PALVELUSETELIKOKEILU

Khs 2009-1995

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 oikeuttaa terveyslautakunnan toteuttamaan 30.6.2012 mennessä seuraavat palvelusetelikokeilut ja päättämään pilotoinnissa tarvittavista toimenpiteistä:

- ne suun terveydenhuollon palvelut, jotka on tällä hetkellä hoidettu maksusitoumuksin

- kaupunginsairaalan endoskopiatoiminta (= tähystystutkimukset)

- psykiatrian psykoterapiat (yksilö-, perhe-, taide- ja ryhmäterapiat)

2 oikeuttaa sosiaalilautakunnan toteuttamaan 30.6.2012 mennessä seuraavat palvelusetelikokeilut ja päättämään pilotoinnissa tarvittavista toimenpiteistä:

- lapsiperheiden kotipalvelu

- vammaisten henkilökohtainen apu

- sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen alle 65-vuotiaille vammaisille henkilöille

- vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen

- lasten kerhotoiminta (lasten päivähoito)

- henkilökohtainen budjetointi (vanhusten palvelut)

- vanhusten päivätoiminta

- omaishoitajien lomitus

3 oikeuttaa kaupunginhallituksen osoittamaan vuonna 2010 käyttövaroihin varatusta 1,0 miljoonan euron määrärahasta tarvittavan rahoituksen palvelusetelikokeiluja varten.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Selvitys palvelusetelin käytön laajentamisesta, palvelusetelityöryhmän raportti 31.1.2010
	Liite 2	Eriävä mielipide
	Liite 3	Palvelusetelikokeilu - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ

Lainsäädäntö

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (24.7.2009/569) tuli voimaan 1.8.2009.

Palveluseteli on yksi kuntien ja kuntayhtymien käytössä oleva palvelujen järjestämistapa. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät:

1 hoitamalla toiminnan itse

2 sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa

3 olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä

4 hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai

5 antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti.

Kunta päättää, otetaanko palveluseteli käyttöön vai ei. Kunta päättää myös siitä, missä palveluissa ja missä laajuudessa palveluseteliä käytetään. Palvelusetelit ovat arvoltaan tulosidonnaisia tai tasasuuruisia.

Palvelusetelilain tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Uudistuksella ei muuteta kuntien velvoitteita järjestää asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Asiakkaan palveluihin hakeutuminen tapahtuu samalla tavalla kuin muitakin järjestämistapoja käytettäessä. Palvelun saannin edellytysten arvioinnin suorittaa kunta, joka tekee myös päätöksen palvelun järjestämisestä. Palvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuollossa hallintopäätökseen ja terveydenhuollossa hoitopäätökseen. Lisäksi tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta annetaan päätös asiakkaalle.

Palvelua ei järjestetä yksinomaan palvelusetelin avulla. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelillä järjestetyistä palveluista, jolloin kunnan on järjestettävä palvelu jollakin muulla tavalla. Kunnalla on myös informointivelvoite suhteessa asiakkaaseen.

Kunta hyväksyy palvelusetelipalvelun tuottajat. Palveluntuottajan on täytettävä sekä lakisääteiset että kunnan asettamat hyväksymisehdot. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista.

Jo ennen palvelusetelilain voimaantuloa mm. Helsingin terveyskeskuksessa on ollut käytössä hammashuollon ”palveluseteli”. Se on juridiselta luonteeltaan maksusitoumus, samoin kuin sosiaalitoimen päivähoidon yksityisen hoidon tuki. Uusi lainsäädäntö ei estä maksusitoumus”palvelusetelien” käyttöä tulevaisuudessakaan.

KHS

Selvitys palvelusetelin käytön laajentamisesta

Khs päätti 22.6.2009 § 783 Kvston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman täytäntöönpanosta ja kehotti terveyskeskusta valmistelemaan yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen, sosiaaliviraston, hankintakeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen kanssa selvityksen palvelusetelin käytön laajentamisesta tammikuun 2010 loppuun mennessä.

Vs. kaupunginjohtaja päätti 30.9.2009 § 67 johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän valmistelemaan selvityksen palvelusetelin käytön laajentamisesta tammikuun 2010 loppuun mennessä ja nimetä työryhmän puheenjohtajaksi johtajahammaslääkäri Seija Hiekkasen terveyskeskuksesta ja jäseniksi johtava asiantuntija Mauno Rönkön sosiaalivirastosta, palvelupäällikkö Anne Braxin hankintakeskuksesta, asiamies Kaisa Mäkisen hallintokeskuksen oikeuspalveluista ja erityissuunnittelija Katja Rimpilän talous- ja suunnittelukeskuksesta. Työryhmän sihteerinä toimi hallintolakimies Joni Komulainen terveyskeskuksesta. Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa.

Khs päätti 16.11.2009 § 1255 kehottaa edellä mainittua työryhmää valmistelemaan palvelusetelikokeilua yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) kuntaohjelman palvelusetelihankkeen kanssa. Kehitysjohtaja Tuomo Melin Sitrasta osallistui työryhmän kahteen kokoukseen.

Työryhmän selvitys palvelusetelin käytön laajentamisesta valmistui 31.1.2010.

./. Työryhmän selvitys palvelusetelin käytön laajentamisesta on esityslistan liitteenä 1.

Työryhmän keskeiset johtopäätökset ja esitykset

6 Työryhmä toteaa, että palvelusetelin käyttöä tulisi pilotoida sekä terveyskeskuksessa että sosiaalivirastossa. Piloteissa tulisi hyödyntää Sitran kuntaohjelman palvelusetelihankkeen valtakunnallisia osahankkeita mm. palvelusetelien arvon määrityksessä ja palveluntuottajaportaalin kehittämisessä. Lisäksi työryhmä esitti, että kokeilut tulisi suunnitella sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä. Terveyskeskuksen johtoryhmä on päätynyt siihen, että ensisijaisiksi pilottihankkeiksi sopisivat suun terveydenhuollon palvelut, kaupunkisairaalan endoskopiatoiminta ja psykiatrian psykoterapiat. Kaupunginsairaalan kuntoutusyksikkö on esittänyt toiseksi pilottihankkeeksi apuvälinepalveluita, lymfaterapiapalveluita ja rintamaveteraanien avokuntoutuspalveluita. Sosiaalivirasto selvittää palvelusetelien käyttöönottoa lasten kerhotoiminnassa, lapsiperheiden kotipalveluissa ja terapiapalveluissa, vammaisten henkilökohtaisen avun järjestämisessä, alle 65-vuotiaiden ja vammaisten palveluasumiseen sekä vanhuspalveluissa.

7 Työryhmän mukaan pilottien koordinointi tulisi vastuuttaa jollekin jo olemassa olevalle kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöfoorumille tai erilliselle työryhmälle, joka vastaisi myös em. pilottien seurannasta ja arvioinneista. Lisäksi työryhmä esittää 1 miljoonan euron määrärahan osoittamista edellä mainitun yhteistyöfoorumin tai työryhmän käyttöön palvelusetelikokeiluja varten.

8 Työryhmä toteaa, että perustavanlaatuiset palveluseteliin liittyvät kysymykset kuuluvat valtuuston päätettäviksi. Valtuuston päätettäväksi tulisi siis ensiksikin se, otetaanko palvelusetelilain mukainen palveluseteli Helsingin kaupungissa käyttöön vai ei. Jos valtuusto katsoo, että palveluseteli tulee ottaa käyttöön, tulevat päätettäväksi palvelusetelin arvon määrittämisen yleiset linjaukset.

9 Työryhmä korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota palveluntuottajien hyväksymiskriteerejä asetettaessa. Työryhmä tuo mm. esille, että kunta voi edellyttää, että tuotettava palvelu ylittää laadultaan lainsäädännössä edellytetyn vähimmäistason, mutta että vaatimusten on oltava palvelujen tuottajia syrjimättömiä ja perustuttava puolueettomasti arvioitaviin seikkoihin. Kunnan tulee myös valvoa hyväksymiensä palvelujen tuottajien palvelujen laatua hyväksymismenettelyn lisäksi myös palvelujen tuottamisen yhteydessä. Työryhmän mukaan palveluntuottajilta tulee mm. edellyttää ajantasaisen palveluhinnaston ylläpitämistä Internetissä, koska terveyskeskuksella/sosiaalivirastolla ei ole käytännössä mahdollista ylläpitää hinnastoja itse. Työryhmä toteaa myös, että on lisäksi noudatettava kaupunginhallituksen erikseen hyväksymän harmaan talouden torjuntaa koskevan toimintaohjeen mukaisia menettelytapoja palveluntuottajien hyväksymismenettelyssä.

10 Työryhmän mukaan palveluntuottajaa koskeva päätös (päätös luetteloon hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä, hyväksymisen peruuttaminen ja luettelosta poistaminen) on hallinnollinen päätös ja se tulee lähettää palveluntuottajalle tiedoksi ja liittää päätökseen muutoksenhakuosoitus.

11 Työryhmä toteaa, että palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa järjestämisen ja toteuttamisen kannalta olennaiset tiedot on tallennettava kunnan omaan asiakas- tai potilasrekisteriin. Työryhmän näkemyksen mukaan vaatimus palvelusetelillä annettuja palveluja koskevien olennaisten tietojen liittämisestä potilastietojärjestelmään ja asiakasjärjestelmiin aiheuttaa suuren määrän hallinnollista työtä terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa elleivät tuottajat vie itse tietoja ao. järjestelmiin. Tämä käytännössä edellyttäisi pääsyn mahdollistamista terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston tietojärjestelmiin, mikä ei ole mahdollista ilman vahvaa tunnistautumista ja varmennetta. Työryhmä esittää siksi, että palveluntuottajilta vaaditaan tiedot sähköisinä ja kopioitavissa olevina, jotta tietoja ei tarvitsisi kirjoittaa uudelleen, joka kuitenkin merkitsee hallinnollisen työn lisääntymistä. Manuaalinen tiedonsiirto kirjoittamalla lisää työryhmän mukaan hallinnollista työtä ja tuo myös merkittävän virheriskin.

12 Työryhmä toteaa, että kunnalla on laaja asiakkaan informointivelvollisuus. Kunnan tulee lain mukaan selvittää tämän asema palveluseteliä käytettäessä, setelin arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta asiakasmaksulain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Tiedot tulee antaa asiakkaan tila huomioiden siten, että asiakas ymmärtää käyttöön liittyvät asiat. Työryhmän näkemyksen mukaan, käytännössä vaikeimmin näistä toteutettavissa on palvelujen tuottajien palveluja ja erityisesti hintoja koskeva informointivelvollisuus, koska palveluntuottajia voi olla lukuisia ja he muuttavat hintojaan aika ajoin. Hintojen ylläpitäminen voidaan asettaa yhdeksi hyväksymismenettelyn ehdoksi. Työryhmä katsoo, että yhtenäisen ja oikean tiedon varmistamiseksi, ja jotta palveluseteli voidaan antaa ilman potilaan tätä varten tekemää erillistä lisäkäyntiä vastaanotolle/toimipisteeseen, tarvitaan palvelusetelin oheen liitettävä ”sähköinen lomake”, joka sisältää jokaiselle palvelusetelin saajalle annettavan yhteisen informaation sekä erikseen täytettävän osuuden palvelukohtaisesti vaihtuvalle informaatiolle. Lomakkeen tulee työryhmän mukaan olla lähetettävissä myös sähköisesti sekä potilaalle että palveluntuottajalle.

13 Työryhmän näkemyksen mukaan palvelusetelin arvon määrittäminen tulee olemaan haasteellista ja katsoo, että esimerkiksi, jos hammashuollossa palvelusetelin arvo asetetaan lähelle Kela-korvausta, niiden kunnallisia palveluita hakevien potilaiden määrä, jotka muuten olisivat hakeutuneet suoraan yksityiselle sektorille, kasvanee, jolloin kunnan kustannukset kasvaisivat ja valtion kustannukset pienentyisivät. Arvonmääritystyössä olisi työryhmän mukaan hyvä hyödyntää mm. Sitran palvelusetelihankkeen kautta saatavaa tietoa muiden kuntien/kuntayhtymien mahdollisista kokeiluista. Edelleen työryhmä toteaa, että lain mukaan palveluseteli voidaan myöntää tasasuuruisina tai tulosidonnaisina. Työryhmän näkemyksen mukaan, palveluseteli soveltuu kuitenkin ensisijaisesti palveluihin, joista kunnan omassa toiminnassa peritään tasamaksu eli kaikilta asiakkailta samansuuruinen maksu.

14 Työryhmä toteaa, että osa nykyisin ostettavista palveluista voidaan toteuttaa palvelusetelillä, mikäli sopimukset ovat sellaisia, että ne mahdollistavat palvelusetelin käytön. Työryhmän mukaan jatkossa tulisi kaikissa uusissa sopimuksissa ja kilpailutuksissa mahdollisuuksien mukaan olla varauma palvelusetelin käytön mahdollistamiseksi.

