.

29 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei ole toisin määrätty.

Lautakunta käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa lautakunnan päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Puhevaltaa käyttää kuitenkin viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija, jos hän yhtyy lautakunnan päätökseen.

Huomioon ottaen, mitä edellä on määrätty, viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa oppilaita ja opiskelijoita koskevissa opetukseen ja oppilasarviointiin liittyvissä sekä muissa oppilaiden ja opiskelijoiden säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevissa asioissa.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee 1.5.2010 lukien kumota 27.10.2004 hyväksymänsä opetustoimen johtosäännön siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Opetustoimen voimassa oleva johtosääntö
	Liite 2	Opetustoimen johtosäännön muuttaminen - päätöshistoria

KHS Opetuslautakunnan ja sääntötoimikunnan lausuntoihin perustuen Khs esittää Kvstolle, että opetustoimen johtosääntöä muutettaisiin. Keskeinen muutos sisältyy koulunmääräytymisperusteita koskeviin määräyksiin johtosäännön 5 §:n 4 kohdassa. Lisäksi johtosääntöön esitetään tehtäväksi stilistisiä ja sääntöteknisiä korjauksia.

Opetuslautakunta on käsitellyt johtosäännön muuttamista kokouksissaan 16.6.2009 ja 24.11.2009. Sääntötoimikunta on antanut lausuntonsa 27.10.2009. Lausunnot sisältyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevaan päätöshistoriaan. Lausunnoissa käsitellään myös ruotsinkielisen päivähoidon siirtämistä opetusviraston toiminnaksi. Tältä osin esitys tuodaan Kvston käsiteltäväksi kevään 2010 aikana.

Khs toteaa, että päätösehdotus on opetuslautakunnan ja sääntötoimikunnan ehdotusten mukainen. Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto puoltaa esityksen hyväksymistä.

Khs toteaa, että tällä hetkellä lähikoulu määrätään Helsingissä opetuslautakunnan suomen- ja ruotsinkielisen jaoston päättämän peruskoulun oppilaaksiottoalueen perusteella. Koulupaikan määrittävästä oppilaaksiottoalueesta päättävät opetustoimen johtosäännön mukaan osaltaan opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto. Lähikoulu määräytyy maantieteellisten oppilaaksiottoalueiden perusteella siten, että jokaisella peruskoululla on oma oppilaaksiottoalue ja oppivelvollisella on oikeus käydä sitä peruskoulua, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu.

Opetustoimen voimassa olevassa johtosäännössä oppilaaksioton perusteista sekä peruskouluun oppilaaksi ottavasta viranhaltijasta määrätään kolmessa eri kohdassa. Johtosäännössä määrätään, että jaosto päättää peruskoulujen oppilaaksiottoalueista ja erikseen, että jaosto päättää oppilaaksioton perusteista. Lisäksi johtosäännön mukaan rehtori tai hänen määräämänsä ottaa peruskoulun oppilaat.

Opetustoimen johtosääntöä esitetään muutettavaksi siten, että jaoston tehtävistä poistetaan erillinen määräys päättää peruskoulujen oppilaaksiottoalueista .Lisäksi esitetään, että rehtorin tehtävistä poistetaan määräys ottaa koulun oppilaat. Johtosääntöön esitetään vain yhtä määräystä, jonka mukaan jaosto päättäisi oppilaaksioton perusteista ja viranhaltijasta, joka ottaa oppilaat.

Oppilaaksiottoalue on yksi oppilaaksioton peruste. Näin ollen oppilaaksioton perusteita koskevan päätösvallan osalta esitetty johtosääntömuutos on tekninen. Esitetyssä muutoksessa jaostolla säilyisi edelleen toimivalta päättää peruskoulujen oppilaaksiottoalueista sekä muista oppilaaksioton perusteista. Jatkossa johtosäännössä ei määrättäisi siitä, kuka oppilaat kouluun ottaa vaan asiasta päättäisi jaosto.

