KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KUNNAN ASUKKAAN ALOITTEET VUODELTA 2008

Khs 2008-22, 2008-1498, 2008-1540, 2008-1563, 2008-1327, 2008-1966, 2008-2152, 2008-2212

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä luettelon kunnan asukkaan tekemistä aloitteista vuodelta 2008 tiedoksi.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25719
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

Khs toteaa, että kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Kvston työjärjestyksen 25 §:n mukaan Khn tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Khn on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita.

Jäljempänä esitetään tiivistelmä vuoden 2008 aikana tehdyistä aloitteista, hankituista lausunnoista ja muista toimenpiteistä.

ALOITE 1

xxxxx xxxxxx aloite koiraveron lopettamisesta Helsingissä

Khs 2008-22

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (30.3.2008) mm., että vaikka järjestyslaki määrää, että koiran ulkoiluttajien on kerättävä koirien jätökset, aiheutuu kaupungille kuitenkin lain noudattamatta jättämisestä puhtaanapitokustannuksia. Koiraverosta kerätyt verotulot ovat osa kaupungin veropohjaa, ja näin ollen kerätyillä koiraveroilla on voitu osaltaan kattaa puhtaanapidosta aiheutuvia kustannuksia. Kun koirien jätöksistä aiheutuvia puhtaanapitokustannuksia katetaan koiranomistajilta kerättävällä verolla, kohdentuvat kustannukset niitä aiheuttavalle taholle.

Vaikka koiraverosta kaupungille kertyvä tuotto on kaupungin saamista eri veromuodoista pienin, ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole perusteltua, että kaupungin veropohjaa lähdetään supistamaan.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että koiraveron poistamista on esitetty useaan kertaan viime vuosien aikana mm. valtuutettujen tekemien talousarvioaloitteiden muodossa ja että asiaa on käsitelty kyseisiä aloitteita koskevissa vastauksissa.

Khs viittaa annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Tuula Saxholm, puhelin 310 36250)

ALOITE 2

Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry:n ym. aloite Lahdenväylän varrella olevan

korttelin asemakaavan muuttamiseksi

Khs 2008-1498

Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry, Toukolan-Vanhankaupunginyhdistys ry ja Kumpula-Seura ry esittävät (24.5.2008) tehdyssä aloitteessaan seuraavaa:

Lahdentien länsipuolen korttelin 11070 asemakaava esitetään muutettavaksi pysäköintialueen ja huoltoaseman kortteliksi. Alueelle on valmistunut asemakaava 29.1.2003. Asemakaavaan on merkitty kaksi liikekiinteistöä ja huoltoasema.

Edellä mainittuun kortteliin sekä vesilaitoksen kaavoittamattomalle alueelle tulisi rakentaa suurpysäköintialue sekä raitiotielinja, joka yhdistetään linjaan 1 Pohjolankadulla sekä Koskelan raitiotiehallin linjaan Kustaa Vaasan tiellä.

Yksityisautoilu keskustaan vähenee merkittävästi, kun pohjoisesta tulevat autoilijat voivat vaivattomasti pysäköidä autonsa Lahdentien eteläpäätyyn ja siirtyä raitiotievaunulla Helsingin keskustaan.

Lahdentien eteläosan liikenne on noin 58 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joten suurpysäköintialueen ja raitiotieliittymän rakentaminen on valtakunnallisestikin merkittävä ympäristö- ja liikennehanke.

Aloitteen liitteenä on 15.5.2007 päivätty yhdistysten kartta raitiovaunulinjan 1 yhdistämisestä Koskelan hallien linjaan ja pysäköintialueiden sijoittamisesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.6.2008) seuraavaa:

Alueen sijainti

Alue sijaitsee Lahdenväylän ja Koskelantien risteyksen pohjoispuolella Lahdenväylän ja sen läntisen silmukkarampin alueella sekä pieneltä osin Helsingin Veden vuokra-alueella. Alue rajautuu Lahdenväylään, vedenpuhdistuslaitokseen, Koskelan kerrostaloalueeseen, Koskelantiehen ja liikennelaitoksen vaunuhallien tonttiin.

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Kaavatilanne

Alue on Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) kerrostalovaltainen alue (asuminen/toimitila), jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien toimitilojen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Pieni osa alueesta on virkistysaluetta, jonka maisema- ja luontoalueita kehitetään koko kaupungin kannalta merkittävinä virkistys- ja ulkoilualueina, jotka jäsentävät kaupunkirakennetta. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Itäisimmän osan teknisen huollon aluetta kehitetään yhdyskuntateknisen huollon ja tietoliikenteen ja liikenteen käyttöön.

Alueella on voimassa 29.1.2003 vahvistettu asemakaava nro 11070. Kaavan mukaan alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), huoltoaseman korttelialuetta (LH), puistoa (VP) ja Lahdenväylän alueella liikennealuetta (LT). Toimistorakennusten rakennusoikeus on yhteensä 24 100 k-m². Huoltoasema on sijoitettu Lahdenväylän ja toimistorakennusten väliin. Huoltoaseman rakennusoikeus on 1 000 k-m². Kortteleiden länsipuolelle on johdettu uusi katu Koskelantieltä. Koskelantien kaikkia liikennesuuntia palveleva neliramppinen eritasoliittymä muutetaan rombiseksi suuntaisliittymäksi pohjoisen suuntaan, joka mahdollistaa silmukkaramppien alta vapautuvan alueen rakentamisen uuden kaavan mukaiseen käyttöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aiempi lausunto

Aloitteen sisältöön on kaupunkisuunnittelulautakunta ottanut kantaa 27.9.2007 lausunnossaan valtuustoaloitteesta, joka koskee Kustaa Vaasan tien liikennehaittoja toteamalla mm. seuraavaa:

"Lahdenväylän liityntäpysäköinti on tarkoituksenmukaisinta ohjata pääradan juna-asemille. Raitiolinjaston kehittämisessä kiireellistä on kytkeä kantakaupungin uudet alueet nykyiseen raitiotieverkkoon. Raitiolinjaa 1 ei ole tarkoitus jatkaa.

Pysäköintialueen rakentaminen Koskelan hallien
läheisyyteen

Lahdenväylän liityntäpysäköinti on tarkoituksenmukaisinta ohjata pääradan juna-asemille. Porvoonväylän liityntäliikenne on ohjattu Itäkeskuksen metroasemalle. Koskelan hallien läheisyyteen rakennettavalla liityntäpysäköintialueella olisi vain pienehkö Kustaa Vaasan tien liikennettä vähentävä vaikutus. Huomattavasti enemmän Kustaa Vaasan tien liikennettä vähentää ja kadun ympäristöä rauhoittaa Sörnäisten satamatoimintojen siirtäminen Vuosaareen ensi vuonna. Tällöin Kustaa Vaasan tieltä poistuu noin 200 rekkaa vuorokaudessa.

Raitiolinjan jatkaminen Koskelan hallille ja
yhdistäminen linja yhteen

Liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä tehdään raitiolinjaston kehittämisselvitystä, jossa hahmotellaan erilaisia tulevaisuuden linjastovaihtoehtoja. Minimivaihtoehdossa linja 1(A) ajaisi nykyistä lyhyemmällä reitillä. Maksimivaihtoehdossa on lähtökohtana ollut runsaampi tarjonta. Raitioliikenne voi siinä korvata bussiliikennettä ja käytössä voi olla enemmän uusia rataosia. Maksimivaihtoehdossa ei ole esitetty linja 1:n jatkamista. Sen sijaan niihin sisältyy poikittaisyhteys Pasilan ja kantakaupungin itärannan välille. Nykytilanteessa on kaluston osalta varauduttu ainoastaan raitiolinjan 9 perustamiseen. Muut linjaston laajennukset edellyttävät uusien raitiovaunujen hankkimista. Etusijalla on kantakaupungin uusien alueiden kytkeminen raitiotieverkostoon."

Edellä esitettyyn kaupunkisuunnittelulautakunnan 27.9.2007 antamaan lausuntoon viitaten kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, ettei korttelin 26994 asemakaavan (nro 11070) muuttamiselle pysäköintialueeksi ja huoltoaseman kortteliksi ole edellytyksiä. Kaava-alueella on merkittävä määrä toimistorakennusoikeutta, jonka toteutuminen parantaa kaupunkikuvaa ja ympäristön asumisolosuhteita ja on kokonaistaloudellisesti perusteltua.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa asiasta esittelijän ehdotuksen mukaisen kielteisen lausunnon kaupunginhallitukselle.

Khs ilmoittaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta lähetti lausuntonsa aloitteen tekijöille tiedoksi ja varasi heille mahdollisuuden antaa asiassa vastine kaupunginhallitukselle 4.7.2008 mennessä. Aloitteen tekijät eivät ole antaneet vastinetta. Khs viittaa saatuun lausuntoon ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola–Alho, puhelin 310 36024)

ALOITE 3

xxxxxx xxxxxxxx aloite metroaseman sijoittamisesta Hesperian esplanadin

hiekkakentän kohdalle

Khs 2008-1540

xxxxxx xxxxxx esittää (27.12.2008) aloitteessaan seuraavaa:

”Julkisen liikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen elää uutta nousukauttaan. Tämä on havaittavissa myös metrolinjausten laajentamishankkeissa ja -suunnitelmissa. Metrolinjauksia on tehty sekä idän että lännen suuntaisiksi ja kaavailtu ulottumaan yli Helsingin kaupungin omien rajojen. Kaupungin rajojen sisäpuolisia suunnitelmia esiteltäessä on esille noussut myös Töölön alueelle sijoittuva metroasema.

Töölön kaupunginosa asukkaineen on kuuluisa siitä, että siellä pieni vähemmistö ja sen hallitsema kaupunginosayhdistys vastustaa pääsääntöisesti kaikkia edistykseen ja kehitykseen liittyviä hankkeita. Valituksien kokonaiskesto lienee yleensä vuodesta kahteen. Siksi on välttämätöntä jo hyvissä ajoin tehdä päätöksiä metroaseman sijoittamista koskevista asioista. Koska kokemuksen mukaan on hyvin oletettavaa, että nimenomaan Töölössä aseman sijoituspaikasta – oli se mikä tahansa – valitetaan kaikkia ajateltavissa olevia valitusportaita myöten, on aseman sijoituspäätös paikallaan tehdä hyvissä ajoin.

Esitän Töölön metroaseman sijoituspaikaksi Hesperian esplanadin aluetta siten, että asema sijoittuisi puistossa nykyisen hiekkakentän paikalle. Tämä alue rajoittuu päästään Runeberginkatuun ja sivuiltaan Eteläiseen ja Pohjoiseen Hesperiankatuun.

Perusteena pidän seuraavaa: kyseisen paikan kupeeseen valmistuu aikanaan Helsingin kauppakorkeakoululle tornitalon verran asuntoja, viereiseen tornitaloon valmistuu jossakin vaiheessa yksityisiä asuntoja ja puiston toisessa päässä olevalle entiselle kasarmialueelle nousee kokonaan uusi asuintalo. Myös vanhan kasarmin funkkisrakennuksiin tulee muuta toimintaa. Esitetyn metroaseman läheisyydessä toimii Taivallahden ala-asteen koulu, Suomen ympäristökeskus ja suuri sairaalakokonaisuus sekä vanhustentalo Sandels. Lähellä on myös ruotsinkielinen koulu Lönkan ja ruotsalainen kulttuurikeskus Sandels sekä lisäksi Töölön kirkko kerhotiloineen. Viimeksi mainittuihin kohteisiin pääsisi suoraan metrosta kulkemalla pitkin Välskärinkatua, joka lähtee puistosta mäkeä ylöspäin pohjoissuuntaan.

Kokonaan vailla merkitystä ei ole sekään seikka, että kyseisessä paikassa sijaitseva metroasema tarjoaisi huomattavan parannuksen kaikille kaupunkilaisille – ja laajassa mitassa koko pääkaupunkiseudun asukkaille – liikuttaessa kesäaikaan kohden Helsingin suosituinta ranta-aluetta, Hietaniemeä. Kun alueelle aikanaan rakennetaan muutakin toimintaa, korostuu metron läheisyys vielä lisää.

Puistoalueen hiekkakenttä puolustaa paikkaansa myös siitä syystä, että sen kohdalta ei olisi tarpeen raivata mitään aikaisempaa ja olemassa olevaa rakennelmaa pois. Lisäksi laajahko hiekkakenttä antaisi runsaasti mahdollisuuksia suunnitella aseman maanpäällistä liikennettä ja kulkureittejä. Samassa yhteydessä muun osan aluetta voisi kohentaa asianmukaiseksi kaupunkipuistoksi.”

