24.11.2010 pöydälle pantu asia

HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSOHJELMA KOHTI HIILINEUTRAALIA TULEVAISUUTTA

Khs 2010-89

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee

- hyväksyä lähtökohdaksi, että Helsingin kaupungin tavoitteena on kaupunginvaltuuston 30.1.2008 (§ 21) hyväksymien energiapoliittisten linjausten mukaisesti, että Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % ja että sähkön ja lämmön tuotannossa Helsingin Energia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.

- hyväksyä, että edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotantoa ja hankintaa kehitetään taloussuunnitelmakaudella lähtökohtana liitteenä 1 oleva Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.

- kehottaa Helsingin Energiaa laatimaan sähkön ja lämmön tuotannon ja hankinnan kehittämisestä lähivuosien toimenpidesuunnitelman seuraavasti:

- Helsingin Energia käynnistää välittömästi toimenpiteet, joilla Salmisaaren ja Hanasaaren molemmilla voimalaitosyksiköillä otetaan vaiheittain vuosina 2012–2014 käyttöön kivihiilen rinnakkaispolttoaineena pelletti tai muu biomassa.

- Salmisaaren voimalaitoksella toteutetaan vuoteen 2016 mennessä EU:n komission hyväksymän teollisuuspäästöjen direktiivin (IED) mukaisten päästörajojen edellyttämät ympäristöinvestoinnit.

- Helsingin Energia valmistelee suunnitelman, jonka pohjalta kaupunginvaltuusto voi päättää vuonna 2011 Hanasaaren voimalaitoksen toiminnan tulevaisuudesta.

- Helsingin Energia valmistelee suunnitelman, jonka pohjalta kaupunginvaltuusto voi päättää vuonna 2011 biohiilen tai muiden puuperäisten polttoaineiden käytöstä.

- kehottaa kaupunginhallitusta tuomaan esityksen kehitysohjelman jatkon päivittämisestä valtuuston päätettäväksi vuonna 2011.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä, että kaupunginvaltuuston 13.12.2006 § 319 hyväksymän Hanasaaren A-voimalaitoksen purkamista ja avokivihiilivarastoa korvaavan kivihiililogistiikan toteuttamista koskevasta hankesuunnitelman muuttamisesta päätetään vuonna 2011 siinä yhteydessä, kun kaupunginvaltuusto päättää Hanasaaren voimalaitoksen toiminnan tulevaisuudesta.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta 19.1.2010
	Liite 2	Pöyry Energy Oy:n raportti 4.5.2009
	Liite 3	PricewaterhouseCoopers Oy:n raportti 23.9.2009 (salassa pidettävä, JulkL 24 § 1 mom. 17 k)
	Liite 4	PricewaterhouseCoopers Oy:n raportti 11.1.2010 (salassa pidettävä, JulkL 24 § 1 mom. 17 k)
	Liite 5	PricewaterhouseCoopers Oy:n raportti 23.6.2010 (salassa pidettävä, JulkL 24 § 1 mom. 17 K)
	Liite 6	Pöyry Management Oy:n raportti 2.9.2010 (salassa pidettävä, JulkL 24 § 1 mom. 17 K)
	Liite 7	Professori (emeritus) Pekka Pirilän Lausunto
	Liite 8	Hankekuvaus koskien Hanasaaren A voimalaitoksen purkua ja uutta kivihiililogistiikkaa
	Liite 9	Helsingin Energian kehitysohjelma... - päätöshistoria
	Liite 10	Kvstossa 24.11.2010 tehdyt vastaehdotukset ja toivomusponnet

TIIVISTELMÄ Kvsto hyväksyi 30.1.2008 Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset. Niiden mukaisesti tavoitteena on, että Helsinki vähentää energiantuotannossaan vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään 20 % vuoden 1990 tasosta ja nostaa vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden osuuden 20 %:iin sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa.

Tältä pohjalta Helsingin Energia on laatinut kehitysohjelman kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Ohjelma perustuu Kvston em. päätöksen mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen vuoteen 2020 mennessä ja luo etenemispolun kohti hiilineutraalia tulevaisuutta viimeistään vuonna 2050. Helsingin Energian johtokunta on osaltaan hyväksynyt kehitysohjelman 28.9.2010.

Keskeiseksi tavoitteiden toteuttamisessa nousee uusiutuvien energiatuotantomuotojen osuuden kasvattaminen nykyisessä tuotanto- ja hankintarakenteessa.

Kehitysohjelmasta on hankittu ulkopuolisia asiantuntijaselvityksiä, joissa on arvioitu ohjelman toiminnallisia, teknisiä ja taloudellisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen torjunnan sekä Helsingin Energian että kaupungin talouden ja kaupunkitilan kannalta. Selvitysten pohjalta Helsingin Energia on täsmentänyt kehitysohjelman käynnistämiseen liittyviä toimenpiteitä ja päätöksentekoaikataulua.

Päätöksenteko kehitysohjelmasta on kaksivaiheinen: kehitysohjelman käynnistäminen nyt päätettävänä olevilla toimenpiteillä sekä ohjelman jatkon päivittäminen vuonna 2011 ja siinä yhteydessä päätöksenteko mm. Hanasaaren voimalaitosyksiköiden jatkosta tarvittavine investointeineen tai vaihtoehtoisesti korvaavan Vuosaaren monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisaikataulusta.

Ohjelma vastaa Kvston 30.1.2008 hyväksymiä energiapoliittisia linjauksia ja mahdollistaa uusiutuvalle energialle ja päästövähenemille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Suuret investoinnit sekä nousevat polttoainekustannukset rasittavat kuitenkin Helsingin Energian kassavirtaa ja aiheuttavat merkittävää nostopainetta kaukolämmön hintaan.

Toimenpidesuunnitelman alkuvuosina - taloussuunnitelmakaudella - Helsingin Energian tuloutuskyky säilyy lähes nykyisellä tasolla, mutta asettuu sen jälkeen nykyistä huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Tuloutustason aleneminen nykytasosta on suuruusluokkaa 200–250 milj. euroa. Tuloutusmahdollisuudet tarkentuvat sen jälkeen kun Kvsto on vuonna 2011 päättänyt Hanasaaren B-voimalaitoksen toiminnan jatkosta ja kehitysohjelmaan tehtävistä mahdollisista tarkistuksista. Toimenpidesuunnitelmaan sisältyvissä Salmisaaren voimalaitoksen IE-investoinneissa tulee varautua noin 170 milj. euron kustannuksiin vuoden 2010 rahassa.

Nyt valmisteltu, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävä kehitysohjelma päätöksentekoaikatauluineen rasittaa vaihtoehdoista vähiten Helsingin Energian taloutta.

KHS

Taustaa

YK:n ilmastonmuutossopimus ja Kioto-pöytäkirja

Ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen täsmentämistä koskeva, 16.2.2005 voimaan tullut Kioton pöytäkirja velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi) päästöjä yhteensä 5,2 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012. Tämä sitova yleisvelvoite on jaettu maakohtaisiksi velvoitteiksi, jotka ovat erisuuruisia eri maissa.

Euroopan Unionin sisäinen taakanjakosopimus

Pitkällä aikavälillä EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä sekä nostaa uusiutuvan energian osuus keskimäärin 20 prosenttiin loppukulutuksesta ja lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Niin sanotulla päästökauppasektorilla, johon kuuluu osa teollisuudesta, mm. energiantuotanto, tavoitteena on EU:n päästöjen vähentäminen 21 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020. Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, johon kuuluvat muun muassa liikenne ja maatalous, vähentämistavoite on keskimäärin 10 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020. Päästökauppasektorilla, johon Helsingin Energiakin kuuluu, päästöjen alentaminen toteutetaan päästökaupan mekanismeilla.

Suomelle vähentämistavoitteeksi ei-päästökauppasektorilla on asetettu 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuudeksi energian loppukulutuksesta on Suomelle määritelty tavoitteeksi 38 prosenttia vuonna 2020.

Kioton pöytäkirjan sitovien velvoitteiden piirissä olevat maat voivat itse päättää keinoista, joilla ne täyttävät velvoitteensa. Ne voivat tehdä päästöjen vähentämistoimia kansallisten olojensa mukaan esimerkiksi liikennesektoreilla sekä jätehuollossa. Maat voivat käyttää myös itselleen sopivia ohjauskeinoja, esimerkiksi säädöksiä tai verotusta.

Lisäksi Kioton pöytäkirja mahdollistaa niin kutsuttujen Kioton mekanismien ja hiilinielujen käytön velvoitteen täyttämiseksi.

Käytännössä Kioton pöytäkirjan allekirjoittaneet maat ovat laatineet omia ilmasto-ohjelmiaan, joissa kansalliset toimenpiteet määritellään. Ohjelmaan voi sisällyttää myös suunnitelman Kioton mekanismien käytöstä.

EU:n päästökauppa

EU:n alueella päästöjä tuottavat toiminnot on jaettu päästökauppasektoriin ja ei-päästökauppasektoriin. Vuosina 2013–2020 päästökauppasektorilla ei enää ole jäsenvaltiokohtaisia tavoitteita, vaan päästökauppasektori on koko EU:n osalta edelleen jaettu sektoreihin, joille Euroopan Unionin komissio myöntää sektorikohtaisesti ns. alkujaossa päästöoikeuksia.

Energiantuotanto on osa päästökauppasektoria ja Helsingin Energialla on velvollisuus hankkia päästöoikeuksia kattaakseen Helsingissä sijaitsevien yhteistuotantovoimalaitosten päästöjä.

Tämän hetkisen suunnitelman mukaan sähköntuotantosektorille ei olla myöntämässä alkujaossa lainkaan päästöoikeuksia. Kaukolämmöntuotanto on saamassa alkujaossa noin 80 prosenttia päästöoikeuksia vertailuajanjakson tarpeestaan vuonna 2013, minkä jälkeen myönnettyjen päästöoikeuksien määrä vähenee siten, että vuonna 2020 päästöoikeuksia myönnetään enää noin 30 prosenttiin tarpeesta.

Hankemekanismit

Kioton pöytäkirja mahdollistaa päästökaupan lisäksi ns. projektikohtaisia joustomekanismeja, joilla valtiot voivat jakaa päästövähennystavoitteitaan kustannustehokkaasti.

Projektikohtaisia mekanismeja on kahdenlaisia: puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) ja yhteistoteutus (Joint Implementation, JI). Mekanismeja hyödyntämällä yritys tai valtio ostaa kohdemaassa toteutettavan hankkeen aikaansaamia päästövähenemiä. CDM-hankkeita toteutetaan kehittyvissä maissa: eniten projekteja on Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. JI-hankkeita voidaan toteuttaa EU:n päästökaupassa mukana olevissa maissa. Puhtaan kehityksen mekanismin hankkeet ovat selvästi yleisempiä ja yhteis-toteutushankkeita on toteutettu vähän.

CDM-hankkeista muodostuu CER-päästövähenemäyksiköitä (Certified Emission Reduction) ja JI-hankkeista ERU-päästövähenemäyksiköitä (Emission Reduction Unit). Jotta päästövähenemän kautta saatavilla CER- tai ERU-yksiköillä on arvoa, ne tulee hyväksyttää YK:n alaisessa toimielimessä. Hyväksynnän jälkeen päästövähenemäyksiköitä voidaan käyttää päästöoikeuksien rinnalla päästöjen kattamiseen.

Helsingin Energian tavoitteet päästökaupassa

Helsingin Energian tavoite on hyödyntää toiminnassaan täysimääräisesti EU:n päästökauppaa. Helsingin Energian päästöjä vastaavat päästöoikeudet joko myönnetään Helsingin Energialle alkujaossa tai Helsingin Energia hankkii ne markkinoilta. Komissio jakaa alkujaossa päästöoikeuksia sähköntuotanto- ja kaukolämmöntuotantosektoreille vuosina 2013–2020 niin rajallisesti, että Helsingin Energialla on tarve ostaa päästöoikeuksia.

Ilmaston kannalta ei ole merkitystä sillä, missä fyysisiä kasvihuonekaasuvähenemiä toteutetaan. Talouden, myös Helsingin Energian talouden, kannalta edullisin lopputulos saavutetaan, mikäli fyysisiä CO₂-päästövähenemiä toteutetaan Helsingissä silloin, kun ne ovat kustannuksiltaan edullisempi vaihtoehto kuin vastaavien päästöoikeuksien ostaminen markkinoilta.

EU:n päästökaupan päästöoikeusyksiköitä voidaan korvata hankemekanismeista saaduilla yksiköillä. Helsingin Energialla on mahdollisuus ja myös tavoite hyödyntää päästövähenemäyksiköitä noin 11 prosenttia vuosien 2008–2012 alkujaon oikeuksien määrästä vuosina 2008–2020.

Päästövähenemäyksiköitä voidaan hankkia joko ostamalla niitä markkinoilta tai osallistumalla hankkeisiin kehittyvissä maissa. Helsingin Energia on toiminut aktiivisesti päästökauppamarkkinoilla vuoden 2005 alusta ja on myös käynyt kauppaa päästövähenemäyksiköillä.

Helsingin Energia osallistuu päästövähenemähankkeisiin osakkuusyrityksiensä päästörahastojen kautta. Lisäksi yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan Pekingin kaupungin kanssa. Yhteistyöhankkeissa tavoitellaan erityisesti energiatehokkuuden hyödyntämistä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotannossa. Päästövähenemähankkeiden riskienhallinta toteutetaan siten, että hankkeista saatavien YK:n hyväksymien vähenemäyksiköiden ja niitä vastaavan maksun toimitus tapahtuu samanaikaisesti.

Teollisuuspäästöjen direktiivi (IED)

Direktiivillä pyritään vähentämään Euroopan laajuisesti teollisuuden aiheuttamia ympäristöhaittoja. Tavoitteena on myös parantaa yritysten tasapuolista kohtelua eri jäsenmaissa.

Direktiivi säätää puitteet suurten ja keskisuurten teollisuuslaitosten ympäristönsuojelulle. Keskeisin uudistus koskee velvoitetta käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Keskeisenä lähteenä ovat ns. BAT-vertailuasiakirjat (Best Available Techniques), joissa esitetään päästötasot, jotka ohjaavat ympäristöluvissa annettavien päästöjen raja-arvoja. BAT-vertailuasiakirjat valmistellaan yhteistyössä viranomaisten, teollisuuden ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Direktiivissä asetetaan myös parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuvat vähimmäispäästörajat muun muassa suurille polttolaitoksille. Näitä vähimmäispäästörajoja on noudatettava aina. Direktiivi sisältää Suomelle tärkeät joustot, jotka koskevat sähkön- ja lämmöntuotannossa huippu-tehontarpeen aikoina kuten sydäntalvena käytettäviä tuotantolaitoksia sekä rajoitettujen käyttötuntien laitoksia.

Uusi direktiivi tulee voimaan loppusyksystä 2010, minkä jälkeen jäsenmaiden on tuotava se kahden vuoden kuluessa kansalliseen lainsäädäntöön. Suomessa tämä tarkoittaa ennen kaikkea muutoksia ympäristönsuojelulakiin ja sen nojalla annettuihin asetuksiin. Uusi direktiivi korvaa nykyisen yhdennettyä ympäristönsuojelua koskevan ns. IPPC-direktiivin.

Uudet rikkidioksidien, typenoksidien ja hiukkaspäästöjen päästörajat tulevat voimaan vuonna 2016. Ne koskevat myös Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksia ja edellyttävät niissä merkittäviä pakollisia ympäristöinvestointeja. Hanasaaren osalta päätökset on tehtävä vuonna 2011, koska on valittava lähdetäänkö toteuttamaan IE-direktiivin vaatimia investointeja vai joustoja ja uutta monipolttoainevoimalaitosta Vuosaareen.

Suomen ilmasto- ja energiastrategia

Valtioneuvosto linjasi 6.11.2008 hyväksytyssä ilmasto- ja energiastrategiassa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa erityisesti vuoteen 2020 asti. Strategiassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, joilla Suomi saavuttaa EU:n ilmasto- ja uusiutuvan energian tavoitteet. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. uusiutuvan energian lisäkäytön tuki- ja ohjausjärjestelmät, puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön lisääminen.

Valtioneuvosto hyväksyi 15.10.2009 ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon. Tulevaisuusselonteko tukee ja täydentää aiemmin hyväksyttyä ilmasto- ja energiastrategiaa. Selonteko jatkaa ilmasto- ja energiapolitiikan tarkastelemista erityisesti vuodesta 2020 eteenpäin ja hahmottelee polkuja kohti kestävää päästötasoa pitkällä aikavälillä. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Käytännössä päästöjen vähentäminen Suomessa edellyttää pitkällä aikavälillä lähes päästötöntä energiataloutta ja tieliikennettä.

Suomen uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskeva toimintasuunnitelma

Suomi on toimittanut 30.6.2010 Euroopan Unionin komissiolle uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (RES) mukaisen kansallisen toimintasuunnitelman. Direktiivin mukaan jäsenmaiden tuli lähettää komissiolle kesäkuun loppuun mennessä suunnitelmansa siitä, miten ne toteuttavat vuoteen 2020 asetetut velvoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

Suunnitelma sisältää vaaditut arviot energian loppukulutuksesta vuosina 2010–2020, uusiutuvaa energiaa koskevista tavoitteista ja kehityspoluista sekä uusiutuvaa energiaa koskevista politiikan tukitoimenpiteistä. Siinä arvioidaan myös Suomessa vuonna 2020 kulutettavat uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudet liikenteessä, sähköntuotannossa sekä lämmityksessä ja jäähdytyksessä.

Suomen suunnitelman pohjana ovat kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja hallituksen huhtikuiset uusiutuvan energian velvoitepaketin linjaukset eri uusiutuvan energian lähteistä ja tarvittavista taloudellisista ohjauskeinoista.

Suunnitelma on laadittu työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä. Sitä on tarkoitus täydentää syksyllä muun muassa uusia sähkön tuotantotukia koskevilla tiedoilla. Komissio arvioi aikanaan kansallisia toimintasuunnitelmia ja voi antaa niihin suosituksiaan.

EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomelle asetettu tavoite on 38 prosenttia, kun uusiutuvan osuus vuonna 2005 oli 28,5 prosenttia. Tavoite edellyttää uusiutuvan energian lisäämistä 38 terawattitunnilla. Suomen on lisättävä huomattavasti eri uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä tehostettava merkittävästi niin energiansäästöä kuin energian käyttöäkin.

Hallituksen linjaama uusiutuvan energian velvoitepaketti edellyttää uusia sähkön tuotannon tukijärjestelmiä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2011 talousarvioesityksen yhteydessä. Uudet tukijärjestelmät tulisivat voimaan vuoden 2011 alussa.

Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset

Kvsto hyväksyi 30.1.2008 mm. seuraavat energiapoliittiset linjaukset:

- Selvitetään keinot vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

- Uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Selvitetään kustannustehokkaat keinot tavoitteen saavuttamiseksi.

- Tehokkainta on tuottaa edelleen pääosa energiasta yhteistuotantona. Kaupungin kasvava kaukolämpökuorma tulee hyödyntää täysimääräisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Etsitään keinoja, jotka edistävät rakentajien liittymistä kaukolämpöverkkoon aina, kun se on mahdollista.

- Helsinki selvittää myös biopolttoaineiden lisääntyvää käyttöä kuitenkin energiantuotannon hyvän hyötysuhteen säilyttäen tulevissa voimalaitosratkaisuissa. Tämä edellyttää riittävien biopolttoaineiden varastotilojen varaamista ja liikennevaihtoehtojen selvittämistä ja huomioimista Helsingin Energian polttoainelogistiikan kannalta oleellisiin kohteisiin.

- Helsinki selvittää mahdollisuudet käyttää Hanasaaren ja Salmisaaren laitoksilla pellettejä tai haketta. Tätä varten selvitetään pellettien ja hakkeen hankinnan ja logistiikan eri vaihtoehdot, mukaan lukien oma tuotanto.

- Selvitetään mahdollisuuksia lisätä Helsingin Energian osuuksia päästöttömässä energiantuotannossa.

- Helsingin oman energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista vähennetään lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kivihiilen käytön jatkaminen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa nykyisten tuotantolaitosten teknistaloudellisen käyttöiän päätyttyä edellyttää, että uuden tekniikan käyttöönotolla saavutetaan asetetut päästöjen vähentämistavoitteet.

- Uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa lisätään lisäämällä huomattavasti muun muassa tuulivoiman osuutta sähkön hankinnasta.

- Kaupunki turvaa Helsingin Energialle riittävät voimalaitosalueet tulevia tarpeita varten. Nykyiset voimalaitokset ovat satamineen energiahuollon infrastruktuurin kannalta keskeisissä paikoissa, joten niiden tulevaisuus tulee turvata. Uuden sukupolven voimalaitokset edellyttävät runsaasti tilaa, joten kaavoituksessa tulee ajoissa varautua tähän tarpeeseen.

- Helsingin Energia selvittää aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua bio- tai sekapolttolaitoshankkeisiin. Sama koskee tuulivoimaa.

Helsingin Energiaa koskevat tulevaisuusselvitykset

Pöyryn skenaariovaihtoehdot

Kaupungin toimeksiannosta Pöyry Energy Oy laati Helsingin Energiaa koskevat vaihtoehtoiset skenaariot kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi Kvston hyväksymien energiapoliittisten tavoitteiden pohjalta. Skenaariot on laadittu ennen uusien ydinvoimalaitosten rakentamislupahakemuksia koskevia periaatepäätöksiä ja tuulivoiman syöttötariffia koskevia periaatelinjauksia.

Pöyryn skenaariotarkastelut on esitetty 4.5.2009 valmistuneessa raportissa, joka on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 2.

Seuraavassa esitetään raportin skenaariokohtaiset yhteenvedot:

Perusskenaario

- Hyödynnetään nykykoneistoa kustannustehokkaasti.

- Ajamalla maakaasuvoimalaitoksia ennen hiilivoimalaitoksia ovat CO₂-päästöt noin 9 % alemmat, vaikka sähköntuotanto on suurempi.

- Hanasaari B:n (HaB) ja Salmisaari B:n (SaB) hiilivoimalaitosten polttoaineesta voisi maksimissaan vajaa 10 % olla pellettejä ilman suuria lisäinvestointeja.

- Muuttamalla laitosten ajojärjestystä ja polttamalla hiilivoimalaitoksissa maksimimäärä pellettejä voitaisiin CO₂-päästöjä alentaa. Tällöinkään eivät CO₂-päästöt alene vuoden 1990 päästöihin verrattuna kuin muutaman prosentin, kun tavoite on 20 %.

Bioenergiaskenaario

- Päästövähennysten kannalta tarvittavan biomassamäärän
polttamiseksi tulee rakentaa uusi biomassan polttoon tarkoitettu laitos. Rakentamalla kokonaan uusi voimalaitos (esim. Vuosaareen tai Myllypuroon), voitaisiin se suunnitella lähes pelkkää puuta käyttäväksi. Tällöin polttoaineena voidaan käyttää pellettejä halvempaa biomassaa (metsähaketta, kuorta, purua).

- Vuosaaren maakaasuvoimalaitokset asetetaan ajojärjestyksessä ennen hiilivoimalaitoksia.

- Tehokkain tapa leikata CO₂-päästöjä olisi rakentaa suuri, ainoastaan lämpöä tuottava biokattila. Tällöin kuitenkin osa päästövähenemästä tulisi sähköntuotannon leikkauksesta, mikä ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää.

- Muuttamalla yksi Hanasaaren yksikkö biopolttoaineille saavutettaisiin säästöjä investoinneissa, kun voidaan hyödyntää nykyistä höyryturbiinia. Teknisistä syistä laitoksessa jouduttaisiin kuitenkin käyttämään myös hiiltä 20–30 % polttoaineesta.

- Biomassa edellyttää runsaasti polttoaineen kuljetusta, joko maitse tai meritse:

- Vuosaaressa tai Myllypurossa (2,7 TWh/a): keskimäärin noin 80 rekkaa vuorokaudessa tai yli 10 laivaa kuukaudessa.

- Helsingin siirtyminen runsaampaan biomassan käyttöön muuttaisi oleellisesti biomassamarkkinoiden tasapainoa Etelä-Suomessa.

Ydinenergiaskenaario

Helsinki osallistuu Loviisaan tai Ruotsinpyhtäälle mahdollisesti rakennettavaan ydinvoimalaitokseen, ja saa laitoksesta kaukolämpötehoa 900 MW.

- Ydinvoimalaitoksen sähkötehoksi (lauhdekäytössä ilman lämmöntoimitusta) oletetaan 1 800 MW.

- Ydinvoimalaitoksen investoinniksi oletetaan 4,5 miljardia euroa.

- Helsingin ottaessa ydinvoimalaitoksesta 900 MW lämpöä voimalaitoksen sähköteho alenee 250 MW. Helsingin oletetaan maksavan ydinvoimalaitoksen investoinnista 250/1800 * 4,5 = 630 milj. euroa.

- Helsinki saa ydinvoimalaitoksesta sähköä 250 MW, jos Helsinki ei ota lämpöä. Jos Helsinki ottaa ydinvoimalaitoksesta lämpöä, sähköteho laskee lineaarisesti nollaan lämpöteholla 900 MW.

- Ydinkaukolämmön siirrossa on oletettu, että kaukolämpöä siirretään ainoastaan Helsingin kaukolämmön tarpeisiin. Lämmöntoimitus myös muihin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin pienentää Helsingin osuutta kustannuksista.

Tässä skenaariossa sähkön tuotanto laskee huomattavasti, koska keskellä talvea Helsingin Energia ottaisi ydinvoimalaitoksesta vain lämpöä, joka korvaisi myös nykyisten yhteiskäyttölaitosten tuottaman sähkön – sähköä tuottaisi talvella lähinnä vain Vuosaari.

CCS-skenaario (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi)

- Laskentaa varten kehitettiin voimalaitoskonsepti, jossa Hanasaaren voimalaitos uusittaisiin ja varustettaisiin hiilidioksidin talteenotolla.

- Investoinnissa on oletettu saavutettavan jonkin verran säästöjä voimalaitoksen sijaitessa nykyisellä voimalaitostontilla.

- Periaatteessa CCS mahtuisi Hanasaaren tontille.

- Todellisuudessa uusi CCS:llä varustettu laitos varmaankin kannattaisi sijoittaa esim. Vuosaareen.

- Laskennassa käytetty voimalaitos on osittain idealisoitu ja tulokset tältä osin optimistisia.

Pöyryn johtopäätökset

Laskelmissa käytetyillä oletuksilla Helsingin kaukolämpötuotanto ja siihen liittyvä sähköntuotanto on kehitettävissä ilman ylivoimaisia lisäkustannuksia niin, että vuoden 1990 päästötaso alittuu 20 %:lla.

Kun ottaa huomioon lähtötietoihin sisältyvät epävarmuudet, ainoastaan hiilidioksidin talteenoton vaihtoehto osoittautuu selvästi muita vaihtoehtoja kalliimmaksi.

Myös uusiutuvan energian tuotannon 20 %:n osuus sähkönhankinnasta on toteutettavissa, mutta se on haastava useimmissa skenaarioissa ja vaatii mittavia investointeja.

Tuulivoima vaikuttaa kustannustehokkaalta tavalta syöttötariffin ansiosta.

Joissakin skenaarioissa tavoitteen toteutuminen edellyttää todennäköisesti investointeja myös ulkomaille.

Käytännössä vuoden 2020 tavoitteen saavuttamiseksi on kaksi päävaihtoehtoa:

- Uusi biovoimalaitos.

- Kaukolämpöä ydinvoimalaitoksesta, joista ydinvoimalaitosvaihtoehto näyttäisi johtavan suurimpiin päästövähenemiin sekä edullisimpiin vähennyskustannuksiin.

PWC:n liiketaloudellinen selvitys skenaariovaihtoehdoista

Helsingin Energian toimeksiannosta PricewaterhouseCoopers Oy (PWC) laati liiketaloudelliset skenaarioanalyysit Helsingin Energian ja Helsingin kaupungin näkökulmasta. PWC:n analyysit perustuvat Pöyryn liitteenä 2 olevassa raportissa esitettyihin toteutusvaihtoehtoihin. PWC täydensi ja täsmensi Pöyryn skenaarioita. Helsingin Energia työsti tässä yhteydessä skenaariotarkastelua varten nykyiseen liiketoimintastrategiaansa perustuen myös yhden uuden skenaariovaihtoehdon (jäljempänä ja PWC:n raportissa nimellä Helenin tulevaisuusskenaario).

PWC:n liiketaloudelliset skenaariotarkastelut on esitetty 23.9.2009 valmistuneessa raportissa, joka on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 3 (salassa pidettävä, JulkL 24 § 1 mom.17 k).

Seuraavassa esitetään tiivistelmä skenaariokohtaisten taloudellisten tarkastelujen lähtökohtakuvauksista:

Helenin tulevaisuusskenaario

- Energiantuotantorakennetta kehitetään portaittain tapahtuvilla investoinneilla vähäpäästöisemmäksi ja uusiutuvan energian osuutta lisäävästi.

- Investointien ajoituksella pyritään optimoimaan investointi-kustannuksia ja ottamaan huomioon polttoaineiden hintakehitys.

- Helsingin Energia kehittää nykyisiä tuotantoyksiköitään siten, että hiilikäyttöisissä kattiloissa ryhdytään käyttämään rinnakkaispolttoaineena biopolttoainetta.

- Hanasaari B:n ja Salmisaari B:n kattiloiden yhteyteen rakennetaan biopolttoaineen kaasutuslaitteistot (yhteensä 3 kaasutinta), joilla voidaan korvata enimmillään 40 % kattiloiden polttoaine-energiasta.

- Kaasutuslaitokset otetaan käyttöön 2012/2015 (Hanasaari B) ja 2013 (Salmisaari B).

- Olkiluoto 3- ja Suomen Hyötytuuli- investoinnit toteutuvat.

- Helsingin Energia hankkii tuulivoimakapasiteettia Suomen Merituuli Oy:n kautta uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi.

- Kustannuskehityksessä otetaan huomioon polttoaine-hankinnoissa ja laitosten käytössä sekä kunnossapidossa tapahtuva muutos.

- Uusien tekniikoiden kehitystä seurataan ja hyödynnetään edelleen pitkällä aikavälillä uusiutuvan energian lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi (esim. bioöljyt, biohiili sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi).

Pöyryn bioenergiaskenaario

- Helsingin Energia rakentaa täysimittaisen biopolttoainetta käyttävän lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen Vuosaareen.

- Laitos on tuotantokäytössä vuonna 2020 ja sen biopolttoainetarve on 2,8 TWh/a.

- Tarve vaikuttaa biopolttoaineen saatavuuteen ja hintaan.

- Vuosaaren maakaasuvoimalaitokset asetetaan ajojärjestyksessä ennen hiilivoimalaitoksia.

- Olemassa olevat kivihiililaitokset toimivat täydennys- ja varakapasiteettina.

- Helsingin puupolttoaineiden käytöstä vain 40 % lisää puun käyttöä Suomessa, koska muiden puun kulutus vähenee.

- Muuta uusiutuvaa energiaa ei tarvita lisää.

- Olkiluoto 3 ja Suomen Hyötytuuli Oy:n päätetyt investoinnit toteutuvat.

- Kustannuskehityksessä otetaan huomioon polttoainehankinnoissa sekä laitosten käytössä ja kunnossapidossa tapahtuva muutos.

- Kaukolämmön siirtoa varten rakennetaan tunneliyhteys Vuosaaresta kantakaupungin lämpöverkkoon.

- Biopolttoaineen hinta asettuu keskieurooppalaiseen hintatasoon, ollen 28 €/MWh (reaali) vuonna 2020 (vrt. Pöyryn käyttämä 22 €/MWh).

- Biolaitoksen hyötysuhde on 90 % perustuen vastaavanlaisen tuotantolaitoksen YVA- hakemukseen (vrt. Pöyryn käyttämä 94 %).

Pöyryn ydinenergiaskenaario

- Helsingin Energia osallistuu Loviisaan tai Ruotsinpyhtäälle mahdollisesti rakennettavaan ydinvoimalaitokseen, ja saa laitoksesta kaukolämpötehoa 900 MW.

- Ydinvoimalaitos on täydessä tuotantokäytössä vuonna 2020.

- Ydinvoimalaitoksen sähkötehoksi (lauhdekäytössä ilman lämmöntoimitusta) oletetaan 1 800 MW.

- Ydinvoimalaitoksen investoinniksi oletetaan 5,0 miljardia euroa. Tämä asettuu eri lähteistä saatavien arvioiden keskivälille.

- Helsingin Energian oletetaan maksavan ydinvoimalaitoksen investoinnista 696 milj. euroa.

- Loviisa/Ruotsinpyhtää–Helsinki siirtoyhteyden investointikustannuksena käytetään Helenin ja Pöyryn arvioiden keskiarvoa 1 970 milj. euroa (vrt. Pöyryn käyttämä 1 450 milj. euroa).

- Ydinkaukolämmön siirrossa on oletettu, että kaukolämpöä siirretään ainoastaan Helsingin kaukolämmön tarpeisiin.

- Salmisaaren tuotantolaitokset toimivat lämmön vara-kapasiteettina.

- Myös Hanasaaren tuotantolaitos toimii lämmön täydentävänä tuotantokapasiteettina.

- Olkiluoto 3 ja Suomen Hyötytuuli Oy:n päätetyt investoinnit toteutuvat.

- Kustannuskehityksessä otetaan huomioon polttoaine-hankinnoissa sekä laitosten käytössä ja kunnossapidossa tapahtuva muutos.