Nykyisin jokaisella peruskoululla on oma oppilaaksiottoalue, jolla alueella asuvat on osoitettu ko. koulun oppilaiksi. Voimassa olevan johtosäännön nojalla oppilaaksi ottamista koskevan päätöksen tekee koulun rehtori. Jatkossa oppilaaksiottoalueella voisi olla myös useampi koulu, joihin alueella asuvat osoitetaan oppilaiksi muilla erikseen päätettävillä perusteilla. Opetuslautakunnan jaosto voi jo nyt voimassa olevan johtosäännön nojalla päättää nykyistä laajemmista oppilaaksiottoalueista sekä millä perusteella alueella asuvat alueella oleviin kouluihin jaetaan. Mikäli jaosto päättäisi, että oppilaaksiottoalueella olisi useampi koulu, alueella asuvien koulupaikka voisi määräytyä esimerkiksi terveydentilaan liittyvillä perusteilla. Myös nuoremmalle samassa osoitteessa asuvalle sisarukselle voitaisiin osoittaa sama lähikoulu. Koulupaikan määräytymisestä päätettäessä jaoston tulee mm. huomioida, että koulumatkasta tulee mahdollisimman lyhyt ja turvallinen. Koulupaikan osoittamista ja oppilaaksi ottamista koskevan päätöksen tekisi jaoston määräämä viranhaltija.

Kvston hyväksyttyä johtosääntömuutokset uusia koulunmääräytymisperusteita sovelletaan syksyn 2011 oppilaaksiottoon.

Opetuslautakunnan suomenkielien jaosto päättää tällä hetkellä myös niistä perusteista, joita sovelletaan hakijoihin otettaessa oppilaita muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun. Jaosto on 13.9.2005 päättänyt tämän ns. toissijaisen oppilaaksioton periaatteista. Oppilaaksioton perusteena on ensisijaisesti valintakoe valittaessa oppilaita soveltuvuuskoeluokille ja kaksi- ja vieraskieliseen opetukseen. Tämän jälkeen, jos koulussa on tilaa, jäljellä olevat paikat voidaan täyttää yhdenvertaisin valintaperustein kuitenkin niin, että uusia opetusryhmiä ei synny. Tältä osin esitetty johtosääntömuutos ei tuo muutosta nykytilanteeseen.

Khs toteaa vielä, että koulutusta koskeva lainsäädäntö ei edellytä, että lähikoulu määrätään maantieteellisen oppilaaksiottoalueen perusteella. Olennaista on se, että opetuksen järjestämispaikan määräytymisperusteet ovat yhdenvertaiset eivätkä ne ole ristiriidassa perusopetuslain 6 §:n mukaisen ns. lähikouluperiaatteen kanssa.

Edellä olevan lisäksi Khs esittää, että johtosäännöstä poistetaan peruskoulun, lukion ja aikuislukion sekä ammatillisen oppilaitoksen rehtorin tehtävistä ne kohdat, joissa ei tehdä hallinnollisia päätöksiä tai jotka eivät sisällä ratkaisuvaltaa. Poistettavaksi esitetyt kohdat käyvät ilmi opetuslautakunnan 24.11.2009 lausunnosta.

Lopuksi Khs viittaa sääntötoimikunnan lausuntoon, jossa todetaan että oppilaaksiottamiseen liittyvä toimivalta on tarkoituksenmukaista järjestää joustavasti opetustoimessa siten, että oppilaan kouluun ottamiseen liittyvästä toimivallasta määrätään johtosäännössä vain yhdessä kohdassa: jaosto päättää koulunmääräytymisperusteista ja osoittaa viranhaltijan, joka määrää oppilaan opetuspaikan. Tämä mahdollistaa sen, että opetuspaikan määräytymiseen liittyvän päätöksen voi tehdä joko linjanjohtaja, aluerehtori tai muu viranhaltija. Jaoston on edelleen mahdollista päättää myös, että rehtori on se viranhaltija, joka ottaa oppilaat kouluun.