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (13.2.2009) seuraavaa:

Kamppi - Pasila metrolinja sekä pääradan, rantaradan ja Martinlaakson radan lähiliikenneraiteet kantakaupungin kiertävällä maanalaisella ratalenkillä yhdistävä Pisara-rata sisältyvät pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) hankkeisiin, joiden rakentamisen aloitus on vuosina 2016–2030.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä on laadittu raportti ”TÖÖLÖN METRO. Töölön metrolinjan alustavan yleissuunnitelman tarkistaminen ja Pasilan metroaseman vaihtoehdot 28.5.2008”. Töölön metroasema on raportissa suunniteltu sijoitettavaksi Pohjoisen Hesperiankadun ja Töölöntorin väliin. Sisäänkäynnit ovat Töölöntorille ja Pohjoisen Hesperiankadun eteläreunaan Runebergin kadun molemmille puolille sekä hissiyhteys Mehiläisen kiinteistöön. Runeberginkadun länsipuolelle suunniteltu sisäänkäynti sijaitsee aloitteessa esitetyn hiekkakentän vieressä. Töölön torilta on suunniteltu sisäänkäynti myös Pisara-radan Oopperan asemalle.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti (23.3.2009) merkitä aloitteen tiedoksi ja lähettää aloitteen tekijälle päätösluettelonotteen jäljennöksin saadusta lausunnosta ja sen liitteistä.

Khs viittaa saatuun lausuntoon ja xxxxxx xxxxxxxxxx annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puhelin 310 25407)

ALOITE 4

Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n ym. aloite päivähoito-

ja terveyskeskusmaksujen korotuksista luopumisesta

Khs 2008-1563

Helsingin seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry ym. esittävät (23.6.2008) seuraavaa: ”Me allekirjoittaneet Helsinkiläiset vaadimme, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen korottamisesta luovutaan. Maksujen korotukset vaikeuttavat lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien, vammaisten ja muiden pieni- ja keskituloisten toimeentuloa. Ne lisäisivät eriarvoisuutta. Korotukset eivät tuo lisää rahaa kunnalle, koska lisätulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Helsingin kaupungin talouden jatkuva ylijäämäisyys osoittaa, että palvelumaksujen korottamiseen ei ole mitään taloudellista tarvetta.

Palvelujen kehittämiseksi on toimittava niin, että valtion rahoitusosuus kuntien palveluissa palautetaan 90-luvun tasolle. Myös pääomatuloista on ryhdyttävä perimään kunnallisveroa. Peruspalveluja on kehitettävä jokaiselle kuuluvana oikeutena.”

Khs käsitteli (18.6.2008) sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän tekemää aloitetta sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotuksista ja päätti merkitä saamansa selvityksen tiedoksi.

Selvityksessä todettiin, että pääosa sosiaalihuollon maksuista on tulosidonnaisia tai palveluja, joista perittävistä maksuista ei ole säännöksiä sosiaalihuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asetuksessa ja joista voidaan periä enintään tuotantokustannukset. Sosiaalitoimen osalta em. laissa ja asetuksessa on säännökset lyhytaikaisen laitoshoidon maksusta, maksukaton ylittävästä laitoshoidosta perittävästä maksusta ja lasten päivähoidosta perittävästä maksusta. Sosiaalilautakunta on päättänyt, että edellä mainituista palveluista peritään asiakasmaksulain ja asetuksen mukaiset enimmäismaksut.

Sosiaalilautakunta päätti 17.6.2008, että lasten päivähoidosta peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaiset enimmäismaksut 1.8.2008 lukien, kuitenkin siten, että perheen toiseksi nuorimmasta kokopäivähoidossa olevasta lapsesta peritään päivähoidon asiakasmaksu, joka on 40 euroa/kk vähemmän kaikissa tuloluokissa kuin lain mukainen asiakasmaksu edellyttää. Edelleen sosiaalilautakunta päätti 2.12.2008, että asiakasmaksulaissa ja -asetuk-sessa mainituista palveluista peritään asiakkailta lain ja asetuksen mukaiset enimmäismaksut 1.1.2009 lukien. Lisäksi sosiaalilautakunta päätti, että 1.1.2009 lukien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu on enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 20 §:ssä määrätyn enimmäismäärän suuruinen, joka on 1 247,30 euroa kuukaudessa.

Terveystoimen maksukorotusten osalta selvityksessä todettiin, että kaupunginhallituksen johtosääntönsä perusteella 14.2.2000, § 197, hyväksymien periaatelinjausten mukaisesti terveyslautakunta on päättänyt, että terveyskeskus perii palveluistaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksulain ja asetusten mukaiset enimmäismaksut. Tämä merkitsee sitä, että maksujen korotukset tulevat voimaan tämän päätöksen mukaisesti ilman erillistä lautakunnan käsittelyä ellei erikseen nimenomaisesti toisin päätetä. Näin ollen terveydenhuollossa on otettu käyttöön maksulain ja asetusten mukaiset enimmäismaksut 1.8.2008 alkaen.

Kvsto on hyväksynyt 12.11.2008 vuodelle 2009 talousarvion, johon em. maksukorotukset sisältyvät.

Khs toteaa vielä, että valtionosuusjärjestelmässä maksujen korotukset on otettu huomioon kuntien valtionosuuksia vähentävinä, vuonna 2009 vähennys on 35 milj. euroa. Nämä tulojen vähennykset tapahtuvat riippumatta kuntien päätöksistä maksujen korottamisesta eli kunnilla on vähennysten verran vähemmän rahaa käytettävissä palvelujen järjestämiseen, elleivät ne korota maksuja.

Helsinki pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan valtioon päin kuntien palvelujen rahoituksen turvaamiseksi mm. osallistumalla valtionosuusjärjestelmää uudistavan työryhmän työhön.

Kaupunginjohtaja päätti (13.1.2009) merkitä tiedoksi Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:n, eräiden muiden järjestöjen ja kuntalaisten aloitteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksujen korotuksista luopumisesta sekä lähettää Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry:lle kirjeen.

Khs viittaa annettuun selvitykseen ja Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:lle annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Katja Rimpilä, puhelin 310 36256)

ALOITE 5

xxxxx xxxxxxx ym. aloitteet Uutelan Skatan tilan vuokrasopimuksen jatkamisesta

ja tilan kehittämisestä arvokkaana maatilakokonaisuutena sekä irtisanomisen

toimeenpanosta

Khs 2008-1327

xxxxx xxxxxxx esittää (19.8.2008) aloitteessaan 12 toimenpidekokonaisuutta perusteluineen ja xxxxx xxxxxxx ym. esittävät (28.11.2008) uudelleen vastaavanlaisia toimenpiteitä samassa asiassa tekemässä aloitteessa. Esitykset koskevat Uutelan Skatan tilan vuokrasopimuksen irtisanomisen peruuttamista, irtisanomisten toimeenpanon lykkäämistä ja vuokrasopimusten jatkamista kunnes hankesuunnitelmaa on täsmennetty tai selvitetty vaihtoehdot karjan sijoittamiselle kaupungin maatiloille tai muualle Helsingin lähialueille kaupungin myötävaikutuksella, Skatan tilan kehittämistä kyyttökarjaan perustuvana arvokkaana maatilakokonaisuutena, jonka yhteyteen liitetään virkistys-, opetus- ja kulttuuri- sekä tutkimustoimintaa, koirapuiston siirtoa, kattojen korjausta ja muita välittömien käyttöä haittaavien olosuhteiden korjaamistoimia sekä edellytysten turvaamista, kustannusten korvaamisen selvittämistä ja tunnustuksen antamista xxxxx xxxxxxxxxx elämäntyölle xxxxxxxxxxxx, keskeiselle panokselle xxxxxxxxxxxx säilyttämiseksi sekä työlle Skatan tilan pelastamiseksi tuhoutumiselta. Lisäksi aloitteessa esitetään, että kaupunki järjestää toimintaa, jossa asiakokonaisuutta tehdään kuntalaisille ja laajemmin tunnetuksi.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (26.2.2009) mm. seuraavaa:

Helvi Tossavaisen karja ry:n kanssa vuonna 1995 tehdyt kaksi sopimusta Vuosaaren Uutelassa sijaitsevan Skatan tilan ja vieressä sijaitsevan laiduntamiseen käytetyn maa-alueen vuokraamisesta on irtisanottu marraskuussa 2007 päättymään vuoden 2008 lopussa. Yhdistys ja xxxxxxxxx xxxxx xxxxxxxxxx ovat riitauttaneet irtisanomista koskevan kanteen. Noin vuoden kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen Helsingin käräjäoikeus on 6.11.2008 vahvistanut irtisanomiset ja velvoittanut yhdistyksen häädön uhalla luovuttamaan kohteet Helsingin kaupungin vapaaseen hallintaan.

Vuokralaisyhdistys ja xxxxxxxxxx xxxxxxxxxx ovat valittaneet käräjäoikeuden ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen, joten irtisanomis- ja häätötuomio ei ole lainvoimainen. Hovioikeus on päätöksellään 15.12.2008 kieltänyt käräjäoikeuden ratkaisun täytäntöönpanon.

Vuokrasopimuksen irtisanomisen perusteena on ollut vuokrakohteen huono hoito ja siellä tapahtuneet ympäristön pilaantumista aiheuttavat toimet. Tämä on ollut vastoin kaupungin etua niin kiinteistönomistajana kuin julkisyhteisönäkin.

Ottaen huomioon, että vuokralaisyhdistyksen tällainen toiminta on jatkunut useita vuosia ja ettei sille esitetyillä huomautuksilla ole ollut toivottua vaikutusta, on ilmeistä, ettei vuokrasuhteen jatkaminen yhdistyksen kanssa ole tarkoituksenmukaista.

Irtisanomisen lainmukaisuutta ei ole vielä vahvistettu lainvoimaisesti. Jos käräjäoikeuden ratkaisu ei muutu hovioikeudessa, se voidaan panna täytäntöön, viime kädessä siten, että vuokralaisyhdistys ja xxxxxxxxxx xxxxxxxxxx häädetään tilalta. Toimivaltainen viranomainen tällaisessa asiassa on Helsingin ulosottovirasto. Ulosottovirastolle jätettävästä häätöhakemuksesta päätetään tarvittaessa kaupungin päämiesvirastojen ja oikeuspalveluiden kesken.

Rakennusvirasto (11.11.2008) ja kiinteistöviraston tilakeskus (24.11.2008) viittaavat antamissaan lausunnoissaan kaupungin ja xxxxx xxxxxxxxxx oikeudenkäyntiin, siihen johtaneisiin syihin ja toteavat, ettei tehdyn aloitteen tulisi johtaa toimenpiteisiin.

Kaupunginjohtaja päätti (7.4.2009) merkitä aloitteet tiedoksi sekä lähettää aloitteentekijöille päätösluettelonotteen jäljennöksin saaduista lausunnoista ja todeten, että saadun tiedon mukaan Helsingin hovioikeus antaa päätöksen vuokrasopimusten irtisanomista koskevassa asiassa aikaisintaan kesällä 2009, minkä jälkeen päätetään tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin ryhtymisestä.

Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Anja Vallittu, puhelin 310 36046)

ALOITE 6

xxxxx xxxxxxxxxx ym. aloite Helsingin kaupungin julistautumisesta
Euroopan matalaenergia-pääkaupungiksi

Khs 2008-1966

xxxxx xxxxxxxxx ym. esittävät (21.9.2008), että Helsingin kaupunki tekisi välittömästi päätöksen, että kaikki kaupungin omat uudisrakennukset rakennettaisiin matalaenergiaperiaatteen mukaan; energiankulutus alle 50 kWh/m2/v. Suosittaisiin myös vielä vähemmän kuluttavia ns. passiivi- ja nollaenergiataloja. Rakennusten energiankulutus olisi alle puolet nykyisin voimassa olevien rakennusmääräysten mukaisesta normitalosta.

Päätös koskisi kaikkia kunnan kohteita, niin omia kuin omien yhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden rakennuskohteita.

Yksityiset rakentajat, tietojeni ja tutkimusten mukaan, tulisivat mukaan samalla tavalla. Se vaatisi lähinnä tietämyksen lisäämistä.

Muut kunnan omat rakennuskohteet (kuten koulut, päiväkodit, toimistotilat jne.) tehtäisiin vuonna 2010 voimaan tulevien energiamääräysten mukaan. Siitä eteenpäin matalaenergiaperiaatteiden mukaan. Vanhoissa kiinteistöissä pyritään edistämään energiataloudellisia ja ekologisia korjaustoimenpiteitä. Tätä ideaa voisi laajentaa koskemaan kunnan kaikkia toimintoja.

Aloitteentekijät perustelevat esitystään seuraavasti:

Suomessa on tähän saakka rakennettu siten, että ensin on tehty energiataloudellisesti huono rakennus, ja sen jälkeen on pyritty teknisin laitteistoin vähentämään energiankulutusta. Järkevämpi tapa on tehdä rakennukset matalaenergia-periaatteen mukaan. Rakennusten energiankulutus saadaan pieneksi, kun rakenteet ovat hyvin eristettyjä, tiiviitä, ikkunat ja ovet ovat nykyaikaisia, ja ilmanvaihdossa on tehokas lämmöntalteenotto.