PWC:n johtopäätökset

Helenin tulevaisuusskenaariossa biokaasutin- ja merituuli-investointien arvo vuoden 2009 rahassa on 320 milj. euroa.

Biolaitos- ja jakeluverkkoinvestointien arvo vuoden 2009 rahassa on 385 milj. euroa.

Ydinskenaarion investoinnit ovat kokonaisuudessaan Helenille vuoden 2009 rahassa noin 2,7 miljardia euroa.

Paras liikevaihdon taso saavutetaan Helenin tulevaisuusskenaariossa, koska siinä Helenin asema sähkömarkkinoilla on vahvimmillaan.

Helsingin Energian tilikauden tulos on huonoin ydinskenaariossa investoinnin aiheuttamien suurten korkokulujen vuoksi.

Helsingin Energian tuloksen ennustetaan heikentyvän noin 160 milj. eurolla laskennallisesta nollatasosta vuonna 2009 ja jäävän vuosina 2010–2030 alle vuoden 2008 tason kaikissa skenaarioissa.

Reunaehdot täyttävistä skenaarioista sijoitetulle pääomalle saadaan paras tuotto Helenin tulevaisuusskenaariossa.

Sijoitetun pääoman tuotto puolittuu kaikissa skenaariossa vuoden 2008 tasosta vuosina 2009–2020 pääosin alhaisemman liikevoittotason vuoksi.

Ydinskenaariossa tuotantoinvestoinnit ovat niin suuret, että lisärahoituksen tarve kasvaa noin 2,5 miljardiin euroon. Vaadittu lisärahoitus madaltaa Helsingin Energian omavaraisuusasteen lähelle 40 %:n tasoa.

Helenin tulevaisuusskenaariossa kumulatiivisten kassavirtojen nykyarvo on korkein ja ydinskenaariossa alhaisin.

Helenin tulevaisuusskenaariossa tehdään pienin ja ydinskenaariossa suurin tuotantoinvestointi.

Helsingin Energian asema sähkömarkkinoilla on Helenin tulevaisuusskenaariossa vahvempi kuin muissa skenaarioissa. Ydinskenaariossa se heikkenee merkittävästi.

Ydinskenaariossa tarvittavan tuulivoiman määrä vaikuttaa haasteelliselta, sillä investoitavan tuulivoiman osuus olisi yli 30 % Suomen tuulivoimatavoitteesta vuoteen 2020 mennessä. Merituulivoiman syöttötariffin toteutuminen on ensiarvoisen tärkeää etenkin ydinskenaarion toteuttamisen kannalta.

Skenaariovaihtoehtojen vaikutukset kaupungin talouteen

PWC selvitti myös tarkasteltujen skenaariovaihtoehtojen vaikutukset kaupungin talouteen. Seuraavassa esitetään näistä tiivistelmä:

Päästö- ja uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen johtaa Helsingin kaupungin Helsingin Energia -omistuksen arvon pienenemiseen 334–560 milj. eurolla. Helenin tulevaisuusskenaariossa omistuksen arvo laskee 334 milj. euroa, bioskenaariossa 443 milj. euroa ja ydinskenaariossa 560 milj. euroa.

Biomassan hintaoletuksella ja tuulen syöttötariffilla on merkittävä vaikutus Helsingin Energian tuotanto-omistuksen arvoon samoin ydinskenaariossa siirtoyhteyden investointioletuksella.

Kaupungille tuleva keskimääräinen vuotuinen nettorahavirta vaihtelee skenaarioissa 72–111 milj. euron välillä.

Yhteenveto skenaariotarkastelusta

Seuraavassa esitetään skenaariokohtainen yhteenveto PWC:n suorittamasta liiketaloudellisesta tarkastelusta:

Helenin tulevaisuusskenaario (HTS)

- Helenin tulevaisuusskenaarion kustannus on vaihtoehtoisista skenaarioista alhaisin ja siihen liittyy vähiten toteutuksellisia ja taloudellisia epävarmuuksia.

- Skenaarion mukaiset toimenpiteet täyttävät asetetut tavoitteet. Ne eivät kuitenkaan kata seuraavilla tavoitejaksoilla todennäköisesti kiristyviä päästötavoitteita, jolloin joudutaan arvioimaan uusia toteutusvaihtoehtoja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Hanasaari säilyy voimalaitospaikkana.

- Helenin tulevaisuusskenaarion lähivuosien toimenpiteet antavat hyvän lähtökohdan muiden skenaarioiden toteutus-edellytysten jatkoselvitykselle ja niihin liittyvien kaupallisten neuvotteluiden käymiselle.

Pöyryn bioskenaario (PBS)

- Pöyryn bioskenaarion kustannus on oleellisesti korkeampi kuin Helenin tulevaisuusskenaariossa, mutta matalampi kuin Pöyryn ydinskenaariossa. Pöyryn bioskenaarioon liittyy vielä merkittäviä toteutuksellisia ja taloudellisia epävarmuuksia.

- Pöyryn bioskenaariossa päästään lähemmäs pitkän aikavälin tavoitteita kuin Helenin tulevaisuusskenaariossa. Hanasaari toimii voimalaitospaikkana.

- Aikataulullisesti päätöksenteko Pöyryn bioskenaarion suhteen ei ole kiireellinen. Se ei myöskään ole liiketaloudellisesti edullisin ja sisältää vielä merkittäviä epävarmuuksia (mm. biopolttoaineen saatavuus ja hinta). Tämän vuoksi sen oleellisin merkitys ensivaiheessa on toimia jatkomahdollisuutena HTS- skenaariolle ja/tai neuvottelupohjana PYS- skenaarion jatkoselvitysvaiheessa.

Pöyryn ydinskenaario (PYS)

- Pöyryn ydinskenaarion kustannus Helsingin Energian omistuksen arvolla mitattuna on vertailtavien vaihtoehtojen joukossa korkein. Tässä EU:n päästövähenemien pitkän aikavälin tavoiteura toteutuu. Hanasaari toimii voimalaitos-paikkana.

- Kustannus (omistuksen arvon muutos) voi ideaalitapauksessa laskea Pöyryn bioskenaarion tasolle, jos se olisi osa koko pääkaupunkiseutua koskevaa ydinkaukolämpöratkaisua, jossa muut pääkaupunkiseudun lämmönkäyttäjät (Fortum ja Vantaan Energia) osallistuvat hankkeeseen, ja ydinvoimalan rakentajan kanssa saavutetaan liiketaloudellisesti tyydyttävä neuvottelutulos. Toisaalta kustannus voi nousta yli miljardiin euroon, jos merituulivoimalle ei saada massiivista tukea nykyistä oleellisesti korkeamman syöttötariffin muodossa.

- Ydinenergiaan perustuvan skenaarion oletuksiin ja kolmansista osapuolista riippuviin edellytyksiin liittyy vielä niin merkittäviä epävarmuuksia, että tämän hetkisessä tilanteessa sen suhteen ei ole riittäviä päätöksentekoedellytyksiä.

PWC:n selvitykset Helsingin Energian kehitysohjelman vaikutuksista

Helsingin Energian talouteen

Helsingin Energian toimeksiannosta PWC on laatinut kaksi erillistä analyysiä (11.1.2010 ja 23.6.2010) Helsingin Energian kehitysohjelman vaikutuksista Helsingin Energian talouteen. Viimeisimmässä analyysissä on otettu huomioon myös työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellun ns. risupaketin vaikutukset.

PWC:n 11.1.2010 ja 23.6.2010 päivätyt raportit ovat esityslistan tämän asiakohdan liitteinä 4 ja 5 (salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 17 k).

Seuraavassa esitetään 23.6.2010 päivätyssä raportissa (liite 5) esitetty analyysi kahdesta vaihtoehtoisesta etenemispolusta:

Polku 1:

- Hanasaaressa ja Salmisaaressa investoidaan uusiin biomassaa polttaviin kaasuttimiin vuosina 2015–2016.

- Hanasaareen ja Salmisaareen kohdistuvat IE- investoinnit tehdään vuonna 2015 ja tehdään investointi Hanasaaren hiilivarastoon vuonna 2014.

Polku 2:

- Salmisaaressa investoidaan yhteen biomassaa polttavaan kaasuttimeen vuosina 2015–2016.

- Salmisaareen kohdistuva IE-investointi tehdään vuonna 2015.

- Vuosaareen rakennetaan uusi monipolttoainevoimalaitos vuosina 2016–2017 ja siirtotunneli Vuosaaresta kanta-kaupunkiin vuosina 2015–2017.

- Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuonna 2019.

PWC:n analyysin yhteenveto ja johtopäätökset:

Analysoiduissa kehitysohjelman poluissa merkittävimmät muutokset ja erot aiempiin selvityksiin liittyvät tuulivoimainvestointeihin ja Hanasaaren toimintaan. Hanasaaren laitoksen toimintajakso ja rakenne ovat analysoitujen polkujen sisältöön merkittävimmin vaikuttava muutos. IE- direktiiviin liittyvät epävarmuudet ovat oleellisesti aiempaa pienemmät.

Polkujen mukaiset lämmön hintaa koskevat korotuspaineet ovat suuruudeltaan lähes yhtä suuret. Polku 2 on investoinneiltaan raskaampi, mutta sen korkeamman pääomakustannuksen vastapainona ovat jonkin verran polkua 1 maltillisemmin nousevat polttoainekustannukset.

Vuoteen 2030 mennessä kumpikin polku johtaa tilanteeseen, jossa uusiutuvan energian osuus Helsingin Energian koko tuotannosta on 36 % ja vastaavasti CO2-päästöt ovat vuoden 1990 tasoon verrattuna 37 % alhaisemmat. Päästöneutraalius on saavutettavissa kummankin polun jatkuessa 2030-luvulla, mutta tämä edellyttää mittavia investointeja CCS-teknologiaan tai tätä oleellisesti vastaavaan muuhun teknologiaan.

Molemmat kehityspolut mahdollistavat uusiutuvalle energialle ja päästövähenemille asetettujen pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen. Mainituilla tavoitteilla ja kehitysohjelman toimenpiteillä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sekä Helsingin Energialle että sen omistajalle. Suuret investoinnit sekä nousevat polttoainekustannukset rasittavat Helsingin Energian kassavirtaa ja aiheuttavat merkittävää nostopainetta kaukolämmön hintaan. Kummankin kehityspolun vaikutuksesta Helsingin Energian keskipitkän tähtäimen tuloutuskyky näyttäisi asettuvan noin 100 miljoonan euron tasolle. Mikäli tuloutustavoite on lyhyellä aikavälillä oleellisesti tätä suurempi, tulee Helsingin Energia velkaantumaan ennustetta enemmän, mikä vastaavasti leikkaa pitkän aikavälin investointi- ja tuloutuskykyä.

Keskeisiä päätöksentekoon liittyviä riskejä ovat yhtäältä päätöksenteon viivästyminen, jonka seurauksena osa toteutusvaihtoehdoista sulkeutuu ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta ajan kuluessa pois sekä toisaalta liian yksityiskohtaisten pitkälle tulevaisuuteen ulottuvien päätösten lukitseminen, minkä seurauksena voidaan päätyä teknisesti tai taloudellisesti epäoptimaaliseen ratkaisuun.

Pöyryn arvio Helsingin Energian kehitysohjelmasta

Pöyry on arvioinut kaupungin toimeksiannosta Helsingin Energian kehitysohjelmaa työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltuun ns. risupakettiin ja energiaverouudistusta koskevaan esitysluonnokseen sisältyvien tuki- ja verolinjausten pohjalta. Lisäksi tavoitteena on ollut saada konkreettinen käsitys tarvittavista lähivuosien toimenpiteistä Kvston asettamien energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä selvitys realistisesta bioenergian hankintalogistiikasta, bioenergian määristä ja sen eri muodoista.

Pöyry on tarkastellut toimeksiannossa tarkemmin kolmea eri skenaarioita, jotka ulottuvat vuoteen 2020 ja niin, että ne hyödyntävät olemassa olevaa teknologiaa. Lisäksi Pöyry on arvioinut biopolttoaineiden logistiikkavaihtoehtoja Helsinkiin sekä biopolttoaineiden saatavuuden ja hinnan kehitystä.

Pöyryn arvioinnit on esitetty 2.9.2010 valmistuneessa raportissa, joka on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 6 (salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom.17 k).

Seuraavassa esitetään yhteenveto raportissa esitetyistä arvioista:

Helsingin kaupungin asettamat tavoitteet CO₂-päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energiaosuuden lisäämiseksi edellyttävät muutoksia nykyisessä tuotantorakenteessa vuoteen 2020. Tavoitteisiin pääsemiseksi on hiiltä korvattava merkittävästi biopolttoaineilla. Pelkkä muun uusiutuvan lisääminen ei riitä, vaikkakin esimerkiksi tuulivoiman tuotannolla voidaan uusiutuvan osuutta kasvattaa. Kaupungin linjaukset ovat yhteneväisiä Helsingin Energian kehitysohjelman kanssa.

Luontevin tapa on korvata hiiltä puulla olemassa olevissa hiilikattiloissa, mutta se vaatii lisäinvestointeja laitoksiin. Kaavaillut uudet sähköntuotannon tuet hiililaitoksissa käytetylle puulle tekisivät korvaamisen käyttökustannuksiltaan kannattavaksi, mutta vaadittavia investointeja tuet eivät kata. Samoin valmisteilla oleva tuulivoiman tukijärjestelmä ei mahdollista suurimittakaavaisen merituulivoiman rakentamista, ainoastaan pienemmän mittakaavan maatuulivoiman rakentamisen. Näin ollen taloudellisesti kannattavat toimet rajoittuvat puupelletin käyttöön hiililaitoksissa (ei vaadi investointeja, mutta käyttömahdollisuus hyvin rajallinen) ja maatuulivoiman rakentamiseen, jolloin kaupungin asettamat tavoitteet eivät täyty.

Helsingin tarvitsemat puupolttoainemäärät ovat niin suuria, että hankintalogistiikkaa tulee kehittää ja määriä lisätä määrätietoisesti ja vaiheittain. Tämä edellyttää aktiivista osallistumista ja kumppaneiden hakemista.

Helsingin näkökulmasta biohiili on erittäin mielenkiintoinen ratkaisuvaihtoehto, koska se pienentää investointitarvetta vanheneviin hiilikattiloihin ja pienentää kuljetettavan polttoainemassan määrää (biohiilen kosteus alhainen). Helsingin tuleekin olla erityisen aktiivinen biohiilen tuotannon edistämiseksi. Ainoastaan biohiilen varaan ei kuitenkaan voi jättäytyä, vaan on myös panostettava tavallisen biomassan käytön mahdollistamiseen ja luotava valmiudet hiilikattiloiden kaasutininvestoinneille.

Kaupungin asettamien tavoitteiden täyttämiseksi biomassan käyttöosuutta hiilikattiloissa tulee lisätä hieman Helsingin Energian kehitysohjelmaa enemmän, koska kannattavan tuulivoiman määrä on aiempaa esitettyä alhaisempi. Mikäli tuulivoiman kilpailukyky parantuu tulevaisuudessa, vähentää se osaltaan biomassalle kohdistuvaa painetta tai sitten lisäys lasketaan vain vallitsevien tavoitteiden päälle.

Hyväksyttävä tosiasia on, että tavoitteiden täyttäminen tekee lämmön ja sähkön tuottamisen laskennallista nollavaihtoehtoa (Nykytila 2020) jonkin verran kalliimmaksi. Kaavailtujen sähköntuotannon tukien ja fossiilisille polttoaineille suunniteltujen lämmöntuotannon nykyistä korkeampien verojen vuoksi kustannusten nousu jää kuitenkin kohtuulliseksi ja erityistä huomioita onkin kiinnitettävä biomassan käytön riittävän tasoisen tukijärjestelmän toteutumisen tukemiseen.

Professori (emeritus) Pekka Pirilän arvio Helsingin Energian kehitysohjelmasta

Aalto- yliopiston professori (emeritus) Pekka Pirilä on kaupungin toimeksiannosta arvioinut Helsingin Energian kehitysohjelmaa. Pirilän 5.3.2010 päivätty lausunto on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 7.

Lausunnon keskeinen sisältö on seuraava:

Helsingin Energian kehitysohjelmaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta on rakennettu äärimmäisen haasteellisessa toimintaympäristössä. Sekä ilmastonmuutoksen uhka että ensin öljyn ja myöhemmin maakaasun vähittäinen ehtyminen ovat muuttamassa Helsingin Energian toiminnan lähtökohtia. Tehdyt selvitykset ja Helsingin Energian omat analyysit kertovat kuitenkin, että eri toimintavaihtoehtojen seuraamusten ja kustannusten arvioiminen on hyvin vaikeaa ja että sekä seuraamukset että kustannukset voivat olla erittäin suuret ja vaikuttavat siten olennaisessa mitassa Helsingin kaupungin ja helsinkiläisten talouteen.

Erityisen ongelmallista on bioenergia eri muodoissaan, koska se kilpailee muiden ihmiskunnan tarpeiden ja luonnon hyvinvoinnin kanssa.

Suomessa on metsien biomassa tärkein uusiutuvan energian lähde, mutta metsät ovat myös teollisuuden raaka-aineen lähde ja metsillä on suuri arvo ympäristömme keskeisenä osana. Nykyisin menee metsien biomassan kasvusta noin kolmannes tavalla tai toisella energiantuotantoon, mistä suurin osa liittyy metsäteollisuuden sivuvirtojen käyttöön ja loppu joko puunkorjuun yhteydessä tuotettavaan metsähakkeeseen tai puun pienkäyttöön. Tämä kolmannes metsien kokonaiskasvusta tuottaa noin 20 % energiankulutuksestamme. Toisaalta arvioidaan teollisuuden käyttöön soveltuvan runkopuun tuotannon kestäväksi maksimimääräksi noin puolet kaikesta puuston kasvusta, loppuosan ollessa latvuksia, oksia, kantoja sekä puustoa, joka halutaan pitää suojelusyistä hakkuiden ulkopuolella. Lisäksi menee merkittävä osa teollisuuden tuotteisiin sitoutuvasta biomassasta elinkaarensa jossain vaiheessa poltettavaksi ja tuottamaan hyötyenergiaa joko Suomessa tai muualla.

Kaiken kaikkiaan on tällä hetkellä hyvin vaikea arvioida, mikä tulee olemaan taloudellisesti ja ympäristön kannalta paras tapa käyttää Suomen metsiä vuoden 2020 jälkeen. Ei ole mitenkään selvää, että runsas puupolttoaineen käyttö Helsingin energiatarpeisiin on osa tätä optimaalista ratkaisua, sillä raaka-ainekäyttö sekä energiakäyttö lähempänä tuotantopaikkoja saattavat mennä kansallisessa kokonaisoptimissa edelle eikä kaikkia toiveita voida välttämättä täyttää.

Helsingin kaupungin kannalta on olennaista, että sekä lämmön että sähkön tarjonta on turvattua. Sähkö voidaan tuottaa omalla alueella tai siirtää muualta eikä tuotantoyksiköiden omistus ole olennaista, jos Suomen sähköhuolto on kokonaisuutena riittävän hyvin varmistettu. Sen sijaan on Helsingin Energia ainoa toimija, joka voi varmistaa kaukolämmön tarjonnan.

Kaukolämmön tarjonnan varmistaminen edellyttää, että käytettävissä on riittävästi varakapasiteettia myös kaikissa niissä häiriötilanteissa, joiden riski on merkittävä. Tämä edellyttää tuotantotehon osalta vähintään, että kapasiteettia riittää suurimman yksittäisen tuotantoyksikön ollessa pitkään poissa käytöstä kylmimpien talvipakkasten aikaan. Toinen olennainen vaatimus on, että polttoaineen tai muun primaarienergian saanti ja käytettävyys on pahimmissa häiriötilanteissakin turvattu niin pitkäksi ajaksi, että täydentävää polttoainetta voidaan saada ennen varastojen tyhjenemistä. Talvi 2010 antaa hyvän muistutuksen siitä, mitä tämä vaatimus merkitsee.

Tarjolla ei ole kivihiilen veroista polttoainetta huoltovarmuuden kannalta ja kivihiilikin vaatii polttoainevarastojen lisäksi riittävästi soveltuvaa kattilakapasiteettia, joka voisi olla ainakin osittain monipolttoainekäyttöön soveltuvaa. Tällöin pääpolttoaine voisi olla puu jossain muodossa ja täydentävänä sekä varapolttoaineena kivihiili.

Tällä hetkellä on realiteetti, että ydinvoimalaitosta ei tulla näköpiirissä olevana aikana rakentamaan lähemmäs Helsinkiä kuin Loviisaan. Näin ollen ydinvoiman käyttö kaukolämmön tuotantoon edellyttää hyvin pitkää siirtoyhteyttä, jonka vaatimat investoinnit ovat suuret ja myös energiahäviöt merkittävät. Haittapuolella on myös suuri yksikkökoko, mistä johtuen huoltovarmuus edellyttää varakapasiteettia ja polttoaineita myös tilanteeseen, jossa ensisijainen lämmöntuottaja ei ole käytettävissä koko talvikauden aikana. Koska huippu- ja varakapasiteetin määrän on muissakin vaihtoehdoissa oltava sangen suuri, ei ero kattilatehon osalta ole kuitenkaan tavaton.

Suurempia ongelmia voi tulla varakapasiteetin pitkäkestoista käyttöä vastaavan polttoainemäärän varastoinnista ja saannin riittävästä varmistamisesta. Ongelmien suuruuteen vaikuttaa tältä osin se, kuinka suureksi ydinenergian osuus kaikesta lämmöntarpeesta mitoitetaan. On huomattava, että lämmöntarve on kesällä yli kolmen kuukauden ajan vain neljännes kylmimpien talvikuukausien keskitehosta ja vielä huomattavasti pienempi suhteessa huipputehoon. Tämä alentaa taloudellisesti edullisinta ydinvoiman teho-osuutta.

Aivan keskeinen ja jatkossa ehkä kaikkein merkittävin maailmanlaajuinen keino niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin energiavarojen rajallisuudesta selviämisessä on energian kulutuksen pienentäminen, mikä perustuu osittain teknillisiin ratkaisuihin ja osittain elintapojen muutoksiin, joita mm. energian hintakehitys tulee ohjaamaan. Helsingin kaupungin energiavalintojen osalta keskeisin kysymys koskee tämän kehityksen vaikutuksia kaukolämmön kysyntään ensisijaisesti lämmitysenergian vähenevän tarpeen, mutta jossain määrin myös kaukolämmön kilpailuaseman muutosten kautta.

Kun epävarmuudet ovat näin suuret, on varauduttava erilaisiin vaihtoehtoihin sitoutumatta liiaksi tämän päivän tietoihin. Tämä ei suinkaan tarkoita, että mitään olennaista ei pitäisi tehdä ennen kuin tiedämme tarkemmin, mutta tämä tarkoittaa, että välittömät päätökset pitää valita korostaen mahdollisuuksia reagoida tulevaisuudessa täsmentyvään tietoon. Siten ei Helsinginkään pidä sitoa käsiään enempää, kuin on aivan välttämätöntä. On vahvistettava valmiuksia tulevaisuudessa mahdollisesti tarpeellisiin suuriin muutoksiin, mutta vältettävä sitoutumista yhteen tulevaisuuden uraan, jos se suinkin on samalla mahdollista. Enemmän joustavuutta sisältävä päätösvaihtoehto saa täten huomattavaa lisäarvoa verrattaessa toiseen, joka on pitkäaikaisesti sitova. Tämän lisäarvon määrää voidaan arvioida ns. reaalioptiotarkastelun avulla, mutta saavutettava tarkkuus on useimmiten aika huono, koska epävarmuuksia on vaikea kvantifioida.

Helsingin kaupungin toimintavaihtoehtoja on aineistossa käsitelty valtaosin vain Helsinkiä itseään koskevien seuraamusten kannalta. Kun kaikki ratkaisut vaikuttavat kuitenkin myös Helsingin ulkopuolisen Suomen tilanteeseen, voi tällainen tarkastelutapa johtaa vakavasti harhaisiin johtopäätöksiin. Ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden riittävyys ovat maailmanlaajuisia ongelmia, jotka pitää ratkaista niin, että kukin toimija osallistuu tavalla, joka on kokonaisuuden kannalta tehokkain. Ongelmien suuruudesta johtuen on potentiaalisesti hyvin haitallista, että ratkaisuja haetaan ajatellen enemmän sitä, miltä toiminta näyttää, kuin sitä, mitä ratkaisuista todella seuraa. En pysty suhtautumaan myönteisesti sellaiseen imagokilpailuun, jonka seuraukset ovat todennäköisimmin negatiivisia.

Helsingin Energian haasteet esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat erittäin kovat. Ratkaisuja, jotka täyttäisivät kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla vuodelle 2020 asetetut tavoitteet, on vaikea löytää. Uusien ympäristömääräysten vaatimat investoinnit on tehtävä.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi esitetyistä toimenpiteistä vaikuttaa puun kaasutusyksikön rakentaminen Salmisaaren voimalaitoksen yhteyteen parhaiten perustellulta. Vastaavan yksikön rakentaminen myös Hanasaareen on jo kyseenalaisempaa sekä siitä syystä, että investoinnin käyttöaika saattaisi jäädä kovin lyhyeksi että myös johtuen potentiaalisista ongelmista kahden tällaisen laitoksen puunhankinnassa tavalla, joka on alueellisen ja kansallisen kokonaisedun mukaista. Silti tällainen toinen kaasutusyksikkö on näillä näkymin lupaavin vaihtoehto hiilidioksidipäästöjen lisävähennysten toteuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä.

Ennen vuotta 2020 on vielä mahdollista jatkaa selvittelyjä sekä mahdollisesti löytää pitkäjänteisesti kestäviä ja myös kansallisen kokonaisedun kanssa sopusoinnussa olevia lisätoimia. Tällä hetkellä ei näyttäisi kuitenkaan olevan mahdollista päättää tällaisista toimista. Nopea eteneminen on nyt hyvin vaikeaa, kun viisaiden ratkaisujen edellyttämän tiedon kertyminen näyttäisi vievän vuosia. Täten on varauduttava viivästyttämään päätöksiä, mutta mahdollisten viiveiden aikana on pyrittävä tehokkaasti poistamaan esteitä ratkaisuilta, jotka saattavat tulevaisuudessa osoittautua tarpeellisiksi. Tämä asettaa haasteita mm. kaavoitukselle ja vaatii lisääntyvää panostusta tarvittavan tiedon tuottamiseen.

Lähimmässä tulevaisuudessa olisi viisaan päätöksenteon kannalta olennaista, että toteutetaan täydentäviä lisäselvityksiä puupolttoaineiden hankintaan, logistiikkaan ja käyttöpaikalla käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä, jotta ensimmäiset mittavat ratkaisut voitaisiin toteuttaa niin Helsingin, koko Suomen kuin maailmanlaajuisen ympäristönkin hyväksi.

Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

Lähtökohtia

Helsingin Energia on laatinut kehitysohjelman kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Ohjelma on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1 siinä muodossa kuin Helsingin Energian johtokunta on sen 28.9.2010 hyväksynyt vastaten johtokunnan jo aiemmin 19.1.2010 kehitysohjelmasta tekemää päätöstä.

Kehitysohjelman perusteina ovat Kvston Helsingille asettamat ilmastopoliittiset tavoitteet sekä Helsingin tavoitteet kaupunkitilan käytön suhteen.

Vuoteen 2020 ulottuva kehitysohjelman ensimmäisten vuosien toimenpidesuunnitelma toteuttaa Kvston asettamat energiapoliittiset tavoitteet ja luo Helsingin Energian osalta tien kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Keskeiseksi tavoitteiden toteuttamisessa nousee uusiutuvien energiatuotantomuotojen osuuden kasvattaminen nykyisessä tuotanto- ja hankintarakenteessa.

Kehitysohjelma on vaiheittain tavoitteisiin etenevä. Uusien tekniikoiden kehityksen suomat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti uusiutuvan energian lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Koska ennuste-epävarmuus lisääntyy keskipitkän aikavälin (3-5 vuotta) jälkeen erittäin voimakkaasti, niin toimenpidesuunnitelman täsmällistä kokonaiskustannusarviota ei ole mahdollista tällä hetkellä esittää. Esityslistan tämän asiakohdan liitteenä olevien asiantuntijaselvitysten perusteella voidaan todeta, että päätettäväksi valmisteltu kehitysohjelma rasittaa vähiten Helsingin Energian taloutta ja siihen liittyy vähiten toteutuksellisia ja taloudellisia epävarmuustekijöitä sekä riskejä.

Kehitysohjelman pääkohdat

Kehitysohjelman tavoitteiden toteuttaminen pohjautuu seuraavalle keinovalikoimalle:

- Energiatehokkuus

- Päästöttömät tuotantomuodot

- Uusiutuva energia

- Vesivoima

- Lämpöpumput

- Tuulivoima

- Biomassa

- Vähäpäästöiset tuotantoteknologiat

- EU:n päästökauppa ja sen mekanismit

- Sähkön tuonti kehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti tuotettuna

- Muut uudet ja kehittyvät teknologiat.

Helsingin Energia ei osallistu elintarvikeketjuun kuuluvien biopolttoaineiden käyttöön.

Uudet innovaatiot kuten biomassan kaasutusteknologioiden kehittäminen, biohiili ja monipolttoaineratkaisut tuovat uusia vaihtoehtoja keinovalikoimaan.

Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet:

Rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantaminen

- Osallistutaan vanhojen alueiden energiatehokkuuden parantamiseen.

- Laajennetaan kaukolämpöverkkoa uusilla kaukolämpöratkaisuilla (ns. kevyt kaukolämpöratkaisu). Samalla varmistetaan yhteistuotannon edellytysten säilyminen.

- Kehitetään palvelukonsepteja, jotka tukevat uusia energiatehokkaita ratkaisuja esim. IT-palvelinkeskusten perustamista.

- Etäluennan avulla rakennetaan palveluja ja keinoja, jotka mahdollistavat asiakkaiden energiatehokkuuden parantamisen.

- Laajennetaan kaukojäähdytyksen käyttöä. Investoidaan kaukojäähdytykseen voimakkaasti.

- Edistetään sähköautojen yleistymistä, myös omassa käytössä.

- Kehitetään ulkovalaistuksen energiatehokkuutta ottamalla käyttöön uutta valaistustekniikkaa (mm. LED-tekniikkaa).

Sisäisen energiatehokkuuden parantaminen

- Helsingin Energia parantaa sisäistä energiatehokkuuttaan energiatehokkuussopimusten velvoitteet ylittäen.

Hankintarakenteen muutokset

Helsingin Energia osallistuu osuuksiensa mukaisesti ydinvoiman uus- sekä tehonkorotusinvestointeihin.

Helsingin Energia osallistuu osuuksiensa mukaisesti vesivoiman uus- sekä tehonkorotusinvestointeihin. Edistetään vesivoiman toteutushankkeita.

Helsingin Energia toteuttaa tuulivoimahankkeita Suomen Merituuli Oy:n ja Suomen Hyötytuuli Oy:n kautta silloin, kun rakentamisen edellytykset täyttyvät myös talouden näkökulmasta.

Helsingin Energia toteuttaa yhteistuotantoalueen ulkopuolella uusiutuvaan energiaan perustuvia erillislämpöratkaisuja.

Helsingin Energia hyödyntää täysimääräisesti päästökauppaa ja sen mekanismeja:

- toteuttamalla päästövähenemiä kahdenvälisin toimin muualla

- päästövähenemiä toteuttavat rahastot

- varautumalla uusiutuvan energian ja energiatehokkuussertifikaattien kauppaan.

Helsingin Energia kehittää voimajärjestelmää sähkömarkkinalain tarkoittaman kehittämisvelvoitteen mukaisesti niin, ettei se muodosta esteitä tuotantotoiminnan kehittämiselle.

Toimenpidesuunnitelma kehitysohjelman käynnistämiseksi

Helsingin Energia on täsmentänyt kehitysohjelman käynnistämiseen liittyviä toimenpiteitä ja päätöksentekoaikataulua tehtyjen jatkoselvitysten perusteella.

Toimenpiteet

Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla otetaan vaiheittain vuosina 2012–2014 käyttöön kivihiilen rinnakkaispolttoaineena pelletti tai muu biomassa. Alustava kustannusarvio rinnakkaispolttoinvestoinneille on noin 15 miljoonaa euroa.

Salmisaaren voimalaitoksella toteutetaan vuoteen 2016 mennessä EU:n komission hyväksymän teollisuuspäästöjen direktiivin (IED) mukaisten päästörajojen edellyttämät ympäristöinvestoinnit. Alustava kustannusarvio on noin 170 miljoonaa euroa.

Helsingin Energia valmistelee suunnitelman, jonka pohjalta Kvsto voi päättää vuonna 2011 Hanasaaren voimalaitoksen toiminnan tulevaisuudesta.

Helsingin Energia valmistelee suunnitelman, jonka pohjalta Kvsto voi päättää vuonna 2011 biohiilen tai muiden puuperäisten polttoaineiden käytöstä.

Hanasaaren A-voimalaitoksen purkua ja uutta kivihiililogistiikkaa ym. koskeva

hankesuunnitelma

Kvsto hyväksyi 13.12.2006 (§ 319) Hanasaaren A-voimalaitoksen purkua ja uutta kivihiililogistiikkaa ym. koskevan hankesuunnitelman, joka sisältää seuraavat osaprojektit:

- Hanasaaren A-voimalaitoksen purkaminen.