Sääntötoimikunta toteaa lisäksi mm., että opetustoimen johtosääntö on hyväksytty Kvstossa 27.10.2004. Tämän jälkeen johtosääntöön on tehty useita yksittäisiä muutoksia ja siitä on kumottu kohtia, minkä seurauksena johtosääntöön on syntynyt epäjohdonmukaisuuksia ja kumottuja pykäliä ja kohtia. Yksittäisten pykälien muuttaminen on aiheuttanut muun muassa sen, että voimassaolevan johtosäännön eri pykälissä on käytetty eri termejä kuvaamaan samaa asiaa. Sääntötoimikunta on tarkistanut johtosäännön kokonaisuudessaan. Lausunnoista ilmenevät tekniset ja stilistiset korjaukset.

LAUTTASAAREN TONTTIEN 31097/2 - 4 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11932)

Khs 2009-2421

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31097 tonttien nro 2–4 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.1.2009 päivätyn piirustuksen nro 11932 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11932 (Lauttasaaren tontit 31097/2 - 4)
	Liite 2	Havainnekuva (Lauttasaaren tontit 31097/ 2 - 4)
	Liite 3	Lauttasaaren tonttien 31097/2-4... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Tonttien osoitteet ovat Tiirasaarentie 23, 25 ja 27.

Asemakaavan muutos mahdollistaa pientalotonttien täydennysrakentamisen siten, että suojellaan niillä olemassa olevat kolme omakotitaloa, joista yksi on yhdistetty ateljee- ja asuinrakennus. Rakennusoikeus vähenee 177 k-m².

KHS

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa vuonna 1984 hyväksytty asemakaava nro 8914. Asemakaavan mukaan tontti on osoitettu asuntokerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR 4). Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e = 0.4 mukaan. Rakentamiseen saa käyttää enintään 2/7 tontin pinta-alasta. Tonttien kadun puoleisesta reunasta on merkitty 6 m:n levyinen osa istutettavaksi tontinosaksi. Rakennuksen vähimmäisetäisyys naapuritontin tai puiston puoleisesta rajasta on 5 m. Suurin sallittu kerrosluku kaksi. Asuntojen enimmäismäärä tontilla on 4 asuntoa. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/105 k-m².

Rakennuskiellot

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Tontteja 31097/3 ja 31097/4 ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, joten niillä on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Kullakin tontilla on yksi kaksikerroksinen pientalo, jossa on yksi tai kaksi asuntoa. Olemassa olevien rakennusten kerrosala on yhteensä 618 k-m². Pihoilla on kookkaita havu- ja lehtipuita sekä rakentamisajankohdalle tyypilliset puutarhat omenapuineen, pensaineen ja perennaistutuksineen. Tiirasaarentie 25:ssä on lisäksi vesiallas. Rakennuksissa on kellarissa autotalli.

Korttelin tontit ovat olleet alunperin ns. rintamamiestontteja, joille sai rakentaa vain yhden asuinrakennuksen, jossa sai olla kaksi asuntoa. Asemakaavaa on muutettu vuonna 1984, jonka jälkeen naapurustoon on rakennettu omakotitalojen lisäksi rivitaloja. Ympäristö on vehreä ja alueella on eri-ikäisiä pientaloja.

Tiirasaarentie 27:ssä olevan talon on rakennuttanut kuvanveistäjä Aimo Tukiainen itselleen ja perheelleen ateljee- ja asuintiloiksi. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Osmo Sipari ja se on valmistunut vuonna 1951. Samana vuonna valmistui naapuritontilla Tiirasaarentie 25:ssä arkkitehti Pentti Talan suunnittelema omakotitalo. Tiirasaarentie 23:een vuonna 1956 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Heimo Riihimäki.

Palvelut

Alue on Lauttasaaren julkisten ja kaupallisten palvelujen piirissä.