Helsingin kaupungilla tulisi olla ilmasto- ja energiastrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Siinä rakennusten energiankulutuksen vähentämisellä on erittäin keskeinen rooli. Suomen rakennuskanta kuluttaa 40 % Suomen energiasta ja tuottaa 30 % päästöistä.

Matalaenergiarakentaminen ja ‑status sopisivat hyvin Helsingin kaupungin eurooppalaiseen imagoon. Tärkeää olisi tietenkin olla ensimmäisenä liikkeellä.

Tekninen lautakunta toteaa (4.11.2008) mm., että Helsingin Energian mielestä on erittäin kannatettavaa parantaa kaupungin uudisrakennusten energiatehokkuutta aloitteen mukaisesti. Nykyisellä tiedolla ja rakentamiskokemuksella pystytään rakennusten energian kokonaiskulutusta huomattavasti alentamaan elämisen, viihtyisyyden ja työnteon laadun kärsimättä. Aloitteen tekijä aivan oikein korostaa rakennusten suurta osuutta energian kulutuksesta ja myös kasvihuonekaasupäästöistä. Olemassa olevien ja erityisesti 1960–1970-luvulla rakennettujen talojen korkean lämmönkulutuksen alentamisella saataisiin suuret säästöt päästöihin.

Valittujen energiaratkaisujen vaikutusta koko energiaketjuun pitää tarkastella kaikissa rakennuksissa. Energiaketju alkaa lämmitystarpeesta, sähkönkulutuksesta ja myös liikkumistarpeesta. Osaan matalaenergiataloja on tulossa sekalämmitys, kun sähköä käytetään esim. lattioiden ja tuloilman lämmitykseen, vaikka alueella on kaukolämmitys. Passiivitaloissakin tarvitaan ulkoista energiaa veden lämmitykseen kylmänä kautena.

Parhaiten rakennusten energiatehokkuuden ja Helsingin keskitetyn energian tuotanto- ja jakelujärjestelmän energiatehokkuuden samanaikainen edistäminen onnistuu primäärienergiatarkastelulla. Tällöin tulee esiin kulutuspään (rakennukset) ratkaisujen vaikutus myös tuotantopään (voimalaitokset) polttoaine-energian käyttöön.

Energian tuotanto Helsingissä perustuu ekotehokkaaseen yhdistettyyn sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotantoon sekä tehokkaaseen energian jakeluverkostoon. Lämmitetystä rakennuskannasta peräti 93 % on kaukolämmön piirissä. Yhteistuotannon ja kaukolämmityksen ansiosta energiantuotannon polttoaineen kulutus on n. 40 % erillistuotantoa pienempi. Yhteistuotannon mahdollisimman tehokas hyödyntäminen Helsingissä on sekä päästöjen että energiatehokkuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Helsingin Energia on aloitteen tekijän kanssa samaa mieltä siitä, että energiatehokkaassa uudessa tai vanhassa rakennuksessa kaikkia käytettäviä energiamuotoja (sähkö, lämpö, jäähdytys, polttoaine) kuluu vähemmän kuin ”tavallisessa” rakennuksessa. Matalaenergiapääkaupungin imago olisi hieno, mutta julistautuminen itsessään ei edistä energiatehokkuutta.

Kiinteistölautakunta toteaa (19.11.2008) mm., että kaupungin palvelukiinteistöjen osalta toimintapolitiikka on jo muuttunut juuri aloitteessa esitetyn kaltaiseksi. Kaikki uudisrakennukset suunnitellaan ja rakennetaan matalaenergiaperiaatteen mukaiseksi. Myös peruskorjauksissa noudatetaan näitä periaatteita mahdollisuuksien mukaan. Samalla kehitetään suunnitteluperiaatteita vielä energian käytön kannalta taloudellisempaan suuntaan, jolloin voidaan puhua jo passiivi- tai nollaenergiataloista. Näillä linjauksilla saadaan aikaan merkittäviä osaratkaisuja edessä olevaan energian käytön vähentämisprosessiin.

Helsingin julistautuminen Euroopan matalaenergia-pääkaupungiksi on sinänsä mielenkiintoinen ehdotus. Tällaisella julistuksella voisi olla hyvinkin arvoa erilaisten energiansäästötoimenpiteiden aikaansaamisessa. Jos tällaista julistautumista harkitaan, pitäisi varmistua siitä, että sille on Euroopan tilanteen laajaan arvioon perustuvat tosiasialliset perusteet.

Ympäristölautakunta toteaa (28.10.2008) mm., että Helsingin kaupungilla on Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa yhteinen Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Strategian mukaan päästöt alennetaan 39 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Khs hyväksyi sen 11.2.2008. Siinä on yhtenä teemana rakennukset, jossa toimenpiteinä esitetään muun muassa:

- Laaditaan energiatehokkuuden huomioon ottavia suunnittelu- ja toteuttamisohjeita tilahankkeille

- Käynnistetään uuden teknologian hankkeita (mm. matalaenergiarakennukset)

- Yhdeksi kilpailutuskriteeriksi otetaan energiatehokkuus

- Matalaenergiarakentamisen taloudellinen kannustaminen

- Asuntorakentamisessa siirrytään matalaenergiatuotantoon 2010-luvulla ja minimienergiatalotuotantoon 2020-luvulla.

Kvsto päätti 30.1.2008 Helsingin energiapoliittisista linjauksista. Linjausten yhtenä osa-alueena on rakennusten energiankäyttö, jossa esitetään mm.:

- Kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista

- Lisätään tiedottamista hyviksi todetuista suunnittelu-, rakentamis- ja hankintaratkaisuista

- Edistetään tonttien luovutus- ja vuokrausehtojen avulla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.

Valmisteluvaiheessa on Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma, joista ensimmäinen osa A, Julkiset palvelurakennukset, oli kesällä 2008 lautakuntien lausuntokierroksella. Uudisrakentaminen on suhteellisen vähäistä. Tällä hetkellä suunnittelun alla olevat hankkeet ovat kaupungin ensimmäisiä matalaenergiapilotteja. Näistä saadaan arvokasta kokemusta ja voidaan valita kaupungille sopivia käytäntöjä. Volyymiltään merkittävämpää ja vaikeampaa on korjausrakentaminen, jossa on käynnissä myös ensimmäisiä pilottihankkeita.

Yksityiseen sektoriin vaikuttaminen on luonnollisesti omia hankkeita haasteellisempaa. Uudisrakentamisen osalta normit tulevat joka tapauksessa lähivuosina kiristymään. Päästöjenkannalta suurempi vaikutus on olemassa olevan rakennuskannan muuttaminen energiatehokkaammaksi.

Lautakunta toteaa, että Helsingin kaupungilla on aloitteen laatijan esittämät strategiat valmiina. Myös matalaenergiarakentaminen on käynnistynyt ensimmäisten pilottihankkeiden myötä. Julistautuminen Euroopan matalaenergiapääkaupungiksi olisi Helsingille imagollisesti toki merkittävä asia. Valitettavasti Helsinki kuten muutkin Suomen kunnat ovat kuitenkin eurooppalaisia edelläkävijäkaupunkeja n. 10 vuotta jäljessä. Ennen kuin matalaenergiarakentamisesta tulee laajamittaista, on ensin saatava valmiiksi sitä koskevat suunnitelmat ja ohjeet sekä koulutettava suunnittelijoita ja rakentajia. Lisäksi on tärkeätä hankkia kokemuksia erilaisista pilottihankkeista niin Helsingistä kuin muualta maailmalta, jotta voidaan valita Helsinkiin ja Suomeen parhaiten soveltuvat käytännöt.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.11.2008) mm., että rakentamisessa ja siihen tähtäävässä suunnittelussa suunta on kohti merkittävästi paranevaa ekotehokkuutta. Tavoite voidaan määritellä lyhyesti hyväksi energiatehokkuudeksi. Parhaaseen ekotehokkuuteen voidaan päästä vaikuttamalla sen osatekijöihin kuten materiaalien kulutukseen, materiaalien korvaamiseen (immaterialisaatio), lähivoimavarojen, uusiutuvien energialähteiden ja matalaenergian käyttöön sekä puhtaampien materiaalien ja energian käyttöön.

Kuntalaisaloitteessa jaotellaan vaikuttamiskeinot kolmeen osaan. Helsingin kaupungin asuinuudisrakentamisessa vaadittaisiin rakennusten energiankulutus alennettavaksi puoleen nykyisestä. Muut kuin asuinrakennukset noudattaisivat jo nyt vuonna 2010 voimaan tulevia energiamääräyksiä. Korjausrakentamisessa edistettäisiin energiataloudellisia ja ekologisia korjaustoimia. Kaikki nämä ovat tavoitteina oikeansuuntaisia. Näihin tavoitteisiin voidaan päästä monella keinoin. Mitkä keinot ja niiden yhdistelmät sitten johtaisivat pitkässä elinkaariajattelussa parhaalla tavalla tavoitteisiin, vaatii huolellista selvittelyä. Esimerkiksi voimakkaasti laiteorientoitunut energiatehostaminen saattaa olla kokonaisvaikutuksiltaan ekotehokkuuden kannalta negatiivinen.

Matalaenergiarakentamista tutkitaan ja siihen liittyvää tietotaitoa lisätään aluksi lähitulevaisuudessa pienempien toteutettavien kohteiden toteutuksen yhteydessä. Kaupunkisuunnitteluvirastolla on käynnissä esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran, Tekesin ja VTT:n kanssa yhteisiä kehityshankkeita liittyen matalaenergiarakentamiseen mm. Jätkäsaaressa, Kuninkaantammen alueella ja Sipoon liitosalueella.

Aihepiirin merkittävyydestä ja ajankohtaisuudesta kertoo sopeutumis- ja muutoksen hidastamistavoitteiden sisällyttäminen kaupunkisuunnitteluviraston strategiaan vuosille 2009–2011.

Helsingin julistautumisella Euroopan matalaenergiapääkaupungiksi saattaisi olla moniulotteisia positiivisia vaikutuksia, jos sen seurauksena voidaan edistää konkreettisia, varmistettuja ja vaikuttavia toimia kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin parhaaksi. Helsinki omassa strategiatyössään voisi harkita julistautumisen edellytyksiä ja vaikutuksia, jos selvästi Helsingin kannalta esiin nousevia teemoja, esimerkiksi ekotehokkuutta, päätetään näillä keinoin edistää.

Energiansäästöneuvottelukunta toteaa (12.11.2008) mm, että Helsingin kaupunkia koskevat useat energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät tavoitteet, joista merkittävin on työ- ja elinkeinoministeriön ja Helsingin kaupungin välinen Energiatehokkuussopimus (KETS) ja siihen sisältyvä yhdeksän prosentin energiansäästötavoite yhdeksän vuoden (2008–2016) aikana. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2007. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa, jonka YTV:n hallitus hyväksyi vuonna 2007, on annettu määrälliset tavoitteet ominaislämmönkulutuksen suhteen.

Matalaenergiarakentamisen lisääminen Helsingissä on mukana Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia koskevassa selonteossa, joka hyväksyttiin Kvstossa tammikuussa 2008. Linjauksissa todetaan, että ”panostetaan erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen korjausten sisällön ja ylläpidon tehokkuuden kautta” ja ” kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista”. Lisäksi todetaan, että ”sähkön kulutukseen pyritään vaikuttamaan entistä tehokkaammin kaikin käytettävissä olevin keinoin mukaan lukien hankintojen arviointi myös elinkaarikustannusten kautta”.

Helsingissä kaupungin talonrakennustoiminta painottuu lähivuosina selkeästi korjausrakentamiseen. Uudisrakentamisen osalta on käynnistymässä koekohde, jossa tavoitekulutus on 70 kWh/m2/v, mikä on alle puolet normikulutuksesta.

Asuntotuotantotoimikunta toteaa (19.11.2008) mm., että asuntotuotantotoimikunta pyrkii osaltaan edistämään energiatehokasta asuntorakentamista ja siihen soveltuvien uusien tekniikoiden ja suunnitteluratkaisujen kehittämistä. Matalaenergia- ja passiivitaloja rakennettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon asuntojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät rakenteiden ja rakennusjärjestelmien rakennusfysikaaliset ominaisuudet ja riskit.

Ennen edellistä vuonna 2003 tapahtunutta energiamääräysten kiristämistä asuntotuotantotoimisto toteutti Ekotehokas kaupunkitalo 2003-hankkeen Fallkullan alueelle. Kohteen lämmitykseen käytettävä energiankulutus on n. 40 % alle silloisen normikulutuksen. Kyseisessä hankkeessa käytettiin perinteisiä rakennusmenetelmiä, mutta sekä suunnittelun että rakentamisen ohjauksessa korostettiin energiataloudellista näkökulmaa.