- Polttoainesataman siirto nykyiseltä paikaltaan Hanasaaren B-voimalaitoksen välittömään yhteyteen.

- Nykyisestä kivihiilen avovarastoalueesta luopuminen ja siirtyminen käyttämään Hanasaaren alueen voimantuotannon tarpeisiin etävarastointiratkaisua, jossa yhdistetään kaupallinen kivihiilivarasto ja voimalaitoksen välittömään yhteyteen rakennettavat puskurivarastot. Puskurisiilojen toteuttaminen kolmella maanpäällisillä, osittain upotetuilla betonirakenteisilla pystysiiloilla.

Kvsto hyväksyi hankkeen kustannuspuitteeksi tammikuun 2006 hintatasossa (RI 2000 =113,4) enintään 127 000 000 euroa (arvonlisäverollinen kustannusarvio 155 000 000 euroa, alv.22 %).

Hankekuvaus on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 8.

Hankkeesta on tähän mennessä toteutettu Hanasaaren A-voima-laitoksen purkaminen.

Kehitysohjelman käsittely Helsingin Energian johtokunnassa

Päätös johtokunnassa tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 5–4. Jäsen Sillanpää, jota jäsen Kantola kannatti, teki esittelijän esitykseen kohtaan toiseksi viimeinen ranskalainen viiva vastaesityksen ”Helsingin Energia valmistelee suunnitelman, jonka pohjalta Kvsto voi asettaa tavoitteita päästöjä vähentävien ja kohtuullisilla kustannuksilla saatavissa olevien puuperäisten polttoaineiden käytöstä." esittelijän ehdotuksen kuuluessa ” Helsingin Energia valmistelee suunnitelman, jonka pohjalta Kvsto voi päättää vuonna 2011 biohiilen tai muiden puuperäisten polttoaineiden käytöstä.” Toimitetussa äänestyksessä Sillanpään ehdotus voitti äänin 5 (Kantola, Oka, Sillanpää, Wallden-Paulig ja Lahti) 4 ääntä vastaan (Andersson, Häkkinen, Kosunen ja Sjövall).

Hyväksyessään osaltaan kehitysohjelman johtokunta päätti lisäksi antaa johtokunnan yhteisen lausuman asiassa.

Johtokunta päätti yksimielisesti, että lausuman pohjana käytetään johtokunnan 19.1.2010 päiväämää lausumaa.

Jäsen Häkkinen esitti jäsen Kosusen kannattamana, että johtokunta toteaisi lausumassaan ”Kehitysohjelma toteuttaa Kvston asettamat tavoitteet 20/20/20, mutta johtokunta kuitenkin korostaa, että kehitysohjelman ensivaiheen tavoite heikentää Helsingin Energian kannattavuutta ja tuloutuskykyä verrattuna jatkamiseen nykyisellä tuotantorakenteella. Tulevaisuudessa hiilineutraalin tavoitteen saavuttaminen voi romahduttaa sekä kannattavuuden että tuloutuskyvyn.”

Puheenjohtaja esitti jäsen Wallden-Pauligin kannattamana, että johtokunta pysyttää tältä osin 19.1.2010 päivätyn lausuman todeten ”Kehitysohjelma toteuttaa Kvston asettamat tavoitteet 20/20/20, mutta johtokunta kuitenkin korostaa, että kehitysohjelman ensivaiheen tavoite heikentää Helsingin Energian kannattavuutta ja tuloutuskykyä merkittävästi ja hiilineutraalin tavoitteen saavuttaminen romahduttaa sekä kannattavuuden että tuloutuskyvyn.”

Päätös lausumatekstiksi tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 7–2. Toimitetussa äänestyksessä puheenjohtajan esitys voitti äänin 7 (Andersson, Kantola, Oka, Sillanpää, Sjövall, Wallden-Paulig ja Lahti) 2 ääntä vastaan (Häkkinen ja Kosunen).

Jäsen Sillanpää esitti jäsen Kantolan kannattamana, että johtokunta toteaisi lausumassaan ”Ohjelman taloudellista raskautta Helsingin Energialle keventää ratkaisu Hanasaaren voimalan käytöstä luopumisesta vasta 2030-luvulla.” Jäsen Kosunen esitti jäsen Häkkisen kannattamana, että Sillanpään esittämän sijaan johtokunta toteaisi lausumassaan ”Biomassan polton lisäämiseen tähtäävissä investointipäätöksissä tulee kokonaistaloudellisessa tarkastelussa ottaa huomioon myös investointien vaikutukset maankäyttöön, sekä investointien soveltuvuus tulevaisuudessa mahdollisesti kiristyvien päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.”

Johtokunta päätti yksimielisesti, että mainitun kohdan osalta äänestettäessä vastakkain asetetaan Sillanpään ja Kosusen tekemät esitykset. Päätös lausumatekstiksi tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 5–4. Toimitetussa äänestyksessä jäsen Sillanpään esitys voitti äänin 5 (Kantola, Oka, Sillanpää, Wallden-Paulig ja Lahti) 4 ääntä vastaan (Andersson, Häkkinen, Kosunen ja Sjövall).

Jäsen Sillanpää esitti jäsen Kantolan kannattamana, että johtokunta toteaisi lausumassaan, että ”Johtokunta korostaa päästökauppaa yhtenä kustannustehokkaimpana vaihtoehtona hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.” Jäsen Häkkinen esitti jäsen Kosusen kannattamana, että johtokunta pysyttää vanhan lausuman tekstin todeten lausumassaan ”Johtokunta pitää päästökauppaa yhtenä kustannustehokkaimpana vaihtoehtona hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.”

Päätös lausumatekstiksi tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 6–3. Toimitetussa äänestyksessä jäsen Sillanpään esitys voitti äänin 6 (Kantola, Oka, Sillanpää, Sjövall, Wallden-Paulig ja Lahti) 3 ääntä vastaan (Andersson, Häkkinen ja Kosunen).

Johtokunnan edellä mainituin tavoin hyväksymä yhteinen lausuma on seuraava:

- Kehitysohjelma toteuttaa Kvston asettamat tavoitteet 20/20/20, mutta johtokunta kuitenkin korostaa, että kehitysohjelman ensivaiheen tavoite heikentää Helsingin Energian kannattavuutta ja tuloutuskykyä merkittävästi ja hiilineutraalin tavoitteen saavuttaminen romahduttaa sekä kannattavuuden että tuloutuskyvyn. Johtokunta edellyttää, että tehtäessä jatkossa yksittäisiä investointipäätöksiä tulee päätöksenteossa ottaa huomioon investointipäätösten kustannusvaikutukset ja muut riskitekijät vallitsevien reunaehtojen puitteissa. Jatkopäätösten osalta tulee varmistaa Helsingin Energian liiketaloudellinen toimintakyky.

- Uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostamisen ja hiilidioksidipäästöjen huomattavan vähentämisen kohdistaminen yhteen tiiviin kaupunkirakenteen keskellä tehokkaasti toimivaan energian tuottajaan on taloudellisesti erittäin raskasta. Päästöjen vähentämiseen kohdistuvat ratkaisut olisi pystyttävä tekemään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla koskien kaikkia energia-alan toimijoita, ja todellisia päästövähennyksiä toteuttavien toimien kustannusten olisi asukkaita, yrityksiä ja energiayhtiöitä koskien kohdistuttava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

- Helsingin Kvston hyväksymien ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen on Helsingin Energialle erittäin haastavaa ja edellyttää kaupungin vastuulla olevien palveluiden rahoituspohjan vahvistamista muilla keinoin kuin Helsingin Energian tuottamilla huomattavilla tuloilla. Kehitysohjelma näyttää suuntaa hiilineutraalin tulevaisuuden saavuttamiselle, mutta ohjelman edellyttämien huomattavien investointien tarkoituksenmukaisuutta on tulevina vuosina tapauskohtaisesti harkittava silloisen teknologisen kehityksen ja energiantuotannon reunaehtojen antaman tiedon perusteella.

- Kehitysohjelman panostukset tuulivoimaan ja biopolttoaineisiin edellyttävät merkittävää ja pitkälle tulevaisuuteen varmistettua valtion taloudellista tukea. Ohjelman taloudellista raskautta Helsingin Energialle keventää ratkaisu Hanasaaren voimalan käytöstä luopumisesta vasta 2030-luvulla, jolloin voimalaan kuluvan vuosikymmenen aikana tehtävät investoinnit voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

- Johtokunta korostaa päästökauppaa yhtenä kustannustehokkaimpana vaihtoehtona hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Helsingin Energialle tulisi varata mahdollisuus hyödyntää päästökauppamekanismeja, jotta se voisi hankkia päästövähennysyksiköitä kansainvälisiltä markkinoilta tavoitteiden saavuttamiseksi.

- Energiankäytön vähentäminen on edullisin tapa vähentää päästöjä. Kehitysohjelman toteuttamista palvelisi se, että Helsingin kaupunki toteuttaisi koko kaupunkia koskevan energiansäästön mahdollisuuksien kokonaiskartoituksen, jonka perusteella linjattaisiin tarvittavat toimenpiteet Helsingissä.

Kaupunginhallituksen kannanotot

Khs toteaa, että Kvstolle nyt tehty esitys kehitysohjelman hyväksymisestä on Helsingin Energian johtokunnan 28.9.2010 hyväksymän esityksen mukainen. Kehitysohjelman toimenpidesuunnitelma on johtokunnan em. esityksestä poiketen johtokunnan esittelijän esityksen mukainen. Tältä osin Khs toteaa, että toimintaympäristön epävarmuudesta ja energiateknologian kehityksestä johtuen on tärkeää, että Kvstolla on mahdollisuus vielä uudelleen vuonna 2011 tarkentaa toimenpidesuunnitelmaa polttoainelinjauksen osalta.

Khs toteaa, että Helsingin Energian kehitysohjelman vaikutukset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan sekä Helsingin Energian että kaupungin talouden ja kaupunkitilan kannalta pitkälle tulevaisuuteen erittäin merkittävät.

Kvstolle nyt tehty esitys pohjautuu siihen lähtökohtaan, että toimintaympäristön epävarmuudesta ja energiateknologian kehityksestä johtuen keskeinen päätöksentekoon liittyvä riski on liian yksityiskohtaisten, pitkälle tulevaisuuteen ulottuvien päätösten lukitseminen, minkä seurauksena voidaan päätyä teknisesti tai taloudellisesti vääriin tai epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin näin merkittävässä asiassa.

Tästä syystä päätöksenteko kehitysohjelmasta on kaksivaiheinen: kehitysohjelman käynnistäminen nyt päätettävänä olevilla toimenpiteillä sekä kehitysohjelman jatkon päivittäminen vuonna 2011 ja siinä yhteydessä päätöksenteko mm. Hanasaaren voimalaitoksen jatkosta ja Vuosaaren monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisaikataulusta.

Khs toteaa, että mikäli Kvsto hyväksyy sille nyt tehdyn esityksen, niin lähtökohtana vuonna 2011 Kvstolle tuotavan kehitysohjelman päivityksen valmistelussa on, että Hanasaari B:n sulkemisen jälkeen korvaavaa voimalaitosinvestointia (”Hana C”) ei Hanasaaren alueelle tulla tekemään.

Ohjelma vastaa Kvston 23.1.2008 hyväksymiä energiapoliittisia linjauksia ja mahdollistaa uusiutuvalle energialle ja päästövähenemille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Suuret investoinnit sekä nousevat polttoainekustannukset rasittavat kuitenkin Helsingin Energian kassavirtaa ja aiheuttavat merkittävää nostopainetta kaukolämmön hintaan.

Toimenpidesuunnitelman alkuvuosina taloussuunnitelmakaudella Helsingin Energian tuloutuskyky säilyy lähes nykyisellä tasolla, mutta asettuu sen jälkeen nykyistä huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Tuloutustason aleneminen nykytasosta on suuruusluokkaa 200–250 milj. euroa. Tämä on otettava huomioon kaupungin tulevien vuosien taloussuunnitelmissa. Tuloutusmahdollisuudet tarkentuvat sen jälkeen kun Kvsto on vuonna 2011 päättänyt Hanasaaren B-voimalaitoksen toiminnan jatkosta ja kehitysohjelmaan tehtävistä mahdollisista tarkistuk-sista. Toimenpidesuunnitelmaan sisältyvissä Salmisaaren voimalaitoksen IE-investoinneissa tulee varautua noin 170 milj. euron kustannuksiin vuoden 2010 rahassa.

Khs toteaa, että arvioitaessa Helsingin Energian toimenpiteitä uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi tulisi näitä toimenpiteitä tarkastella toiminnallisesti ja alueellisesti yhtenä kokonaisuutena Helsingin osakkuusyhtiönä toimivan Vantaan Energia Oy:n ilmastoperusteisten toimenpiteiden kanssa. Helsingin Energian ja Vantaan Energia Oy:n yhteistyön tiivistämisen kautta on mahdollisuus luoda tilanne, jossa Helsingin ja Vantaan energiahuoltojärjestelmät muodostaisivat yhden kokonaisuuden. Tämä otetaan huomioon kehitysohjelman toimeenpanon jatkoselvityksissä.

Vuonna 2009 Vantaan Energia Oy:n sähkönhankinnan energialähteistä uusiutuvien energialähteiden osuus oli 21 %. Vantaan Energia Oy rakentaa Vantaalle uuden jätevoimalan. Hanke on jo hyvässä vauhdissa, vaikka varsinaiset rakennustyöt käynnistyvätkin vasta vuonna 2011. Kun jätevoimala käynnistyy vuonna 2014, Vantaan Energian hiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee noin 30 prosenttia. Yhtiön kokonaispäästöt vähenevät noin 20 prosenttia nykyisestä.

Ensi vuosikymmenellä on vuorossa Martinlaakson voimalaitoksen uusiminen todennäköisesti osittain uusiutuvia polttoaineita käyttäväksi. Uusi jätevoimala korvaa Martinlaakson voimalaitoksen viimeistään vuonna 2015 käyttöikänsä loppuun tulevan yhden tuotantoyksikön.

Khs toteaa, että pääosin HSY:n toimesta hyödynnetään energiaksi pääkaupunkiseudulla syntyvä kaatopaikkakaasu ja jäteveden käsittelyssä syntyvä metaani. Helsingin Energia pyrkii myös etsimään yhteistyökumppaneita Pietarin ympäristöstä siellä maataloudessa syntyvien biokaasujen hyödyntämiseksi energialähteenä. Tällä on uusiutuvan energian lisäämistavoitteen lisäksi vaikutusta myös Itämeren puhtauteen.

Khs toteaa, että energiankäytön vähentäminen on edullisin tapa vähentää päästöjä. Kehitysohjelma sisältää useita sekä Helsingin Energian sisäisen energiatehokkuuden että rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Khs toteaa lisäksi, että mikäli Kvsto hyväksyy sille nyt tehdyn esityksen, niin Khs tulee täytäntöönpanopäätöksessään kehottamaan

- Helsingin Energiaa ottamaan liiketoimintasuunnitelmissaan huomioon Kvston hyväksymän kehitysohjelman ja raportoimaan Khlle tavanomaisten raportointikäytäntöjen yhteydessä ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteutumisesta.

- Helsingin Energiaa valmistelemaan Khlle Kvstolle vuonna 2011 tehtävää esitystä varten Hanasaaren A-voimalaitoksen purkua ja uutta kivihiililogistiikkaa ym. koskevan hankesuunnitelman tarkennetun muutosesityksen.

- Kaupunkisuunnitteluvirastoa ja kiinteistövirastoa ottamaan kaavoituksessa ja maankäyttösuunnitelmissa huomioon Hanasaaren energiahuoltoalueella sijaitsevien voimalaitos- ja kivihiilivarastoalueiden muuttuvan käyttötarkoituksen 2020-luvulla sekä huolehtimaan aluevarauksesta Vuosaareen sähkön ja lämmön yhteistuotannon painopisteen siirtyessä sinne.

- Talous- ja suunnittelukeskusta ottamaan huomioon aluerakentamisprojekteissa Hanasaaren alueen muuttuvan käyttötarkoituksen 2020-luvulla.

ERÄIDEN KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMEN ALAAN KUULUVIEN ASIOIDEN PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMINEN

Khs 2008-1048

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Helsingin kaupunginhallituksen, kaupunkisuunnittelutoimen, rakennusvalvonnan sekä kiinteistötoimen johtosääntöihin seuraavat muutokset 1.1.2011 lukien:

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

7 §

Kaupunginvaltuuston toimivallasta johtuvat rajoitukset

kaupunginhallituksen toimialaan

Kaupunginvaltuuston tehtävänä on sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty tai määrätty tai mikäli tehtävää ei ole annettu muulle viranomaiselle,

Muutetaan 7 §:n 1 momentin 2, 6, ja 7 kohdat ja lisätään kohta 8a kuulumaan seuraavasti:

2 hyväksyä kaupungin hankkeita koskevat hankesuunnitelmat, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa,

6 päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, jos kauppahinta ylittää 10 miljoonaa euroa eikä kysymys ole lunastusoikeuden käyttämisestä,

7 päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta ylittää 10 miljoonaa euroa,

8a päättää maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaisesti asemakaavan toteamisesta vanhentuneeksi,

8 §

Kaupunginhallituksen toimiala

Kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole määrätty muulle viranomaiselle. Kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen lukuun ottamatta sille muissa johtosäännöissä määrättyjä tehtäviä.

Lisäksi kaupunginhallitus

Kumotaan 8 §:n 2 momentin 6 kohta ja lisätään uudet 9 ja 10 kohdat seuraavasti:

9 päättää rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaisella suunnittelutarvealueella ja 171 §:n 1 momentin mukaisista poikkeamisista silloin, kun asiaan liittyy maankäyttösopimus,

10 antaa lausunnon suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamishakemuksen johdosta silloin, kun toimivalta maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin perusteella kuuluu valtion viranomaiselle.

HELSINGIN KAUPUNGIN KAUPUNKISUUNNITTELUTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

6 §

Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

Muutetaan 6 §:n 1 momentin 3 ja 17 kohdat kuulumaan seuraavasti:

3 päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista, mukaan lukien asemakaavojen laatimisesta ja käsittelystä perittävät korvaukset, sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista,

17 päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa, ellei toisin ole säädetty tai päätetty, katu- ja muulla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella liikennejärjestelyperiaatteista ja liikennejärjestelyistä lukuun ottamatta periaatteellisesti merkittäviä asioita,

Lisätään uudet kohdat 18–22 seuraavasti:

18 hyväksyä asemakaavan muutoksen, milloin

1 muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa, ellei asia ole periaatteellisesti merkittävä,

Lautakunta voi päättää kadun ja muun yleisen alueen nimen muuttamisesta sekä kaupunginosan ja kortteleiden numeroiden muuttamisesta paitsi asemakaavaa muuttamalla, myös maankäyttö- ja rakennuslain 55 §:n 4 momentin (30.12.2008/1129) perusteella erillisellä päätöksellä kuntalain mukaisesti.

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

a korttelin sisällä siirretään rakennusoikeuksia maanomistajan suostumuksella lisäämättä korttelissa sallitun rakennusoikeuden määrää;

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat pois lukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta;

c muiden korttelialueiden rakennusoikeutta lisätään enintään 10 prosentilla, kuitenkin enintään 1 000 kerrosneliömetrillä kaupunginvaltuuston hyväksymästä rakennusoikeudesta ja kerrosalasta;

d muutetaan olemassa olevan asuinrakennuksen ullakkotilan käyttötarkoitusta,

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai määräyksiä,

4 muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla,

5 muutetaan enintään kaksikerroksisten rakennusten korttelialueella rakennettavaksi sallitun rakennuksen talotyyppiä,

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin,

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

19 päättää rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaisella suunnittelutarvealueella ja 171 §:n 1 momentin mukaisista poikkeamisista,

20 antaa lausunnot muiden kuntien pyytämistä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksista ellei kysymys ole periaatteellisesti merkittävästä tai taloudellisesti laajakantoisesta asiasta ja hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää asiasta,

21 ilmoittaa kunnan perustellun kannanoton maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisesti niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa,

22 päättää maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaisesti asemakaavan toteamisesta ajanmukaiseksi.

Lisätään uudet 6 §:n 2 ja 3 momentit seuraavasti:

Edellä 1 momentin 18 kohdassa tarkoitettua asemakaavan muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

Jos 18 kohdassa tarkoitettuun asemakaavan muutokseen tai 19 kohdassa tarkoitettuun suunnittelutarve- tai poikkeamisratkaisuun liittyy maankäyttösopimus, asiasta päättää kaupunginhallitus.

10 §

Viraston päällikön tehtävät

Muutetaan 10 §:n 1 momentin 7 kohta kuulumaan seuraavasti:

7 antaa lausunnot kaupunginhallitukselle maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetuista poikkeamisen edellytyksistä ja rakentamisen edellytyksistä suunnittelutarvealueella niissä tapauksissa, joissa toimivalta on valtion viranomaisella.

HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVALVONNAN JOHTOSÄÄNTÖ

6 §

Lautakunnan tehtävät

Kumotaan rakennusvalvonnan johtosäännön 6 §:n 1 momentin 8 kohdan toiseksi viimeinen kappale ja muutetaan viimeinen kappale kuulumaan seuraavasti:

Kaupunkisuunnittelulautakunta tai kaupunginhallitus käsittelee poikkeamishakemuksen, jos se käsittää useita poikkeamisia, joista osasta päättäminen kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnalle tai kaupunginhallitukselle ja osasta päättäminen rakennuslautakunnalle.

HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

4 §

Kiinteistölautakunnan tehtävät

Kumotaan kiinteistötoimen johtosäännön 4 §:n 2 momentin 24 kohta.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupunginhallituksen johtosääntö
	Liite 2	Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö
	Liite 3	Helsingin kaupungin kiinteistötoimen johtosääntö
	Liite 4	Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan johtosääntö
	Liite 5	Muutosehdotus tilahankkeiden käsittelyohjeiden toimivaltarajoihin
	Liite 6	Eräiden kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen alaan... - päätöshistoria

KHS

Asian tausta Khs toteaa, että Kvston 29.4.2009 hyväksymässä strategiaohjelmassa edellytettiin mm. selvitettävän edelleen päätösvallan delegoimista alaspäin. Ehdotuksen tavoitteena on, että kaupungin kannalta strategisesti tärkeät tai periaatteelliselta tai taloudelliselta tai muutoin mittaluokaltaan merkittävät asiat päätetään Kvstossa ja Khssa, mutta muut asiat delegoidaan hallinnollisesti tarkoituksenmukaiselle päätöksentekotasolle.

Päätösvallan siirtämisen tarkoituksena on tehostaa hallintoa niin, että päätösvalta osoitetaan kulloisessakin asiassa sille tasolle, jolla on sisällöllisesti ja kokonaiskuvan hallitsemiseksi riittävät tiedot ja muut edellytykset päätöksentekoon. Moninkertainen valmistelu ja päätöksentekoporrastus aiheuttavat asioiden käsittelyn viivästystä, mikä ei ole hyvän hallinnon periaatteiden mukaista eikä kustannustehokasta.

Helsingissä kaavoitus- ja kiinteistötoimen asioita käsitellään monilta osin korkeammalla päätöksentekotasolla kuin naapurikunnissa. Päätöksenteko monissa Helsingissä kaupunginhallitustasolla päätettävissä asioissa on muissa kunnissa osoitettu lautakuntien päätettäväksi ja lautakunnissa käsiteltäviä asioita yksittäisille virkamiehille. Seuraavassa esitetään perustelut toimialakokonaisuuksittain johtosääntöihin esitettäville muutoksille.

Kaupunkisuunnittelun toimiala

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uusimiseksi. Erityisesti menettely tulee ajankohtaiseksi sellaisten asemakaavojen alueella, jotka ovat olleet voimassa yli kolmetoista vuotta ja jotka merkittävältä osalta ovat edelleen toteutumatta. Vanhentuneina pidetään vuoden 2014 maaliskuun alussa, 13 vuotta lain voimaantulon jälkeen, lähtökohtaisesti kaikkia lain voimaantullessa voimassa olleita asemakaavoja. Laissa mainitut edellytykset täyttävän asemakaavan alueella alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaiselle uuden rakennuksen rakentamista tarkoittavalle hankkeelle ei saa myöntää rakennuslupaa ennen kuin kaavan ajanmukaisuuden arviointi on tehty.

Nykyisessä kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 11 §:ssä on maininta, jonka mukaan asemakaavapäällikkö pitää luetteloa asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia koskevista päätöksistä, sen sijaan päätöstoimivallasta ei ole mainintaa.

Asemakaavan toteaminen vanhentuneeksi koskee sillä tavoin luvanhakijan oikeusturvaa, että asiasta päättäminen on tarkoituksenmukaista pidättää Kvstolla. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) perusteluissa koskien maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:ää todetaan, että tehtävä on kaavoitustoimen hoitamisen kannalta keskeinen ja että sen takia erityisesti kaavan toteaminen vanhentuneeksi tulisi saattaa valtuuston käsiteltäväksi.

Asia ratkaistaisiin kuitenkin Kvstossa vain niissä tapauksissa, joissa sekä rakennusvalvontaviranomainen että kaupunkisuunnittelulautakunta on todennut lainkohdan edellytysten täyttyvän eli käsillä olevan tilanteen, jolloin rakennuslupaa ei asemakaavan vanhentuneisuuden perusteella tulisi myöntää. Tämän jälkeen Kvstolle valmisteltaisiin asemakaavan vanhentuneeksi toteamista tarkoittava päätös. Lain mukaan tällaista päätöstä seuraa rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Tilanteessa, jolloin asemakaava todetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen perusteella ajanmukaiseksi, rakennuslupa voidaan myöntää. Lain mukaan kunnan päätökseen, jolla asemakaava on todettu ajanmukaiseksi, ei saa hakea valittamalla muutosta.

Vähäiset asemakaavamuutokset

Yhtenä tärkeänä tavoitteena päätösvallan delegoinnissa on hitaina pidettyjen kaava- ja poikkeamispäätösprosessien nopeuttaminen. Viimeksi eri toimielinten toimivaltarajoja on tarkistettu maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tullessa vuonna 2000.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi esitetään delegoitavaksi ne vähäisiksi katsottavat asemakaavan muuttamista koskevat päätökset, jotka nykyisin kuuluvat Khlle. Vähäisinä ei lain mukaan kuitenkaan pidetä muutoksia, jotka merkitsisivät alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista. Khs katsoo lisäksi, että mikäli kaavassa olevan kadun, torin, puiston tai muun alueen tai kaupunginosan tai korttelin nimen muuttamista on pidettävä periaatteellisesti merkittävänä, ratkaisuvalta on perusteltua säilyttää Khlla.

Esityksessä on otettu huomioon lisäksi vuoden 2009 alusta voimaan tullut MRL:n 55 §:ään tehty muutos, jonka mukaan kadun ja muiden yleisten alueiden nimien sekä kaupunginosien ja kortteleiden numeroiden muutoksista voidaan päättää myös kaavoitusmenettelyä yksinkertaisemmin eli normaalissa kuntalain mukaisessa menettelyssä. Myös tämä, vähäisen kaavamuutoksen korvaava päätös on tarkoituksenmukaista tehdä lautakunnassa. Khs toteaa kuitenkin, että mikäli tällä tavoin tehty päätös myöhemmin todetaan periaatteellisesti merkittäväksi, siihen voidaan, toisin kuin kaavapäätöksiin, tarvittaessa käyttää kuntalain mukaista otto-oikeutta.

Kaavoitusmenettely on tarkoin laissa säädeltyä ja kaavoitustoimen käytäntö on Helsingissä vakiintunutta. Näin ollen on perusteltua, että kaupunkisuunnittelulautakunta päättää vähäisistä kaavamuutoksista Khn sijasta. Kuitenkin, jos tällaiseen vähäiseen muutokseen sisältyy samalla maankäyttösopimus, asiasta päättäisi edelleen Khs.

Kunnan perustellut kannanotot muistutuksiin

Maankäyttö- ja rakennuslain vuoden 2009 alussa voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan tulee niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, lähettää kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan kannanotto tulee antaa riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta muistuttajalla on mahdollisuus reagoida siihen ennen päätöksentekoa.

Nyt perustellun kannanoton on erillisen delegointisäännöksen puuttuessa antanut vasta Khs samalla, kun se esittää kaavan hyväksymistä Kvstolle. Käytännössä asiasisältö kannanottoihin muodostetaan kuitenkin pitkälti jo lautakunnassa ja muistuttajille onkin lähetetty lautakunnan pöytäkirjanote tiedoksi. Lain tarkoituksen kannalta parempi käytäntö olisi, että perustellun kannanoton antaisi muodollisestikin kaupunkisuunnittelulautakunta.

Niissä kaavoissa, joissa lautakunta on kaavan hyväksyjä, ei synny luontevasti reagointiaikaa perustellun kannanoton esittämisen ja kaavan hyväksymisen välille, koska lausuntoihin ja muistutuksiin vastataan hyväksymiskokouksessa ja tällöin kaavaan hyväksytään niiden perusteella tarvittavat muutokset.

Tämän vuoksi on perusteltua siirtyä käytäntöön, että tieto siitä, mitä lautakunnalle tullaan esittämään perustelluksi kannanotoksi, annetaan muistutuksentekijöille tiedoksi etukäteen (esim. 2 viikkoa) ennen lautakuntakäsittelyä. Etukäteistiedon sisältö on yhteenveto muistutuksista ja asian esittelijän lautakunnalle valmistelema vastaus muistutuksiin. Jos lautakunta päättää muuttaa perustellun kannanoton sisältöä, tästä ilmoitetaan muistutuksen tehneille ja lopullista kaavan käsittelyä siirretään vastaavasti. Käytännössä lautakunnan toimivaltaan siirrettäväksi esitettävistä, nk. vähäisistä kaavamuutoksista tehdään muistutuksia melko harvoin.

Kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset

MRL 59 §:n mukaan kunnalla on oikeus periä maanomistajalta tai ‑haltijalta kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on jo nykyisin päättänyt johtosäännön
6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan niistä perusteista, joiden mukaan kaavan laatimiskustannukset hinnoitellaan. Tämän päätöksen periaatteiden mukaisesti lautakunta on tehnyt Khlle esityksen perittävän korvauksen suuruudesta hyväksyessään kaavaehdotuksen. Kaavan hyväksymisen jälkeen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on vielä tehnyt erillisen päätöksen perittävästä maksusta, joka sisältää myös hallintokeskukselle tilitettävät kaavan käsittelyyn liittyvät kuulutuskustannukset. Tämän jälkeen asia on lähetetty takaisin kaupunkisuunnitteluvirastolle perittäväksi eli täytäntöönpanoa varten.

Menettelyn joustavoittamiseksi esitetään, että kaavan laatimisesta ja käsittelystä perittävistä korvauksista päättäminen mainitaan johtosäännössä lautakunnan tehtäviin kuuluvana. Tällöin korvausten periminen viraston toimesta olisi tehdyn päätöksen täytäntöönpanoa ilman erillistä viranhaltijan pöytäkirjapäätöstä. Maksu voitaisiin periä kaavan tultua hyväksytyksi ja sen jälkeen, kun hallintokeskus olisi ilmoittanut kaavan käsittelystä aiheutuvien kuulutuskustannusten suuruuden.

Lausuntomenettelyn yksinkertaistaminen

Nykyisen käytännön mukaan muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksista osoitetaan Khlle ja hallintokeskus huolehtii lausuntojen pyytämisestä lautakunnilta, virastoilta ja kaupungin ulkopuolisilta tahoilta. Kun muistutukset ja lausunnot on saatu, ne lähetetään lautakunnalle tai virastolle vastineen antamista varten. On tarkoituksenmukaista, että kaavamenettelyä nopeutetaan niin, että vastaisuudessa tarpeelliset lausunnot pyydetään jo lautakuntavaiheessa ja hallintokeskukselle toimitetaan vasta Kvstokäsittelyyn valmiit kaavaehdotukset. Tälle käytännön muutokselle ei ole lainsäädäntöön perustuvaa estettä.

Kaupungille tulee lausuntopyyntöjä myös muilta kunnilta. Ne perustuvat joko rajanaapuruuteen tai muuhun osallisuuteen tai asianosaisuuteen kaavan vaikutusten perusteella. On tarkoituksenmukaista, että kaupunkisuunnittelulautakunta oikeutetaan antamaan asemakaavoja ja niiden muutoksia koskevat lausunnot muille kunnille ellei kaavassa käsiteltävä asia ole Helsingin kannalta periaatteellisesti merkittävä tai taloudellisesti laajakantoinen. Lautakunta voi myös siirtää toimivaltaansa viranhaltijalle.

Lisäksi kaupunki antaa muille kunnille sellaisia kaavalausuntoja, joissa Helsinki on maanomistajana toisen kunnan kaava-alueella. Kiinteistötoimen johtosäännön 12 §:n 6 momentin 6 kohdan mukaisesti kiinteistöviraston tonttiosaston päällikkö antaa lainsäädännön edellyttämiä rajanaapurin lausuntoja rakentamisesta kaupungin omistaman maan naapurialueille ja toimenpiteistä kaupungin omistaman maan naapurialueilla.

Nämä lausunnot on luontevaa säilyttää kiinteistötoimen tehtävissä. Myös näissä lausunnoissa tulee luonnollisesti noudattaa periaatteellisen merkittävyyden tai taloudellisen laajakantoisuuden arviointia sen suhteen tuleeko lausunto siitä syystä toimittaa Khn kautta.

Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa poikkeamisasioissa toimivalta jakautuu kolmen tahon, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen, kunnan ja kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kesken.