Suojelukohteet

Kaupunginmuseo on 17.7.2003 antanut lausunnon Lauttasaaren länsiosan rakennetun ympäristön rakennustaiteellisista ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Museo on esittänyt kaava-alueen rakennuksien suojelemista asemakaavalla.

Museon teettämässä Lauttasaaren rakennusinventoinnissa (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2003) rakennukset on arvotettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kustakin rakennuksesta on perusteina todettu, että rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä, rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen ja rakennus on osa useamman rakennuksen kokonaisuutta. Aimo Tukiaisen ateljeerakennukseen osoitteessa Tiirasaarentie 27 liittyy lisäksi merkittäviä henkilöhistoriallisia arvoja.

Tavoitteet Tavoitteena on luoda edellytykset tonttien täydennysrakentamiselle siten, että rakennettuun ympäristöön liittyviä erityisiä arvoja ei hävitetä vaan olemassa olevat rakennukset suojellaan.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutoksessa asuntokerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR 4) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja olemassa olevat pientalot suojellaan. Kaavaratkaisu säilyttää Lauttasaaren ja suomalaisen taide-elämän historiaa ja luo edellytykset kiinteistöjen nykyistä tehokkaammalle käytölle.

Täydennysrakentaminen

Tonteille on osoitettu mahdollisuus rakentaa kullekin yksi uusi erillispientalo, jossa voi olla yksi tai kaksi asuntoa. Uudisrakennukset on sijoitettu tontilla siten, että pihaa ei pirstota pieniin osa-alueisiin vaan jää mahdollisimman laaja yhtenäinen alue ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat, suojeltavat rakennukset näkyvät edelleen kadulta. Pääikkunoiden eteen jää väljyyttä sekä näkymiä ja rakennusten sekä kadun väliin mahtuu pensasistutuksia. Mainitut seikat aiheuttavat sen, että rakennukset tulevat kiinni tontin kaakkoisrajaan. Rakennukset voivat olla kokonaan tai osittain kaksikerroksisia.

Uudisrakennusten julkisivuista ja kattomuodosta annetuilla määräyksillä halutaan varmistaa niiden yhteensopivuus olemassa olevan rakennuksen kanssa. Kaupunkikuvallisista syistä on kaavassa annettu rajoittavia määräyksiä katoksista ja aitaamisesta.

Asemakaavan muutos edellyttää, että suojelumerkinnällä sr-1 tai sr-2 varustettua rakennusta varten on oltava vähintään yksi autopaikka. Uudisrakentamisessa edellytetään autopaikkoja rakennettavan yksi paikka 80 k-m² kohden, kuitenkin vähintään 1,25 paikkaa asuntoa kohden. Autot on suunniteltu sijoitettavaksi lounaisrajan tuntumaan, lähelle katua.

Suojelu Arkkitehtonisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat omakotitalot on suojeltu merkinnällä sr-1 (Aimo Tukiaisen ateljee- ja asuinrakennus) tai sr-2 (muut rakennukset). Merkintä tarkoittaa mm., että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton tai yksityiskohtien rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Määräyksellä myös pyritään saamaan korjatuksi mahdolliset aiemmat tällaiset toimenpiteet.

Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ateljee- ja asuinrakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa tulee lisäksi vaalia säilyttämällä ateljeehuone, sen kattomuoto, ikkuna- ja oviaukotus sekä yläkertaan johtavat portaat kaiteineen. Ateljeetilaan saa kuitenkin palauttaa siihen alunperin kuuluneen tilanjaon. Syntyvän kaksikerroksisen osan tiloihin saa sijoittaa asumisolosuhteita parantavia aputiloja.

Mitoitus Muutosalueen pinta-ala on 3 534 m². Tonttien kerrosala yhteensä on 1 237 k-m². Tonttien kerrosala vastaa tonttitehokkuuslukua (e) 0.35. Kerrosala vähenee yhteensä 177 k-m².