Asuntotuotantotoimiston suunnittelunohjausjärjestelmää ollaan täydentämässä mm. matalaenergiarakentamiseen soveltuvilla malliasiakirjoilla ja suunnitteluohjeilla. Uusia rakennetyyppejä, ‑detaljeja ja suunnitteluratkaisuja on kuitenkin hyvä testata käytännössä ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa.

Tällä hetkellä asuntotuotantotoimisto on toteuttamassa Matalaenergiatalo-pilottikohdetta Pihlajiston Kiinteistöt Oy:lle Viikinmäen länsiosaan. Hanke on suunnitteluvaiheessa ja rakentaminen alkanee keväällä 2009.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman (MA-ohjelma) hyväksymisen yhteydessä (kohdassa 16, rakentamisen energiatehokkuus) on asuntotuotantotoimisto ja rakennusvalvontavirasto velvoitettu yhteistyössä huolehtimaan, että vanhan rakennuskannan perusparantamisessa sovelletaan energiatehokkaita ratkaisuja. Asuntotuotantotoimisto ja rakennusvalvontavirasto ovatkin yhdessä käynnistäneet Energiatehokkaat peruskorjausratkaisut ‑selvityksen. Sen tarkoituksena on tuoda esille peruskorjauksessa sovellettavia toiminta- ja menettelytapoja sekä suunnitteluratkaisuja, joilla olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta voidaan parantaa.

Asuntotuotantotoimikunnan mielestä yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeää matalaenergiarakentamisen kehittämisessä ja uusien määräysten käyttöönotossa. Tilattujen selvitysten tulokset tulee olla käytettävissä myös pohdittaessa julistautumista Euroopan matalaenergia-pääkaupungiksi.

Kaupunginjohtaja päätti 1.12.2008 lähettää aloitteen tekijälle selvityksenä asiassa jäljennökset saaduista lausunnoista ja todeta, että aloitteessa kiinnitetään huomiota ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeisiin ja ajankohtaisiin asioihin. Helsingin kaupunki ei ole valmistelemassa julistusta matalaenergia-pääkaupungiksi. Julistuksen tulisi perustua laajaan arvioon ja sillä tulisi olla valmiit laajamittaista matalaenergiarakentamista koskevat suunnitelmat ja ohjeet. Lisäksi on tärkeätä hankkia kokemuksia erilaisista pilottihankkeista niin Helsingistä kuin muualtakin, jotta voidaan valita Helsinkiin ja Suomeen parhaiten soveltuvat käytännöt.

Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja xxxxx xxxxxxxxxxxx annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kj / Seppo Olli, puhelin 310 36135)

ALOITE 7

xxxx xxxxxxxx ym. aloite vanhusväestön yhteisöllistä asumista varten

rakennettavista taloista

Khs 2008-2152

xxxx xxxxxxxx ym. esittävät aloitteessaan (7.10.2008) seuraavaa:

”Vanhusväestön asumisessa kaivataan uusia muotoja, sillä yksinäisyys on monen vanhuksen ongelma. Sitä voidaan torjua esimerkiksi yhteisöllisyydellä, mikä lisää ihmisten turvallisuuden ja tyytyväisyyden tunnetta. Näin yhteisöllisyys voi siirtää vanhusten tarvitsemia hoitopalveluita ja säästää myös yhteiskunnan varoja.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kaupunki pyytää ympäristöministeriöltä lupaa valita asukkaat rakentamaansa / osoittamaansa vuokrataloon / osaomistusoikeustaloon niin, että asukkaat toteuttavat yhteisöllistä asumista.

Me allekirjoittaneet olemme Aktiiviset seniorit ry:n jäseniä ja valmiita myös Helsingin kaupungin kanssa yhteistyössä sellaisen talon rakennuttamiseen, missä asuntojen omistus ja hallinta on järjestetty eri tavoin, mutta missä asukkaat toteuttavat yhteisöllisyyttä.”

Aloitteesta on saatu kiinteistölautakunnan, asuntolautakunnan ja asuntotuotantotoimikunnan lausunnot.

Kiinteistölautakunta (20.1.2009) toteaa mm., että mikäli joku rakennuttaja hakee tonttia nimenomaan yhteisöllistä asumista varten, hakemukseen voidaan suhtautua myönteisesti, mikäli hanke on muutoin kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden mukainen.

Kiinteistölautakunta toteaa esittäneensä 16.12.2008 kaupunginhallitukselle tontin varaamista Kalasatamasta Aktiiviset seniorit ry:lle vapaarahoitteisten vuokra- ja omistusasuntojen rakennuttamista varten. Tontin rakennusoikeus on 7 800 k-m² ja asuntojen lukumäärä voisi olla 100. Tontin varausehtoihin ei sisällytetty ehtoja yhteisöllisen asumisen toteuttamisesta, vaan tämän tavoitteen toteuttaminen jää yhdistyksen ja perustettavan asunto-osakeyhtiön päätösten ja toiminnan varaan.

Lautakunta esitti samalla tontin varaamista Jätkäsaaresta omatoimiseen ja yhteisölliseen rakennuttamiseen Koti kaupungissa – Hem i stan -nimiselle yhdistykselle. Tontin rakennusoikeus on 4 500 k-m² ja sille voidaan rakentaa 48 omistusasuntoa noudattaen Hitas-ehtoja. Tämä hanke eroaa edellisestä siinä, että asukkaat tulevat olemaan kaiken ikäisiä eikä vain seniori-iässä. Etelä-Hermannissa on aiemmin varattu noin 10 asunnon ja perheen hanke valmistumassa.

Kiinteistölautakunta toteaa, että näistä omatoimisen ryhmärakennuttamisen hankkeista pyritään keräämään kokemuksia, joiden perusteella voidaan ohjata mahdollisia uusia hankkeita. Mikäli tällaiset omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen sekä mahdollisesti myös yhteisöllisyyteen perustuvat hankkeet yleistyvät, kiinteistölautakunta ei näe estettä uusille varauksille.

Asuntolautakunta toteaa (10.2.2009) mm., että valtion tuella rakennettavien ns. ARA-vuokratalojen asukasvalintaa säätelevät aravarajoituslain ja korkotukilain säännökset, joiden mukaan asukkaiden valinta ARA-vuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukkaaksi valittaessa on otettava huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Asukasvalintaperusteista voidaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Poikkeamisen on oltava asukasvalinnan tavoitteet huomioon ottaen yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta perusteltua. Asukasvalintaperusteista poikkeaminen ei saa olennaisesti haitata edellä määriteltyjen etusijalle asetettavien hakijoiden asunnonsaantia. Asukasvalinnassa voidaan yksittäistapauksessa poiketa säädetystä etusijajärjestyksestä, jos se on perusteltua hakijaruokakunnan erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne taikka vuokratalon tai asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen.

Asuntolautakunta pitää nykyisen lainsäädännön puitteissa periaatteessa mahdollisena sitä, että kaupungin omaan omistukseensa rakennuttama vuokratalo toteutettaisiin senioritalona. Lautakunta pitää seniori-ikäisten asunnonhakijoiden joukkoa riittävän suurena, että tietyn kohteen asuntojen haku voidaan kohdistaa vain tähän ryhmään. Lainsäädäntö mahdollistaa tietynasteisen poikkeamisen asukasvalintaperusteista, kunhan asukasvalintaa ohjaavat tarveharkintasäädökset oleelliselta osin toteutuvat kyseisessä kohteessa. Tällaisessa hankkeessa aloitteentekijät osallistuisivat kaupungin rakennuttaman seniorivuokratalon toteuttamiseen asiantuntijaroolissa.

Asuntolautakunta toteaa, että voimassa oleva asumisoikeuslainsäädäntö mahdollistaa jo nyt yhteisöllisen asumisen asumisoikeustaloissa.

Asumisoikeuslain 4 a §:n 6 momentin mukaan ”milloin asumisoikeusasunto tai asuntoryhmä on rakennettu tai hankittu erityistä ryhmäasumista varten, voidaan tällainen asunto tai asuntoryhmä julistaa ryhmän haettavaksi.” Aktiiviset seniorit ry voisi toimia asiantuntijana senioriväestölle tarkoitettujen asumiskohteiden rakentamis- ja rakennuttamisprojekteissa samoin kuin edellä on kerrottu osallistumisesta vastaaviin vuokrataloprojekteihin.

Asuntolautakunta toteaa, että vapaarahoitteisen senioritalon asukasvalintaa eivät rajoita edellä mainitut asukkaiden valintasäännökset. Asukasvalinta voidaan toteuttaa rakennuttajayhteisön itse päättämien valintaperusteiden mukaisesti. Asuntolautakunta viittaa edellä mainittuihin kiinteistölautakunnan tekemiin tontinvarauksiin ja toteaa, ettei mitään periaatteellista estettä lisätä senioriväestölle kohdennettua vapaarahoitteista omistus- tai vuokra-asuntotuotantoa liene esitetty. Vapaarahoitteisen asumisoikeustalon rakennuttaminen yhteisöllistä asumista silmällä pitäen on myös mahdollista. Lautakunta toteaa, että väestön ikääntyminen on asuntopolitiikalle suuri haaste ja aiheesta tehty kunnallisaloite on tärkeä. Asuntolautakunta katsoo että ikääntyvien yhteisöllisiä asumiskonsepteja, joissa on saatavilla vertaistukea ja palveluja, tulee kehittää monipuolisesti kaikkiin hallintamuotoihin, myös vuokra-asuntotuotantoon.

Asuntotuotantotoimikunta (4.3.2009) toteaa mm., että asuntotuotantotoimiston päätehtävänä on kaupungin oman asuntotuotannon rakennuttaminen maankäytön ja asumisen ohjelman (MA-ohjelman) mukaisesti. Asuntotuotantotoimiston tuotantotavoitteet ovat kolminkertaiset viiden viime vuoden aikana käynnistyneeseen keskimääräiseen asuntotuotantoon verrattuna.

Senioriasuntojen osalta asuntotuotantotoimikunta pyrkii toteuttamaan kaupungin omaan omistukseen tulevat vanhusten palvelutalot ARAvuokra-asuntoina. Tuotevalikoiman laajentaminen vapaarahoitteisiin senioritaloihin ei ole vallitsevassa suhdannetilanteessa mielekästä. Asuntotuotantotoimisto voi kuitenkin toimia rakennuttajakonsulttina sellaiselle tilaajataholle, joka hoitaa itse asuntojen myynnin, markkinoinnin ja perustajaurakointivastuun. Senioritalojen rakennuttamista ei ole suljettu pois asuntotuotantotoimiston pitkän aikavälin tuotevalikoimasta.

Asuntotuotantotoimisto on kehittänyt yhteisöllisen asumisen konseptia ja asuntomarkkinoinnin suuntaamista ikäihmisille, mutta ongelmana on ollut soveltuvien tonttien puute. Asuntotuotantotoimiston tämänhetkisen tonttivarannon puitteissa kyseistä konseptia tultaneen soveltamaan yhdelle asumisoikeustuotantoon varatulle tontille. Tontti sijaitsee Kontulan vanhusten palvelukeskuksen vieressä, mikä mahdollistaa erilaisten yhteisöllistä asumista palvelevien tavoitteiden asettamisen hankkeelle. Asuntotuotantotoimisto on valmis yhteistyöhön Aktiiviset Seniorit ry:n kanssa vanhusväestön yhteisöllisestä asumisesta saatujen kokemusten hyödyntämiseksi tarkoitukseen soveltuvissa projekteissa.

Omatoiminen ryhmärakennuttaminen soveltuu parhaiten vapaarahoitteiseen tuotantoon. Tuotteena omatoiminen rakennuttaminen sitoo normaalia enemmän resursseja. Asuntotuotantotoimiston resurssit tulee varata ensisijaisesti MA-ohjelman sekä kuntien ja valtion välisen
aiesopimuksen mukaisten asuntomäärien toteuttamiseen.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti (27.3.2009) merkitä aloitteen tiedoksi sekä lähettää aloitteen tekijöille vastauskirjeen. Vastauskirjeessään Kaj toteaa, että kaupungin vuokratalojen asukasvalinta perustuu ensisijaisesti sosiaaliseen tarveharkintaan. Asuntolautakunnan lausunnon mukaan lainsäädäntö mahdollistaa yksittäisen vuokratalon toteuttamisen seniorikohteena, mikäli asukasvalinta muutoin perustuu tarveharkintaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kaupungin kiinteistöyhtiöissä on muutamia tällaisia senioreille suunnattuja taloja ja sosiaaliviraston omistuksessa on niin ikään muutama vastaava kohde.

Kaupungin oma vuokra-asuntotuotanto on viime vuosina ollut melko vähäistä ja siitä suuri osa on ollut erilaisia erityisasumisen hankkeita. Tällä hetkellä voimassa olevien tontinvarausten ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella näyttää siltä, että tulevasta valtion tukemasta vuokra-asuntotuotannosta kaksi kolmannesta on erityisasumisen hankkeita ja lähes 20 % on vanhuksille suunnattua asumista. Käynnistyvästä asumisoikeusasuntotuotannosta neljännes on ns. senioriasumisoikeusasuntoja.

