KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

3 - 2010

KOKOUSKUTSU
Kokousaika	17.2.2010 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

KAUPUNGINJOHTAJA

3

Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 §:n muuttaminen

3

4

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan sekä HKL-liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen valinta

7

5

Kaupungin vuokra-asuntotuotantoon myönnettävien korkotukilainojen ehtojen muuttaminen

9

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

6

Metron huoltoraiteen hankesuunnitelman hyväksyminen

11

7

Eron myöntäminen Matti-Pekka Rasilaiselle rakennusviraston kaupungininsinöörin virasta

13

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

8

Perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisten päivystyspalvelujen järjestäminen pääkaupunkiseudulla

14

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

9

Vartiokylän yläasteen perusparannuksen hankesuunnitelma

18

10

Pasilan postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoalueen ja rautatiealueen (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11395)

22

11

Oulunkylän korttelin nro 28299 sekä suojaviher- ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11897)

50

12

Lauttasaaren korttelin nro 31122 sekä vesi-, puisto- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11874)

59

KAUPUNGINJOHTAJA

13

Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsitteleminen

69

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNNÖN 13 §:N MUUTTAMINEN

Khs 2009-2496

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa Helsingin kaupungin
hallintosäännön 13 §:n 1.4.2010 lukien seuraavan sisältöiseksi:

Sen lisäksi, mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n
3 momentissa säädetään, henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, johon Helsingin kaupunki on hänet kouluttanut tai johon vaadittavaa pätevöitymiskoulutusta kaupunki on tukenut.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Anttonen Pentti, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37964

LIITE

Helsingin kaupungin hallintosäännön... - päätöshistoria

KHS Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 §:n mukaan, sen lisäksi, mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalain) 4 §:n
3 momentissa säädetään, henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut vähintään kuusi kuukautta Helsingin kaupungin virka- tai työsuhteessa.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentin mukaan virkasuhteeseen voidaan 1 momentista poiketen ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi, taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanotun viranhaltijan ottaminen toiseen virkasuhteeseen, 22 §:ssä tarkoitettu virkasuhteen tarjoaminen osa-aikaiselle viranhaltijalle,
24 §:ssä tarkoitettu tai muussa laissa säädetty viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen, muun työnantajan palveluksessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen lain tai sopimuksen nojalla tapahtuvan toiminnan siirtämisen yhteydessä taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste.

Korkein hallinto-oikeus on 20.11.2009 antamassaan ratkaisussa
(KHO 2009:93) katsonut, että edellä mainittu hallintosäännön määräys ei ole rinnastettavissa viranhaltijalain 4 §:n 3 momentissa mainittuihin perusteisiin ja on perustuslain 107 §:n tarkoittamalla tavalla ristiriidassa lain kanssa eikä hallintoviranomainen olisi saanut soveltaa sitä virantäytössä.

Perusteluissaan korkein hallinto-oikeus toteaa mm. seuraavaa:

”Lähtökohta kunnan virkasuhteeseen otettaessa on viranhaltijalain
4 §:n 1 momentissa tarkoitettu julkinen hakumenettely. Se on yksi julkisen hallinnon perusteisiin liittyvä olennainen seikka, jonka tavoitteena on hallituksen esityksen 196/2003 mukaisesti turvata hallinnon uskottavuutta, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja parhaan mahdollisen henkilöstön saamista julkishallinnon palvelukseen.

Pääsäännöstä poiketen julkista hakumenettelyä ei tarvitse käyttää tilanteissa, joista säädetään viranhaltijalain 4 §:n 3 momentissa. Poikkeustilanteita koskeva luettelo ei ole tyhjentävä, mikä ilmenee ensinnä siitä, että hallituksen esityksen mukaan laissa on säädetty tavanmukaisimmista tilanteista. Lisäksi on erikseen säädetty kunnan mahdollisuudesta määrätä poikkeusperusteista. Ratkaistavana on nyt se, onko hallintosääntöön otettu peruste rinnastettavissa viranhaltijalaissa mainittuihin perusteisiin.

Viranhaltijalain valmisteluaineistosta ei ilmene nimenomaista tarkoitusta poistaa aikaisemmin virkasääntöjen määräysten perusteella yleisesti käytössä ollutta mahdollisuutta nimittää virkaa jo hoitanut henkilö siihen ilman julkista hakumenettelyä. Toisaalta lakiin on ollut tarkoituksenmukaista ottaa tavanmukaisimmat tilanteet. Nyt kysymyksessä olevaa tilannetta ei voida pitää epätavanmukaisena vaan pikemminkin usein toistuvana.

Henkilöstön ottamisessa palvelukseen työnantajan kannalta keskeistä on onnistunut henkilövalinta. Myös julkisen hakumenettelyn tavoitteena on parhaan mahdollisen henkilöstön saaminen julkishallinnon palvelukseen. Tältä kannalta arvioituna voitaisiin katsoa, että määräajan työskennellyt olisi tänä aikana osoittanut taitonsa ja kykynsä ja julkinen hakumenettely voitaisiin johtosääntömääräyksen perusteella sivuuttaa.

Julkisen hakumenettelyn tavoitteena on kuitenkin turvata myös hallinnon uskottavuutta ja tasapuolisuutta. Julkinen hakumenettely antaa kaikille virasta kiinnostuneille mahdollisuuden kilpailla tehtävästä yhdenvertaiselta pohjalta avoimessa menettelyssä, jossa kaikkien hakijoiden ansioita verrataan keskenään perustuslain 125 §:n mukaisesti.

Virantäyttömenettelyn avoimuuden ja kiinnostuneiden hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta arvioituna voidaan todeta, että sijaisuutta ja avoinna olevaan virkasuhteeseen määräajaksi ottamista lukuun ottamatta poikkeusperusteet ovat sellaisia, että henkilö on tullut valituksi tehtävään avoimen hakumenettelyn ja siinä suoritetun ansiovertailun perusteella. Tätä on pidettävä julkisen hakumenettelyn kannalta olennaisena erona hallintosäännön mahdollistaman poikkeuksen ja laissa mainittujen poikkeusperusteiden välillä. Tätä eroa ei poista se, kuinka pitkä hallintosäännössä tarkoitettu määräaika on.”

Khs toteaa, että Helsingin kaupungin hallintosäännön 13 § vastaa kyseessä olevilta kohdin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hallintosäännön mallia. Kunnallinen työmarkkinalaitos on 23.11.2009 päivätyssä tiedotteessaan todennut, että määräys on syytä poistaa hallintosäännöstä. Ennen viranhaltijalain voimaantuloa (1.11.2003) asiasta oli vastaavansisältöinen määräys Helsingin kaupungin virkasäännössä.

Khs katsoo, että korkeimman hallinto-oikeuden antaman ratkaisun johdosta edellä mainittu hallintosäännön määräys tulee poistaa.

Hallintosäännön 13 §:ssä todetaan lisäksi seuraavaa:

Sen lisäksi, mitä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n
3 momentissa säädetään, henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen,

– johon Helsingin kaupunki on hänet kouluttanut tai johon
vaadittavaa pätevöitymiskoulutusta kaupunki on tukenut taikka

– johon viranhaltija on tarkoituksenmukaista ottaa hänen
virkasuhdettaan koskevien uudelleen järjestelyjen vuoksi.

Khs katsoo, että virkasuhteen uudelleen järjestelyjä koskeva määräys voitaisiin myös kumota, koska uudelleensijoitustilanteissa toimitaan kaupungin uudelleensijoituksen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Näissä tilanteissa virka voidaan täyttää ilman julkista hakumenettelyä viranhaltijalain 4 §:n 3 momentin perusteella. Sen sijaan kouluttamista koskeva määräys tulisi säilyttää. Esim. pelastuslaitos kouluttaa palomiehiä. Heidät on tarkoituksenmukaista ottaa virkoihin ilman julkista hakumenettelyä. Peruste voidaan rinnastaa viranhaltijalaissa mainittuihin perusteisiin.

Sääntötoimikunta ja henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto ovat lausunnoissaan puoltaneet päätösehdotuksen hyväksymistä.

4

KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN SEKÄ HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNNAN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2010-109, 2010-110

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Kati Spetsille vapautuksen kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenen luottamustoimesta,

2 myöntää Reima Linnanvirralle vapautuksen HKL-liike-laitoksen johtokunnan varajäsenen luottamustoimesta,

3 valita Aleksi Päiväläiselle uuden henkilökohtaisen varajäsenen kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi sekä

4 valita Eva Erwesille uuden henkilökohtaisen varajäsenen HKL-liikelaitoksen johtokuntaan vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan... - päätöshistoria

KHS Kati Spets (Kok.) pyytää (25.1.2010) vapautusta kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varajäsenen luottamustoimesta paikkakunnalta muuton vuoksi.

Reima Linnanvirta (Kok.) pyytää (22.1.2010) vapautusta HKL-liikelaitoksen johtokunnan varajäsenen luottamustoimesta.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 14.1.2009 (asia 5) Kati Speltsin Aleksi Päiväläisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan ja Reima Linnanvirran Riitta Snällin henkilökohtaiseksi varajäseneksi HKL-liikelaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi 2009–2012. Kvsto myönsi 7.10.2009 (asia 3) Riitta Snällille vapautuksen HKL-liikelaitoksen johtokunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi uudeksi jäseneksi Eva Erwesin, jonka henkilökohtaiseksi varajäseneksi Reima Linnanvirta siirtyi. Kvston olisi valittava uusi varajäsen kulttuuri- ja kirjastolautakuntaan sekä HKL-liikelaitoksen johtokuntaan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

5

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOTUOTANTOON MYÖNNETTÄVIEN KORKOTUKILAINOJEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

Khs 2009-1935

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee, muuttaen 7.10.2009 tekemäänsä päätöstä, että kaupungin oman asuntotuotannon rakentamisen ja perusparannuksen rahoittamiseen Euroopan Neuvoston Kehityspankin kaupungille myöntämästä lainasta rahoitettavien korkotukilainojen ehdot, jotka noudattavat ympäristöministeriön korkotukilainoille asettamia vaatimuksia, ovat seuraavat:

Laina-aika ja lyhennysehdot: Rakentamiseen myönnettävien lainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja perusparantamiseen myönnettävien lainojen 31 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:

Vuodet Rakentamislaina Peruskorjauslaina

Lyhennysprosentti lainan alkuperäisestä pääomasta

1–5	1,7	2,5
6–10	3,3	5,5
11–15	5,3	9,0
16–20	7,5	16,0
21–25	9,9	27,5
26–30	15,0	39,5
31–35	23,3
36–40	34,0

Lainan korko: Lainasta peritään 6 kuukauden euribor-koron suuruista korkoa lisättynä 0,45 prosenttiyksikön marginaalilla. Kaupungilla on oikeus muuttuneen markkinatilanteen mukaiseen marginaalin tarkistukseen 10 vuoden kuluttua lainan alkamisesta.

Vakuudet: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi rakennettavaan tai peruskorjattavaan kiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja. Lisäksi korkotukilainalla on valtion täytetakaus.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kaupunginhallituksen soveltamaan harkintansa mukaan edellä päätettyjä lainaehtoja muihinkin kaupungin asuntotuotantoon mahdollisesti myöntämiin korkotukilainoihin.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITE

Kaupungin vuokra-asuntotuotantoon... - päätöshistoria

KHS

Khs toteaa, että kaupunginvaltuusto päätti 7.10.2009 kaupungin omaan asuntotuotantoon myönnettävien korkotukilainojen ehdoista.

Lainat myönnetään kaupungin Euroopan Neuvoston Kehityspankista saamista varoista, joita on nostettu 50 milj. euroa. Loppuosa yhteensä 100 milj. euron lainasta nostetaan tämän vuoden loppupuolella. Lainaehtojen vahvistamisen jälkeen lainamarkkinat ovat parantuneet ja korkomarginaalit laskeneet jonkin verran. Kaupungin lainan tulee olla yhtiöille rahamarkkinoilta muutoin saatavaa edullisempaa, koska korkotukilainat perustuvat aina tarjouskilpailuun. Tämän vuoksi tulisi kaupungin veloittamaa marginaalia laskea 0,60 %-yksiköstä 0,45 %-yksikköön 1.2.2010 lukien. Päätösehdotuksen muut lainaehdot ovat ennallaan.

Kaupunginhallitus on myöntänyt ensimmäiset korkotukilainat, yhteensä 12 337 300 euroa 11.1.2010 (12 §). Marginaalin muutos tulee koskemaan myös näitä jo myönnettyjä lainoja.

6

METRON HUOLTORAITEEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-1523

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Vuosaaren metron huoltoraiteen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 9 130 000 euroa kustannustasossa huhtikuu 2009, RI = 126,5 ja THI = 150,6.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Kartta huoltoraiteesta
	Liite 2	Metron huoltoraiteen... - Päätöshistoria

KHS HKL-liikelaitoksen johtokunta esittää 18.6.2009 metron uuden huoltoraiteen hankesuunnitelman hyväksymistä. Huoltoraide on noin 1,3 km pitkä sähkötön yksiraiteinen rata, joka alkaa Vuosaaren metron itäpäästä ja yhtyy Vuosaaren satama-alueen reunalla olevan logistiikka-alueen raiteeseen. Huoltoraide ja Vuosaaren satamaraiteet yhdessä muodostavat huoltoraideyhteyden metrosta päärataan.

./. Kartta huoltoraiteesta on liitteenä 1.

Hankkeen kustannusennuste on 9,13 milj. euroa, ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2010–2011.

Uuden huoltoraiteen rakentaminen on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua. Nykyinen Viikin kautta kulkeva huoltoraide on huonokuntoinen. Sen peruskorjaus olisi kustannuksiltaan kalliimpi ratkaisu, eikä sen käytettävyys mm. Länsimetron rakentamisen edellyttämiin materiaalikuljetuksiin olisi yhtä hyvä kuin Vuosaaren huoltoraideyhteyden. Vuosaaren huoltoraide tulee palvelemaan nykyisen metrolinjan laajentamisen ja mahdollisten uusien metrolinjojen rakentamisen vaatimia koneiden ja rakennusmateriaalien kuljetustarpeita sekä metrolinjojen ylläpitoon liittyviä kuljetustarpeita. Huoltoraideyhteyden lyhentyminen nykyisestä 4,4, km:stä 1,3 km:ään pienentää radan kunnossapitokustannuksia.

Vuosaaren huoltoraiteen kustannuksia ei ole aikanaan sisällytetty Länsimetron kustannuksiin. Länsimetro Oy on ilmoittanut sitoutuvansa maksamaan puolet huoltoraideinvestoinnin kustannuksista, mutta kuitenkin enintään 4 milj. euroa. HKL-liikelaitos rahoittaa investoinnin investointibudjetistaan ja perii Länsimetro Oy:n osuuden yhtiöltä.

7

ERON MYÖNTÄMINEN MATTI-PEKKA RASILAISELLE RAKENNUSVIRASTON KAUPUNGININSINÖÖRIN VIRASTA

Khs 2010-125

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Matti-Pekka Rasilaiselle eron rakennusviraston kaupungininsinöörin virasta 1.9.2010 lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Eron myöntäminen... - päätöshistoria

KHS Matti-Pekka Rasilainen pyytää eroa rakennusviraston kaupungininsinöörin virasta 1.9.2010 lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta.

Rakennustoimen johtosäännön 6 §:n mukaan rakennusviraston päällikkönä on kaupungininsinööri, joka johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Rakennustoimen johtosäännön 14 §:n mukaan kaupungininsinöörin kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kaupungin kielitaitosäännön perusteella viraston ja laitoksen päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Kaupunginhallitus päättää kuitenkin sellaisen viran haettavaksi julistamisesta, johon kaupunginvaltuusto ottaa viranhaltijan.

Khn tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, kehottaa rakennusvirastoa julistamaan rakennusviraston kaupungininsinöörin viran haettavaksi rakennustoimen johtosäännön sekä kaupungin kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin ja niin, että hakuilmoituksessa viran hakijoita pyydetään esittämään palkkatoivomus.

8

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLISTEN PÄIVYSTYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Khs 2009-2661

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisten päivystyspalvelujen järjestämisestä esityslistan liitteen 1 mukaisesti.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Kuntien välinen yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisten päivystyspalvelujen yhteiskäytöstä
	Liite 2	Perusterveydenhuollon virka-ajan... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Khs toteaa, että pääkaupunkiseudun valtuustot hyväksyivät 19.6.2007 kukin osaltaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 7 §:n mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman sekä saman lain 10 §:n mukaiset toimeenpanosuunnitelmat ja selvitykset. Kaupunkiseutusuunnitelman palveluosio laadittiin kaupunkien yhteistyönä ja sen valmistelu tapahtui tätä varten perustetuissa työryhmissä. Näin syntyneessä ja valtuustojen hyväksymässä kaupunkiseutusuunnitelmassa on päätös palvelujen yhteiskäytön laajentamisesta ja sen toimenpiteistä:

Toimenpide 1: HYKS-alue ja sen kaikki kunnat jatkavat yhteisten linjausten tekemistä nykyistä laajemmalle päivystysyhteistyölle. Ehdotus tuodaan sen valmistuttua pääkaupunkiseudun Soster-ryhmälle viimeistään 31.12.2007 mennessä. Tavoitteena on, että yhteispäivystyspisteiden kuntarajat ylittävä käyttö voidaan aloittaa vuoden 2009 alusta.

Myöhemmin aikataulu on tarkentunut ja tavoitteena on aloittaa toiminta 1.4.2010.