15 Työryhmä katsoo, että palvelusetelissä tulee määritellä palvelun käyttäjä ja kirjata mahdollisimman tarkkaan, minkä palvelun hankkimiseen se on tarkoitettu, jotta vältyttäisiin epäselvyyksiltä siitä, mihin kaikkeen asiakas/potilas voi käyttää palveluseteliä.

Esitykset ja lausunnot

Khs päätti (iltakouluasia) 8.3.2010 § 274 merkitä työryhmän selvityksen tiedoksi ja kehottaa terveyslautakuntaa, sosiaalilautakuntaa, teknisen palvelun lautakuntaa, talous- ja suunnittelukeskusta sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluja antamaan siitä lausuntonsa 30.6.2010 mennessä.

Lisäksi Khs päätti kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia tekemään Khlle 30.6.2010 mennessä tarvittavat esitykset palvelusetelilain mukaisen palvelusetelin käyttöönotosta, palvelusetelin arvon määrittämisen linjauksista, palvelusetelityypeistä ja palvelusetelien myöntämisperusteista, rekisterinpidosta sekä toimivallan delegoinnista johtosääntömuutoksineen palvelusetelityöryhmän raportissa esitettyjen pilottien toteutusta varten. Pilottien valmistuttua päätetään palvelusetelijärjestelmän vakiinnuttamisesta.

./. Terveys- ja sosiaalilautakuntien lausunnot ja esitykset sekä teknisen palvelun lautakunnan, talous- ja suunnittelukeskuksen ja hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnot sisältyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Terveyslautakunnan esitys ja lausunto

Terveyslautakunta päätti (15.6.2010) esittää Khlle, että

1 terveyskeskuksessa käynnistetään seuraavat kolme palvelusetelikokeilua:

- suun terveydenhuollon palvelut, jotka on tällä hetkellä hoidettu maksusitoumuksin

- kaupunginsairaalan endoskopiatoiminta (= tähystystutkimukset)

- psykiatrian psykoterapiat (yksilö-, perhe-, taide- ja ryhmäterapiat)

Kokeilut toteutetaan 30.6.2012 mennessä.

2 palvelusetelipilottien keston ajan kaikista tarvittavista terveyskeskuksen pilotteja koskevista toimista päättää terveyslautakunta.

Lausuntonaan terveyslautakunta toteaa mm., että se pitää lähtökohtaisesti hyvinä palvelusetelin käytön laajentamista selvittäneen työryhmän ehdotuksia. Palvelusetelistä saatavien kokemusten lisäämiseksi asiassa kannattaa edetä pilottihankkein ja lautakunta kannattaa sitä, että terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa pilotoidaan palvelusetelin käyttöä. Lautakunta katsoo, että piloteissa hyödynnettäneen Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) kuntaohjelman palvelusetelihankkeen kanssa tehtävää yhteistyötä soveltuvin osin. Pilottien aikana voitaneen soveltuvin osin hyödyntää myös sosiaaliviraston vastaavissa kokeiluissa saatavia kokemuksia muun muassa palvelusetelin arvon määrittämisen linjauksista, palvelusetelityypeistä ja palvelusetelien myöntämisperusteista sekä rekisterinpidosta. Lisäksi lautakunta toteaa, että yhteistyö pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa PKS-Sosterissä on suositeltavaa erityisesti palvelusetelijärjestelmään liittyvien tietojärjestelmäratkaisujen osalta.

Lautakunta toteaa, että terveyskeskuksen kotihoidossa jatketaan 1.3.2008 käyttöön otettua aikaisemman lainsäädännön mukaista palvelusetelimäistä siivousseteliä. Siivoussetelin saa helsinkiläinen, joka ei huonon kunnon vuoksi pysty itse siivoamaan ja, jolla ei ole varaa hankkia siivouspalvelua yksityisiltä markkinoilta.

Lisäksi lautakunta toteaa, että lautakunnan päätöksellä vuodesta 2006 on kaupungin varoista toteutetussa rintamaveteraanien avokuntoutuksessa ollut käytössä palveluseteli. Tätä järjestelyä on tarkoitus jatkaa. Koska nyt valtionkonttorin ohjeistus mahdollistaa palvelusetelin käyttämisen myös valtion varoin toteutetussa avokuntoutuksessa, tarkoituksena on mahdollistaa em. palvelusetelin käyttö myös valtion varoin tapahtuvassa avokuntoutuksessa. Käytössä olevaan palvelusetelijärjestelmään tehdään tätä ennen tarvittavat tarkistukset.

Lautakunnan mielestä Khn käyttövaroihin varattu 1 miljoonan euron määräraha on tarpeen osoittaa palvelusetelikokeiluja varten. Terveyskeskus ja sosiaalivirasto tekevät yhteisen esityksen määrärahan käytöstä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan palvelusetelipilotteja tulee seurata ja arvioida. Kokeiluvaiheen aikana seurataan ja arvioidaan erityisesti palvelusetelijärjestelmän toimivuutta, palvelusetelin arvon määrittelyä sekä palvelusetelin vaikutuksia asiakkaisiin, markkinoihin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Lautakunta toteaa, että kokeiluvaiheen aikana on kiinnitettävä huomiota siihen, että omaa palvelutuotantoa tuotteistetaan oikean ja kilpailukykyisen hintatason määrittelemiseksi.

Lautakunnassa toimitetut äänestykset ja jäsen Autin vastaehdotus lautakunnan lausunnoksi ja esitykseksi sekä Autin eriävä mielipide sisältyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Sosiaalilautakunnan esitys ja lausunto

Sosiaalilautakunta päätti (22.6.2010) esittää Khlle, että

1 Sosiaalivirastossa käynnistetään päivähoidon sekä aikuisten, lapsiperheiden ja vanhusten palvelujen vastuualueilla seuraavat kahdeksan palvelusetelikokeilua

- lapsiperheiden kotipalvelu

- vammaisten henkilökohtainen apu

- sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen alle 65-vuotiaille vammaisille henkilöille

- vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen

- lasten kerhotoiminta (lasten päivähoito)

- henkilökohtainen budjetointi (vanhusten palvelut)

- vanhusten päivätoiminta

- omaishoitajien lomitus.

Kokeilut toteutetaan 30.6.2012 mennessä.

2 Kokeilujen tulee täyttää seuraavat ehdot:

1 Palvelusetelikokeilu ei saa lisätä segregoitumiskehitystä eli palvelujen tuloperustaista eriytymistä.

2 Palvelusetelikokeilussa omavastuuosuudella on katto, joka on enimmillään kunnallisen asiakasmaksun suuruinen tai lähellä sitä.

3 Palvelusetelin käyttöä voidaan kokeilla palveluissa ja tilanteissa, joissa on nähtävissä tilanne, jossa palvelun kysyntää ja tarjontaa on riittävästi, siten että seteli ei aiheuta hintojen kohoamista.

4 Palvelusetelillä rahoitettava palvelu ei saa tulla olennaisesti kunnan vastaavan tasoisen palvelun hintaa kalliimmaksi. Kunnan omien palvelujen hinnoittelu pitää saada vertailukelpoiseksi setelillä rahoitettavan palvelun kanssa.

5 Seteli ei saa estää kunnan oman tuotannon laajentamista.

6 Palvelusetelikokeilu toteutetaan 30.6.2012 mennessä. Kokeilujen päätyttyä sosiaalilautakunta saa ne arvioitavakseen ja käsittelee jatkotoimet.

7 Palvelusetelin käyttö onnistuu asiakkaalta, kun hänellä tai hänen edustajallaan on riittävästi tietoa palveluista ja niiden hinnoista ja laatueroista ja hänellä on kykyä käyttää tätä informaatiota hyväkseen. Sosiaaliviraston palveluneuvontaa tulee vahvistaa.

3 Palvelusetelikokeilujen palvelukohtaiset suunnitelmat tuodaan sosiaalilautakunnan hyväksyttäväksi ennen kokeilun käynnistämistä. Palvelusetelikokeilun keston ajan kaikista tarvittavista sosiaaliviraston kokeiluja koskevista toimista päättää sosiaalilautakunta.

Lausuntonaan sosiaalilautakunta toteaa, että se pitää lähtökohtaisesti hyvänä kaikkia palvelusetelin käytön laajentamista selvittäneen työryhmän kehittämis- ja muita ehdotuksia.

Lautakunta pitää kannatettavana sitä, että sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa kokeillaan palvelusetelin käyttöä. Sosiaalilautakunta hyväksyi 13.1.2009 sosiaaliviraston palvelustrategian, jonka eräänä tavoitteena on asiakkaan valinnanvapauden lisääminen palvelusetelien käyttöä laajentamalla. Sosiaaliviraston kaikki vastuualueet ovat palvelustrategian linjausten pohjalta selvittäneet palvelusetelin soveltuvuutta niiden palveluihin ja laatineet omat ehdotuksensa palvelusetelien käytöstä. Lisäksi vanhusten palvelujen vastuualueella on jo keväästä 2008 alkaen ollut käytössä ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli. Näin sosiaalivirastolla on erittäin hyvät valmiudet lähteä toteuttamaan palvelusetelin käyttöä koskevia kokeiluja.

Lautakunta yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, että kokeilut suunnitellaan sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välisenä yhteistyönä ja että niissä hyödynnetään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) kuntaohjelman palvelusetelihankkeen kanssa tehtävää yhteistyötä soveltuvin osin. Lisäksi lautakunta haluaa todeta, että yhteistyöhön tulee pyrkiä myös pääkaupunkiseudun kuntien kanssa erityisesti palvelusetelijärjestelmään liittyvien tietojärjestelmäratkaisujen osalta.

Edelleen lautakunta kannattaa työryhmän esitystä, että Khn käyttövaroihin varattu 1 miljoonan euron määräraha osoitetaan palvelusetelikokeiluja varten. Lautakunnan näkemyksen mukaan palvelusetelin käytön laajentamiseksi tulee kuitenkin vielä selvittää sosiaalihuollon kannalta keskeisten lakien ja asetusten vaikutukset palvelusetelin käyttöönottoon. Lisäksi meneillään olevat tai lähiaikoina valmistuneet sosiaaliturvan uudistukset ja niihin liittyvät johtopäätökset voivat vaikuttaa palvelusetelin käytön laajenemiseen.

Lautakunnan näkemyksen mukaan palvelusetelikokeiluja tulee seurata ja arvioida sekä laatia mittarit sekä seurantaan että arviointiin. Kun Khs on käsitellyt palvelusetelikokeilun laajentamisasian, tulevat sosiaalivirasto ja terveyskeskus tekemään Khlle yhteisen esityksen Khn käyttövaroihin varatun 1 miljoonan euron määrärahan käytöstä.

Vanhuspalvelujen keskeisenä periaatteena on vanhusten toimintakyvystä huolehtiminen heidän omassa elinympäristössään. Tämän periaatteen toteutuminen tukee osaltaan käynnissä olevaa rakennemuutosta. Vanhusten toimintakyvystä huolehtiminen ja rakennemuutoksen onnistuminen riippuvat keskeisesti mm. kotihoidon saatavuudesta ja

laadusta.

Palveluseteli voi tarjota joustavan mahdollisuuden kotihoidon vahvistamiseen ja vanhusten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamiseen. Vaikka vanhusten kotihoito on terveyskeskuksen toimialuetta, sosiaalilautakunta katsoo, että palvelusetelin soveltuvuutta kotihoitoon kannattaisi kokeilla.

Sosiaalilautakunta katsoo, että palvelusetelistä ei saa syntyä vain keskimääräistä maksukykyisemmille mahdollinen tukimuoto, eli palveluseteli pitää määritellä niin, että myös alemmissa tuloluokissa olevat henkilöt voivat käyttää palveluseteliä.

Lautakunnassa toimitetut äänestykset ja ilmoitetut eriävät mielipiteet sisältyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

./. Jäsen Mäen lautakunnan pöytäkirjan erilliseksi liitteeksi otettu eriävä mielipide on esityslistan liitteenä 2.

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (15.6.2010), että talousarviossa vuodelle 2010 Khn käyttövaroissa on varauduttu 1,0 milj. euron suuruisella määrärahalla palvelusetelikokeiluun yhdessä Sitran kuntaohjelman palvelusetelikokeilun kanssa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että palvelusetelin käytön laajentamisessa on vielä avoimia kysymyksiä, joihin haetaan vastauksia pilotoimalla palvelusetelin käyttöä. Esitetyillä piloteilla kerätään kokemuksia palvelusetelin käytöstä. Mikäli kokemukset puoltavat palvelusetelin käytön vakinaistamista, mahdollisesta vakinaistamisesta vuonna 2012 tulee tehdä esitykset ja päätökset Kvstossa kevään 2011 aikana, jotta palvelusetelin käyttöönoton kustannussäästöt voidaan huomioida talousarvioon vuodelle 2012.