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Rakennetussa ympäristössä säilyy kolme 1950 -luvulta peräisin olevaa rakennusta, jotka ovat arkkitehtonisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita. Kaavan toteuttaminen myöskin säilyttää kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ateljeen rakennuksen sisätiloissa. Kaavamuutos vaalii suomalaista kulttuurihistoriaa sekä lauttasaarelaista paikallishistoriaa.

Korttelirakenne tiivistyy täydennysrakentamisen myötä. Uudisrakentamisen tieltä tonteilla joudutaan kaatamaan puita ja poistamaan muuta pihakasvillisuutta.

Naapuritonttien olosuhteisiin merkittävin muutos on kaupunkikuvassa tapahtuva väljyyden ja vehreyden väheneminen. Tiirasaaren pohjoispuolisilla tonteilla on rakentamisen vähimmäisetäisyys kadun rajasta ollut 6 m. Kaava-alueella saa rakentaa 3 m:n päähän kadusta. Rakentaminen tulee myös hyvin lähelle kunkin tontin itäpuolella olevaa naapuria. Kaava sallii tonteilla 31097/3 ja 31097/4 rajaan kiinni rakentamisen. Tontilla 31097/2 etäisyys on vähintään yksi metri itäpuolisesta tontista.

Kolmen uuden omakotitalon rakentaminen ei vaikuta merkittävästi liikenteeseen eikä teknisen huollon järjestämiseen. Pysäköinti järjestetään tonttialueella.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 20.4.2009).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä 7.4.–30.4.2009 kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Lauttasaaren kirjastossa sekä viraston internetsivuilla.

Viranomaisyhteistyö

Kaupunginmuseon kanssa on tehty yhteistyötä kaavan valmistelussa. Museo on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta.

Tontin 31097/4 asemakaavan suunnittelua ja kiirehtimistä koskeva kirje

Tontin 31097/4 omistaja on lähettänyt 30.10.2004 asemakaavaosastolle kirjeen, jossa esitetään suunnitelma piirustuksineen tontin täydennysrakentamiseksi ja asemakaavan laatimiseksi sekä kiirehditään rakennuskiellossa olevan tontin asemakaavan uusimista. Kirjeessä esitettyä täydennysrakentamisperiaatetta on sittemmin hyödynnetty suunnittelutyössä, mutta esitetyn tonttitehokkuuden (e) 0.4 todettiin johtavan liian ahtaaseen lopputulokseen. Kaavassa tehokkuus vastaa tehokkuuslukua (e) 0.35.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on saapunut kirjeitse neljä asemakaavan muutosluonnosta koskevaa mielipidettä. Suullisesti on esitetty kaksi mielipidettä.

Suullisista mielipiteistä toisessa pidettiin tonttien rakennusoikeutta hämmästyttävän korkeana suojelutavoitteen ja kaupunkikuvan kannalta. Toisessa vedottiin asuinympäristön viihtyisyyden, suurenmoisten puutarhojen ja väljyyden säilyttämisen puolesta ja toivottiin, ettei tonteille tulisi täydennysrakentamista.

Asunto Oy Tiirasaarentie 31 (tontti 31078/1) on ilmoittanut (25.5.2009), että nykytilanne tonteilla tulisi suojella. Tontit edustavat viimeisiä Lauttasaaren historian kannalta merkittäviä alkuperäisasuisia rintamamiestontteja. Suojellut rakennukset jäävät suunnitelmassa ahtaasti uudisrakennusten taakse menettäen arvokkuuttaan ja rahallista arvoaan. Arvokas kokonaisuus rikotaan. Mikäli kaava hyväksytään uudisrakennuksineen, tulisi siihen sisällyttää mahdollisen kaupan osapuolia koskeva velvoite kunnostaa suojellut rakennukset. Tontit ovat nykyisellään väljiä yhdelle omakotitalolle, mutta liian ahtaita kahdelle erilliselle talolle. Uudisrakennukset on suunniteltu aivan liian lähelle Tiirasaarentien reunaa. Etäisyys kadusta poikkeaa olennaisesti alueen muista tonteista. Katunäkymään tulisi pullonkaulatunnelma. Vakiintunut katukuva muuttuu aiempia vastaavia muutoksia olennaisesti enemmän. Useimmat alueen erillistalot on rakennettu alkuperäisten rakennusten taakse. Yhtiömme asukas huomasi muutosehdotuksen sattumalta kirjastossa asioidessaan. Olisi kohtuullista tiedottaa vähintään samassa korttelissa ja näköetäisyydellä sijaitsevia yhtiöitä vastaavanlaisista muutossuunnitelmista.