MRL 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

Kunnan toimivaltaa poikkeamisasioissa käyttää nykyisin Khs ja eräiltä osin delegoidun toimivallan nojalla rakennuslautakunta. Rakennuslautakunnan tähän toimivaltaan ei esitetä muutoksia. Tämän lisäksi nk. vähäisiä poikkeamisia voi rakennuslautakunta myöntää rakennusluvan yhteydessä suoraan MRL:n 175 §:n nojalla.

Khn nyt käyttämä poikkeamisvalta esitetään delegoitavaksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kuitenkin, jos poikkeamiseen liittyy maankäyttösopimus, asian ratkaisisi edelleen Khs.

MRL 171 §:n 2 momentin mukaisista poikkeamisista, joissa toimivalta on valtion viranomaisella, pyydetään kunnan lausunto. Tämä kaupungin ulkopuoliselle taholle annettava lausunnonantovalta säilyisi edelleen Khlla ja lausunnot valmistelisi kaupunkisuunnitteluvirasto nykyisen käytännön mukaisesti. Koska poikkeamisia koskevista lausuntoesityksestä päättäminen kuuluu viraston päällikölle, on syytä jatkaa käytäntöä, jonka mukaan kielteiset esitykset saatetaan lautakunnalle tiedoksi.

Samaa toimivaltaperiaatetta kuin poikkeamisratkaisuissa esitetään myös rakentamisedellytysten tutkimiseen MRL 16 §:n mukaisella suunnittelutarvealueella eli nk. suunnittelutarveratkaisuihin. Poikkeaminen suunnittelutarpeesta ranta-alueella kuuluu lain 72 §:n mukaisesti valtion viranomaiselle. Kunnan lausunnot hakemuksista antaisi edelleen Khs ja ne myös valmisteltaisiin kaupunkisuunnitteluvirastossa nykykäytännön mukaisesti. Samoin kuin edellä, kielteiset lausuntoesitykset saatettaisiin lautakunnan tietoon. Parhaillaan on eduskunnan käsittelyssä hallituksen esitys 141/2010, jossa esitetään poikkeamista ranta-alueen suunnittelutarpeesta osoitettavaksi kunnalle siltä osin, kun kysymys on olemassa olevan rakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta. Jos lakimuutos toteutuu, myös näistä poikkeamisista päättäisi Helsingissä kaupunkisuunnittelulautakunta.

Vielä voidaan todeta, että sellaisissa tapauksissa, joissa poikkeamista haetaan useista säännöksistä, ja joista osan ratkaiseminen kuuluu Khlle tai kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja osan ratkaiseminen rakennuslautakunnalle, tällaisen hakemuksen ratkaisee joko Khs tai kaupunkisuunnittelulautakunta. Uuden johtosäännön mukaan kaupunginhallitukseen menisivät kuitenkin vain sellaiset tapaukset, joissa päätökseen liittyy maankäyttösopimus.

Liikennejärjestelyt

Kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 6 §:n 1 momentin 17 kohdan mukaan lautakunta päättää (…) ”liikennejärjestelyistä lukuun ottamatta suuria ja suurehkoja tai periaatteellisesti merkittäviä asioita”.

Tähän saakka Kvstoon on Khn johtosäännön 7 §:n 1 momentin 2 kohdan rajoituksen perusteella esitelty sellaiset liikennejärjestelyt, joiden hankesuunnitelma on ylittänyt 5 milj. euroa. Nyt tätä kaupungin yleistä hankerajaa esitetään muutettavaksi 10 milj. euroon. Tämä raja soveltuu hyvin myös liikennejärjestelyhankkeille. Liikennejärjestelyt rinnastetaan taloudellisen merkittävyyden arvioinnissa edelleen kaupungin muihin hankesuunnitelmiin, vaikkakaan suunnittelun tarkkuustaso ei aina yllä esimerkiksi talonrakennuksessa käytettyjen hankesuunnitelmien tasolle.

Edellä esitetystä seuraa, että Khssa päätettäisiin alle 10 milj. euron hankkeista. Tätä toimivaltaa Khs voi delegoida alemmaksi muille viranomaisille. Khs toteaa vielä, että tässäkin kyse on arvonlisäverottomista kustannuksista.

Khs pitää tarkoituksenmukaisena, että kaupunkisuunnittelulautakunta voisi päättää liikennejärjestelyistä, jotka kustannusvaikutuksiltaan ovat enintään 5 milj. euroa. Edelleen pidetään tarkoituksenmukaisena, että Khs päättää liikennejärjestelyperiaatteista ja liikennejärjestelyistä, joita pidetään periaatteellisesti merkittävinä. Tällaisina on pidetty mm. nopeusrajoituksista päättämistä ja joukkoliikennekaistojen ajo-oikeuksia koskevia päätöksiä.

Kiinteistötoimi

Tiivistelmä Periaatteena kiinteistötoimessakin voidaan pitää sitä, että kun Kvsto ja Khs ovat mm. kaupungin strategiasta päättäessään ja talousarvion hyväksyessään jo linjanneet, miten ja minkälaisissa taloudellisissa puitteissa eri asiakokonaisuuksissa tulee periaatteellisella tasolla toimia, yksittäiset päätökset voidaan tehdä lautakunnissa tai virkamiespäätöksin.

Kiinteistötoimen johtosääntöä on juuri uudistettu paremmin vastaamaan kaupungin mallijohtosääntöä, mutta kiinteistölautakunnan samassa yhteydessä esittämät toimivaltarajojen muutokset ovat toistaiseksi vielä tekemättä.

Korotuksia esitetään mm. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ostamiseen ja myymiseen asetettuihin toimivaltarajoihin. Khn toimivaltarajoja esitetään samalla korotettavaksi vastaavasti.

Kiinteistölautakunnan toimivaltarajaa hankesuunnitelmien hyväksymisessä esitetään nostettavaksi vastaavalle tasolle kuin suurilla liikelaitoksilla, nykyisestä 1 milj. eurosta 5 milj. euroon. Khn toimivaltarajaa esitetään samalla nostettavaksi 5 milj. eurosta 10 milj. euroon.

Vielä esitetään etuostolain mukaisten päätösten delegointia viranhaltijalle niissä tapauksissa, joissa etuosto-oikeutta ei käytetä, ellei kysymyksessä ole periaatteellisesti merkittävä tai taloudellisesti laajakantoinen asia.

Teknisenä korjauksena esitetään kumottavaksi hankintoja koskeva 4 §:n 2 momentin 24 kohta, joka on korvautunut saman momentin 6 kohdalla.

Kiinteän omaisuuden ja osakkeiden ostaminen ja luovuttaminen

Khn johtosäännön 7 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohtien mukaan Kvston tehtävänä on päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, jos kauppahinta ylittää 3 milj. euroa. Kiinteistölautakunnan toimivaltaraja on vastaavasti 700 000 euroa. Toimivaltarajat perustuvat vuonna 2001 tehtyihin päätöksiin.

Toimivaltarajoja kiinteän omaisuuden ostamiseksi ja myymiseksi ja kiinteistölautakunnan hallinnossa olevien osakkeiden myymiseksi ei ole tarkistettu hinta- ja kustannusnousua vastaavasti. Kiinteistölautakunnan toimivaltaraja kiinteistöjen ostojen ja myyntien osalta esitetään nyt nostettavaksi 2 milj. euroon ja Khn toimivaltaraja vastaavasti 10 milj. euroon.

Kiinteistölautakunnan hallinnossa olevien osakkeiden myynnin toimivaltaraja esitetään samoin korotettavaksi nykyisestä 700 000 eurosta 2 milj. euroon. Tässä Khn toimivaltaraja on 5 milj. euroa.

Kiinteistöviraston virastopäällikön toimivaltaa lautakunnan vuokraamilla alueilla sijaitsevien rakennusten ja laitteiden lunastamisessa esitetään nostettavaksi 120 000 eurosta 300 000 euroon.

Hankesuunnitelmat

Kiinteistötoimen johtosäännön 4 §:n 2 momentin 22 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on hyväksyä Khn vahvistamissa rajoissa mm. kaupungin tilahankkeita koskevat hanke‑ ja muut suunnitelmat lukuun ottamatta liikelaitoksia ja kaupungin erikseen määräämiä kohteita käyttäjälautakunnan, ‑johtokunnan tai Khn alaisen viraston osalta viraston hyväksymän tarveselvityksen perusteella.

Khs on viimeksi 12.1.2009 (33 §) vahvistanut lautakunnan päätösvallan rajaksi miljoona euroa hankkeen arvonlisäverottomasta kustannusarviosta. Khs päättää hankkeista, joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää miljoonan ja Kvsto, kun arvo on yli 5 miljoonaa euroa.

Kiinteistölautakunnan toimivaltarajaa hankesuunnitelmien hyväksymisessä esitetään nyt nostettavaksi vastaavalle tasolle kuin suurilla liikelaitoksilla, nykyisestä miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon. Khn toimivaltarajaa esitetään samalla nostettavaksi 5 miljoonasta eurosta 10 miljoonaan euroon.

Kiinteistölautakunnan käsittelyyn tulee viraston arvion mukaan lähivuosina vuosittain yli kolmekymmentä arvonlisäverottomilta kustannuksiltaan miljoonan euron rajan ylittävää hankesuunnitelmaa, joista valtaosa on yli kolmen miljoonan ja vielä viiden miljoonan ylittäviä hankkeita noin puolet. Yhteensä virasto valmistelee vuosittain vaihdellen noin 170 milj. euron rakennusinvestoinnit.

Kiinteistölautakunta on joka tapauksessa sidottu Kvston talousarvio-päätöksessään rakennusinvestointeihin osoittamiin määrärahoihin ja talousarvion liitteeksi kirjattuun talonrakennushankkeiden seuraavan viiden vuoden rakentamisohjelmaan.

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen kiinteistökaupassa

Etuostolain mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Khs on käyttänyt kaupungin toimivaltaa etuostoasioista päätettäessä. Etuostolain mukaan kunnanhallitus voi kuitenkin päätöksestä ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan, määräämänsä viranhaltijan tehtäväksi. Viranhaltijan päätöstä ei voi ottaa ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.

Khs käsittelee vuosittain noin kolmekymmentä etuosto-oikeuden käyttämistä koskevaa asiaa ja antaa niissä joko ennakkolausunnon siitä, aikooko kaupunki käyttää etuosto-oikeuttaan, tai päättää, käyttääkö kaupunki etuosto-oikeuttaan. Kaupunki on viime vuosina käyttänyt etuosto-oikeuttaan kerran vuonna 2007, sitä ennen kaksi kertaa vuonna 2001 ja viisi kertaa 1990-luvulla. Muissa tapauksissa on päätetty, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan.

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä koskevat asiat, lukuun ottamatta periaatteellisesti merkittäviä tai taloudellisesti laajakantoisia asioita, esitetään siirrettäviksi kiinteistövirastoon viranhaltijan tehtäväksi. Päätösten tekeminen kielteisissä tapauksissa soveltuu hyvin tonttiosaston päällikön tehtäväksi, jolle kuuluu kaupungin maanhankinnan johtaminen kiinteistövirastossa.

Valtaosaan kaupungin etuosto-oikeuden piirissä olevista kaupoista ei liity periaatteellisesti merkittäviä seikkoja, kuten esimerkiksi intressejä kaupungin asunto- tai elinkeinopolitiikan kannalta, vaan useimmiten kysymys on rakennettujen tonttien omistajanvaihdoksista kaava-alueella. Jos sen sijaan etuosto-oikeuden piiriin kuuluvia kauppoja tehdään esimerkiksi raakamaasta, kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta muuten tärkeistä kohteista tai yleisen virkistyskäytön kannalta merkittävistä kiinteistöistä, on asianmukaista saattaa kysymys etuosto-oikeuden käyttämisestä Khn harkittavaksi ja päätettäväksi.

Asian aikaisemmat vaiheet

Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen päätösvallan delegointihanke aloitettiin jo keväällä 2008. Tällöin hallintokeskuksessa valmisteltu, 15.4.2008 päivätty luonnos ”Strategisen ohjauksen kehittäminen” lähetettiin lausunnoille talous- ja suunnittelukeskukseen, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, kaupunkisuunnittelulautakuntaan, rakennuslautakuntaan ja kiinteistölautakuntaan. Lausunnoilla ollut esitys ja lautakuntien lausunnot löytyvät esityslistan tämän asian päätöshistoriasta.

Talous- ja suunnittelukeskus ei tässä vaiheessa antanut lausuntoa. Oikeuspalveluilla ei ollut huomautettavaa esityksen johdosta. Kaupunkisuunnittelulautakunta (12.6.2008) piti esitystä vähäisin tarkistuksin kannatettavana ja totesi sille esitetyn siirrettäväksi uusia lopullisia, valituskelpoisia päätöksiä pelkän valmisteluvastuun sijaan. Lautakunta kiinnitti huomiota siihen, että osin muutos lisäisi hallinnollista työtä virastossa ja osin se merkitsisi vain valmisteluroolin muuttumista päättäjäksi. Lautakunta puolsi ajatusta siitä, että periaatteellisesti merkittävät ja suuret liikennejärjestelyasiat jatkossakin säilyisivät Khlla.

Kiinteistölautakunta (10.6.2008) piti esityksiä tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.

Rakennuslautakunnan (10.6.2008) mielestä tavoite nopeuttaa ja joustavoittaa hallinnollisia prosesseja on kannatettava. Vähäisten asemakaavojen hyväksymisen siirtoa kaupunkisuunnittelulautakunnalle se piti perusteltuna. Sen sijaan lautakunta totesi, että jo nykyisin rakennuslautakunta ratkaisee paitsi maankäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaiset poikkeamiset, myös eräitä muita poikkeamisia delegoidun toimivallan perusteella. Tästä näkökulmasta käsin lautakunta olisi pitänyt parempana, että kaupungin koko poikkeamistoimivalta olisi osoitettu yhdelle viranomaiselle eli rakennuslautakunnalle, jolloin toimivaltaan liittyviltä harkintatilanteilta vältyttäisiin. Lopuksi lautakunta kuitenkin totesi, että myös kaupunkisuunnittelulautakunnan osalta on esittävissä vahvoja argumentteja ja piti luontevana myös sitä, että samalla kun Khn toimivallassa oleva poikkeamisratkaisutoimivalta siirretään, delegoidaan myös ympäristökeskukselle (nykyisin ELY-keskukselle) annettavat lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Asian laajuuden ja laajakantoisuuden vuoksi valmistelua on jatkettu ja hyvänä ajankohtana toimivaltasiirtojen ja hallintokäytäntöjen muuttamiselle on pidetty vuoden 2011 alkua, jolloin muutoinkin käytäntöjä ja päätöksentekotapoja muutetaan sähköiseen menettelyyn perustuvan nk. Ahjo-projektin myötä.

Khs on tehnyt esitykseensä lisäyksiä ja muutoksia lausunnolla olleeseen esitykseen nähden, kuitenkin konsultoiden asianomaisia virastoja ja lautakuntien puheenjohtajia.

Kaupunkisuunnittelutoimen osalta vähäisiä kaavamuutoksia koskeva esitys on ennallaan. Sen sijaan lausunnolla olleesta esityksestä poiketen esitetään, että valtion viranomaisen poikkeamistoimivaltaan kuuluvien asioiden johdosta annettavat kunnan lausunnot toimitettaisiin edelleen Khn välityksellä kaupungin yleisen periaatteen mukaisesti. Samoin päättäjänä olisi Khs sellaisissa poikkeamisasioissa, joihin liittyy maankäyttösopimus.

Khs toteaa lisäksi, että se on esityksessään päätynyt esittämään, että kaupunkisuunnittelulautakunta voisi päättää alle 5 milj. euroa maksavista liikennejärjestelyhankkeista, ellei niihin sisälly periaatteellisesti merkittäviä näkökohtia. Periaatteellisesti merkittävistä liikennejärjestelyistä ja -periaatteista päättäisi Khs ja taloudellisen merkittävyyden noustessa yli 10 milj. euron Kvsto.

Näiden lisäksi on esitetty uusina muutoksina kunnan perustellun kannanoton antamisen delegointia lautakunnalle, samoin kuin yksityisiltä maanomistajilta perittävistä, kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvista korvauksista päättämistä. Samoin uutena käytäntönä esitetään, että kunnan sisäinen lausuntomenettely hoidettaisiin kokonaisuudessaan lautakuntavaiheessa.

Kiinteistötoimen osalta esitetyt toimivaltarajat perustuvat paitsi lausunnolla olleeseen muistioon, kiinteistölautakunnan kiinteistötoimen johtosääntöesityksensä yhteydessä tekemiin esityksiin. Hankesuunnitelmien toimivaltarajojen muuttaminen perustuu kiinteistövirastolta saatuihin tietoihin.

Sääntötoimikunnan käsittely

Asia on valmistelun kuluessa saatettu sääntötoimikunnan käsiteltäväksi. Khs toteaa, että sääntötoimikunta on esittänyt perusteltuja tarkennuksia ja muutoksia esitykseen. Ehdotus on tarkistettu sääntötoimikunnan esittämin tavoin.

Päätöksen voimaantuloon liittyvät siirtymäsäännökset

Khs toteaa, että 1.1.2011 voimaan tulevia, päätöstoimivaltaa koskevia muutoksia sovelletaan seuraavasti:

Vähäiset kaavamuutokset, jotka kaupunkisuunnittelulautakunnassa on hyväksytty esitettäväksi Khn päätettäväksi, mutta joita ei ole käsitelty Khssa vuoden 2010 loppuun mennessä, palautetaan lautakunnan päätettäviksi. Ne käsitellään kaikki yhdellä kertaa samassa kokouksessa.

Vähäiset kaavamuutokset, jotka kaupunkisuunnittelulautakunnassa on hyväksytty asetettavaksi julkisesti nähtäville ja lähetettäväksi lausunnoille, lähetetään lausunnoille kaupunkisuunnitteluvirastosta 1.1.2011 jälkeen.

Suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeamishakemusasiat, jotka on käsitelty lausuntoasioina lautakunnassa, mutta joita ei ole käsitelty lupa-asioina Khssa vuoden 2010 loppuun mennessä, palautetaan lautakunnan päätettäviksi. Ne käsitellään kaikki yhdellä kertaa samassa kokouksessa.

Hankesuunnitelmat sekä kiinteistöjen tai osakkeiden ostoa, myyntiä tai vaihtoa koskevat kiinteistölautakunnan tai Khn hyväksymät ehdotukset, joita ei ole ennen vuoden 2010 loppua käsitelty ylemmässä toimielimessä ja jotka toimivaltaa koskevien muutosten vuoksi vuoden 2011 alusta kuuluvat kiinteistölautakunnan tai Khn päätettäväksi, palautetaan toimivaltaisen toimielimen päätettäväksi. Ne käsitellään yhdellä kertaa asianomaisen toimielimen kokouksessa.

Etuosto‑oikeuden käyttämistä koskevat asiat, jotka toimivaltaa koskevien muutosten vuoksi vuoden 2011 alusta kuuluvat tonttiosaston päällikön päätettäväksi, mutta joita koskevan ehdotuksen kiinteistölautakunta on ennen vuoden 2010 loppua tehnyt Khlle, palautetaan toimivaltaiselle viranhaltijalle, tonttiosaston päällikölle, tämän päätettäväksi.

Khn täytäntöönpanopäätös

Khs toteaa lisäksi, että sen tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä

- vahvistaa kaupunkisuunnittelutoimen johtosäännön 6 §:n 1 momentin 17 kohdan mukaiseksi rajaksi 5 000 000 euroa (liikennejärjestelyt)

- vahvistaa kiinteistötoimen johtosäännön 4 §:n 2 momentin 7, 15 ja 19 kohdan mukaisiksi rajoiksi 2 000 000 euroa (kiinteän omaisuuden ja osakkeiden ostaminen ja myyminen)

- vahvistaa kiinteistötoimen johtosäännön 11 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaiseksi toimivaltarajaksi 300 000 euroa (vuokra‑alueella olevien rakennusten ym. lunastaminen)

- vahvistaa 12.1.2009 tarkistettujen tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaiseksi kiinteistölautakunnan toimivaltarajaksi 5 000 000 euron arvonlisäverottoman rakennuskustannusennusteen

- siirtää sen ratkaiseminen, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan, sekä vastaavasta ennakkoilmoituksesta päättämisen, kiinteistöviraston tonttiosaston päällikön tehtäväksi, lukuun ottamatta periaatteellisesti merkittäviä tai taloudellisesti laajakantoisia asioita.

HELSINGIN MAANALAISEN YLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN (NRO 11830/1 JA 11830/2)

Khs 2009-237

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Helsingin maanalaisen yleiskaavan kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston 4.12.2008 päivättyjen ja 17.12.2009 muutettujen piirustusten nro 11830/1 ja 11830/2 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Helsingin maanalainen yleiskaava 11830/2
	Liite 2	Helsingin maanalainen yleiskaava 11830/1
	Liite 3	Helsingin maanalaisen yleiskaavan selostus (vain linkkinä)
	Liite 4	Helsingin maanalaisen osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelumuistio 19.1.2006
	Liite 5	Maanalaisten hankkeiden kaavatilanne ym. (maanalainen yleiskaava)
	Liite 6	Helsingin maanalaisen yleiskaavan hyväksyminen - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Maanalaisella yleiskaavalla osoitetaan ja ohjataan laajojen kalliotilojen ja tunneleiden sijoittumista ja niiden tilavarauksia maan alla. Liikennetunnelivarauksilla turvataan maanalaisten yhteyksien toteutumisedellytykset. Kaava ei koske Sipoon kunnasta Helsinkiin liitettyä aluetta mutta tarvittaessa liitosalueen maanalaiset tilavaraustarpeet voidaan kattaa myöhemmällä osayleiskaavalla.

Maanalainen yleiskaava noudattaa Uudenmaan maakuntakaavaa. Maanalainen yleiskaava ei muuta Helsingin Yleiskaava 2002:n liikennejärjestelmäratkaisua eikä ota kantaa sen vaikutuksiin. Maanalaisessa yleiskaavassa on esitetty liikennejärjestelmän maanalaiset osuudet oikeusvaikutteisen Yleiskaava 2002:n mukaisina näiden tilojen sijaintia ja laajuutta määritellen ja täsmentäen.

Kaavassa käytetään tilojen ja tunneleiden aluevarausten osalta kahta väriä: harmaata ja sinistä. Vaaleanharmaalla värillä on merkitty nykyiset rakennetut maanalaiset liikennetunnelit ja niihin liittyvät tilat ja vaaleansinisellä suunnitellut liikennetunnelit ja tilat.

Maanalainen yleiskaava täydentää Yleiskaava 2002:n maan päällisten toimintojen tilavarauksia maan alaisilta osin. Tummanharmaalla värillä on merkitty nykyiset rakennetut maanalaiset tilat ja teknisen huollon tunnelit. Tilojen osalta maanalainen yleiskaava sisältää jo rakennetut merkittävät maanalaiset tilat. Tummansinisellä on merkitty suunnitellut maanalaiset tilat, joiden tarkoituksena on turvata yhteiskunnalle elintärkeiden hankkeiden tilavaraukset. Samalla värillä on merkitty uudet tarvittavat teknisen huollon tunnelit. Sinisten aluevarausten kaavamääräyksistä on tehty yleisiä ja eri käyttötarkoituksia sallivia, jotka täsmentyvät aitojen hankkeiden yhteydessä yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Myös niiden vaikutukset arvioidaan tarkemmin vasta tuolloin.

Ruskeankeltaisella värillä on merkitty laajat kallioresurssit, jotka soveltuvat maanalaiseen rakentamiseen. Vaaleammalla keltaisella värillä on merkitty kantakaupungin kallioresurssit ja kaikkein vaaleimmalla keltaisella esikaupunkialueiden pintakallioalueet. Näitä merkintöjä on pidettävä vain inventointiluonteisina merkintöinä, ei vielä aluevarauksina.

Maanalaisessa yleiskaavassa esitettyjen tilatarpeiden lisäksi sallitaan muutakin maanalaista rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu olennaista haittaa alueen pääasialliselle toiminnalle tai maanpäälliselle käyttötarkoitukselle.

Kaavoitustilanteesta voidaan todeta, että maanalaisessa yleiskaavassa liikennetunnelit ovat yleiskaava 2002:n mukaisia, että maanalaisen yleiskaavan teknisen huollon tunnelit eivät pääsääntöisesti tarvitse asemakaavaa ja että maanalaisen yleiskaavan suunnitellut tilavaraukset tullaan asemakaavoittamaan konkreettisten hankkeiden yhteydessä.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä nro 5 on taulukko, joka kuvaa mm. hankkeiden kaavatilannetta.

Yleiskaava on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kaavatekninen esitys, symboliikka ja määräykset on kehitelty tämän työn aikana. Yleiskaava sivuaa usean viranomaisen toimialaa ja asianosaisia on maanalaisissa hankkeissa paljon. Kuulemiskierros on ollut kaavatyön aikana laaja. Kaavaan on tehty eri vaiheissa lukuisia tarkistuksia ja muutoksia. Mielipiteet ja lausunnot ovat pääsääntöisesti olleet positiivisia ja yleiskaavan laadintaa on pidetty tärkeänä. Maanalainen yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena.

./. Khn päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksen tulos (10–5) on asian päätöshistoriassa.

KHS

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta.

Suunnittelualue Suunnittelualueena on Helsingin kaupungin hallinnollinen alue vuonna 2008. Suunnitelma käsittää nykyiset ja suunnitellut laajat kallioperässä olevat maanalaiset tilat, merkittävimmät tunneliyhteydet ja maanalaiset tilavaraukset sekä maanalaiseen rakentamiseen soveltuvat kallioiset alueet. Kellaritiloja ei katsota tässä suunnitelmassa maanalaisiksi tiloiksi. Kaava sisältää jo rakennettujen maanalaisten tilojen lisäksi n. 100 uutta tilavarausta ja n. 40 kallioresurssia. Rakennettuja maanalaisia tiloja on yhteensä n. 9 milj.m³, joka käsittää n. 400 erillistä maanalaista tilaa.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on ylläpidetty 1980-luvun alusta lähtien koko kaupungin alueelta ns. maanalaisten toimintojen tilavaraussuunnitelmaa, joka sisältää nykyiset maanalaiset tilat ja tunnelit sekä ajantasaiset tiedossa olevat maanalaisten tilojen ja tunneleiden suunnitelmat.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 9.12.2004 maanalaisen osayleiskaavan jatkosuunnitteluperiaatteet ja merkitsi tiedoksi osayleiskaavan suunnitteluohjelman. Lautakunta päätti 31.5.2007, että maanalainen yleiskaava 2007 luonnos lähetetään lausunnoille, asetetaan nähtäville ja järjestetään osallistumistilaisuus mielipiteiden kuulemiseksi.

Kaavan ohjausvaikutus

Maanalainen yleiskaavaehdotus on valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden sekä maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Maanalainen yleiskaava täydentää lainvoimaisen Helsingin yleiskaava 2002:n merkintöjä maanalaisten tilavarausten osalta. Se on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Oikeusvaikutteisena yleiskaavalla on vaikutus muuhun suunnitteluun (maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentti), yleinen viranomaisvaikutus (maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 2 momentti) ja ehdollinen rakentamisrajoitus (maankäyttö- ja rakennuslain 43 §:n 1 momentti).

Maanalainen yleiskaava sisältää merkittävimmät maanalaiset tila- ja tunnelivaraukset. Kalliotilojen kysyntä on kasvanut. Keskusta-alueen tiivistyessä toimintoja sijoitetaan maan alle. Keskusta-alueen kalliotiloja halutaan säästää myös tulevia tarpeita varten. Kaavassa esitettyjen strategisten kalliotila- ja tunnelivarausten toteuttamisen turvaaminen on katsottu yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömäksi.

Kaavakartassa esitettyjen tilavarausten lisäksi sallitaan myös muutakin maanalaista rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu olennaista haittaa alueen pääasialliselle maanalaiselle toiminnalle tai maanpäälliselle käyttötarkoitukselle. Muiden kuin maanalaisessa yleiskaavassa esitettyjen maanalaisten tilojen soveltuvuus ja sijoittuminen selvitetään asemakaavoituksen yhteydessä. Uudet hankkeet eivät saa vaikeuttaa tai estää maanalaiseen yleiskaavaan merkittyjen tilavarausten tarkoitusta tai toteutumista.

Maanalaisille tiloille ja liikennetunneleille laaditaan aina asemakaava. Asemakaavoitusvaiheessa määritellään mm. tilan käyttötarkoitus, selvitetään turvallisuus, laajuus ja pintayhteydet sekä ympäristövaikutukset. Johtotunneleille ei laadita asemakaavoja.

Yleiskaavaehdotuksen sisältö

Yleistä Maanalainen yleiskaavaehdotus esitetään kahdella kartalla. Pääkartta sisältää esikaupunkialueet mittakaavassa 1:20 000 ja siitä kantakaupungin alueet tarkemmassa mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaehdotus sisältää uusia julkisia tila- ja tunnelivarauksia sekä nykyisiä julkisia maanalaisia tiloja ja tunneleita. Niistä pääosa sijoittuu kantakaupungin alueelle. Olemassa olevat tilat on esitetty harmaalla ja suunnitellut sinisellä värillä. Nykyiset liikennetunnelit on erikseen esitetty vaaleanharmaalla ja tulevat vaaleansinisellä. Lisäksi yleiskaavakarttaan on merkitty ruskealla värillä kalliorakentamiseen soveltuvia laajoja alueita.

Koska on ensimmäinen yleiskaava maan alle, on kaavamääräyksistä tehty yleisiä ja eri käyttötarkoituksia sallivia.

Kaavakarttaan on merkitty kantakaupungin alueelta kallion pinnan likimääräinen syvyys 0–10 m maan pinnasta ja esikaupunkialueilla 0–20 m maan pinnasta. Joitakin liikennetunneleiden lattiatasoja on havainnollistettu likimääräisillä korkeusasemilla.

Eri syvyyksille suunniteltujen tilavarauksien korkotasot on esitetty tarkemmin erillisissä hankkeiden suunnitelmissa.

Suunnittelumääräykset

Koko kaava-aluetta koskevilla yleisillä suunnittelumääräyksillä on haluttu täydentää maanalaisen tilan osin puutteellisia suunnitteluohjeita ja toisaalta kiinnittää huomiota yhteensovittamiseen maanpäällisen maankäytön kanssa. Maan pintaan johtavat yhteydet, kuten ajoyhteydet, porras-, hissi- ja ilmanvaihtokuilut on suunniteltava niin, että ne ovat toimivia, turvallisia ja sopivat kaupunkiympäristöön.

Jo olemassa olevia ajoyhteyksiä pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Keskitetyt pintayhteydet lisäävät maan alle sijoittuvien toimintojen taloudellisuutta.

Lisääntyvä liikenne, melu, päästöt ja pohjavesien muutokset on tunnistettava ja niiden vaikutukset on arvioitava tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Palo- ja pelastusturvallisuusasiat on otettava mukaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa. Maanalaista tilaa suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota myös tulvasuojeluun.

Maanalaiset tilat ja tunnelit sekä tila- ja tunnelivaraukset

Liikennetunnelivarauksilla turvataan maanalaisten yhteyksien toteuttamisedellytykset. Kaavassa esitetään ajoneuvo- ja raideliikenteen, jalankulun ja liikenteen hoidon kannalta tärkeät varaukset. Metroverkoston esittäminen ja laajentaminen on keskeistä yleiskaavassa. Länsimetron linjaus, toinen metrolinja, yhteystarve lentokentälle ja Sipooseen on merkitty kaavakarttaan, kuten myös Pisara-rautatieyhteys ja Jokeri II. Autoliikennetunneleita ovat mm. Keskustatunneli, Pasilan väylän läntinen Korppaantunneli, yhdyskatu Itäväylä–Kehä I, Raide–Jokeri, Kehä II, Pitäjänmäen kaari, Kumpulan tunnelit, Linnanrakentajantien tunneli, Annalan tunneli ja Maratontien tunneli.

Kaavaan sisällytetyt pysäköintihankkeet sijoittuvat pääosin keskusta-alueelle. Mannerheimintien pysäköintilaitos, Kamppiparkin laajennus ja Töölönlahden pysäköintilaitos ovat rakenteilla. Hakaniementorin alle, Jätkäsaareen, Meilahteen ja Katajanokalle on suunniteltu pysäköintilaitos ja muita pysäköintilaitoshankkeita on vireillä.

Yhdyskuntateknisen huollon toimintoja on sijoitettu paljon maanalaisiin tiloihin. Kallion sisällä strategisesti tärkeät tekniset järjestelmät ovat turvassa ja niitä voidaan huoltaa maanpäällisiä toimintoja häiritsemättä. Vesi- ja energiahuollon johtoja sekä tietoliikenteen kaapeleita on yhteiskäyttö- ja muissa tunneleissa. Kaavakartan varaukset pitävät sisällään kaukojäähdytysasemia, lämpökeskuksia, jätevedenpuhdistamon, varikkoja ja tukikohtia, hiekka-, hiili- ja öljyvarastoja sekä sähköasemia.

Sijoittamalla huollon ja varastoinnin vaatimia tiloja maan alle vapautetaan maan päältä tilaa muille toiminnoille. Keskustan huoltotunneli on rakenteilla. Meilahden ja Jätkäsaaren alueille on suunniteltu huoltotunneli.

