KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

15 - 2010

KOKOUSKUTSU
Kokousaika	22.9.2010 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

3

Kyselytunti

3

KAUPUNGINJOHTAJA

4

Valtuuston kokoontuminen

6

5

Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen valinta

8

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

6

Helsingin kaupungin rakennusjärjestysehdotuksen hyväksyminen

9

7

Länsisataman tontin 20812/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11972)

14

8

Suurmetsän puistoalueen (Mehiläispuistikko) asemakaavan muuttaminen (nro 11955)

20

9

Laajasalon kortteleiden 49047, 49074 ja 49090 osien ja puistoalueen asemakaavan hyväksyminen sekä tonttien 49074/2, 49075/3 ja 49079/1 ym. alueiden (Kruunuvuorenranta, Gunillankallio) asemakaavan muuttaminen (nro 11888)

23

KAUPUNGINJOHTAJA

10

8.9.2010 pöydälle pantu asia Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsitteleminen

52

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

KYSELYTUNTI

Khs 2010-1637, 2010-1646, 2010-1647, 2010-1652, 2010-1653, 2010-1654, 2010-1655, 2010-1656

Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainitut kysymykset 42 ja 43.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050

LIITE

Kyselytunnille 22.9.2010 jätetyt kysymykset

Kysymykset, jotka on jätetty viimeistään 13.9.2010 klo 12

Kyselytunnilla käsiteltävät

Vt Laura Kolbe (nro 42):

Kauppahallien tilojen kilpailutus

”Helsingin kaupunki päätti kymmenen vuotta sitten kilpailuttaa Hakaniemen hallin myyntipaikat. Käytännössä se on merkinnyt sitä, että uusien vuokralaisten kuukausivuokrat saattavat olla jopa nelinkertaiset vanhojen kauppiaiden maksamiin vuokriin verrattuina. Osa liiketiloista on jatkuvasti tyhjillään. Jotta uusi yrittäjä pääsee siivilleen ja saa oman yrityksensä hallissa menestymään, vaatii se asiantuntijan arvion mukaan vähintään 2–3 vuotta.

Pienimuotoinen kauppiasyrittäjyys on haastavaa ja vaihtelevuudessaan epävarmaakin. Silti kauppahallit ovat yksi elävän kaupunkikulttuurin kulmakivistä. Ne tarjoavat vaihtoehdon suurille kauppaketjuille ja yhä vähenevälle henkilökohtaiselle palvelulle. Kauppahallin yrittäjät toivovat kaupungilta kumppanuutta ja joustavuutta. Kauppahalliyrittäjien näkemykset tulee ottaa tosissaan. He sanovat itsekin, että he eivät halua veronmaksajien almuja. He haluavat reiluja pelisääntöjä ja pitkämielisyyttä yrittäjyyden edistämisessä.

Kauppahallit kuuluvat kaupunkilaiseen elämänmenoon ja niihin tarvitaan uusia yrittäjiä. Uusia sitoutuneita yrittäjiä ei tulevaisuudessa löytyne tarpeeksi, jos vuokrataso nousee liian korkeaksi. Kysynkin, onko Helsingin kaupunki valmis arvioimaan uudelleen kauppahallien tilojen vuokrakilpailutuksen periaatteita sekä omaa toimintaansa suhteessa yrittäjyyteen?” (Kaj)

Vt Emma Kari (nro 43):

Monimuotoisuuden ja avoimuuden tukeminen

”Helsinki tilasi viime vuonna ajatushautomo Comedialta monimuotoista kaupunkikehitystä pohtivan raportin. Nyt raportti on julkaistu ja on siirryttävä pohtimaan, miten sitä hyödynnetään.

Intercultural City -raportti tarkastelee tapoja, joilla Helsingistä voitaisiin rakentaa kaupunki, jonka avoimuus ja kulttuurinen monimuotoisuus vahvistavat sen houkuttelevuutta ja asukkaiden hyvinvointia.

Useiden myönteisten asioiden lisäksi kaupunkikehittämisen asiantuntijat nostivat esille myös kaupungissa havaitut puutteet. Helsinki nähtiin monin tavoin sulkeutuneena ja kliinisenä kaupunkina. Kaupungista puuttuvat julkiset, avoimet tilat, joissa eri kulttuureista tulevat kaupunkilaiset kohtaisivat. Uhkatekijänä nähtiin mm. asenteiden koveneminen Suomessa.

Raportissa suositellaan avoimuutta ja monimuotoisuutta edistävän toimintaohjelman tekemistä, muiden maiden hyviin käytäntöihin tutustumista ja niiden soveltamista sekä monimuotoisuudesta käytävän keskustelun lisäämistä. Lisäksi kaupunkiin ideoitiin luovuutta ja monimuotoisuutta edistäviä alueita. Esimerkkeinä tällaisista piristysruiskeista mainittiin yliopiston kampusalueen suunnitteleminen eläväksi luovan oppimisen keskukseksi ja Hämeentien kehittämistä erityiseksi monikulttuurisuusvyöhykkeeksi.

Kysynkin, mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä raportin suositusten pohjalta Helsingin monimuotoisuuden, eloisuuden ja avoimuuden tukemiseksi?” (Kj)

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavat

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysymykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraavasti:

Nro 37 (Kaj), 38 (Stj), 39 (Ryj), 40 (Kj), 41 ja 44 (Stj)
Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kyselytuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Seuraava kyselytunti Seuraava kyselytunti pidetään 20.10.2010.

Kysymykset on toimitettava viimeistään 11.10.2010 klo 12 hallintokeskuksen kirjaamoon.

4

VALTUUSTON KOKOONTUMINEN

Khs 2010-1619

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee pitää kokouksensa vuonna 2011 seuraavasti, ellei puheenjohtaja, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia päätä peruuttaa kokousta:

nro	päivä		klo		viikko
1	ke	19.1.2011	18	K	3
2	ma	31.1.2011	18		5
3	ke	16.2.2011	18	A	7
4	ke	2.3.2011	18	K	9
5	ke	16.3.2011	18		11
6	ke	30.3.2011	18	K	13
7	ke	13.4.2011	18		15
8	ke	27.4.2011	18	K	17
9	ke	11.5.2011	18	A	19
10	ke	25.5.2011	18	K	21
11	ke	8.6.2011	16		23
12	ke	15.6.2011	16¹		24
13	ke	14.9.2011	18	K	37
14	ke	28.9.2011	18	A	39
15	ke	12.10.2011	18	K	41
16	ke	26.10.2011	18		43
17	ke	9.11.2011	15²		45
18	ke	16.11.2011	16²	K	46
19	ke	30.11.2011	16	A	48
20	ke	14.12.2011	16		50

K = kyselytunti

A = aloitemietintö

1 = tilinpäätös

2 = talousarvio

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

LIITE

Valtuuston kokoontuminen - päätöshistoria

KHS Kuntalain 54 §:n 1 momentin mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Khs toteaa, että osana uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönottoa valtuustosaliin asennetaan uusi salijärjestelmä kesän 2011 aikana. Valtuustosalin remontin vuoksi ensi vuoden kesätauko on poikkeuksellisen pitkä.

Lisäksi Khs ilmoittaa, että Kvston strategiaseminaari järjestetään
3.–4.2.2011.

5

OPETUSLAUTAKUNNAN RUOTSINKIELISEN JAOSTON JÄSENEN VALINTA

Khs 2009-1839

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Hildur Boldtille vapautuksen opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen luottamustoimesta sekä

2 valita Thomas Micklinin uudeksi jäseneksi opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston... - päätöshistoria

KHS Hildur Boldt (SDP) pyytää (23.8.2010) vapautusta opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston jäsenen luottamustoimesta ulkomailla opiskelun vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 14.1.2009 (asia 5) Hildur Boldtin jäseneksi opetuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon toimikaudeksi 2009–2012. Kvston olisi valittava uusi jäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

6

HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-1806

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä ehdotuksen Helsingin kaupungin muutetuksi rakennusjärjestykseksi tämän asian liitteen 1 mukaisena.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee, että muutettu rakennusjärjestys tulee voimaan 1.11.2010 ja että samasta ajankohdasta lukien kumotaan kaupunginvaltuuston 7.6.2000 hyväksymä voimassa oleva rakennusjärjestys.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus Helsingin kaupungin muutetuksi rakennusjärjestykseksi
	Liite 2	Voimassa oleva rakennusjärjestys ja ehdotus - rinnakkaisteksti
	Liite 3	Helsingin kaupungin rakennusjärjestysehdotuksen hyväksyminen - päätöshistoria

KHS Kvsto on 7.6.2000 § 155 hyväksynyt Helsingin kaupungin voimassa olevan rakennusjärjestyksen siten, että se on tullut voimaan 1.7.2000.

Valtioneuvosto teki 28.6.2007 päätöksen kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kuntajakoa muutettiin 1.1.2009 siten, että Helsinkiin liitettiin ns. Västerkullan kiila Vantaan kaupungista sekä lounaisosa Sipoon kunnasta.

Sipoon kunnalla ja Vantaan kaupungilla on voimassa omat rakennusjärjestyksensä. Kuntajakolain 33 § 2 momentin mukaan lain nojalla annetut kunnalliset säännöt pysyvät kuntajaon muututtuakin soveltuvin osin voimassa sillä alueella, jota ne ovat koskeneet. Säännöt on viipymättä tarkistettava uutta kuntajakoa vastaaviksi.

Helsingin rakennusjärjestys tuli voimaan myös liitosalueilla 1.1.2009 alkaen. Kuitenkin kuntajakolain säännöksen nojalla Sipoon rakennusjärjestyksessä annetut soveltuvat määräykset eli kartalla ilmaistut alueelliset määräykset pysyivät edelleen voimassa liitosalueella 1.1.2009 jälkeenkin. Näitä alueellisia määräyksiä ovat pohjavesialueita, mahdollisesti saastuneita maa-alueita, Natura 2000 -alueita ja luonnonsuojelualueita koskevat määräykset. Helsingin ja Vantaan rakennusjärjestyksessä ei ole vastaavia kartalla ilmaistuja alueellisia määräyksiä.

Rakennusjärjestyksen asema ja laatiminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla.

Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia.

Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia, paikallisia, rakentamista koskevia seikkoja.

Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty.

Maankäyttö- ja rakennuslain 15 §:n mukaan rakennusjärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto. Rakennusjärjestystä valmisteltaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä 62 §:ssä säädetään vuorovaikutuksesta ja 65 §:ssä kaavaehdotuksen asettamisesta julkisesti nähtäville. Rakennusjärjestyksen laatimisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 6 §:n mukaan ehdotus rakennusjärjestykseksi on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus rakennusjärjestysehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänä oloajan päättymistä.

Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista.

Rakennusjärjestysehdotuksesta on pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta, maakunnan liitolta ja kunnalta, jonka alueiden käyttöön tai rakentamiseen rakennusjärjestys vaikuttaa.

Mitä 32 §:ssä säädetään kaavaehdotuksen asettamisesta uudelleen nähtäville, sovelletaan myös, jos ehdotusta rakennusjärjestykseksi on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 §:n mukaan rakennusjärjestys tulee voimaan, kun hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuulutettu niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Asetuksen 94 §:n mukaan kunnan on lähetettävä viivytyksettä rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskeva päätös sekä rakennusjärjestys tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. Lisäksi on lähetettävä jäljennös annetuista lausunnoista ja muistutuksista, jollei niitä ole hyväksymistä koskevassa päätöksessä riittävästi selostettu.

Rakennusjärjestysehdotus

Khs toteaa, että rakennuslautakunta hyväksyi 4.8.2009 § 271 omalta osaltaan Helsingin rakennusjärjestyksen muutosehdotuksen ja lähetti sen Khlle esittäen, että se asetetaan nähtäville ja siitä hankitaan tarvittavat lausunnot.

Muutosehdotuksessa on tarkistettu monia Helsingin voimassa olevan rakennusjärjestyksen pykäliä. Monia pykäliä on myös jaettu useaksi momentiksi muuttamatta itse säännöksiä. Tällä tavalla luettavuutta ja samalla ymmärrettävyyttä on parannettu.