Kokeilut tulee tehdä virastojen välisenä yhteistyönä ja huomioiden pääkaupunkiseudulla toteutettavat ja vireillä olevat palvelusetelihankkeet sekä hyödyntää Sitran kokoamaa valtakunnallista tietoa. Palvelutuotanto tulee rahoittaa oman budjetin puitteissa ja hallinnollisen henkilöstön kokonaismäärän suhteen tulee huomioida Khn kannanottojen linjaus hallinnon keventämisestä.

Hallintokuntien tulee tehdä yhteinen ehdotus Khn käyttövarojen käytöstä viipymättä sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset pilottien käynnistämiseksi on tehty.

Edelleen talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että tavoitteena tulee olla kuntalaisille ja palveluntuottajille yksi selkeä rekisteri ja rekisterinpito tulee olla keskitetty yhteen paikkaan.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (7.5.2010), että osaston edustaja on ollut jäsenenä palvelusetelin käytön laajentamista selvittäneessä työryhmässä ja osaston näkemykset on kirjattu työryhmän laatimaan selvitykseen. Oikeuspalveluilla ei ole lisättävää selvityksessä esitettyyn.

Teknisen palvelun lautakunnan lausunto

Teknisen palvelun lautakunta (17.6.2010) kannattaa palvelusetelin käyttökokeilua. Lautakunta toteaa mm., että piloteissa on tarpeen arvioida ja määrittää palveluntuottajien hyväksymiskriteerit tarkasti. Palveluntuottajien valitseminen ilmoittautumispyyntömenettelyllä on perusteltua ja lautakunta ehdottaa hallintokustannusten pienentämiseksi, että käytettäisiin hyväksymismenettelyä, jossa kriteerit täyttävät palveluntuottajat voivat ilmoittautua tietyin väliajoin palveluntuottajiksi. Tilaisuuksia hakeutua kunnan hyväksymäksi palvelusetelituottajaksi voisi esimerkiksi järjestää kuuden tai neljän kuukauden välein. Lautakunta toteaa lisäksi, että ilmoittautumismenettelyyn liittyvästä tiedottamiskäytännöstä on syytä sopia tarkemmin, eli miten ja missä (mm. Internet ja lehdet) kaupunki tiedottaa ilmoittautumismahdollisuudesta ja -aika-taulusta sekä hyväksymisvaatimuksista. Jos joissakin piloteissa päädytään valitsemaan palveluntuottajat kilpailutusmenettelyn kautta, hankintakeskus on luonnollisesti tarvittaessa valmis tukemaan prosessia.

Teknisen palvelun lautakunta pitää myös tärkeänä, että yhtenä kriteerinä tuottajalta vaaditaan ajantasaisen palveluhinnaston ylläpitämistä Internetissä ja lähettämistä virastoihin tai kaupungin neuvontapisteisiin, jotta asiakkaille voidaan selvittää mikä omavastuuosuuden arvioitu suuruus on. Pilottien yhteydessä pitäisi lautakunnan mielestä myös arvioida tarkkaan, kannattaako asettaa yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi palvelusta maksettava enimmäishinta. Hintakatolla voidaan varmistaa palveluhintojen pysyminen kohtuullisina potilaille ja asiakkaille. Jos hintakattoa käytetään hyväksymiskriteerinä, on kuitenkin myös syytä sopia hinnantarkistusmenettelystä, eli siitä, miten ja kuinka usein hintakattoa voidaan muuttaa. Enimmäishinnan käyttäminen hyväksymiskriteerinä on varsinkin perusteltua niissä palveluissa, joissa asiakkaalle ei saa jäädä omavastuuosuutta, eli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 §:n mukaisissa maksuttomissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Uusissa sopimuksissa ja kilpailutuksissa tulisi olla varauma palvelusetelin käytön mahdollistamiseksi. Varauma tulee kuitenkin vain lisätä sellaisten palvelualueiden sopimuksiin ja kilpailutuksiin, joissa rinnakkainen palvelusetelitoiminta on jo käytössä tai joissa se voi aktualisoitua. Myös päätettäessä vanhojen sopimusten option käytöstä on syytä sisällyttää optiosopimuksiin vastaavanlainen varauma. Jos hankintakeskus kilpailuttaa ostopalveluita terveyskeskuksen tai sosiaaliviraston puolesta, on erittäin tärkeää, että hankintakeskus saa tiedon rinnakkaisesta palvelusetelikäyttömahdollisuudesta, jolloin mahdolliset sopimusoikeudelliset riskit voidaan ottaa huomioon jo tarjouspyyntöä laadittaessa.

Teknisen palvelun lautakunta haluaa myös tuoda esille sen, että jos palveluita kilpailutetaan ostopalveluina ja samalla mahdollistetaan palvelusetelien käyttö kyseisellä palvelualueella, voi sama toimittaja tulla valituksi palveluntuottajaksi sekä kaupungin kilpailutuksen kautta että palvelusetelien ilmoittautumismenettelyn kautta. Ainakin teoriassa tämä voi johtaa siihen, että tällainen palveluntuottaja veloittaa samasta palvelusta erisuuruisen maksun riippuen siitä, ostaako kaupunki palvelun ostopalveluna vai käyttääkö asiakas palveluseteliä. Jos palvelu on ”palvelusetelipuolella” kalliimpi, on perusteltua yrittää ohjata asiakkaita käyttämään ostopalveluita, ja päinvastoin. Teknisen palvelun lautakunta esittää, että nämä näkökohdat otetaan tarpeen mukaan huomioon myös pilottihankkeissa.

Palvelusetelilain mukaan kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Tiedot palvelujen tuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla Internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Teknisen palvelun lautakunta esittää, että palvelusetelipilottien aikana terveyskeskus ja sosiaalivirasto ylläpitävät kukin itsenäisesti luetteloa palvelusetelituottajista. Luettelot kannattanee kuitenkin suunnitella sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteistyönä, jo olemassa olevassa kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöfoorumissa tai erillisessä työryhmässä.

Luonteva paikka näille luetteloille ovat sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen Internet-sivut, mutta luettelojen on myös oltava saatavana paperiversioina kunkin viraston eri toimipisteistä. Pilottien jälkeen – ja jos palvelusetelin käyttöä edelleen laajennetaan – voi olla perusteltua ottaa käyttöön keskitetty tuottajarekisteri. Teknisen palvelun lautakunta esittää myös, että valmisteilla olevaa valtakunnallista palvelutuottajaportaalia hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan piloteissa heti sen valmistuttua.

Jäsen Vikstedtin eriävä mielipide sisältyy liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Pilotointi Khs katsoo, että terveys- ja sosiaalilautakuntien esittämät pilotit ovat toteuttamiskelpoisia ja lisäävät palvelusetelilain (§ 1) tarkoituksen mukaisesti asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia ja parantavat palvelujen saatavuutta.

Khs ei pidä tarkoituksenmukaisena sosiaalilautakunnan esittämien palvelusetelikokeilujen lukuisten reunaehtojen käsittelyä valtuustossa. Esitetyt ehdot ja asiat tulevat kunkin yksittäisen palvelusetelikokeilun yhteydessä lautakunnan arvioitaviksi.

Pilottien valmistuttua päätetään palvelusetelijärjestelmän mahdollisesta vakiinnuttamisesta. Pilotoinnissa on välttämätöntä, että palvelusetelikokeilut tehdään terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston välisenä yhteistyönä huomioiden pääkaupunkiseudulla toteutettavat ja vireillä olevat palvelusetelihankkeet sekä Sitran mahdollisesti kokoamat valtakunnalliset tiedot.

Khs toteaa, että palvelua ei järjestetä yksinomaan palvelusetelin avulla. Asiakkaalla on palvelusetelilain 6 §:n mukaan oikeus kieltäytyä palvelusetelillä järjestetyistä palveluista, jolloin palvelu on järjestettävä muulla tavalla.

Kunta hyväksyy palvelusetelipalvelun tuottajat. Palvelusetelin saanut asiakas tekee palveluntuottajan kanssa sopimuksen palvelun antamisesta. Tätä sopimussuhdetta koskevat kuluttajaoikeuden ja sopimusoikeuden säännökset ja oikeusperiaatteet.

Kunta on palvelusetelillä järjestettävissä palveluissa syntyvien potilas- ja asiakasasiakirjojen henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä. Palvelun tuottajan tulee asiakirjoja käsitellessään noudattaa, mitä kunnan asiakirjojen käsittelystä säädetään. Kunnan on pidettävä luetteloa hyväksymistään palveluntuottajista.

Toimivalta ja päätöksenteko

Mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, tarkoitus on, että terveys- ja sosiaalilautakunnat päättävät, millä perusteella tiettyyn palveluun tai tietylle asiakkaalle myönnetään tulosidonnainen ja millä perusteella tasasuuruinen palveluseteli. Lautakunnat myös hyväksyvät ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas tai potilas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Terveyslautakunnalla ja sosiaalilautakunnalla on johtosääntöjensä 6 §:n 3 kohdan nojalla oikeus päättää palvelusetelin arvon määrittämisestä.

Täytäntöönpano

Khs katsoo, että kokeiluvaiheen aikana on tarpeen seurata ja arvioida erityisesti palvelusetelijärjestelmän toimivuutta, palvelusetelin arvon määrittelyä sekä palvelusetelin vaikutuksia asiakkaisiin, markkinoihin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Oman palvelutuotannon tuotteistaminen ja yhteistyö pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa erityisesti tietojärjestelmäratkaisuissa on otettava huomioon.

Mikäli palvelusetelin käyttökokemukset osoittavat, että palveluseteli on sekä asiakkaan että kaupungin kannalta hyvä vaihtoehto, Khs edellyttää toiminnan saumattoman jatkumisen vuoksi, että lautakunnat tekevät esityksensä palvelusetelijärjestelmän vakiinnuttamisesta johtosääntömuutoksineen hyvissä ajoin ennen palvelusetelikokeilujen määräajan päättymistä.

Khn käyttövaroissa on vuonna 2010 varauduttu 1,0 milj. euron suuruisella määrärahalla palvelusetelikokeiluun yhdessä Sitran kuntaohjelman palvelusetelikokeilun kanssa. Määrärahaa on tarkoitus käyttää terveys- ja sosiaalilautakuntien erikseen tekemien esitysten mukaisesti palvelusetelikokeiluihin.

Khn tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä

1 kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia noudattamaan palvelusetelikokeilujen päätöksenteon järjestämisessä sekä rekisterin- ja luettelonpidossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia (24.7.2009/569),

2 kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia pikaisesti tekemään yhteisesti valmistellut esitykset kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuonna 2010 varatun palvelusetelikokeilumäärärahan käytöstä,

3 kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia huolehtimaan palvelusetelikokeilujen seurannasta ja arvioinnista sekä antamaan kaupunginhallitukselle väliraporttinsa ja, mikäli kokemukset puoltavat palvelusetelien käyttöä, tekemään samalla tarvittavat esityksensä palvelusetelijärjestelmän mahdollisesta vakiinnuttamisesta johtosääntömuutoksineen 31.1.2012 mennessä,

4 kehottaa terveyskeskusta ja sosiaalivirastoa valmistelemaan palvelusetelikokeilut yhteistyössä ja valmistelussa hyödyntämään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) kuntaohjelman palvelusetelihankkeen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä Sitran kokoamia valtakunnallisia tietoja soveltuvin osin,

5 kehottaa terveyskeskusta ja sosiaalivirastoa ottamaan huomioon palvelusetelikokeilujen valmistelussa pääkaupunkiseudun muiden kuntien toteuttamat ja vireillä olevat palvelusetelihankkeet sekä tekemään pääkaupunkiseudulla yhteistyötä erityisesti tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisessä.

TAIVALLAHDEN KYLPYLÄHOTELLITONTIN LUOVUTUSPERUSTEET JA TONTIN VARAAMINEN (ETU-TÖÖLÖ, TONTTI 13467/1)

Khs 2010-1256

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee

A oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 13467 tontin nro 1 määräämälleen 31.12.2075 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavaa 26 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue kaupungilta sen jälkeen, kun se on rakennettu ja otettu käyttöön.

Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 26 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy viimeksi julkaistun indeksipisteluvun korjatun yksikköhinnan mukaan.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty viiden vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, osto-optio raukeaa.