Khs toteaa, että Kvsto käsittelee 29.4.2009 strategiaohjelmaa, jonka mukaan tavoitteena on, että ikääntyneiden toimintakyky paranee ja kotona asuminen lisääntyy. Toimenpiteinä mainitaan mm., että iäkkäiden asukkaiden kotona asumisen tukemiseen kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja ja välineitä mm. asukkaiden, omaisten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön käyttöön. Lisäksi pilotoidaan ikääntyvien yhteisöllisiä asumisratkaisuja.

Kaupunginhallitus pitää aloitteessa esitettyjä toimintamalleja kannatettavina. Eri senioriryhmien omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen on sopivan hankkeen löydyttyä mahdollista käyttää esimerkiksi ATT:n rakennuttajakonsulttiapua. Aktiiviset Seniorit r.y:n ja muiden vastaavien yhteisöjen konsultointi kaupungin tulevissa hankkeissa on niin ikään kannatettavaa.

Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja xxxx xxxxxxxxxx annettuun vastaukseen sekä Khn kannanottoon strategiaohjelmasta ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puhelin 310 25407)

ALOITE 8

Stadin rantaryhmän aloite kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin

Khs 2008-2212

Stadin rantaryhmä, jonka toimintaan osallistuu edustajia noin 20 rantakaupunginosayhdistyksestä, esittää (20.10.2008), että Helsinkiin suunnitellun Helsinki-puiston paikalle perustetaan kansallinen kaupunkipuisto, ja että Sipoosta liitettyjen alueiden tärkeät luonnonrannat, kuten Mustavuori kokonaisuudessaan liitetään mainittuun kansalliseen kaupunkipuistoon. Aloitteessa esitetään, että olisi suotavaa tehdä yhteistyötä naapurikuntien Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Sipoon kanssa ja luoda yhteinen laaja kansallinen kaupunkipuisto, joka palvelisi kaikkien mainittujen alueiden asukkaita, luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjen säilymistä. Sipoonkorven osalta voisi olla myös Kerava mukana.

Ympäristölautakunta (16.12.2008) on antanut yhdistetyn lausunnon Stadin rantaryhmän kunnan asukkaan aloitteesta sekä valtuutettu Pekka Haaviston ym. valtuustoaloitteesta todeten seuraavaa:

Helsingin kaupungin ympäristöpoliittisena (Kvsto 16.3.2005) päämääränä on toimia ekologisesti kestävällä tavalla terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön turvaamiseksi. Ympäristöpolitiikan mukaisesti kaupunki on sitoutunut toiminnassaan:

- käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen ja

- edistämään vähäpäästöisiä ja vähämeluisia liikkumismuotoja sekä ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää kaupunkirakennetta.

Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmassa (Khs 16.5.2005) esitetään, että viher- ja virkistysalueverkoston rakennetta vahvistetaan samalla kun kaupunkirakennetta tiivistetään siten, että korostetaan kaupunginosille ja kullekin alueelle ominaista viherrakennetta ja sen paikallisia edellytyksiä ja erityispiirteitä ekologisesta, toiminnallisesta ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta.

Ympäristölautakunnan syyskuussa 2008 hyväksymän Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (Ylk 16.9.2008) eräänä tavoitetilana on luonnon ydinalueiden ja ekologisen verkoston turvaaminen pääkaupunkiseudulla. Tähän tavoitteeseen liittyvissä toimenpiteissä esitetään mm. laajojen yhtenäisten viheraluekokonaisuuksien ja niiden välisten yhteyksien turvaamista ja heikentyneiden ekologisten yhteyksien vahvistamista kaavoituksen keinoin.

Ympäristölautakunta toteaa, että Pekka Haaviston ym. kaupunginvaltuutettujen valtuustoaloite ja Stadin rantaryhmän tekemä kunnan asukkaan aloite ovat täysin Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan, Ekologisen kestävyyden ohjelman ja Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman mukaisia ja niiden päämääriä ja tavoitteita tukevia.

Ympäristölautakunnan mielestä Espoosta Helsingin läntisille ranta-alueille ulottuva rantakokonaisuus täyttäisi todennäköisesti luonnon-suojelulaissa määritellyt kansallisen kaupunkipuiston edellytykset. Vähitellen kulttuuri- ja luonnonmaisemia, historiallisia ominaispiirteitä, kaupunkikuvaa ja virkistyksellisiä arvoja voitaisiin edelleen kehittää. Hoitoon ja kehittämiseen olisi silloin mahdollista saada myös valtion tukea.

Ympäristölautakunnan mielestä parasta olisi kuitenkin mahdollisimman laajan yhtenäisen viheraluekokonaisuuden kehittäminen ja vahvistaminen esimerkiksi siten, että kaikki pääkaupunkiseudun rannikon Natu-ra-alueet yhdistettäisiin toisiinsa viheralueverkostolla, kuten Stadin rantaryhmä on ehdottanut. Ympäristölautakunta kannattaa tällaisen vaihtoehdon tutkimista. Laajan vaihtoehdon selvittäminen ei sulje pois Pekka Haaviston ym. tekemän valtuustoaloitteen sisältämää ehdotusta.

Viher- ja ekologisissa yhteyksissä, varsinkin poikittaisissa, on harmillisia katkoksia. Yksi niistä on läntisten ranta-alueiden ja Keskuspuiston välillä Pikku-Huopalahdessa. Paciuksenkadun alittavan viheryhteyden avulla läntisiltä ranta-alueilta saataisiin yhteys keskuspuiston kautta Helsinki-puistoon ja Vantaanjoelle ja sitä kautta edelleen Vanhankaupunginlahdelle. Sieltä viheryhteys pitäisi saada jatkumaan Kallahdenniemelle, Mustavuoreen, Porvarinlahdelle ja Östersundomin lintuvesille saakka. Kokonaisuuteen olisi hyvä liittää myös toinen Helsingin rantoja noudatteleva viheryhteys.

Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on levinnyt ja tiivistynyt nopeasti, virkistyskäyttöpaineet ovat kasvaneet ja luonnon monimuotoisuus vähenee suojelutoimenpiteistä huolimatta. Sen vuoksi ympäristölauta-kunta kannattaa valtuustoaloitteessa tarkoitettujen pääkaupunkiseudun kansallisen kaupunkipuiston perustamista koskevien keskustelujen ja selvitystyön käynnistämistä mahdollisimman pikaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.12.2008) mm. seuraavaa:

Yleiskaavassa osoitetun Helsinki-puiston laajentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Aloitteessa mainitut rantojen luonto-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvot voidaan turvata oikeusvaikutteisella yleiskaavalla ja asemakaavoilla, joissa annetaan alueita koskevat tarkat määräykset. Lisäksi osa ranta-alueista esim. Sipoon liitosalueilla on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla.

Helsinki pyrkii määrätietoisesti kehittämään ranta-alueitaan ja turvaamaan niiden arvot. Yleiskaava 2002:ssa suuri osa kaupungin rannoista on osoitettu virkistysalueiksi tai kaupunkipuistoiksi. Satamilta vapautuvien alueiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota rantojen virkistyskäytön kehittämiseen. Merkittävä osa Helsingin kasvusta tapahtuu Helsinki-puistoon liittyvillä alueilla. Uusia asuinalueita on suunniteltu Helsinki-puiston reunoille mm. Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan, Jätkäsaareen ja Länsisatamaan. Näiden alueiden suunnittelussa kiinnitetään huomiota rantojen arvojen säilyttämiseen. Uusien asuin-alueiden puistot liittyvät saumattomasti Helsinki-puistoon. Tällä tavalla turvataan uusien asuinalueiden asukkaiden mahdollisuus lähiluonnon kokemiseen.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamista on tutkittu laajasti yleiskaavatyön yhteydessä. Oikeusvaikutteisessa Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu Helsinki-puiston alue, joka täyttää parhaiten kansallisen kaupunki-puiston kriteerit. Yleiskaavassa on osoitettu myös muut keskeiset viherverkoston osat. Helsingin kaupungin tavoitteena on säilyttää keskeiset virkistysalueet kaavoituksen keinoin. Helsinki-puiston yleissuunnitelma laaditaan vuoden 2009 aikana.

Naapurikuntien kanssa tullaan tekemään virkistysalueyhteistyötä kuntien yhteistä yleiskaavaa laadittaessa. Helsinkiin liitettävien alueiden viheralueiden arvoja selvitetään parhaillaan yhteisen osayleiskaavatyön pohjaksi. Hallituksen esitys (HE 102/2008) maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta on annettu eduskunnalle 26.6.2008 ja hyväksytty 15.12.2008. Lain 46a §:n mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkeihin laaditaan kuntien yhteinen yleiskaava. Viher- ja ranta-alueiden arvojen turvaaminen ja kansallisen kaupunkipuiston perustamiskysymys on osa yhteisen yleiskaavan valmistelua.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (27.1.2009) mm., että se ei näe estettä tutkia pääkaupunkiseudun kansallista kaupunkipuistoideaa edellä esitettyjen aloitteiden pohjalta, ja mahdollisesti myöhemmin hakea ympäristöministeriöltä kansallisen kaupunkipuiston statusta, sillä suurin osa aloitteissa esitetyistä alueista sisältyy viheralueina jo Helsingin yleiskaavaan 2002.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti (1.4.2009) merkitä aloitteen tiedoksi sekä lähettää aloitteen tekijälle vastauskirjeen ja jäljennökset saaduista lausunnoista. Vastauskirjeessään Kaj totesi kansallisen kaupunkipuiston perustamisen olevan mahdollista, mutta kaupungin kannalta epätarkoituksenmukaista. Tämä johtuu siitä, että Helsinkipuisto on käytännössä hyvin samankaltainen kuin kansallinen kaupunkipuisto mutta sopii paremmin toteutusmalliksi pääkaupungin olosuhteisiin. Helsingin kaupungin tavoitteena on säilyttää keskeiset virkistysalueet sekä aloitteessa mainitut rantojen luonto-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvot kaavoituksen keinoin. Osa ranta-alueista on lisäksi suojeltu luonnonsuojelulain nojalla.

Khs viittaa saatuihin lausuntoihin ja Stadin rantaryhmälle annettuun vastaukseen ja katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Miliza Ryöti, puhelin 310 25407)

OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

Khs 2008-2355

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa opetustoimen johtosääntöä seuraavasti:

7 §

Jaostojen tehtävät Jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty,

muutetaan kohta 1 kuulumaan seuraavasti:

1 valmistella lautakunnalle edelleen kaupunginhallitukselle tehtäväksi esitys kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaksi

Lisätään johtosääntöön uusi kohta 2a:

2a hyväksyä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Muutetaan kohta 4 kuulumaan seuraavasti:

4 päättää oppilaaksi- ja opiskelijaksioton sekä osaltaan aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen ja sijoittamisen perusteista, ottaa ja sijoittaa oppilaat kaupungin järjestämään ja hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

8 §

Johtokunnat Muutetaan 8 §:n 4 momentin 1 ja 2 kohdat seuraavasti:

Yhteisen johtokunnan kokoonpano poikkeaa edellä määrätystä siten, että

1 kahden koulun ja oppilaitoksen yhteisen johtokunnan huoltajajäsenet valitaan molempien koulujen ja oppilaitosten huoltajien yhteisesti keskuudestaan ehdottamista henkilöistä ja johtokunnassa on molemmista kouluista ja oppilaitoksista yksi opettajajäsen, yksi muuta henkilökuntaa edustava jäsen sekä yksi oppilas- tai opiskelijajäsen taikka, jos oppilaskunta ei ole asettanut vaalikelpoista ehdokasta, oppilaskunnan keskuudestaan valitsema edellä tarkoitettu edustaja.

2 jos useammalla kuin kahdella koululla tai oppilaitoksella on yhteinen johtokunta, jaosto päättää sen kokoonpanosta erikseen siten, että kokoonpanossa on jokaisen edellä kohdassa 1 mainitun henkilöryhmän edustus.

22 §

Peruskoulun rehtorin tehtävät

Rehtorin tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty tai ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

Muutetaan kohta 1 kuulumaan seuraavasti:

1 ottaa oppilaat kouluun

Muutetaan kohta 14 kuulumaan seuraavasti:

14 vastata koulussa toteutettavasta aamu- ja iltapäivätoiminnasta

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Sääntötoimikunnan lausunto 12.3.2009
	Liite 2	Voimassa oleva johtosääntö

Khs toteaa, että opetustoimen johtosääntöä esitetään muutettavaksi aamu- ja iltapäivähoitoa ja koulujen johtokuntia koskevien säännösten osalta.