./. Tämän asian liitteenä 2 on asiakirja, jossa voimassa oleva rakennusjärjestys ja ehdotukset muutoksiksi on esitetty rinnakkain pykälittäin.

Huomattavimmat muutosehdotukset koskevat rakennusjärjestyksen 13, 17 ja 22 pykäliä.

Helsingin rakennusjärjestyksen 13 §:n mukaan rakennuksen osoitemerkinnän on oltava valmis viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. Muutoin osoitemerkintäsäännökset ovat olleet kaupungin järjestyssäännössä, joka on kumottu, kun järjestyslaki tuli voimaan 1.10.2003. Tämän johdosta 13 §:ään on otettu kattavat säännökset tontin ja rakennuksen osoitemerkinnöistä.

Rakennusjärjestyksen 17 § koskee sadevesien ja pintavesien johtamista. Khs on 20.10.2008 hyväksynyt kaupungille hulevesistrategian. Tavoite on käsitellä hulevedet niin suuressa määrin kuin mahdollista syntypaikallaan. Rakennusjärjestyksen 17 §:ä on tarkistettu strategian mukaiseksi.

Rakennusjärjestyksen 22 §:ssä on eräitä helpotuksia maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n mukaisen toimenpideluvan hakemisesta pientalotontilla. Kokemukset vapautuksista ovat olleet myönteisiä. Vapautuksia luvan hakemisesta voidaan siten lisätä, paitsi pientalotonteilla niin myös muillakin tonteilla. Rakennusjärjestykseen on sisällytetty kokonaan uusi 21 a §, koskien vapautuksia toimenpideluvan hakemisesta kaikilla tonteilla. Vapautukset koskevat jätesuojia, aitoja, eräitä teknisiä laitteita, parvekkeiden lasittamista sekä mainoslaitteiden ja markiisien asentamista. Lisäksi 22 §:n säännöksiä on tarkistettu.

Ehdotuksen nähtäville asettaminen ja lausuntokierros

Ehdotus Helsingin muutetuksi rakennusjärjestykseksi oli nähtävillä 16.10.–16.11.2009.

Ehdotuksesta saatiin Helsingin Veden johtokunnan (10.11.2009), Espoon kaupungin (19.11.2009), Uudenmaan liiton (7.12.2009), pelastuslautakunnan (15.12.2009), kaupunginmuseon johtokunnan (15.12.2009), ympäristölautakunnan (15.12.2009), Uudenmaan ympäristökeskuksen (16.12.2009), Sipoon kunnan (17.12.2009), yleisten töiden lautakunnan (17.12.2009), kaupunkisuunnittelulautakunnan (17.12.2009) ja kiinteistölautakunnan (22.12.2009) lausunnot. Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupunginosayhdistykset ry eivät antaneet pyydettyä lausuntoa.

./. Rakennuslautakunnan esitys 4.8.2009 sekä asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä 3.

Hallintokeskus lähetti 27.1.2010 lausunnot rakennusvalvontavirastoon ja pyysi virastoa tarkistamaan, onko rakennusjärjestysehdotusta saatujen lausuntojen johdosta tarpeen muuttaa.

Rakennusvalvontavirasto ehdotti 30.4.2010 (Liite 3 – päätöshistoria), että rakennuslautakunnan hyväksymää ehdotusta tarkistetaan annettujen lausuntojen johdosta 14 pykälän osalta. Lisäksi rakennusvalvontavirasto totesi, että rakennusjärjestyksestä laaditaan julkaisu, johon tulee sisältymään määräysten lisäksi lisätiedot ja säännösviittaukset, kuten voimassa olevasta rakennusjärjestyksestä on tehty. Näissä lisätiedoissa tullaan käsittelemään monia lausunnoissa ehdotettuja asioita. Tämä työ tehdään rakennusvalvontavirastossa, kun Kvsto on ensin hyväksynyt rakennusjärjestyksen tarkistuksen.

Myös sääntötoimikunnalta pyydettiin lausuntoa rakennuslautakunnan esityksestä rakennusjärjestyksen muuttamiseksi. Sääntötoimikunta puolsi 6.8.2010 rakennuslautakunnan esitystä ja rakennusvalvontaviraston siihen esittämiä muutoksia niiden pykälien osalta, joita sääntötoimikunnan lausunnossa (Liite 3 – päätöshistoria) ei erikseen mainita. Sääntötoimikunnan esityksessä ehdotetaan rakennusjärjestysesitykseen joidenkin stilististen ja sääntöteknisten korjausten lisäksi joitakin täydennyksiä.

Ehdotus muutetuksi Helsingin kaupungin rakennusjärjestykseksi

./. Ehdotus muutetuksi rakennusjärjestykseksi on tämän asian liitteenä 1.

Asiassa saatuihin lausuntoihin ja edellä esitettyyn viitaten Khs esittää, että Kvsto hyväksyy tämän asian liitteenä olevan ehdotuksen Helsingin kaupungin muutetuksi rakennusjärjestykseksi.

7

LÄNSISATAMAN TONTIN 20812/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11972)

Khs 2010-1161

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20812 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.6.2010 päivätyn piirustuksen nro 11972 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11972 (Länsisataman tontti 20812/1)
	Liite 2	Havainnekuva (Länsisataman tontti 20812/1)
	Liite 3	Näkymä Rionkadun suunnasta (Länsisataman tontti 20812/1)
	Liite 4	Länsisataman tontin 20812/1 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Alue sijaitsee Jätkäsaaressa tulevan Rionkadun eteläpuolella vanhalla tavarasatama-alueella, joka muutetaan lähivuosina asuin- ja työpaikka-alueeksi.

Khs on 10.5.2010 varannut tontit 20812/1 ja 4 Rakennusosakeyhtiö Hartelalle ja Verkkokauppa.com Oy:lle.

Verkkokauppa.com Oy on Suomen toiseksi suurin viihde-elektroniikan jälleenmyyjä. Yhtiö myy tietotekniikkaa, viihde-elektroniikkaa, lelu-, peli- ja navigaatiotuotteita. Merkittävä osa myynnistä tapahtuu internetin kautta. Yhtiöllä on 300 työntekijää neljässä toimipisteessä. Yhtiön pääkonttori on Ruoholahdessa.

Tontti 1 on voimassa olevassa asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa viereiselle toimitilatontille 4 ja asemakaavan muutosehdotus tontille 1 toteutettavan myymälä-, toimisto-, tuotanto- ja varastorakennuksen rakentamisen kokonaisuudessaan. Asuinkäytössä korttelialue olisi ollut melko varjoisa ja lisäksi alttiina melulle, joten muutosta voidaan tässäkin mielessä pitää perusteltuna.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti 1 on muutettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), jonka kerrosala on 6 700 m².

KHS

Lähtökohdat Jätkäsaaren osayleiskaavassa alue on kerrostalovaltaista aluetta, jolle saa rakentaa pääosin asuintaloja. Aluetta kehitetään lisäksi palvelujen, virkistyksen ja asuinympäristöön soveltuvien toimitilojen ja alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Osayleiskaava on tullut voimaan 18.8.2006.

Tontilla 1 on voimassa asemakaava nro 11770 (vahvistettu 8.8.1984), jossa se on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Tontin rakennusoikeus on 4 800 k-m². Tontti 4 on KTY-korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 14 900 k-m².

Alue on entistä tavarasataman asfalttikenttää.

Tontin ulkopuolella, sen lounaisnurkalla sijaitsee vuosina 1970–1972 rakennettu massiivinen talletusvarasto "bunkkeri", joka on asemakaavassa varattu urheilukäyttöön. Rakennus nousee korkeimmillaan tasoon +35.

Koillisessa Tyynenmerenkadun itäpuolella on Lars Sonckin suunnittelema varastomakasiini L3 (1923), joka on asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-1. Muuten lähialue on tällä hetkellä tasaista asfalttikenttää.

Tavoitteet Jätkäsaaren suunnittelun tärkeänä teemana on ollut kantakaupungin laajennus. Tällä tarkoitetaan, että alueelle tulee monipuolisia toimintoja, ei vain asumista. Verkkokauppa.com Oy:n tulo Jätkäsaareen tuottaisi tavoitteena olevaa kaupallista palvelutarjontaa. Asiakaskunta tulisi koko metropolialueelta, mutta myös Tallinnan laivojen matkustajat käyttäisivät syntyviä palveluita. Verkkokauppa.com Oy:n teettämässä kyselyssä 40 % matkustajista luultavasti asioisi myymälässä.

Viihde-elektroniikkaliikkeen sijoittuminen Jätkäsaareen tukee kaupunkisuunnittelun tavoitteita sijoittaa erikoiskaupan palveluja keskustaan ja sen läheisyyteen yhdyskuntarakennetta tukien. Viereen on varattu tilaa myös muille vapaa-ajanpalveluille (urheilupalvelut) matkustajasataman lisäksi. Kokonaisuutena nämä eri toiminnot tukevat tavoitteita monipuolisten palvelukeskittymien syntymisestä.

Toinen tavoite on joukkoliikenteen merkittävä osuus liikkumisessa. Rakennuksen viereen Tyynenmerenkadulle rakennetaan raitiovaunupysäkki. Toinen pysäkiltä johtavista suojateistä on suoraan myymälän sisäänkäynnin kohdalla.

Hankkeen toteuttaminen kokonaisuudessaan edellyttää, että tontin 1 asuinkorttelimerkintä (AK) muutetaan toimitilaksi (KTY).

Asemakaavan muutoksen sisältö

Tontti 1 on muutettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY), jolloin koko kortteli 20812 varataan toimitilarakentamiselle.

Muihin Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan asuntotontteihin verrattuna korttelin 20812 asuntotontti on varjoisa. Melun torjumiseksi eteläpuolelle on meluselvitysten perusteella kaavassa osoitettu korkea rakennus, jopa niin, että asuntotontin rakentaminen on mahdollista vasta korkean toimitilaosan rakentamisen jälkeen. Tontin varjoisuuden vuoksi on perusteltua muuttaa tontin käyttötarkoitus KTY:ksi. Menetetty osuus Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan asuntokerrosalasta on 1,8 %.

Tontin pinta-ala on 2 273 m² ja toimitilan sallittu kerrosala 6 700 m².

Merkittävimmät vaikutukset

Suunniteltu rakennus tulee olemaan yksi Jätkäsaaren maamerkeistä. Rakennuksen julkisivun korkeus on n. 40 m, mikä vastaa 13-kerroksista asuintaloa. Koska rakennuksen julkisivuissa on yläkerrosten varastokäytön vuoksi vähemmän ikkunoita kuin asuin- tai toimistotalossa, se tulee olemaan hahmoltaan monoliittinen. Yhdessä viereisen "bunkkerin" kanssa ne muodostavat selkeästi hahmottuvan korkean kaupunkijulkisivun Jätkäsaaren liikuntapuiston pohjoissivulle.

Uusi toimitilarakentaminen lisää Rionkadun liikennettä. Rionkadun kokonaisliikennemäärät ovat kuitenkin pieniä. Matkustajasataman liikenne Tyynenmerenkadulla voi kuitenkin ajoittain huonontaa Rionkadun liikenteen sujuvuutta. Jätkäsaaren muuhun liikenteeseen kaavamuutoksella ei ole oleellista merkitystä.

Muutosalueen välittömässä läheisyydessä on raitiovaunupysäkki, joten joukkoliikenteen kannalta toimitilarakentamisen sijainti on erinomainen.

Jätkäsaaren kaupalliseen palvelurakenteeseen myymälä on kannattavuutta lisäävä tekijä. Asiakaskunta tulee koko metropolialueelta ja on todennäköistä, että asiakkaat käyttävät asioidessaan myös muita alueen palveluita. Sataman 3 miljoonalle vuosittaiselle matkustajalle hanke tuo lisäpalvelun.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Kaavamuutos on tullut vireille Helsingin kaupungin, Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja Verkkokauppa.com Oy:n välisten neuvottelujen tuloksena.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti (päivätty 15.4.2010). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston Internet-sivuilla 26.4.–16.5.2010.