3 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

B oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kohdassa A tarkoitetun osto-option mukaisen kiinteistökaupan ja hyväksymään kaupan muut ehdot.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaava
	Liite 3	Hakemus
	Liite 4	Havainnekuvat
	Liite 5	Esityksen perustelut
	Liite 6	Taivallahden kylpylähotellitontin luovutusperusteet... - päätöshistoria

13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 13467 tontti nro 1;

Hiekkarannantie

TIIVISTELMÄ Taivallahden kylpylähotellitontti 13467/1 on tarkoitus varata ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyä käyttäen luovutettavaksi ja kiinteistölautakunta oikeuttaa päättämään ilmoittautumismenettelyn ohjelmasta, järjestämään haku ja tekemään kilpailun jälkeen Khlle esitys varauksensaajasta. Kysely osoitettaisiin kotimaisille ja ulkomaisille kylpylähotellioperaattoreille, jolloin voidaan parhaiten varmistaa Taivallahteen toteuttavan kylpylähotellin taso ja sisältö. Valittava operaattori valitsisi hankkeelle sijoittajan ja rakentajan sekä järjestäisi Kvston edellyttämän suunnittelukilpailun.

Kvstolle ehdotetaan nyt, että se vahvistaisi Taivallahden kylpylähotellitontille 13467/1 vuokraus- ja myyntiperusteet. Mikäli Kvsto päättää vahvistaa ehdotetut luovutusperusteet, Khn tarkoituksena on päätöksen täytäntöönpanosta päättäessään varata tontti hotelli- ja kylpylärakennuksen toteuttamista varten edellä esitetyin tavoin.

./. Khn päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksen tulos (12–2) on asian päätöshistoriassa.

KHS

Kylpylähotellitontin asemakaava

Khs toteaa, että Taivallahden ranta-alueella voimassa olevan asemakaavan mukaan tontille 13467/1 voidaan rakentaa 12 300 k-m² suuruinen kylpylähotelli, josta hotellin osuus on enintään 8 000 k-m² ja kylpylän osuus vähintään 4 300 k-m². Tontin pinta-ala on noin 12 000 m².

Pohjoisen Hesperiankadun päähän puistomaiseen ympäristöön asemakaavassa osoitettu rakennusala on muodoltaan meritähtimäinen. Kylpylähotellirakennuksen suurin sallittu kerrosluku vaihtelee kahdesta kolmeen ja rakentaminen on sallittua myös osin maan alle. Kahden kerroksen korkuinen kylpylä sekä siihen liittyvät kahvila- ja ravintolatilat puutarhoineen avautuvat puistoon ja merelle. Taivallahden pohjoissivulta kylpylähotelli on julkisivultaan kolmikerroksinen umpinaisempi rakennusmassa. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja lasia.

Kylpylähotellin katolla on terassi, jonne pääsee sekä kylpylästä että hotellista. Kylpylähotellirakennukseen on lisäksi suunniteltu sijoitettavan mm. kuntoutus-, kuntoilu- ja kokoustiloja.

Kylpylän ja erityisesti hotelliosan rantaa yksityistävää vaikutusta on hälvennetty julkisen puiston ulottamisella sen ympäri rantaan.

Tontin hinnoittelu ja luovutusperusteet

Kylpylähotellista on tilattu syksyllä 2009 ulkopuolisen konsulttiyhtiön tekemä kannattavuustutkimus. Siinä todetaan mm., että rakennuspaikka sijaitsee arvostetulla, luonnonkauniilla paikalla meren äärellä, mutta toisaalta hieman keskusta-alueen ulkopuolella. Tämän samoin kuin rakennusoikeuden alhaisen määrän katsotaan tekevän hankkeesta haastavan.

Tontti sijaitsee Töölön valmiiksi rakennutulla asuinalueella, jossa ei hotellitonttien eikä myöskään toimistotonttien kauppoja ole viime vuosina tehty. Lähimmät toimistotonttikaupat on tehty Kampin ja Ruoholahden alueilla, missä Ruoholahden toimistotonttien hintataso on ollut tasolla 650–700 euroa/k-m². Kvsto on 12.12.2007 vahvistanut Jätkäsaaren Sonckin makasiiniin rakennettavan hotellin rakennusoikeuden hinnaksi 28,50 euroa/k-m² vuoden 1951 tasossa, joka vastaa nykyhintana noin 500 euroa/k-m². Hotellirakennusoikeuden arvona tällä paikalla voidaan pitää noin 500–600 euroa/k-m², mutta kylpylärakennusoikeuden arvo on asiasta teetettyjen selvitysten perusteella tätä huomattavasti alhaisempi. Kylpylärakennusoikeutta voidaan verrata lähinnä yleisten rakennusten rakennusoikeuden arvoon, joka tällä alueella on noin 200–300 euroa/k-m². Kun kylpylätilojen osuus koko rakennusoikeudesta on yli kolmannes, niin kylpylähotellin keskimääräisenä rakennusoikeuden käypänä hintana voidaan pitää noin 455 euroa/k-m², mikä vastaa 26 euroa/k-m² vuoden 1951 tasossa. Vuokrakauden ehdotetaan ulottuvan 31.12.2075 saakka.

Ehdotuksen mukaan vuokralaisella olisi oikeus ostaa tontti edellä esitetystä myyntiajankohtaan indeksin mukaan tarkistetusta kauppahinnasta. Osto-oikeus olisi voimassa viisi vuotta tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen alkamisesta ja oikeuden käyttäminen edellyttäisi, että tontti on valmiiksi rakennettu.

Tontin varaaminen ja varauksensaajan valinta

Khs toteaa, että Taivallahden kylpylähotelli on herättänyt laajalti kiinnostusta. Kvsto edellyttikin asemakaavan hyväksyessään, että kylpylähotellin suunnittelemiseksi järjestetään kansainvälinen kutsukilpailu, johon kutsuttavista arkkitehdeistä on sovittava kaupungin kanssa. Tavoitteena on monipuolistaa kaupungin vapaa-ajan toimintoja kylpylähotellilla ja luoda Taivallahden ranta-alueelle edellytyksiä kehittyä virkistyksen ja vapaa-ajanvieton alueena. Samalla Hietalahden uimarannalle on tarkoitus osoittaa lisätilaa jatkamalla rantaa Taivallahden länsireunalle. Kylpylätoiminnan on tarkoitus jatkaa uimakautta vuoden ympäri.

Parhaan lopputuloksen saamiseksi on tarkoitus hakea hankkeelle toiminnanharjoittaja avoimella ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyllä.

Ilmoittautumismenettely on tarkoituksenmukaista kohdistaa kotimaisille ja ulkomaisille kylpylähotellioperaattoreille, jolloin voitaisiin parhaiten varmistaa Taivallahteen toteuttavan kylpylähotellin taso ja sisältö. Varauksensaajaksi valittava toiminnanharjoittaja valitsisi hankkeelle sijoittajan ja rakentajan sekä järjestäisi valtuuston edellyttämän suunnittelukilpailun. Varauksensaaja valittaisiin lähinnä hakijan esittämän toteutussuunnitelman ja referenssien perusteella.

Mikäli Kvsto päättää vahvistaa ehdotetut vuokraus- ja myyntiperusteet, Khlla onkin päätöksen täytäntöönpanosta päättäessään tarkoitus varata 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 13467 tontin nro 1 hotelli- ja kylpylärakennuksen toteuttamista varten 31.12.2011 saakka niin, että varauksensaaja valittaisiin ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyä käyttäen, ja samalla oikeuttaa kiinteistölautakunta päättämään ilmoittautumismenettelyn ohjelmasta, järjestämään haku ja tekemään Khlle esitys varauksensaajasta.

Khs todennee varauksesta päättäessään samalla, ettei Restel Oy:n aiemmin tonttiin kohdistama hakemus tässä vaiheessa aiheuta toimenpiteitä, mikä ei estä hakijaa aikanaan osallistumasta ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyyn.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

KAMPIN TONTIN 155/30 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11937)

Khs 2010-29

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 155 tontin nro 30 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.12.2009 päivätyn ja 27.5.2010 muutetun piirustuksen nro 11937 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11937 (Kampin tontti 155/30)
	Liite 2	Havainnekuva (Kampin tontti 155/30)
	Liite 3	Havainnekuva katsottuna Salomonkadulta (Kampin tontti 155/30)
	Liite 4	Kampin tontin 155/30 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Tontin osoite on Malminkatu 30.

Asemakaavan muutoksessa tontin käyttötarkoitus tarkennetaan toimistorakennusten korttelialueeksi (KT). Voimassa olevassa asemakaavassa on rakennusala 5-kerroksiselle rakennukselle Lapinrinteen suuntaisesti, mutta tontin nykyinen rakennusoikeus ei mahdollista alan rakentamista. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeutta lisätään siten, että 5-kerroksinen toimistorakennus voidaan rakentaa. Samalla määritellään kaupunkikuvalliset periaatteet uuden rakennusmassan sijoittamiseksi arvokkaiden rakennusten väliin.

Tontilla on kolme kellarikerrosta, jotka säilyvät pääosin pysäköinti- ja varastokäytössä. Ajo maanalaisiin tiloihin järjestetään nykyistä ramppia pitkin uudisrakennuksen läpi. Rampin saa kattaa ja sen yhteyteen voidaan sisäpihalle rakentaa jätehuone ja polkupyörien säilytystila. Asemakaavan muutoksessa osoitetaan lisäksi ensimmäiseen kellarikerrokseen poikkeamispäätöksellä vuonna 2007 valmistunut kokouskeskus.

Vuonna 1967 valmistuneen rakennuksen 7-kerroksinen osa suojellaan merkinnällä sr-2.

KHS

Aloite Sigrid Juseliuksen säätiö (Kiinteistö Oy Malminkatu 30) pyysi (5.4.2006) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että se mahdollistaa lisärakentamista tontin Lapinrinteen puoleiselle osalle ja nykyisen 1. kellarin osittaisen käytön kokouskeskuksena.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen/toimitilat) ja kävelykeskustaksi. Lisäksi alue on määritelty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 7889 (vahvistettu 31.8.1981). Kaavan mukaan alue kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Tontille saa rakentaa 6-kerroksisen rakennuksen Malminkadun varteen ja 5-kerroksisen rakennuksen Lapinrinteen suuntaisesti. Tontin rakennusoikeus on 4 005 k-m² (e = 2.5).

Tontin alla on voimassa metrotunnelin maanalainen asemakaava nro 7283 (vahvistettu 26.9.1975).

Muut suunnitelmat ja päätökset

Tontin omistaja on hakenut Khlta poikkeamista (Khs 2006–2197) ensimmäisen kellarikerroksen osittaiselle käytölle kokoustilana. Tilat on toteutettu kellariin rakennusluvan mukaisesti.

Kiinteistön omistaja on teettänyt viitesuunnitelman lisärakentamisesta tontille.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Tontti sijaitsee Malminkadun ja Lapinrinteen kulmassa kohdassa, missä Kampin keskukseen kulkevat bussit ajavat luiskaa pitkin maan alle. Malminkadulla on asuin-, liike- ja toimistorakennuksia sekä hotelli, palvelutalo ja synagoga. Lapinrinne on joukkoliikennekatu, jonka varrella on asuin- ja toimistorakennuksia sekä Lastenlehdon puisto. Lähiseudun rakennusten pohjakerroksissa on liiketiloja.

Tontilla on Malminkadun suuntainen 7-kerroksinen toimistorakennus sekä koko tontin alalla pysäköintitilat kolmessa kellarikerroksessa. Ajo maanalaiseen pysäköintiin on Lapinrinteen puolelta katettua luiskaa pitkin. Tontin rakennettu kerrosala on 4 807 m².

Palvelut Tontti on monipuolisten palvelujen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien vieressä. Kampin keskus ja Kampin metroasema sijaitsevat tontin läheisyydessä.

Suojelukohteet

Samassa korttelissa on useita asemakaavalla suojeltuja rakennuksia, mm. naapuritontin Asunto-osakeyhtiö Kampinlinnan asuinrakennus (Lapinlahdenkatu 19).

Tontilla oleva 7-kerroksinen toimistorakennus on arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema ja se valmistui vuonna 1967. Rakennuksessa on sisäänvedetty 1. kerros ja kupariverhoiltu julkisivu. Julkisivua jäsentävät kapeat pystysuuntaiset ikkuna-aukkokentät, jotka korostavat rakennuksen korkeutta. Ikkuna-aukkokentissä on kerrosten välissä lisäksi mittakaavaa antavat kupariristikot.

Rakennus on materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan korkeatasoinen. Se on alun perin rakennettu Rikkihappo Oy:n eläkekassalle. Rakennus toimi valtion kemianyhtiöiden fuusiossa syntyneen Kemiran pääkonttorina vuodesta 1972 siihen saakka, kunnes pääkonttori muutti muihin tiloihin. Sisätiloissa on tehty peruskorjauksen yhteydessä joitakin muutoksia 2000-luvulla, mutta ulkoasu on sisäpihan 1-kerroksista osaa lukuun ottamatta ikkunoineen ja detaljeineen hyvin säilynyt.