Kallioresurssit

Yleiskaavaehdotuksessa on esitetty keskustan ulkopuolelle sijoittuvia laajoja maanalaiseen rakentamiseen soveltuvia kallioalueita. Kallion laajuus, laatu ja maanpäällinen maankäyttö asettavat reunaehtoja maanalaisten kohteiden suunnittelulle. Suunnitellun maanalaisen toiminnon soveltumista alueelle arvioidaan asemakaavoituksessa, jolloin selvitetään myös hankkeen vaikutukset ympäristöön.

Maanalaisen yleiskaavan valmistelua varten arvioitiin Helsingin kaupungin alueen rakentamiseen soveltuvia kallioalueita. Kiinteistöviraston geotekninen osasto selvitti avokallioiden, maanpinnan korkeustasojen ja kallioperäkairausten avulla kallioiset alueet, jotka ovat riittäviä isojen hallimaisten tilojen sijoittamiseen. Selvitystyössä otettiin huomioon myös suuret heikkousvyöhykkeet ja olemassa olevat tilat ja tunnelit.

Kaupunkisuunnitteluvirasto selvitti kallioisten alueiden soveltuvuutta maankäytön suunnittelun kannalta. Lähtökohtina olivat kallioalueen geologinen soveltuvuus, hyvät liikenneyhteydet, nykyinen maankäyttö, yhteydet kalliotilasta maan pinnalle ja maanomistus. Tavoitteena keskustan ulkopuolisten kallioisten alueiden osoittamisella yleiskaavassa on vähentää Helsingin niemen kallioresursseihin kohdistuvaa painetta.

Laajoja kallioresursseja ovat mm. Herttoniemen kallioselänteet, Kivikon ulkoilupuiston alue sekä Pihlajamäen ja Pihlajiston alue. Näiden kallioresurssien käyttöönotossa tulee ottaa huomioon maanpäällisen toiminnon antamat rajoitukset ja maanpäälliset rakenteet on toteutettava myös mahdollisimman hyvin luonnon ja virkistyskäytön ehdoilla.

Teemakartat

Yleiskaavakartan harmailla ja sinisillä väreillä merkittyjä toimintoja selittävät teemakartat: tekninen huolto, liikennetunnelit, pysäköinti, huolto ja varastointi, palvelut ja hallinto sekä kallioresurssit.

Teknisen huollon teemakartta on vain viranomaiskäytössä.

Teemakarttoihin liittyy kohdeluettelo. Kohteiden suunnitelmat ovat eritasoisia. Teemakartoissa on nimetty julkiset olemassa olevat maanalaiset tilat ja tunnelit sekä suunnitellut tilat ja tunnelit. Teemakartoissa on esitetty suunnitelmien tarkkuustasot, joita ovat hanke- ja tarvesuunnitelma, tilantarpeen luonnos ja tilantarve.

Teemakartat osoittavat hankkeittain tilan käyttötarkoituksen ja suunnittelutilanteen. Kartat ohjaavat maanalaisten tilojen sijoittumista ja jatkosuunnittelua. Kaikki maanalaiset hankkeet on tarkoitus koota jatkosuunnittelun yhteydessä hankerekisteriksi, jota pidetään ajan tasalla kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Maanalaisten toimintojen vaikutukset poikkeavat maanpäällisten toimintojen vaikutuksista ja rajautuvat harvemmille osa-alueille.

Maanalaisen yleiskaavan vaikutukset ovat usein alueen kannalta positiivisia, kuten eri toimintojen tuottamien haitallisten ympäristövaikutuksien väheneminen ja maanpäällisten alueiden vapautuminen muulle toiminnalle.

Maanalaisten tilojen ja käytön turvallisuusehdot ja vaatimukset poikkeavat oleellisesti maanpäällisestä tämän erityistarpeen vuoksi. Kaavasuunnittelun aikana laadittiin erillinen julkaisu maanalaisiin toimintoihin liittyvistä yleisistä turvallisuustekijöistä.

Kaupungin kalliovarannon kokonaiskäsityksen saamiseksi maanalaisen yleiskaavaehdotuksen valmistelun aikana laadittiin erillinen raportti ”Kallioresurssialueiden inventointi”. Raportissa esitetään muun muassa alueiden maankäyttö ja suojeluarvot.

./. Maanalaisen yleiskaavan vaikutusten arviointi on esitetty yleiskaavan selostuksessa, joka on esityslistan liitteenä nro 3 (vain linkkinä).

Rakentamiskustannukset

Kalliotilojen rakentamisen kokonaiskustannukset riippuvat laatutasosta, tulevasta käytöstä, rakennuspaikasta sekä tilojen tyypistä ja koosta. Suuret suhdannevaihtelut ovat heijastuneet myös maanalaisen rakentamisen hinnoissa.

Asianomaisten kuuleminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö

Yleiskaavan laatimisesta tiedotettiin kaavoituskatsauksissa vuodesta 2004 lähtien. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman 23.3.2005 mukaisesti. Yleisötilaisuus pidettiin 13.4.2005 ja asiantuntijaseminaari 31.5.2005. Lisäksi kaavatyötä esiteltiin 11 rakennuttajapalaverissa, joissa käytiin läpi eri hallintokuntien maanalaisia tiloja ja suunnitelmia. Viranomaisneuvottelu järjestettiin

./. 19.1.2006. Muistio on esityslistan liitteenä nro 4.

Maanalainen yleiskaavaluonnos oli nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 13.8.–7.9.2007.

Maanalaisesta yleiskaavasta on käyty useita neuvotteluja Helsingin Energian, Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin Veden kanssa.

Yleiskaavaluonnosvaiheen mielipiteet ja lausunnot

Yleiskaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 43 lausuntoa ja mielipidettä.

Yleiskaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot olivat pääosin positiivisia ja kaava-aineistoa täydentäviä. Kaavan laadinnan todettiin olevan uraa uurtavaa ja ainutlaatuista. Osa lausunnoissa käsiteltävistä aiheista ei ollut yleiskaavatasoisia kysymyksiä, mutta ensimmäistä kertaa laadittavan maanalaisen yleiskaavan yhteydessä oli katsottu tärkeäksi käydä suunnittelun yhteydessä läpi kaikki eri tarkkuustasot ja aiheet.

Osa lausunnoista viittasi koko liikennejärjestelmään liittyviin kysymyksiin, mutta ne eivät sisältyneet maanalaiseen yleiskaavaan. Liikennejärjestelmä ja siihen liittyvät vaikutusten arvioinnit oli käsitelty kokonaisuudessaan Yleiskaava 2002:ssa. Maanalaisessa yleiskaavassa on esitetty liikennejärjestelmän maanalaiset osuudet.

./. Lausunnot, mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 11.12.2008 Khlle (sivut 7–43; ks. päätöshistoria).

Yleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset ja lausuntojen huomioon ottaminen

Lausuntojen pohjalta käytiin useita neuvotteluja yhteistyötahojen kanssa.

Tiedot maanalaiseen yleiskaavaan sisällytetyistä hankkeista ja tilatarpeista on saatu julkishallinnon tahoilta ja yksityisiltä toiminnanharjoittajilta. Hankkeita päivitettiin ja täsmennettiin lausuntojen ja suunnitelmien pohjalta. Yhdyskunnan toimivuus varmistetaan kaavan tilavarauksilla. Liikennesuunnitteluvarauksissa noudatettiin Yleiskaava 2002:n varausperiaatteita täydennettynä eri teemoilla. Yksityisistä hankkeista yleiskaavaan sisällytettiin tarve- tai hankesuunnitelmatasoiset tilat.

Yleiskaavaehdotukseen tehtiin lausuntojen johdosta tarkistus kaavamääräykseen, jossa sallitaan muutakin maanalaista rakentamista kuin mitä maanalaisessa yleiskaavassa on esitetty, mikäli siitä ei aiheudu olennaista haittaa alueen pääasialliselle maanalaiselle toiminnalle tai maanpäälliselle käyttötarkoitukselle.

Kaavamääräyksiin täsmennettiin merkintää, joka viittaa pintakallioalueisiin.

Suunniteltuja maanalaisia tiloja yleispiirteistettiin.

Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät muutokset kaavakarttaan.

Kaavakarttaan lisättiin SOK:n Vallilan, Katajanokan ja Kuninkaantammen pysäköintilaitos, Talin liikuntatila, Patterimäen työtukikohta, Pakkasvarasto, servaaliarkistotilat ja Tuusulanväylän kääntö sekä teemakarttaan kaukojunayhteys lentokentälle.

Kaavakartasta poistettiin Hietalahden torin pysäköintilaitos, Mannerheimintien pysäköintilaitoksen laajennus, Itäkeskuksessa sijaitseva Kehä I:n alittava Itäväylän tunneli betonitunnelirakenteena, Kansanterveyslaitoksen ja yliopiston lääketieteellisen osaston maanalaiset tilatarvemerkinnät. Huoltotunnelimerkintä Jätkäsaaressa ja Meilahdessa sisällytettiin muihin suunniteltuihin maanalaisiin tiloihin, ja Jokeri II:n tunnelimerkintää Paloheinässä ja Kivikossa tarkennettiin.

Länsimetron Ruoholahti–Koivusaari linjausmerkintä muutettiin ohjeelliseksi ja Koivusaaren asemaa siirrettiin. Metrolinja Kruunuvuorenranta–Hevossalmi muutettiin raitiotieyhteydeksi ja linjausta myös tarkistettiin.

Jätkäsaaren ja Meilahden pysäköintilaitosten, Kehä II:n, Meilahden sairaala-alueen huoltotilojen, yliopiston kiihdytinlaboratorion ja Jätkäsaaren työtukikohdan ja jäteaseman merkintöjä tarkistettiin.

Allergiasairaalan maanalainen käyttötarkoitus muutettiin pysäköintiin, ja Vuosaaren satamatien tunneli ja Vuosaaren satamaan liittyvä pysäköintilaitos muutettiin nykyiseksi.

Edellisten lisäksi muutettiin nykyiseksi yksi johtotunneli, lisättiin neljä johtotunnelivarausta, kahta lämpökeskusta ja yhtä jäähdytyskeskusta laajennettiin sekä sähköasemavarausten sijaintia muutettiin. Muutamaa johtotunnelimerkintää tarkennettiin ja korjattiin.

Yleiskaavakartasta poistettiin pieniä nykyisiä ja tulevia maanalaisia tiloja ja tunneleita, joilla ei ole yleiskaavatasolla merkitystä.

Kaavaselostukseen tehtiin vastaavat lisäykset ja tekstiin pieniä lisäyksiä tai täsmennyksiä.

Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olo, muistutus ja lausunnot

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 27.3.–30.4.2009, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta ilmoitettiin erikseen naapurikunnille. Ehdotusta vastaan tehtiin yksi muistutus.

Ehdotuksesta pyydettiin Helsingin Energia ‑liikelaitoksen johtokunnan, Helen Sähköverkko Oy:n, kiinteistölautakunnan, HKL-liikelaitoksen johtokunnan, rakennuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen johtokunnan, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan, liikuntalautakunnan, terveyslautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, talous- ja suunnittelukeskuksen, Fortum Oyj:n, Turvatekniikan keskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Helsingin Satama ‑liikelaitoksen johtokunnan, Senaatti-kiinteistöjen, Ratahallintokeskuksen, Helsingin yliopiston, HUS-Kiinteistöt Oy:n, ympäristöministeriön, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV), Uudenmaan liiton, Geologian tutkimuskeskuksen, Helsingin poliisilaitoksen, Helsingin Sotilasläänin Esikunnan, Huoltovarmuuskeskuksen, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin, VR-Yhtymä Oy:n, puolustusministeriön, Elisa Oyj:n, Fingrid Oyj:n, TeliaSonera Finland Oyj:n, Museoviraston ja Itä-Uudenmaan liiton sekä Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ja Sipoon kunnan lausunnot.

Fortum Oyj, Senaatti-kiinteistöt, Helsingin yliopisto, Elisa Oyj, Telia-Sonera Finland Oyj, ympäristöministeriö, puolustusministeriö, kiinteistölautakunta, talous- ja suunnittelukeskus, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Sipoon kunta eivät antaneet lausuntoa asiasta.

Muistutus

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. vaatii (30.4.2009), että Haltialaan merkitty varaus vedenpuhdistuslaitosta varten poistettaisiin yleiskaavakartasta. Perusteluina esitetään, että yleiskaavakartassa vedenpuhdistuslaitosta varten tehty varaus on merkitty pintakallioalueeksi, joka soveltuu huonosti laajaan hallimaiseen rakentamiseen, koska näistä alueista ei ole tehty kallioresurssiselvitystä. Vain kartoitetut ja tutkitut kallioresurssialueet soveltuvat hallimaiseen kalliorakentamiseen.

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2006 hyväksymissä suunnitteluperiaatteissa todetaan, että Keskuspuiston alla sijaitsevia kallioresursseja voidaan käyttää, jos siitä ei aiheudu haittaa virkistyskäytölle eikä luonto- ja maisema-arvoille. Maanalaiset hallimaiset tilat vaativat maanpinnalle näkyviä laitteita. Näin ne aiheuttavat haittaa luonto- ja maisema-arvoille. Lisäksi massiivinen louhinta aiheuttaa myös pysyviä vaurioita ympäristölle. Valmistuneessa Keskuspuiston pohjoisosien asemakaavaluonnoksessa vedenpuhdistuslaitoksen yläpuolella oleva alue on pääosin luonnonsuojelualuetta.

Khs toteaa, että Keskuspuiston alapuolella on Pitkäkosken läheisyyteen suunniteltu vedenpuhdistuslaitos. Suunnitelma perustuu kiinteistöviraston geoteknisen osaston 13.2.2006 laatimaan selvitykseen, joka on riittävä yleiskaavatason pitkän aikavälin tilavaraukselle myös kallioteknisen rakennettavuuden osalta.

Hankkeen toteutus alkaa Helsingin Vesi ‑liikelaitokselta saatujen tietojen mukaan noin vuonna 2030. Laitos turvaa kaupungin vesihuollon kehittämisen. Hanke vaatii jatkossa erillisen maanalaisen asemakaavan, jossa hankkeen vaikutukset arvioidaan tarkemmin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.6.2009 päivätyssä ja 28.1.2010 muutetussa Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11905 (A–D) vedenpuhdistuslaitoshankkeelta edellytetään, että puiston alueelle ei tule sallia maanpäällisiä laitoksen ajoyhteyksiä eikä puistoa saa louhia päältäpäin ilmanvaihtokuiluja ja poistumisteitä lukuun ottamatta. Kvsto hyväksyi asemakaavan 16.6.2010.

Kiinteistöviraston geotekninen osasto on todennut, että mitään rakennusteknistä estettä ei ole odotettavissa ja että tässä vaiheessa tarkempia tutkimustietoja ei tarvita.

Lausunnot

Liikuntalautakunnan (26.5.2009) mielestä annetut lausunnot ja eri toimijoiden välinen yhteistyö kaavaprosessin aikana ovat tuoneet hyviä täsmennyksiä ehdotukseen. Ehdotuksesta ei ole huomauttamista.

Helsingin poliisilaitos toteaa (30.6.2009) mm., ettei kaavaehdotuksen mukaisilla maanalaisilla hankkeilla näyttäisi olevan merkitystä päivittäiseen poliisitoimintaan. Poliisilaitoksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen.

Huoltovarmuuskeskuksella ei ole (30.3.2009) asiasta lausuttavaa.

Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunnalla ei ole (28.5.2009) huomautettavaa yleiskaavaehdotukseen.

HKL-liikelaitoksen johtokunta toteaa (14.5.2009) mm., että joukkoliikennelautakunnan esittämät näkökohdat on otettu huomioon yleiskaavaehdotuksessa tai ne voidaan ottaa huomioon tulevissa joukkoliikennehankkeiden suunnitelmissa. Johtokunnalla ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (28.5.2009) mm., että tämä yleiskaava on tarpeellinen kokonaissuunnitelma. Kaavatyö on vahvasti tuonut esiin nykyisen kaksiulotteisen kiinteistöjärjestelmän puutteet.

Nykyaikaiset 3D-suunnitteluvälineet ja mallinnusohjelmat ovat kehittyneet nopeasti käyttökelpoisiksi suunnittelutyökaluiksi. Nämä tulisi ottaa käyttöön. Lisäksi maanalaisten tilojen omistus- ja hallinta-asiat tulisi selvittää perusteellisesti, jotta omistuksen ulottuvuus myös syvyyssuunnassa saataisiin määriteltyä.

Mikäli maanpintaan johtavia yhteyksiä ei voida sijoittaa olemassa oleviin rakennusmassoihin, tulisi ne sijoittaa ensisijaisesti tonttialueille. Virkistys- ja luontoalueilla maanpäällisiä rakenteita ja tiloja tulisi välttää. Kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin luonnonkallioseinämiin ei tulisi kajota.

Sisäänkäyntien ja rakenteiden tarkka sijainti tulee ratkaista asemakaavoissa. Yleiskaavamääräyksissä esitetyt suunnitteluperiaatteet maanalaisten ja maanpäällisten toimintojen yhteen sovittamisesta ovat tarpeellisia.

Maanpäällisten liikenneyhteyksien sijainnit tulisi merkitä kaikkien liikennetunnelien ja suunniteltujen maanalaisten tilojen yhteyteen, jotta voitaisiin arvioida maanalaisen tilan vaikutuksia olemassa olevaan rakenteeseen ja yhteyksien toimivuuteen.

Kallioresurssialueiden inventoinnissa on todettu useiden alueiden rakennettavuudessa ongelmia, joita ei ole voitu ottaa huomioon yleiskaavaehdotuksessa. Kaavan vaikutukset luontoon, esimerkiksi pohjaveteen, voivat olla merkittäviä.

Roosinmäen alue on yleiskaavaehdotuksessa merkitty kallioresurssiksi, joka soveltuu maanalaisten tilojen rakentamiseen. Roosinmäen luonnonsuojelualueen perustamisesityksen rauhoitusmääräyksissä kielletään rakennelmien rakentaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen.

Rakentamisesta syntyvä kiviaines on erinomaista infrarakenteiden rakennusmateriaalia. Kiviaines täytyy kuitenkin murskata ja varastoida. Kaavaehdotuksessa tulee esittää paikat myös näille toiminnoille.

Kaavan ajantasaisuuden varmistaminen ja sen säännöllinen tarkistaminen tulee menettelyineen kirjata omaksi prosessikseen.

Kaupungin teknisen huollon ja varikkotoiminnan tilat voivat mainiosti sijaita kalliotiloissa. Samalla vapautuu maanpinnalla olevaa tilaa muihin käyttötarkoituksiin ja toiminnan aiheuttama häiriö vähentyy.

Khs toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto on todennut työssään myös kaksiulotteisen kiinteistöjärjestelmän puutteet ja on aktiivisesti seurannut ja osallistunut 3D-kiinteistöjärjestelmätyöryhmän työskentelyyn.

Maanalaiset kaavat ovat jo kolmiulotteisia, mutta niitä voidaan kehittää havainnollisempaan suuntaan. Omistus- ja hallinta-asioihin olisi hyvä saada täsmennyksiä lainsäädäntöön. Työ on käynnissä valtionhallinnossa maanmittauslaitoksen ja kuntasektorin yhteistyönä ja ympäristöministeriön johtamassa työryhmässä.

Ajoyhteydet, porras- ja hissiyhteydet, poistumistiet sekä ilmanvaihtokuilut pyritään sijoittamaan katu- ja tonttialueille sekä rakennuksiin. Asemakaavassa ratkaistaan maanalaisten tilojen pintayhteyksien sijainnit. Kaupunkikuvallisesti merkittävät kalliot otetaan huomioon kaavoituksessa.

Yleiskaavaehdotuksessa on esitetty liikennejärjestelmän maanalaiset osuudet. Yleiskaava ei ota kantaa liikennejärjestelmään eikä sen vaikutuksiin, jotka sisältyvät pohjana olevaan Yleiskaava 2002:een.

Asemakaavatasolla selvitetään kalliorakentamisen vaikutuksia ja riskejä tarkemmin. Maanalaisissa hankkeissa otetaan aina huomioon kaavan vaikutukset luontoon, kuten esimerkiksi pohjaveteen. Roosinmäen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset otetaan huomioon asemakaavatasolla.

Kiviainekset murskataan ja varastoidaan yleensä maan päällä eikä toimintojen sijoituspaikat sen vuoksi kuulu maanalaiseen yleiskaavaan.

Maanalaista yleiskaavaa tarkistetaan tarvittaessa. Yleiskaavatyön yhteydessä ollaan laatimassa ylläpidettävää hankerekisteriä. Hankkeiden etenemistä seurataan ja uudet hankkeet tullaan sovittamaan päivitettyyn tietokantaan.

Kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto on tarkistanut ja ylläpitää jatkuvana toimintana teknisiltä laitoksilta ja rakennusvirastolta kaikki kaupungin alueen tiedossa olevat maanalaiset tilatarpeet myös varikot ja tukikohdat.

Helsingin Energia ‑liikelaitoksen johtokunta toteaa (19.5.2009) mm., että Helsingin Energia on osallistunut aktiivisesti maanalaisen yleiskaavan valmisteluun, ja sen liiketoiminnassa maanalaisilla tunneleilla on olennainen osa. Puutteena mainitaan se, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista maanalaisten tunneleiden eriyttämistä itsenäiseksi kiinteistöksi olemassa olevasta kiinteistöstä, jolla on rajat maan päällä. Maanalaista yleiskaavaa tulee jatkossa päivittää suunnitelmien tarkentuessa, jottei yleiskaavassa ole monia vaihtoehtoisia suunnitelmia tai sinne jää elämään jo hylättyjä suunnitelmia. Tavoitteena tulee lisäksi olla jatkotyönä 3D-kaavan toteuttaminen.

Khs toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto on todennut myös kaksiulotteisen kiinteistöjärjestelmän puutteet ja on aktiivisesti seurannut ja osallistunut 3D-kiinteistöjärjestelmätyöryhmän työskentelyyn.

Maanalaiset kaavat ovat jo kolmiulotteisia, mutta niitä voidaan kehittää havainnollisempaan suuntaan. Hankerekisterin kehittämisessä on tarkoitus tutkia tässä suhteessa uusia teknisiä esitystapoja.

Helen Sähköverkko Oy toteaa (27.5.2009) mm., että sen luonnosvaiheessa esittämät kommentit on pääosin otettu huomioon yleiskaavaehdotuksessa. Sähkönsiirron runkoverkon suunnittelutilanteen keskeneräisyyden vuoksi Helen Sähköverkko esitti, että yleiskaavaan merkittäisiin suunnitellut sähkönsiirtoyhteydet yhteystarvemerkinnöin. Nämä yhteystarpeet on otettu huomioon kaavaselostuksessa, mutta ei varsinaisessa kaavakartassa.

Lisäksi lausunnonantaja pitää tärkeänä, että suunnitelmien tarkentuessa maanalaista yleiskaavaa voidaan jatkossa päivittää. Maanalaisten toimintojen tilanvaraussuunnitelman edelleen ylläpitäminen mahdollistaa erilaisissa suunnitteluvaiheissa olevien hankkeiden huomioon ottamisen ja tällainen menettely myös edesauttaa maanalaisen yleiskaavan hallittua päivittämistä.

Khs toteaa, että sähkönsiirron runkoverkon kaapelitunneleista on laadittu rakennettavuusselvityksiä vuosina 2008 ja 2009. Niistä ensimmäiseksi toteutuu Herttoniemi–Suvilahti kaapelitunneli. Sähkönsiirron kaapelitunnelivaraukset on lisätty yleiskaavakarttaan.

Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen johtokunta toteaa (26.5.2009) mm., että pääkaupunkiseudun vesihuoltolaitokset laativat vuonna 2008 yhteisen kehittämisstrategian, jossa todettiin, että Haltiavuoren kallioihin tulee tulevaisuudessa rakennettavaksi kolmas vedenpuhdistuslaitos. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kaksi nykyistä vedenpuhdistuslaitosta, Pitkäkoski ja Vanhakaupunki jäävät tulevaisuudessakin käyttöön ja niiden toimintaa tullaan edelleen kehittämään. Uusi rakennettava laitos ei korvaa nykyisiä laitoksia.

Vedenpuhdistuksen suunnitelluille maanalaisille kohteille, eli Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen uusille puhdasvesisäiliöille sekä uudelle Haltiavuoren vedenpuhdistuslaitokselle on otettu huomioon kaavassa lähtökohtaisesti riittävät tilavaraukset. Tulee kuitenkin muistaa, että vasta uuden vedenpuhdistuslaitoksen yleissuunnittelun käynnistymisen jälkeen tarkka tilantarve sekä tarvittavat kulkuyhteydet sijainteineen alkavat määräytyä. Näin ollen Helsingin Vesi varaa oikeuden suunnittelutyön tullessa ajankohtaiseksi tarkentaa yleiskaavassa esitettyjä tilavarauksia yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Maalämpöpumppuja varten porattavien reikien suhteen on tarpeen ottaa huomioon Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosten välinen paineellinen raakavesitunneli. Lämpöpumppureikien poraamisen suojavyöhykkeenä tulisi käyttää lähtökohtaisesti 50 m:n etäisyyttä tunnelista vaakatasossa mitaten. Kuitenkin Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen pohjoispuolella, missä painekorkeus ylittää paikoin maanpinnan tason, tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös minimietäisyyttä kauempana toteutettaviin porauksiin. Lähtökohtaisesti kaikki maanpäällinen ja maanalainen rakentaminen nykyisten ja suunniteltujen vesiteknisten tilojen läheisyydessä tulee suorittaa Helsingin Veden edellyttämällä tavalla, ja näissä kohteissa harjoitettu toiminta ei saa aiheuttaa riskejä vesihuollolle.

Viikinmäen puhdistamon ja Mäntymäen pumppaamon laajennukset on merkitty yleiskaavaehdotukseen asiallisesti. Vaikka yleiskaava on luonnollisesti mittakaavaltaan suurpiirteinen, tulisi Viikinmäen laajennuksen pohjoisosan varausta kuitenkin laajentaa siten, että piirustuksessa esitettäisiin myös suunniteltu pohjoinen sisäänajoyhteys.

Kunnallisteknisten tunneleiden linjaustarve tulee esiin ajoittain melko lyhyelläkin aikajänteellä. Helsingin Vesi pitää tärkeänä periaatetta, että kunnallistekniset tunnelit voidaan rakentaa joustavasti, vaikka niitä ei olisi merkitty yleiskaavaan. Esimerkkinä mainittakoon suunnitteilla oleva Mäntymäki–Pasila–Vallila-viemäritunneli, jonka linjaus ei ole vielä ehdotuksessa. Se toivotaan vielä sisällytettäväksi yleiskaavaan. Lisäksi Sipoon liitosalue puuttuu kaavasta. Kaupunkisuunnitteluvirastossa selvitetään parhaillaan yhteiskäyttötunnelin rakentamista liitosalueelle. Tunnelin tilavaraus tulee varmistaa riittävän hyvissä ajoin.

Khs toteaa, että yleiskaavamerkintä vedenpuhdistukseen suunnitellusta uudesta alueesta mahdollistaa tilavarauksien tarkentamisen suunnitelmien tarkentuessa.

Pohjoista sisäänkäyntiä ei ole lisätty yleiskaavaan kaavan suurpiirteisyyden vuoksi. Asemakaava määrittelee tarkemmin sijainnin.

Maalämpöpumppuja varten porattavat reiät vaativat rakennusluvan. Toimenpidelupaa haetaan rakennusvalvontavirastosta, josta ollaan yhteydessä kiinteistöviraston kaupunkimittausosastoon ja kaupunkisuunnitteluvirastoon ennen luvan myöntämistä.

Mäntymäki–Pasila–Vallila-viemäritunneli on lisätty kaavakarttaan. Sipoon liitosalueen suunnittelu etenee ja tullaan jatkossa ottamaan huomioon maanalaisen yleiskaavan suunnittelussa.

Helsingin Satama ‑liikelaitoksen johtokunta toteaa (5.5.2009) mm., että ehdotukseen on lisätty kaksi maanalaista tilavarausta Vuosaaren satamakeskuksen alueella. Kaavakartasta ja kaavaselostuksesta ei ilmene, mihin tarkoitukseen ja mihin syvyyteen maanalaiset tilavaraukset on suunniteltu.

Johtokunta korostaa, että maanalaisten tilavarausten jatkosuunnittelussa on otettava huomioon Vuosaaren sataman sekä satamaan liittyvien yritys- ja logistiikka-alueiden toiminta ja liikenteelliset tarpeet. Tilojen toteuttamisesta ja käytöstä ei saa aiheutua haittaa sataman tai yritysten toiminnalle. Tämän vuoksi jatkosuunnittelu maanalaisten tilavarausten osalta on tehtävä yhteistyössä Helsingin Sataman kanssa.

Khs toteaa, että lausunnossa mainitut kaksi maanalaista tilavarausta ovat yhteiskäyttötunneleita, joista toinen johtaa Östersundomiin ja toinen on kuljetustunneli voimalaitokselle. Kyseisistä kohteista tutkitaan parhaillaan tarkempia suunnitelmia. Maanalaisten tilavarausten jatkosuunnittelussa tullaan tekemään yhteistyötä Helsingin Sataman kanssa.

Terveyslautakunta pitää (12.5.2009) hyvänä, että on laadittu maanalainen yleiskaavaehdotus. Terveyskeskuksen sairaaloiden toiminnan kannalta on tärkeää, että maanalaisessa yleiskaavassa otetaan huomioon sairaaloiden mahdollisuus käyttää sairaala-alueiden maanalaisia tiloja tulevaisuudessa. Terveyskeskuksen sairaala-alueista Laakson sairaalan piha-alueen hankesuunnitelmassa on esitetty maanalainen pysäköintialue. Samalle alueelle on maanalaisten tilojen yleiskaavassa linjattu maanalainen liikennetunneli Paciuksenkatu–Nordenskiöldinkatu. Jatkosuunnittelussa tulee sovittaa yhteen tunnelin linjaus ja sairaala-alueen maanalaiset tilavaraukset ja kulkuyhteydet.

Khs toteaa, että Laakson sairaalan piha-alueen suunnitelmassa esitetty maanalainen pysäköintialue tullaan jatkosuunnittelussa sovittamaan yhteen liikennetunnelin (Paciuksenkatu–Nordenskiöldinkatu) kanssa.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (26.5.2009) mm., että sen esittämät huomautukset kiinteistä muinaisjäännöksistä on otettu huomioon yleiskaavaehdotuksessa, ja että asemakaavoitusvaiheessa kartoissa olevat tiedot tulee tarkistaa ja laittaa ajan tasalle. Lisäksi lausunnonantaja pitää hyvänä, että yleiskaavaehdotuksen materiaaliin on liitetty Kallioresurssialueiden inventointi -selvitys, koska selvitys antaa hyvät lähtökohdat kallioalueiden maanalaisen rakentamisen mahdolliselle suunnittelulle.

Johtokunta kiinnittää huomiota siihen, että keskustatunnelin suunnittelu on lopetettu, mutta se on edelleen mukana maanalaisessa yleiskaavassa, joka toimii ohjeena asemakaavoitukselle ja oikeusvaikutteisena on maanomistajia ja viranomaisia sitova suunnitelma.

Maanalaiseen yleiskaavaan on merkitty Vallilan maanalaisen raitiovaunuvarikon tilavaraus merkinnällä ”suunnitellut maanalaiset tilat”, vaikka kaupunginmuseo on aikaisemmin esittänyt kantanaan, että maanalaisen raitiovaunuvarikon sijoittaminen Vallilan valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön on vaikeaa maanpäällisten rakenteiden, kuten ilmanottoaukkojen sijoittelun takia.

Johtokunta korostaa, että on tärkeää arvioida perusteellisesti maanalaisen rakentamisen vaikutuksia niin rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja -tilaan kuin rakennusperintöön jo varhaisessa vaiheessa. Maanalainen rakentaminen tulee näkymään tunneleiden ajoaukkoina, sisäänkäynteinä, poistumisteinä, ilmanvaihto- ja savunpoistokanavina. Kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat puistot, niiden puut ja kasvit sisältyvät kulttuuriperintöömme, eivätkä maanalaisen rakentamisen kielteiset vaikutukset saa myöskään kohdistua niihin.

Khs toteaa, että asemakaavoitusvaiheessa kartoissa olevat tiedot muinaisjäännöksistä tarkistetaan ja laitetaan ajan tasalle.

Keskustatunneli sisältyy vahvistetun maakuntakaavan liikenneverkkoon sekä oikeusvaikutteisen Yleiskaava 2002:n pääliikenneverkkoon maanalaisena varauksena. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 26.4.2007 tunnelin asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11660. Tunnelin vaikutuksia on selvitetty sekä yleiskaavan että asemakaavan valmistelun yhteydessä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt yhdessä liikennelaitoksen ja kiinteistöviraston kanssa raitiovaunuvarikon laajentamista Vallilan ja Hermannin alueelle louhittaviin kalliotiloihin. Laajennustarve perustuu hankittavien lisävaunujen tilantarpeeseen ja varikkotoimintojen keskittämiseen. Vallila ja Hermanni ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviä alueita. Tänä vuonna on selvitetty toista vaihtoehtoa, jossa raitiovaunuvarikkoa laajennetaan Koskelaan nykyisen varikon alueelle kokonaan maanpäällisenä tai osittain maanalaisena ratkaisuna. Maanalainen ratkaisu on lisätty yleiskaavaan. Molemmat varikkovaraukset sisältyvät maanalaiseen yleiskaavaan.

Asemakaavaa laadittaessa arvioidaan maanalaisen rakentamisen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja -tilaan kuin rakennusperintöön.