Mielipiteitä ei esitetty.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaistyötä talous- ja suunnittelukeskuksen, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja Helsingin Sataman kanssa.

Kaavamuutokseen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut Helsingin Sataman ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kirjeet.

Helsingin Satama ‑liikelaitoksen mielestä kaavamuutos asuinkäytöstä toimitilakäyttöön on Sataman tavoitteiden mukainen. Kaavamuutoksen toteutus edellyttää väliaikaisia liikennejärjestelyjä tontin kohdalla, ja kaikissa vaiheissa tulee ottaa huomioon Länsiterminaalin liikenteen sujuminen.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto pyysi tarkistamaan, ettei ajorampin sijoittuminen aiheuta vaaraa jalankulkijoille.

Khs toteaa, että kannanotot otetaan jatkosuunnittelussa huomioon.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 11.6.–12.7.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, rakennusviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen, pelastuslaitoksen ja Helsingin Satama ‑liikelaitoksen lausunnot.

Lausunnot Pelastuslaitos mainitsee (1.7.2010) mm., että asemakaavan muutosehdotuksen mukaan tonttien välille ei maanalaisissa autohalleissa tarvitse rakentaa rajaseinää. Vaikka tonteille tulevat rakennukset toteutettaisiin vaiheittain, tulee yhteisen maanalaisen autohallin paloturvallisuus suunnitella kokonaisuutena. Vaiheittain toteutuksessa tulee ottaa huomioon, että käyttöönotettujen tilojen paloturvallisuustaso säilyy myös viereisten tilojen rakentamisen aikana.

Kiinteistövirasto puoltaa (1.7.2010) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Rakennusvirasto toteaa (27.7.2010) mm., että Rionkadun katusuunnitelmiin joudutaan tekemään joitakin muutoksia, jotta liikenne tontille saadaan hoidettua. Lisäksi joitakin vieraspaikkoja joudutaan poistamaan Rionkadun alkupäästä. Poistuvat vieraspaikat on osoitettava muualta lähialueelta. Jatkosuunnittelussa on huolehdittava turvallisuudesta kohdassa, jossa jalankulku ja ajoneuvoliikenne risteävät.

Rakennusvirasto tekee tarvittavat muutokset katusuunnitelmiin.

Rakennusvirasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Helsingin Satama -liikelaitos toteaa (5.8.2010) mm., että kaavanmuutoksen mukainen asuintoiminnan muuttaminen toimitilaksi on sataman tavoitteiden mukainen.

Matkustajasataman liikenneyhteyksien turvaamiseksi on pääkatujen katualueet suunniteltava ja rakennettava kaikki liikennemuodot huomioon ottaen. Erityisesti on huomattava matkustajasataman liikenteen luonne, määrä ja rytmitys. Etenkin Tyynenmerenkadulla laivojen lähtö- ja tuloaikoina ajoneuvomäärä on suurimmillaan, mikä edellyttää riittäviä ja sujuvia liikennejärjestelyjä. Alueelle suunniteltavista raitiolinjoista ainakin Tyynenmerenkadun linja tulee rakentaa kadunrakentamisen yhteydessä Länsiterminaalille saakka.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (12.8.2010) mm., että tämä asemakaavan muutos on edellytys korttelin toteuttamiseksi tavoitteen mukaisella tavalla. Talous- ja suunnittelukeskuksella ei ole asemakaavan muutosehdotukseen huomautettavaa.

Helsingin Energia ‑liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n ja HSY Veden taholta on ilmoitettu, ettei lausunnon antamiselle ole tarvetta.

8

SUURMETSÄN PUISTOALUEEN (MEHILÄISPUISTIKKO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11955)

Khs 2010-583

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.3.2010 päivätyn ja 29.6.2010 muutetun piirustuksen nro 11955 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11955 (Mehiläispuistikko Puistolassa)
	Liite 2	Suurmetsän puistoalueen (Mehiläispuistikko) ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Alue sijaitsee Puikkotien ja Puikkopolun kulmauksessa Puistolassa.

Asemakaavan muutosehdotuksessa puistoalue on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) tonttitehokkuudella e = 0.25 (369 k-m²) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi, jolle saa sijoittaa muuntamon (ET).

KHS

Vireilletulo Puistoalueen omistaja on hakenut asemakaavan muuttamista siten, että alue muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi tehokkuuslukuna e = 0.25.

Alueen yleiskuvaus Alue on entistä peltoa, joka on villiintynyt ja hoitamaton. Se sijaitsee pientaloalueella, jossa rakennusten ulkonäkö ja ikä on vaihtelevaa.

Kaavoitustilanne Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen.

Voimassa oleva asemakaavassa, joka on vahvistettu vuonna 1977, alue on istutettavaa puistoaluetta (PI), jonka koilliskulmauksessa sijaitsee muuntamon rakennusala.

Asemakaavan muutoksen sisältö

Istutettavaksi puistoksi merkitty alue on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25 (369 k-m²) ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Asuntojen lukumäärää sekä yhteen tasoon rakentamista rajoitetaan. Puistoalueella sijainnut muuntamon rakennusala on siirretty alueen kulmaukseen merkitylle yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET).

Kaava-alueen pinta-ala on 1 494 m², josta AO-aluetta on 1 456 m² ja ET-aluetta 38 m².

Asemakaavan muutoksen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen tuloksena alueelle syntyy uutta rakennusoikeutta 369 k-m². Nykyinen vehreä pientaloalue täydentyy muutamilla uusilla asuinrakennuksilla. Puistopinta-ala korttelialueella vähenee 1 494 m², mutta kaavamuutoksen heikentävän vaikutuksen alueen asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin voi katsoa olevan vähäinen. Mehiläispuistikko on ollut yksityisessä omistuksessa eikä sitä ole rakennettu yleiseksi puistoksi. Puistoalueella ei ole ollut jalankulkuväyliä ja alue on aiemmin ollut aidattu. Lähimmät puistoalueet kaava-alueelta ovat jatkossa Suuntimopuisto (n. 300 m:n kävelyetäisyydellä), Aurinkomäenpuisto (n. 350 m:n kävelyetäisyydellä) ja Kimalaispuisto (n. 400 m:n kävelyetäisyydellä). Lähipuistojen saavutettavuuden voidaan katsoa olevan pientaloalueella hyvän. Jos asemakaavan mukainen Puikkopolun kevyen liikenteen raitti Kimalaispuiston suuntaan aikanaan rakennetaan, paranevat yhteydet edelleen.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 11.–29.1.2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta on jätetty kaksi mielipidettä.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut yksi kirjallinen mielipide asemakaavan muutosluonnoksesta. Lisäksi yksi mielipide on esitetty puhelimitse.

xxxxx ja xxxxxx xxxxx kannattivat (20.1.2010) kaavamuutoksen toteuttamista luonnoksen esittämässä muodossa, mutta he pitivät kaava-alueeseen rajoittuvan Puikkopolun toteutusta tarpeettomana.

Puhelimitse esitetyssä mielipiteessä vastustettiin puiston muuttamista asuinkäyttöön.

Khs viittaa puiston asuntotontiksi muuttamisen osalta kohdassa "Asemakaavan muutoksen vaikutukset" lausuttuun.

Puikkopolun kevyen liikenteen raitti ei ole kaava-alueella. Puikkopolku on aikoinaan kaavoitettu yhdistämään Raidepolun ja Puikkotien varsien pientalotontit lähipuistoon (Kimalaispuisto) sekä päiväkoti Vihtori ja Klaaraan. Vaikka reittiä ei ole rakennettu, ei sen tarpeen voida katsoa poistuneen.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 9.4.–10.5.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtävillä olosta on ilmoitettu kirjallisesti Helsingin ulkopuolella asuvalle maanomistajalle. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty Helsingin Energia ‑liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n ja rakennusviraston lausunnot.

Lausunnot Helsingin Energia ‑liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (30.4.2010) muutosehdotukseen huomautettavaa.

Rakennusvirasto toteaa (7.5.2010) mm., että muutosehdotuksessa esitetyssä paikassa muuntamorakennus tulee kevyen liikenteen näkemäalueelle. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden ja näkemien kannalta paras paikka muuntamorakennukselle olisi 5 m:n päässä tontin länsirajasta ja 1 m:n etäisyydellä jalankululle varatun katualueen rajasta.

Khs toteaa, että rakennusviraston lausunnossa esitetty huomautus on aiheellinen. Tämän vuoksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) on laajennettu siten, että muuntamo on mahdollista sijoittaa näkemäalueen ulkopuolelle.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

9

LAAJASALON KORTTELEIDEN 49047, 49074 JA 49090 OSIEN JA PUISTOALUEEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ TONTTIEN 49074/2, 49075/3 JA 49079/1 YM. ALUEIDEN (KRUUNUVUORENRANTA, GUNILLANKALLIO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11888)

Khs 2009-1520

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Tahvonlahti, Yliskylä, Hevossalmi) kortteleiden nro 49047, 49074 ja 49090 osien sekä puistoalueen asemakaavan ja korttelin nro 49074 tontin nro 2, korttelin nro 49075 tontin nro 3 ja korttelin nro 49079 tontin nro 1 sekä puisto-, vesi-, urheilu- ja katualueiden ja venesataman (muodostuvat uudet korttelit 49045–49048, 49090 ja osa korttelista 49075) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 23.4.2009 päivätyn ja 21.1.2010, 27.1.2010 ja 7.7.2010 muutetun piirustuksen nro 11888 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11888 (Kruunuvuorenrannan Gunillankallion alue)
	Liite 2	Havainnekuva (Kruunuvuorenrannan Gunillankallion alue)
	Liite 3	Laajasalon kortteleiden 49047, 49074 ja 49090 osien ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Kvsto hyväksyi 5.5.2010 tämän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 11888. Kvston päätöksestä on tehty neljä valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt kaavasta maankäyttö- ja rakennuslain 195 §:n mukaisen oikaisukehotuksen. Ympäristökeskus vaatii asemakaavaa oikaistavaksi siten, että asemakaavamääräykseen lisätään vaatimus parvekkeiden lasittamisesta. Lain mukaan kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, muutoin kaava raukeaa. Näin ollen asemakaavaa ja asemakaavan muutosta on täydennetty seuraavalla kaavamääräyksellä: Koirasaarentien ja Gunillantien kadunpuoleiset parvekkeet tulee lasittaa.

Kvston esityslistalla 5.5.2010 todettiin seuraavaa:

Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Laajasalon saaren lounaisosassa. Suunnittelualueeseen kuuluu Koirasaarentien eteläpuolella oleva Koirasaarentien ja 1970-luvulla rakennettujen kortteleiden välinen alue. Alueen eteläosassa on Tahvonlahti ja siihen liittyvä Tahvonlahden ruovikko.

Koirasaarentien eteläpuolelle rakennetaan uusia asuinkortteleita. Tavoitteena on toteuttaa uusi luonnonläheinen ja maastoon sovitettu asuinalue. Lähtökohtana on ollut kallioiden säilyminen ja korostaminen siten, että ne liittyvät osaksi rakennettua ympäristöä. Asuinkorttelit on sovitettu vaihtelevaan ja kallioiseen maastoon sekä viereisiin 1970-luvulla rakennettuihin Laajasalon kortteleihin. Lisärakentamisella voidaan monipuolistaa alueen väestörakennetta ja talo- ja asuntotyyppitarjontaa. Alueelle on suunniteltu pääosin kerrostaloja, mutta myös pientaloja. Nykyistä Gunillantietä jatketaan Koirasaarentielle asti.

Alueelle on suunniteltu 68 000 k-m² asuntoja, mikä tarkoittaa n. 1 300–1 500 uutta asukasta (ja n. 100 työpaikkaa). Olemassa olevaa asuntokerrosalaa on 21 420 m². Gunillantien koulua on varauduttu laajentamaan.

./. Khn päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksen tulos (10–5) on asian päätöshistoriassa.

KHS

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 20.11.2008 Borgströminmäen ja Gunillankallion alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Koirasaarentien varsille on osoitettu kerrostalovaltaista asumista. Tahvonlahden ranta on varattu virkistysalueiksi. Yleiskaava 2002:ssa koko Kruunuvuorenrannan alueelle (nykyinen osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) on arvioitu asumista 500 000 k-m².