Valmistelun tuloksena on sopimusehdotus, jonka tarkoituksena on vahvistaa yhteiskäyttöä koskevat keskeiset periaatteet.

Päivystyspalvelujen yhteiskäyttö antaa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien asukkaille mahdollisuuden hakeutua päivystyspisteeseen kuntarajoista riippumatta, kun kysymys on kiireellisestä tutkimuksesta ja hoidosta. Vapaa hakeutuminen on mahdollista virka-ajan ulkopuolella arkisin klo 16–08 sekä pyhäpäivinä ja viikonloppuisin ympäri vuorokauden.

Yhteiskäyttö edellyttää yhdenmukaisia kriteerejä, toimintamalleja ja ohjeistusta sekä tiedonkulun varmistamista organisaatioiden välillä. Terveydenhuollon ammattihenkilöt arvioivat potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Päivystysluonteisen hoidon tarvetta ja hoidon kiireellisyyttä arvioidaan samoin kriteerein. Mikäli hoidon tarve ei ole kiireellinen, potilas ohjataan päivätoimintaan.

KHS

Sopimuksen keskeiset osat

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri/HYKS-sairaanhoitoalue ovat palvelun järjestäjiä. Palvelun tuottajana on palvelun järjestäjä tai ulkopuolinen toimittaja.

Kun palvelun tuottajana on ulkopuolinen toimittaja, palvelun järjestäjä vastaa palvelusta suhteessa toisiin sopimusosapuoliin sekä asiakkaisiin.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri/HYKS-sairaanhoitoalue sopivat perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisen päivystyksensä yhteiskäytön järjestämisen periaatteista 1.4.2010 alkaen siten, että yhteiskäyttö koskee päivystykseen itse hakeutuvien kiireellisen tutkimuksen ja hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoitoa seuraavissa päivystyspisteissä virka-ajan ulkopuolella arkisin klo 16–08 sekä pyhäpäivinä ja viikonloppuisin ympäri vuorokauden:

Haartmanin sairaala: terveyskeskuspäivystys ja pientraumapäivystys

Malmin sairaala: terveyskeskuspäivystys, pientraumapäivystys

Lasten ja nuorten sairaala: terveyskeskuspäivystys

Jorvin sairaala: yhteispäivystys

Peijaksen sairaala: terveyskeskuspäivystys

Ambulanssiohjeistukseen, päivystyksellisesti alkavaan sairaalahoitoon, vuodeosastohoitoon ja erikoissairaanhoidon päivystysohjaukseen ei aiheudu muutoksia.

Palvelun järjestäjä perii asiakasmaksut riippumatta palvelun käyttäjän kotikunnasta ja soveltaa sellaisenaan omia maksusäädöksiään. Tavoitteena on, että maksut ja maksuvapautukset harmonisoidaan. Näistä päätetään erikseen.

Laskutus tapahtuu kuukausittain toteutuneiden palvelumäärien perusteella. Laskutuksen perusteena ovat todelliset tuotantokustannukset vähennettynä asiakasmaksuosuudella sekä muilla toimintaan kohdistuneilla tuloilla. Laskutus perustuu edellisvuoden toteutuneisiin kustannuksiin, joita tarkistetaan tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen 1.4. lukien siten, että uudessa laskutuksessa otetaan huomioon edellisvuoden laskutuksen mahdollinen yli- tai alijäämä.

Mikäli maksajana on jokin muu taho kuin potilaan kotikunta (esim. vakuutusyhtiö), huolehtii palvelun tuottaja siitä, että lasku lähetetään ulkopuoliselle maksajalle suoraan.

Sopimusosapuolet kirjaavat päivystyskäynnit kukin omaan asiakastietojärjestelmäänsä ja toimivat myös tältä osin henkilötietolain mukaisena rekisterinpitäjänä. Osapuolet vastaavat kukin osaltaan henkilötietolain mukaisista rekisterinpitäjälle kuuluvista velvoitteista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueen kunnissa käytössä olevan Navitas
-aluetietojärjestelmän viitetietokanta mahdollistaa julkisen terveydenhuollon hoito- ja tutkimustietojen katselun potilaan suostumuksella riippumatta siitä, missä potilasta on edellisen kerran hoidettu.

Potilasohjauksen tarpeisiin tuotettua tietoa eri sopimusosapuolten järjestämistä palveluista ja yhteystiedoista ylläpidetään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallinnoimassa ekstranet-järjestelmässä. Ekstranet ei sisällä potilastietoa.

Espoon kaupunki sitoutuu perustamaan päivystyspalvelujen ohjausryhmän, johon kukin sopimusosapuoli nimeää enintään 2 jäsentä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Espoon kaupungin nimeämä edustaja. Ohjausryhmässä käsitellään päivystyksen yhteistyötä, yhteiskäytön kehittämistä, asiakasmaksujen ja sopijapuolten välisen laskutuksen koordinointia sekä tiedottamisen ohjausta. Ohjausryhmä seuraa yhteiskäytön toteutumista ja sovittaa yhteen toiminnallisia muutoksia, jos kysynnän ohjautumisessa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Sopimus tulee voimaan 1.4.2010 ja on voimassa toistaiseksi siten, että kukin sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen osaltaan päättymään kunkin vuoden viimeisenä päivänä, mikäli irtisanominen on kirjallisesti toimitettu muille sopijapuolille viimeistään 30.6. Ensimmäinen irtisanomismahdollisuus sopijapuolilla on 31.12.2011.

Khs ilmoittaa, että toiminta voi käynnistyä 1.4.2010 lukien samansisältöiset päätökset tehneiden sopijapuolien kanssa. Sopijapuolet ovat varautuneet jo etukäteen tehostamaan tiedotustaan ja siten varmistamaan potilasohjausta mahdollisissa ruuhkatilanteissa.

Terveyslautakunnalla, talous- ja suunnittelukeskuksella sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluilla ei ole huomautettavaa.

9

VARTIOKYLÄN YLÄASTEEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-2164

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 15.5 2009 päivätyn Vartiokylän yläasteen perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 5 050 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 10 800 000 euroa ja arvonlisäverollisena 13 150 000 euroa, RI = 127,0 ja THI = 151,7 kustannustasossa maaliskuu 2009.

Siltä varalta, että yläasteikäisten määrä tulee Vartiokylän alueella vähenemään, mahdollisuus käyttää koulurakennusta muuhun tarkoitukseen tulee huomioida peruskorjauksen jatkosuunnittelussa.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 15.5.2009
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 1.9.2009
	Liite 3	Opetuslautakunnan esityslistateksti 1.9.2009
	Liite 4	Kustannusarvio 7.5.2009
	Liite 5	Vartiokylän yläasteen perusparannuksen hankesuunnitelma... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Vartiokylän yläasteen vuonna 1963 valmistuneen koulun perusparannuksen hankesuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi. Hankkeen arvonlisäveroton enimmäiskustannus on 10,8 miljoonaa euroa ja hankkeen enimmäislaajuus noin 5 000 brm². Peruskorjaus on kattava ja koskee mm. vesikattoa, ulkovaippaa, ilmanvaihtoa sekä sosiaali-, märkä- ja keittiötiloja. Peruskorjauksessa rakennuksen energiatehokkuus paranee ja rakennus muutetaan esteettömäksi.

Työt on tarkoitus tehdä vuosina 2011–2012. Työn aikana koulutoiminta sijoitetaan tilapäisiin tiloihin lähistölle.

KHS Esityksen päätöshistoriaan sisältyy talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto.

Kiinteistölautakunta esittää, että Vartiokylän yläasteen koulurakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelma hyväksyttäisiin.

Koulu on valmistunut vuonna 1963 ja säilynyt alkuperäisessä rakennustaiteellisesti arvokkaahkoksi luokitellussa asussaan. Rakennus säilyy teknisen peruskorjauksen jälkeen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan pienin toiminnallisin ja tilallisin muutoksin. Hanke toteutetaan arkkitehtuuria kunnioittaen ja olemassa olevaa alkuperäistä rakennusta säästäen.

Rakennuksen ilmanvaihto on todettu puutteelliseksi. Sosiaalitilat, märkätilat ja keittiötilat ovat peruskorjauskunnossa. Rakennuksen vesikatto on kiireellisen korjauksen tarpeessa. Rakennuksen ulkovaipassa on myös todettu merkittäviä tiiviysongelmia. Lisäksi piha-alueella maapinnan kallistukset ovat usein julkisivuihin päin.

Energiatehokkuutta parannetaan korjaamalla ulkovaipan vuotokohdat ja vesikaton uudelleen rakentamisen yhteydessä yläpohjan lämmön-eristepaksuutta lisätään. Teknisten korjausten lisäksi perusparannuksessa rakennus muutetaan esteettömäksi rakentamalla uusi hissi. Lisäksi opasteita ja valaistusta parannetaan. Piha-alueella pysäköinti keskitetään etupihalle ja yläpiha vapautetaan välituntioleskelulle, joka lisää turvallisuutta, viihtyisyyttä ja pihan käytettävyyttä.

Vartiokylän yläasteen perusparannushanketta on kiirehditty myös vesikattovuotojen ja huonojen sisäilmaolosuhteiden johdosta.

Hankkeen laajuus on 5 050 brm². HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 10 800 000 euroa arvonlisäverottomana eli 2 022 euroa/brm² ja 13 150 000 euroa arvonlisäverollisena eli 2 462 euroa/brm². Kustannukset ovat hintatasossa RI 127,0 ja THI 151,7 maaliskuu 2009.

Rakennus on opetusvirastolle vuokrakohde, jonka kiinteistöviraston tilakeskus toteuttaa. Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arvio (alv. 0 %) hankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra n.	13,76 euroa /htm^2/kk ja
ylläpitovuokra		2,85 euroa /htm^2/kk (v. 2009 tasossa) eli
yhteensä	16,61 euroa /htm^2/kk.

Laskennallisesti kohteessa on 4 510 m² huoneistoalaa (= vuokranmaksupinta-ala). Vuokra-ajaksi on määritelty 20 vuotta. Siten kuukausivuokra on noin 74 911 euroa ja vuosivuokra noin 898 933 euroa.

Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa ja väistötiloina toimivat kuivaparakit sijoitetaan koulun tontille ja läheisen Puotilan ala-asteen koulun tontille. Väistötilojen arvioitu tarve on molemmissa rakentamisen vaiheissa 15 opetustilaa. Arvioidut väistötilojen vuokrakustannukset ovat 52 000 euroa kuukaudessa. Rakentamisen aikana opetusvirasto maksaa nykyisen suuruista vuokraa. Mikäli tilakeskukselle jää väistötiloista kustannuksia ne lisätään hankkeen kokonaiskustannuksiin ja huomioidaan perusparannuksen jälkeisiä vuokria määritettäessä. Tilakeskuksen arvion mukaan väistötilojen kustannukset eivät aiheuta korotusta perusparannuksen jälkeiseen vuokraan.

Rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuoden toukokuussa ja hankkeen valmistuminen on suunniteltu syyskuuksi 2012.

Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksen, rakennusviraston ja opetusviraston yhteistyönä.

Opetuslautakunta puoltaa lausunnossaan hankesuunnitelman hyväksymistä, mutta esittää kuitenkin hankesuunnitelmasta poiketen, että tilakeskuksen tulisi vastata arviolta 80 000 euroa maksavista muuttokustannuksista.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa lausunnossaan hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena ja toteaa, että hanke sisältyy Helsingin taloussuunnitelmaan vuosille 2010–2012 toteutettavaksi vuosina 2011–2012.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa myös, että väestöennusten mukaan yläasteikäisten määrä tulee Vartiokylän alueella vähenemään, minkä vuoksi mahdollisuus käyttää koulurakennusta muuhun tarkoitukseen tulisi huomioida peruskorjauksen jatkosuunnittelussa.

Muuttokustannusten talous- ja suunnittelukeskus toteaa kuuluvan nykyisen käytännön mukaan vuokralaisen maksettavaksi, mitä keskus pitää tarkoituksenmukaisena ja järkevänä, kun muuton järjestelyt ja toteutusvaihtoehdot liittyvät enemmän vuokralaisen käynnissä olevaan toimintaan ja irtaimistoon kuin muuton kohteena oleviin tiloihin. Samoin kustannustietous ja seuraukset tehdyistä valinnoista sekä toimintaan liittyvien häiriöiden poistaminen tulevat näin paremmin huomioiduksi.

Khs esittää, että hankesuunnitelma hyväksytään kiinteistölautakunnan esityksen mukaisena. Jatkosuunnittelussa esitetään otettavaksi huomioon mahdollinen yläasteikäisten väheneminen Vartiokylän alueella.

Muuttokustannusten katsotaan hankesuunnitelman mukaisesti kuuluvan vuokralaisen maksettavaksi.

10

PASILAN POSTILIIKENNE- SEKÄ MOOTTORIAJONEUVOJEN HUOLTO- JA KORJAAMOALUEEN JA RAUTATIEALUEEN (POHJOIS-PASILAN TYÖPAIKKA-ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11395)

Khs 2005-1313

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 17. kaupunginosan postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoalueen ja rautatiealueen (muodostuvat uudet korttelit 17097–17102) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.3.2005 päivätyn ja 8.3.2007 muutetun piirustuksen nro 11395 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11395 (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue Ilmalan rautatieaseman pohjoispuolella)
	Liite 2	Havainnekuva (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue Ilmalan rautatieaseman pohjoispuolella)
	Liite 3	Pohjois-Pasilan työpaikka-alue, liittyminen koko Pasilan, Pasilan konepajan ja Ilmalan kokonaisuuteen
	Liite 4	Pasilan postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Alue sijaitsee Ilmalan rautatieaseman pohjoispuolella Pohjois-Pasilan ratapihan ja Keskuspuiston välisellä vyöhykkeellä. Aluetta rajoittavat Postin lajittelukeskus, ratapiha, Hakamäentie ja Keskuspuisto.

Keskuspuiston ja Pohjois-Pasilan ratapihan välistä aluetta suunnitellaan nykyisestä käytöstä työpaikka- ja asuntoalueeksi, joka toteutuu vähitellen pitkällä aikavälillä alueen nykyisten toimintojen siirtyessä muualle.

Asemakaavan muutos koskee Ilmalan aseman ja Postin toimistorakennuksen välistä aluetta, koska osa-alueen muuttaminen nykyisestä varikko- ja varastokäytöstä työpaikka-alueeksi on mahdollista lähitulevaisuudessa. Alue on vanhaa kaatopaikan pohjaa ja maaperä vaatii puhdistamista ennen rakentamista. Tälle alueelle ei voida rakentaa asuntoja.

KHS

Hakemukset Suomen Posti Oyj pyysi (2.10.2001) Ilmalan aseman pohjoispuolella sijaitsevan, omistamansa alueen asemakaavan muuttamista arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n laatimien luonnosten pohjalta.

Alueen maanomistajien (Posti Oyj, VR-yhtymä, Ratahallintokeskus) kesken on käyty neuvotteluja, joissa on hakemuksen mukaan 26.9.2001 todettu vallitsevan yksimielisyys niistä periaatteista, joiden mukaan kaavoitus tulisi toteuttaa.

Maanomistajien yhteisestä toimeksiannosta Viatek Oy on tehnyt yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa ympäristöteknisen tutkimuksen, jonka perusteella alue voidaan kaavoittaa työpaikka-alueeksi.

Ratahallintokeskus esitti (7.3.2005) kaavan laatimista hallinnoimalleen Ilmalan aseman pysäköintialueelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä 16.1.2003 tiedoksi Pohjois-Pasilan työpaikka- ja asuntoalueen suunnittelutilanteen ja hyväksyä Ilmalan aseman pohjoispuolisen alueen asemakaavan muutoksen periaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Näiden suunnitteluperiaatteiden mukaisesti Ilmalan aseman ja Postin toimistorakennusten välinen alue suunnitellaan pääosin työpaikka-alueeksi, koska asumista ei maaperältään saastuneelle alueelle voi sijoittaa. Alueen pääkatu linjataan 1 + 1-kaistaiseksi kokoojakaduksi alueen itäreunalle. Pysäköinti sijoitetaan pääosin kellarikerroksiin (1 autopaikka/150 k-m²). Alueesta pyritään muodostamaan kaupunkikuvallisesti ehjä kokonaisuus, jossa rakennusten pohjakerrokset ja aulatilat avataan katu- ja puistotiloihin ja alueelle pyritään saamaan myös muita toimintoja kuin tavanomaisia toimistotiloja. Työpaikka-alueen keskelle rakennetaan puisto. Saastuneen alueen maaperä tutkitaan ja puhdistetaan ennen rakentamista. Rakennusten räystäiden korkeusasemat eivät pääosin nouse Keskuspuiston metsänreunan yläpuolelle. Ilmalan aseman tuntumassa voi olla muuta rakennetta korkeampi rakennus tai rakennuksen osa merkitsemässä aseman paikkaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.9.2004 alueen asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta esitti, että nimistötoimikunta luopuisi talvisota-teemasta ja hakisi alueeseen sopivan uuden teeman, joka sopisi nykyaikaan tai Pasilan tulevaan rakentamiseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yksimielisesti edellä mainitun lisäyksen päätösehdotukseen.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista ja toimitiloja varten. Alueen pohjoisosassa Keskuspuiston reunassa on pientalovaltaiseen asumiseen merkitty alueen osa. Hakamäentie on yleiskaavassa merkitty pääkaduksi.