Museovirasto toteaa (1.6.2009) mm., että Helsingin kaupungin alueella olevista valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista sekä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä vastaa tällä hetkellä Helsingin kaupunginmuseo. Museovirasto haluaa kuitenkin nostaa esiin seuraavat muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin liittyvät seikat. Maanalaisen yleiskaavan selostuksessa kohdassa vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuri- ja rakennettuun ympäristöön tulisi mainita myös kaupunkiarkeologinen intressi.

Kallioresurssialueiden inventointi -selvityksestä todetaan, että siihen on asiallisesti lisätty kulttuuriympäristön näkökulma tarkemman suunnittelun lähtökohdaksi. Tämä koskee sekä rakennettua ympäristöä että esihistorian ja historian ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen kohdalla määritelmä voisi olla: ”Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Toimenpiteet edellyttävät neuvotteluja kaupunginmuseon kanssa.” Muinaismuistolain alaisten ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden kohdalla voidaan käyttää määritelmää: ”Alueella on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Näistä vastaa Helsingin kaupunginmuseo.”

Museovirasto haluaa edelleen kohdistaa huomion kaavaehdotuksessa aluevarauksena olevan keskustatunnelin kriittisimpiin kohtiin, kuten Lapinlahden sairaala-alueeseen, Hietaniemen vanhaan hautausmaahan, Kaisaniemen puistoon sekä kasvitieteelliseen puutarhaan ja Siltavuoren kallioon. Museovirasto on antanut asiasta lausunnon 21.11.2006.

Khs toteaa, että kaavaselostuksessa on selvitetty muinaismuistolailla suojeltujen kiinteiden muinaisjäännöksien inventointitilanne ja todettu, että asemakaavoitusvaiheessa muinaisjäännösten suojelusta neuvotellaan Museoviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

Asemakaavoitusvaiheessa kartoissa olevat tiedot, jotka koskevat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, kaupunkiarkeologiaa sekä muinaisjäännöksiä, tarkistetaan ja saatetaan ajan tasalle. Tällöin arvioidaan myös maanalaisen rakentamisen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennusperintöön.

Valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden (VAT) sekä esihistoriallisten ja historiallisten muinaisjäännösten alueilla tulee neuvotella kaupunginmuseon kanssa tietojen ajantasaisuuden varmistamiseksi ja arvojen huomioon ottamiseksi ennen hankkeen käynnistämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää historiallisten puistojen ja arvojen säilymiseen.

Asemakaavaa laadittaessa arvioidaan myös maanalaisen rakentamisen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennusperintöön.

Pelastuslautakunta esittää (9.6.2009) yleiskaavaehdotukseen seuraavia tarkennuksia: Maanalaisten toimintojen yleinen turvallisuusselvitys tulee päivittää huomioon ottaen lausuntokierroksilla saadut kommentit. Maanalaisten tilojen hankkeissa tehdään jonkin verran yhteistyötä eri hallintokuntien ja konsulttien kanssa. Riskien hallinnassa on muodostunut hankkeiden myötä kaupungin eri hallintokuntien välillä asiantuntijaverkosto. Tämän asiantuntijaverkoston asemaa tulisi vahvistaa. Lautakunta esittää asiantuntijaverkoston jäsenten erillistä nimeämistä (vrt. korjausrakentamisen hissityöryhmä).

Kaavaehdotuksen mukaan maanalaisille tiloille ja liikennetunneleille laaditaan aina asemakaava. Asemakaavassa tulee ottaa jo kantaa maanalaisen tilan osoitteistoon. Osoitteiston ulottaminen maanalaisiin tiloihin on koettu liikkumista oleellisesti helpottavaksi tekijäksi. Osoitteisto tulee ulottaa myös jo olemassa oleviin tiloihin. Jo olemassa olevien maanalaisten tilojen liittäminen tulisi tehdä takautuvasti asemakaavatasoiseen suunnitelmaan. Lisäksi maanalaisten tilojen 3D-karttojen viranomaiskäytön mahdollisuutta tulisi suunnitella.

Khs toteaa, että maanalaisten toimintojen yleiseen turvallisuusselvitykseen ei ole vielä päivitettävää, ja se tullaan päivittämään myöhemmin. Kaupunkisuunnittelulautakunta on pitänyt myös tarpeellisena asiantuntijaverkoston jäsenten erillistä nimeämistä.

Osoitteiston ulottamiseen maanalaisiin tiloihin asemakaavan yhteydessä sekä takautuvasti jo olemassa oleviin maanalaisiin tiloihin suhtaudutaan myönteisesti. Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee selvittämään 3D:n kehittämismahdollisuuksia ja maanalaisen osoitteiston luomista.

Rakennuslautakunta toteaa (12.5.2009) mm., että maanalaisen rakentamisen ympäristövaikutukset tulee selvittää jo ennen suuriin maanalaisiin rakennushankkeisiin ryhtymistä. Kantakaupungin alueella maanpäällisten rakenteiden ja toiminnan integroiminen olemassa oleviin rakennuksiin, rakennelmiin ja toimintoihin tuottaa maanpäällisen kaupunkikuvan kannalta paremman lopputuloksen kuin erillisinä toteutettavat rakenteet. Maanalaisen rakentamisen verkosto tulisi sitoa yhteen siten, että jo olemassa olevan hyödyntäminen olisi mahdollista.

Ennen asemakaavoitustyön käynnistämistä ja asemakaavavarausten määrittelyä tulee maanalaisissa hankkeissa hyödyntää riittävän laaja-alaista monialakonsultointia sekä kiinnittää huomiota myös arkkitehtisuunnittelun riittävään tasoon.

Maanalaisten tilojen turvallisuusnäkökohdille tulee antaa nykyistä suurempi painoarvo. Koska nykyisiä rakentamiseen liittyviä määräyksiä (Suomen rakentamismääräyskokoelma) ei ole tehty maanalaista rakentamista ajatellen, ne eivät sellaisenaan sovi maanalaiseen rakentamiseen. Maanalaisten tilojen erityisriskit on syytä ottaa huomioon asemakaavamääräyksiä laadittaessa.

Maanalaisille tiloille on osoitettava maan päälle riittävästi turvallisia poistumisreittejä. Jo toteutetuissa hankkeissa Helsingin keskustassa on hyvin hankalia, toisten tilojen läpi kulkevia, poistumisreittejä maanalaisista tiloista. Työtunneleiden sijainti tulisi suunnitella niin, että ne voitaisiin jättää mm. pelastuslaitoksen varateiksi hätätilanteen varalle.

Asemakaavoitusvaiheessa tulee huolehtia siitä, että maanalaisten tilojen pysty-yhteyksiin ja ajoyhteyksiin on varattu riittävät tilat.

Alueiden asemakaavoissa tulee antaa tarkempia määräyksiä riittävän tulvakorkeuden ja aaltoiluvaran varmistamiseksi rakentamisalueen sijainnin mukaan.

Asemakaavassa tulee antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä siitä, ettei pohja- ja orsiveden pinnan tasoa saa alentaa rakentamisen aikana eikä lopputilanteessa. Mahdolliset imeytysjärjestelyt on rakennettava jo ennen louhintatöiden aloittamista. Maanalainen rakentaminen ei saa heikentää pohjaveden laatua tärkeillä pohjavesialueilla.

Khs toteaa, että maanalaisen rakentamisen ympäristövaikutuksia selvitetään ennen maanalaiseen hankkeeseen ryhtymistä. Asemakaavassa ratkaistaan maanalaisten tilojen pintayhteyksien sijainnit ja selvitetään pysty-yhteyksien melu-, päästö- ja muut haitat tarkemmin. Pintaan tulevien rakenteiden laadukkaasta suunnittelusta ja sijoittamisesta sekä turvallisuudesta laaditaan tapauskohtaiset määräykset asemakaavaan. Ilmanvaihtokuilut, poistumistiet ja muut pysty-yhteydet pyritään sijoittamaan olemassa oleviin tai tuleviin rakennuksiin, mutta aina se ei ole mahdollista.

Lähtökohtana maanalaisen asemakaavan laatimisessa on käytännössä aina monialakonsultin laatimat asemakaavatason kallio- ja rakennetekniset, liikenne-, arkkitehti- ja muut suunnitelmat.

Suomen rakentamismääräyskokoelma ei sisällä määräyksiä maanalaisen tilan rakenteille tai määrittele turvallisuustasoa eikä määrittele kalliorakenteiden turvallisuustasoa. Yleiskaavan liitemateriaalina on laaja-alainen maanalaisten toimintojen yleinen turvallisuusselvitys ja selostuksessa on käsitelty turvallisuutta. Maanalaisten tilojen ja syntyvien laajempien maanalaisten kokonaisuuksien palo- ja pelastusturvallisuus sekä niihin liittyviä riskejä selvitetään jo yleissuunnitteluvaiheessa. Maanalaisten tilojen erityisriskit otetaan huomioon tarkemmin asemakaavamääräyksiä laadittaessa.

Asemakaavoitusvaiheessa hankkeiden riittävän pitkälle viedyllä mm. talotekniikan, palo- ja pelastusturvallisuuden suunnittelulla huolehditaan siitä, että maanalaisten tilojen pysty-yhteyksiin ja ajoyhteyksiin on varattu riittävät tilat.

Luonnon aiheuttamiin onnettomuuksiin, kuten esimerkiksi tulvaan ja rankkasateisiin varaudutaan suunnittelemalla maanalaisten tilojen ja tunneleiden suuaukot riittävän korkealle. Kaavakartassa on esitetty maanpintaan johtavien kulkuyhteyksien alimmaksi ohjeelliseksi korkotasoksi +3.0 m. Maanalaisten tilojen pysty-yhteyksien sijainnin mukaiset tulvakorkeudet otetaan huomioon asemakaavamääräyksiä laadittaessa.

Asemakaavavaiheessa laaditaan tarvittavat vaikutusarvioinnit ja määräykset kaavaan pohjavesiasioista.

Ratahallintokeskus toteaa (22.6.2009) mm., että sen edellisessä lausunnossa yleiskaavaluonnoksesta mainitut rautatieliikenteen tulevaisuuden kannalta tärkeät yhteystarpeet ovat edelleen ajankohtaisia. Pisara-rautatielenkistä on laadittu tarpeellisuusselvitys vuonna 2006. Sen perusteella tämä tulevaisuuden ratahanke on todettu välttämättömäksi. Rautatielenkki onkin otettu huomioon yleiskaavaehdotuksessa. Töölön metroselvityksen yhteydessä on otettu huomioon metron ja Pisaran yhteensovitustarve keskustassa ja Töölössä. Keski-Pasilan maankäyttösuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä on noussut esiin Pisara-suunnitelmien tarkistustarve. Alustavan Pasilan rautatieaseman kapasiteettiselvityksen perusteella näyttää siltä, että se joudutaan siirtämään ainakin osittain Pasilan rautatieaseman alle. Ratahallintokeskus on aloittanut Pisaran yleissuunnittelun ja ympäristön vaikutusten arvioinnin (YVA) tavoitteena täsmentää Pisaran linjaus.

Heli-radan erkaneminen Tapanilassa on merkitty tunneliin Suurmetsäntien alle. Heli-radan linjauksesta on laadittu vuonna 2006 vaihtoehtotarkastelu pinta- ja tunnelivaihtoehtojen välillä. Ratahallintokeskus selvitti vuonna 2008 Helsingin ja Pietarin välistä uuden ja nopean radan yhteystarvetta. Sen perusteella liikenne- ja viestintäministeriö otti kannan, että Heli-ratavaraus on tarpeellinen ja siihen tulee varautua maankäytön suunnittelussa.

Samaisessa Helsingin ja Pietarin välisen ratayhteystarpeen selvitystyössä tutkittiin myös, onko kaukojunaliikenteen kytkeminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle tarpeen. Selvitys osoitti, että tämä lentoasemayhteys on jatkoselvitysten arvoinen. Ratahallintokeskus on aloittanut tarkemman lentoasemayhteysselvityksen ja sen tulokset ovat käytettävissä keväällä 2010. Jo tässä vaiheessa näyttää siltä, että yleiskaavaehdotuksessa jo huomioon otettujen kaukojunien yhteyteen lentoasemalle tulee varautua.

Maanalaiseen kaavaan on merkitty rautateitä risteävät Keskustatunneli ja metrolinja Kamppi–Pasila. Ratahallintokeskus haluaa muistuttaa yleiskaavaluonnoksesta antamansa lausunnon mukaisesti, että näiden kaavojen toteuttaminen ei saa haitata nykyistä eikä tulevaisuuden rautatieliikennettä.

Khs toteaa, että maanalaisessa yleiskaavassa on otettu huomioon Pisara rautatielenkki. Töölön metron yleissuunnitelmassa on otettu huomioon metron ja Pisaran yhteensovittaminen, mikä tarkentuu Pisaran vuoden vaihteessa alkavassa jatkosuunnittelussa. Keskustan huoltokadun asemakaavassa Pisaran asemalle on tehty tilavaraus tasolle ‑41 m. Pisaran ja Pasilan sekä Linnanmäen maanalaisten hankkeiden yhteensovittaminen varmistetaan jatkosuunnittelussa.

Maanalaisella yleiskaavalla turvataan HELI-radan maanalaisen vaihtoehdon toteuttamisedellytykset. Se ei ota kantaa HELI-radan maanpäälliseen toteuttamisvaihtoehtoon.

Maanalaisessa yleiskaavassa on yhteystarvemerkintä kaukojunayhteydestä lentokentälle.

Keskustatunneli ja metrolinja Kamppi–Pasila suunnitellaan siten, että rautatieliikenteelle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri huomauttaa (29.5.2009) maantieverkkoa koskevista aluevarauksista. Vaikka luonnosvaiheen vastineessa on todettu, ettei yksittäisten liittymien osittaisia tai katettuja osia ole esitetty yleiskaavassa, on kaavassa kuitenkin esitetty Katajaharjun kattamishanke. Vastaavanlainen hanke on yleissuunnitelmavaiheessa Itäväylällä Kehä I:n liittymässä, jossa tutkitaan silta- ja tunnelivaihtoehtoja sekä näiden yhdistelmää. Lisäksi kaikki vaihtoehdot sisältävät eriasteista kattamista. Uudenmaan tiepiirin näkemyksen mukaan hanke on suuruusluokaltaan vähintään Katajaharjun hanketta vastaava. Kaavakartalla tulee joko osoittaa sekä Katajaharjun kattaminen että Itäväylän tunneli/kattaminen tai ei kumpaakaan.

Uudenmaan tiepiiri pitää Helsingin maanalaisen yleiskaavan laatimista erittäin tarpeellisena eikä tiepiirillä ole muuta huomautettavaa sen sisällöstä.

Khs toteaa, että hankkeessa Itäväylällä Kehä I:n liittymässä on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoa, joista vain yksi on tunneli ja muut eivät ole varsinaista maanalaista rakentamista. Suunniteltu tunneli on pintatunneli, ja se on teräsbetonirakenteinen.

Uudenmaan ympäristökeskus haluaa (28.7.2009) tuoda esiin vielä aiemmin esittämänsä nuolimerkintöjen lisäämisen myös kuntien rajalle osoittamaan liikenneyhteyden suunnittelutarvetta alueelta nyt esitettyjen kaupungin sisäisten jatkosuunnittelutarpeiden lisäksi. On hyvä, että selostukseen on lisätty kartat kiinteistä muinaisjäännöksistä ja tykkiteistä sekä arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Ympäristökeskus toistaa, että samanlaiset kartat esitettäisiin luonnon ja virkistysalueiden reunaehdoista. Pohjavesialue-merkinnät puuttuvat edelleen, joten pohjavesialueet tulee merkitä kaavakarttaan ja kaava-alueeseen rajautuvat pohjavesialueet tulee osoittaa liitekartalla.

Khs toteaa, että nuolimerkinnällä voidaan osoittaa liikenneyhteyksien suunnittelun tarve alueiden välillä. Yhteyden sijainti tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Maanalaisella yleiskaavalla turvataan HELI-radan maanalaisen vaihtoehdon toteuttamisedellytykset. Se ei ota kantaa HELI-radan maanpäälliseen toteuttamisvaihtoehtoon. Maininta pintayhteydestä on selostuksessa.

Pohjavesialueet on merkitty selostuksen liitekarttaan.

Ympäristölautakunta toteaa (12.5.2009) mm., että maanalainen yleiskaava täydentää Yleiskaava 2002:ta maanalaisten varausten osalta ja sisältää mm. yleiskaavan liikennejärjestelmään sisältyvät tunneliosuudet, joista useimmat liittyvät joukkoliikenteen kehittämiseen. Maan alle sijoitettavat liikenne-, varikko-, pysäköinti-, varasto- ja huoltotilat sekä tekniset tilat vapauttavat maanpäällistä tilaa muihin käyttötarkoituksiin, mikä edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja ympäristöhaittojen vähentämispyrkimyksiä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Tietunneliosuuksista suunnittelussa ovat mm. Itäväylältä Laajasalon suuntaan menevä liittymä ja Itäväylän ja Kehä I:n yhdystunneli. Keskustatunnelin asemakaavavalmistelun Khs on 26.5.2008 valtuuston 21.5.2008 tekemän päätöksen mukaisesti kehottanut lakkauttamaan, joten varaus tulisi poistaa myös maanalaisesta yleiskaavasta.

Maanalaiseen yleiskaavaan sisältyy yli 4 000 uutta pysäköintipaikkaa. Ympäristölautakunnan mielestä maanalaisten tilojen rakentamisella pitää pyrkiä selviin ympäristöetuihin.

Monet kallioresurssikohteet sijaitsevat asuin- ja virkistysalueilla. Luolien ajo-aukot ja muut tarvittavat maanpäälliset yhteydet tulee sijoittaa niin, että asumiselle ja virkistyskäytölle aiheutuvat häiriöt ovat mahdollisimman vähäiset.

Kallioresurssikohteissa on mukana Heikinlaaksossa sijaitseva Roosinmäki (K36), jota ympäristölautakunta on esittänyt uudeksi luonnonsuojelualueeksi 17.3.2009 hyväksymässään Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa.

Hallainvuoren (K31) nykyisen tunnelin sisäänkäynti kallion eteläosassa on tehty arvokkaaseen geologiseen muodostumaan, puolihiidenkirnuun. Sisääntuloa ei saisi nykyisestään laajentaa, jotta geologinen muoto säilyy.

Kallioresursseissa Mustavuori-nimisen kohteen (K54) pohjoispuolella sijaitsee Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet - Natura 2000 -kohde (FI0100065), joka on suojeltu monipuolisen lehto- ja kalliokasvillisuuden sekä linnustonsa perusteella. Kallio- ja maaperässä tapahtuvat muutokset pohjaveden tasossa voivat vaikuttaa haitallisesti Mustavuoren alueen kasvillisuuteen.

Kaasuajoneuvojen käytöstä maanalaisissa tiloissa ympäristölautakunta toteaa, että Khn 19.5.2008 hyväksymän ilmansuojelun toiminta-ohjelman 2008–2016 mukaan kaasuajoneuvojen vaatimat turvallisuustoimenpiteet tulee selvittää ja ottaa huomioon jo olemassa olevissa rakennuksissa ja uudisrakentamisessa.

Tulvariskeistä ja tulvasuojelusta ympäristölautakunta huomauttaa, että merenpinnan kohoamisen, sateisuuden ja myrskytulvien lisääntymisen vaikutuksesta maanalaisten tilojen tulvariskeihin ja -suojeluun joudutaan jatkossa kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Tilojen yleiskaavaa tarkempiasteisessa sijoitussuunnittelussa tulee etsiä ratkaisuja, joilla parhaiten ja usein myös kustannustehokkaimmin voidaan välttää ja hallita riskejä.

Palo- ja pelastusturvallisuus on oleellinen osa koko maanalaisen kaavan laadinnan prosessia. Tarvittaessa tehdään hankesuunnitteluvaiheessa riskikartoitus ja -analyysi. Myös rakentamisen aikaisista varotoimista asemakaavassa on erikseen tarvittavat määräykset.

Monet kallioresurssikohteet sijaitsevat asuin- ja virkistysalueilla. Tulevien kalliotilojen ajo-aukot ja muut maanpäälliset yhteydet pyritään sijoittamaan niin, että asumiselle ja virkistyskäytölle aiheutuvat häiriöt ovat mahdollisimman vähäiset. Kallioalueiden suojeluarvot otetaan huomioon suunnittelussa. Roosinmäen kallioresurssikohteen suojeluarvot otetaan huomioon asemakaavatason suunnittelussa.

Liikennetunneli Yhdyskatu–Kehä I suunnittelussa otetaan huomioon Hallainvuoren kallioresurssissa oleva arvokas geologinen muodostuma. Sijoitettaessa maanalaisia hankkeita Mustavuoren pohjoispuolella olevalle kallioresurssialueelle otetaan erityisesti huomioon Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet - Natura 2000 ‑kohde, ettei kallio- ja maaperässä tapahdu haitallisia muutoksia pohjaveden tasossa.

Maakaasubussien ja muiden kaasukäyttöisten ajoneuvojen sallimista maanalaisissa tiloissa tulee edistää turvallisuustekijät ja määräykset huomioon ottaen.

Luonnon aiheuttamiin onnettomuuksiin, kuten esimerkiksi tulvaan ja rankkasateisiin varaudutaan suunnittelemalla maanalaisten tilojen ja tunneleiden suuaukot riittävän korkealle. Tulvastrategiatyössä on otettu kantaa tarkemmin tulvakorkeuksiin. Pelastustoiminnan turvallisuuden takaamiseksi maanalaiset tilat varustetaan pelastuslaitoksen edellyttämillä järjestelmillä. Tulvanhallintasuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös maanalaisten tilojen ympäristön maankäyttöön kohdistuvat riskit riittävän laajalla alueella.

Geologian tutkimuskeskus toteaa (20.5.2009) Helsingin maanalaisen kaavan ”Kallioresurssien inventointi” -selvityksestä, että kohtaan Heikkousvyöhykkeiden rakennettavuusluokitus tulisi lisätä seuraavat kaksi lausetta: ”Rakennettavuuskartalla esitetyt luokitellut heikkousvyöhykkeet antavat osviittaa vyöhykkeillä mahdollisesti esiintyvistä kalliorakenteista, jotka vaikuttavat rakennusvaiheen toimenpiteisiin. Varmistetuista (kartalla = ”todetut”) heikkousvyöhykkeistä tulkinta on tehty huonoimman odotettavissa olevan kalliolaadun mukaisesti.” Yhtenäisin viivoin rakennettavuuskartalla esitettävät ”todetut” heikkousvyöhykelineamentit ovat siis nekin suurelta osin arviota.

Kallioresurssialueiden kuvausten yhteydessä pitäisi esittää heikkousvyöhykkeiden merkittäviä ominaisuuksia, kuten NW–SE-suuntaisten vyöhykkeiden havaitut vesivuoto-ominaisuudet ja rikkonaisuus. Myös loiva-asentoiset heikkousvyöhykkeet sekä erisuuntaisten heikkousvyöhykkeiden risteyskohdat saattavat osoittautua ongelmallisiksi.

Lisäksi tutkimuskeskus toivoo selvityksessä mainittavan, että Inventoinnissa esitetty, rakoilun perusteella muodostettu kallioalueiden rakennettavuusluokitus perustuu maanpinnalta tehtyyn kartoitukseen. Tulisi myös mainita pitkät vaaka- ja loivat raot kallioresurssialueiden kuvauksissa, koska kyseiset raot on todettu ongelmallisiksi joissakin kalliorakennuskohteissa.

Khs toteaa, että esitetyt huomautukset eivät liity maanalaiseen yleiskaavakarttaan, vaan selostuksen liitteenä olevaan raporttiin. Tarkennukset otetaan huomioon vasta tarkemmanasteisessa suunnittelussa, koska yleiskaavan ja tämän raportin pohjalta ei suoriteta rakennustoimenpiteitä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS pitää (12.5.2009) kaupungin keskusta-alueen toimijana ja kiinteistönomistajana tärkeänä, että maanalaista rakentamista ohjataan oikeusvaikutteisella yleiskaavalla. Koska HUS:n sairaalatoiminta Helsingissä keskittyy edelleen Meilahden alueelle, edellytetään kaupunkisuunnittelu-, liikenne- ja pysäköintikysymyksissä hyvää yhteistyötä kaupungin viranomaisten kanssa. HUS esittää yleiskaavaehdotusta tarkennettavaksi tutkimalla mahdollisuutta siirtää suunniteltu Kamppi–Pasila-metrolinjan varaus Meilahdessa lännemmäksi niin, että se alittaisi Meilahden sairaalakorttelin tai sivuaisi sitä.

HUS:n tavoitteena on metroaseman sisäänkäynnin sijoittaminen sairaalakampukselle, jossa se palvelisi niin HUS:n erikoissairaanhoidon kuin Helsingin kaupungin Haartmanin sairaalankin potilaita, vieraita ja henkilökuntaa, Helsingin yliopiston ja Stadian opiskelijoita sekä läntisen Meilahden asukkaita. Metroasema tukisi sairaala-alueen palvelujen saavutettavuutta ja vähentäisi pysäköintipaikkojen tarvetta kampusalueella.

HUS ehdottaa lisäksi, että yleiskaavassa esitetään ajoyhteys Meilahden sairaala-alueen maanalaisten huolto- ja pysäköintitilojen ja Paciuksenkadun–Nordenskiöldinkadun liikennetunnelin välille. Mikäli maanalainen liikennetunneli aikanaan rakennetaan, on luontevaa liittyä suoraan siitä mm. maanalaisiin pysäköintitiloihin. Tämä tukisi tavoitetta vähentää katuverkossa tapahtuvaa liikennöintiä Meilahden alueella ja rauhoittaisi urheilupuiston reuna-alueiden katuverkkoa.

Khs toteaa, että Töölön metrosta on valmistunut 28.5.2008 Töölön metrolinjan yleissuunnitelma, jossa Meilahden asema on sijoitettu Topeliuksenkadun alle Tukholmankadun ja Haartmaninkadun väliselle osuudelle. Aseman sijainnin kannalta määräävinä tekijöinä ovat aseman pohjoispuolella oleva Tukholmankadun liikennetunnelivaraus ja aseman yläpuolella sijaitseva viemäritunneli. Lippuhalli on sijoitettu aseman pohjoispuolelle Tukholmankadun risteyksen alle. Sieltä voidaan järjestää sisäänkäynti tulevaan Huslabin kiinteistöön.

Paciuksenkatu–Nordenskiöldinkatu liikennetunneliin ei periaatteessa voida järjestää ajoyhteyttä yksityisilta tonteilta. Maanalaisen liikennetunnelin tarkemmassa suunnittelussa voidaan kuitenkin tutkia mahdollista yhteyttä Meilahden sairaala-alueen huolto- ja pysäköintitiloihin.

Itä-Uudenmaan liitto toteaa (4.5.2009) mm., että HELI-ratavarauksen osoittaminen myös maanalaisessa kaavassa vahvistaa sen merkittävyyttä ja turvaa maanalaisen vaihtoehdon toteuttamisedellytykset. Liitto pitää tärkeänä, että HELI-radan maanpäällinen toteuttamisvaihtoehto selvitetään. HELI-rata on erittäin tärkeä Itä-Uudenmaan maakunnalle, Etelä-Suomelle ja koko valtakunnalle.

Khs toteaa, että maanalaisella yleiskaavalla esitetään HELI-radan maanalainen vaihtoehto. Se ei ota kantaa HELI-radan maanpäälliseen toteuttamisvaihtoehtoon.

Uudenmaan liitto huomauttaa (12.5.2009), että yleiskaavaehdotuksessa raideyhteys Katajanokalta itään Kruunuvuorenrantaan ja edelleen Laajasalon keskiosaan on muutettu pikaraitiotielinjauksen mukaisesti. Maakuntakaavassa kyseiselle osuudelle on Yleiskaava 2002:n mukaisesti esitetty ohjeellinen raideliikenneyhteys, joka mahdollistaa metron toteuttamisen, mutta ei sulje pois pikaraitiotievaihtoehtoa. Raitiotieverkostoa ei maakuntakaavassa esitetä. Yleiskaavaehdotuksen ratkaisu ei näin ollen ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) toteaa (18.5.2009) mm., että maanalaisessa yleiskaavassa on varauduttu seudun merkittävien liikennehankkeiden maanalaisiin vaatimuksiin, erityisesti raideverkon laajentamiseen ja sen käyttöedellytysten parantamiseen. Maanalainen yleiskaava edesauttaa kaupunkirakenteen eheyttämistä, kun tilaa vievät toiminnot voidaan sijoittaa maan alle. Maanalaiset tilat sijoitetaan lisäksi usein terminaalien, kauppakeskusten yms. yhteyteen, jolloin toimintoja voidaan keskittää. Nämä tavoitteet ovat PLJ 2007:n, Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n ja YTV:n ilmansuojelun toimintaohjelma 2008–2016:n mukaisia.

Ratahallintokeskus on selvittänyt Helsingistä Pietariin suuntautuvaa ratayhteyttä. Selvityksessä arvioidaan myös lentoaseman kautta kulkevan radan kannattavuutta. Kun lentoaseman kautta kulkevan radan linjaus on selvillä, tulee sen mahdollinen maanalainen osuus ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Kivikon maanalaisen varikon osalta YTV pitää edelleen tärkeänä, että sen kapasiteetti voidaan jakaa osiin eri liikenteenharjoittajien tarpeisiin. Tämä on välttämätöntä, jos varikko korvaa useampia pienempiä varikoita tai sieltä käsin hoidetaan koko itäisen Helsingin linja-autoliikennettä. Maanalaisen varikon tulee soveltua myös kaasubusseille.

Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ilmastonmuutokseen sopeutumisen tuomiin erityishaasteisiin olosuhteiden muuttuessa. Tapauskohtaisia määräyksiä laadittaessa tulee ottaa huomioon, että ilmastonmuutos voi muuttaa sadantaa, sen ajoittumista ja lisätä rankkasateita ja siten muuttaa pohjavesiolosuhteita sekä vuotovesien määrää ja laatua. Suunnittelussa tulee varautua erityisesti tulvien esiintymisriskien muutoksiin seuraavien 50–100 vuoden ajanjaksolla.

Maanalaisella rakentamisella on mahdollista parantaa kaupunki-ilmaa, kun saastuttavia toimintoja voidaan sijoittaa maan alle ja raideliikenteen toteuttamismahdollisuuksia parannetaan. Toisaalta maanalaisten tilojen sisäilman ja suuaukkojen ilmanlaatuun tulee kiinnittää erityishuomiota niin rakentamisaikana kuin tiloja käytettäessäkin.

Khs toteaa, että lentoaseman kautta kulkevan radan mahdollinen maanalainen osuus on esitetty kaavakartalla yhteystarvenuolella, joten sen jatkosuunnittelutarve on otettu huomioon. Sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa.

VR-Yhtymä Oy toteaa (28.5.2009) mm., että Pasilan mahdollistama rautatieliikenteen kehitys määrittelee koko Helsingin alueen liikenteen kehityksen, ja Pisara-rata on todennäköisin tulevaisuuden kehittämismalli. Mikäli Helsingin aseman kapasiteettiongelmat saadaan poistettua Pisaran avulla, on tärkeää, ettei Pasilasta muodosteta välityskyvyn pullonkaulaa.

VR-Yhtymä Oy pitää tärkeänä, ettei maanalaisella yleiskaavalla rajoiteta Pisara-radan vaihtoehtoja Pasilan aseman kohdalla. Rautatieliikenteen pitkän aikavälin kehitysmahdollisuuksien varmistamiseksi onkin tarpeen säilyttää Pasilan aseman kohdalla mahdollisuus neljään maanalaiseen raiteeseen, vaikka Pisara toteutettaisiin lyhyenä ja Pasilan aseman kapasiteettia voitaisiin lisätä laituri- ja raidejärjestelyillä.

Kaavaehdotuksessa on merkitty VR:n konepaja-alueelle Kotkankadun kohdalle maanalainen tila Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun välille. Kysymyksessä on yli 100 vuotta vanha putkitunneli, jossa on VR:n omistama vesijohto. Korkeusasemaltaan tunneli sijaitsee rakennusten kellaritasossa. Se ei myöskään ulotu Teollisuuskadulle eikä Aleksis Kiven kadulle. Konepaja-alueen poikki on valmistunut Traverssikuja ja sen alle runsaasti yhdyskuntatekniikkaa. Kaavoituksen edetessä alueelle muodostuu muitakin poikittaisia katualueita. Tunnelia ei siten tarvita enää yhdyskuntatekniikan tarpeisiin. VR-Yhtymä Oy esittää, että merkintä poistetaan kaavakartasta.

Khs toteaa, että Pisara-radan kaavakartan merkintä osoittaa suunnitellun raideliikennetunnelin ohjeellisen linjauksen ja asemien sijainnin. Tarkempi sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa, ja Pisara-radan yleissuunnitelman yhteydessä tullaan radan kokonaisgeometria tarkastamaan koko linjan ja asemien osalta.

VR:n konepaja-alueella sijaitseva putkitunneli on poistettu kaavakartalta.

Fingrid Oyj toteaa (30.3.2009) mm., että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen läheisyyteen merkittyjen kalliotilavarauksien välittömässä läheisyydessä (pohjois-/luoteispuolella) sijaitsee yhteisellä johtoalueella Fingrid Oyj:n Tammisto–Myyrmäki ja Helen Sähköverkko Oy:n Tammisto–Kannelmäki 110 kilovoltin voimajohdot. Samat johdot sijoittuvat myös Malminkartanon täyttömäen pohjoispuolelle, jossa on esitetty varaus liikennetunnelille ja -tiloille voimajohtoreitin läheisyydessä. Edellä mainitut voimajohdot täytyy ottaa huomioon maanalaisten tilojen jatkosuunnittelussa

Khs toteaa, että lausunnossa mainitut voimajohdot otetaan huomioon jatkosuunnittelussa.