Asunto Oy Tervatiira (kortteli 31100 tontti 6) on ilmoittanut (25.5.2009), että kookkaat uudisrakennukset on sijoitettu aivan tontin rajan pintaan ja tulevat erittäin lähelle Tiirasaarentietä päädyistään. Tällaiset rakennukset tuhoaisivat harmonisen kokonaisuuden. Onko vanhojen rintamamiestalojen ns. suojelulla silloin enää mitään merkitystä? Vähemmän vahinkoa alueen kauneusarvoille koituisi, jos tonteille toivottu lisäpinta-ala sijoitettaisiin taitavasti rintamamiestaloihin liitettyihin lisäosiin. Tarvittaessa tällainen kokonaisuus voitaisiin jakaa useampaan asuntoon. Tiirasaarentie 23, 25 ja 27 ovat erittäin tyylikkäitä kokonaisuuksia, joissa kullekin tontille on maastonmuoto ja auringon suunta hyvin huomioiden rakennettu kookas omakotitalo. Talot edustavat samaa tyylisuuntaa ja sopivat poikkeuksellisen hyvin toistensa naapureiksi. Nykyisessä tilassaan talojen pihat ovat alueen kaunistuksia. Tiirasaarentie on myös vilkkaasti käytetty ulkoilureitti, joten alueen kauneusarvot ovat merkityksellisiä myös muille kuin alueen asukkaille.

Lauttasaariseuran edustajat ovat ilmoittaneet (26.5.2009), että mikäli hanke toteutetaan suunnitellulla tavalla, nykyiselle rakennuskannalle osoitettujen suojelumerkintöjen, sr-1 ja/tai sr-2, mielekkyys häviää suurimmalta osaltaan, tonttien miljööarvojen ja hengen kadotessa, koska tonteille ollaan myöntämässä lisärakennusoikeutta suunnilleen saman verran kuin nyt käytössä oleva määrä.

Khs toteaa, että asemakaavan muutosehdotuksessa on pidetty kohtuullisena lähtökohtana mahdollistaa kiinteistöille täydennysrakentamista. Tonteille osoitettu kerrosalan määrä on jonkin verran pienempi kuin nykyisen kaavan sallima. Naapurustossa on rakennettu enemmän. Rakennusten suojelumääräyksiin sisältyy velvollisuus huolehtia rakennuksesta. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin kuuluu valvoa rakennusten kunnossapitoa ja kaupunkikuvaa yleensä ja erityisesti uudisrakennuksen lupakäsittelyn yhteydessä valvoa kaavan toteuttamista tontilla. Uudisrakennusten rakennusalat on pyritty sijoittamaan siten, että puutarha-alueita menetetään mahdollisimman vähän, ikkunoiden eteen jää riittävästi tilaa, oleskelualueet on mahdollista järjestää ja välttämättömät pysäköintipaikat voidaan sijoittaa tontille.

Tämäntyyppisiä harjakattoisia taloja ei voi laajentaa ilman, että mm. kerrosten pohjaratkaisussa, julkisivuissa, päivänvalon järjestämisessä huonetiloihin ja rakennusmassan harmonisuudessa kohdataan ongelmia. Useampien asuntojen sijoittaminen rakennukseen edellyttää myös erillisiä sisäänkäyntejä ja näiden yhteydessä asuntokohtaisia, vaatimukset täyttäviä oleskelupihoja.