Kaava-alue rajoittuu länsireunaltaan Keskuspuiston alueeseen.

Asemakaavat

Ilmalan aseman pohjoispuolisella pääosin Postin ja VR:n toimintoja sisältävällä alueella on voimassa 26.8.1976 vahvistettu asemakaava nro 7510. Asemakaavassa alue on postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoaluetta (LPM). Rakennusoikeutta on yhteensä 110 000 k-m². Alueelle saa sijoittaa toimistotiloja enintään 25 % rakennusoikeudesta.

Rakennuskiellot

Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Maanomistus

Suurin osa alueesta on Posti Oyj:n omistuksessa. Lisäksi maanomistajia ovat VR-Yhtymä Oy ja Ratahallintokeskus.

Alueen yleiskuvaus

Alue on avointa kenttämäistä tilaa, jossa on Postin kuusikerroksinen toimistorakennus, Pohjolan Liikenteen pääkonttori ja varikkoalue sekä joitakin matalahkoja varasto- ja korjaamorakennuksia. Keskuspuiston reunassa on alueen pääyhteys, Postintaival. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee Postin lajittelukeskus ja Maaliikennekeskus. Näkymää etelään hallitsee Hakamäentien liikenneympäristö ja Ilmalan suunnassa metsän reunan yläpuolelle nousevat punatiiliset Vesilinnat. Kaava-alueen itäpuoli on laajaa ratapiha-aluetta, jonka yli näkyy aina Käpylään asti. Lännessä alue rajautuu Keskuspuiston täysikasvuisen ja tiheän metsän reunaan.

Ilmalan aseman ja Postin nykyisen toimistorakennuksen välinen alue on entistä kaatopaikka-aluetta, joka vaatii maaperän kunnostamista ennen rakentamista.

Rakennettu ympäristö

Kaava-alueella sijaitsevista rakennuksista näkyvin on Postin pääkonttorina nykyisin toimiva kuusikerroksinen toimistotalo, jonka uusin kaarevajulkisivuinen osa valmistui vuonna 2003 ja aikaisemmat rakennusvaiheet 1990-luvulla. Pääkonttorin pohjoispuolella on pohjapinta-alaltaan laaja matala postinlajittelukeskus, jota on rakennettu useassa vaiheessa 1970-luvulta lähtien. Alueen eteläosassa sijaitsee Pohjolan Liikenteen pääkonttorina toimiva kolmikerroksinen rakennus sitä ympäröivine linja-autovarikkoineen. Pohjolan Liikenteen alueen ja Postin pääkonttorin välissä on kolme matalaa varastohallia, joista lähimpänä Keskuspuistoa olevassa on Postin teletoimintakeskus ja kaksi muuta ovat Postin autovarikon korjaamo- ja huoltorakennuksia. Teletoimintakeskus ja autovarikko rakennuksineen puretaan alueelta lähivuosina.

Luonnonympäristö

Kaava-alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Kaava-alueeseen rajautuva Keskuspuisto on Metsäläntien ja Rantaradan väliseltä osalta luokiteltu linnustoltaan arvokkaaksi kohteeksi.

Koko Pohjois-Pasilan alue on yleisilmeeltään tasainen, matala ja ihmisen muokkaama. Alueen maanpinta on suurelta osin rakennusten ja asvaltin peitossa. Ainoa korkeampi maastonkohta, n. 35 m mpy, sijaitsee Maaliikennekeskuksen koillispuolisella kalliolla. Aikoinaan Ilmalan ratapihan alueella oli järvi, jonka paikalle syntyi myöhemmin laaja kaatopaikka-alue ja sittemmin ratapiha. Länsireunaa peittää Keskuspuiston puolella metsä ja itäreunassa on laaja, avoin ja tuulille altis ratapiha-alue.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa osittain yleinen yhdyskuntatekniikan verkosto. Teknisen huollon järjestämiseksi alueelle joudutaan rakentamaan uusia vesi- ja energiahuollon yhteyksiä.

Maaperä Alueen maaperä on pohjoisessa pääosin kitkamaata ja etelässä savea ja täyttömaata.

Ilmalan aseman pohjoispuolisella suoalueella sijaitsi Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksen pääkaatopaikka vuosina 1949–1963. Ennen vuotta 1949 paikalla sijaitsi VR:n oma kaatopaikka. 1900-luvun alkupuolella Pohjois-Pasilan alueella oli ampumarata. Kaatopaikkatoiminnan päätyttyä VR tasasi alueen. Helsingin kaupunki osallistui kaatopaikan tasoituskustannuksiin.

Kaatopaikan pinta-ala on vuoden 1965 ilmakuvan perusteella n. 40 hehtaaria. Alueelle on viety yhdyskunta- ja teollisuusjätettä arviolta n. 9 milj. m³. Jätteen arvioidaan tiivistyneen siten, että jätetäytön nykyinen tilavuus olisi n. 1 milj. m³. Kaatopaikan toiminta-aikana ei ole pidetty tarkkaa kirjaa alueelle sijoitettujen jätteiden sisällöstä ja sijainnista. Haitta-aineiden esiintymisessä ja pitoisuuksissa saattaa olla hyvinkin suuria eroja kaatopaikan eri osissa.

Entisen kaatopaikka-alueen veden laatua on seurattu säännöllisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Varsinaisia maaperän pilaantuneisuustutkimuksia on tehty viime vuosina useampia eri rakennushankkeiden yhteydessä.

Asemakaavan muutosluonnoksen pohjaksi tehtiin Pasilan entisen kaatopaikan länsiosan pilaantuneisuustutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin kaatopaikan ja maaperän pilaantuneisuuden vaikutuksia alueen rakentamiseen ja kaavoitukseen. Selvitys teetettiin maanomistajien toimesta yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa.

Posti Oyj on teettänyt omasta alueestaan jatkoselvityksen ja alustavan kunnostussuunnitelman. VR-Yhtymän omistamasta Pohjolan liikenteen alueesta on käynnistetty kesäkuussa 2004 vastaavan alustavan kunnostussuunnitelman tekeminen.

Kaava-alueella jätekerroksen paksuus on 1–4 m. Maaperän pilaantuneisuus on vanhoille kaatopaikoille tyypillistä. Poikkeuksellisen voimakkaasti pilaantuneita kohteita ei todettu. Alueelle voi sijoittaa työpaikkarakentamista maaperän kunnostamisen jälkeen. Alueen kunnostussuunnittelu edellyttää lisätutkimuksia.

Ympäristöhäiriöt

Alue sijaitsee osittain rantaradan ja Hakamäentien liikenteen aiheuttamien melu- ja ilmapäästöjen haitta-alueella. Hakamäentien perusparannuksen jälkeen syksyllä 2009 liikennemäärä on kaava-alueen kohdalla n. 27 000 ajoneuvoa/vrk.

Tavoitteet Ilmalan aseman pohjoispuolisen alueen ja Maaliikennekeskuksen alueen suunnittelun tavoitteena on ratapihan ja Keskuspuiston välisen alueen vähittäinen muuttaminen nykyisestä käytöstä työpaikka- ja asuntoalueeksi. Keskuspuiston reunavyöhykettä on tarkoitus vahvistaa viherympäristönä ja kevyen liikenteen ympäristönä siirtämällä alueen pääyhteys, Postintaival, alueen itäreunalle.

Yleissuunnitelmaluonnos

Suunnittelualueen sijainti Keskuspuiston itäreunalla antaa hyvät lähtökohdat asuin- ja työpaikkarakentamiselle kantakaupungin tuntumassa ja valmiin raideyhteyden vieressä. Alueella ei ole pieniä kasvillisuuslämpäreitä ja Maaliikennekeskuksen ja Veturitien välissä olevaa puistoaluetta lukuun ottamatta luontoarvoja ja sen suunnitteleminen kaupunkimaiseksi työskentely- ja asuinympäristöksi parantaa ympäristön laatua nykyiseen verrattuna.

Yleissuunnitelmaluonnos on laadittu käsittämään koko Ilmalan asemalta Metsäläntielle ulottuvan alueen Keskuspuiston ja Pohjois-Pasilan ratapihan välissä.

Suunnitelmaluonnoksen keskeinen kaupunkirakenteellinen ajatus on koota alueen julkiset ulkotilat Ilmalan asemalta nauhamaisen rakenteen läpi kulkevan jalankulkureitin varrelle. Kaupunkirakenne rytmittyy kolmeen osa-alueeseen, joista Ilmalan aseman ja Postin toimistorakennuksen välinen alue on suunniteltu työpaikka-alueeksi ja kaksi pohjoisempaa osa-aluetta asuntoalueiksi, joihin sekoittuneena voi olla pieniä työtiloja, ala-aste, päiväkodit ja lähikauppa. Rakennetta on kevennetty ja avattu Keskuspuiston suuntaan ja puiston ja rakennetun alueen välissä kulkee kevyen liikenteen raitti. Kahden pohjoisimman aluekokonaisuuden väliin asettuu alueen keskusta kouluineen ja lähipalveluineen.

Postin nykyisen toimistorakennuksen ja Ilmalan aseman väliselle alueelle on suunniteltu pääosin työpaikkarakentamista, koska koko alue on entistä kaatopaikka-aluetta ja suunnittelualueen eteläpää on Hakamäentien melualueella. Aluekokonaisuus kaipaisi kuitenkin muutakin toimintaa kuin toimistoja ollakseen elävää kaupunkirakennetta esimerkiksi Keskuspuistoon rajoittuvilla korttelialueilla tai toisaalta alueen keskeiselle puistoraitille avautuvilla rakenteen osilla.

Postin toimistorakennuksen pohjoispuolista Postin lajittelukeskuksen aluetta ja Maaliikennekeskuksen aluetta suunnitellaan tulevaisuuden asuinalueiksi. Asuinalueet rakentuvat sekä kerrostalokortteleista että tiiviistä ja matalista pien- ja kaupunkirivitalokortteleista.

Varsinainen asemakaavatasoisen suunnittelun alue on Ilmalan aseman ja Postin toimistorakennuksen välinen alue, koska nykyiset toiminnot säilynevät toimistorakennuksen pohjoispuolella vielä vuosia.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Korttelirakenne kiertyy suunnitelmassa kolmion muotoisen puiston ympärille, jonka on tarkoitus muodostua osa-alueen kokoavaksi julkiseksi ulkotilaksi. Radan suuntaan rakennuksen päädyt muodostavat rytmikkään rivistön ja samalla päätilat avautuvat Keskuspuiston suuntaan. Ilmalan aseman kohtaa on korostettu muuta rakennetta korkeammalla rakennuksen osalla, jota kautta on siltayhteys radan ja Hakamäentien yli Ilmalaan. Rakennusten mitoitusta on tutkittu pohjapiirroskaavioiden avulla niin, että työtilat ja kellaripysäköinti on ratkaistavissa rakennusrunkoihin.

Mitoitus Alueen pinta-ala on yhteensä 16,96 ha.

Alueelle on suunniteltu uutta toimitilaa (KTY, KTY-1, KTY-2) 152 200 k‑m². Pohjolan Liikenteen linja-autovarikkoa varten on suunniteltu 20 000 k-m² uutta tilaa. Alueen uudisrakentamisen kokonaiskerrosala on siten 172 200 k-m².

Postitoimintojen alueella (Y-1) on jo rakennettuna 25 500 k-m² Postin toimitilaa.

Työpaikka-alueen aluetehokkuus on 1.17

Alueelle on suunniteltu uutta viheraluetta (VP, VR) 2,90 ha ja uutta katualuetta 5,21 ha.

Yleissuunnitelman mukaisessa lopputilanteessa Pohjois-Pasilan alueella olisi yhteensä n. 4 500 asukasta ja n. 4 000–4 500 työpaikkaa (kokonaiskerrosala n. 380 000 m²). Mitoitus tarkentuu suunnittelun edetessä.

Toimitilojen korttelialueet (KTY)

Korttelit 17099 ja 17100 sekä tontit 17102/1 ja 2 on merkitty toimitilojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuustiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Rakennukset on suunniteltu kuusi-seitsemänkerroksisiksi ja niiden koko on 3 500–18 000 k-m². Asemakaavassa tavoitellaan alueelle tavanomaista toimistoaluetta monipuolisempaa toimintaa, vaikka asumisen sijoittaminen alueelle ei pilaantuneen maaperän ja Hakamäentien melun aiheuttamien häiriöiden vuoksi näytä olevan mahdollista.

Pysäköinti on suunniteltu pääosin rakennusten kellareihin.

Toimitilojen korttelialue (KTY-1)

Nykyisen Pohjolan Liikenteen pääkonttorin ja linja-autovarikon kohdalle on suunniteltu kortteli Pohjolan Liikenteen toimitiloille ja linja-autovarikolle ja muulle työpaikkarakentamiselle. Varikko on suunniteltu kävelykannen alle tasolle +22,0 ja kannen (+30,00) päälle on suunniteltu neljä-viisikerroksinen toimitilakortteli. Kävelykansi on osa julkista kävelyreittiä Hakamäentien ylittävälle kevyen liikenteen sillalle ja Ilmalaan sekä toisaalta pohjoiseen työpaikka-alueen keskellä olevaan puistoon.

Pysäköinti on sijoitettu kannen (+30,00) alapuoliseen tilaan.

Toimitilojen korttelialue (KTY-2)

Lähimpänä Hakamäentietä sijaitsevaan toimitilakortteliin 17097 on suunniteltu kiilamainen toimistorakennus korostamaan alueen eteläkärkeä Ilmalan aseman tuntumassa. Hakamäentien melun vuoksi tontille ei voida sijoittaa opetus- ja koulutustiloja, jotka sallitaan KTY-korttelialueilla. Tontin kärkeen suunnitellun kymmenkerroksisen porrastornin kautta johdetaan kevyen liikenteen siltayhteys Hakamäentien yli Ilmalantorille.

Pysäköintilaitos on suunniteltu kannen alle rakennusrungon sisään. Kortteliin on määrätty sijoitettavaksi 60 autopaikkaa Ilmalan aseman liityntäpysäköintiä varten.

Postitoimintojen korttelialue (Y-1)

Postin nykyiset toimistorakennukset on merkitty kahdelle tontille postitoimintojen korttelialueelle (Y-1).

Postin toimitilarakennusten pohjoispuolella sijaitseva Postin lajittelukeskus jatkaa toimintaansa vielä toistaiseksi nykyisellään arviolta n. 5–10 vuotta. Sen jälkeen alueelle on tarkoitus laatia yleiskaavan mukainen asemakaava asuntorakentamiselle. Postin lajittelukeskuksen alueelle jää voimaan asemakaava nro 7510, jonka mukaan alue on postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltoaluetta. Alue on rakennuskiellossa, joten mahdolliset rakennukseen tehtävät muutostyöt vaativat poikkeamispäätöksen.

Retkeily- ja ulkoilualue (VR)

Nykyistä alueen pääliikenneyhteyttä (Postintaival) kaava-alueen länsireunalla on kavennettu ja muutettu Keskuspuiston reunaa pitkin kulkevaksi kevyen liikenteen yhteydeksi. Keskuspuistoon on liitetty n. 10–15 m:n levyinen vyöhyke uutta viheraluetta, joka on Keskuspuiston tavoin merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi.

Puistoalue (VP)

Toimistokortteleiden väliin jää uusi puisto, jonka suuntaan osa toimistorakennuksista voidaan avata ja joka toimii kulkureittinä toimistokortteleiden pohjoispuolelle myöhemmin rakennettavalle asuntoalueelle. Puiston ilme muodostuu kahdesta loivasta rakennettavasta nurmipintaisesta kummusta, joiden välitse puiston pääkulkureitti on linjattu. Puistosta nousee loiva jalankulkuramppi, jota pitkin pääsee kansialueelle ja edelleen Hakamäentien ylittävälle sillalle.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

LPA-alueelle on suunniteltu 450 autopaikan pysäköintitalo kellaripysäköinnin lisäksi. Lisäksi rakennusten pohjoispuolella on pysäköintipaikkoja maantasossa postinlajittelukeskuksen tarpeisiin. Postitoimintojen korttelialueelle sijoittuvia pysäköintipaikkoja on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa korttelialueen pohjoispuolelle rakennettavien asuinkortteleiden vuorottaispysäköintiin.

Liikenne ja pysäköinti

Asemakaavan muutosehdotuksen liikenteellisenä selkärankana ja pääyhteytenä alueelle on uuden korttelirakenteen ja Pohjois-Pasilan ratapihan väliin suunniteltu uusi katu (Lähetinkatu). Katu on suunniteltu 1 + 1‑kaistaisena alueen itäreunalle. Lähetinkatu on linjattu etelässä niin, että se on yhteys radan alitse Ilmalaan ja Hakamäentielle ja pohjoisessa Veturitielle. Uuden kadun ansiosta nykyinen Postintaival Keskuspuiston reunalla voidaan rauhoittaa kevyelle liikenteelle.

Yhteydet tonteille on johdettu kolmen tonttikadun kautta, joista yksi (Postivaununkatu) toimii myös olemassa olevan sillan kautta yhteytenä Ilmalan ratapihan puolelle. Katualueet on suunniteltu ilmeeltään kaupunkimaiseksi ja niitä on jäsennetty puurivein ja molemmin puolisin jalkakäytävin.

Alueen nykyinen pääyhteys (Postintaival) Keskuspuiston reunassa on muutettu puistotieksi kevyelle liikenteelle ja sitä on kavennettu huomattavasti nykyisestä. Kevyen liikenteen yhteyksiä on monipuolistettu niin, että uudella työpaikka-alueella on mahdollista valita vaihtoehtoisia kävely- ja pyöräilyreittejä kadun varressa, alueen reunalla tai puistoaluetta pitkin.