Rakennus kuvaa hyvin aikansa arvoja ja on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen. Se edustaa hyvin 1960-luvun rationaalista arkkitehtuuriajattelua. Mittakaava, materiaalit ja jäsennys poikkeavat ympäristöstään selvästi. Rakennus erottuu voimakkaasti olemassa olevasta kaupunkirakenteesta, mikä oli varsin tyypillistä muillekin 1960-luvun keskusta-alueen rakennuksille. Rakennuksen arkkitehtuuri ja sen asema kaupunkikuvassa toisaalta korostavat sen alkuperäistä käyttötarkoitusta merkittävänä toimistorakennuksena ja toisaalta liittävät rakennuksen osaksi Kampin liike- ja toimistorakennusten muodostamaa kaupunkikuvaa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Ympäristöhäiriöt

Lapinrinnettä pitkin kulkee bussien ajoluiska Kampin keskuksen Espoon liikenneterminaaliin. Lisäksi kadulla kulkee jonkin verran rakennusviraston työtukikohdan raskaan liikenteen kalustoa. Tontin alla kulkee metrolinja. Metroliikenteen aiheuttamasta värähtelystä saattaa välittyä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) suosittelemiin ohjearvoihin nähden liiallista runkomelua rakennuksen perustuksiin ja edelleen sisätiloihin.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on keskustan elinvoimaisuuden turvaaminen täydennysrakentamisella keskustan hyvien palvelujen ja yhteyksien alueella. Tavoitteena on alueen työpaikkojen lisääminen sekä rakennuskannan monipuolistaminen ja sitä kautta alueen liittäminen yleiskaavan mukaiseen käyttötarkoitukseensa kävelykeskustana. Tavoitteena on myös kaupunkikuvan eheyttäminen ja korttelin sisäosien viihtyisyyden lisääminen täydentämällä umpikorttelin kadunvarren rakennusrintama yhtenäiseksi sekä rakennussuojelu.

Asemakaavan muutosehdotus

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

Tontin rakennusoikeus on 5 810 k-m², josta uudisrakennuksen osuus on 1 760 k-m². Lisäksi tontin maanalaista rakennusoikeutta on 692 k‑m² (olemassa oleva kokouskeskus). Uusi tonttitehokkuus on e = 4.1. Tontin pinta-ala on 1 602 m².

Rakennusten 1. kerroksen tulee olla luonteeltaan katutasokerros, johon saa sijoittaa liiketilaa. Katutasossa tulee olla suuria ikkunoita ja tilat tulee suunnitella siten, että ne soveltuvat myös myymälä- tai muuksi asiakaspalvelutilaksi.

Vesikaton ylimmän korkeusaseman yläpuolelle ei saa sijoittaa teknisiä laitteita eikä muita rakennelmia. Rakennusten ilmastointikonehuoneet ja muut tekniset laitteet on sijoitettava kellariin tai rakennusoikeuteen sisältyviin tiloihin kerroksissa. Huoltotilat on järjestettävä maanalaisiin tiloihin lukuun ottamatta jätehuonetta, jonka saa sijoittaa ajoluiskan kattavaan rakennukseen.

Uudisrakennuksen tulee olla tasakattoinen ja sen julkisivuissa tulee olla korkealaatuinen sileä 3-kerrosrappaus.

Piha-alueet ja ulko-oleskelualueet on rakennettava materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan korkeatasoisesti ja niiden viihtyisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ajoluiskan kattava rakennus on rakennettava pihaympäristöön sopivaksi ja sen katto tulee istuttaa. Lisäksi pihalle on istutettava vähintään yksi puu. Muiden istutuksien määrä ja luonne sekä pihan muut pinnat ja kalusteet on sovitettava umpikorttelin luonteeseen sopiviksi. Jätehuollon laitteita ja pysäköintipaikkoja ei saa sijoittaa pihamaalle. Pihatasoihin ei saa tehdä avoimia aukkoja eikä pysäköintitilojen poistoilmaa saa johtaa pihamaalle.

Tontille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 polkupyörä/90 m² toimistokerrosalaa. Näistä pyöräpaikoista osan tulee olla lukittavissa tiloissa kellareissa tai ajoluiskan kattavassa rakennuksessa.

Tontilla saa olla enintään 48 maanalaista autopaikkaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytyn autopaikkamäärien laskentaohjeen mukaisesti tontille sijoitettavia autopaikkoja tulisi olla enintään 1 autopaikka/500 m² toimistokerrosalaa sekä 1 autopaikka/200 m² liikekerrosalaa. Tällöin ohjeen mukainen autopaikkamäärä tontilla olisi enintään 13 ap. Autopaikkoja ei ole tarkoituksenmukaista vähentää, sillä tontilla on tällä hetkellä jo rakennettuna 48 maanalaista autopaikkaa ja alueella on tarvetta autopaikoille. Pihalla olevat autopaikat poistetaan korttelipihan viihtyisyyden lisäämiseksi.

Maanalaiset tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niistä tai niiden rakentamisesta aiheudu vahinkoa metrotunnelille, rakennuksille tai muille maanalaisille tiloille tai rakenteille.

Suojelukohteet

Nykyisen toimistorakennuksen 7-kerroksinen katusiipi on suojeltu merkinnällä sr-2: Kaupunkikuvallisesti merkittävä ja ajalleen tyypillinen rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä.

Rakennuksen alkuperäiset julkisivut ja ikkunat yksityiskohtineen, materiaaleineen ja väreineen tulee säilyttää, minkä tulee olla korjaustöiden lähtökohtana. Mikäli alkuperäisosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä alkuperäistoteutuksen mukaisesti.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevat kolme kellarikerrosta on rakennettu tontin koko alalle, joten uudisrakennus sijaitsee rakennetun osan päällä. Tontin alla kulkee metrotunneli.

Ympäristöhäiriöt

Lapinrinnettä kulkevan raskaan liikenteen suuren määrän vuoksi rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys on mitoitettava päiväajan keskiäänitason L_Aeq70 dB perusteella. Mikäli Lapinrinteen puoleiseen julkisivuun rajautuen suunnitellaan tavanomaisista toimistohuoneista poikkeavia tiloja, esimerkiksi hiljaisempaa ääniympäristöä edellyttäviä neuvotteluhuoneita, tulee julkisivun rakenneosien ääneneristävyyden riittävyyteen kiinnittää huomiota. Suojeltavan rakennuksen ääneneristävyyden parantaminen tulee tehdä rakennuksen ominaispiirteet huomioon ottaen siten, että rakennuksen kaupunkikuvalliset arvot eivät heikkene eikä arkkitehtuurin ominaispiirteitä muuteta.

Rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdollinen metroliikenteen aiheuttaman runkomelun vaimennustarve. Mikäli liiallista runkomelua välittyy rakennuksen perustuksiin ja edelleen sisätiloihin, on rakennus pyrittävä mahdollisuuksien mukaan eristämään siten, ettei metroliikenteen aiheuttaman runkomelun tavoitetaso rakennuksen sisätiloissa merkittävästi ylittyisi.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen toteuttaminen lisää työpaikkoja alueella. Tontin täydennysrakentaminen on suunniteltu mittakaavallisesti ja julkisivujaottelun osalta siten, että se liittää yhteen viereisen tontin jugend-asuinrakennuksen ja tontilla olevan kuparisen toimistorakennuksen, jolloin lisärakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa.

Asemakaavan muutos parantaa korttelin sisäosien viihtyisyyttä, sillä uudisrakennus täydentää umpikorttelin ja muodostaa siten rakennetun rajan pihan ja katualueen välille. Samalla Kampin keskukseen johtavasta luiskasta tuleva raskaan liikenteen meluhaitta piha-alueella vähenee. Pihakannelle rakennetaan ulko-oleskelualue istutuksineen. Uudisrakennuksen rakentamisen myötä osalta korttelin piharakennusten asunnoista näkymät muuttuvat. Varjostustutkielmalla on selvitetty, ettei valaistusolosuhteissa tapahdu suuria muutoksia.

Lapinrinteen suuntaisen uudisrakennuksen julkisivujen jäsentely, aukotus ja materiaalit on suunniteltu siten, että rakennus täydentää korttelin vanhaa rakennuskantaa.

Autoliikennemäärän tontille ei oleteta kasvavan, sillä tontin autopaikkamäärää vähennetään nykyisestä, kun pihakannen pysäköintipaikat poistetaan.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 9.10.2009).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 19.10.–9.11.2009 ja viraston internetsivuilla.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginmuseon ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Kaupunginmuseo totesi (17.11.2009) mm., että toimistorakennuksen suojelumääräykset ovat riittäviä. Uudisrakennus ja sen liittyminen suojeltavaan rakennukseen nivelosalla tulee suunnitella huolellisesti ja korkeatasoisesti. Nivelen ansiosta suojeltava rakennus säilyy itsenäisenä, selkeänä kokonaisuutena. Määräysosaan olisi hyvä lisätä väliotsikkoja lukemisen helpottamiseksi.

Khs toteaa, että suojelumääräykset velvoittavat, että uudisrakennuksen ja suojeltavan rakennuksen liitos on tehtävä huolella. Liittyminen on määrätty tehtäväksi nivelosalla. Tarkempaa rakennussuunnittelua valvoo ja ohjaa rakennusvalvontavirasto. Asemakaavan muutoksen määräysosassa ei ole käytetty väliotsikointia määräysten kohtuullisen määrän vuoksi.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Asemakaavan pohjaksi on tutkittu myös vaihtoehtoa, jossa uudisrakennus olisi tehty asuinkäyttöön. Tontin nähtiin soveltuvan paremmin toimistorakentamiseen, sillä suojeltu toimistorakennus, sen yhteydessä oleva kokouskeskus sekä koko tontin alla oleva, myös muita lähialueen tontteja palveleva pysäköintitila, puolsivat tätä ratkaisua. Lisäksi Lapinrinteen ajoluiskan raskaan liikenteen melu ja päästöt sekä tontin alla kulkevan metroliikenteen tärinä olisivat tuoneet asuntorakentamiseen enemmän rajoituksia. Tontinomistaja näki paremmaksi valitun ratkaisun omalta kannaltaan.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje, joka koski asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty puhelimitse.

Asunto Oy Aspa (Lapinlahdenkatu 21) totesi (9.11.2009), että taloyhtiö ymmärtää tiivistämisen tarpeen alueella. Se haluaa kuitenkin huomauttaa, että tonttien 12 ja 32 asunnoista on auennut pitkä näkymä korttelista koilliseen, sillä Lapinrinteen toisella puolella sijaitsevan Malminkatu 28:n nurkkaa on madallettu kolmella kerroksella. Myös hotelli Radissonissa on samanlainen madallus synagogan kohdalla.

Koska umpikorttelirakenteessa rakennukset tehdään aina palomuureja vasten ja koska Malminkatu 30:ssa on ikkunoita kaikilla sivuilla, ei ole voitu ajatella, että eteläsivun ikkunoiden eteen tulisi uudisrakennus. Kirjeessä kysytään, pitäisikö toimiston ikkunoiden kohdalla olla vapaata tilaa kuten asunnoilla (8 m). Toimistorakennuksen suojeleminen on erinomainen asia, mutta uudisrakennus on ristiriidassa suojelumääräyksen kanssa. Uudisrakennuksen ja suojeltavan rakennuksen väliin tulisi jäädä enemmän avointa tilaa ja samainen avoin tila uudisrakennuksen ja suojeltavan rakennuksen välissä tulisi säilyttää korttelin pelastusreittinä.

Khs toteaa, että umpikorttelin täydentäminen edellyttää kadunvarren rakentamista, mistä syystä näkymät korttelin sisäosien asunnoista muuttuvat. Mikäli rakennusten väliin jätettäisiin avointa tilaa, ei meluhaitta vähentyisi merkittävästi. Lisäksi uudisrakennuksen korkeus ja mittasuhteet on suunniteltu alueen kaupunkikuvaa yhtenäistäväksi siten, että uudisrakennuksen massoittelu ottaa huomioon sekä naapuritontin jugend-rakennuksen että suojeltavan 1960-luvun toimistorakennuksen. Synagogan ympäristössä on matalampia rakennusten osia siksi, että synagoga nousisi kaupunkikuvassa merkittävänä julkisena rakennuksena esiin.