Asemakaavat

Koirasaarentien kaakkoispuolella on voimassa 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla vahvistetut asemakaavat, joissa alue on puistoa, vesi- ja venesatama-aluetta ja asuinkorttelialuetta.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.2.2008 Koirasaarentien varsia (Borgströminmäki ja Gunillankallio) koskevan maankäyttösuunnitelman.

Kvsto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla Kvsto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Maanomistus

Kaupunki omistaa maan koko kaava-alueella.

Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualueen rakentamattomat jyrkkäpiirteiset ja metsäiset varret liittyvät väljään 1970-luvun lähiörakentamiseen betonielementtitaloineen. Alueen eteläosassa on Tahvonlahti ja siihen liittyvä Tahvonlahden ruovikko.

Rakennettu ympäristö

Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsää. Alue rajautuu idässä Laajasalon 1970-luvulla rakennettuihin väljiin 3–5-kerroksisiin betonielementtikerrostaloja käsittäviin asuinkortteleihin. Öljysatama-alueelle johtava Koirasaarentie kuuluu alueen katuverkostoon. Kaava-alueeseen kuuluu Koirasaarentien ja Reiherintien kulmauksessa sijaitseva kortteli, jossa on 1970–1980-lukujen taitteessa rakennettuja 4-kerroksisia tiilielementtipintaisia pistetaloja.

Julkisten rakennusten tontilla 49079/1 Gunillantiellä on Tahvonlahden ala-asteen koulu. Rudolfintien päässä kallioiden päällä kerrostalojen korttelialueella on 3–5-kerroksisia lamellitaloja nykyisellä tontilla 49075/3.

Palvelut Alueen lähipalvelukeskuksena toimii Laajasalon keskus Yliskylässä. Herttoniemi on kasvamassa alueen paikalliskeskukseksi. Aluekeskusluokkaiseen Itäkeskukseen on lyhyempi matka kuin ydinkeskustaan. Lähimmät päivittäistavarakaupat ovat KKK-supermarket Laajasalo ja Alepa Laajasalon ostoskeskuksessa sekä Siwa-myymälä Gunillantiellä ja Valintatalo Jollaksentiellä. Posti- ja pankkipalvelut, apteekki sekä valikoima muita kaupallisia palveluita (mm. parturiliikkeitä, kampaamoita, kukkakauppa, oleskeluravintoloita, R-kioski jne.) on saatavilla Laajasalon keskuksessa.

Alueella toimii Tahvonlahden ala-asteen koulu (Gunillantie 12). Lähin päiväkoti (Päiväkoti Tanhuanlahti) sijaitsee välittömästi alueen itäpuolella. Lähin yläasteen koulu sijaitsee Laajasalon keskuksessa (Koulutanhua 1). Laajasalon lukion yhdistyessä Etu-Töölön lukioon lähimmät lukiot ovat Herttoniemen yhteiskoulu ja Kulosaaren yhteiskoulu. Alueen terveysasema, kirjasto ja nuorisotalo sijaitsevat Laajasalon keskuksessa.

Luonnonympäristö

Pohjois-eteläsuuntainen laaja virkistysalue kulkee suunnittelualueen kautta lännessä. Virkistysaluekokonaisuus ulottuu etelästä Hevossalmesta pohjoiseen Tullisaaren kartanopuistoon. Metsä ja kulttuuriympäristö, pellot, niityt ja puistot, vuorottelevat maisemassa.

Suunnittelualueen maasto on vaihtelevaa. Laajat laakeat kallioselänteet ja jyrkät kallioseinämät rajaavat kapeita laaksoja, joiden kasvillisuus vaihtelee tuoreista kankaista lehtoihin. Paljaita lakialueita reunustaa harva männikkö. Suunnittelualueen lounaisosassa kallioselänne laskeutuu Tahvonlahden rantaan jyrkästi. Suunnittelualueen etelärinteellä kasvaa kookkaita vanhoja kuusia. Tahvonlahden pohjukka on umpeenkasvanutta ruovikkoa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Nykyiset yleiset vesihuollon verkot sijaitsevat Henrik Borgströmin tiellä, Gunillanraitilla ja Gunillantiellä peruskoulun kohdalla. Koirasaarentiellä on vesijohto kaava-alueen kohdalla ja Henrik Borgströmin tien ja Reiherintien liittymän itäpuolella vesijohto ja jätevesiviemäri. Kaukolämpöjohto ja keskijännitteen sähkönjakeluverkko ulottuvat samaan liittymään idän suunnasta.

Alueen halki kulkee 20 kV:n keskijännitteen ilmajohto öljyhuoltoalueelle.

Maaperä Suunnittelualue on pääasiassa jyrkkäpiirteistä kallioaluetta, jonka painanteissa esiintyy pääasiassa ohuita maakerrostumia. Tahvonlahden pohjukan rannat ovat savi- ja liejuperäisiä ruovikkorantoja. Korttelialueilla maaperä on normaalisti rakennettavaa, mutta kallioinen maasto lisää leikkaustöiden kustannuksia.

Ympäristöhäiriöt

Koirasaarentien ja Gunillantien liikenne aiheuttaa meluhaittaa lähimpänä katua oleville asuinkortteleille. Lisäksi katuliikenne lisää ilman epäpuhtauksia.

Alueella ei ole harjoitettu maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa.

Santahaminassa suoritettavien ammuntojen ja räjäytysten ääni on ajoittain kuultavissa kaava-alueella. Äänen voimakkuus riippuu mm. äänilähteestä ja sääolosuhteista. Äänitaso ei ylitä olemassa olevia ampumamelun ohjearvoja. Ohjearvot alittavaa melua aiheuttavat myös Malmin lentoasemalta merelle alueen sivuitse suuntautuvat rajavartioston helikopterilennot.

Tavoitteet Tavoitteena on Kruunuvuorenrannan maankäyttösuunnitelman mukaisesti toteuttaa uusi luonnonläheinen asuinalue Koirasaarentien eteläpuolelle. Rakentaminen pyritään sovittamaan topografialtaan vaihtelevaan kallioiseen maastoon. Lähtökohtana on ollut kallioiden säilyminen ja korostaminen siten, että ne liittyvät osaksi rakennettua ympäristöä.

Pyrkimyksenä on sovittaa uudet asuinkorttelit Laajasalon viereisiin 1970-luvun kortteleihin, mutta samalla on pyritty löytämään esikaupunkialueille sopivia ratkaisuja mm. erilaisia kortteli- ja rakennustyyppejä.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

Uudet AK-korttelialueet

Koirasaarentien ja Gunillantien varressa katuja rajaavat kerrostalot, joiden korkeus on pääosin viisi kerrosta.

Gunillantien itäpuolella kallioilla olevien kortteleiden tähtitalot rajaavat pihakatuja. Ne on sovitettu vaihtelevaan maastoon siten, että kerrosluku on pääosin neljä. Pihakadut on rajattu rakennuksin ja kiviaineisin muurein. Gunillantien länsipuolella oleva kortteli muodostuu 5-kerroksisista lamellitaloista ja 4-kerroksisista pistetaloista. Rakennusten keskelle jää yhtenäinen kallioinen piha.

Olemassa olevat AK-korttelialueet

Koirasaarentien ja Reiherintien kulmassa olevasta tontista on erotettu pieni osa Koirasaarentien asemakaavaehdotukseen. Rudolfintien päätteenä olevasta tontista on erotettu lounaisosa osaksi uutta tonttia. Erotettava osa tonttia sijaitsee huomattavasti alempana muuta tonttia, jolla olemassa olevat rakennukset ja piha sijaitsevat. Autopaikkamääräys on ajanmukaistettu kummallakin tontilla.

Asuinrakennusten korttelialue (A)

Rakentaminen madaltuu rantaan päin mentäessä. Mellinintien rannanpuolelle on osoitettu pientalotyyppistä rakentamista. Kortteli rajautuu virkistysalueeseen. Rakennukset ovat enintään kolme kerrosta korkeita. Pysäköinti on tontilla.

Erityisasumisen korttelialue (AKS)

Mellinintien eteläpuolella on enintään 3-kerroksista rakentamista erityisasumista varten. Tontille on tarkoitus sijoittaa kehitysvammaisten ryhmäkoti sosiaaliviraston hankkeena. 20-paikkaiselle yksikölle on varattu tilaa 2 100 k-m².

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)

Tahvonlahden koulun laajennusta varten on varattu 4 000 k-m².

Lähivirkistysalueet (VL)

Gunillantien itäpuolella korkein ja jyrkkäpiirteisin kallioalue on jätetty virkistysalueeksi (Lorentzinkallio). Gunillantien länsipuolella Tahvonlahden rantavyöhyke ja ‑ruovikko kuuluvat virkistysalueeseen, joka on osa laajaa pohjoisesta Hevossalmesta Tullisaaren puistoon jatkuvaa virkistysaluekokonaisuutta. Rannassa virkistysreitti kulkee Vuorilahdenpolkua pitkin kallioiden ja merenlahden välistä Nuottaniemen suuntaan.

Autopaikkojen korttelialueet (LPA)

Autopaikkojen korttelialueilla p2-merkityt rakennusalat on varattu 3‑tasoisen maastoon sovitetun pyöreän pysäköintitalon rakentamista varten.

Vesialue (W)

Tahvonlahti on merkitty vesialueeksi.

Venesatama (LV)

Tahvonlahdella on nykyinen venesatama merkitty LV-alueeksi.

Liikenne ja pysäköinti

Alueen joukkoliikennettä palvelee ensisijaisesti Gunillantien bussilinja, joka kulkee Gunillantien itäpäästä Koirasaarentien kautta Herttoniemen metroasemalle. Keskustan suunnan joukkoliikennetarjonta perustuu tulevaisuudessa Koirasaarentien raitiotielinjoihin. Alkuvaiheessa keskustan suunnan joukkoliikenne hoidetaan Herttoniemen metroasemalle liityntäbussiyhteyksin, jotka säilyvät myös raitiotieyhteyden valmistuttua.

Ajoneuvoliikenteen yhteys alueelle on Koirasaarentieltä, jolle saakka nykyistä Gunillantietä jatketaan. Koirasaarentie on alueellinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä tulevan Gunillantien kiertoliittymän kohdalla on nykyisin 1 100 ajoneuvoa/vrk ja Kruunuvuorenrannan ollessa kokonaan rakennettu 13 000 ajoneuvoa/vrk. Gunillantie on paikallinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä Koirasaarentien puoleisessa päässä on Gunillankallion alueen ollessa kokonaan rakennettu n. 3 000 ajoneuvoa/vrk ja koulun kohdalla n. 600 ajoneuvoa/vrk, joka on sama kuin nykyisen Gunillantien liikennemäärä tällä hetkellä.

Tonttikadut Lorentzinkuja, Otonkuja, Taubenkuja ja Mellinintie johdetaan Gunillantieltä. Lorentzinkuja, Otonkuja ja Taubenkuja merkitään pihakaduiksi, ja ne suunnitellaan viihtyisiksi alueiksi, joilla alhaisella nopeudella kulkevat ajoneuvot ja kevyt liikenne käyttävät yhteistä katutilaa.

Gunillantien jatke palvelee uusia asukkaita, joiden matkoista valtaosa suuntautuu Herttoniemen suuntaan, sekä nykyisten asukkaiden Kruunuvuorenrannan tuleviin palveluihin suuntautuvia matkoja. Nykyinen Gunillantien osuus palvelee jatkossakin nykyisten asukkaiden Herttoniemeen suuntautuvia matkoja.

Alueen pysäköintijärjestelmä perustuu kerrostalovaltaisilla alueilla pääosin laitospysäköintiin ja pihakansien alla tapahtuvaan pysäköintiin. Pysäköintinormina kerrostaloalueilla on käytetty asuntotonttien autopaikkamäärien laskentaohjeen mukaista esikaupunkialueiden normia 1 autopaikka/100 k-m² ja pientaloalueilla normia 1 autopaikka/80 k‑m². Vieraspysäköintipaikat on osoitettu katujen varsilta. Kuorma-autoille ei ole voitu osoittaa alueelta laskentaohjeen mukaista kuutta pysäköintipaikkaa.