Kevyen liikenteen yhteys Ilmalan alueelle on suunniteltu korttelien 17097 ja 17098 läpi Hakamäentien ylittävän sillan kautta suunnitellulle uudelle Ilmalantorille. Sillalta on suunniteltu yhteydet myös Ilmalan asemalle ja Hakamäentielle. Sillan Pohjois-Pasilan puoleinen pää joudutaan rakentamaan porras- ja hissitornina Ilmalantorin ja Pohjois-Pasilan alueen suuren tasoeron vuoksi. Myös Lähetinkadun jalkakäytävää pitkin on yhteys radan alitse Ilmalan asemalle ja Ilmalaan.

Rantaradan vartta seuraava kevyen liikenteen väylä on säilytetty. Ilmalan aseman tuntumassa sen linjausta on hieman muutettu. Kevyen liikenteen väylältä on yhteys Ilmalan asemalle, Lähetinkadulle, Postivaununkadulle ja Postintaipaleelle.

Pohjois-Pasilan työpaikka-alue tukeutuu Ilmalan aseman kautta paikallisjunaverkkoon. Ilmalantori on suunnitellun uuden raitiolinjan numero 9 päätepysäkki ja suunnitelmassa on pyritty järjestämään mahdollisimman hyvä yhteys Ilmalan torille. Bussien reitti on suunniteltu kulkevaksi Lähetinkatua pitkin alueen itäreunalla ja bussireitit tulisi linjata kulkemaan sekä Ilmalan että Käpylän rautatieasemien kautta.

Pysäköinti suunnitellaan työpaikka-alueella pääosin kellarikerroksiin. Asiakaspysäköintiä sallitaan kadun varressa ja rakennusten välissä maanalaisiin tiloihin johtavan luiskan vieressä. Pohjolan liikenteen tontilla pysäköinti on jalankulkukansitason +30,0 alapuolella. Alueen eteläkärjen korttelissa pysäköinti on suunniteltu niin ikään kansitason +30,0 alapuolelle.

Pysäköinnin mitoitusperiaatteena käytetään toimisto- ja teollisuustiloille 1 autopaikka/150 k-m².

Palvelut Rakennusten pohjakerroksiin kulkureittien varteen pyritään sijoittamaan niitä kaupallisia palveluita ja pienempiä liiketiloja, joiden sijoittuminen alueelle olisi suotavaa kaupunkikuvan ja alueen toiminnallisen monipuolisuuden kannalta.

Luonnonympäristö

Kaava-alueelle on suunniteltu uusi puisto, joka yhdessä istutettavien piha-alueiden kanssa rikastuttaa vähitellen alueen luonnonympäristöä. Keskuspuiston reuna vahvistuu viherympäristönä, kun leveä ajoväylä voidaan kaventaa kevyen liikenteen raitiksi ja istutettua aluetta lisätään nykytilanteeseen nähden.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue kuuluu Ilmalan painepiiriin ja painetaso on 62–63 mpv. Alueelle rakennetaan uusi vesijohtoverkko, joka liitetään olemassa olevaan vesijohtoverkkoon. Vesijohtoverkostoa täydennetään rakentamalla uusi vesijohtoputki alueen pohjoisosasta nykyisestä vesijohtoverkostosta, jolloin muodostuu käyttö- ja sammutusveden saannin turvaava rengasyhteys.

Jätevedet johdetaan viettoviemäreissä uuden Lähetinkadun varteen rakennettavaan jätevesipumppaamoon, josta jätevedet johdetaan uuden kadun linjaa pitkin jätevesitunneliin ja edelleen johdettavaksi Viikin puhdistamolle.

Sade- ja sulamisvedet kootaan viettoviemäreissä ja johdetaan Rantaradan varteen avo-ojaan johdettavaksi edelleen Kivihaan sadevesiviemäriä pitkin Mätäojaan. Alueen maanalaisten tilojen kuivatusvedet tarvittaessa pumpataan kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla sadevesiviemäriin.

Kaava-alue liitetään olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon.

Sähkönsyöttöä varten alueelle asennetaan uusia keskijännitekaapeleita. Metsäläntien varressa sijaitsevan 110 kV:n avojohdon alle tulee varautua kytkinaseman rakentamiseen, josta rakennetaan 110 kV:n kaapeliyhteys Pohjois-Pasilan alueelle rakennettavalle sähköasemalle.

Alueelle rakennetaan tietoliikenneyhteydet Hakamäentieltä ja Veturitieltä olemassa olevasta verkostosta.

Alueen jätehuolto toteutetaan pääkaupunkiseudun yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti 5.5.2004, että Pohjois-Pasilan alustava nimistösuunnitelma laaditaan talvisota-teeman ympärille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti hyväksyessään Pohjois-Pasilan asemakaavan muutosluonnoksen 16.9.2004, että nimistötoimikunta luopuisi talvisota-teemasta ja hakisi alueeseen sopivan uuden teeman, joka sopisi nykyaikaan tai Pasilan tulevaan rakentamiseen.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaupunkikuva ja maisema

Asemakaavan toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan ja maisemaan. Nykyinen ympäristö on pääosin varikko- ja varastoaluetta. Lähiympäristöä hallitsevat laajat pysäköintialueet ja ympäristö on muodostunut alueella harjoitettavan toiminnan ehdoilla. Suunniteltu tiiviimpi ja korkeampi kaupunkirakenne muuttaa alueen selvästi nykyistä kaupunkimaisemmaksi ja muodostaa toteuduttuaan harkitun kokonaisuuden. Toisaalta alue näkyy maisemassa nykyistä selvemmin ja voimakkaammin rakennettuna varsinkin lännestä Käpylän suunnasta ja etelästä Ilmalan suunnasta katsottuna. Rakennukset on suunniteltu sen korkuisiksi, että ne eivät ylitä Keskuspuiston metsän reunan muodostamaa silhuettia muuten kuin Ilmalan aseman vieressä. Aluejulkisivua länteen Käpylän suuntaan on pehmennetty Lähetinkadun varteen istutettavilla puuriveillä.

Luonto ja virkistysarvot

Asemakaavoituksen lähtökohtana on, että Keskuspuiston alue säilyy ja puistoa kehitetään nykyisen kaltaisena metsänä. Keskeinen asia on Keskuspuistoon kohdistuvan lisääntyvän kulutuspaineen kanavointi uusien reittien avulla. Työpaikkarakentaminen ei kovin merkittävästi tule lisäämään Keskuspuiston käyttöä, mutta myöhemmin rakennettavan asuinalueen asukkaat tulevat varmasti käyttämään Keskuspuistoa virkistäytymiseen. Jalan tai pyörällä tehdyistä työmatkoista osa ohjautuu Keskuspuiston kautta. Maastokäyntien perusteella voidaan todeta, että uudet kulkureitit on järjestettävissä kohtuullisen vaivattomasti. Keskuspuistossa jo olemassa oleva pohjois-eteläsuuntainen reitti on sopivan lähellä (50–100 m) puiston itäreunaa, joten mitään isompia erityistoimia tuskin tarvitaan.

Puistoon johtavat uudet lyhyehköt reitit, joita tarvitaan koko Postintaipaleen pituudella tasaisin välein yhteensä n. 5–7 kpl, voidaan sovittaa luontevasti maastoon lintuja tai alueen muuta eläimistöä suuremmin häiritsemättä. Uusien jalankulkureittien paikat on merkitty asemakaavan muutosehdotukseen.

Alueella pesivien lintujen kannalta oleellisin asia on, että niiden reviirillä ei tapahdu elinympäristössä liian suuria muutoksia, esimerkiksi vanhan metsän katoamista kokonaan. Keskuspuiston metsäalueeseen ei asemakaavan muutosehdotuksessa kosketa lainkaan.

Työpaikka-alueen keskelle rakennettava Eckerönpuisto on tärkeä lähivirkistysalue, joka osaltaan vähentää Keskuspuistoon suuntautuvaa käyttöpainetta.

Postintaipaleen osittainen muuttaminen retkeilyalueeksi ja kevyen liikenteen raitiksi on myönteinen asia, koska Keskuspuiston saavutettavuus paranee ja liikenteen aiheuttamat melu- ja päästöhaitat vähenevät Keskuspuiston läheisyydessä.

Liikenne Alueen pääyhteyden siirtäminen kaupunkirakenteen itäreunalle pois Keskuspuiston laidalta rauhoittaa puiston reunan autoliikenteeltä ja vahvistaa puiston reunaa viherympäristönä, koska puiston reunassa kulkeva ajoyhteys voidaan muuttaa kävelytieksi ja muu osa nykyistä liikennealuetta istuttaa puistoksi. Työpaikkojen määrä lisääntyy nykytilanteeseen nähden ja on alueen toteuduttua n. 4 500 työpaikkaa. Lisääntynyt työpaikkojen määrä tuo alueelle nykyistä enemmän liikennettä. Liikenteen ohjaaminen ratapihan reunaan alueen itäreunalle minimoi liikenteen aiheuttamat häiriöt työntekijöille ja Keskuspuistossa liikkujille. Pysäköinnin sijoittaminen maanalaisiin pysäköintilaitoksiin poistaa alueen nykyiset laajat ja ankeat maanvaraiset pysäköintikentät. Työmatka alueelle on helppo kulkea junalla, koska rakennukset sijaitsevat tiiviisti Ilmalan aseman vieressä.

Yhdyskuntarakenne

Kaava-alueelle ei ole voitu osoittaa asuntorakentamista pilaantuneen maaperän, Hakamäentien liikenteen häiriöiden ja alueen vaiheittaisen toteuttamisen vuoksi. Pelkkä työpaikkarakentaminen suhteellisen suurella alueella tuottaa kuitenkin toiminnallisesti yksipuolista kaupunkiympäristöä, joka on esimerkiksi iltaisin autiota kaupunkiympäristöä. Myöhemmin alueen pohjoispuolelle rakennettavat asuntoalueet monipuolistavat ja vilkastuttavat tulevaisuudessa alueen kaupunkirakennetta.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaava-alueen toteuttamisesta tavallisuudesta poikkeavat lisäkustannukset aiheutuvat maaperän kunnostamisesta ja louhinnasta.

Alueen kunnallistekniikan täydentämisestä aiheutuu kaupungille kustannuksia seuraavasti:

Kaukolämpö	770 000 euroa
Sähköhuolto	1 300 000 euroa
Vesihuolto ja kuivatus	1 800 000 euroa
Kadut ja yleiset alueet	7 100 000 euroa
Puisto	520 000 euroa
Sillat	2 100 000 euroa
Tietoliikenne ja tele	60 000 euroa
Johtosiirrot	35 000 euroa
Yhteensä	13 685 000 euroa

Toteutus Asemakaava tulee toteutumaan vähitellen useamman vuoden kuluessa. Rakentamisaikatauluun vaikuttaa oleellisesti toimitilojen kysynnän kehitys Helsingissä lähivuosina. Tavoitteena on, että ensimmäinen osa-alue olisi rakentunut valmiiksi viimeistään siihen mennessä, kun alueen pohjoisempien osien asuinalueita aletaan rakentaa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Osallisille on lähetetty Ilmalan aseman pohjoispuolisen alueen suunnittelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelma 29.7.2002. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapui määräaikaan 6.9.2002 mennessä viisi mielipidekirjettä.

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 1.3.2004–19.3.2004 kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Pasilan musiikkikirjastossa.

Viranomaisyhteistyö

Valmistelun yhteydessä on neuvoteltu kiinteistöviraston tontti- ja kaupunkimittausosaston, rakennusviraston viher- ja katuosaston, liikennelaitoksen suunnitteluyksikön ja pelastuslaitoksen kanssa. Asemakaavan muutosluonnosta on esitelty 9.6.2004 kaupunkisuunnitteluviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen välisessä neuvottelussa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi laaditussa viitesuunnitelmassa on tutkittu kahta vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan VR‑Yhtymän omistaman Pohjolan Liikenteen toimitilana ja linja-autovarikkona toimivan alueen osalta. Toisessa vaihtoehdossa korttelia suunniteltiin toimitilakäyttöön niin, että Pohjolan Liikenteen toiminnot poistuvat alueelta ja toisessa linja-autovarikko ja Pohjolan Liikenteen toimitilat suunniteltiin osaksi korttelia. Vaihtoehdot laadittiin yhteistyössä VR‑Yhtymän, Pohjolan Liikenteen ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi valittiin Pohjolan Liikenteen tilojen säilyminen korttelialueella.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavan muutosluonnoksesta jätettiin nähtävillä olon jälkeen 5 mielipidekirjettä, jotka käsiteltiin ensimmäisen kerran asemakaavan muutosluonnoksen käsittelyn yhteydessä 16.9.2004.

Mielipiteensä asemakaavasta jättivät Keskuspuiston puolesta ry, rakennusviraston viherosasto, pelastuslaitos, VR-Yhtymä Oy ja Oy Schenker East Ab.

Keskuspuiston puolesta ry ilmoitti, että sillä ei ole huomauttamista asemakaavan muutosluonnoksesta.

Rakennusviraston viherosaston mielestä toimistorakennusten väliin jäävää viheraluetta ei pitäisi kaavoittaa puistoksi. Julkisia kulkureittejä voi olla myös tonttialueella.

Alueen keskelle suunniteltu kaupunkipuisto tulee rakentaa asemakaavan muutosehdotuksen mukaisesti julkisena puistona, koska se tulee tulevaisuudessa olemaan oleellinen osa pohjoiseen suunniteltaville asuinalueille johtavaa reittiä. Alueen kaavoittaminen tonttimaaksi vaarantaa suunnitellun yhteyden pysymisen avoimena julkisena ulkotilana.

Pelastuslaitos totesi, että linja-autovarikon ja pysäköintilaitoksen kansirakenne on toteutettava pelastuslaitoksen nostolavayksikön kantavana ja Ilmalan aseman viereisen ylikorkean rakennuksen palotekniset turvallisuusvaatimukset tulee ottaa huomioon.

Kansialueelle on pääsy paloautolla ja rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on rakenteiden riittävä kestävyys kaavan siitä erikseen määräämättä. Sama koskee ylikorkean rakennuksen poistumisteiden järjestelyä.

VR-Yhtymä Oy totesi, että kaava-alueella sijaitsevan Pohjolan Liikenteen linja-autovarikon ja pääkonttorin toimintaedellytykset heikkenevät oleellisesti, jos se joudutaan siirtämään pois nykyiseltä paikaltaan. Asemakaavan muutosluonnoksessa esitetty kortteliratkaisu, jossa linja-autovarikko on sijoitettu kannen alle, ei ole taloudellisesti kannattava.

Asemakaavan muutosehdotus on laadittu siitä lähtökohdasta, että Pohjolan Liikenteen toiminnot säilyvät alueella. Korttelin toimitilan rakennusoikeus on suunnitelmassa 29 000 k‑m² ja Pohjolan Liikenteen toimitilojen rakennusoikeus 20 000 k-m² (yhteensä 49 000 k-m²), jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu e = 2.68. Rakennusten korkeudet ja massoittelu on suhteutettu ympäröivään korttelirakenteeseen, vaikkakin tontin rakentaminen on jonkin verran tehokkaampaa kuin ympäröivillä tonteilla.

Asemakaavan muutosta on valmisteltu yhteistyössä alueen maanomistajien, myös VR-Yhtymän kanssa. VR-Yhtymän tontista laadittiin kaksi suunnitelmavaihtoehtoa, joissa toisessa oli lähtökohtana Pohjolan Liikenteen pääkonttorin ja varikon säilyttäminen tulevaisuudessakin nykyisellä paikallaan kannen alaisissa tiloissa ja toisessa vaihtoehdossa varikko poistuisi aikanaan alueelta ja tontti rakennettaisiin toimitiloiksi. VR-Yhtymä oli mukana työn ohjauksessa ja kevään 2004 aikana tehdyn selvityksen perusteella valittiin suunnitelmavaihtoehto, jossa Pohjolan Liikenteen tilat on suunniteltu tontille kannen alle ja päällä on toimistorakentamista. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu valitun vaihtoehdon pohjalta.

Oy Schenker East Ab kertoi mielipidekirjeessään toimivansa Maaliikennekeskuksen alueella ja käyttävänsä kolmea alueen neljästä terminaalista ja suurta osaa alueella sijaitsevasta toimistotalosta. Yhtiön mielestä Maaliikennekeskuksen asemakaava tulisi laatia niin, että nykyinen toiminta voisi jatkua alueella.