Palomuuria ei tarvita samalla tontilla sijaitsevien rakennusten välissä, vaan eri tonttien rajalla silloin, kun rakennetaan tontin rajaan kiinni. Uudisrakennuksen ja suojeltavan rakennuksen välissä on välittävä nivelkappale ja rakennusten etäisyyttä on arvioitu yhdessä kaupunginmuseon kanssa. Kaupunginmuseon lausunnossa mainitaan, että nivelen ansiosta suojeltava rakennus säilyy itsenäisenä, selkeänä kokonaisuutena. Lisäksi suojelumääräykset velvoittavat suunnittelemaan nivelen siten, että suojeltavat arvot eivät vähene. Tontin pelastusreitti sisäpihalle on järjestetty suojeltavassa rakennuksessa olevan kulkuaukon kautta. Sama järjestely on myös korttelin muilla tonteilla. Lapinrinne on lisäksi uudisrakennuksen kohdalla alempana kuin jo rakennettu pihakansi, joten tästäkään syystä ei ole perusteltua järjestää pelastusreittiä rakennusten välistä. Lisäksi työtiloissa ei vaadita samanlaisia etäisyyksiä ikkunoiden edessä kuin asuinhuoneissa.

Metropoliseura ry ilmoitti 13.10.2009, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, eikä siitä, että tontille suunnitellaan täydennysrakentamista.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 22.1.–22.2.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, rakennusviraston ja HKL‑liikelaitoksen lausunto.

Muistutus Asunto Oy Asta toistaa ja osin täydentää 22.2.2010 saapuneessa muistutuksessa luonnosvaiheessa jättämäänsä mielipidettä (9.11.2009).

Taloyhtiö ilmoittaa ymmärtävänsä tiivistämisen tarpeen alueella, mutta haluaa kuitenkin huomauttaa, että tonttien 12 ja 32 asunnoista on auennut pitkä näkymä korttelista koilliseen naapuritonttien rakennusten madallusten ansiosta. Muistutuksen mukaan umpikorttelirakenteessa rakennukset tehdään aina palomuureja vasten, joten taloyhtiössä ei ollut voitu ajatella, että Malminkatu 30:n eteläsivun ikkunoiden eteen tulisi uudisrakennus. Siten uudisrakennus olisi tullut sijoittaa kauemmaksi suojeltavasta rakennuksesta (8 m). Toimistorakennuksen suojelemista taloyhtiö pitää erinomaisena asiana, mutta uudisrakennuksen se näkee olevan ristiriidassa suojelumääräyksen kanssa. Avoin tila uudisrakennuksen ja suojeltavan rakennuksen välissä tulisi säilyttää korttelin pelastusreittinä.

Lisäksi taloyhtiö katsoo naapuritontin rakennusten madallusten olevan osa vakiintunutta kaupunkikuvaa ja että piha-alueen asukkaat ovat hankkineet asuntonsa siinä käsityksessä, ettei Malminkatu 30:n ikkunoiden eteen rakennettaisi. On ristiriitaista, että rakennuksen todetaan säilyvän erillisenä kokonaisuutena nivelen ansiosta, sillä lisäosa ei ole kuulunut alkuperäiseen suunnitelmaan. Korttelin asukkaat eivät ole kokeneet meluhaittaa, jolla kaavaehdotusta on myös perusteltu. Yhtiö huomauttaa, että Lapinrinteen luiska vaimentaa liikenteen melua tehokkaasti ja että Lapinrinne on tarkoitettu vain kevyelle liikenteelle.

Khs toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on 10.12.2009 esittänyt vastineenaan As. Oy Astan mielipiteeseen mm. seuraavaa: Umpikorttelin täydentäminen edellyttää kadunvarren rakentamista, mistä syystä näkymät korttelin sisäosien asunnoista muuttuvat. Mikäli rakennusten väliin jätettäisiin avointa tilaa, ei meluhaitta vähentyisi merkittävästi. Lisäksi uudisrakennus on suunniteltu alueen kaupunkikuvaa yhtenäistäväksi siten, että rakennus ottaa huomioon sekä naapuritontin jugend-rakennuksen että nyt suojeltavan toimistorakennuksen. Synagogan ympäristössä on matalampia rakennusten osia siksi, että synagoga nousisi kaupunkikuvassa merkittävänä julkisena rakennuksena esiin. Palomuuria ei tarvita samalla tontilla sijaitsevien rakennusten välissä. Uudisrakennuksen ja suojeltavan rakennuksen välissä on välittävä nivelkappale ja hanketta on arvioitu yhdessä kaupunginmuseon kanssa. Asemakaavan suojelumääräykset velvoittavat suunnittelemaan nivelen siten, että suojeltavat arvot eivät vähene. Tontin pelastusreitti sisäpihalle on järjestetty suojeltavassa rakennuksessa olevan kulkuaukon kautta. Lisäksi työtiloissa ei vaadita samanlaisia etäisyyksiä ikkunoiden edessä kuin asuinhuoneissa.

Kaupunginmuseon lausunnossa (30.3.2010) mainitaan, että korttelissa on jo nyt Kampin alueelle tyypillisesti hyvin eri-ikäisiä rakennuksia. Muutosehdotuksessa on otettu huomioon toimistorakennuksen kaupunkikuvallinen arvo, ja nivelen ansiosta suojeltava rakennus säilyy itsenäisenä kokonaisuutena.

1960-luvun toimistorakennuksen asemakaavan mukainen suojelu edellyttää, että sekä korjaus että tontin lisärakentaminen tehdään siten, ettei kaupunkikuvallisia arvoja ei heikennetä eikä arkkitehtuurin ominaispiirteitä muuteta. Suojelu ei edellytä tontin tyhjän osan rakentamatta jättämistä. Toteutusta valvoo rakennusvalvontavirasto. Asemakaavan muutosehdotuksessa huomioon otettu Lapinrinteen melu syntyy suuresta raskaan liikenteen määrästä.

Lausunnot Kaupunginmuseon mielestä (30.3.2010) asemakaavan muutosehdotuksessa on otettu huomioon suojeltavan toimistorakennuksen kaupunkikuvallinen arvo. Kaupunginmuseo puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Rakennusviraston lausunnon (10.3.2010) mukaan asemakaavan muutoksesta ei aiheudu kustannuksia rakennusvirastolle. Virasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunnalla lausunnon (8.4.2010) mukaan kaavamuutos korottaa tontin arvoa ja kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tontinomistajan kanssa on tehty sopimus. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Ympäristökeskuksella ei ole (26.2.2010) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

HKL-liikelaitoksen lausunnon (23.2.2010) mukaan asemakaavan muutosehdotuksen mukainen uudisrakentaminen on hyväksyttävissä ainoastaan, mikäli toimistorakennuksen kaavoitus-, suunnittelu- ja toteuttamistyössä otetaan huomioon seuraavat asiat:

– Hanke ei saa aiheuttaa liikennelaitokselle metrorataan kohdistuvia melutason alennusvaatimuksia.

– Rakennuksen perustukset ja pilarit tulee eristää alla olevasta kalliosta metroliikenteen runkomelun välittymisen estämiseksi.

– Rakentaminen ei saa aiheuttaa metrotunnelin rakenteissa sortumia rakentamistyön aikana tai sen jälkeen ja kiinteistöosakeyhtiön on vastattava näiden korjauttamisesta.

– Rakentaminen ei saa häiritä metroliikennettä.

– Jatkosuunnittelun ja rakentamisen tulee edetä vuorovaikutuksessa liikennelaitoksen edustajien kanssa.

Khs toteaa, ettei asemakaavan muuttamisesta aiheudu metrorataan kohdistuvia melutason alentamisvaatimuksia. Mikäli liiallista runkomelua välittyy rakennuksen perustuksiin ja edelleen sisätiloihin, tulisi nimenomaan rakennus eristää kalliosta siten, ettei metroliikenteen aiheuttaman runkomelun tavoitetaso rakennuksen sisätiloissa ylittyisi. Kaavassa on määräys runkomelun mahdollisen vaimennustarpeen huomioon ottamisesta rakennuksen suunnittelussa, jotta viimeistään rakennuslupavaiheessa vaimennustarve selvitettäisiin asiantuntijan toimesta.

Toimistorakennuksen perustusten tekeminen ja rakennuksen rakentaminen eivät saa aiheuttaa metrotunnelin rakenteissa sortumia rakentamistyön aikana eivätkä sen jälkeen. Kiinteistöosakeyhtiön on vastattava mahdollisista tonttinsa alueella tapahtuvista vahingoista. Kaavassa on määräys, että maanalaiset tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niistä tai niiden rakentamisesta aiheudu vahinkoa metrotunnelille.

Rakentaminen ei saa häiritä metroliikennettä. Jatkosuunnittelu ja rakentaminen tulee tehdä vuorovaikutuksessa liikennelaitoksen edustajien kanssa.

Muistutus ja lausunnot eivät anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

Asemakaavakarttaa on muutettu kuitenkin kirjoitusvirheen vuoksi siten, että käyttötarkoitusmerkintä K on korjattu KT:ksi.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

Khs on 14.6.2010 hyväksynyt Kiinteistö Oy Malminkatu 30:n kanssa tehtävän sopimuksen.

VALLILAN KORTTELIN NRO 556 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11936)

Khs 2009-2657

PÄÄTÖSEHDOTUS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin nro 556 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 26.11.2009 päivätyn ja 17.5.2010 muutetun piirustuksen nro 11936 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11936 (Vallilan kortteli 556)
	Liite 2	Havainnekuva (Vallilan kortteli 556)
	Liite 3	Näkymä Kangasalantieltä
	Liite 4	Aluejulkisivu Kangasalantielle
	Liite 5	Vallilan korttelin nro 556 ... - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Aluetta rajoittavat Kangasalantie, Karstulantie, Sammatintie ja Anjalantie.

Asemakaavan muutoksessa korttelissa tällä hetkellä oleva yksi tontti jaetaan kolmeen osaan siten, että säilytettävät kolme asuinrakennusta muodostavat yhden tontin, uudisrakennus toisen ja yhteiskäyttöinen osa oman tonttinsa. Asuin- ja liikerakennusten kortteli (ALK) muutetaan asuinrakennusten osalta asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja korttelin keskellä oleva puistomainen leikki- ja oleskelualue asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH).

Kangasalantien varressa oleva pysäköintikenttä poistetaan ja 1-kerroksinen liikerakennus puretaan. Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden 5–6-kerroksisen asuinrakennuksen sekä maanalaisen pysäköintihallin rakentamisen. Osa korttelin piha-alueesta sijaitsee autohallin kannen päällä, joten kansi suunnitellaan osaksi pihakokonaisuutta ja rajataan muusta korttelialueesta piharakennuksin. Olemassa oleva ulko-oleskelualue puustoineen säilytetään.

Korttelin rakennusoikeus on 17 340 k-m², josta uudisrakennuksen osuus on 4 820 k-m². Purettavan liikerakennuksen kerrosala on 305 m², jolloin muodostettavien tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus lisääntyy 4 515 k-m²:llä. Uusi tonttitehokkuus AK-korttelialueella on e = 1.64.

KHS

Aloite Vallilan kiinteistöt Oy pyysi (14.1.2009) hallitsemansa tontin 556/1 asemakaavan muuttamista siten, että se mahdollistaa uuden asuinrakennuksen ja maanalaisen pysäköintihallin rakentamisen.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen, toimitila). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 4811 (vahvistettu 21.10.1960). Kaavan mukaan alue on yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta. Rakennusoikeutta ei ole merkitty kerrosalaneliömetreinä, vaan kerroslukuna ja rakennusalana. Tontin rakennusoikeus on kokonaan käytetty. Rakennusten korkeudet ja sijainti tontilla noudattelevat voimassa olevaa asemakaavaa. Kiinteistörekisterin mukaan korttelin käytetty rakennusoikeus on 12 825 k-m².

Muut suunnitelmat ja päätökset

Täydennysrakentaminen perustuu Kvston 8.6.2005 vahvistamiin periaatteisiin ja kiinteistölautakunnan 13.12.2005 hyväksymiin soveltamisohjeisiin kaupungin vuokratonttien lisärakentamisen edistämisestä. Lisäksi Kvsto on 29.4.2009 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 (MA-ohjelma) seurantaraportin käsittelyn yhteydessä päättänyt käynnistää täydennysrakentamiskampanjan, jonka tavoitteena on kannustaa kiinteistöomistajia, asunto-osakeyhtiöitä ja kiinteistöyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen.

Täydennysrakentamiskampanjan yhteydessä tontin haltija, Vallilan Kiinteistöt Oy, ja asuntotuotantotoimisto lähtivät yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tutkimaan suunnittelualueen täydennysrakentamisvaihtoehtoja. Asemakaavan muutoksen lähtökohtana olleen korttelin täydennysrakentamisselvitystyön perusteella kyseessä oleva kortteli soveltuu hyvin täydennysrakentamiseen, joka voidaan toteuttaa yllä mainittujen päätösten, periaatteiden ja soveltamisohjeiden mukaisesti.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alueella sijaitsee yksi 7-kerroksinen ja kaksi 4-kerroksista arkkitehti Matti Hakurin suunnittelemaa, vuosina 1960–1962 valmistunutta asuinkerrostaloa. Kaikissa asuinrakennuksissa on asuinkerrosten lisäksi maanpäällinen kellarikerros. Kortteliin liittyy myös Matti Hakurin suunnittelema 1-kerroksinen liike- ja toimistorakennus, joka puretaan. Lisäksi kortteliin on rakennettu 2 jätekatosta vuonna 1997. Rakennukset ovat Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiön, Vallilan Kiinteistöt Oy:n, omistamia ja vuokrakäytössä.