Esitys on sääntötoimikunnan lausunnon mukainen. Sääntötoimikunta on tehnyt joitakin tarkistuksia opetuslautakunnan esitykseen. Sääntötoimikunnan tarkistukset ovat osin luonteeltaan teknisiä ja perustuvat kaupungin yleisiin johtosääntökäytäntöihin. Sääntötoimikunta katsoi myös, että opetustoimen johtosäännöstä tulee edelleen ilmetä se, että opetusviraston ohella myös sosiaalivirasto järjestää perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivähoitoa. Siten opetuslautakunnan esittämää osaltaan -sanan poistamista johtosäännön 7 §:n 4 ja 13 kohdista ei nyt esitetä.

Sääntötoimikunnan esityksen mukaisesti ehdotuksessa on nyt myös tarkennettu kahden tai useamman koulun yhteisen johtokunnan kokoonpanoa koskevaa säännöstä. Ehdotuksen mukaan tällaisen johtokunnan kokoonpanossa on edustaja jokaisesta johtosäännön 8 §:ssä mainitusta henkilöryhmästä.

Khs viittaa opetuslautakunnan esittämiin perusteluihin johtosäännön muuttamiseksi ja sääntötoimikunnan lausuntoon.

./. Sääntötoimikunta on 12.3.2009 antanut asiasta lausuntonsa, joka on liitteenä 1. Voimassa oleva johtosääntö on liitteenä 2.

Opetuslautakunta toteaa (4.11.2008), että Kvsto hyväksyi 17.5.2006 opetustoimen johtosäännön. Opetuslautakunta esittää johtosäännön yksittäisiä perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tilahankkeita sekä johtokuntaa koskevia määräyksiä muutettavaksi.

Virastotoimikunta on käsitellyt opetustoimen johtosäännön muutosesitykset kokouksessaan 20.10.2008 ja antanut asiassa liitteenä olevan lausunnon.

Perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetuslain (628/1998) 48 b §:n 3 momentin mukaan kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Tällä hetkellä Helsinki kaupungin opetusvirasto järjestää perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa itse sekä hankkimalla palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle.

Perusopetuslain 48 b §:n 4 momentin mukaan kunnan tulee hyväksyä perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma.

Nykyisessä opetustoimen johtosäännössä opetuslautakunnan jaostojen tehtävänä on valmistella lautakunnalle edelleen kaupunginhallitukselle tehtäväksi esitys kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaksi. Toiminnan koordinoinnille oli tarve tilanteessa, jossa perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa järjestettiin kolmen hallintokunnan (opetus-, sosiaali-, ja nuorisotoimi) toimesta. Khn 6.2.2006 tekemän päätöksen mukaan opetustoimi vastaa edelleen perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan koordinoinnista ja syksyyn 2009 mennessä myös kaupungin perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Näin ollen Khn koordinointitehtävän määräämiselle johtosäännössä siten, että jaosto valmistelee lautakunnalle edelleen Khlle tehtäväksi esityksen perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaksi, ei ole enää tarvetta. Sisällöltään toimintasuunnitelma on toiminnan yleistä järjestämistä ja muita tarpeellisia toiminnan järjestämiseen liittyviä asioita käsittelevä asiakirja, johon ei sisälly Khn päätösvaltaan kuuluvia asioita. Tarkoitus on, että muutoksen jälkeen opetuslautakunnan jaoston tehtävänä on hyväksyä aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma.

Nykyisessä johtosäännössä opetustoimen sisäistä päätöksentekoa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta on hajautettu opetuslautakunnan suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle jaostolle sekä peruskoulun rehtoreille. Tarkoituksenmukaista on, että jatkossa oppilaiden perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan sijoittaminen ja ottaminen tapahtuvat keskitetysti. Keskitetty päätöksenteko mahdollistaa ajantasaisen oppilastilastoinnin, asiakasmaksulaskutuksen ja paikkaseurannan sekä edesauttaa asiakasmaksuhuojennushakemusten käsittelyä. Lisäksi keskitetty päätöksenteko asettaa koulut hallinnollisten tehtävien osalta yhdenvertaiseen asemaan riippumatta siitä, kuka sen alueella toimintaa toteuttaa. Tarkoitus on, että muutosten jälkeen opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto johtosäännön nojalla hyväksyisivät perusteet, joiden mukaan oppilaiden toimintaan ottamisesta ja sijoittamisesta päättää suomenkielisen toiminnan osalta perusopetuslinjan aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaava erityissuunnittelija ja ruotsinkielisen toiminnan osalta ruotsinkielisen koulutuslinjan aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaava opetuskonsultti.

Nykyisessä johtosäännössä toiminnan koordinointi on alueellisesti peruskoulun rehtoreilla. Toiminnan alueelliselle koordinoinnille oli tarve vuonna 1996, jolloin kolme hallintokuntaa (opetus-, sosiaali-, ja nuorisotoimi) käynnisti kumppanuusperiaatteella toimineen iltapäivätoiminnan. Vuonna 2004 Khs päätti, että perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan koordinoinnista vastaa opetustoimi. Opetustoimen johtosäännön 13 §:n nojalla perusopetuslinja huolehtii muun muassa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Perusopetuslinjan toimialaa koskevaan johtosäännön määräykseen sisältyy siten opetustoimen sisäinen aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinointitehtävä. Vastaava määräys ruotsinkielisen koulutuslinjan osalta on johtosäännön 14 §:ssä. Näin ollen alueellisen koordinointitehtävän määräämiselle johtosäännössä ei ole enää tarvetta. Esitettävällä muutoksella opetustoimi pystyy entistä paremmin vastaamaan lainsäädännön ja toiminnan vaatimuksiin toimintaan hakevien oppilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta, toiminnan laadusta ja sen valvonnasta sekä alueellisen tarpeen ja tarjonnan kohtaamisen varmistamisesta.

Lisäksi ko. johtosääntömääräysten kieliasua on hieman tarkistettu.

Edellä esitetyn perusteella opetuslautakunta esittää, että

7 § Jaostojen tehtävät

Jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty,

pykälän 1 kohta

valmistella lautakunnalle edelleen kaupunginhallitukselle tehtäväksi esitys kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaksi sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaksi

ehdotetaan muutettavaksi muotoon:

1 valmistella lautakunnalle edelleen kaupunginhallitukselle tehtäväksi esitys kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelmaksi

pykälän 4 kohta

päättää oppilaaksi- ja opiskelijaksioton sekä osaltaan aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen ja sijoittamisen perusteista, ottaa ja sijoittaa oppilaat muuhun kuin kaupungin järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

ehdotetaan muutettavaksi muotoon:

4 päättää oppilaaksi- ja opiskelijaksioton sekä aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen ja sijoittamisen perusteista, ottaa ja sijoittaa oppilaat kaupungin järjestämään ja hankkimaan aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista

pykälän 13 kohta

päättää koulujen ja oppilaitosten nimistä ja toimipaikoista, peruskoulujen oppilaaksiottoalueista sekä osaltaan aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista

ehdotetaan muutettavaksi muotoon:

13 päättää koulujen ja oppilaitosten nimistä ja toimipaikoista, peruskoulujen oppilaaksiottoalueista sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämispaikoista

ehdotetaan lisättäväksi pykälään uusi kohta 15 muodossa:

15 hyväksyä aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

22 § Peruskoulun rehtorin tehtävät

Rehtorin tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty tai ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

pykälän kohta 1

ottaa oppilaat kouluun sekä koulun aamu- ja iltapäivätoimintaan

ehdotetaan muutettavaksi muotoon:

1 ottaa oppilaat kouluun

pykälän kohta 14

koordinoida koulun alueella toteutettavaa oppilaiden aamu- ja iltapäivätoimintaa ja vastata koulussa toteutettavasta toiminnasta

ehdotetaan muutettavaksi muotoon:

14 vastata koulussa toteutettavasta aamu- ja iltapäivätoiminnasta

Tilahankkeet Kvsto perusti 9.6.2004 kiinteistövirastoon 1.1.2005 alkaen tilakeskus-nimisen yksikön, joka vastaa tilahankkeiden hankesuunnittelusta. Opetusvirastosta hankesuunnittelu siirrettiin tilakeskukseen 1.1.2006 alkaen. Kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen tilahankeohje 2004 mukaan ao. hallintokunta antaa hankesuunnitelmasta lausunnon tilakeskukselle. Lausunto on esityksessä mukana, kun kiinteistölautakunta esittää hankesuunnitelman edelleen kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Tällä hetkellä opetustoimen johtosääntöön ei sisälly määräystä hankesuunnitelmaa koskevan lausunnon antamisesta. Tarkoitus on, että opetustoimen johtosääntöön lisätään määräys siitä, että opetuslautakunnan tehtävänä on antaa tilakeskukselle hankesuunnitelmaa koskeva lausunto sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan lausunnon antaa viranhaltija.

Edellä esitetyn perusteella opetuslautakunta esittää, että

6 § Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty,

ehdotetaan lisättäväksi pykälään uusi kohta 20 muodossa:

20 antaa hankesuunnitelmia koskeva lausunto sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija antaa lausunnon

Johtokunta Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti 10.5.2007, että syksyllä 2009 aloitetaan pilottiprojekti, jossa läntisen alueen kouluilla on yhteinen hallinnollinen rehtori ja yhteinen johtokunta sekä jokaisella koululla apulaisrehtori. Ko. alueella sijaitsee yksi yläasteen ja neljä ala-asteen koulua. Nykyisen johtosäännön johtokunnan kokoonpanoa koskevien määräysten soveltaminen saisi aikaan sen, että viiden koulun yhteisestä johtokunnasta tulisi suuri. Tähän liittyen opetustoimen johtosääntöä tulisi muuttaa siten, että jaosto päättää johtokunnan kokoonpanosta tilanteessa, jossa useammalla kuin kahdella koululla ja oppilaitoksella on yhteinen johtokunta.

Edellä esitetyn perusteella opetuslautakunta esittää, että

8 § Johtokunnat

ehdotetaan lisättäväksi pykälän 4 momenttiin uusi kohta 3 muodossa:

3 jos useammalla kuin kahdella koululla ja oppilaitoksella on yhteinen johtokunta jaosto päättää sen kokoonpanosta erikseen

Opetuslautakunta esittää, että Kvsto hyväksyisi opetustoimen johtosääntöön lautakunnan edellä esittämät muutokset.

MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMAN 2008 - 2017 SEURANTARAPORTTI

Khs 2007-1096, 2009-488

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä tiedoksi maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportin 3.4.2009.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee täsmentää maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitekohtaa 5, Uustuotannon keskikokotavoitteet, seuraavasti:

– Asuntojen kokojakauman tulee vastata kysyntää.

– Omistusasuntotuotannossa ja osaomistusasuntotuotannossa tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala kaupunginosatasolla. Keskipinta-alatavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa eikä asumisoikeusasuntotuotannossa.

– Keskipinta-alatavoitetta ohjataan ensisijaisesti tontinluovutuksella ottaen huomioon kulloinenkin huoneistotyyppikysyntä ja toteuttamisedellytykset. Kaavamerkintää käytetään vain poikkeustapauksissa.

– Voimassa olevissa asemakaavoissa esitetyistä asuntojen keskikokoa ohjaavista määräyksistä voidaan myöntää poikkeamislupa kaupunginhallituksen päätöksellä.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee, että maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitekohtaan 13, täydennysrakentamisen edistäminen, liittyen käynnistetään täydennysrakentamiskampanja, jonka tavoite on kannustaa kiinteistönomistajia, asunto-osakeyhtiöitä sekä kiinteistöyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen sekä soveltuvien vanhojen toimitila- ja teollisuuskiinteistöjen muuttamiseen asuinrakennuksiksi.

Vielä kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä seuraavat täydennysrakentamista osaltaan edistävät toimenpiteet:

– Kaupungin vuokratonteilla kaupunki maksaa vuokratontin haltijalle niin sanottuna täydennysrakentamiskorvauksena yhden kolmanneksen sijasta enimmillään kaksi kolmannesta kaavoituksen vuokratontille tuomasta kohtuullisesta nettoarvonnoususta silloin, kun haltijan nykyisten autopaikkojen toteuttamisesta uuden asemakaavan mukaisille autopaikoille aiheutuu merkittäviä korvausinvestointeja. Muutoin noudatetaan aiempia periaatteita.

– Yksityisten maanomistajien voimassa olevien asemakaavojen mukaisten asuinkerrostalojen (kaavamerkintä AK, AKR tai A) korttelialueiden tonttien täydennysrakentamiskaavamuutoksissa tai vastaavissa poikkeamispäätöksissä merkittävän hyödyn alarajana pidetään aiemman 840 000 euron sijasta 1 000 000 euroa. Muutoin noudatetaan aiempia periaatteita.