Rakennusalan rajaa on siirretty hieman kauemmaksi kadusta, samalle 3 m:n etäisyydelle, joka kadun vastakkaisella puolella on sallittu. Aitausmääräys on muutettu siten, että kadun varteen ei saa rakentaa lisää aitoja, vaan haluttaessa tulee istuttaa pensasaita.

Asemakaavan luonnosvaiheessa on tiedotettu nähtävilläolosta rajanaapureille ja kadun vastakkaisella puolella oleville kiinteistöille sekä Lauttasaariseuralle pientaloalueilla noudatetun käytännön mukaisesti. Luonnos on ollut nähtävillä Lauttasaaren kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla sekä kaupunkisuunnitteluvirastossa. Kaavaehdotuksen julkisesta nähtävilläolosta maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisesti tiedotetaan kuulutuksella, joka julkaistaan päivälehdissä sekä viraston internetsivuilla (www.hel.fi/ksv).

Asunto Oy Tiirasaarentie 29 (kortteli 31097 tontti 5) on ilmoittanut (25.5.2009), että tontille 4 suunniteltu rakennus haittaisi ja kaventaisi merkittävästi olohuoneiden ikkunoista avautuvia näköaloja. Haitan minimoimiseksi, ei missään tapauksessa saisi rakentaa muun mallista kuin luonnoksessa on esitetty, eikä muualle tontilla, kuin sen kaakkoisnurkkaan. Kaikin puolin tulisi pyrkiä säilyttämään naapureiden näköaloja. Yhtiö pitää kaavamääräyksessä määrättyä oman tonttinsa ja tontin 4 pysäköimispaikan väliin rakennettavaa umpiaitaa perusteltuna, mutta esittää että umpiaita ei saisi ulottua koko tontin rajan pituisena, vaan sen sijaan voisi olla pensasistutuksia, jotka sopivat paremmin alueen yleisilmeeseen.

Khs toteaa, että kaavakartassa tonttien kaakkoiskulmaan piirretyt rakennusalat ovat sitovia uudisrakennusten paikkoja. Aitausmääräystä on täsmennetty ja selkeytetty toivotulla tavalla.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.12.2009–8.1.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, HSY Veden, Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Helsingin Vesi -liikelaitos toteaa (29.12.2009), että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Energia -liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä (2.2.2010) ja yleisten töiden lautakunnalla (23.2.2010) ei ole muutosehdotukseen huomautettavaa.

Kaupunginmuseon johtokunta pitää (16.2.2010) asemakaavan muutosehdotukseen esitettyjä suojelumerkintöjä ja -määräyksiä kaupunginmuseon teettämän suojelutavoitteiden mukaisina. Vaikka lisärakentaminen aiheuttaa tontilla väljyyden ja vehreyden vähenemistä, pystytään kaavamääräyksillä vaikuttamaan mm. siihen, että suojeltavat rakennukset ovat edelleenkin Tiirasaarentieltä nähtävissä.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.2.2010), että kaavan muutos ei nosta tonttien arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä.


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	21.4.2010 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

	pääomavuokra n.	17,05 euroa /htm²/kk ja
	ylläpitovuokra	3,67 euroa /htm²/kk (v. 2009 tasossa) eli
	yhteensä	20,72 euroa /htm²/kk.

LIITTEET	Liite 1	Terveystoimen voimassa oleva johtosääntö
	Liite 2	Terveystoimen johtosäännön muuttaminen - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Sopimus ja esisopimus
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.3.2010
	Liite 3	Maankäyttöä ja aluejärjestelyä koskeva sopimus ja esisopimus... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 23.9.2009
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan ja opetuslautakunnan lausunnot
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 12.1.2010
	Liite 4	Korttelitalo Kanavan uudisrakennuksen hankesuunnitelma - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Karttaote asemakaavasta nro 10296, johon on rajattu suunniteltu vuokra-alue
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.3.2010
	Liite 3	Kivelä-Hesperian sairaala-alueelta vuokrattavan... - päätöshistoria