Alueen suunnittelun Yleiskaava 2002:ssa määritelty tavoite on muuttaa Pohjois-Pasilan alue Keskuspuiston ja Pohjois-Pasilan ratapihan välissä kaupunkimaiseksi työpaikka- ja asuntoalueeksi. Laaditut luonnokset, joissa Maaliikennekeskuksen kohdalle on suunniteltu uutta asuntorakentamista, ovat tämän tavoitteen mukaisia. Nyt käsiteltävänä olevan asemakaavan muutosehdotuksen alue ei kuitenkaan vielä koske Maaliikennekeskuksen tonttia.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
	Toimitilojen korttelialuetta (KTY)	42 597	110 700
	Toimitilojen korttelialuetta (KTY-1)	18 162	29 000 + 20 000 (linja-autovarikko)
	Toimitilojen korttelialuetta (KTY-2)	7 312	12 500
	Postitoimintojen korttelialuetta (Y-1)	16 127	25 500 (olemassa olevat rakennukset)
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	4 329
	Puistoaluetta (VP)	16 702
	Retkeily- ja ulkoilualuetta (VR)	12 249
	Katualuetta	52 144
	Yhteensä	169 622	197 700

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 10.6.–11.7.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Ratahallintokeskuksen, VR-Yhtymä Oy:n ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus VR-Yhtymä Oy totesi (22.6.2005) mm., että kaava-alueella sijaitsee VR-konserniin kuuluvan Oy Pohjolan Liikenne Ab:n pääkonttori- ja bussivarikkoalue, joka on pääosin VR-Yhtymän omistuksessa. Bussiterminaalin säilyminen alueella on Pohjolan Liikenne ‑konsernin henkilöliikenteelle välttämätöntä.

Kaavaehdotuksessa alueesta on muodostettu toimitilakortteli, johon voi tason +30,00 alapuolelle sijoittaa n. 16 000 m²:n laajuisen kannen alle bussivarikon ja pysäköintipaikkoja.

SRV Viitosten tekemän kustannusarvion mukaan kannen ja sen alapuolisten rakenteiden kustannukset ovat yli 31 milj. euroa. Vähentämällä tästä toimistorakennusoikeuden arvo jää varikkotoiminnan kannettavaksi edelleen yli 20 milj. euroa, mikä ylittää moninkertaisesti varikko-toiminnan investointimahdollisuudet.

VR-Yhtymä Oy totesi lisäksi, ettei kaavamuutoksen mukaisen ratkaisun toteuttamiseen ole taloudellisia mahdollisuuksia. Toiminta tontilla tulee jatkumaan pitkään nykyisellään. Tästä syystä VR-Yhtymä Oy esitti, että nykyisen varikkorakennuksen osittainen korotus, johon rakenteissa on jo varauduttu, voitaisiin toteuttaa kaavan estämättä poikkeusluvalla.

Asemakaavan muuttamisen lähtökohtana on ollut yleiskaava, jossa alue on varattu keskustatoimintojen alueeksi ja kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista ja toimitiloja varten. Asemakaavan muutosta on valmisteltu yhteistyössä alueen maanomistajien, myös VR-Yhtymän kanssa. VR-Yhtymän tontista laadittiin kaksi yleiskaavan mukaista suunnitelmavaihtoehtoa, joissa toisessa oli lähtökohtana Pohjolan Liikenteen pääkonttorin ja varikon säilyttäminen tulevaisuudessakin nykyisellä paikallaan kannen alaisissa tiloissa ja toisessa vaihtoehdossa varikko poistuisi aikanaan alueelta ja tontti rakennettaisiin toimitiloiksi.

VR-Yhtymän omistuksessa olevan alueen asemakaavoittaminen yleiskaavasta poikkeavalla tavalla sallimalla varikkotoiminta aluetta hallitsevana toimintana veisi edellytykset Pohjois-Pasilan alueelle suunnitellun yhtenäisen kaupunkikokonaisuuden muodostumiselta. Alueesta muodostuisi muusta kaupunkirakenteesta irralleen jäävä saareke, jos korttelirakenne katkeaa linja-autovarikon kohdalla. Korttelin läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys Ilmalan suuntaan on niin ikään tärkeä osa tavoiteltua kokonaisuutta.

Muutosehdotuksen mukainen rakentaminen tontilla aiheuttaa kustannuksia, mutta mahdollistaa toisaalta myös nykyistä paremmat tilat Pohjolan Liikenteen pääkonttorille ja linja-autovarikolle säältä suojatussa tilassa. Tontille suunnitellun toimistorakentamisen arvo ei kokonaisuudessaan vastaa syntyviä kustannuksia, mutta kattaa kustannuksista merkittävän osan.

Suunnitteluprosessista mainittakoon, että VR-Yhtymä oli mukana työn ohjauksessa ja kevään 2004 aikana tehdyn selvityksen perusteella valittiin yhdessä suunnitelmavaihtoehto, jossa Pohjolan Liikenteen tilat on suunniteltu tontille kannen alle ja päällä on toimistorakentamista. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu valitun vaihtoehdon pohjalta.

Asemakaavan muuttamisesta huolimatta nykyinen toiminta tontilla nykyisessä muodossaan voi jatkua toistaiseksi, sillä kaava ei pakota toteutukseen. Kaava määrittelee ne pitkän aikavälin kaupunkirakenteelliset ja toiminnalliset tavoitteet, joihin pyritään.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (12.8.2005) ja pelastuslautakunnalla (13.9.2005) ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Energia totesi (26.9.2005) mm., että asemakaavan mukainen rakentaminen tulee vaatimaan asemakaavan selostuksen mukaisen sähkö- ja kaukolämpöverkon rakentamisen alueelle. Rakennettavat kiinteistöt on mahdollista liittää Helsingin Energian kaukojäähdytysverkostoon.

Muutosalueen ja sen ympäristön kaavoituksen yhteydessä on varauduttu uuden sähköaseman rakentamiseen Ilmalaan. Uuden sähköaseman maakaapeliyhteys varaudutaan rakentamaan kaava-alueen kautta Metsäläntien varrella sijaitsevasta voimajohdosta. Voimajohdon alle on rakennettava maakaapelin liittämistä varten kytkinasema.

Yleisten töiden lautakunta mainitsi (22.9.2005) mm., että muutosehdotuksessa esitetyt katuleveydet eivät vastaa rakennusviraston katusuunnittelun ohjearvoja.

Katupuita on tarkoituksenmukaista istuttaa vain hoitohierarkian mukaisille tärkeille kaduille. Puiden tarpeellisuutta Postiljooninkadulla ja Postivaununkadulla tulee harkita. Kaavamääräys istutettavista puuriveistä tulee merkitä ohjeelliseksi.

Yleisten töiden lautakunta pitää kiinni aikaisemmasta kannastaan, ettei toimistorakennusten väliin jääviä viheralueita pidä kaavoittaa julkiseksi puistoksi, sillä ne toimivat lähinnä toimistorakennusten pihoina eivätkä yleisinä viheralueina. Muutosehdotuksen mukaisten yleisten alueiden rakentamiskustannukset ovat yhteensä 4 100 000 euroa ja viheralueiden vuotuinen ylläpitokustannus on n. 30 000 euroa. Yleisten töiden lautakunta ei puoltanut Eckerönpuiston kaavoittamista julkisin varoin rakennettavaksi puistoksi.

Asemakaavaan ei pidä sisällyttää julkisten alueiden rakentamista ohjaavia sitovia määräyksiä esimerkiksi materiaaleista.

Muutosehdotusta tulee tarkistaa niin, että katujen mitoitukset vastaavat katusuunnittelun ohjearvoja, varmistetaan Postintaipaleen esteetön liittyminen Lähetinkatuun ja määräys istutettavista puuriveistä muutetaan ohjeelliseksi.

Kaupungin tulisi hankkia suunnittelualueen länsipuolella olevat, valtion omistamat Keskuspuiston osat omistukseensa niin, että turvataan niiden pysyminen jatkossakin osana Keskuspuistoa.

Katualueiden mitoitusta on tarkistettu niin, että poikkileikkaukset ovat rakennusviraston katusuunnittelun ohjearvojen mukaiset.

Katualueet, puistot ja muut julkiset ulkotilat kuuluvat kaupunkirakenteen peruselementteihin. Kaava-alueen keskelle suunniteltu kaupunkipuisto (Eckerönpuisto) tulee rakentaa muutosehdotuksen mukaisesti julkisena puistona, koska se on tulevaisuudessa oleellinen osa kaava-alueen pohjoispuolelle suunniteltaville asuinalueille johtavaa kulkureittiä. Kaava-alueen lopullinen työpaikkamäärä on merkittävä, n. 4 000 työpaikkaa, ja puisto luo miellyttävää lähiympäristöä alueen työntekijöille.

Puistoalueen kaavoittaminen tonttimaaksi vaarantaa suunnitellun yhteyden pysymisen avoimena julkisena ulkotilana. Myös puiston suunnittelun, hoidon ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen yhtenäisen kokonaisuuden muodostumisen kannalta on tärkeää, että puiston suunnittelu ja ylläpito on yksissä käsissä. Keskuspuiston reunavyöhykettä on asemakaavassa vahvistettu muuttamalla n. 20–25 m leveä vyöhyke nykyistä postiliikenne- ja moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoaluetta yleiseksi viheralueeksi (asemakaavamerkintä VR, retkeily- ja ulkoilualue), mikä tukee yleisten töiden lautakunnan lausunnossa esille tullutta tavoitetta Keskuspuiston aseman turvaamisesta.

Alueen itäreunaan suunniteltu kokoojakatu, Lähetinkatu, ja kadun itäpuolta rajaava rakennusten rintama näkyy avoimessa maisemassa ratapihan yli aina Käpylään saakka. Katupuurivit tuovat paitsi intiimimpää mittakaavaa ja tilan tuntua itse katutilaan niin myös rajauksen korttelialueiden ja ratapihan väliin. Lähetinkadun katupuurivit pehmentävät rakennusrintaman suhdetta avoimeen maisematilaan ja ovat sekä miellyttävän lähiympäristön että kaupunkimaiseman muodostumisen kannalta erittäin tärkeät. Postiljooninkadun varrelle puolestaan sijoittuu molemmin puolin suurin osa alueen suurimittakaavaisesta toimitilarakentamisesta ja kadun varrella on rakennusten pääsisäänkäynnit. Katupuut jäsentävät tiivistä katutilaa ja luovat jalankulkijalle pienimittakaavaisempaa lähiympäristöä. Postiljooninkatu on lyhyt umpikatu, joten katupuiden kokonaismäärä ei ole kovinkaan suuri.

Jos katupuurivit merkitään asemakaavan ohjeellisina ja ne jäävät lopulta istuttamatta, ei katualueiden mitoitus ole enää mielekäs ja katutilan mittasuhteet ja luonne muuttuvat ratkaisevasti suunnitellusta. Katupuiden yksityiskohtainen sijainti ja määrä suunnitellaan normaaliin tapaan katusuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Katupuurivi on poistettu Postivaununkadulta ja Postiljooninkujalta. Postiljooninkujan kohdalla puurivi on merkitty tontille 17101/2.

Esteetön kevyen liikenteen yhteys Postintaipaleelta Lähetinkadulle on suunniteltu Postivaununkadun ja Postiljooninkadun kevyen liikenteen raitteja pitkin Lähetinkadulle.

Kevyen liikenteen raitti Postintaival ylittää Lähetinkadun eri tasossa, joten risteyskohtaan on rakennettava uusi n. 25 m pitkä ja 4 m leveä silta. Uusi kevyen liikenteen silta sijaitsee pääosin kaava-alueen ulkopuolella, mutta sen rakentaminen on alueella voimassa olevan Hakamäentien asemakaavan nro 10505 mukaista.

Helsingin Vesi totesi (29.9.2005) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta vesijohtoa, jätevesiviemäriä, paineviemäriä ja sadevesiviemäriä sekä uusi jäteveden pumppaamo. Olemassa olevaa avo-ojaa radan varressa joudutaan parantamaan sadevesien johtamiseksi kaava-alueen ulkopuolelle Mätäojaan. Vesihuollon rakentamiskustannukset ovat n. 1,9 milj. euroa (n. 11 euroa/k-m²). Kustannustaso on keskimääräistä tasoa.

Asemakaavan selostuksessa on esitetty rakennettavaksi tontille 17102/2 jäteveden pumppaamo, jota ei ole otettu huomioon asemakaavassa. Asemakaavaan tulee merkitä pumppaamoa varten aluevaraus (10 x 10 m). Pumppaamon ilmanvaihto tulee ohjata tontille 17102/2 sijoittuvan rakennuksen katolle.

Alueen vesijohtoverkoston painetaso ei ole riittävä kaikille rakennuksille. Tällöin rakennus on varustettava kiinteistökohtaisella paineenkorotuksella.

Alueella sijaitsee yksityisiä vesijohtoja ja viemäreitä uusien rakennusalojen kohdalla. Tonttien tulee sopia keskenään verkostoihin liittyvistä järjestelyistä.

Suunnitteilla olevan Tilkka–Pasila–Käpylä-yhteiskäyttötunnelin Ilmalan haaratunneli tulee osittain sijoittumaan tontille 17097/1. Tunneli tulee merkitä asemakaavaan vakiintuneella kaavamerkinnällä ja kaavamääräyksellä tulee mainita, että louhinta ja rakentaminen tunnelin läheisyydessä tulee suunnitella ja rakentaa siten, ettei se aiheuta haittaa tai vahinkoa tunnelille. Lisäksi kaavamääräyksiin tulee tontin 17097/1 kohdalle lisätä, että porrastorniin (asemakaavamerkintä por) saa sijoittaa tunnelin pystykuilun.

Muutosehdotuksessa on esitetty rakennettavaksi vesijohto Postiljooninkadulle ja Postisoudunkadulle. Vedenjakelun varmistamiseksi tulee nämä vesijohdot yhdistää rengasyhteydeksi, jota varten asemakaavaan tulee merkitä 6 m leveä johtokuja, joka sijoittuu tontille 17099/3.

Helsingin Vesi puolsi asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä olevin huomautuksin.

Muutosehdotukseen on tontille 17099/3 merkitty 6 m leveä johtokuilu yhdistämään Postiljooninkadun ja Postisoudunkadun alle suunnitellut vesijohdot rengasyhteydeksi. Johtokuilun kohdalta poistetaan ma-merkintä, koska kellaria ei voida kyseiselle kohdalle tonttia rakentaa.

Yhteiskäyttötunneli on merkitty muutosehdotukseen ja tunnelin pystykuilun sijoittaminen tontin 17097/1 porrastorniin sallitaan.

Tontille 17102/2 on merkitty aluevaraus (10 x 10 m) jäteveden pumppaamoa varten, asemakaavamerkintä mapu: Yhdyskuntateknistä huoltoa varten varattu alueen osa, jolle saa rakentaa maanalaisen jäteveden pumppaamon. Pumppaamon poistoilmahormit on sijoitettava viereiseen toimistorakennukseen ja poistoilma on johdettava rakennuksen katolle.

Kiinteistölautakunta totesi (4.4.2006) mm., että asemakaavan muutosehdotus on kannatettava, koska sen tavoitteena on tehostaa Pohjois-Pasilan alueen käyttöä työpaikka-alueena. Alueen sijainti Ilmalan aseman vieressä ja merkitykseltään yhä keskeisemmäksi kehittyvän Hakamäentien tuntumassa on työpaikka-alueelle erinomainen ja täydentää hyvin Hakamäentien eteläpuolen nykyistä ja suunniteltua työpaikkarakentamista Ilmalassa Yleisradion, MTV:n, Kapiteeli Oyj:n ja kaupungin omistamilla alueilla.

Alueen toimitilatonttien markkinointia saattaa vaikeuttaa muutosehdotuksen mukainen erittäin alhaiseen autopaikkamäärään johtava normi 1 autopaikka/150 k-m², kun sen toimistoalueilla yleensä odotetaan olevan puolta väljempi. Normin väljentämistä tulisikin vielä harkita.

Neuvottelut maanomistajien kanssa

Kaava-alueen maanomistajien, Suomen Posti Oyj:n, VR-Yhtymä Oy:n, Ratahallintokeskuksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa on käyty neuvotteluja maankäyttösopimusten solmimiseksi.

Postin nykyisen pääkonttorin, tontin 17101/2 rakennusoikeus on merkitty kaavaehdotukseen virheellisesti 19 200 k-m², kun tontin käytetty rakennusoikeus ylöspäin pyöristettynä on 21 150 k-m². Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee tarkistamaan mainitun tontin rakennusoikeuden edellä mainittuun määrään ja sopimuksessa Postin kanssa se on jo otettu huomioon. Sopimuksessa on myös otettu huomioon kustannukset, arviolta 18,6 milj. euroa, jotka aiheutuvat kaatopaikan kunnostamisesta rakennuskelpoiseksi.

Alueen toinen merkittävä maanomistaja, VR-Yhtymä Oy, omistaa tytäryhtiönsä Oy Pohjolan Liikenne Ab:n käytössä bussivarikkona ja pääkonttorina nyt olevan maa alueen. Muutosehdotuksessa tälle alueelle on osoitettu merkinnällä KTY-1 49 000 k-m² rakennusoikeutta, josta 20 000 k-m² bussivarikkoa varten.

Yhtiö ilmoittaa kuitenkin, ettei ole taloudellisesti realistista toteuttaa laadittavan asemakaavan muutoksen mahdollistamaa uudisrakennusta ainakaan nähtävillä olevassa tulevaisuudessa. Yhtiö onkin kaavan laatimisvaiheessa lausunnossaan todennut, ettei esitetty kortteliratkaisu, jossa nykyinen linja autovarikko on sijoitettu maan alle, ole taloudellisesti kannattava.

VR-Yhtymä Oy:n omistaman alueen maaperän kunnostuskustannukset voidaan arvioida n. 4,8 milj. euron suuruisiksi.