Kevyen liikenteen yhteydet alueella on suunniteltu jatkuviksi osana katuverkkoa, korttelirakennetta ja ulkoilureittejä. Tärkeinä on pidetty sujuvia jalankulkuyhteyksiä pysäkeille sekä kevyen liikenteen kadun ylitysten turvallisuutta erityisesti Tahvonlahden koulun kohdalla. Pyöräily on erotettu jalankulusta Koirasaarentien ja Gunillantien kevyen liikenteen väylillä. Vähäliikenteisillä tonttikaduilla pyöräily sujuu ajoradalla.

Palvelut Tahvonlahden koulun tontille on varattu 4 000 k-m²:n laajennus.

Virkistys Suunnittelualueen länsiosa kuuluu keskuspuistomaiseen metsäiseen alueeseen, joka Tullisaaren ja Stansvikin kartanopuistojen kanssa muodostaa uusien rakennettavien alueiden laajan, maisemaltaan hyvin vaihtelevan virkistysalueen. Gunillankallion puisto- ja piha-alueilla säilyy yhtenäisiä kalliomuodostelmia.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueelle rakennetaan teknisen huollon verkostot, jotka liittyvät Gunillantiellä ja Koirasaarentiellä Laajasalon nykyisiin verkostoihin. Myöhemmin verkostot liitetään Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen rakennettaviin verkostoihin.

Kaavan toteuttaminen vaatii kahden uuden jäteveden pumppaamon rakentamisen.

Koirasaarentie rakennetaan uudelleen ja sen linjausta muutetaan. Koirasaarentielle rakennetaan päävesijohto, kuivatusrakenteet, kaukolämpöjohto, sähkönjakelun keskijännitejohdot ja tietoliikenteen johdot. Koirasaarentien keskelle rakennetaan raitiotie.

Kruunuvuorenrannasta rakennetaan päävesijohto Tahvonlahden poikki Mellinintien eteläpäähän ja siitä edelleen Gunillantielle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Tahvonlahteen laskee öljyhuoltotoimintojen alueelta laskuoja, jossa on todettu pilaantuneisuutta. Pilaantuneisuutta on todettu jonkin verran myös Tahvonlahden pohjukassa. Oja kunnostetaan aluerakentamisen yhteydessä. Vesialueen kunnostaminen tutkitaan, mikäli sinne suunnitellaan maarakentamista. Koirasaarentien öljykuljetuksilla ja soratien pölynsidonnan aineilla on voinut olla vaikutusta vesialueen sedimentin pilaantumiseen. Muutoin toimintahistorian perusteella arvioituna kaava-alueen maaperän pilaantuneisuus on epätodennäköistä.

Gunillantien ja Jurmonkujan välillä Koirasaarentien linjausta muutetaan ja vanhaa tiealuetta muutetaan korttelialueeksi. Kadun kunnossapitotöiden vaikutukset maaperän laatuun tien kohdalla on otettava huomioon kortteleiden maanrakennustöiden suunnittelussa.

Ympäristöhäiriöt

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan toteutuminen lisää liikennettä etenkin Koirasaarentiellä. Tämä lisää myös liikenteen aiheuttamia ympäristöhäiriöitä ja -haittoja Koirasaarentien vaikutusalueella.

Koirasaarentien ja Gunillantien pohjoisosan liikennemelun leviämistä on selvitetty melulaskelmilla, jotka perustuvat pohjoismaiseen tieliikennemelun leviämismalliin. Laskennat tehtiin sekä päivä- että yömelutasoille. Koirasaarentien ja Gunillantien liikenteen aiheuttama melu on otettu huomioon katuun rajautuvissa asuinkortteleissa siten, että niiden oleskelupihat on sijoitettu rakennusten muodostamaan melukatveeseen ja rakennuksille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia kaavamääräyksiä.

Asemakaavamääräyksen mukaan Koirasaarentien varren asuinrakennusten koneellisen ilmanvaihdon raittiin ilman sisäänotto tapahtuu kattotasolta sisäpihan puolelta.

Kaavassa olevan raitiotietunnelin jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee tarvittaessa toteuttaa vaimennus niin, ettei liikenne häiritse viereisiä asuinkortteleita.

Nimistö Nimistötoimikunta on 17.9.2008 esittänyt alueelle katujen nimiä Lorentzinkuja, Mellinintie, Otonkuja, Taubenkuja ja Vuorilahdenpolku ja 18.3.2009 puistojen nimiä Gunillankallio, Gunillankulma ja Lorentzinkallio. Nimistön aihepiireinä on käytetty viereisten olemassa olevien alueiden tapaan kartanoiden omistajien nimiä ja alueen olemassa olevaa nimistöä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Suurin osa luontoalueesta rakennetaan, jolloin luonnonympäristö muuttuu täysin. Koirasaarentien eteläpuolella on 4,4 ha:n kokoinen linnustollisesti arvokas alue (arvoluokka III). Alue rakennetaan kokonaan ja linnustollisesti arvokas alue menetetään.

Kaavan toteuttaminen muuttaa rakennusaluetta reunustavien kerrostaloasukkaiden metsäisen lähiympäristön ja myös asunnoista aukeava näköala muuttuu. Tuleva rakentaminen sijoittuu huomattavasti nykyistä rakentamista alemmaksi, jolloin näkymät rakennusten välistä ja ylemmistä kerroksista säilyvät. Puistoalueella on säilytetty yhtenäinen kallioselänne, mikä tuo vaihtelevuutta ja avaruutta Gunillankallion ja olemassa olevan kerrostaloalueen maisemaan.

Vaikutukset virkistysalueisiin ja virkistysmahdollisuuksiin

Kallioisilla metsäalueilla on sienestetty, marjastettu ja retkeilty. Gunillankallion kallioisessa ja jyrkässä maastossa on hyvin vaikea liikkua ja kulkukelpoisiin kohtiin on muodostunut polkuja. Gunillankallion uudet asuinkorttelit sijoittuvat nykyisen asutuksen ja laajan virkistysalueen väliin. Osalle uuden ja vanhan alueen saumaa on suunniteltu puisto. Uutta kevyen liikenteen raittia pitkin alueiden ulkopuolella sijaitseva laaja virkistysalue on hyvin saavutettavissa.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan

Rakentaminen Koirasaarentien varrella Gunillantien risteyksen kohdalla tekee ympäristöstä kaupunkimaisemman ja toimii yhdistävänä elementtinä jo rakennettujen alueiden ja Kruunuvuorenrannan öljysatama-alueelle rakennettavan uuden kaupunginosan välillä. Gunillantien eteläpuolisella alueella rakentaminen eheyttää rakennetun ja rakentamattoman alueen rajaa ja virkistysalueen reuna täsmentyy. Uusi asuinalue sijoittuu selkeästi matalammalle kuin vanha asuinalue, jolloin näkymät sekä Tahvonlahden suunnasta että vanhoilta alueilta säilyvät.

Vaikutukset liikenteeseen

Ennusteen mukaan Laajasalon liikennemäärä kasvaa n. 15 000 ajoneuvoon/vrk Kruunuvuorenrannan (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) rakentamisen myötä. Lisääntyvä liikenne Itäväylältä Kruunuvuorenrantaan kulkee pitkin Linnanrakentajantietä, Laajasalontietä ja Koirasaarentietä, joka on pääliikenneyhteys Kruunuvuorenrantaan.

Joukkoliikenneyhteydet paranevat uuden raitiotielinjan myötä.

Uuden joukkoliikennetarjonnan myötä nykyisiin bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia vaiheittain Kruunuvuorenrannan rakentamisen edetessä. Koirasaarentien eteläpuolella, uuden Gunillankallion ja nykyisen rakenteen välisellä kallioalueella on varauduttu mahdollisuuteen pikaraitiotien erkanemiseen kalliotunnelissa kohti Santahaminaa.

Vaikutukset terveyteen, sosiaalisiin oloihin, elinoloihin,
viihtyisyyteen ja palveluihin

Laajasalon rakennettuihin alueisiin liittyvälle alueelle tulee asunnot n. 1 300–1 500 asukkaalle. Alueen suunnittelun lähtökohtana on rauhallisen ja luonnonläheisen asuinympäristön rakentaminen. Täydennysrakentaminen tukee viereisen alueen palveluja ja luo edellytykset Laajasalon keskustan kehittämiselle ja nostaa siten koko alueen palvelutasoa.

Gunillankallion alueella lisärakentaminen vaikuttaa viereisen 1970-luvulla rakennetun alueen olosuhteisiin mm. näkymiin, virkistysalueisiin ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Kevyen liikenteen yhteys Tahvonlahden rantaan on osoitettu vanhan alueen ja uusien kortteleiden saumaan ja yhteys Koirasaarentielle Gunillantien jatkeen kautta.

Koirasaarentien varsien rakentamisen jälkeenkin viereisten alueiden asukkaille jää laajat ja monipuoliset virkistysalueet lähietäisyydelle.

Kaava luo melun, tärinän, ilmanlaadun ja maaperän pilaantuneisuuden osalta edellytykset ohje- ja suositusarvojen mukaiselle jatkosuunnittelulle ja -toteutukselle.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Alue kytketään Laajasalon kuntatekniikan ja julkisten palvelujen verkostoihin. Kustannusarvio kaavan toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista kaupungille (kustannustaso 3/2009, alv 0 %):

Palvelurakentaminen	Milj. euroa
– peruskoulun laajennus	11,20
Kunnallistekniikka
– kadun rakentaminen	2,50
– viheralueiden rakentaminen	0,60
– urheilualueet	0,03
– vesihuoltoverkko	0,90
– kaukolämpöverkko	0,80
– sähkönjakeluverkko	0,60
Yhteensä	16,63

Kustannusarvioon ei sisälly Koirasaarentien ja raitiotien rakentaminen.

Toteutus Kaava toteutetaan Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojektin osana. Kunnallistekniikan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2011 ja asuntorakentaminen vuonna 2012.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.3.2008).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Borgströminmäen ja Gunillankallion asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008.

Asemakaavaluonnos jaettiin kahdeksi suunnittelualueeksi.

Gunillankallion asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 16.–30.3.2009 ja viraston internetsivuilla. Yleisötilaisuus pidettiin 16.3.2009.

Rudolfintien päätteenä olevasta nykyisestä tontista 49075/3 on erotettu lounaisosa osaksi uutta tonttia. Kaavaa on laadittu yhteistyössä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Veden, Helsingin Energian, rakennusviraston, pelastuslaitoksen, sosiaaliviraston ja liikennelaitoksen sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 11 mielipidekirjettä Gunillankallion kaavaluonnoksesta. Mielipiteensä ovat esittäneet Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (Helsy), Laajasalo-Degerö Seura ry, Laajasalon Pienkiinteistöyhdistys ry, Pro Kruunuvuori ‑liike, Asunto Oy Reiherintie 1, xxxxx xxxxx ja xxxx-xxxxx xxxxxxx, Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx, Xxxx xxxxxx, Xxxxx xxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxx ja xxxxxx xxx xxxxx sekä xxxx xxxxxxxx.

Mielipiteissä tuotiin esille seuraavia asioita:

Täydennysrakentaminen tulisi rajoittaa nykyisen öljysataman alueelle. Luontoselvityksiä ei ole tehty ja väestötavoitteita tulisi supistaa. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta. Alueelle tehty maankäyttösuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen. Alue tulisi kaavoittaa seuraavassa yleiskaavassa. Kaavoituksen laillisuutta epäiltiin.

Kaavoituksella menetetään hiljaiset alueet. Liikenneyhteydet tulee suunnitella ja toteuttaa uudet tarpeet sekä melu ja päästöt huomioon ottaen ennen Kruunuvuorenrannan rakentamista. Meluselvitykset ovat tekemättä.

Luontoalueet tulisi säästää virkistyskäyttöön. Näin ollen Gunillankallio tulisi jättää rakentamatta. Kaavaehdotukseen merkityt lähivirkistysalueet ovat riittämättömät.