Kaava-alue sijaitsee Vallilassa rakennetun asuin- ja työpaikka-alueen keskellä. Alueen pohjoispuolella on Vallilanlaakso viheryhteyksineen. Välittömästi korttelin kaakkoispuolella sijaitsee Kone- ja siltaosakeyhtiön työväenasuntokortteli. Idässä ja lännessä alue rajautuu 1960-luvulla rakennettuihin kaupungin omistamiin vuokra-asuntokortteleihin. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Vallilan puisto ja sen takana Asunto-osakeyhtiö Rautalammintie 4:n 4-kerroksinen asuinkiinteistö, kaupungin terveysasema sekä Haaga-Helian ammattikorkeakoulu.

Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat Paavalin kirkko, Mäkelänkadun uimahalli, Käpylän urheilupuisto ja Vallilan työpaikka-alue. Pasilan rautatieasemalle on matkaa n. 1,5 km. Alueelta löytyvät lisäksi monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut.

Suojelukohteet

Vallilan kaupunginosa on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (Museovirasto, rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993). Lähialueelta on lisäksi luetteloitu erikseen Kone- ja siltaosakeyhtiön työväenasuntokortteli, useita Mäkelänkadun ja Sturenkadun varsilla sijaitsevia kortteleita, Paavalin kirkko sekä Vallilan raitiovaunuhallit.

Yhdyskuntatekninen huolto ja maaperä

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä alueella on kitkamaata. Kohteessa ei epäillä maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Korttelia rajaavien katujen liikennemäärä on n. 500–1 000 autoa vuorokaudessa, mistä ei arvioida aiheutuvan ympäristöhaittaa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on korttelin asuinkerrosalan lisääminen sekä kaupunkikuvan eheyttäminen. Tavoitteena on liittää kortteli kaupunkikuvallisesti läheisiin Vallilan vanhoihin umpikortteleihin ja erityisesti Kone- ja siltaosakeyhtiön työväenasuinkortteliin. Tavoitteena on lisäksi sisäpihan viihtyisyyden lisääminen siirtämällä pysäköintikenttä maan alle sekä rajaamalla pihapiiri leikki- ja oleskelualueeksi, kuten myös hyvä asumisen laatu ja alueen asuntotarjonnan parantaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Korttelin asuntotonttien käyttötarkoitus selkeytetään asuinkerrostalojen korttelialueeksi, sillä yksikerroksisen liikerakennuksen purun jälkeen kortteliin ei jää liike- tai toimistotiloja.

Uudisrakennuksen julkisivut tulee pääasiallisesti olla sileäksi rapattuja. Julkisivun väritys tulee olla kaupunkikuvaan ja viereiseen kortteliin 22555 sopiva. Julkisivuissa tulee käyttää useita värejä siten, että ainakin katujulkisivu ja päädyt ovat eriväriset. Asuinrakennuksen päädyissä on oltava lisäksi ikkunoita ja/tai parvekkeita. Luoteispäätyyn ei tarvitse tehdä parvekkeita. Asuntojen parvekkeiden on oltava kokonaan sisäänvedettyjä lukuun ottamatta 1. kerroksen terasseja sekä 5.–6. kerroksen asuntoja, joissa saa pihan puolella olla lisäksi teräsrakenteisia ripustettuja ulokeparvekkeita.

Uudisrakennuksen ja kadun väliin on rakennettava luonnonkivipintaisella tukimuurilla rajatut terassit 1. kerroksen asukkaille. Muurin yläpuolisen kaiteen osan tulee olla maalattua terästä ja katon paikalla konesaumattua maalattua peltiä. 5. ja 6. kerroksessa katto on samalla myös rakennuksen vino julkisivupinta. Vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman yläpuolelle ei saa sijoittaa teknisiä laitteita eikä muita rakennelmia.

Asukkaiden käyttöön on rakennettava harraste- ja kokoontumistiloja
1,5 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta sekä riittävät varastotilat ja talopesula. Tilat saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Ylimpään kerrokseen on rakennettava 1 talosauna/20 saunatonta asuntoa, vähintään yksi harraste- ja kokoontumistila ja parveke asukkaiden käyttöön. Tilat saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi.

Porrashuoneiden 15 m² ylittävän osan saa rakentaa ensimmäisessä kerroksessa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneiden viihtyisyyttä. Porrashuoneesta tulee olla yhteys läpi talon.

Olemassa olevien rakennusten kerroslukua on kasvatettu yhdellä vastaamaan todellista tilannetta, koska rakennuksissa on maanpäällisiä kellarikerroksia, jotka nykyään lasketaan kerroksiksi.

Asuinrakennusten piha-alueet tulee rakentaa osaksi korttelin pihakokonaisuutta. Tontin kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhden 50 k-m²:n suuruisen talousrakennuksen varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi kullekin talousrakennukselle merkitylle alalle. Talousrakennukseen saa sijoittaa maanalaisen tilan sisäänkäynnin. Jätehuollon laitteet tulee sijoittaa rakennusrungon sisään tai talousrakennuksiin. Rakennustöiden aikana on huolehdittava, ettei puin ja pensain istutettavalla alueen osalla olevia puita ja pensaita vahingoiteta. Poistetun puun tai pensaan tilalle on istutettava näillä alueilla uusi.

Tontilla 22556/3 pyöräpaikkojen vähimmäismäärä on 1 polkupyörä/30 m² asuinkerrosalaa. Näistä vähintään 75 % on sijoitettava rakennuksiin. Olemassa olevien rakennusten pyöräpaikat säilyvät ennallaan.

Uudisrakennuksen (tontti 22556/3) autopaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Ajoyhteys laitokseen on Kangasalantieltä rakennuksen luoteispäästä. Vanhojen asuinrakennusten nykyinen olemassa oleva autopaikkamäärä säilyy ennallaan. Korttelin poistettavan pysäköintikentän 34 autopaikkaa korvataan uusilla maanalaisilla paikoilla. Lisäksi korttelin pohjoisosaan lisätään 6 maanpäällistä autopaikkaa olemassa olevien autopaikkojen väliin. Olemassa olevat 19 autotallia ja 11 maanpäällistä autopaikkaa säilyvät. Lähialueella on lisäksi riittävästi kapasiteettia kadunvarsipysäköintiin.

Asuinrakennusten autopaikkatarve on 1 autopaikka/145 k-m² asuinkerrosalaa. Luvussa on otettu huomioon, että korttelin kaikki rakennukset ovat kaupungin vuokra-asuntokäytössä. Kadunvarsipysäköintiin sijoittuu tontin 22556/2 autopaikoista n. 20, joka on sama määrä kuin tällä hetkellä. Tontin 2 autopaikoista 34 tulee sijoittaa tontilla 3 oleviin maanalaisiin tiloihin. Tonttien väliselle rajalle ei maanalaisissa pysäköintitiloissa tarvitse rakentaa rajaseinää. Tilat on suunniteltava ja rakennettava siten, että rajaseinää vastaava turvallisuustaso on saavutettavissa pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Pihakansi on rakennettava ja istutettava ulko-oleskelualueeksi. Pihalle ei saa sijoittaa autopaikkoja lukuun ottamatta asemakaavaan merkittyjä pysäköimispaikkoja eikä maanalaisten autonsäilytystilojen poistoilmaa saa johtaa pihamaalle, vaan poistoilmakanava on sijoitettava rakennukseen.

Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Korttelin keskiosassa sijaitseva puistomainen piha säilytetään pääosin ja siitä muodostetaan ympärillä olevien tonttien asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH). Rakentamatta jäävällä alueen osalla, jota ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi tai liikenteeseen, on olemassa olevat puut säilytettävä ja alue hoidettava puistomaisena istutuksin. Kulkutiet ja pysäköintialueet on erotettava istutusalueista reunakivellä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen mukainen lisärakentaminen lisää alueen asuntotarjontaa. Suunniteltu asuinrakennus eheyttää alueen kaupunkikuvaa liittäen korttelin Vallilan umpikorttelialueeseen. Korttelin sisäpihasta tulee viihtyisämpi, kun maanpäällistä pysäköintiä vähennetään ja kun korttelin piha-alue ei enää rajaudu katualueeseen.

Alueen lähikatujen liikenne on melko vähäistä, eikä suunniteltu lisärakentaminen lisää sitä tuntuvasti. Uudisrakentamisen aiheuttama liikenteen lisäys on n. 10 % (50–100 autoa vuorokaudessa). Ajo maanalaiseen pysäköintilaitokseen sijoittuu samaan kohtaan, jossa tällä hetkellä on ajo kaavamuutoksessa poistettavalle maanpäälliselle pysäköintialueelle. Osa olemassa olevien rakennusten autopaikoista sijoittuu kadunvarsille. Tämän ei katsota kuitenkaan lisäävän kadunvarsipysäköinnin määrää, sillä olemassa olevia autopaikkoja tontilla ei vähennetä asemakaavan muutoksessa. Korttelin pohjoisosaan olemassa olevien autopaikkojen väliin lisättävät uudet autopaikat eivät kasvata korttelin ajoneuvoliikenteeseen käytettävää alaa.

Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta teknisen huollon järjestämiseen alueella tai sen läheisyydessä. Uudisrakennus on liitettävissä olemassa olevaan teknisen huollon verkostoon.

Rakentamisella ei katsota olevan suuria vaikutuksia alueen luontoon. Sisäpihan suojaisuus kasvaa. Kangasalantieltä uudisrakennuksen vuoksi kaadetaan viisi kadun varrella olevaa puuta. Tontin sisäosan vanha puusto pääosin säilytetään. Uusi rakentaminen kohdistuu pääosin pihan nykyisinkin puuttomalle alueelle. Yksittäisten, rakentamisen vuoksi kaadettavien puiden tilalle istutetaan uusia lehtipuita.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 7.10.2009).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vallilan kirjastossa 12.10.–2.11.2009 ja viraston internetsivuilla. Kaavan valmistelija on ollut tavattavissa myös Vallilan kirjastossa 15.10.2009.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston, asuntotuotantotoimiston ja kaupunginmuseon kanssa.

Ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Kaupunginmuseo kommentoi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä asemakaavan muutosluonnosta seuraavasti: Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa suunnittelualueella olevan 1-kerroksisen liikerakennuksen purkamiseen. Uudisrakennuksen rakennusalan kokoa ja muotoa sekä julkisivuja koskevia määräyksiä museo pitää riittävinä ohjaamaan suunnittelua niin, että kohdekorttelin ja sen lähiympäristön rakennettu ympäristö otetaan huomioon. Kaupunginmuseo pitää tärkeänä Kangasalantien reunaan osoitettua istutettavaa alueen osaa. Museo esittää, että asemakaavan muutosluonnosta kehitetään edelleen siten, että istutettavan viherkaistaleen luonne 1. kerroksen asuntojen terassialueena muutettaisiin sellaiseksi, että Kangasalantien varrelle muodostuisi jalankulkijan tasolla aistittava viherkaistale ilman muureja. Museo ehdottaa yhtenä keinona mahdollistaa huoneistojen terassien sijoittaminen pihan puolelle.

Khs toteaa, että kaupunginmuseon ehdotus viherkaistaleen luonteen muuttamisesta on otettu huomioon. Kangasalantien varteen tulevaa luonnonkivistä tukimuuria on madallettu luonnoksesta 70 cm. Tällöin viherkaistale hahmottuu kävelijän näkökulmasta, mutta samalla mahdollistetaan kuitenkin huoneistojen terassien rakentaminen kadun puolelle. Asemakaavan muutosehdotus ei estä asukkaiden terassien sijoittamista myös pihan puolelle. Osa asunnoista avautuu vain kadunpuolelle lounaaseen, joten on perusteltua, että asuntojen terassit sijoitetaan pääosin valoisaan ilmansuuntaan kadulle päin.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Hakijan toimesta on kaupunkisuunnitteluviraston ohjauksessa tehty eri vaihtoehtoja asemakaavan muutoksen pohjaksi. Muissa vaihtoehdoissa oli lähtökohtana esimerkiksi alueen tiivistäminen lyhyillä rakennusmassoilla. Asemakaavan muutoksen lähtökohdaksi valittu vaihtoehto nähtiin parempana siksi, että muut vaihtoehdot olisivat jättäneet korttelin piha-alueen avoimemmaksi Kangasalantien suuntaan ja olisivat korostaneet alueen pohjoisosan Vallilalle muuten epätyypillistä avointa kaupunkikuvaa. Lisäksi haluttiin korostaa uudisrakennuksen liittymistä viereiseen Kone- ja siltaosakeyhtiön työväenasuntokortteliin.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 2 mielipidekirjettä, jotka koskivat asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa, kaupunkisuunnitteluvirastossa ja puhelimitse.