– Selvitetään mahdollisuudet lieventää tonttikohtaisen lisärakentamisen autopaikkavaatimuksia etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

– Järjestetään ullakkorakentamista koskeva tiedotuskampanja ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamispäätöksen piiriin tulleiden uusien alueiden taloyhtiöille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

MA-ohjelman seurantaraportti

Khs toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman vuosille 2008–2017 (jäljempänä MA-ohjelma). Valtuustokäsittelyssä hyväksyttiin yhteensä 24 toivomuspontta. Kaupunginhallitus päätti 14.4.2008 MA-ohjelman täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä, että ohjelman toteutumisen seurannasta raportoidaan kaupunginvaltuustolle vuosittain. Samassa yhteydessä seurataan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman 2008–2011 toteutumista. Seurantaraportin laatimisesta vastaa talous- ja suunnittelukeskus.

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportti

./. 3.4.2009 on asian liitteenä. Raportti sisältää katsauksen ajankohtaiseen asuntopoliittiseen ja asuntomarkkinatilanteeseen sekä selvityksen MA-ohjelman eri tavoitekohtien toteutumisesta. Kaupunginhallitus toteaa käsitelleensä seurantaraporttia ensimmäisen kerran 16.3.2009 ja päättäneensä jättää sen pöydälle kaikkiaan neljäksi viikoksi, jona aikana seurantaraporttiin on täydennetty tavoitekohdan 16, rakentamisen energiatehokkuus, seurantatietoja.

Seurantatietojen perusteella Khs pitää aiheellisena täsmentää joiltakin osin uustuotannon keskikokotavoitetta (tavoite 5) sekä täydennysrakentamisen edistämistä koskevaa tavoitetta (tavoite 13).

Seurantaraportissa mainitaan uustuotannon keskikokotavoitteen ohjaamisesta seuraavaa:

Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi MA-ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala uustuotannossa. Tätä tavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa.

Kaupunginhallitus päätti 3.11.2008 oikeuttaa kiinteistölautakunnan poistamaan asuntotonttien varausehdoista asuntojen vähimmäiskeski-kokoa koskevan määräyksen tapauksissa, joissa tontti on luovutettu vuokra-asuntotuotan-toon.

Keskipinta-alasta on määrätty viime vuosina lähes kaikissa yksityiselle maalle laadituissa asemakaavoissa. Uusilla projektialueilla, Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa, on erikseen määritellyillä korttelialueilla 75 m²:n keskipinta-alavaatimus, joka ei koske vuokra-asuntotuotantoa. Muilla kaupungin omistamilla korttelialueilla keskipinta-alamäärä-ys on otettu kaavaan tapauskohtaisen harkinnan perusteella, esimerkiksi alueella jossa olemassa oleva asuntokanta on pienasuntovaltaista.

Khs toteaa, että perheille soveltuvien asuntojen riittävä tarjonta ja asumisväljyyden kasvun mahdollistaminen ovat erittäin merkittäviä seikkoja kaupungin suotuisan kehityksen ja elinvoimaisuuden turvaamisessa. Uustuotannon keskipinta-alan ohjaamista voidaan joiltakin osin kehittää nykyistä joustavammaksi. Tavoitekohtaa täsmennetään seuraavasti:

– Asuntojen kokojakauman tulee vastata kysyntää.

– Keskipinta-alatavoitetta ohjataan tontinluovutuksella ottaen huomioon kulloinenkin huoneistotyyppikysyntä ja toteuttamisedellytykset. Vastaavan kaavamerkinnän käytöstä luovutaan.

– Voimassa olevissa asemakaavoissa esitetyistä asuntojen keskikokoa ohjaavista määräyksistä voidaan myöntää poikkeamislupa kaupunginhallituksen päätöksellä.

Täydennysrakentamisen osalta seurantaraportissa mainitaan mm. seuraavaa:

Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja vanhojen alueiden elinvoimaisuutta vahvistetaan muun muassa täydennysrakentamisella. MA-ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä kehotettiin kaupunkisuunnitteluvirastoa yhteistyössä kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa selvittämään, millä keinoin voidaan tehostaa ja edistää täydennysrakentamista. Lähiöprojektin koolle kutsuman työryhmän työ valmistui määräaikaan vuoden 2008 loppuun mennessä.

Työryhmä toteaa, että rakenteen sisään, jo olemassa oleville asuintonteille ei ole mittavasti voitu osoittaa täydennysrakentamista. Asuntoyhtiöt eivät juuri ole olleet kiinnostuneita tonttiensa täydennysrakentamisesta. Sitä ei ole koettu taloudellisesti riittävän kannattavaksi. Kaupungin kannalta täydennysrakentaminen on erittäin kannattavaa. Työryhmä on selvittänyt asiaa mm. koelaskelmin. Laskelmissa autopaikkojen kustannus osoittautui keskeiseksi taloudelliseksi tekijäksi.

Ullakkorakentamisen osalta työryhmä toteaa, että kaupunginhallitus on päättänyt 3.11.2008 esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle poikkeuksen myöntämistä ullakon käytölle asuinrakentamiseen kaikilla Helsingin asuinkerrostaloalueilla viideksi vuodeksi tietyin ehdoin. Tähän saakka poikkeamismahdollisuus on koskenut vain tiettyjä kantakaupungin kaupunginosia. Poikkeamispäätöksen alueen laajennus on merkittävä lisä ja ennen kaikkea se antaa peruskorjaus- ja muille vastaaville hankkeille lisärakentamismahdollisuuden.

Suojelukysymyksiin liittyen työryhmä toteaa, että täydennysrakentamista selvitettäessä suuren haasteen muodostavat ne esikaupunkien kerrostaloalueet, jotka Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaiksi alueiksi. Näitä on suuri osa esikaupunkien 1940–1970-lukujen kerrostalokohteista, joihin täydennysrakentamista tutkitaan. Kaikissa näissä kaupunginosissa tulee arvioida ennakkoluulottomasti suojelutavoitteiden asettamia reunaehtoja täydennysrakentamisessa.

Täydennysrakentamisen strategista suunnittelua on kaupunkisuunnitteluvirastossa meneillään oleva Esikaupunkien renessanssi -hanke, jonka tavoitteena on Helsingin nykyisen esikaupunkialueen kehittäminen täydennysrakentamisen avulla. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.2.2009 merkitä tiedoksi hankkeen uusimman raportin, Esikaupunkien Renessanssi, Esikaupunkien kehittämisen toimintatapoja sekä jatkaa täydennysrakentamisen yleissuunnitelman laadintaa ja aloittaa alueellisten kehittämissuunnitelmien valmistelu raportissa esitettyjen jatkosuunnitteluperiaatteiden mukaisesti.

Kaupungin omia asuinkiinteistöyhtiöitä tullaan ohjeistamaan yhtiökokousohjeen muodossa.

Khs toteaa, että täydennysrakentamisen edistämiseen tähtäävää työtä tehdään kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä yleissuunnittelun että asemakaavoituksen yhteydessä, poikkihallinnollisessa Lähiöprojektissa sekä kiinteistöviraston toimesta muun muassa asuinkiinteistöyhtiöiden omaan lisä- ja täydennysrakentamiseen liittyen. Nykyisessä yhdyskuntarakenteessa piilevät täydennysrakentamisen mahdollisuudet voitaisiin jatkossa tunnistaa ja hyödyntää entistä tehokkaammin, jos kaupungin omien toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta nykyisestä tiivistettäisiin ja keskusteluun samalla kutsuttaisiin laajemmin muita suunnittelun ammattilaisia ja kaupunkilaisia. Asian edistämiseksi käynnistetään täydennysrakentamiskampanja, jonka tavoite on kannustaa kiinteistönomistajia, asunto-osakeyhtiöitä sekä kiinteistöyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen sekä soveltuvien vanhojen toimitila- ja teollisuuskiinteistöjen muuttamiseen asuinrakennuksiksi.

Khs toteaa käsitelleensä maaliskuun 2009 aikana neljä työryhmäraporttia, joiden laatimista se edellytti hyväksyessään MA-ohjelman täytäntöönpanopäätöksen 14.4.2008. Työryhmäraporttien käsittelyn yhteydessä kaupunginhallitus päätti mm. seuraavista tontinluovutuksen kehittämistä, MA-ohjelman hallintamuototavoitteen alueittaista soveltamista sekä autopaikkojen toteuttamiskustannusten kohdistamista koskevista toimenpiteistä:

– Kumppanuuskaavoitusmenettelyä kokeillaan Kruunuvuoren ja Kuninkaantammen alueella, joissa kummassakin kokeilukortteleiden rakennusoikeus on noin 45 000 k-m².

Erikseen päätettävillä projektialueilla siirrytään menettelyyn, jossa hankkeille valitaan toteuttaja jo ennen asemakaavaehdotuksen valmistelua, jolloin kaavaehdotus valmistellaan yhteistyössä ja samanaikaisesti toteuttajan talosuunnittelun kanssa.

– Asuntotontit varataan voimassa olevan MA-ohjelman 2008–2017 mukaisesti ottaen lisäksi huomioon Helsingin seudun kuntien ja valtion välinen aiesopimus. Tavoitteena on MA-ohjelman mukainen hallintamuotojakauma. Alueittainen hallintamuotojakauma määritellään talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektien johdolla yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, sosiaaliviraston ja asuntotuotantotoimiston kanssa muita hallintokuntia kuullen. Alueittainen jakauma käsitellään aluerakentamisprojektien johtoryhmässä ja hyväksytään kaupunginhallituksessa. Talous- ja suunnittelukeskus koordinoi toteutusta sekä raportoi vuosittain MA-ohjelman seurannan yhteydessä ja tarpeen mukaan uusien tontinluovutusten yhteydessä.

– Täydennysrakentamiskohteissa hallintamuotojakauma ja mahdolliset keskipinta-alatavoitteet määritellään tontinluovutuksen yhteydessä siten, että pyritään alueelliseen monipuolisuuteen.

– Tontinluovutuksessa kokeillaan suunnittelumenettelyä, jossa hankkeen toteuttaja tilaa viitesuunnitelman useammalta eri suunnittelijalta ja hankkeen suunnittelutehtävä annetaan parhaaksi arvioidun suunnitelman tekijälle.

– Uusina varausmuotoina otetaan käyttöön muun muassa kehittämisvaraus asumisratkaisujen kehittämiseksi ja aluevaraus aluekehittämiseen ja kaavatalouden hallintaan. Kumppanuusjärjestelyjen avulla pyritään nykyistä paremmin hyödyntämään yksityisen osapuolen asiantuntemus ja tuotekehityksen resurssit.

– Erikseen päätettävässä suuremmassa aluekohteessa kokeillaan menettelyä, jossa kohteen toteuttaja vastaa myös kohdetta palvelevan kunnallistekniikan ja katujen rakentamisesta.

– Talous- ja suunnittelukeskus laatii ehdotuksen uusien nimetyille ryhmille (sosiaalihuoltolaissa ja muussa erityislainsäädännössä määritellyt asumisessaan tukea tarvitsevat erityisryhmät sekä opiskelijat, itsenäistyvät nuoret ja seniorit) kohdennettavien asuntojen tarkoituksenmukaisen sijoittamisen periaatteiksi. Ehdotukseen tulee sisältyä selvitys nimetyille ryhmille kohdennettujen asuntojen sijainnista tällä hetkellä. Ehdotuksen valmistelu tulee tehdä yhteistyössä sosiaaliviraston, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa, muita hallintokuntia ja järjestöjä tarpeen mukaan kuullen. Selvityksen tulee valmistua 31.12.2009 mennessä.

– Asuntotuotantotoimisto ryhtyy Kalasataman ja Jätkäsaaren aloitusalueilla, erikseen valittavilla soveltuvilla tonteilla kokeiluhankkeena kehittämään autopaikkojen sitomista erillisiin autopaikkaosakkeisiin tai asunto-osakkeisiin siten, että kuhunkin osakkeeseen kohdistuu autopaikan toteuttamiskustannuksia vastaava velkaosuus.

– Asuntotuotantotoimisto ryhtyy Kalasataman ja Jätkäsaaren aloitusalueilla, erikseen valittavissa soveltuvissa vuokra-asuntotuotantokohteissa kokeiluhankkeena kehittämään autopaikan kustannusten kohdentamista autopaikkojen käyttäjille.

– Kehitetään yhteistyössä yhteiskäyttöautopalvelua tarjoavien yritysten ja asuntorakennuttajien kanssa asuntotonttimalli, joka perustuu osittain autojen yhteiskäyttöön. Kaupunki varaa katualueilta riittävästi autopaikkoja yhteiskäyttöautoille.

– Tutkitaan jokaisessa asemakaavassa pysäköinnin järjestämisen vaihtoehdot ja niiden kustannusvaikutukset asuntojen hintaan etsien edullisempia ja tehokkaampia suunnitteluratkaisuja. Huomioidaan kaavoituksessa mahdollisuudet edistää yhteiskäyttöautoilua kaavoittamalla näille katupysäköintipaikkoja.