Asuinrakennusten korttelialue lähimpänä rantaa sekä kerrostalot viereisellä kalliolla häiritsevät ranta-alueen maisemaa. Lähimpänä rantaa oleva kallioalue on Yleiskaava 2002:n mukaisesti viheraluetta, nyt kaikki mahdollinen maa-alue esitetään rakennettavaksi. Rakentamisella on tukittu reitti Vuorilahdenpolulle.

Eräs mielipiteen esittäjä toivoi vastustamisen ja valittamisen lopettamista: ”Nautitaan hyvästä asuinympäristöstä ja annetaan muidenkin tulla siitä nauttimaan.”

Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Vastineet mielipiteisiin

Khs toteaa, että mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että suunnitelmasta on poistettu leikkikenttä ja kevyen liikenteen reitti on muutettu ulkoilupoluksi. Asukkaat pelkäsivät leikkikentän ja kevyen liikenteen reitin tuottavan melua. Suunnitelmaa on myös muutettu siten, että rakentaminen keskittyy Gunillantien varteen kauemmas nykyisistä asuinalueista.

./. Mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu tarkemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 23.4.2009 Khlle (päätöshistorian sivut 40–47; liite nro 3).

Myös muistutuksissa on esitetty samoja asioita kuin mielipiteissä. Muistutuksiin on vastattu jäljempänä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.8.–7.9.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 4 muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty sosiaaliviraston, opetusviraston, ympäristölautakunnan, kaupunginmuseon, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, liikuntalautakunnan, kiinteistölautakunnan, Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen, HKL-liikelaitoksen, Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin Energia ‑liikelaitoksen sekä Turvatekniikan keskus.

Muistutukset Muistutusten sisältö ja vastineet on esitetty seuraavassa asiakohdittain.

Uudenmaan maakuntakaava, Yleiskaava 2002, osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, osayleiskaava, maankäyttösuunnitelma ja
asemakaava

Laajasalo–Degerö Seura ry toteaa (7.9.2009) mm., että Yleiskaava 2002:ssa ei ole sidottu rakentamisalueen rajoja, vaan sen on ilmoitettu tapahtuvan osayleiskaavassa. Kesken osayleiskaavaprosessin mm. Gunillankallion alue poistettiin osayleiskaava-alueesta. Maakuntakaava on näin ollen alueen kaavoitusta ohjaava ylemmän asteen kaava. Yleiskaava ei ole voimassa alueella, koska yleiskaavan määräysten mukaan sen rajaukset eivät ole voimassa alueella.

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry:n mielestä (7.9.2009) maankäyttösuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavamuoto. Siten esitetty asemakaavahanke on vastoin lainvoimaista Yleiskaava 2002:ta ja vastoin alueelle laadittavaa osayleiskaavaa. Alue kuuluu laadittavaan Kruunuvuoren osayleiskaava-alueeseen (OAS 4.6.2003), myös lainvoimaisessa yleiskaavassa 2002 on ilmoitettu alueelle laadittavan osayleiskaava.

Koska Yleiskaava 2002:ssa ei sidottu rakentamisalueen rajoja, vaan sen ilmoitettiin tapahtuvan osayleiskaavassa, on maakuntakaava alueen kaavoitusta ohjaava ylemmän asteen kaava. Yleiskaava ei ole voimassa alueella, koska yleiskaavan määräysten mukaan sen rajaukset eivät ole voimassa alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaavan on ohjattava asemakaavan laatimista kaavaa muutettaessa, nythän virkistysalueita yritetään muuttaa asuntomaaksi.

Rakentamisalueiden tulee noudattaa voimassa olevan maakuntakaavan rajauksia virkistysalueiden ja rakentamisalueiden välillä. Virkistysalueille esitetyt rakentamisalueet tulee pääosin poistaa maakuntakaavan rajauksen mukaisesti. Gunillantien länsipuolinen rakentaminen tulee ehdottomasti poistaa.

Alueen suunnittelu nykymenettelyllä tulee ehdottomasti keskeyttää ja liittää osaksi Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa.

Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx toteaa (3.9.2009) mm., että kaava on vastoin maakuntakaavaa, jossa alue on merkitty virkistysalueeksi. Yleiskaavaa on tahallisesti tulkittu väärin. Kaavoittaja on toistuvasti väittänyt, että yleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu rakentamista. Väite on harhauttanut asukkaat ja kenties myös päätöksentekijät uskomaan, että asia on jo oikeudellisesti sitovasti päätetty. Asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien mm. viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä ja luonnonympäristön vaalimista.

Khs toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Yleiskaava ja maakuntakaava

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suunnitelma noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä: yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Mainittu merkintä mahdollistaa siten aluerajausten tarkistukset asemakaavassa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä
maankäyttösuunnitelma

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan laaja-alaisissa kaavoitushankkeissa määritellään myös suunnittelun kohde, suunnittelussa käsiteltävät asiat ja ne osalliset, joita suunnittelu koskee. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää lainkohdassa asetetut vaatimukset. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

Osayleiskaava-alueen rajauksen muuttaminen ja Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2.6.2005 käsiteltäessä osayleiskaavan suunnitteluohjelmaa. Suunnitteluohjelmassa on todettu: ”Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan Yleiskaava 2002:n ja maankäyttösuunnitelman pohjalta.” Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

Laissa ei ole säännöksiä kaava-alueen määrittämisestä ja rajaamisesta, minkä vuoksi kaava-alueen rajaaminen kuuluu kaavoittajan harkintavaltaan.

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta. Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena, jotta rakentamisen sijoitus sekä rakentamisen määrä ja tehokkuus olisi paremmin hallinnassa ja olisi mahdollista arvioida myös kokonaisuuden vaikutuksia ympäristöön. Siksi Koirasaarentien varsille laadittiin maankäyttösuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi.

Gunillankallion alueiden säilyttäminen luonnontilaisina ja
virkistysalueiden riittämättömyys

Laajasalo–Degerö Seura ry esittää (7.9.2009) mm., että Kruunuvuorenrannan alueella rakentaminen pitäisi rajoittaa entisen öljysataman alueelle ja säästää luontoalueet virkistyskäyttöön. Näin myös Gunillankallio tulisi jättää rakentamatta. Kaikki Gunillantien länsipuolinen rakentaminen tulee poistaa ja osoittaa alue maakuntakaavan osoittaman Tahvonlahti–Tullisaari-viheralueen rajauksen mukaisesti viheralueeksi.

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry vaatii (7.9.2009) rakentamisen keskittämistä öljysataman alueelle ja nykyisten virkistysalueiden jättämistä virkistysalueiksi.

Asunto Oy Reiherintie 1:n mielestä (2.9.2009) luonnokseen merkitty puistoalue ei ole riittävän suuri. Taloyhtiö jäisi vaille hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle.

Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien mm. viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä ja luonnonympäristön vaalimista.

Khs toteaa, että Yleiskaava 2002:n aluerajaukset ja mitoitus ovat olleet lähtökohtana maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Yleiskaavassa Koirasaarentien ja nykyisten korttelialueiden väli on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Tahvonlahden leveimmällä kohdalla kerrostalovaltainen rakentaminen on merkitty melkein rantaan asti. Virkistysalue on laajimmillaan Tahvonlahden pohjukassa. Maankäyttösuunnitelma ja asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus noudattavat pääosin yleiskaavan rajauksia. Asemakaavassa on korkeimmat ja jyrkkäpiirteisimmät kalliot, nykyisten ja uusien korttelialueiden väli sekä Tahvonlahteen liittyvä rantavyöhyke jätetty virkistysalueeksi.

Vuorovaikutuksen yhteydessä ovat asukkaat esittäneet, että olemassa olevien asuinkortteleiden ja tulevan asuinalueen väliin tulisi jättää virkistysaluetta. Asukkaiden mielipiteet on otettu suunnittelussa huomioon.

Reiherintien yhteys Tahvonlahden rantaan ja sitä kautta laajemmille virkistysalueille on järjestetty olemassa olevien kortteleiden ja uuden asuinalueen välissä kulkevaa jalankulkuraittia pitkin.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen Laajasalon virkistysalueiden määrä asukasta kohden on keskimääräistä esikaupunkialueen luokkaa. Laskuperusteena on käytetty viheraluepinta-aloja ja asukaslukuja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan toteuttamisen jälkeen ja tarkastusalueena on ollut koko Laajasalo. Kruunuvuorenrannan sisäiset puistot kasvattavat virkistysalueiden määrää, tuovat alueelle monipuolisia toimintapuistoja ja suuntaavat käyttöä.

Yleiskaava 2002:ssa koko Kruunuvuorenrannan alueelle (nykyinen osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) on arvioitu asumista 500 000 k-m². Rakentamisalueen vähentäminen ei tue yleiskaavassa esitettyjä Helsingin kehittämistavoitteita.

Gunillankallion kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on n. 9,4 ha eli kolmasosa.

Reitit Laajasalo–Degerö Seura ry:n mielestä (7.9.2009) Vuorilahdenpolun rantaraitti on hyvin tärkeä osa Laajasalon rantoja kiertävää seudullista ulkoilureittiä. Nyt rakentamista osoitetaan n. 10 m:n etäisyydelle raitista – ja vielä nykyisen raitin tärkeän haarayhteyden päälle. Ehdotus ei kunnioita olemassa olevaa seudullisesti tärkeää viheraluetta ja ulkoilureittiä.

Khs toteaa, että Vuorilahdenpolku kulkee keskimäärin yli 50 m:n etäisyydellä rakentamisesta. Yhdessä kohdassa lähellä polun haarautumista se tulee n. 15 m:n päähän rakentamisesta. Polun haarautumiskohtaa on siirretty itään päin nykyisestä kohdasta, jolloin myös yhteys Gunillantieltä venesatamaan paranee.

Liikenne ja melu

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry toteaa (7.9.2009) alueen olevan kaupungin harvoja ns. hiljaisia alueita. Kaupunki on sitoutunut hiljaisten alueiden säilyttämiseen Euroopan Unionin ja ympäristöministeriön määräysten mukaisesti.

Asunto Oy Reiherintie 1 ilmaisee (2.9.2009) huolensa Reiherintien ja Koirasaarentien lisääntyvän liikenteen heikentävästä vaikutuksesta asuntojen, piha-alueiden ja ympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Laskentojen perusteella on Koirasaarentien ja Gunillantien varteen rakennettavien talojen äänieristävyydestä liikennemelua vastaan annettu kaavamääräyksiä. Melulaskennat Asunto Oy Reiherintie 1:n pihojen ja asuntojen osalta puuttuvat kaikista melulaskennoista.

Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin meluselvityksen suhteen.

Khs toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Meluselvitykset

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien ja Gunillantien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu YTV:n haitta-alueiden etäisyyssuositusten perusteella.

Koirasaarentien liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon asemakaavassa siten, että lähellä katua sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Rakennusten kadunpuoleisille julkisivuille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä. Kalliomuodostelmat, suunnitellut rakennukset ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä suojaavat virkistysalueita melulta.

Hiljaiset alueet

Khn 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä, kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista kaavoituksen yhteydessä.

Reiherintie 1

Tällä hetkellä Koirasaarentiellä nopeusrajoitus on 50 km/h ja uuden Koirasaarentien rakentamisen jälkeen 40 km/h. Nopeusrajoituksen alentamisella on vaikutusta liikennemeluun. Melun leviämislaskelmien mukaan ennustetilanteessa 55 dB päivämelualue ulottuu Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 m:n laskentakorkeus). Pääosalla tontin oleskelupihoista melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos ikkunat ovat asianmukaisessa kunnossa. Sisämelutasoja voidaan alentaa edelleen parantamalla ikkunoiden ääneneristävyyttä.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tontin (49074/2) asuntojen laatu ja arvostus

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) xxxxxxx xxxxxxxx ja xxxx xxxxxxxxx tekemässä selvityksessä "Laadukkaan asumisen edellytykset Kruunuvuorenrannassa" kysyntään ja hinnanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä olevan alueen suhde mereen, topografia, suhde olemassa olevaan asutukseen ja suhde viheralueisiin. Hyvä suhde mereen ja virkistysalueisiin on ollut tasoittava tekijä yksipuolisten vuokra-asuntoalueiden naapuruudelle. Pohjois-eteläsuuntaisten kallioharjanteiden väliin on muodostunut vakituisesti käytetty polkuyhteys pihalta Tahvonlahdelle. Ehdotuksen puistoalueet eivät ole riittävän suuria tai laadukkaita. Kaavaehdotuksessa taloyhtiö jäisi vaille laadukasta viheraluetta tai edes hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle. Ehdotuksen toteuttaminen heikentää merkittävästi yhtiön suhdetta mereen ja virkistysalueisiin.