Alueen asukkaat esittivät suullisesti mielipiteitään 15.10.2009 Vallilan kirjastossa järjestetyssä tilaisuudessa sekä suoraan kaavan valmistelijalle. Suurin osa kertoi mielipiteenään, että suunnitelma on tarkoin harkittu ja sopi hyvin paikkaan. Lisäksi he pitivät uudisrakennuksen liittämistä kaupunkikuvallisesti Kone- ja siltaosakeyhtiön työväenasuntokortteliin onnistuneena ratkaisuna. Samoin uudisrakennuksen kokoa pidettiin hyvänä. Yksi henkilö ihmetteli, miksi kohdetta suunnitellaan vuokrakäyttöön, kun alueella on kova kysyntä vastaavanlaisista omistusasunnoista. Toisaalta kahdessa mielipiteessä pidettiin hyvänä sitä, että alueen vuokra-asuntotarjonta monipuolistuu.

Kaksi suunnittelualueen asukkaan mielipidettä koski rakentamispaikkaa. Mielipiteissä ihmeteltiin sitä, miksi uudisrakennus tulee osaksi jo rakennettua tonttia eikä esimerkiksi Vallilan puiston pohjoisosaan, joka on selvästi vajaakäytöllä. Näkymien rajoittumista korttelissa pelättiin.

Khs toteaa, että korttelin täydennysrakentamiseen on tutkittu eri vaihtoehtoja, joiden perusteella on päädytty kyseessä olevaan ratkaisuun suureksi osaksi myös kaupunkikuvallisista syistä. Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa uudisrakennuksen toteuttamisen sekä vuokra- että omistusasuntokäyttöön, joille molemmille on paljon kysyntää Vallilan alueella. Asuntotuotantotoimisto on kuitenkin ilmoittanut tarvitsevansa uudisrakennuksen kaupungin vuokra-asunnoiksi.

Täydennysrakentaminen perustuu lähtökohdiltaan Kvston 8.6.2005 vahvistamiin periaatteisiin kaupungin vuokratonttien lisärakentamisen edistämiseksi. Asemakaavan muutoksen lähtökohtana olleen korttelin täydennysrakentamisselvityksen mukaan kyseessä oleva kortteli soveltuu hyvin täydennysrakentamiseen. Vaikka täydennysrakentaminen sulkee osittain näkymiä, on uudisrakennuksen sijoittelulla ja luoteispäädyn viistolla muodolla pyritty siihen, että ainoastaan pihalle avautuvista asunnoista olisi näkymiä myös korttelin ulkopuolelle.

Tero Uusimäki totesi 26.10.2009, että suunnitteilla olevan rakennuksen julkisivu on tökerö, tympeä, välinpitämätön ja yksinkertaisesti ruma massa, joka ei sovi alueen luonteeseen. Havainnekuvien mukaan kyse on elementtisommitelmasta, joka liittää rakennuksen 1970- ja 1980-luvun henkeen eikä viereiseen Kone- ja siltaosakeyhtiön työväenasuntokortteliin. Lisäksi hän kysyy, onko liikaa vaatia alueen luonteen omaperäisyyden, ihmisten esteettisen kokemuksen ja viihtyisyyden vaatimuksen huomioon ottamista suunnittelussa.

Khs toteaa, että täydennysrakennuksen massoittelussa on tutkittu eri vaihtoehtoja, joiden avulla on päädytty harjakattoiseen vaihtuvaräystäslinjaiseen vaihtoehtoon. Rakennuksen luonnetta on pyritty massoittelun, materiaalien ja värityksen avulla kehittämään viereiseen Kone- ja siltaosakeyhtiön työväenasuntokortteliin sekä muuhun alueen 1920-luvun rakennuskantaan sopivaksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että muodostuva kortteli on umpikorttelimainen ja että uudisrakennuksen julkisivut on määrätty tehtäväksi rapattuina ja parvekkeet kadunpuolella (Kangasalantie) rakennettavaksi kokonaan sisäänvedettyinä.

Lähialueella on paljon 1960-luvun alussa rakennettuja kaupungin vuokra-asuintaloja, jotka rajaavat katu- ja piha-alueita vaihtelevasti. Piha-alueen viihtyisyyttä on suunnittelualueella pyritty lisäämään sijoittamalla uudisrakennus rajaamaan piha- ja katutilaa sekä sijoittamalla pysäköinti maan alle. Rakennuksen toteutussuunnittelun laatua valvoo ja suunnittelua ohjaa rakennusvalvontavirasto. Havainnekuvissa rakennuksen väritystä ja yksityiskohtia on yksinkertaistettu mallinnusteknisistä syistä.

Xxxxx xxxxxxxxx totesi 3.11.2009, että asemakaavan muutoksessa tulee huomioida Kangasalantien varren katunäkymä, -mittakaava ja olemassa olevan ympäristön viihtyisyys. Tähän viitaten hän esittää kolme näkökulmaa: Kangasalantien varren täysikasvuiset puut tulee säilyttää, mikä mahdollistetaan sillä, että rakennusalan rajaa siirretään kauemmaksi kadusta, ja että 1. kerroksen asuntojen terassit poistetaan suunnitelmista. Uudisrakennuksen rakentamista Kangasalantien puolella kiinni rakennusalan rajaan ei saisi määrätä, jolloin rakennus voisi kiertää puurivistöä. Uudisrakennus on 6-kerroksisena liian korkea ja muuttaa oleellisesti nykyistä kaupunkimaisemaa.

Asemakaavan muutosluonnos mahdollistaa vain tietyn rakennussuunnitelman toteuttamisen ja osa suunnittelun ohjauksesta voitaisiin jättää rakennuslupaprosessin ohjattavaksi. Esimerkeiksi Penttinen nostaa talosaunojen (1/20 saunatonta asuntoa) ja harrastetilojen (1,5 % kerrosalasta) määrän, joita molempia hän pitää liian korkeina. Lisäksi hän toivoo tarkempia määräyksiä maanalaisen pysäköintitilan poistoilman johtamiselle.

Khs toteaa, että täydennysrakentamista suunnitellessa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja, joista osassa Kangasalantien puurivistö olisi säilytetty ainakin osittain. Suunnittelutyön edetessä kaupunkikuvalliset ja pihan viihtyvyyttä lisäävät seikat sekä korttelin olemassa olevien asuntojen näkymät ohjasivat suunnittelua siihen suuntaan, että uudisrakennus asemoitiin viereisen Kone- ja siltaosakeyhtiön työväenasuntokorttelin rakennusten linjaan. Menetettävä puurivistö ei ole yhtenäinen eikä katunäkymässä jatkuva. Puurivistöä ei rakennusteknisesti voida säilyttää, vaikka 1. kerroksen asuntojen terassit poistettaisiinkin. Kangasalantien toisella puolella, Vallilan puiston reunalla on yhtenäinen täysikasvuinen puurivistö, joka säilyy. Uudisrakennus on määrätty rakennettavaksi rakennusalan kadunpuoleiseen reunaan kiinni siksi, että viherkaistale olisi katunäkymässä samanlevyinen kuin viereisessä korttelissa.

Uudisrakennuksen korkeus on määritelty Kone- ja siltaosakeyhtiön työväenasuntokorttelin rakennusten mukaan. Räystäslinja Kangasalantien suuntaan on 4. kerroksen päällä, jolloin se on matalammalla kuin korttelin 5-kerroksisissa rakennuksissa. Kolme korkeampaa, 6-kerroksista osaa rytmittävät julkisivua ja ovat nykyaikaisia tulkintoja viereisen korttelin arkkitehtuurista. Näiden osien korkeus on sama kuin viereisen korttelin vastaavan korotetun osan. Uudisrakennus on myös selvästi matalampi kuin sen takana sijaitseva, olemassa oleva 8-kerroksinen asuinrakennus.

Asemakaavan muutosehdotuksen määräykset rakennuksen sijainnista, muodosta ja materiaaleista ovat tiukat siksi, että tällä pyritään kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseen ratkaisuun. Suunnittelutyön pohjana käytetty konsulttityö on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Uudisrakennuksen kaupunkikuvallisen ilmeen toteutuminen halutaan määräyksin varmistaa. Harraste- ja muiden vastaavien tilojen sekä talosaunojen määrä on mitoitettu viranomaisten yhdessä sopimien normien mukaisesti ja ovat tavanomaiset. Määräystä on selkeytetty siten, että ylimmän kerroksen monikäyttötila on osa rakennettavia yhteistiloja. Maanalaisten autonsäilytystilojen poistoilmaa ei saa johtaa pihamaalle. Määräystä on lisäksi tarkennettu siten, että poistoilmakanava on sijoitettava rakennukseen. Tällä tavalla taataan hyvä hengitysilma rakennuksissa ja piha-alueella.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²
		Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	10 554	17 340
		Asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH)	2 704

		Yhteensä	13 258	17 340

Toteuttamisen yhteydessä tullaan noudattamaan Kvston ja kiinteistölautakunnan tekemiä kaupungin vuokratontteja koskevia päätöksiä, joiden mukaan tontin vuokralaisella on mahdollisuus saada täydennysrakentamiskorvausta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 31.12.2009–1.2.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon, pelastuslaitoksen, Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Helsingin Vesi ‑liikelaitos (29.12.2009) ja yleisten töiden lautakunta (23.2.2010) puoltavat asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (23.2.2010) mm., että tontti 556/1 on vuokrattu pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Vallilan Kiinteistöt Oy:lle aravavuokrataloja ja liikerakennusta varten ajaksi 1.11.1960–31.12.2020.

Nykyisen tontin 556/1 nykyisen maanvuokrasopimuksen muuttamisesta ja kohdistamisesta tonttiin 22556/2, täydennysrakentamiskorvauksesta sekä uusien tonttien 22556/3 ja 4 pitkäaikaisista vuokrauksista Vallilan Kiinteistöt Oy:lle tullaan myöhemmin tekemään erilliset esitykset kiinteistölautakunnalle ja Khlle.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Pelastuslautakunnalla (23.2.2010) ja ympäristökeskuksella (27.1.2010) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaupunginmuseo mainitsee (19.2.2010) mm., että muutosehdotuksessa on otettu osin huomioon kaupunginmuseon luonnoksesta tekemät kommentit Kangasalantien varren asuntopihoista. Museo pitää edelleen parempana vaihtoehtona 1. kerroksen asuntojen terassien sijoittamista muualle kuin Kangasalantien varteen, sillä matalallakin kivimuurilla aidattu terassialue on ulkonäöltään suljettu eikä parhaalla mahdollisella tavalla sovi avoimeen, kaupunkimaiseen katutilaan. Kaupunginmuseolla ei ollut muuta huomautettavaa ehdotuksesta.

Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan (17.5.2010) asuntopihat voidaan poistaa Kangasalantien varrelta, sillä 1. kerroksen asunnoille on järjestettävissä lounaaseen avautuvat parvekkeet katujulkisivulle. Asemakaavan muutosehdotus sallii edelleen pihan puolelle tehtävät terassipihat.

Helsingin Energia ‑liikelaitos ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (18.2.2010) mm., että muodostettavalle tontille 22556/3 on järjestettävä tila muuntajalle. Muutoin ehdotuksesta ei ollut huomautettavaa.

Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan (17.5.2010) muuntamo on toteutettavissa piharakennukseen. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty tilavaraus muuntamolle.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Kaupunginmuseon ja Helsingin Veden lausuntojen johdosta on asemakaavan muutosehdotukseen tehty seuraavat muutokset:

Kangasalantien varren asuntopihat on poistettu korvaamalla niitä koskeva määräys määräyksellä: "Kangasalantien varren istutettavalle alueen osalle ei saa sijoittaa asuntopihoja." Lisäksi Kangasalantien varren luonnonkivimuuria koskeva määräys on muutettu muotoon: "Alueen raja, jolle on rakennettava 50 cm korkea luonnonkivimuuri."

Muuntamoa varten on lisätty määräys: "Tontilla 22556/3 tulee muuntamo sijoittaa talousrakennuksen yhteyteen." Lisäksi muuntamon tarvitsema tila (n. 20 m²) on lisätty talousrakennusten kerrosaloihin.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	25.8.2010 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Läänin avustus (myönnetty)	120 000 euroa
Omarahoitus	100 000 euroa
Kaupungin laina	260 000 euroa
Best Hall investointirahoitus (osamaksusopimus)	220 000 euroa