Turvatekniikan keskus (Tukes) toteaa (18.5.2009) mm., että ehdotuksen mukaan maanalaisen kohteen maanpäällinen toiminta on otettu huomioon kohteita valittaessa. Joissakin tapauksissa on kuitenkin kyse kohteista, joissa maan päällä saattaa olla vaarallisten kemikaalien varastointia. Tällaisia saattaa olla esimerkiksi Kätilöopisto ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamo. Maan päällä olevien vaarallisten kemikaalien varastojen mahdollisissa vuoto- ja onnettomuustilanteissa voi vaarallisia kemikaaleja päästä tunneleihin ja vastaaviin maan alla oleviin tiloihin. Tämä mahdollisuus on otettava huomioon tilojen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Tarvittaessa on maanalainen tila varustettava vuodoista hälyttävillä järjestelmillä.

Maanalaisessa louhinnassa on oltava erityisen varovainen tapauksissa, joissa maan päällä, louhintakohteen läheisyydessä, on vaarallisten kemikaalien varastoja. Tarvittaessa varastot on tyhjennettävä työn ajaksi ja tehtävä säiliöiden sisäpuolinen, vallitilojen, perustusten, viemäröinnin sekä mahdollisesti putkiston tarkastus ennen uudelleen käyttöönottoa.

Tukesilla ei ole asian suhteen muuta huomautettavaa.

Khs toteaa, että kohteet Kätilöopiston ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamon läheisyydessä tulee suunnitella jatkossa erityisen huolellisesti. Kuten Turvatekniikan keskus toteaa, kaikissa vaarallisten kemikaalien varastojen läheisyydessä tapahtuvissa louhinnoissa tulee suorittaa erityistä varovaisuutta. Näistä louhintarajoitteista tullaan asemakaavan laatimisen yhteydessä laatimaan erilliset määräykset.

Yleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset

Hankkeita on päivitetty ja täsmennetty lausuntojen ja suunnitelmien pohjalta.

Kaavakartta on päivitetty rakennettujen tilojen osalta. Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät muutokset kaavakarttaan.

Kaavakarttaan on lisätty suunnitellut Helen Sähköverkon kaapelitunnelit, joista oli maininta jo yleiskaavaehdotuksen selostuksessa, ja joiden suunnitelmat ovat edellisestä kaavavaiheesta tarkentuneet. Kaavakarttaan on vastaavasti lisätty myös Helenin laitetila, Mäntymäki–Pasila–Vallila-viemäritunneli, Agroksen tunneli, Koskelan raitiovaunuvarikko ja Paahtimon pysäköintilaitos sekä yhteystarvemerkintä kaukojunayhteydestä lentokentälle.

Kaavakartasta on poistettu Kuninkaantammen pysäköintilaitos sekä jätevesitunneli Mäntymäki-radan alitus.

Nykyisiksi tiloiksi on muutettu Mannerheimintien pysäköintilaitos, Forumin pysäköintiluolan laajennus, Etelä-Hermannin pysäköintilaitos, SOK:n pysäköintilaitos, Hakamäentien tunneli, City-korttelin ja Stockmannin huoltotilat, yhteiskäyttötunneli Munkkisaari–Kamppi, Kluuvin sähköasema sekä yhteiskäyttötunneli Tilkka–Pasila–Käpylä.

Länsimetron linjausmerkintä on muutettu sijainniltaan pysyväksi. Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteys on pelkistetty yhteystarvenuoleksi.

Liikennetunneleiden merkintä on yhtenäistetty ja Katajanokan pysäköintilaitos on pelkistetty. Kaavaselostukseen on tehty vastaavat lisäykset ja tekstiin on tehty pieniä lisäyksiä tai täsmennyksiä.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

KÄPYLÄN TONTIN 878/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11942)

Khs 2010-96

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelin nro 878 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.12.2009 päivätyn ja 7.10.2010 muutetun piirustuksen nro 11942 mukaisena.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11942 (Käpylän tontti 878/1)
	Liite 2	Havainnekuva (Käpylän tontti 878/1)
	Liite 3	Vuorovaikutusraportti (Käpylän tontti 878/1)
	Liite 4	Käpylän tontin 878/1 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Alue sijaitsee Käpylässä Osmontien ja Panuntien kulmauksessa.

Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien kaupunkirakennetta täydentävien asuinkerrostalojen rakentamisen osasta nykyistä tonttia muodostettaville tonteille. Tontilla sijaitsevassa rakennuksessa toimiva ammattioppilaitoksen Käpylän koulutusyksikkö säilyy alueella. Alkuperäistä kalliomaastoa sekä puustoa ja kasvillisuutta on säilytettävä ja hoidettava siten, että alueen vehreä ominaisluonne ja kaupunkikuvallinen merkitys säilyvät. Asumiseen muutettava tontinosa sijaitsee ammattioppilaitoksen rakennuksen luoteispuolella ja on nykyisen oppilaitoksen pysäköinti- ja piha-alueena. Uutta kerrosalaa on yhteensä 12 000 m².

KHS

Aloite Kiinteistöviraston tonttiosasto teki (27.12.2005) kaupunkisuunnitteluvirastolle esityksen asemakaavan muuttamiseksi Rintamaveteraanien Helsingin piiri ry:n ja Seniorien asunnonhankinnan tuki ry:n tontinvaraushakemuksen johdosta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, jonne sijoitetaan asumista ja toimitilaa. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Voimassa olevassa, 5.5.1965 vahvistetussa asemakaavassa tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeus on määritelty tonttitehokkuusluvulla e = 0.45.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontilla sijaitsevassa, vuonna 1968 valmistuneessa rakennuksessa toimii tällä hetkellä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Käpylän koulutusyksikkö. Rakennus on sijoitettu rinteeseen siten, että Kullervonkadun ja Osmontien puolella rakennus on 3-kerroksinen ja Panuntien puolella pääosin 2-kerroksinen. Asumiseen muutettava tontinosa sijaitsee rakennuksen luoteispuolella.

Osmontien ja radan väliin on rakennettu 4–6-kerroksisten liike- ja toimistorakennusten kortteli (25877), joka suurelta osin estää Tuusulanväylän liikenteen ja raideliikenteen melun kulkeutumisen suunnittelualueelle. Alueesta etelään on asuinkerrostaloja, Nyyrikinpuisto ja Käpylän pientaloalue. Koillisessa sijaitsee Taivaskallion puistoalue.

Palvelut Alueelle on hyvät liikenneyhteydet, sekä raideliikenne että Tuusulanväylän linja-autoliikenne palvelevat alueen asukkaita. Alueen lähiympäristössä on hyvät julkiset ja kaupalliset palvelut.

Luonnonympäristö

Suunnittelualueen maasto on osittain metsäistä kalliota ja avokalliota, jonka korkeussuhteet ovat +28,5–+41,0 m merenpinnasta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä.

Maaperä Kallioperä on monin paikoin pinnassa tai lähellä maan pintaa. Irtoaines on kitkamaata. Tontin lounaista nurkkaa on muotoiltu täyttämällä.

Ympäristöhäiriöt

Tuusulanväylä ja raideliikenne aiheuttaa alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyinen liikennemäärä Tuusulanväylällä on n. 46 000 ajoneuvoa/vrk. Etäisyys kaava-alueelta väylän laitaan on lähimmillään 55 m.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä asuntorakentamismahdollisuuksia ja täydentää kaupunkirakennetta alueella, jolla on olemassa tarvittavat lähipalvelut ja hyvät liikenneyhteydet sekä virkistysmahdollisuudet. Tavoitteena on myös säilyttää Osmontien varrella tontilla oleva kallio ja tämän alueella kasvava puusto sekä muu kasvillisuus.

Asemakaavan muutosehdotus

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 25 433 m², josta asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) on 7 056 m² ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO) 18 376 m². Rakennusoikeutta on 23 900 k‑m², josta AK‑tonteilla on 12 000 k-m² ja YO-tontilla 11 900 k-m².

AK-korttelialueella on rakennusoikeutta 12 000 k‑m². Rakennusoikeus on muutosehdotuksessa 2 850 k‑m² vähemmän kuin muutosluonnoksessa, jossa rakennusoikeuteen sisältyi myös kahden kellarikerroksen kadun puolelle maanpäällisenä aukeavien tilojen alat. Näiden tilojen yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 1 870 k-m². Nämä saa rakentaa asemakaavakartassa annetun rakennusoikeuden lisäksi. Suunnitelmaa on myös kehitetty kaupunkikuvallisesti paremmin ympäristöönsä sulautuvaksi.

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta erotettava alue on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, joka on jaettu kolmeen tonttiin. Osmontien varrella kohoavan kallion molemmin puolin sijaitsevat rakennukset muodostavat muurimaiset rakennuskokonaisuudet, joista pohjoinen kääntyy Panuntien puolelle ja eteläinen Kullervonkadun suuntaan. Rakennuksissa on kerroksia 4–6, minkä lisäksi kadun puolella on kivijalkakerros.

Rakennusoikeus on merkitty kerrosalaneliömetreinä kullekin tontille erikseen. Uutta kerrosalaa on yhteensä 12 000 m².

Rakennuksen julkisivujen tulee olla vaaleansävyistä pääasiallisesti paikalla puhtaaksi muurattua tai ohutrapattua tiiltä. Sisäänkäyntikerroksessa kadunpuoleinen julkisivu tulee käsitellä muun julkisivun tapaan, eikä julkisivua saa tehdä pääosin umpinaiseksi. Rakennusten ylimpään kerrokseen saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa talosaunoja sekä teknisiä tiloja ja laitteita. Parvekkeet tulee rakentaa sisäänvedettyinä ja sijoittaa Osmontiellä ja Panuntiellä pihanpuoleiselle julkisivulle. Maanpintojen korkeuserot kadun ja pihan välillä ovat kerroksen verran.

Ulko-oleskelualueet tulee sijoittaa kaikilla tonteilla pihanpuoleiselle tontinosalle. Rakennettavan pysäköintitilan yläpuolinen pihakansi tulee rakentaa ja istuttaa suojaiseksi leikki- ja oleskelutilaksi. Istutuksissa tulee käyttää myös puita. Alkuperäinen kalliomaasto, puusto ja kasvillisuus on säilytettävä ja niitä hoidettava siten, että alueen vehreä ominaisluonne ja kaupunkikuvallinen merkitys säilyvät (kaavamerkintä s). Korkeuserojen vuoksi kadulta on pihan puolelle suora yhteys vain Panuntien puolelta sekä Kullervonkadun suunnasta ajoramppia pitkin pihakannelle. Osmontien varrelle on määrätty istutettavaksi puita. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata lukuun ottamatta maaston korkeuseroista johtuvia paikkoja. Pihamaalle ei saa sijoittaa autopaikkoja.

Pysäköinti- ja jätetilojen poistoilmahormit tulee sijoittaa rakennusten yhteyteen ja poistoilma johtaa vesikaton yläpuolelle. Jätehuollon tilat tulee sijoittaa rakennuksiin tai maanalaisiin tiloihin.

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)

Tontilla 878/5 sijaitsee Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Käpylän koulutusyksikkö. Kaavakarttaan on merkitty rakennusoikeus ja kerrosluku olemassa olevan rakennuksen mukaisesti. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka/280 k-m² ja enintään 1 autopaikka/220 k-m². Autopaikat saa sijoittaa tontin 878/8 pysäköintitiloihin, YO-tontin olemassa oleville pysäköintialueille sekä enintään 12 autopaikkaa tontin eteläosaan.

Tontilla tulee alkuperäinen kalliomaasto ja kasvillisuus säilyttää. Tonttien välisiä rajoja ei saa aidata lukuun ottamatta maaston korkeuseroista johtuvia paikkoja.

Liikenne ja pysäköinti

AK-korttelialueen pysäköinti (n. 95 autopaikkaa) sijoittuu maanalaiseen yksi- tai kaksitasoiseen pysäköintilaitokseen tonttien 878/6–8 alueille. Pysäköinnin sisäänajot on ohjattu Osmontien varrelle. Ajoyhteys tontin 878/7 maanalaiseen pysäköintitilaan on järjestettävä tontin 878/6 kautta. Tontin 878/8 kautta tulee järjestää ajo tontilla 878/5 sijaitsevan rakennuksen olemassa olevaan pysäköintikellariin. Tontin 878/5 kautta on osoitettu huoltoajo tontin 878/8 pihakannen tasolle ja tontin 878/6 kautta huoltoajo tontille 878/7.

YO-korttelialueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt pysyvät ennallaan lukuun ottamatta Osmontien puoleisella tontinosalla sijaitsevia pysäköintipaikkoja, joiden korvaavat paikat rakennetaan olemassa oleville pysäköintialueille ja tontin eteläosaan sekä maanalaiseen pysäköintitilaan tontille 878/8.

Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet, sekä raideliikenne että Tuusulanväylän linja-autoliikenne palvelevat alueen asukkaita.

Palvelut Suunnittelualueelle ei synny uusia palveluita. Nykyiset palvelut riittävät palvelemaan uusia asukkaita. Käpylän asema ja päivittäistavarakauppa sijaitsevat välittömässä läheisyydessä. Muut palvelut sijaitsevat Pohjolanaukion läheisyydessä kävelyetäisyydellä.

Luonnonympäristö

Suunnittelualueella sijaitsee korkeussuhteiltaan merkittävä kallioalue, joka on erikseen merkitty tonteilla 878/5, 7 ja 8 säilytettäväksi ja hoidettavaksi siten, että alueen vehreä ominaisluonne ja kaupunkikuvallinen merkitys säilyvät.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue liitetään olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. AK-tontin rakennusalan halki kulkevat keskijännitteiset 20 kV:n sähköjohdot siirretään kulkemaan Kullervonkadun muuntamon kautta YO-tontin muuntamolle. Eteläosasta AK-tonttia halkova kaukolämpöjohto siirretään YO-tontille. Johtosiirtoja hankaloittaa kallioinen rinnemaasto Kullervonkadulta tontille.

Ympäristöhäiriöt

Äänitason mallintamisessa on käytetty Tuusulanväylän liikennemääränä (vuosi 2020) n. 51 000 ajoneuvoa/vrk ja Panuntien liikennemääränä n. 12 000 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuuden on arvioitu olevan 8–10 %. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama kokonaismelun keskiäänitaso melunpuoleisella julkisivulla on tällöin päiväaikana 65–70 dB. Julkisivun ääneneristävyydeksi on määrätty 32–35 dB.

Rakennukset muodostavat Osmontiellä sijaitsevan korkean kallioalueen kanssa yhtenäisen äänenpaineen katkaisevan muurin, jolloin pihan puolelle muodostuu äänitasoltaan alle 55 dB:n katveita. Kaavassa on määräys parvekkeiden ja ulko-oleskelualueiden sijoittumisesta tontin rauhallisemmalle puolelle.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön,

liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen

Kaavan toteuttaminen eheyttää kaupunkikuvaa ja täydentää kaupunkirakennetta sekä parantaa asuntojen tarjontaa alueella. Asuinrakentaminen lisää liikennettä alueella. Liikenteen lisäys ei ole kuitenkaan merkittävää. Maanalaiseen pysäköintiin kulkeva liikenne suuntautuu Osmontielle. Ammattioppilaitoksen autopaikkoja sijoitetaan mahdollisesti tontin eteläiseen osaan ja asuinkorttelin maanalaisten pysäköintitilojen kautta järjestetään huoltoyhteys oppilaitoksen maanalaisiin tiloihin.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Ammattioppilaitoksen piha-alueelle rakennetaan asuinkerrostaloja. Alueella sijaitseva alkuperäinen kalliomaasto, puusto ja kasvillisuus on merkitty säilytettäväksi. Maanalaisen pysäköinnin ja suurten korkeuserojen vuoksi osa piha-alueesta tulee kannen päälle. Erityistä huomiota suunnittelussa tulee kiinnittää pihakannen ja olemassa olevan maaston liittymäkohtiin, joiden korkeudet saattavat vaihdella pienelläkin välimatkalla.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Sähkön ja kaukolämmön johtosiirroista arvioidut kustannukset ovat n. 80 000 euroa.

Toteutus Tontit vuokrataan tai myydään rakentajille. Alueen toteutumisaikataulussa tulee ottaa huomioon asuntotonttien alueella sijaitsevien korvaavien ammattioppilaitoksen pysäköintipaikkojen (34 paikkaa) rakentaminen.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 27.12.2006).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2006 ja uudelleen vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 2.–20.4.2007.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 29.11.2007 asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Asemakaavan muutosluonnoksen suunnittelua on jatkettu kaupunkisuunnittelulautakunnan 29.11.2007 tekemän päätöksen pohjalta huomioon ottaen luonnoksesta esitetyt mielipiteet.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kiinteistöviraston tonttiosaston, opetusviraston ja asuntotuotantotoimiston kanssa.

Ympäristökeskus ilmoitti (30.1.2007) sähköpostissaan, että kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon Tuusulanväylän liikenteen melu ja päästöt sekä pääradan melu.

Rakennukset on sijoitettu ottaen ympäristöhäiriöt huomioon kadunvarteen muurimaisina lamelleina siten, että suojaisia oleskelualueita syntyy piha-alueelle. Kaavassa on määräys parvekkeiden ja ulko-oleskelualueiden sijoittumisesta tontin rauhallisemmalle puolelle. Osmontien puoleisen julkisivun ääneneristävyydeksi on määrätty 35 dB.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapui 2 mielipidekirjettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Lisäksi suullisia samansisältöisiä mielipiteitä on esitetty puhelimitse.

Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry ilmoitti (1.2.2007) ymmärtävänsä tarpeen asuinalueen kehittämiseen ja kyseisen tontin soveltuvuuden esitettyyn tarkoitukseen. Kulkuyhteydet ja palvelut ovat hyvät ja toimistotalot muodostavat osittaisen meluvallin rautatien ja Tuusulanväylän suuntaan. Rakennukset tulee sijoittaa tontille mahdollisimman hyvin maisemaan sopeuttaen ja tontin luontaisia kalliomuodostelmia säästäen. Samalla tulee ottaa huomioon Käpylän ja koko Helsingin kaupungin kannalta sekä maisemallisesti että kulttuurihistoriansa vuoksi erityisen arvokas Taivaskallion puistoalue, jonka suojaamiseksi edellytetään Taivaskallion alueelle vanhassa kaavassa osoitetun tontin muuttamista virkistysalueeksi siten, että alue säilyy yhtenäisenä ja rakentamattomana kokonaisuutena kaupunkilaisten virkistyskäytössä.

Käpylä Seura ry mainitsi (1.2.2007), että tavoite muuttaa osa opetustoimintaa palvelevasta tontista asuinkäyttöön on sinänsä oikea, koska alue on lähellä Käpylän asemaa ja palveluita. Rakentamisen tulee kuitenkin tapahtua tontin kallioita ja luontoa kunnioittaen ja säästäen, tämä saadaan aikaan taitavalla suunnittelulla. Seura vaati, että Taivaskallion puolella vanhassa asemakaavassa oleva tontti muutetaan virkistysalueeksi turvaten alueen säilyminen rakentamattomana kokonaisuutena virkistyskäytössä. Myös Yleiskaava 2002:ssa radan varteen Käpylän asemaa vastapäätä kerrostalovaltaiseksi alueeksi asuminen/toimitila merkitty alue tulee säilyttää virkistyskäytössä, eikä sitä tule kaavoittaa muuhun käyttöön.

Khs toteaa, että asemakaavaluonnoksesta poiketen rakentamista ei ole osoitettu korkeussuhteiltaan ja luonto-olosuhteiltaan merkittävälle kallioalueelle. Panuntieltä Osmontielle saakka ulottuva alkuperäinen kalliomaasto, puusto ja kasvillisuus on kaavaehdotuksessa merkitty säilytettäväksi ja hoidettavaksi siten, että alueen vehreä ominaisluonne ja kaupunkikuvallinen merkitys säilyvät (kaavamerkintä s).

Taivaskallion alue ei sisälly asemakaavan muutoksen aluekokonaisuuteen, joten sen tulevaisuutta ei voi sitoa nyt käsillä olevaan asiaan.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 29.1.–1.3.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi muistutusta. Lisäksi on tullut yksi kirje.

Lisäksi on ehdotuksesta pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslaitoksen, HSY Veden, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n ja Ratahallintokeskuksen lausunnot.

Muistutukset ja kirje Muistutukset kohdistuvat rakennusten kokoon, tyyliin ja ympäristöönsä sopivuuteen, rakentamisen tehokkuuteen ja kaupunkikuvaan sekä puistomaisen ympäristön tuhoutumiseen. Lisäksi muistutuksissa kiinnitetään huomiota kevyen liikenteen kulkuyhteyksiin, autopaikkojen riittävyyteen, piha- ja pysäköintiratkaisuun ja siitä aiheutuviin korkeisiin kustannuksiin sekä oppilaitoksen tontilla että asuinkerrostalojen korttelialueella, ammattioppilaitoksen huoltoliikenteen järjestelyyn ja liikenteen lisäyksen aiheuttamiin liikenneturvallisuusongelmiin.

Muistutuksissa pidetään suunnitellun rakennuksen kokoa liian suurena tontin kokoon nähden ja ehdotetaan rakennusoikeutta pienennettäväksi siten, että rakennus sulautuu jo rakennettuun ja muotoutuneeseen ympäristöönsä. Tontit tulisi kaavoittaa autottomiksi kohteiksi, koska lähialueella on erittäin hyvät ja monipuoliset julkisen liikenteen yhteydet.

Muutosehdotuksena esitetään, että Osmontie muutettaisiin pihakaduksi 30 km/h nopeusrajoituksella, jolla läpiajo kielletään ja pysäköinti järjestetään paremmin. Lisäksi esitetään, että rakennetaan vain Panuntien ja Osmontien kulmaus ja jätetään muu osa rakentamatta, jolloin voidaan säilyttää jo rakennettu ympäristö ja sen kaupunkikuvalliset arvot. Suunnittelussa tulee tutkia huolellisesti kaavan vaikutusta myös läheiseen Puu-Käpylän alueeseen.

Toista muistutusta koskevassa kirjeessä todetaan, että muistutus on vuokralaistoimikunnan kannanotto asiaan, ei yhtiön hallituksen.

Yhteenveto vastineesta

Rakennusten mittasuhteet ja kerroslukumäärä noudattelee Käpylälle tyypillistä rakennustapaa ja rakennusoikeus vastaa Käpylän alueen nykyisten asuinkerrostalotonttien rakennusoikeuksia. Suunnitelmaa on ehdotuksen valmisteluvaiheessa kehitetty saatujen mielipiteiden perusteella siten, että Panuntieltä Osmontielle saakka ulottuva alkuperäinen kalliomaasto, puusto ja kasvillisuus on säilytetty ja samalla ehdotuksen rakennusoikeutta on luonnosvaiheen suunnitelmaan nähden vähennetty. Tuusulanväylän ja rautatien aiheuttaman melun vuoksi rakennukset on sijoitettu suojaamaan piha-aluetta sekä Osmontien ja Panuntien että Osmontien ja Kullervonkadun jatkeen kulmassa.

Osmontie 43:n tulevaksi asukasmääräksi on arvioitu n. 300 asukasta. Asukasmäärän lisäys ei tule aiheuttamaan alueelle liikenne- ja liikenneturvallisuusongelmia. Asuinrakentaminen lisää jonkin verran ajoneuvoliikennettä alueella, liikennemäärän kasvu Osmontiellä on n. 100–120 ajonenvoa/vrk. Muutos ei ole merkittävä verrattuna nykyisellään n. 1 500 ajoneuvoa/vrk liikennemäärään.

Käpylän ammattioppilaitoksen huoltoliikenne on mahdollista vain asuinkorttelin pysäköintilaitoksen läpi. Yhteystarve on otettu asemakaavan valmistelussa ja tonttien varausehdoissa huomioon. Ammattioppilaitoksen 12 autopaikkaa saa sijoittaa ammattioppilaitoksen tontin eteläosaan siten, että olemassa olevaa puustoa säilytetään. Ammattioppilaitoksen pysäköintipaikat eivät aiheuta haittaa LPA-alueen käytölle.

Suunnittelualueella ei ole olemassa olevaa virallista kulkureittiä Käpylän asemalle. Asemakaavan muutos ei vaikuta alueen kevyen liikenteen yhteyksiin.

Osmontie ei sovellu pihakaduksi. Osmontien varressa on myös toimistorakennuksia ja liikenne on asukas- ja työmatkaliikennettä sekä takseja ja kuorma-autoja. Tämän tyyppinen liikenne ei sovi pihakadulle samaan tilaan jalankulkijoiden kanssa eikä ole pihakadulle luonteenomaista.

Asuinkorttelin tonteille osoitettu rakentaminen on kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti pyritty tarkoin harkitsemaan kokonaisuutena. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia suojeluarvoiltaan merkittävään Puu-Käpylän asuinalueeseen.

./. Muistutukset, kirje ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite nro 3).

Lausunnot Pelastuslaitoksella (8.4.2010) ja ympäristökeskuksella (11.3.2010) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Energia ‑liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (23.3.2010) muutosehdotukseen huomautettavaa. Kaava-alueella on kaksi keskijänniteverkon kaapelia, jotka ovat osa Käpylän kaupunginosaa palvelevaa sähkönjakelurengasta. Kaapelit on siirrettävä ennen asuinrakennustontin rakennustöiden aloittamista. Helen Sähköverkko Oy toteuttaa kaapelien siirron ja laskuttaa siitä tilaajaa.

HSY Vesi toteaa (7.4.2010) mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niitten siirtämistä. Korttelin 25878 rakennukset on varustettava kiinteistökohtaisella paineenkorotuksella.

Kiinteistölautakunta toteaa (8.4.2010) mm., että kiinteistöviraston tilakeskuksen edustajat ovat huolestuneita Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen pysäköintilaitoksen autopaikkojen kustannuksista. Lisäkustannusten välttämiseksi on syytä tutkia mahdollisuuksia sijoittaa oppilaitoksen uudet autopaikat edullisempaan paikkaan ja poistaa 12 autopaikan rajoitus. Mikäli kuitenkin autopaikkoja joudutaan sijoittamaan tontille 878/8, tulee tilakeskukselle osoittaa erikseen tarpeelliset määrärahat. Asemakaavamääräys "Rakennusten toteutuksen tulee olla korkeatasoista" on melko epämääräinen ja se tulisi poistaa. Tonttien rajoja ei määräysten mukaan saa aidata. Olisi syytä tarkistaa, onko kuitenkin tarpeen sallia oppilaitostontin rajaaminen aidalla.

Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, koska se mahdollistaa kaivattua täydennysrakentamista. Ehdotukseen tulisi kuitenkin tehdä edellä esitetyt pienet muutokset.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (6.4.2010) mm., että AK-tonttien luovutusehdoissa ja rasitesopimuksissa tulee riittävässä määrin ottaa huomioon asemakaavan muutoksen sisältämät rakennuskustannuksiin, rakentamisen organisointiin ja aikatauluihin vaikuttavat tekijät.

Yleisten töiden lautakunta pitää tärkeänä, että asuinkerrostalot suunnitellaan korkeatasoisesti ja kaavan mukaiset pysäköintijärjestelyt, ajoyhteydet ja varastotilat toteutetaan laadukkaasti ja alkuperäistä kalliomaastoa sekä puustoa ja kasvillisuutta kunnioittaen. Ammattioppilaitoksen maisemaa hallitseva ominaisluonne on säilytettävä. Lautakunta puoltaa asemaakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Liikenneviraston rautatieosasto toteaa (14.4.2010) mm., että kaavoittajan tekemän meluselvityksen ja kaavan melua koskevien määräysten lisäksi kohteesta tulee teettää myös tärinää ja runkomelua koskevat selvitykset ja antaa näiden perusteella mahdollisia määräyksiä.

Yhteenveto vastineista

Lausunnoissa esitetyt huomautukset liittyvät pääosin asemakaavan toteuttamisvaiheeseen. Ne otetaan huomioon normaalin suunnittelukäytännön mukaisesti ja voidaan tarpeellisin osin sisällyttää tontinluovutusehtoihin ja rasitesopimuksiin.

Oppilaitoksen autopaikkojen vähimmäismääräyksen mukaiset autopaikat voidaan sijoittaa olemassa olevia pysäköintipaikkoja laajentamalla ja sijoittamalla 12 uutta autopaikkaa tontin eteläosaan. Ratkaisu luo edellytykset viihtyisän piha-alueen järjestämiselle maantasoon ja mahdollistaa arvokkaana pidetyn kalliomaaston ja puuston säilyttämisen.

Oppilaitoksen tontin 878/5 aitaamisesta ei ole asemakaavamääräystä, sillä tontin rajaamiseksi on kaavakarttaan merkitty rakennettavaksi muuri. Ajoyhteys oppilaitoksen maan alla sijaitseviin kellaritiloihin on suunniteltu tontin 878/8 pysäköintitilojen läpi nostamalla ajoyhteyden kohdalla pysäköintilaitoksen kansirakennetta ylemmäs. Samalla ajoyhteyden kohdalla kannen päällä pihataso nousee lähemmäs olemassa olevaa maanpinnan tasoa.

Huolto- ja pelastusajoliikenteen reitti tontille 878/8 on merkitty kaavakarttaan ammattioppilaitoksen eteläiseen rinteeseen.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 7.10.2010 muuttaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavasti:

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

– Kiinteistölautakunnan lausunnossa esitetyn mukaisesti asemakaavamääräyksistä on poistettu määräys "Rakennusten toteutuksen tulee olla korkeatasoista.".

– Liikenneviraston rautatieosaston lausunnon mukaisesti on asemakaavaan lisätty seuraava tärinää ja runkomelua koskeva määräys: "AK-korttelialueella tulee asuinrakennukset suunnitella siten, ettei tavoitteena pidettävät runkomelun ja värähtelyn enimmäistasot ylity."

Muut muutokset

– Vesikaton ylin korkeusasema (+47.0) on korjattu vastaamaan kaavakarttaan merkittyä suurinta kerroslukua (III).

– Parvekkeita koskeva asemakaavamääräys on muutettu seuraavaan muotoon: "Rakennusten parvekkeet tulee rakentaa sisäänvedettyinä. Parvekkeet tulee sijoittaa rakennusten pihanpuolelle."

– Porrashuoneiden kerrosalaa koskeva määräys on tarkistettu nykyisin käytössä olevan mukaiseksi.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa nähtäville.

./. Lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite nro 3).

Khs toteaa lopuksi, että se päätti 17.5.2010 suunniteltujen tonttien 878/6–8 varauksista seuraavasti:

– tontti 6 Asunto Oy Helsingin Käpylän Panuntielle omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas-ehdoin 31.12.2012 saakka

– tontti 7 asuntotuotantotoimikunnalle sosiaaliviraston kehitysvammaisten ryhmäkotihanketta varten 31.12.2012 eräällä ehdolla ja

– tontti 8 asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2012 saakka.

OULUNKYLÄN TONTTIEN 28051/18 JA 28061/11 SEKÄ KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11886)

Khs 2010-313

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin nro 28051 tontin nro 18 ja korttelin nro 28061 tontin nro 11 sekä katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.2.2010 päivätyn ja 13.9.2010 muutetun piirustuksen nro 11886 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaava nro 11886 (Oulunkylän tontit 28051/18 ja 28061/11)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän tontit 28051/18 ja 28061/11)
	Liite 3	Vuorovaikutusraportti (Oulunkylän tontit 28051/18 ja 28061/11)
	Liite 4	Oulunkylän tonttien 28051/18 ja 28061/11 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Tonttien osoitteet ovat Mikkolantie 2 ja 4.

Asemakaavan muutos mahdollistaa asuinkerrostalojen ja rivitalojen rakentamisen nykyisille opetustoimintaa palveleville tonteille. Tonttien yhteenlaskettu kerrosala on 15 304 m², josta uutta kerrosalaa on 9 640 m². Tontilla 28051/18 oleva 1930-luvun asuinrakennus suojellaan. Muutos mahdollistaa tonteilla olevien muiden rakennusten purkamisen.

KHS

Vireilletulo Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kerrostalo- ja pientalovaltaisen alueen sekä työpaikka-alueen nivelkohdassa ja rajoittuu etelässä päärataan.

Tontilla 28061/11 (Mikkolantie 4) sijaitsevat ammattikoulurakennukset on rakennettu kahdessa vaiheessa 1960-luvulla. Tontilla 28051/18 (Mikkolantie 2) on 1980-luvulla rakennettu 2-kerroksinen ammattikoulu ja rapattu 2-kerroksinen komea kaksikerroksinen Villa Sumio 1930-luvulta. Tonttien välissä on kevyen liikenteen reitti, Torivoudinpolku. Tonttien länsi- ja pohjoispuolilla on 2–3-kerroksisia kerrostaloja ja 2‑kerroksisia rivitaloja. Mikkolantien itäpuolella on työpaikkatontti (28052/18), jonka kookkaat rakennukset ovat kaukana kadusta ja Mikkolantien puoleinen osa osittain pysäköintikäytössä. Kaupalliset palvelut ovat Oulunkylän aseman läheisyydessä.

Pääradan raideliikenne aiheuttaa alueelle meluhäiriötä. Kaavaa varten on teetetty erilliset selvitykset raideliikenteen tärinästä ja runkomelusta sekä raide- ja tieliikennemelusta.