Yhtiön kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen on päädytty maankäyttö-sopimuksen sijasta ratkaisuun, jonka mukaan yhtiö antaa kaupungille asemakaavan muutokseen liittyvän sitoumuksen. Tässä VR-Yhtymä Oy sitoutuu omasta ja omistamansa Pohjolan Liikenne Oy:n puolesta siihen, että ne, mikäli suunnittelisivat hakevansa rakennuslupaa, joka merkitsisi asemakaavan muutosehdotuksen kortteliin 17098 osoittaman uuden rakennusoikeuden toteuttamista osittain tai kokonaan, ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä käsiteltäväksi neuvottelevat ja tekevät kaupungin kanssa asiaa koskevan maankäyttösopimuksen.

Samoin VR-Yhtymä Oy sitoutuu omasta ja omistamansa Pohjolan Liikenne Oy:n puolesta siihen, että ne, mikäli myöhemmin suunnittelisivat hakevansa asemakaavan muutosehdotuksen tuloksena kortteliin 17098 hyväksytyn asemakaavan muuttamista, ennen asemakaavan muutoshakemuksen käsittelyä kaupunginhallituksessa neuvottelevat ja tekevät kaupungin kanssa asiaa koskevan maankäyttösopimuksen.

Sitoumusjärjestelyä voidaan pitää riittävänä asemakaavan muuttamiseksi.

Ratahallintokeskus omistaa ja hallitsee valtion puolesta merkinnällä KTY-2 osoitettua rakennusoikeudeltaan 12 500 k-m²:n suuruista tonttia 17097/1 sekä reunaosia muistakin alueen toimitilatonteista, minkä lisäksi aluetta reunustava tuleva pääkatu sijaitsee Ratahallintokeskuksen alueella.

Ratahallintokeskuksen kokonaan omistamaan tonttiin liittyy vielä asemakaavamääräys, jonka mukaan tontin eteläkärkeen on rakennettava Hakamäentietä ylittävälle kevyen liikenteen sillalle johtava 10-kerroksinen porras ja hissitorni ja sillan kantaville rakenteille tarpeelliset tuet. Asemakaavamääräys saattaa pakottavana osoittautua ongelmalliseksi paitsi taloudellisesti myös toteutuksen kannalta, kun torniin liittyvän sillan rakentamisaikataulu voi poiketa toimistotalon rakentamisaikataulusta. Tornia varten olisikin ehkä syytä erottaa tarvittava erillinen alue tontista.

Ratahallintokeskuksen kaava-alueen eteläosassa hallitsemien alueiden maaperän kunnostuskustannukset voidaan arvioida n. 3,5 milj. euroksi.

Ratahallintokeskuksen kanssa on pyritty neuvottelemaan sen alueita koskevasta maankäyttösopimuksesta, mutta Ratahallintokeskuksen puolesta on ilmoitettu, että alueet ovat kuluvana vuonna siirtymässä valtiolla Senaatti-kiinteistöille, eikä Ratahallintokeskus siksi ole asiasta neuvottelemassa. Senaatti-kiinteistöt puolestaan ei vielä, ennen kiinteistöjen siirtymistä sille, ole ollut valmis neuvotteluihin, joten maankäyttösopimukseen näiden valtion suorassa omistuksessa olevien maiden osalta ei ole voitu päästä. Koska valtiolle kuitenkin ilmeisesti syntyy asemakaavan muuttamisen johdosta sellaista etua, että maankäyttösopimuksen tekeminen on asianmukaista, asemakaavan muutoksen vieminen päätettäväksi ei vielä tule kysymykseen.

Kiinteistölautakunta puolsi asemakaavaehdotuksen hyväksymistä edellä autopaikoista ja hissi- ja porrastornista esitetyin huomautuksin.

Koska Ratahallintokeskuksen nyt hallitsemia alueita koskevaa maankäyttösopimusta ei kuitenkaan ole voitu tehdä ja se toisaalta on tarpeen, eikä näitä alueita toisaalta voi erottaa omaksi kaava-alueekseen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen tulee vielä jättää odottamaan valtion kanssa tehtävää sopimusta.

Pohjois-Pasilan työpaikka-alueella noudatettavaksi esitetty mitoitusperiaate 1 autopaikka/150 k-m2 poikkeaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymistä kantakaupungin pohjoisosan (vyöhyke II) työpaikka-alueiden autopaikkamäärien laskentaohjeista (vähintään 1 autopaikka/280 k-m2 – enintään 1 autopaikka/220 k-m2). Ilmalan aseman pohjoispuolinen alue sijaitsee kantakaupungin rakenteesta hieman irrallaan ja se muodostaa lopputilanteessa selkeän kokonaisuuden, joka on luonteeltaan kantakaupunkia esikaupunkimaisempi. Alue sijaitsee II-vyöhykkeen pohjoisreunalla ja Maaliikennekeskuksen alue kuuluu esikaupunkialueisiin (vyöhyke III). Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymä esikaupunkialueen toimitilarakentamista koskeva pysäköinnin mitoitusperiaate on vähintään 1 autopaikka/60 k-m2.

Pysäköinnin mitoitusta koskevaa määräystä on muutettu niin, että KTY‑, KTY-1-, KTY-2- ja Y-1-alueilla autopaikkojen määrät ovat vähintään 1 autopaikka/150 k-m2 ja enintään 1 autopaikka/120 k-m2. Pysäköinnin mitoitusperiaate on silloin sama kuin Ilmalan aseman eteläpuoliselle Yleisradion alueelle hyväksytyssä asemakaavassa nro 11444 (Kvsto 14.6.2006) ja Ilmalanrinteen ja Helsingin Veden alueelle kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamassa asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11561 (kaupunkisuunnittelulautakunta 11.1.2007).

Porrastorni on osa tontin 17097/1 kautta tasolla +30,0 olevaa työpaikka-alueelle johtavaa kevyen liikenteen reittiä. Siksi sen rakentamisen ja suunnittelun on katsottu olevan osa tontin toimistorakennuksen suunnittelua. Porrastornin ja Hakamäentien ylittävän sillan suunnittelu ja toteuttaminen vaatii joka tapauksessa yhteensovittamista ja sopimuksia eri toteuttajaosapuolten kanssa eikä porrastornin erottaminen omalle tontilleen muuttaisi tilannetta.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri totesi (1.9.2005) mm., että asemakaavan muutosehdotus on Hakamäentien tiesuunnitelman mukainen.

Kaavassa on osoitettu kevyen liikenteen silta kaava-alueelta Hakamäentien yli Ilmalantorille. Hakamäentie on erikoiskuljetusten reitti ja silta tulee rakentaa siten, ettei se aiheuta haittaa ylikorkeille kuljetuksille.

Uudenmaan tiepiirillä ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Hakamäentien ylittävästä sillasta on asemakaavassa määräys, jonka mukaan silta ei saa aiheuttaa haittaa 6,3 m korkeille ylikorkeille kuljetuksille.

Ratahallintokeskus mainitsi (29.9.2005) mm., että suunniteltu uusi Lähetinkatu on myös ratapihan käytön kannalta tärkeä ja se tulee rakentaa Hakamäentien yhteydessä. Rautatiealueen ja kadun erottaminen aidalla turvallisuussyistä on kaavoituksen jälkeen toteutettavissa paremmin kuin nykyisin.

Ratahallintokeskus näkee nykyisen liityntäpysäköintialueen Ilmalan alueen eteläkärjessä aseman tuntumassa tärkeänä, varsinkin kun Hakamäentie kunnostetaan. Ratahallintokeskuksella ei ollut muutoin huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Muutosehdotuksessa olevan määräyksen mukaan alueen eteläkärjessä lähimpänä Ilmalan asemaa sijaitsevalle tontille 17097/1 tulee sijoittaa 60 autopaikkaa liityntäpysäköintiä varten. Paikoista 40 voidaan rakentaa maantasoon osoitetulle paikalle ja loput tulee sijoittaa uudisrakennukseen kansitason alle sijoittuvaan pysäköintilaitokseen.

VR-Yhtymä Oy kertasi (28.9.2005) lausunnossaan aiemmin muistutuksessaan esille tuomiaan näkökohtia Pohjolan Liikenteen tontin rakentamistaloudesta, mikäli alue toteutetaan asemakaavan muutosehdotuksen mukaisesti. Linja-autovarikon rakentaminen kannen alle on liian kallista.

VR-Yhtymän mielestä kaupungin tulee vastata kansikonstruktion ja kannen päällä olevan jalankulkualueen kustannuksista.

Pohjolan Liikenteen käytössä oleva tontti sijaitsee osittain Pasilan entisen kaatopaikan päällä. Kaava-alueen viereiselle Ilmalan ratapihalle on suunniteltu merkittäviä korjaus- ja rakennushankkeita, joille ollaan hakemassa ympäristölupaa.

Ympäristölupaviranomaisten kanssa käytyjen alustavien neuvottelujen tuloksena on päädytty esittämään, että ratapihalla entisen kaatopaikan jätemassa poistetaan vain rakentamisen edellyttämässä laajuudessaan ja muilta osin ympäristö- ja terveysriskit hallitaan mm. eristerakentein. Pohjolan Liikenteen käytössä olevan tontin kohdalla tulisi noudattaa vastaavanlaisia suunnittelu- ja rakentamisperiaatteita kuin ratapihalla.

Pohjolan Liikenteen käytössä olevan linja-autovarikon suunnittelua ja rakentamista asemakaavan muutoksen mukaisella tavalla on käsitelty edellä VR-Yhtymän muistutuksen yhteydessä.

Posti Oy:n alueella tehtyjen maaperätutkimusten ja alustavan kunnostussuunnitelman perusteella alueelle on ehdotettu kunnostusperiaatetta, jossa uudisrakennusten alta poistetaan massanvaihtoa käyttäen kaikki jätemassa ja pilaantunut turvekerros. Rakennusten perustan ja jätteen väliin tehdään pystyeristys ja alueelle rakennetaan salaojaverkosto, jolla estetään kunnostettujen alueiden pilaantuminen uudestaan veden vaikutuksesta. Veden vaikutus perustuksiin otetaan huomioon materiaalivalinnoissa. Poistetut maamassat korvataan puhtailla täyttömailla. Pysäköinti-, katu-, piha- ja puistoalueille jäävä kaatopaikkajäte pääosin eristetään rakennuksista ja ympäristöstä. Vedet ja kaasut alueella kerätään, johdetaan hallitusti ja tarvittaessa käsitellään. Pohjolan liikenteen tontin kohdalla tulee noudattaa maaperän kunnostamisessa samoja periaatteita.

Asemakaavan muutosehdotukseen lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

Pysäköinnin mitoitusta koskevaa määräystä on muutettu niin, että KTY‑, KTY-1-, KTY-2- ja Y-1-alueilla autopaikkojen määrät ovat vähintään 1 autopaikka/150 k-m2 ja enintään 1 autopaikka/120 k-m2. Autopaikkamääräys on muutettu sellaiseen muotoon, että se sisältää myös muiden KTY- ja Y-1-korttelialueilla sallittujen toimintojen kuin toimisto- ja teollisuustilojen pysäköinnin mitoituksen.

Tontin 17101/2 rakennusoikeutta on tarkistettu niin, että se vastaa tontille todellisuudessa rakennettua kerrosalaa. Aikaisempi virheellinen luku 19 200 k-m² on korjattu luvuksi 21 150 k-m². Tontin kaikki rakennukset ovat jo nykyisin olemassa, joten muutos ei vaikuta suunnitelman sisältöön, vaan kertoo tontin nykyisen rakentamisen määrän. Rakennusoikeusluku ylittää tontin tarkan kerrosalan 199 k-m² (1 %) pieniä rakennuksissa mahdollisesti tulevaisuudessa tehtäviä muutostöitä varten.

Tontille 17099/3 on merkitty 6 m leveä johtokuja vesijohtoa varten.

Suunnitteilla oleva Tilkka–Pasila–Käpylä-yhteiskäyttötunnelin haaratunneli on merkitty tontille 17097/1 ja rakenteet tunnelin päällä on määrätty rakennettavaksi niin, että louhinta ja rakentaminen tunnelin läheisyydessä eivät aiheuta haittaa tai vahinkoa tunnelille.

Tontille 17097/1 merkityn porrashuoneen rakennusalaa (por) koskien on lisätty lause: Porrastorniin saa sijoittaa Tilkka–Pasila–Käpylä-yhteiskäyttötunnelin pystykuilun.

Istutettava puurivi ‑merkintä on poistettu Postivaununkadulta ja Postiljooninkujalta. Postiljooninkujan kohdalla puurivi on merkitty tontille 17101/2. Lähetinkadun puurivi on merkitty alkavaksi kadun ylittävästä sillasta pohjoiseen.

Tontille 17102/2 on merkitty aluevaraus jäteveden pumppaamoa varten, asemakaavamerkintä mapu: Yhdyskuntateknistä huoltoa varten varattu alueen osa, jolle saa rakentaa maanalaisen jäteveden pumppaamon. Pumppaamon poistoilmahormit on sijoitettava viereiseen toimistorakennukseen ja poistoilma on johdettava rakennuksen katolle.

Muut asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Rakennusten julkisivuja koskevia määräyksiä on täsmennetty niin, että julkisivuissa tulee käyttää kirkasta, läpinäkyvää lasia ja julkisivujen lasiosissa ei saa käyttää peililasia.

Määräystä tarpeellisten aukkojen rakentamisesta rajaseiniin on täsmennetty lauseella: Alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että rajaseiniä vastaava paloturvallisuustaso on saavutettavissa vaihtoehtoisin keinoin.

Muutosehdotukseen on lisätty asemakaavamääräys: Alueen katujen ja kansirakenteiden on kestettävä pelastuslaitoksen raskaan kaluston kuormitus tai pelastuslaitoksen toiminta on muulla tavoin turvattava.

Pysäköintikellareiden ajoluiskia koskevaa määräystä on täsmennetty muotoon: – tulee pysäköintitiloihin johtavat ajoluiskat sijoittaa rakennuksiin tai seinällisiin katoksiin. Katosrakennelmien julkisivut tulee sovittaa osaksi viereisten rakennusten julkisivujen arkkitehtuuria.

Postiljooninkadun päähän on merkitty kääntöpaikka.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

11

OULUNKYLÄN KORTTELIN NRO 28299 SEKÄ SUOJAVIHER- JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11897)

Khs 2009-1431

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Metsälä) korttelin nro 28299 sekä suojaviher- ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.5.2009 päivätyn ja 30.11.2009 muutetun piirustuksen nro 11897 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11897 (Oulunkylän kortteli 28299 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän kortteli 28299 ym.)
	Liite 3	Oulunkylän korttelin nro 28299... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Tonttien osoitteet ovat Läkkisepäntie 19 ja 21.

Asemakaavan muutos mahdollistaa 7-kerroksisen toimitilarakennuksen rakentamisen uudelle tontille 28299/13. Tontti muodostetaan teollisuus- ja varastorakennusten tonteista ja suojaviheralueesta. Läkkisepäntien katualuetta levennetään. Rakennusoikeus on 16 000 k-m², josta lisäystä on 9 750 k-m². Kerrosluku nostetaan nykyisestä kahdesta seitsemään. Autopaikat sijoitetaan pääosin kellariin ja maan alle.

KHS

Aloite YIT Rakennus Oy pyysi (30.4.2008) kiinteistölautakunnalle osoittamassaan kirjeessä Oulunkylän tonttien 28299/9 ja 10 varaamista yhtiölle ja asemakaavan muuttamista siten, että tonteista muodostettaisiin yksi uusi liike- ja toimistorakennusten tontti.

Lähtökohdat

Maakuntakaava

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on työpaikka-aluetta (teollisuus/toimisto). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 9188 (vahvistettu 18.2.1987). Kaavan mukaan alueen tontit ovat teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta. Tontin 9 rakennusoikeus on 2 500 k-m² ja tontin 10 rakennusoikeus 3 500 k-m². Enimmäiskerrosluku on kaksi.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue sijaitsee Metsälän teollisuusalueen itäosassa. Teollisuusalueella on pääasiassa 2–3-kerroksisia teollisuus-, varasto- ja toimistorakennuksia. Tontilla 10 on vuonna 1954 valmistunut teollisuusrakennus (1 843 k-m²) ja vuonna 2001 valmistunut varastorakennus (736 k‑m²). Varastorakennusta on lyhennetty tontin viereisen Läkkisepänkäytävän rakentamisen takia. Tontti 9 on rakentamaton. Koillispuolelle, pääradan ja Tuusulanväylän risteykseen, on vuonna 2008 valmistunut 7-kerroksinen toimistotalo (Duetto).

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on pääosin kitkamaa-aluetta, jossa maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin. Paikoitellen kallionpinta on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa.

Ympäristöhäiriöt

Tie- ja raideliikenne aiheuttaa kaava-alueelle melua, jota on arvioitu erillisessä selvityksessä (4.8.2008, Akukon 83039-1).

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda pääradan ja Tuusulanväylän risteyksen tuntumaan hyviä liikenneyhteyksiä hyödyntävä tehokas toimitilayksikkö vasta valmistuneen toimistotalon (Duetto) viereen.

Asemakaavan muutosehdotus

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY)

Rakennuksiin saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuustiloja, studio- ja näyttelytiloja sekä majoitustiloja.

Tontin rakennusoikeus on 16 000 k-m², josta lisäystä on 9 750 k-m². Suurin sallittu kerrosluku on seitsemän. Rakennusala on merkitty tontin etelä- ja koillisreunaan. Luoteisrajalla ja koillisrajan osalla rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan rajaan. Rakennusalalle on merkitty rakennuksen vesikaton ylin korkeusasema. Vesikaton ylimmän kor-keusaseman yläpuolelle ei saa sijoittaa ilmanvaihtokonehuoneita.