Khs toteaa, että Kruunuvuorenrannan rakentaminen parantaa myös ympäristön palveluja ja joukkoliikennettä sekä tukee Laajasalon keskuksen kehittämistä. Rakentamisesta huolimatta alueelle jää laajat monipuoliset virkistysalueet, joita täydentävät uuden asuinalueen korkeatasoiset rantareitti- ja virkistyspalvelut.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen on Tahvonlahden reunaa pitkin kulkevan virkistysalueen lisäksi jätetty virkistysalueeksi rakennettujen kortteleiden ja uusien kortteleiden välinen alue. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Virkistysalueen sijoittumisessa on pidetty tärkeänä korkeimpien kallioiden jättämistä rakentamattomiksi, vanhan ja uuden asuinalueen erottamista toisistaan virkistysalueella sekä virkistysalueiden sijoittumista Gunillantien molemmin puolin asuntojen välittömään läheisyyteen.

Vanhan ja suunnitellun asuinalueen välissä kulkee ulkoilupolku, joka johtaa asuntokorttelin ja Taubenkujan kautta Gunillantien ylitse urheilukentän vierestä Vuorilahdenpolulle. Polku kulkee suurimman osan matkaa virkistysalueella. Asukastilaisuuksissa toivottiin kevyen liikenteen yhteyden poistamista kokonaan, jotta ei tapahtuisi nykyisiä asukkaita häiritsevää kulkua virkistysalueen kautta rantaan.

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on n. 9,4 ha eli kolmasosa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tonttia (49074/2) koskevat
asemakaavamääräykset

Asunto Oy Reiherintie 1 toivoo (2.9.2009) mahdollisuuden invapaikkojen sijoittamiseen sisäänkäyntien lähelle säilyvän. Määräys pysäköintialueen istutusvelvollisuuksista Reiherintie 1:n kohdalla on kohtuuton.

Khs toteaa, että invapaikkoja ei nykyään merkitä kaavaan, mutta yleisen käytännön mukaan niitä saa sijoittaa tontille. Määräys pysäköintialueen istutuksista on Reiherintie 1:tä koskevassa voimassa olevassa asemakaavassa eikä siitä ole mitään syytä luopua. On yleinen hyvä tapa jakaa isot pysäköintialueet puuistutuksin pienempiin osiin. Reiherintien tontti tulee myös asemakaavamuutoksen yhteydessä kasvamaan pysäköintialueen kohdalla, joten istutusten pitäisi mahtua tontille kuten ennenkin.

Tiedotus ja vuorovaikutus

Laajasalon pienkiinteistöyhdistys ry toteaa (7.9.2009) mm., ettei asukkaiden mielipiteille, vuorovaikutukselle ja asian lailliselle valmistelulle ole haluttu antaa mitään arvoa tähän asti. Vuorovaikutus toteutuu vain jos sillä on vaikutusta. Kaavaprosessi on osoitus kaavoitusorganisaation ylimielisestä asenteesta.

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) mm., ettei kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtuneessa Reiherintie 1:n kaavan esittelytilaisuudessa ollut riittävää aineistoa esillä.

Xxxxx-xxxxx xxxxxxxxx mielestä (3.9.2009) vuorovaikutus ei ole toteutunut. Nähtävilläolo on ollut puutteellinen ja vireilletulosta on ilmoitettu liian myöhään ja siten myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu liian myöhään. Kaavan laatija ei toimittanut asemakaavaehdotuksen selostusta pyydettäessä. Selostus tuli ilman liitteitä vasta kirjaamolle lähetetyn pyynnön jälkeen.

Khs toteaa, että Borgströminmäen ja Gunillankallion asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla 14.3.2008. Gunillankallion kaavahanke on ollut esillä vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

Gunillantien osa-alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 16.–30.3.2009 ja viraston internetsivuilla. Yleisötilaisuus pidettiin 16.3.2009. Esittelyaineisto on ollut nähtävänä 16.3.2009 alkaen Laajasalon kirjastossa. Viraston internetsivuille materiaali tuli nähtäville päivää myöhemmin. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi mahdollista myös esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Suunnitelma on pysynyt pääpiirteissään samana verrattuna 6.–20.10.2008 esillä olleeseen suunnitelmaan, joten itse suunnitelma oli asukkaille tuttu jo entuudestaan.

Asukastilaisuuksista saatujen palautteiden seurauksena suunnitelmasta poistettiin leikkikenttä ja kevyen liikenteen reitti muutettiin ulkoilupoluksi. Asukkaat pelkäsivät leikkikentän ja kevyen liikenteen reitin tuottavan häiriötä. Suunnitelmaa on muutettu myös siten, että rakentaminen keskittyy Gunillantien varteen kauemmas nykyisistä asuinalueista.

Asukastilaisuuksista ja nähtävilläoloista on tiedotettu viraston internetsivujen lisäksi taloyhtiöille lähetetyillä kirjeillä ja Helsingin Uutisissa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n edustajien kanssa on järjestetty 17.8.2009 neuvottelu, jossa käsiteltiin suunnitelmaa ja sen vaikutuksia tontille. Tilaisuutta varten oli erikseen sovitettu ilmakuvan päälle ajankohtaisin liikennesuunnitelma, jotta tilanne olisi mahdollisimman havainnollinen asukkaille. Pienimuotoisessa kokouksessa epäselvyydet pyrittiin kartoittamaan ja selvittämään.

Lausunnot Pelastuslautakunnalla (11.8.2009), Turvatekniikan keskuksella (10.8.2009), kaupunginmuseolla (14.9.2009) ja ympäristökeskuksella (24.8.2009) ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

Sosiaalivirasto toteaa (22.7.2009) mm., että kaavaehdotuksessa on otettu huomioon sosiaaliviraston esitys ryhmäkodin 2 100 brm² sijoittumisesta erityisasumisen korttelialueelle 49090 omalle tontille. Ryhmäkoti sisältyy sosiaaliviraston tilahankeohjelmaesityksiin ajoittuen vuosille 2011–2013 (sosiaalilautakunta 16.6.2009). Tarkoituksena on, että ryhmäkoti tulee kehitysvammaisten asukkaiden käyttöön. Tavoitteena on korvata laitosyksiköt pienyksiköillä ja perustaa uusia asumisryhmiä sekä lisätä asumisen vaihtoehtoja. Sosiaalivirastolla ei ole huomautettavaa muutosehdotukseen.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos toteaa (17.9.2009) mm., että tulevien LPA‑tonttien 49075/12 ja 49091/1 sekä VU-alueen läpi kulkee yleinen sadevesiviemäri, joka tulee siirtää katualueelle 250 m:n matkalta. Sadevesiviemärin osuus vesihuollon rakentamiskustannuksista on n. 130 000 euroa (alv 0 %). Koska siirrossa on kysymys asemakaavan muutoksen edellyttämästä tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisesta, tulee siirron suunnittelu ja toteutus kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997). Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Liikuntalautakunta toteaa (17.9.2009) mm., että koulun vieressä oleva urheilukenttä siirtyy etelämmäksi Gunillantien uuden linjauksen vuoksi. Uusi kenttä vaatisi huomattavaa esirakentamista. Kruunuvuorenrantaan on tarkoitus rakentaa uusi liikuntapuisto, jossa olisi useita kenttiä. Liikuntapuiston ajateltu paikka on alle kilometrin etäisyydellä Tahvonlahden koulusta. Liikuntalautakunta ei pidä tarpeellisena yksittäisen kentän merkitsemistä VU-alueeksi.

Tahvonlahdella olevaan venesatamaan pääsee vain pientä ulkoilupolkua pitkin. Kaavaehdotuksen mukaan polku tulee toteuttaa maastoon sopeuttaen kapeana, enintään 1,5 m:n levyisenä polkuna välttäen pengerryksiä ja maaston leikkauksia. Esitetty yhteys ei ole riittävä venesataman huollon kannalta.

Opetusvirasto toteaa (21.9.2009) mm., ettei koulutonttia tule pienentää työntämällä pelikenttää koulurakennuksen suuntaan. Kaavaehdotuksessa koulun tonttia on pienennetty Gunillantien jatkon rakentamisen vuoksi. Myös UP-alueen pelikenttä on siirretty Gunillantien jatkeen alta etelään ja samalla käännetty itä-länsisuuntaiseksi, jolloin se työntyy lähelle koulurakennusta ja vie osan koulun tontista. Kenttä liian lähellä koulurakennusta häiritsee koulun toimintaa. Kentän voisi sijoittaa pohjois-eteläsuuntaisesti käyttäen kaavaehdotuksessa esitettyä LPA-aluetta osana kenttää. Kruunuvuorenrannan suunnittelua käsitteleviä neuvotteluja eri hallintokuntien välillä on käyty säännöllisesti. Muutoin esitetty kaavaehdotus noudattelee yhdessä sovittuja linjoja.

Khs toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Urheilukenttä

Urheilukenttä on merkitty osaksi koulun tonttia 49079/1 liikuntaviraston, opetusviraston ja rakennusviraston kanssa käydyn yhteisneuvottelun seurauksena. Kenttä on myös käännetty pohjois-eteläsuuntaiseksi, jolloin kentän ja koulun väliin jää enemmän tilaa. Kentän eteläosan korkeusasema on alempana kuin pohjoisosan, mikä pitää ottaa huomioon kenttää rakennettaessa.

Venesatamaan vievä ulkoilupolku

Venesatamaan vieviä yhteyksiä ei ole koettu välttämättömäksi muuttaa, koska LV-alueeksi merkitty venesatama on säilytetty ennallaan. Olemassa olevat yhteydet venesatamaan ovat toimineet. Korkeuserot alueella ovat suuret ja maastoltaan vaikeaan ympäristöön ei ole haluttu rakentaa louhintaa vaativaa ajoyhteyttä. Ajoyhteyden tekeminen rantaan saakka risteäisi kevyen liikenteen pääreitin kanssa. Venesataman kokoa ei ole tarkoitus kasvattaa ja veneiden kevät- ja syksyhuolto tapahtuu muualla.

Olemassa olevan polun paikka on merkitty asemakaavakarttaan Mellinintieltä venesatamaan. Polun sijainnissa on otettu huomioon suuret korkeuserot. Tavoitteena on ollut, että Gunillankallion virkistysalue säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena.

Kiinteistölautakunta toteaa (29.9.2009) mm., että suunnittelualue on haastava, koska korkeuserot alueella ovat huomattavat. Maanpinnan korkeuserojen vuoksi alueella tulisi sallia mahdollisimman väljät rakennusalueen rajat. Gunillantien varren lamellitalojen rakennusalueen nuolet, jotka osoittavat missä sivussa rakennusalaa rakennuksen on oltava kiinni, ovat huomattavat korkeuserot huomioon ottaen liian määrääviä ja pitkiä. Korkeuserojen vuoksi ongelmaksi saattavat muodostua varsinkin korttelin 49048 lamellitalojen kääntyvät päät. Nuolimerkintöjä tulisi muuttaa siten, että nuolet olisivat kiinni vain tonttien tienpuoleisessa reunassa.

Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin tarkistuksin, ja toteaa, että kaavaehdotus on tärkeä asuntotuotannossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Khs toteaa, että korttelin 49048 Gunillantien varressa olevien rakennusten rakennusalaa osoittavaa merkintää on muutettu siten, että nuolet osoittavat rakennuksen Gunillantiehen rajoittuvan osan pituuden mutta eivät pakota rakentamaan pihalle kääntyvälle rakennusalalle.