Kaupunki omistaa tontit ja katualueet. Tonttien vuokraoikeudet on myyty Skanska Kodit Oy:lle (kiinteistölautakunta 3.4.2007).

Kaava-alueen tontit liittyvät ympäröivään liikenneverkkoon Mikkolantien ja Torivoudintien kautta. Torivoudintien itäpään liikennemäärä on n. 320 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mikkolantien liikennemäärä Käskynhaltijantien eteläpuolella on 1 570 ajoneuvoa/vrk ja Mikkolantien eteläpäässä n. 200 ajoneuvoa/vrk.

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Nykyisellä tontilla 28061/11 on Helen Sähköverkko Oy:n muuntamo, joka palvelee myös kaava-alueen ulkopuolista sähkönjakelua.

Maaperä on kaava-alueen pohjois- ja itäosissa moreenia ja muualla savea. Savikerroksen paksuus on suurimmillaan alueen eteläreunassa n. 4 m. Kaava-alueella kalliossa kulkevat Pitkäkosken ja Vanhankaupungin välinen maanalainen paineellinen raakavesitunneli sekä Oulunkylän vesi- ja viemäritunneli.

Yleiskaava ja asemakaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) tontti 28051/18 kuuluu kerrostalovaltaiseen ja tontti 28061/11 pientalovaltaiseen alueeseen.

Voimassa olevassa vuonna 1986 vahvistetussa asemakaavassa tontit on merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Eteläisemmän tontin 28051/18 tehokkuus on e = 0.6 ja rakennusten enimmäiskerrosluku kaksi. Tontilla on merkitty suojeltavaksi myöhemmin palanut huvilarakennus. Pohjoisemmalla tontilla tehokkuus on e = 0.75 ja enimmäiskerrosluku kolme.

Asemakaavan muutoksen sisältö

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen rivi- ja kerrostalorakentaminen hyvien liikenneyhteyksien äärellä. 1930-luvulta olevan talon (Villa Sumio) suojelulla säilytetään Oulunkylän alkuperäistä rakennuskantaa ja paikallishistoriaa.

Asuinrakennusten korttelialueet (A)

Tonteille on merkitty kaksi L:n muotoisen kerrostalon, kolme rivitalon sekä yksi suojeltavan asuinrakennuksen rakennusalaa. Enimmäiskerrosluku on kahdesta viiteen.

Tonttiin 28051/18 on liitetty katualuetta ja siitä on muodostettu kaksi tonttia 28051/19 ja 20. Tontista 28061/11 on liitetty kaistale katualueeseen, jolloin siitä on tullut tontti 28061/12.

Asuinrakennukset porrastuvat niin, että ne ovat 2- tai 4-kerroksisia olemassa olevien 2–3-kerroksisten rakennusten läheisyydessä. Porrastus liittää uuden rakentamisen luontevasti olemassa olevaan rakenteeseen ja mahdollistaa asuntokohtaisten viihtyisyyttä lisäävien ulkotilojen rakentamisen alemmille katonosille. Istutettuina terassit elävöittävät myös kaupunkikuvaa.

Ensimmäisen kerroksessa asuntoihin saa kerrosalan lisäksi rakentaa lasikuisteja ja viherhuoneita yhteensä enintään 7 m²/asunto.

Julkisivut on muurattava paikalla punatiilestä ja pihan puolella rapattava viidettä kerrosta lukuun ottamatta. Rivitalojen julkisivut voidaan vaihtoehtoisesti verhota lämminsävyisellä puulla. Viides kerros on rakennettava sisäänvedettynä ja sen on oltava eri materiaalia ja eri väriä kuin alemmat kerrokset, jolloin rakennusten hahmo kevenee. Pihan puolella sisäänvedon on oltava vähintään 2,5 m asuntojen terasseja varten. Parvekkeiden taustaseinät on verhottava lämminsävyisellä puulla.

Kerrostalopihan elävöittämiseksi ja asukkaiden asumismukavuuden lisäämiseksi ensimmäisen kerroksen asuntoihin on aina rakennettava asuntopihat tai terassit. Piha-alueille on merkitty rakennusalat talousrakennuksia ja autokatoksia varten sekä kaava-alueen saman korttelin tonttien yhteinen leikki- ja oleskelualue. Määräys yhteispihasta on tarpeen, jotta pihoille ei tarpeettomasti syntyisi tonttikohtaisia oleskelu- ja leikkipaikkoja vaan mieluummin yhteisöllisyyttä vahvistavia yhteisiä oleskelupaikkoja.

Tonteille on merkitty säilytettävää puustoa.

Tontti 28061/12

Tontille on merkitty asuntokerrosalaa 5 590 m². Lisäksi kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen Mikkolantien ja Torivoudinpolun kulmaan on rakennettava vähintään 200 m² myymälä- ja liiketilaa, josta myymälätilaa on oltava vähintään 100 m². Myymälä- ja liiketilaa saa olla enintään 300 k-m². Tontin kerrosala vastaa tehokkuutta e = 0.87.

Tontilla on 3–5-kerroksisen kerrostalon rakennusala ja kolme 2-kerroksisen rivitalon rakennusalaa.

Tontilla omistusasuntojen huoneistopinta-alan on oltava keskimäärin vähintään 75 m².

Torivoudinpolun varren asuntopihat on rajattava Torivoudinpolusta luonnonkivipintaisella tukimuurilla ja jokaiselle asuntopihalle on istutettava hedelmäpuu, jotta kevyen liikenteen reitistä syntyisi kaupunkimainen ja vehreä.

Tontin pysäköintipaikat ovat maan alla, osittain asuinrakennuksen osittain pihakannen alla. Lisäksi autopaikkoja on katoksissa, autotalleissa ja rivitaloasuntojen läheisyydessä.

Tontti 28051/19

Tontille on merkitty asuntokerrosalaa 3 350 m², mikä vastaa tehokkuuslukua e = 0.75.

Tontilla on 2–5-kerroksisen kerrostalon rakennusala. Radan puolelle on merkitty rakennusalan osa, josta 2/3:lle saa rakentaa asukkaiden varastoja kaikkiin kerroksiin.

Tonttien 28051/19 ja 20 omistusasuntojen huoneistopinta-alan on oltava yhteensä keskimäärin vähintään 60 m². Rakennuksen pääradansuuntaiseen osaan on viitesuunnitelmissa kaavailtu nuorisolle suunnattuja pieniä asuntoja. Tästä syystä tontin keskimääräinen huoneistoala on pienempi kuin tontilla 28061/12.

Tontin itäreunan rakennusalan ja viereisen kevyen liikenteen sillan välinen alue on rakennettava terassein, istutuksin ja korkeatasoisin materiaalein.

Pysäköintipaikat ovat tontilla radan varressa. Ajo pysäköintipaikoille on Mikkolantien kautta radan yli nousevan kevyen liikenteen sillan alta. Huoltoajo tontille sallitaan Torivoudinpolun kautta.

Tontti 28051/20

Tontilla oleva 1930-luvun rakennus Villa Sumio on suojeltu merkinnällä sr-2, jonka mukaan rakennus on kaupunkikuvallisesti ja paikallishistoriallisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla. Rakennuksen alkuperäiset julkisivut, ikkunat, ovet, kattomateriaali ja väri mukaan lukien, on säilytettävä. Tontilla on kerrosalaa 400 m², mikä tehokkuutena on e = 0.46.

Kulku suojeltavalle rakennukselle säilytetään Torivoudinpolun kautta. Tontin pysäköintipaikat on sijoitettava radan varren pysäköintialueelle tontille 28051/19.

Liikenne Uudet asuinrakennukset tuottavat ympäröivään liikenneverkkoon Mikkolantien puolella yhteensä n. 160 ajoneuvoa vuorokaudessa. Torivoudinpolun puolella lisäys on n. 40 ajoneuvoa/vrk. Kaava-alueelle sijoitettava kaupan yksikkö lisää liikennettä ympäröivään liikenneverkkoon n. 300 ajoneuvoa/vrk.

Pysäköintipaikkoja tulee kerrostalojen osalta olla 1 autopaikka/100 k‑m² ja pientalojen osalta 1 autopaikka/80 k-m². Lisäksi tarvitaan 1 autopaikka/1 000 k-m² asukkaiden vieraille. Myymälä- ja liiketiloja varten tarvitaan pysäköintipaikkoja 1 autopaikka/50 k-m². Polkupyöräpaikkoja on järjestettävä tonteille 1 polkupyöräpaikka/30 asuntokerrosalaa.

Radan puoleisen tontin 28061/12 pysäköintipaikalle ajetaan tontin 28052/1 kautta. Ajoyhteys alittaa kevyen liikenteen sillan. Kiinteistövirasto on sopinut ajoyhteyden järjestämisestä tontinhaltijan kanssa. Skanska Kodit Oy maksaa ajoyhteyden rakentamisen kustannukset. Huoltoajo tontille on suoraan Mikkolantieltä.

Torivoudinpolku jää jalankulku- ja polkupyöräliikenteen käyttöön.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaavamuutokseen on merkitty johtokuja tontin 28051/19 pohjoisosaan Torivoudinpolun varteen nykyisten sähkö- ja telekaapelien reiteille. Torivoudinpolun kautta tuleva kaukolämpöyhteys joudutaan uusimaan rakennettavien korttelien väliseltä osuudelta. Lisäksi Mikkolantien suuntaista jätevesiviemäriä ja keskijännitekaapelia joudutaan siirtämään katualueelle.

Tontilla 28061/12 sijaitsevassa purettavassa rakennuksessa on muuntamo, jolle on järjestettävä korvaava paikka ennen nykyisen rakennuksen purkamista. Uusi muuntamopaikka on merkitty tontille 28061/12.

Tontin 28051/19 suunniteltu ajoyhteys kulkee Oulunkylän vesi- ja viemäritunnelin kuilun päältä, minkä takia kuilun yläosaa joudutaan uusimaan ja kansi vaihtamaan katukanneksi.

Alueelle rakennettaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat yhdyskuntateknisen huollon tunnelit.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan kantavan pohjamaan varaan. Perustamistapa ratkaistaan tonttikohtaisten pohjatutkimusten perusteella.

Runkomelualueelle sijoittuvan kerrostalon radanpuoleisten sokkelien kylkeen on aiheellista sijoittaa routaeristeen yhteyteen erillinen joustava kerros, jotta runkomelua aiheuttava värähtely ei pääse kytkeytymään kallioperästä tai jäisestä pintamaakerroksesta sivusuunnassa suoraan rakennuksen seinäpintoihin.

Kaava-alueella ei ole tiedossa pilaantunutta maaperää tai sellaista aiheuttavaa toimintaa.

Ympäristöhäiriöt

Meluselvitysten perusteella kaikki merkittävimmät melutasot tarkastelualueella aiheutuivat raideliikenteestä. Laskentatulosten perusteella raideliikenteen aiheuttamat melutasot ovat merkittäviä vain rataa lähimmäksi suunnitellun asuinkerrostalon julkisivuilla. Esitetyllä massoittelulla ja annetuilla kaavamääräyksillä saavutetaan melutason ohjearvot sisällä ja ulkona oleskelupihoilla. Lisäksi kaavassa on annettu määräys runkomelun huomioon ottamiseksi asuinrakennuksen suunnittelussa.

Asemakaavan muutoksen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen monipuolistaa alueen asuntotarjontaa. Rakentaminen tarjoaa asumismahdollisuuden hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien läheisyydestä. Suojeltu rakennus varmistaa alueen rakennus- ja paikallishistorian säilymistä. Kaava luo edellytykset melun ja tärinän osalta terveelliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle.

Liikenteen lisääntyminen Torivoudintien puolella on vähäistä. Mikkolantiellä liikenne lisääntyy n. 1 570:stä 2 030 ajoneuvoon vuorokaudessa.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 360 000 euron (alv 0 %) kustannukset, jotka jakautuvat seuraavasti:

	Kadut ja yleiset alueet	90 000 euroa
	Vesihuollon johtosiirrot	70 000 euroa
	Sähkö	200 000 euroa

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 21.5.2008).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuosien 2008 ja 2009 kaavoituskatsauksissa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 2.–19.6.2008. Sitä ja kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 11.6.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 11 mielipidettä ja kaksi viranomaiskannanottoa.

Osallisille lähetettiin kirje asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolosta (kirje päivätty 29.10.2008).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 10.–27.11.2008. Kaavaluonnosta kos-keva yleisötilaisuus pidettiin 12.11.2008. Kaavaluonnoksesta jätettiin 6 mielipidettä.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen, rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja Ratahallintokeskuksen kanssa.

Ympäristökeskuksen ja Ratahallintokeskuksen kannanotot kohdistuivat ratameluun ja mahdollisten uusien raiteiden määrään.

Edellä mainitut asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa.

Mielipiteet kohdistuivat kerrostalorakentamiseen ja sen korkeuteen erityisesti alueen pohjoisosassa sekä ajoyhteyksiin, puustoon ja palveluihin.

Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että rakennuksia on porrastettu ja madallettu nykyiseen rakentamiseen päin, ajoyhteyksiä on muutettu asukkaiden toivomalla tavalla, puita on suojeltu ja alueelle on merkitty myymälän rakennusala.

./. Mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite nro 3).

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²		Kerrosala m²

		Asuinrakennusten korttelialuetta (A)		12 085	9 640
		Katualuetta		3 219

		Yhteensä		15 304	9 640

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 5.3.–6.4.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, pelastuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, HSY Veden, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n ja kaupunginmuseon sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Liikenneviraston lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energia ‑liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä (12.5.2010), pelastuslautakunnalla (10.5.2010) ja kiinteistölautakunnalla (18.5.2010) ei ole muutosehdotukseen huomautettavaa.

Kaupunginmuseo toteaa (22.4.2010) mm., että 1930-luvulla rakennetun Villa Sumion suojelumerkintä ja sen määräysosa ovat asianmukaiset ja ettei ammattikoulurakennuksilla ole sellaista rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista tai kaupunkikuvallista arvoa, joka ehdottomasti edellyttäisi niiden asemakaavallista suojelua. Kaupunginmuseo pitää valitettavana, ettei nuoria rakennuksia voida käyttää hyödyksi uusiin käyttötarkoituksiin.

Ympäristölautakunta toteaa (4.5.2010) mm., että kaavamääräyksen mukaan pääradan viereisellä tontilla asunnot eivät saa aueta yksinomaan radan suuntaan. Tämän kaavamääräyksen tulisi koskea myös tontin Mikkolantien puoleista osaa. Kaavamääräyksiä tulisi lisäksi täydentää lisäämällä vaatimus parvekkeiden ja maantasopihojen avautumisesta meluttomamman sisäpihan puolelle.

Meluselvityksen mukaan myös pohjoisemman tontin radan ja Mikkolantien suuntaisilla julkisivuilla liikenteen aiheuttama melutaso ylittää melutason ohjearvot, jolloin parvekkeet tulisi määrätä lasitettaviksi. Myös kattoterassien riittävä meluntorjunta tulisi varmistaa kaavamääräyksin.

Kaava-aineistoon tulisi liittää melu-, runkomelu- ja tärinäselvitysten liitekartat melutilanteen arvioinnin ja meluntorjunnan riittävyyden arvioimiseksi.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (11.5.2010) mm., että Torivoudinpolun polveilu haittaa koneellista ylläpitoa ja aiheuttaa epäselvyyksiä ylläpitovastuussa. Torivoudinpolun rajalle määrätyt luonnonkivimuurit on rakennettava tontin puolelle. Ajoyhteys tontin 28051/19 pysäköintialueelle kevyen liikenteen sillan alta vaatii erillisen sijoitusluvan.

HSY Vesi toteaa (3.5.2010) mm., että viemärisiirtojen kustannusarvio on 130 000 euroa. Lisäksi tontin 28051/19 ajoyhteysjärjestelyiden vuoksi joudutaan madaltamaan Oulunkylän vesi- ja viemäritunnelin kuilua tontin omistajahallintokunnan rahoituksella. Suunnitelmat tulee hyväksyttää HSY Vedellä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa (24.5.2010) mm., että kaavamääräyksiä tulisi täydentää seuraavasti: "Mikäli talojen radan tai Mikkolantien puoleisille sivuille osoitetaan parvekkeita (1. kerroksessa terasseja), ne tulee lasittaa. Jokaisella terassilla tulee olla oleskelualue, jolla pihamelun ohjearvot eivät ylity."

Liikennevirasto toteaa (21.5.2010) mm., että ennen lentoratayhteyden toteuttamispäätöstä pitää pääradalla säilyttää varaus kahdelle lisäraiteelle. Kaavassa LR-alueen länsipuolelle on osoitettu alue autokatokselle, joka toimii junaliikennemelun esteenä radan länsipuolelle (mutta heijastaa melua radan itäpuolelle), mikä tulee ottaa huomioon kaavaa toteutettaessa.

Liikennevirasto on myöhemmin käydyissä keskusteluissa tarkentanut, että nyt tulee varautua kahteen lisäraiteeseen, jotka eivät mahdu nykyiselle rata-alueelle.

Khs toteaa, että nykyiselle rata-alueelle mahtuu yksi lisäraide radan länsireunaan. Sitäkään ei tarvita, mikäli pääradalta ja Lahden oikoradalta Helsinki–Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan johtava lentoaseman kaukoliikennerata (Lentorata) rakennetaan. Lentoradan esiselvityksestä annetut lausunnot olivat pääosin erittäin myönteisiä (mm. Helsingin Khs 29.3.2010). Esiselvitystyön yhteydessä tehdyssä lisäraidetarkastelussa esitettiin yksi uusi raide molemmille puolille päärataa. Näin ollen varautuminen kahteen uuteen raiteeseen radan yhdellä puolella ei ole perusteltua.

Rata-alueen laajentaminen pääradan länsipuolella on myös erittäin vaikeasti toteutettavissa, koska toinen lisäraide sijoittuisi laajalla alueella rakennetulle tonttimaalle ja vaikuttaisi näin ollen huomattavasti rakennettuun ympäristöön ja asumisolosuhteisiin. Varautuminen toiseen lisäraiteeseen edellyttäisi asemakaavan muuttamista koko tällä alueella.

./. Lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite nro 3).

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräys asuinhuoneistojen parvekkeista ja ulko-oleskelualueista: On radan ja Mikkolantien puoleiset asuntojen parvekkeet ja ulko-oleskelualueet tarvittaessa pyrittävä suojaamaan melulta siten, että niillä saavutetaan melutason päiväohjearvo ulkona.

Lisäksi selostukseen on lisätty melu-, runkomelu- ja tärinäselvitykset sekä tarkistettu vesihuollon johtosiirtojen kustannusarvio HSY Veden arvion mukaiseksi.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

OULUNKYLÄN TONTIN 28171/13 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11923)

Khs 2007-1969

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) korttelin nro 28171 nro tontin 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.10.2009 päivätyn ja 23.9.2010 ja 10.11.2010 muutetun piirustuksen nro 11923 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11923 (Oulunkylän tontti 28171/13)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän tontti 28171/13)
	Liite 3	Vuorovaikutusraportti (Oulunkylän tontti 28171/13)
	Liite 4	Oulunkylän tontin 28171/13 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Tontin osoite on Mäkitorpanpolku 4.

Tontilla oleva entinen sihteeriopiston rakennus puretaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden 4-kerroksisen kerrostalon rakentamisen tontille. Rakennusoikeus säilyy ennallaan (5 670 k-m²). Autopaikat sijoitetaan pääosin rakennusten väliin tulevan pihakannen alle.

KHS

Aloite Helia-säätiö pyysi (4.9.2007) otsikossa mainitun tontin haltijana ja rakennuksen omistajana asemakaavan muuttamista siten, että asuinrakentaminen olisi mahdollista.

Rakennuksessa toimi osa säätiön ylläpitämän ammattikorkeakoulun koulutuksesta 31.12.2005 saakka. Sen jälkeen koulutus siirrettiin uusiin toimitiloihin Pasilaan ja Oulunkylän rakennus kävi ammattikorkeakoulun kannalta tarpeettomaksi. Rakennukselle ei ole löytynyt ostajaa vastaavaan käyttöön. Rakennus on valmistunut pääosin 1970-luvulla ja se on raskaan peruskorjauksen tarpeessa. Rakennuksen muuttamista oppilasasuntolaksi on selvitetty, mutta hanke osoittautui teknisesti ja taloudellisesti mahdottomaksi.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen/toimitila). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Voimassa olevassa vuonna 1993 vahvistetussa asemakaavassa tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeus on 5 670 k-m² ja enimmäiskerrosluku kaksi.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue sijaitsee Tuusulanväylän itäpuolella Mäkitorpantien ja Välimetsäntien välisessä asuinkorttelissa. Korttelin etelä- ja itäreunassa on kerrostaloja ja länsireunassa pientaloja. Tontilla on vuonna 1970 valmistunut 2-kerroksinen oppilaitosrakennus.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Selvityksen mukaan alueen maaperä on pääosin kalliota.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kahden 4-kerroksisen kerrostalon rakentaminen nykyisen oppilaitosrakennuksen tilalle. Rakennusoikeus säilyy ennallaan (5 670 k-m²). Autopaikat sijoitetaan pääosin pihakannen alle.

Asemakaavan muutosehdotus

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Rakennukset on sijoitettu luoteeseen avautuvaan viuhkamuotoon. Rakennusmassat ovat keskeltä taitettuja siten, että länsipuolisen rakennuksen luoteisosa ja koillispuolisen rakennuksen kaakkoisosa ovat naapurikerrostalojen koordinaatistossa. Kerrosluku on IIIu3/4. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusten vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on +39.5. Vesikaton ylimmän korkeusaseman yläpuolelle ei saa sijoittaa ilmanvaihtokonehuoneita. Rakennusten pitkillä sivuilla on ylimmän kerroksen oltava 3 m sisäänvedetty edellisen kerroksen julkisivulinjasta. Omistusasuntojen keskipinta-ala on vähintään 62 m². Autopaikat sijoitetaan pääosin kellariin ja maan alle. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa maanalaisia pysäköintitiloja. Tontin itärajalle sijoitettu pysäköimispaikka on rajattava naapuritonttia vastaan 0,8–1 m korkealla umpiaidalla tai muurilla. Porrashuoneen sisääntulokerroksessa saa 15 m² ylittävän osan rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, jos se lisää porrashuoneen viihtyisyyttä. Tontille on merkitty puilla ja pensailla istutettavat alueen osat, joiden puustoa on hoidettava elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettava siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy.

Asukkaiden käyttöön tulee rakentaa riittävät varastotilat sekä vähintään 1 talosauna/20 saunatonta asuntoa, 1 talopesula ja 1 % tontin asemakaavaan merkitystä kerrosalasta harraste-, kokoontumis- tai vastaavaa yhteistilaa. Tilat saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi.

Tontin pinta-ala on 6 466 m² ja rakennusoikeus 5 670 k-m² (vastaa tehokkuutta e = 0.88).

Liikenne Liikenne tontille ohjataan nykyiseen tapaan sekä Mäkitorpanpolun että Välimetsäntien kautta. Tällä tavalla liikenteen lisäys jakaantuu tasaisemmin eikä kuormita yksittäistä katuosuutta liiaksi. Alueen liikennemäärät ovat nykyisin varsin pieniä, Välimetsäntiellä 200 ajoneuvoa/vrk, Oltermannintiellä 400 ajoneuvoa/vrk ja Mäkitorpanpolulla 100 ajoneuvoa/vrk.

Tontin nykyiset toiminnot tuottavat n. 90 ajoneuvoa vuorokaudessa ympäröivään liikenneverkkoon. Tästä määrästä n. 2 ajoneuvoa vuorokaudessa on raskaampaa huoltoliikennettä. Uusien asuintalojen on laskettu tuottavan n. 100 ajoneuvoa vuorokaudessa ympäröivään liikenneverkkoon. Liikenteen lisäys tontin toimintojen muuttuessa on siis varsin pieni. Raskaan huoltoliikenteen määrän on arvioitu vähenevän uuden käyttötarkoituksen myötä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntatekniseen verkostoon.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Käytettävissä olevien tietojen perusteella kaava-alueella oleva maaperä on kalliota. Rakennukset voidaan perustaa kallionvaraisesti.

Olemassa olevien tietojen mukaan aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen avaa korttelirakennetta korttelin keskellä olevan leveärunkoisen kaksikerroksisen oppilaitosrakennuksen korvautuessa kerrostaloilla. Kerrosluku nousee nykyisestä kahdesta kolmeen + ullakko (IIIu3/4). Rakennusten pitkillä sivuilla on ylin kerros sisäänvedetty edellisen kerroksen julkisivulinjasta, jolloin muodostuu 45º valokulma. Rakennusten leveän päämassan räystäslinja on naapurikerrostalojen räystäiden tasalla. Nykyinen puusto säilyy. Mäkitorpanpolun ja Välimetsäntien liikenne lisääntyy hieman nykyisestä. Tontin ajoneuvoliikenne jakautuu nykyiseen tapaan molemmille kaduille, Mäkitorpanpolku toimii myös pelastustienä. Kerrostalot aiheuttavat ajoittaista varjostusta pohjoispuolella olevalle rivitalolle ja koillispuolella olevalle kerrostalolle.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 16.3.2009).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 24.3.–9.4.2009. Luonnosta koskeva esittelytilaisuus pidettiin Oulunkylän kirjastossa 1.4.2009.

Viranomaisyhteistyö

Ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapui 6 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Osa oli ryhmämielipiteitä, joissa oli osin samoja allekirjoittajia yksittäisten mielipiteiden kanssa. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat mm. rakennusoikeuteen, rakennusten korkeuteen, niiden aiheuttamaan varjostuksen ja liikenteen lisääntymiseen Välimetsäntietiellä.

Mielipiteet on otettu huomioon siten, että kaavaluonnoksessa esitettyä rakennusoikeutta (5 800 k-m²) on pienennetty vastaamaan voimassa olevaa asemakaavaa (5 670 k-m²), rakennusten ylimpien kerrosten sisäänvetoa on lisätty ullakkokerroksen 45^o:een valokulman mukaiseksi (3 m) ja kerroslukumerkintä muutettu vastaavasti (IIIu3/4). Rakennusten massoittelua on yksinkertaistettu. Tontille on merkitty puilla ja pensailla istutettavat alueen osat, joiden puustoa on hoidettava elinvoimaisena ja tarvittaessa uudistettava siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy. Tontin kaakkoisrajalla on istutettava tontinosa katkaistu Mäkitorpanpolun ajoneuvoliittymän kohdalta ja istutettava tontinosa siitä koilliseen kavennettu pihan ajoväylän leventämiseksi.

./. Mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite nro 3).

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.12.2009–8.1.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on lähetty kirjallinen tieto toiselle kaavamuutoksen hakijoista. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi muistutusta. Lisäksi on ennen ehdotuksen nähtäville asettamista Khlle saapunut kaksi kirjettä.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslaitoksen, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n ja HSY Veden lausunnot.

Muistutukset ja kirjeet

Muistutukset ja kirjeet toistavat paljolti jo asemakaavan muutosluonnoksesta jätettyjä mielipiteitä, muun muassa huhtikuussa 2009 kerätty 65 henkilön ryhmäadressi on liitetty uudelleen toiseen muistutukseen. Adressissa mm. vastustettiin asemakaavan muutosehdotusta rakentaa tontille kaksi 4-kerroksista kerrostaloa, joiden tontille ajo olisi Välimetsäntien puolelta. Tontille ehdotettiin rakennettavaksi korkeintaan kaksi 3-kerroksista taloa, joiden tontille ajo olisi ainoastaan Mäkitorpanpolun puolelta.

Muistutukset ja kirjeet kohdistuivat mm. seuraaviin asioihin:

– alueen pientaloluonteeseen ja asumisviihtyvyyteen

– tonttitehokkuuteen, rakennusoikeuteen ja kerroslukuun

– rakennusten korkeuteen ja massiiviseen kokoon

– niiden aiheuttamaan varjostukseen ja näkymiin rivitalon pihalle

– jalankulku- ja polkupyöräliikenteen turvallisuuteen

– uudisrakennusten liikennemääriin ja liikenteen lisääntymiseen Välimetsäntiellä

– pysäköintihallin ajorampin sijoittumiseen tontin pohjoisosaan ja tonttiliittymien sijaintiin

– louhintaan

– voimassa olevan kaavan rakentamisrajoituksiin (koskien mm. ikkunoista avautuvia näkymiä, rakennuksen korkeutta ja etäisyyksiä)

– voimassa olevan kaavan moraaliseen ja juridiseen velvoittavuuteen ja kaavan laatimisen yhteydessä vuonna 1992 tehtyihin sopimuksiin

– rakentamista, asukkaita ja tontinomistajia koskeviin yhdenvertaisuusperiaatteisiin ja

– vaihtoehtoisten suunnitelmien puutteeseen.

Muistutusten ja kirjeiden johdosta on kaavakarttaan lisätty määräys, jonka mukaan ”saa parvekkeita rakentaa ainoastaan rakennuksen lounaissivulle ja päätyihin. Lounaissivulle avautuvien parvekkeiden on oltava sisäänvedettyjä."

Myös 27.10.2010 saapuneessa kirjeessä (xxxxxxxx) kiinnitetään huomiota asiallisesti samoihin seikkoihin kuin mitä edellä on selostettu. Kirjoittaja moittii sitä, ettei heidän aiempaa kirjettään ole nimitetty muistutukseksi vaan kirjeeksi. Khs toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaehdotuksesta voidaan esittää muistutuksia sen ollessa julkisesti nähtävillä säädetyn määräajan. Tämän vuoksi muina aikoina saapuneita kannanottoja nimitetään kirjeiksi, vaikka ne käytännössä tutkitaan samalla tavoin kuin muistutukset. Kirjoittaja katsoo myös, että suhtautuminen nykyisen asujaimiston huomautuksiin on ollut ylimielistä ja piittaamatonta. Kirjoittaja on lisäksi toivonut, että kirje jaettaisiin Khlle ja näin on myös toimittu. Kaavan sisällön osalta Khlla ei ole muuta lausuttavaa kuin mitä esityslistalta ja sen liitteistä ilmenee.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (27.1.2010), pelastuslaitoksella (19.2.2010), kiinteistölautakunnalla (9.2.2010) ja yleisten töiden lautakunnalla (23.2.2010) ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen. Kiinteistölautakunnan lausunnon mukaan Helia-säätiö on 1.10.2007 myynyt tontin vuokraoikeuden rakennuksineen SRV Asunnot Oy:lle.

Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen lausunnon (29.12.2009) mukaan asemakaavakarttaan tulee merkitä 6 m leveä johtokuja tontin pohjoisreunalla sijaitseville yleiselle vesijohdolle ja jätevesi- ja sadevesiviemärille sekä Helsingin Energia ‑liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnon (29.1.2010) mukaan liitekarttaan merkitylle sähkökaapelireitille johtoaluevarausmerkintä.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

– Kaavakarttaan on lisätty johtokujat vesijohtoa, viemäreitä ja sähkökaapeleita varten.

Muut muutokset

– Kaavakarttaan on lisätty määräys: "– saa parvekkeita rakentaa ainoastaan rakennuksen lounaissivulle ja päätyihin. Lounaissivulle avautuvien parvekkeiden on oltava sisäänvedettyjä."

Asemakaavan muutosehdotukseen sisältyvä porrashuoneita koskeva määräys on tarkistettu nykyisin käytössä olevan mukaiseksi seuraavaan muotoon:

– ”saa kaikissa kerroksissa porrashuoneen 20 m² ylittävää tilaa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Sisääntulokerroksien yläpuolella olevissa kerroksissa tästä johtuva rakennusoikeuden ylitys ei kuitenkaan saa olla yhteensä enempää kuin 5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Ylitys voi olla tätä suurempi, mikäli sillä saavutetaan erityistä hyötyä rakennus- tai asuntotyyppien kehittämisessä.”

Muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

./. Muistutukset, kirjeet, lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa (liite nro 3).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on vielä 10.11.2010 oikaissut kerroslukumerkintää koskeneen teknisen virheen. Korjaus ei vaikuta asemakaavan muutosehdotuksen muuhun sisältöön.

Khs toteaa lopuksi, että se tulee Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottamaan kiinteistölautakuntaa neuvottelemaan vuokrasopimuksen uudistamisesta siten, että tontille rakennettavista asunnoista vähintään 40 % on muuta kuin vapaarahoitteista asuntotuotantoa (aravavuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja tai Hitas-omistus-asuntoja).


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	8.12.2010 klo 16
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Selvitys vuoden 2009 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä
	Liite 2	Selvitys vuoden 2009 arviointikertomuksen... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Koy Helsingin Mannerheimintie 13 a:n kirje 11.11.2010
	Liite 2	Musiikkitalon hankesuunnitelman... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Voimassa oleva johtosääntö
	Liite 2	Sosiaalitoimen johtosäännön muuttaminen - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11780
	Liite 2	Hakemus 4.8.2010
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan muistio 19.10.2010
	Liite 4	Osto-oikeuden sisällyttäminen Kalasataman vuokrasopimuksiin... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Yhteenveto tonttien varauksista ja tonttien perustiedot
	Liite 3	Kopio kaavamuutoksen nro 11770 kaavakartasta
	Liite 4	Muistio
	Liite 5	Vuokrausperusteet seitsemälletoista Jätkäsaaren... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Luonnos kauppakirjaksi
	Liite 2	Laskelma rakennusten arvosta tuloverotuksen pohjaksi
	Liite 3	Rakennusten ostaminen Seniorisäätiöltä - päätöshistoria