Tontin luoteiskulmaan on merkitty maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiska, maanalainen tila ja pysäköimisalue. Rakennusalan koillis- ja etelärajalle on merkitty seinien ja ikkunoiden ääneneritysvaatimusta osoittava merkintä (36 dBA). Tontin rajoille on merkitty istutettava alueen osa ja istutettava puurivi. Korttelin kaakkoisnurkkaan on merkitty korttelin alla ja yläpuolella oleva yleisen liikenneväylän osa, jonka alueella kortteliin ei saa rakentaa kiinteitä rakenteita (alt). Liikenneväylän alueelle saa sijoittaa vain liikenneväylän vaatimia rakenteita.

Pihatilat on järjestettävä viihtyisiksi istutuksin ja korkeatasoisin materiaalein. Jätehuoltotiloja ei saa sijoittaa pihamaalle. Tarvittavat muurit ja pysäköintitilojen julkisivut on rakennettava korkeatasoisiksi luonnonkiveä käyttäen. Rakennuksen päädyt on käsiteltävä julkisivun tavoin. Ilmanvaihtokonehuoneita saa rakentaa kaikkiin kerroksiin. Konehuoneet saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Katolle sijoitettavien teknisten laitteiden on sovittava koko rakennuksen ulkonäköön. Autopaikat on asiakaspysäköintiä lukuun ottamatta sijoitettava kellarikerrokseen ja maan alle. Maanalaiset pysäköintitilat saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Piha-alueelle saa autopaikkoja sijoittaa vain kirjaintunnuksella p varustetulle alueelle. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/60 k-m². Tontille on sijoitettava vähintään 120 polkupyöräpaikkaa.

Suojaviheralue (EV)

Suojaviheralueella on KTY-korttelia kiertävä yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (Lukkosepänraitti) osittain nykyisen raitin kohdalla ja osittain siirrettynä tontin laajennusta vastaavasti sekä ohjeellinen jalankulku- ja polkupyörätie nykyisen tien kohdalla.

Liikenne Tontti liittyy ympäröivään liikenneverkkoon Läkkisepäntiellä ja siitä Asesepänkujan ja Niittyläntien kautta Asesepäntielle. Asesepäntien liikennemäärä on 21 500 ajoneuvoa/vrk. Läkkisepäntiellä, Niittyläntiellä ja Asesepänkujalla liikennemäärä on n. 2 000 ajoneuvoa/vrk. Alueella on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Kaava-alueen lounaisreunalla kulkee seudullisesti tärkeä kevyen liikenteen raitti.

Tontille suunnitellut toiminnot tuottavat ympäröivään liikenneverkkoon autoliikennettä n. 2 000 ajoneuvoa/vrk. Joukkoliikennematkoja tontin toiminnot tuottavat n. 730 matkaa, polkupyöräliikennettä n. 200 matkaa ja jalankulkuliikennettä n. 300 matkaa vuorokaudessa.

Tontin toimintojen aiheuttama ajoneuvoliikenteen lisäys jakautuu Asesepänkujalle ja Niittyläntielle, jolloin vaikutukset yksittäisen kadun osalta pienenevät. Toimintojen vaikutus ympäröivään liikenneverkkoon on kuitenkin suurehko. Liittymien toimivuutta seurataan ja tarvittaessa liittymiin osoitetaan sujuvuutta ja turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä.

Läkkisepäntien katualuetta on levennetty vastaamaan Läkkisepäntien koillispään jo aiemmin levennettyä katualuetta muuttamalla korttelimaata ja suojaviheraluetta katualueeksi. Tontin luoteisnurkassa oleva maanalaisiin pysäköintitiloihin johtava ajoluiska on Asesepänkujan kohdalla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. Alueen toteuttaminen edellyttää tontilla sijaitsevien Elisan ensiöjakokaapin, valokuitujakokaapin sekä tietoliikennekaapeleiden siirtämisen.

Sähköverkkoon liittyminen tapahtuu tontille sijoitettavan muuntamon kautta, joka tulee palvelemaan vain tontilla olevaa kiinteistöä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alue on kantavaa kitkamaata tai kalliota, joten rakennukset voidaan perustaa anturoilla pohjamaan tai kallion varaan.

Tontilla 10 tehdyn ympäristöteknisen perusselvityksen mukaan alueella ei tutkimusten perusteella havaittu pilaantunutta maa-ainesta. Rakennuksen purkutöiden yhteydessä tulee maaperän pilaantuneisuutta tarkkailla ja mahdollisesti pilaantunut maaperä kunnostaa

(Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy 28.8.2008).

Ympäristöhäiriöt

Kaavassa on annettu viitesuunnitelmaan ja tehtyyn laskennalliseen meluarvioon perustuen ääneneristävyysvaatimus liikennemelua vastaan. Neuvottelutilat tai muut meluolosuhteiden kannalta tavanomaisista liike- ja toimistohuoneista poikkeavat tilat on syytä sijoittaa rakennuksen suojaisammalle puolelle.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteutuessa muodostuu naapuritontille jo valmistuneen toimistorakennuksen (Duetto) kanssa pääradan ja Tuusulanväylän tuntumaan sijaitsevaan liikenteen solmukohtaan hyviä liikenneyhteyksiä hyödyntävä tehokas toimitilakokonaisuus. Rakennukset yhdessä Tuusulanväylän itäpuolella olevan YIT:n toimitalon kanssa muodostavat päärataa pohjoisessa reunustavan muurin ja Tuusulanväylän porttiaiheen. Päärataan ja lentokentälle vievään pääväylään tukeutuva alue on liikenteellisesti hyvin tavoitettavissa.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Asemakaavan toteuttaminen lisää olemassa olevan teknisen huollon verkoston käyttöä.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa telekaapeleiden johtosiirrosta 400 000 euroa sekä sähköverkkoon liittämisestä 20 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 12.2.2009).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Oulunkylän kirjastossa 24.2.–13.3.2009 sekä viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva esittelytilaisuus pidettiin 4.3.2009 Oulunkylän kirjastossa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä mm. kiinteistöviraston tonttiosaston, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen, Helsingin Energia -liikelaitoksen, Helsingin Vesi -liikelaitoksen ja Ratahallintokeskuksen kanssa.

Ympäristökeskus ilmoitti, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutosta valmisteltaessa on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje.

Koillis-Helsingin yrittäjät ry ei vastustanut kaavamuutosta, kunhan huolehditaan siitä, että alueella säilyy riittävä määrä pysäköintipaikkoja. Yrittäjät katsovat, että väestön ikääntyessä yksityisautoilu tulee säilymään ja jopa lisääntyy kunnallisten liikennepalvelujen vähentyessä.

Khs toteaa, että asemakaavan muutosehdotukseen merkitty autopaikkamäärä perustuu lautakunnan 14.6.2007 hyväksymiin ohjeisiin. Alue on hyvin saavutettavissa sekä julkisella liikenteellä että henkilöautolla.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
		m^2	m^2
	Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY)	9 674	16 000
	Suojaviheraluetta (EV)	4 161
	Katualuetta	1 727
	Yhteensä	15 562	16 000

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.8.–7.9.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Vesi -liikelaitoksen, Helsingin Energia -liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n ja Ratahallintokeskuksen lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energia -liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä (7.9.2009) sekä ympäristökeskuksella (24.8.2009) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos toteaa (9.7.2009) mm., että kaava-alueelle on rakennettu yleiset vesijohdot ja viemärit eikä niitä tarvitse siirtää. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunnalla ei ole (15.9.2009) huomauttamista muutosehdotuksesta. Muutosehdotus mahdollistaa Käpylän aseman ja Tuusulantien välisen alueen kehittämisen moderniksi ja tehokkaaksi työpaikka-alueeksi.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (27.8.2009), että Läkkisepäntien kunnostus sisältäen uuden jalankulku- ja polkupyöräyhteyden rakentamisen maksaa arviolta n. 110 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Suojaviheralueella kulkevan Lukkosepänraitin siirrosta vastaa uusi toimitilakiinteistö. Raitin nykyisen linjauksen purku ja maisemointi sekä uuden linjauksen rakentaminen on tehtävä rakennusviraston ohjeiden mukaisesti. Kiinteistö on velvollinen hankkimaan toimenpiteestä katu- ja puisto-osaston luvan. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Ratahallintokeskus toteaa (1.10.2009), että kaava-alue sijaitsee rataosan Pasila–Riihimäki länsipuolella ja Ilmalan ratapihan pohjoispuolella Käpylän asemalta n. 300 m länteen. Kaavassa tulee ottaa huomioon tarkistetuissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (YM helmikuu/2009) mainittu suora lentoaseman kaukoliikenteen ratayhteys, jonka alustavan suunnittelun Ratahallintokeskus on aloittanut. Tutkittu lentokenttäyhteys kulkee tunnelissa kyseessä olevan tontin alta. Ratayhteyden myöhemmän toteuttamisen mahdollistamiseksi tontin kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee välttää nykyisin sen vieressä olevien raiteiden alapuolelle meneviä rakenteita. Muutoin Ratahallintokeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Khs toteaa, että toimitilahankkeen suunnittelijalta saadun selvityksen mukaan rakennuksen alapuolinen korkeusasema, jonka alapuolelle kohteen rakenteet ja louhinta eivät ulotu, on +23. Ratahallintokeskuksen lausunnossa mainitut raiteet ovat tasossa n. +25. Ratahallintokeskuksen konsultilta saadun alustavan selvityksen mukaan tunnelin pohjan korkeus korttelin kohdalla olisi n. +7 ja tunnelin katon korkeus n. +14. Tunnelin katon ja rakennuksen alimpien rakenteiden väliin jää siten n. 9 m kalliota mikä mahdollistaa tunnelin rakentamisen myöhemmin.

Ehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on Ratahallintokeskuksen lausunnon johdosta lisätty KTY-aluetta koskeva määräys:

– Alueella ei saa tehdä louhintaa eikä sijoittaa rakenteita tason +23 alapuolelle.

Hakijan toivomuksesta on tonttijaon mahdollistamiseksi lisätty KTY-aluetta koskevat määräykset:

– Huoltoajo tonteille toisen tontin kautta on sallittu.

– Maanalaiset autonsäilytystilat tulee rakentaa yhteisinä siten, että autopaikat saa sijoittaa osittain tai kokonaan toiselle tontille ja ajo autonsäilytystiloihin saadaan järjestää kortteleiden muiden tonttien kautta. Tonttien välisille rajoille ei tarvitse rakentaa rajaseinää. Alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että rajaseiniä vastaava pelastusturvallisuustaso on saavutettavissa vaihtoehtoisin keinoin.

Lisäksi likimääräinen maanpinnan korkeus +30.1 on muutettu katusuunnitelman mukaisesti muotoon +31.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa lopuksi, että kiinteistölautakunta päätti 13.10.2009 jatkaa tonttien 28299/9 ja 10 varausaikaa YIT Rakennus Oy:lle 31.12.2010 saakka.

12

LAUTTASAAREN KORTTELIN NRO 31122 SEKÄ VESI-, PUISTO- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11874)

Khs 2009-887

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31122 sekä vesi-, puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.3.2009 päivätyn ja 5.11.2009 muutetun piirustuksen nro 11874 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11874 (Lauttasaaren kortteli 31122 ym.)
	Liite 2	Nykytilanne ja suunnitelma viistokuvana (Lauttasaaren kortteli 31122 ym.)
	Liite 3	Lauttasaaren korttelin nro 31122... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Osoite on Särkiniementie 18.

Veneyrityksen (Oy Telva Ab) käytössä ollut rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelin 31122 (AR) ja puistoalueen rajoja on muutettu niin, että kortteli siirtyy Särkiniementien varrelle. Uusi tontti 31122/5 on määrätty asuinpientalojen ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AR), jolle saa rakentaa kaksikerroksisia pientaloja ja kaksi-, osittain kolmikerroksisia kerrostaloja. Asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeus on 3 600 k-m2 ja tonttitehokkuusluku e = 0.50. Rakennusoikeuden lisäystä on 1 111 k-m2.

Ranta-alue on muutettu yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta lähivirkistysalueeksi (VL), johon liitetään myös veneyritykseltä jäävä aallonmurtaja. Vesialueen (W) osalle (vl) saa sijoittaa venelaitureita, jotka osoitetaan korttelin 31122 ja Nahkahousut-saaren veneveistämön käyttöön. Lähivirkistysalueella ei sallita veneiden talvisäilytystä eikä pysäköintiä. Katualueet säilyvät muutosehdotuksessa ennallaan.

KHS

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty yhteistyössä Oy Telva Ab:n kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Yleiskaava 2002:ssa Särkiniementien länsipuolinen alue on pientalotalovaltaista aluetta (asuminen), jota kehitetään asumisen, virkistyksen, kaupan, julkisten palvelujen ja virkistyksen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Ranta-alue on virkistysaluetta, jolla maisema- ja luontoalueita kehitetään koko kaupungin kannalta merkittävinä virkistys- ja ulkoilualueina, jotka jäsentävät kaupunkirakennetta ja joille saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Vesialue on yleiskaavassa vesialuetta, jolle saa rakentaa tiloja ja laitteita vesiliikenteen ja virkistystoiminnan käyttöön sekä laivaväyliä ja liikenteelle tarpeellisia siltoja.

Asemakaavat

Kortteli 31122 on vuonna 1985 vahvistetussa asemakaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR), jolle saa rakentaa kaksikerroksisia rakennuksia. Tontin rakennusoikeus on 2 489 k-m² ja tonttitehokkuus e = 0.40. Tonttia ympäröivä alue on vuosina 1950, 1958, 1985 ja 1994 vahvistetuissa asemakaavoissa vesi-, puisto- ja katualuetta.

Maanomistus

Kortteli 31122 on yksityisessä omistuksessa. Vesi-, puisto- ja katualueet ovat kaupungin omistuksessa.

Nykytilanne

Kaava-alue sijaitsee Särkiniementien länsipuolisella puisto- ja asuinrakennusvyöhykkeellä. Korttelissa 31122 on rekisteritietojen mukaan yhteensä 1 485 k-m² veneyrityksen varasto- ja myymälärakennuksia. Korttelin pinta-ala on 6 223 m². Kaupungin omistama ranta-alue, aallonmurtaja ja venelaiturialue on vuokrattu veneyrityksen käyttöön. Tonttia muilla sivuilla ympäröivä alue on puistoa, jossa kasvaa täysikasvuista puustoa.

Ympäristöhäiriöt

Vuonna 2004 tehdyn pilaantuneisuuden perustutkimuksen mukaan maaperässä on paikoin raskasmetallia, elohopeaa ja öljyhiilivetyjä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on korkeatasoinen asuntorakentaminen vaihtelevin talotyypein, rannan puistoreitin avaaminen ja venelaiturien sellainen käyttö, joka ei aiheuta liikennettä tai varastointia puistoalueelle ja jolla myös turvataan Nahkahousut-saaren veneveistämön vesiliikenne.

Asemakaavan muutosehdotus

Asuinpientalojen ja asuinkerrostalojen korttelialue (AR)

Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelin 31122 (AR) ja puistoalueen rajoja muutetaan niin, että kortteli siirtyy Särkiniementien varrelle. Uusi tontti 31122/5 määrätään asuinpientalojen ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AR), jolle saa rakentaa kaksikerroksisia asuinpientaloja ja kaksi-, osin kolmikerroksisia kerrostaloja. Tontin rakennusoikeudesta vähintään 1 000 k-m² on oltava pientaloja. Rakennusten sijoittelulla avataan rakennettaville asunnoille ja myös naapuritaloille näkymiä rannan suuntaan. Palveluiden, puistoalueiden ja liikenneyhteyksien puolesta asumiselle on hyvät edellytykset.

Asemakaavan muutos perustuu maanomistajan teettämään viitesuunnitelmaan. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa rappausta tai paikalla muurattua tiiltä ja myös puuta.

Uuden tontin 31122/5 rakennusoikeus on 3 600 k-m² (e = 0.50) ja pinta-ala 7 220 m². Tontin pinta-alan lisäys on 997 m² ja rakennusoikeuden lisäys 1 111 k-m².

Autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään kaksi autopaikkaa pientaloasuntoa kohti ja kerrostaloissa 1 autopaikka/90 k-m². Autopaikat, lukuun ottamatta vieraspaikkoja, tulee sijoittaa tontille maanalaisiin tiloihin, autokatoksiin ja autotalleihin.

Virkistys-, vesi- ja katualueet

Ranta-alue muutetaan virkistysalueeksi (VL), johon liitetään myös veneyritykseltä jäävä aallonmurtaja. Vesialueen (W) osalle (vl) saadaan sijoittaa venelaitureita, jotka osoitetaan korttelin 31122 ja Nahkahousut-saaren veneveistämön käyttöön. Virkistysalueella ei sallita veneiden talvisäilytystä eikä pysäköintiä. Katualueet säilyvät ennallaan.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Maaperän pilaantumista tulee edelleen selvittää rakennusten purkamisen aikana, ennen rakennusluvan myöntämistä, ja pilaantunut maaperä on puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Nykyiset rakennukset puretaan. Uusi asuntorakentaminen täydentää Vattuniemen länsirannan asuntoaluetta ja lisää Lauttasaaren monipuolista asuntotarjontaa ranta-alueen, palvelujen ja puistojen tuntumassa. Uudisrakennukset muuttavat ympäristön asuinrakennuksista aukeavia näkymiä. Rannan puistoaluetta laajennetaan nykyiseen asemakaavaan verrattuna. Venelaiturialueen säilyttäminen lisää asukkaiden venepaikkojen tarjontaa ja turvaa Nahkahousut-saarella toimivan veneveistämön tarvitseman liikenneyhteyden.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Naapurikiinteistöille ja alueella toimiville yhdistyksille ja asiantuntijaviranomaisille lähetettiin 27.5.2008 päivätty kirje, joka koski asemakaavan muutoksen vireilletuloa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnoksen nähtävilläoloa. Asemakaavan muutosaineisto ja kaavaluonnos on ollut nähtävänä 5.–26.6.2008 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Lauttasaaren kirjastossa ja viraston internetsivuilla.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Viranomaisyhteistyö

Asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa on käyty neuvotteluja kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston ja liikuntaviraston kanssa.