HKL-liikelaitos toivoo (29.9.2009), että erityistä huomiota kiinnitettäisiin bussiliikenteen sujuvuuteen, koska Gunillantien uuden osuuden ajorata on kapea.

Kaavaehdotuksessa on asianmukaisesti otettu huomioon joukkoliikenteen tarpeet ja koko Laajasalon alueelle tehdyt joukkoliikennesuunnitelmat. Alueelle voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti korkealaatuinen joukkoliikennekokonaisuus. HKL-liikelaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Khs toteaa, että linja-autoliikenteen sujuvuus on otettu huomioon mm. sillä, että pysäkkien kohdalla bussit pysähtyvät ajoradalla. Gunillantien ajorata on 6,7 m leveä, ja se on mitoitettu linja-autojen kohtaamisen mukaan. Leveämpi ajorata antaisi henkilöauton kuljettajalle vääränlaisen kuvan kadun luonteesta ja sillä käytettävästä ajonopeudesta.

Helsingin Energia ‑liikelaitos ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (14.9.2009) mm., että kaavakarttaan tulisi tehdä muuntamotiloille rakennusalamerkinnät kortteleihin 49046, 49048 ja 49075. Muuntamotilat tulee sijoittaa lähelle katualuetta rakennuksen ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen. Muuntamotiloihin käynnin tulee olla suoraan ulkoa. Nykyinen muutosalueella oleva keskijänniteilmajohto palvelee Koirasaarentien eteläpään sähkönjakelua mm. Stansvikin kartanoaluetta sekä vaihtoehtoisena syöttösuuntana pohjoisessa Kaitalahden asuntoaluetta. Ilmajohdolla on tärkeä rooli Kruunuvuorenrannan sähkönjakelussa Koirasaarentiehen sijoitettavan maakaapelin käyttöönottoon saakka. Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole kaavaehdotukseen huomautettavaa.

Khs toteaa, että Helsingin Energian lausunnon johdosta asemakaavamääräystä "Rakennusten katutasossa saa olla liiketilaa ja julkisia palvelutiloja" on täydennetty siten, että sallitaan myös kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen rakentaminen. Asemakaavan selostuksessa on esitetty, missä kortteleissa muuntamotilojen tulee sijaita.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (27.8.2009) mm., että Lorentzinkallion viheralueen ja korttelin 49075 halki kulkeva ulkoilupolku on merkitty pistekatkoviivalla toisin kuin Vuorilahdenpolulta venesatamaan johtava ulkoilupolku. Asemakaavan viheralueet tulee suunnitella siten, että viheryhteyksistä alueiden välillä muodostuu luontevat.

Tulvareitille toimivampi vaihtoehto olisi toteuttaa se Mellinintieltä suoraan tontin 49090/2 rajaa myöten Tahvonlahtea kohti. Silloin tulvareitti kulkisi viheralueella kallion reunassa jo osittain luonnollisessa notkelmassa. Kruunuvuorenrannasta Tahvonlahden ali suunniteltu uusi vesijohto kulkee samaa yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattua alueen osaa pitkin kuin tulvareitti. Vesijohdon linjausta voisi harkita kulkevaksi tontin 49090/2 reunan kautta rasitteena, jolloin kallion louhimiset mahdollisesti vähenisivät ja putkilinjasta tulisi lyhyempi ja suorempi. Toinen vaihtoehto on tarkistaa muodostettavan tontin 49090/2 rajaa muutamalla metrillä, jolloin vesijohto voitaisiin rakentaa viheralueelle kallion viereen.

Katujen rakentamiskustannukset ovat n. 2,5 milj. euroa ja vuosittaiset hoitokustannukset n. 17 000 euroa. Viheralueiden rakentamiskustannukset ovat 0,6 milj. euroa. Yleisten töiden lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Khs toteaa, että tulvareitti on merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen osan viereen, jotta sen rakentaminen olisi luontevaa polun rakentamisen yhteydessä ja luontoa säästyisi. Tontin 49090/2 ja uuden kevyen liikenteen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen väliin on pyritty jättämään tilaa. Uusi kevyen liikenteen reitti kulkee nykyistä maastoa myötäillen luontevasti painaumassa.

Vuorilahdenpolun merkintä on muutettu pistekatkoviivalla merkityksi.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

– VU-korttelialueella sijaitseva urheilukenttä on liitetty tonttiin 49079/3 ja käännetty pohjois-eteläsuuntaiseksi. Tulvareitti-merkintä on lisätty YO- ja AKS-tonteille kentän kääntämisestä johtuvien katukorkojen tarkistamisen vuoksi.

– Korttelin 49048 Gunillantien varressa olevien rakennusten rakennusalaa osoittavaa merkintää on muutettu siten, että rakennusalaa osittavat merkinnät eivät pakota rakentamaan pihalle kääntyvälle rakennusalalle.

– Asemakaavamääräystä "Rakennusten katutasossa saa olla liiketilaa ja julkisia palvelutiloja" on täydennetty siten, että sallitaan myös kunnallistekniikkaa palvelevien tilojen rakentaminen.

– Vuorilahdenpolun merkintä on muutettu pistekatkoviivalla merkityksi.

Muut muutokset

– Gunillantietä on levennetty 16,5 m:stä 17,7 m:iin yksisuuntaisten pyöräteiden/-kaistojen vuoksi.

– Mellinintien varressa urheilukentän viereinen LPA-korttelialue on siirretty kadun yhteyteen ja muodostettu uusi kortteli 49045.

– LPA-tonteilla sijaitsevia pysäköintilaitoksien korkeusasemia ja ulkonäköä koskevia määräyksiä on tarkennettu.

– Katusuunnitelmien tarkentumisen ja korkeuserojen vuoksi on tarkistettu osittain tontin 49048/3 kerroslukua. Samalla on tontin rakennusoikeutta nostettu 200 k-m².

– Julkisivumateriaaleja ja väritystä koskevia määräyksiä on tarkennettu.

– Asuntojen keskipinta-alaa ja vieraspysäköintiä koskevat määräykset on poistettu.

– Porrashuoneen kerrosalan laskemista ja polkupyöräpaikkoja koskevat määräykset on lisätty.

– Koirasaarentien varrella olevaa rakennettua korttelia 49074 koskien on lisätty määräys: "Raja, jolle saa rakentaa 120 cm korkean kiviaineisen muurin."

Lisäksi on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kirjeellään 1.2.2010 ilmoittanut korjanneensa asemakaavakartan otsikkoa.

Muutetut tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
	Asuinrakennusten korttelialuetta (A)	7 246	4 000
	Asuinkerrostalojen korttelialuetta(AK)	102 943	83 320
	Erityisasumisen korttelialuetta (AKS)	3 872	2 100
	Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO)	21 033	9 000
	Lähivirkistysaluetta (VL)	94 226
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	5 283
	Venesatama-aluetta (LV)	9 939
	Vesialuetta (W)	16 111
	Katualuetta	13 634
	Pihakatua	3 976
	Yhteensä	278 263	98 420

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että Kvsto on 17.3.2010 hyväksynyt Koirasaarentien (välillä Tahvonlahti–Reiherintie) asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 11820.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tekemä

oikaisukehotus 11.6.2010

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä
ELY-keskus) esittää 11.6.2010 maankäyttö- ja rakennuslain 195 §:n säännökset huomioon ottaen asiassa seuraavaa:

Kaava-asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Koirasaarentien ja Gunillantien liikenteestä aiheutuu liikennemelua. Kaavaselostuksen mukaan katuun rajautuvissa kortteleissa rakennuksille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä. Kaavamääräysten mukaan kortteleissa rakennuksille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä. Kaavamääräysten mukaan kortteleissa 49046–49048 ja 49075 Koirasaarentien ja Gunillantien varressa kadunpuoleiset parvekkeet on rakennettava sisäänvedettyinä. Kaavamääräyksessä ei aseteta vaatimusta parvekkeiden lasittamisesta. Parvekkeiden lasittamista on pidettävä vaatimuksena sille, että asunnot täyttävät terveellisyyden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin säännösten mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan muun muassa edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Kun otetaan huomioon, että kaavamääräyksissä on muutoin tiedostettu kortteleiden 49046–49048 ja 49075 alttius melulle, ELY-keskus vaatii, että asemakaavaa oikaistaan siten, että edellä kerrottuun kaavamääräykseen lisätään vaatimus parvekkeiden lasittamisesta.

Khs toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 195 §:n mukaan oikaisukehotuksen johdosta Kvston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukehotuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi.

Lausuntovaiheessa Helsingin ympäristökeskuksella ei ollut (24.8.2009) Gunillankallion asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta huomautettavaa.

Gunillankallion alueelle on laadittu Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen tarkoittama rakentamistapaohje, joka on käsitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa 16.6.2010. Ohjeen mukaan Koirasaarentien ja Gunillantien varressa olevien rakennusten kadunpuoleiset parvekkeet tulee lasittaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja rakennuslautakunta käsittelevät rakentamistapaohjeen sen jälkeen kun oikaisukehotuksen johdosta on tehty päätös Kvstossa.

Gunillankallion asemakaavaa ja asemakaavan muutosta tulisi täydentää oikaisukehotuksen mukaisesti lisäämällä siihen seuraava asemakaavamääräys: "Koirasaarentien ja Gunillantien kadunpuoleiset parvekkeet tulee lasittaa."

Kvston 5.5.2010 tekemästä asemakaavapäätöksestä on tehty neljä valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 196 §:n mukaan, jos kunnan aiemmasta päätöksestä on tehty valitus hallinto-oikeudelle, kunnan on ilmoitettava kirjallisesti oikaisukehotuksen johdosta tehdystä uudesta päätöksestä hallinto-oikeudelle sekä valituksen tehneille. Aiemmasta Kvston päätöksestä tehdyt neljä valitusta eivät kohdistu oikaisukehotuksen sisältämään asiaan.

10

8.9.2010 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTUJEN TEKEMIEN ALOITTEIDEN KÄSITTELEMINEN

Khs 2010-178, 2010-179, 2010-180, 2010-451, 2010-183, 2010-456

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa kaupunginhallituksen mietinnön nro 4–2010 liitteenä A olevassa luettelossa mainittujen aloitteiden 22–24, 31, 34 ja 38 tulleen lopullisesti käsitellyiksi.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

LIITTEET	Liite 1	Mietintö 4 - 2010
	Liite 2	Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsitteleminen - päätöshistoria

KHS Khs toteaa, että Kvston työjärjestyksen 22 §:n mukaan valtuutetuilla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asioista. Kvsto hyväksyi 16.6.2010 (asia 5) saman pykälän 2 momentin seuraavan sisältöisenä: ”Kaupunginhallituksen on esitettävä aloite valtuuston käsiteltäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa. Jos määräaika ylittyy sen vuoksi, että kaupunginhallitus päättää palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi, aloite käsitellään määräajan päättymistä seuraavassa aloitteita käsittelevässä valtuuston kokouksessa. Valtuusto käsittelee varsinaisia aloitteita neljä kertaa kalenterivuodessa.”

Kvsto käsitteli valtuutettujen tekemiä aloitteita edellisen kerran 19.5.2010 (asia 10). Khs on kerännyt nyt esiteltävään mietintöön ne aloitteet, joista edellisen käsittelyn jälkeen on saatu tarvittavat selvitykset. Mietinnön liitteenä A olevassa luettelossa on aloitteet kokonaisuudessaan ja luettelon liitteinä on aloitteista hankitut lausunnot.

Kvsto hyväksyi 29.11.2000 (asia 8) seuraavan toivomusponnen: ”Kvsto edellyttää, että tehdyistä aloitteista laaditaan ajantasainen luettelo ja aikataulu, josta valtuutetut voivat seurata aloitteiden käsittelyä.” Mietinnön liitteenä B on avoinna olevia aloitteita koskeva tuloste hallintokeskuksen diaarista.

Aloitteiden 6 ja 38 osalta Khn päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestysten tulokset ovat asian päätöshistoriassa.