Ympäristökeskus ilmoitti (13.6.2006), että venevarikkona toimineen tontin maaperän pilaantuneisuus ja kunnostustarve tulee arvioida kaavoituksen yhteydessä. Vuonna 2004 valmistuneen perustutkimuksen mukaan alueella on paikoin raskasmetallia, elohopeaa ja öljyhiilivetyä.

Kaupunginmuseo ilmoitti (24.6.2008), että kaupungin omistaman Nahkahousut-saaren veneveistämö toimii 1920-luvulla Lauttasaaresta siirretyssä, alkujaan saaren linnoittamiseen liittyvässä venäläisessä ammusvarastorakennuksessa. Rakennuksen runko, julkisivuvuoraus osittain ja katemateriaali ovat säilyneet alkuperäisinä. Nykyinen yrittäjä rakentaa ja korjaa puuveneitä perinteiseen tyyliin. Lauttasaaren teollisuustoiminta on viime vuosina lähes kokonaan hävinnyt. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että Oy Telva Ab:n tontille 31124/4 ja ranta- ja puistoalueelle laadittavassa kaavassa varmistetaan yhteyden säilyminen Nahkahousut-saarelle, jotta jo 1920-luvulla alkanut veneveistämötoiminta saarella voidaan turvata, samoin kuin rakennusten säilyminen.

Esitetyt mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavaluonnoksesta saapui asemakaavaosastolle yhdeksän mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä esitettiin puhelimitse.

Lauttasaaren Yrittäjillä ei ollut (10.6.2008) huomautettavaa kaavaluonnoksesta.

As Oy Särkiniementie 14 ilmoitti (30.6.2008), että asuntotontin kaavasta ei ole huomautettavaa. Nahkahousunkujan päättyminen puistoalueeseen on hyvä asia eikä sitä tule leventää esimerkiksi nakertamalla puistoalueesta pysäköintitilaa.

Lauttasaari-Seura ry & Kantasuomalainen purjelautaseura totesivat (17.6.2008), että on hyvä, että ranta-alue saadaan vihdoin puistoksi. On vaara, että venepaikkojen laajamittainen vuokraaminen yksityistää alueen. Kaavassa ei ole otettu kantaa alueella pitkään toimineen Kantasuomalaisen purjelautaseuran tarpeisiin. Muualta ei löydy paikkaa, jossa kölillisellä purjelaudalla pääsee helposti syvään veteen. Seuran välinekontti sijaitsee alueella ja sen laajennus on suunnitteilla. Purjelautaseura on rinnastettava venekerhoihin ja taattava kaavalla vastaavat toimintaedellytykset.

Telvan satama ja ranta ovat heikohkossa kunnossa ja edellyttävät toimenpiteitä. Kaavassa tulee esittää korkeatasoinen vierailusatama ja kesäkahvila ja osoittaa niille huoltoajoyhteys Nahkahousunkujalta.

Lauttasaari-Seura kiinnittää huomiota siihen, että tonttia 31122/4 on suurennettu 16 % ja rakennusoikeutta 43 % sekä sallittu Särkiniementien puolella kolmikerroksisia, länsipuolen rakennusrivistön korkeudesta poikkeavia kerrostaloja. Korkeusvaikutelmaa vaimentaa sisäänvedetty ylin kerros sekä leveä istutusvyöhyke kadun puolella, jossa voidaan säilyttää olemassa olevia puita. Rakennusoikeus, rakennusrajat ja rakennusten korkeus tulee sovittaa alueen olosuhteisiin niin, ettei merkittäviä näköalahaittoja synny vastapäätä asuville. Rakennusrajat tulee sijoittaa etäälle puistosta puiston elinolosuhteiden turvaamiseksi. Kiinteitä raja-aitoja ei tule sallia.

As Oy Särkiniementie 13 Bostads Ab totesi (24.6.2008), että rakennusten sijoittelun ja korkeuden pitää noudattaa samoja periaatteita kuin kadun samalla puolella olevilla asuntotonteilla on toteutettu. Rakennusten pitää olla kaksikerroksisia ja vesikattotasot eivät saa olla ylempänä kuin viereisten asuinrakennusten kattotasot.

xxxxxxxx xxxxx huomautti (19.6.2008), että Helsingin uusimman tulvakartan tietojen pohjalta suunnitelma on ongelmallinen. Pitkällä aikavälillä on varauduttava siihen, että tulvahuippu on jopa 2,3 m. On kyseenalaista rakentaa uusia taloja mahdolliselle tulva-alueelle. Mikäli veden nousuun varaudutaan, päädytään huomattavasti korkeampiin (katon) lukemiin kuin kaavaluonnoksen +17,5 m ja +13,7 m. Ei voida hyväksyä, että vastapäätä nousee yleiseen käytäntöön nähden korkeita taloja.

xxxxx xxxxxxxx totesi (26.6.2008), että Lauttasaaressa pientalotonttien tehokkuutta ollaan laskemassa, esimerkiksi Luoteisväylä 12:n tontilla. Pientalotontteja tulisi kohdella yhdenmukaisesti. Kerrostaloja on Lauttasaaressa jo liikaa.

xxxxx xxxxxxxx totesi (12.6.2008), että nykyiset rakennukset Särkiniementien länsisivulla ovat korkeintaan kaksikerroksisia, joten suunnitelma poikkeaa yleisestä linjasta ja haittaa vastapäisiä asukkaita.

xxxxx xxxxxxx totesi (17.6.2008), että luonnonvarainen lehto menetetään ja Lauttasaari muuttuu persoonattomaksi, tylyksi kivikaupungiksi, jossa on huonosti hoidettuja puistoja.

xxxxxx xxxxxxxx ja xxxxxx xxxxxxxx huomauttivat (16.6.2008), että kadun varteen suunnitellut osin kolmikerroksiset rakennukset ovat liian korkeita ja poikkeus kadun länsipuolen kaksikerroksisten rakennusten joukossa. Miksi tehdä poikkeus, joka rumentaa ympäristöä ja peittää asukkaiden näkymiä?

Khs toteaa, että kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet on otettu asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa huomioon siten, että kolmikerroksisten rakennusosien lyhyet sivut on muutosehdotuksessa käännetty kadulle päin ja kerrostalojen sallittuja kattokorkeuksia on jonkin verran madallettu. Puistoaluetta häiritsevän liikenteen estämiseksi ja veneveistämön vesiliikenneyhteyksien turvaamiseksi venelaiturit on määrätty korttelin 31122 ja Nahkahousut-saaren veneveistämön käyttöön. Tontin aitaaminen sallitaan vain istutuksin.

Voimassa oleva asemakaava on laadittu edellisen rakennuslain aikana ja siinä määrätty kerrosluku kaksi sallii asuinkerrosten lisäksi maanpäällisen kellarikerroksen ja siten käytännössä kolmikerroksisten rakennusten rakentamisen, esimerkiksi naapuritontin Särkiniementie 16:n tapaan. Asemakaavan muutosehdotuksessa käytetyn viitesuunnitelman kellaritasot ovat tulvahuippuja ajatellen korkeudella +3.

Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on korkeatasoinen asuntorakentaminen ja rannan puistoalueen yhtenäistäminen. Tontin siirtäminen Särkiniementien varteen vapauttaa ranta-alueen puistokäyttöön. Tontin ja puistoalueen rannanpuoleinen raja on muutosehdotuksessa linjassa naapuritonttien ja puiston rajan kanssa. Aallonmurtaja lisää puiston pinta-alaa.

Nykyistä asemakaavaa suurempi tonttitehokkuus perustuu korkealuokkaiseen suunnitelmaan, jossa yhdistetään pienimuotoinen kerrostalo- ja pientalorakentaminen. Lauttasaaren vanhojen pientaloalueiden asemakaavojen uusimisen periaatteet eivät ole tässä ohjeena.

Vierailusatama toisi kapealle rantapuistovyöhykkeelle häiritsevää liikennettä. Rantakahvilalle selvitetään sijoituspaikkaa keskeisemmältä ja toteutuksen kannalta väljemmältä paikalta muualta Lauttasaaresta. Purjelautakerhon tarvitseman varastokontin sijoitus on tarkoituksenmukaista selvittää rakennusviraston puistosuunnittelun yhteydessä.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
	Asuinpientalojen ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (AR)	7 220	3 600
	Puistoaluetta (VP)	6 756
	Vesialuetta (W)	2 855
	Vesialueen osa (vl)	1 347
	Katualuetta	1 666
	Yhteensä	19 844	3 600

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 24.4–26.5.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kolme muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Energia -liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin Vesi -liikelaitoksen ja kaupunginmuseon johtokunnan lausunnot.

Muistutukset Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Helsingfors naturskydds-förening rf vaatii (25.5.2009), että asemakaavaan merkitään viitteellinen kävely-yhteys suunnittelualueen rannanpuoleiselle VP-alueelle, sen pohjoisreunasta etelärajaan, jotta asuinkorttelin ja asukkaille osoitettujen laituripaikkojen välinen ranta-alue ei muodostuisi yksityiseksi ja kävelyreitti edelleen kiertäisi korttelia Särkiniementien kautta, entistäkin kauempana rannasta. Suunnittelualue rajoittuu luonnonrantaan, jossa on luonnontilaisen kaltaista arvokasta merenrantakasvillisuutta. Tämä tulee ottaa huomioon rakennusvaiheessa sekä myöhemmin puistoalueen suunnittelussa ja hoidossa.

Lauttasaari-Seura ry edellyttää (1.6.2009) rantareitin merkitsemistä asemakaavaan ja kulkuväylän toteuttamista tontin rakennusvaiheessa. Seura hämmästelee sitä, etteivät venepaikat tulekaan suunnitelman mukaan yleiseen käyttöön tai toimivan lauttasaarelaisen veneilyseuran hoitoon siten, että niiden käytettävyys olisi laajempaa kuin korvamerkityille lähitalojen asukkaille. Rannasta tulee edelleen ehdottomasti varata ainakin kaksi venepaikkaa sekä lastauspaikka Nahkahousujen saaren yrittäjätoiminnan turvaamiseksi. Kaavasuunnitelmassa ei tällaisia merkintöjä näy. Ranta on tärkeä purjelautailijoiden harrastuspaikka ja toiminnan jatkamiseksi on tärkeätä, että lautailijoille varataan paikka varusterakennusta tai -konttia varten.

xxxxx xxxxxxxxx esittää (4.5.2009) ympärivuotisen kahvilan sijoittamista aurinkoiselle ja tuulensuojaiselle aallonmurtajalle Munkkiniemen Cafe Torpanrannan esimerkin mukaisesti. Toimiva kahvila tarvitsee paitsi henkilöautoyhteyttä myös toiminnan vaatiman huoltoyhteyden.

Khs toteaa, että Rantapuisto on joka tapauksessa osa Vattuniemen länsirannan kävelyreittiä. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty reitti jalankululle ja pyöräilylle sekä välttämättömälle huoltoajolle.

Paikalla säilyvät venelaiturit on puistoa häiritsevän liikenteen estämiseksi ja veneveistämön vesiliikenneyhteyksien turvaamiseksi määrätty lähimmän korttelin 31122 ja Nahkahousut-saaren veneveistämön käyttöön. Yleinen venesatama tai ympärivuotinen kahvila toisivat kapealle rantakaistalle häiritsevää liikennettä ja hallitsematonta pysäköintiä. Lähin kesäkahvila toimii ulkoilijoiden kannalta keskeisemmällä paikalla Merikylpylän puistossa, uimarannan vieressä. Kesäkahvilan toiminnan laajentamista ympärivuotiseen käyttöön selvitetään yhdessä liikuntaviraston kanssa.

Purjelautakerhon varastokontin sijoitus ja käytön ehdot on tarkoituksenmukaista sopia rakennusviraston puistosuunnittelussa. Luonnonrantaisen puiston suunnittelu ja hoito on rakennusviraston tehtävä.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (29.6.2009) sekä Helsingin Energia -liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä (8.6.2009) ei ole muutosehdotukseen huomautettavaa.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.6.2009) mm., että kaavamuutoksen toteuttaminen edellyttää asuntorakentamisen osalta aluejärjestelyjä korttelin 31122 omistajan ja kaupungin kesken ja vl-alue on mahdollista luovuttaa korttelin 31122 ja veneveistämön käyttöön maanvuokra- tai rasitesopimuksin. Kaavamuutos ei korota tontin 31122/4 arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä tontin omistajan kanssa. Kiinteistölautakunnalla ei ole huomauttamista kaavamuutosehdotukseen.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (31.8.2009) mm., että korttelissa 31122 ei ole asemakaavalla suojeltavia rakennuksia. Kaupunginmuseon esittämä liikenneyhteyden säilyminen Nahkahousut-saarelle on otettu huomioon asemakaavan muutosehdotuksessa, joten johtokunta puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Vesi -liikelaitos puoltaa (15.6.2009) muutosehdotuksen hyväksymistä huomautuksella, että kaava-alueella sijaitsee jätevedenpumppaamo, jolle tulee tehdä yhdyskuntateknistä huoltoa varten varatun alueen osan kaavamerkintä (et).

Yleisten töiden lautakunta esittää (25.6.2009), että puiston merkintä VP tulisi vaihtaa merkinnäksi VL, joka kuvaa paremmin alueen metsäistä ja niittymäistä luonnetta. Venelaitureille ja pumppaamolle tulee sallia huoltoliikenne Nahkahousunkujan kautta ja ranta-alueelle merkitä kevyen liikenteen reitti.

Rakennusvirasto ei vastaa aallonmurtajan eikä satama-alueen rantarakenteiden rakenteellisesta kunnossapidosta. Näiden alueiden ylläpidosta ja kunnostuksista vastaavat satama-alueen käyttäjät.

Lähivirkistysalueen kunnostaminen ja uuden käytävän rakentaminen maksaa arviolta n. 130 000 euroa. Pääosin metsäiseksi ja niittymäiseksi kunnostetun virkistysalueen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat n. 2 000 euroa.

Khs toteaa, että asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty yhdyskuntateknistä huoltoa varten varatun alueen osan kaavamerkintä (et) ja sille johtava huoltoajoreitti. Puistoalueen merkintä (VP) on muutettu lähivirkistysalueen merkinnäksi (VL), jolle on merkitty reitti jalankululle ja pyöräilylle sekä huoltoajolle.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

13

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN

Khs 2007-2699, 2009-1777, 2009-1778, 2009-1795, 2009-1886, 2009-1779, 2009-1781, 2009-1798, 2009-1887, 2009-1882, 2009-1888, 2009-1889, 2009-1883, 2009-1977, 2009-2074, 2009-2175, 2009-1783, 2009-1784, 2009-1786, 2009-1890, 2009-1980, 2009-2079, 2009-1787, 2009-1794, 2009-1788, 2009-1789, 2009-1790, 2009-1791, 2009-1785, 2009-1981, 2009-2072, 2009-1792, 2009-1793, 2009-1796, 2009-1884

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa kaupunginhallituksen mietinnön nro 1–2010 liitteenä A olevassa luettelossa mainittujen aloitteiden 1–29 ja 31–36 tulleen lopullisesti käsitellyiksi.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

LIITTEET	Liite 1	Mietintö 1 - 2010
	Liite 2	Valtuutettujen tekemien aloitteiden... - päätöshistoria

KHS Khs toteaa, että Kvston työjärjestyksen 22 §:n mukaan valtuutetuilla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asioista. Kvsto hyväksyi 9.10.2002 (asia 5) saman pykälän 2 momentin seuraavan sisältöisenä: ”Khn on esitettävä aloite valtuuston käsiteltäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa. Valtuusto käsittelee varsinaisia aloitteita neljä kertaa kalenterivuodessa.”

Kvsto käsitteli valtuutettujen tekemiä aloitteita edellisen kerran 25.11.2009 (asia 5). Khs on kerännyt nyt esiteltävään mietintöön ne aloitteet, joista edellisen käsittelyn jälkeen on saatu tarvittavat selvitykset. Vakiintunutta käytäntöä noudattaen on mietinnön liitteenä A olevaan luetteloon otettu aloitteet kokonaisuudessaan, minkä lisäksi luettelon liitteiksi on otettu aloitteista hankitut lausunnot.

Kvsto hyväksyi 29.11.2000 (asia 8) seuraavan toivomusponnen: ”Kvsto edellyttää, että tehdyistä aloitteista laaditaan ajantasainen luettelo ja aikataulu, josta valtuutetut voivat seurata aloitteiden käsittelyä.” Mietinnön liitteenä B on avoinna olevia valtuutettujen aloitteita koskeva tuloste hallintokeskuksen diaarista.

Khs ilmoittaa palauttaneensa aloitteen 30 uudelleen valmisteltavaksi.