– Kaavoitetaan kokeiluluontoisesti MA-ohjelman mukaisia vähäautoisia tai autottomia asuntotontteja ja ‑kortteleita.

Vielä Khs toteaa päättäneensä 15.12.2008 (1538 §) kehottaa asuntotuotantotoimistoa käynnistämään vapaarahoitteisten osaomistusasuntojen tuottamisen päätöksessä täsmennetyin periaattein sekä kiinteistölautakuntaa luovuttamaan asuntotuotantotoimistolle tontteja osaomistusasuntotuotantoa varten. Tontit luovutetaan vuokraamalla ja niiden hintataso määräytyy samoin periaattein kuin Hitas-omistusasuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintataso.

Lisäksi Khs toteaa päättäneensä 23.2.2009 (276 §) asuntotonttien varaamisen yhteydessä, että tontinluovutuksissa ja arkkitehtuurikilpailujen kriteerejä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon valtuuston hyväksymät energiatehokkuuslinjaukset.

Lisäksi Khs toteaa kaupunginhallituksen konsernijaoston päättäneen 30.3.2009 kaupungin aravakiinteistöjen varsinaisia yhtiökokouksia koskevan päätöksen yhteydessä antaa yhtiökokouksille ja yhtiöiden hallituksille toimintaohjeet. Mainittuihin toimintaohjeisiin sisältyy mm. kehotus varmistaa rakennusten energiakatselmusten toteuttaminen, heti toteutettavissa olevien energiasäästötoimenpiteiden suorittaminen sekä kiinteistöjen energiakulutuksen kokonaistilanteen seuraaminen.

Khn vähemmistön (Bryggare, Kantola ja Pajamäki) mielestä Kvstolle olisi tullut tehdä esittelijän ehdotuksen mukainen esitys, jonka toisen kappaleen kolmas alakohta kuuluu seuraavasti:

– Keskipinta-alatavoitetta ohjataan tontinluovutuksella ottaen huomioon kulloinenkin huoneistotyyppikysyntä ja toteuttamisedellytykset. Vastaavan kaavamerkinnän käytöstä luovutaan.

VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN TONTEILLE, JOIDEN MAANVUOKRASOPIMUKSET PÄÄTTYVÄT VUONNA 2010

Khs 2009-37

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan esityslistan tämän asian erillisessä liitteessä 1 mainitut 14. (Taka-Töölö), 15. (Meilahti), 21. (Hermanni), 22. (Vallila), 23. (Toukola), 25. (Käpylä), 28. (Oulunkylä), 29. (Haaga), 38. (Malmi), 39. (Tapaninkylä), 42. (Kulosaari) ja 43. (Herttoniemi) kaupunginosien tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2060 saakka seuraavin ehdoin:

1 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) liitteestä 1 ilmenevän tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 36 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

21. (Hermanni), 22. (Vallila), 23. (Toukola) ja 25. (Käpylä) kaupunginosien asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) ja asuinrakennusten korttelialueiden (A) liitteestä 1 ilmene-vien tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana 24 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Kaupunginosassa 25. (Käpylä) pientalotonttien (A) 25/862/31 ja 25001/16 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 29 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa ja 23. kaupunginosassa (Toukola) erillispientalotontin 23904/15 (AO/s) 27 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

28. kaupunginosan (Oulunkylä) asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) ja asunto- ja liikerakennusten (ALK) liitteestä 1 ilmenevien tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 20 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa ja asuinrivitalojen korttelialueiden tonttien 23 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

29. kaupunginosan (Haaga) ja 43. kaupunginosan (Herttoniemi) asuinrakennusten korttelialueiden (A) ja asunto- ja liikerakennusten (ALK) liitteestä 1 ilmenevien kerrostalotonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 22 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa ja pientalotonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

38. ja 39. kaupunginosien (Malmi ja Tapaninkylä) erillispientalojen korttelialueiden (AO) liitteestä 1 ilmenevien tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 24 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

42. kaupunginosan (Kulosaari) asuinrakennusten korttelialueen (A) liitteestä 1 ilmenevän pientalotontin vuosivuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 38 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Yleisten rakennusten korttelialueiden (Y) ja Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueiden (YK) tonttien osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 15. kaupunginosassa (Meilahti) 12 euroa, 23. kaupunginosassa (Toukola) 12 euroa, 25. kaupunginosassa (Käpylä) 12 euroa ja 28. kaupunginosassa (Oulunkylä) 10 euroa.

Liike-, toimisto- ja työtilojen osalta peritään samaa vuokraa kuin asuintiloista.

Näin määräytyvistä maanvuokrista peritään porrastaen
sopimuksen ensimmäiseltä vuodelta 50 %, toiselta 55 %, kolmannelta 60 %, neljänneltä 65 %, viidenneltä 70 %, kuudennelta 75 %, seitsemänneltä 80 %, kahdeksannelta 85 %, yhdeksänneltä 90 % ja kymmenenneltä 100 %.

2 Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia asunto-tonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Taulukko päättyvistä sopimuksista
	Liite 2	Selvitys vastaavien alueiden uudisrakentamiskohteissa käytetyistä vuokrausperusteista

Khs toteaa, että ehdotuksessa esitetään vuoden 2010 lopussa päättyvien yhteensä lähes sadan asuntotontin maanvuokrasopimuksen uusimista. Esitetyt uudet vuokrausperusteet noudattavat samoja periaatteita, joita Helsingin kaupunki on käyttänyt, kun maanvuokrasopimuksia on aiemmin Helsingissä uudistettu.

Jatkossa pitkäaikaisia vuokrasopimuksia on päättymässä suurempi määrä vuonna 2015, noin 150 sopimusta, ja 2020 noin 750 sopimusta.

Vuokrausperusteeksi esitettävät pääoma-arvot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen uustuotannolle vahvistamiin vyöhykehintoihin, mutta ovat niitä alempia. Koska päättyvien sopimusten maanvuokrat on määritelty 50–60 vuotta sitten, vuokrat yleensä vuokrasopimuksia uusittaessa moninkertaistuvat aiempaan vuokratasoon verrattuna. Kokonaisuutena esitetty vuokrataso on kuitenkin kohtuullinen.

Khs toteaa, että esitys on herättänyt laajaa yleistä mielenkiintoa ja vuokralaisyhteisöt, joiden kanssa uudet kalliimmat sopimukset tulevat tehtäviksi, ovat vastustaneet korotuksia monin syin. Tältä osin Khs viittaa kiinteistölautakunnan asiasta lausumaan.

Maanvuokrien korotusten vaikutusta lieventää se, että ne esitetään toteutettavaksi vaiheittain kymmenen vuoden aikana.

Esitys on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

Khn vähemmistön (Ojala, Oker-Blom ja Peltokorpi) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että tonttien vuokrauksissa käytetään 3 %:n korkotuottoprosenttia.

Jäsen Ojala jätti asiasta eriävän mielipiteen, jonka mukaan asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että laskentaperusteena olevaa tonttivuokrien tuottotavoitetta alennetaan nykyisestä neljästä prosentista kahteen prosenttiin.

Kiinteistölautakunta toteaa (2.12.2008) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Helsingin kaupungissa päättyy vuoden 2010 lopussa yhteensä lähes 100 maanvuokrasopimusta. Kiinteistöviraston tonttiosasto lähetti vuoden 2007 lopussa tonttien vuokralaisille kirjeet, joissa ilmoitettiin maanvuokrasopimusten päättymisestä. Samassa yhteydessä esitettiin suuntaa-antavat arviot uusien maanvuokrien tasosta. Lisäksi vuokralaisia pyydettiin toimittamaan kiinteistövirastoon omat näkemyksensä asiasta. Saadun palautteen perusteella uusia lautakunnalle esitettäviä vuokrausperusteita on joiltakin osin tarkistettu.

Kiinteistöviraston esittämät uudet vuokrausperusteet noudattavat samoja periaatteita, joita Helsingin kaupunki on käyttänyt, kun maanvuokrasopimuksia on aiemmin Helsingissä uudistettu. Tontinvuokran määräytymisperuste on niin sanottu tontin kohtuullinen käypä arvo, johon vaikuttaa tontin käyttötarkoituksen lisäksi muun muassa sen sijainti. Vuokrausperusteeksi esitettävät pääoma-arvot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen uustuotannolle vahvistamiin vyöhykehintoihin, mutta ovat niitä alempia.

Esitettävien vuokrausperusteiden mukaan maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin vaihtelisi kohteesta riippuen 0,73–1,39 euroa/as-m²/kk vuonna 2011 ja täysimääräinen vuokra 1.1.2016 alkaen olisi n. 1,46–2,77 euroa/as-m²/kk tämän päivän rahan arvon (ind.1 750) mukaan laskettuna.

Päättyvien sopimusten maanvuokrat on määritelty 50–60 vuotta sitten, joten vuokrasopimusten uusimisen yhteydessä vuokrat yleensä moninkertaistuvat aiempaan vuokratasoon verrattuna. Kokonaisuutena esitetty vuokrataso on kuitenkin kohtuullinen ja korotusten vaikutusta lieventää se, että ne esitetään toteutettavaksi vaiheittain viiden vuoden aikana.

Päättyvät maanvuokrasopimukset

Helsingin kaupungissa päättyy vuoden 2010 lopussa yhteensä lähes 100 maanvuokrasopimusta. Mukana on myös yksi vuokrasopimus, joka päättyy jo vuotta aiemmin. Uusittavia maanvuokrasopimuksia on Taka-Töölön, Hermannin, Vallilan, Toukolan, Käpylän, Oulunkylän, Haagan, Malmin, Tapaninkylän, Kulosaaren ja Herttoniemen kaupunginosissa. Pääosin päättyvien sopimusten tontit kuuluvat asuinrakennusten (A) korttelialueisiin, mutta muutamat tontit kuuluvat myös asuinkerrostalojen (AK), erillispientalojen (AO), asuinrivitalojen (AR), yleisten rakennusten (Y) ja kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten (YK) korttelialueisiin. Asuinrakennusten (A) korttelialueisiin kuuluville tonteille on pääasiallisesti rakennettu kerrostaloja.

Sopimusten uusiminen

Järjestelyt sopimusten uusimiseksi aloitettiin kiinteistöviraston tonttiosastolla jo vuoden 2007 lopussa, jolloin tonttien vuokralaisille lähetettiin kirjeet voimassa olevien vuokrasopimusten päättymisestä. Kirjeissä vuokralaisille esitettiin myös suuntaa-antavat arviot uusien maanvuok-rien tasosta sekä kerrottiin maanvuokran määräytymisperusteista. Lisäksi kirjeissä pyydettiin vuokralaisia toimittamaan kiinteistövirastoon omat kannanottonsa esityksiin.

Palautetta tonttiosaston lähettämiin kirjeisiin saatiin runsaasti. Saadun palautteen johdosta tonttiosasto vastasi kirjeitse kaikille vastanneille yleisimmin esitettyihin kysymyksiin ja näkemyksiin. Sama kirje lähettiin myös niille yhtiöille, joilta ei saatu palautetta. Tonttiosaston vastauskirjeessä todettiin lisäksi, että yksittäisiä tontteja koskeviin erityiskysymyksiin palataan lähemmin vielä sitten, kun sopimusten uusimiset esitellään tonttikohtaisesti kiinteistölautakunnan päätettäväksi.

Vuokralaisilta saatu palaute

Tässä vaiheessa tonteille on tarkoitus vahvistaa vuokrausperusteet, joiden perusteella uusien maanvuokrasopimusten maanvuokra ja vuokra-aika määräytyy. Vasta tonttikohtaisia sopimuksia uusittaessa tarkentuu kunkin yhtiön uuden vuokran perusteena oleva rakennusoikeuden
(k-m²) määrä.

Saadun palautteen perusteella esitettäviä vuokrausperusteita on joiltakin osin tarkistettu.

Seuraavassa käsitellään kiinteistövirastolle toimitetuissa kirjeissä esitettyjä ehdotuksia. Eri yhtiöt ovat esittäneet osittain samoja asioita, joten käsiteltävät ehdotukset ovat asia-, eivät yhtiökohtaisia.

Tontin laskennallisen arvon määräytymisperusteet kohtuullistettava
4 %:n sijasta 1–2 %:iin

Useassa kiinteistövirastoon saapuneessa kirjeessä esitettiin, että asuntotonttien vuokrauksissa käytettyä 4 %:n korkotuottoprosenttia tulisi laskea 1–2 %:iin. Yleisimpänä perusteluna oli se, että kaupungilla on varaa tällaiseen alennukseen. Lisäksi kirjeissä haluttiin selvitystä siihen, miten asuntotonttien vuokrat määräytyvät ja mihin tonttien vuokrauksissa käytetyt pääoma-arvot perustuvat.

Yleisen ja kuntien maapolitiikassa jo vuosikymmeniä vallinneen käytännön mukaisesti vuokratuoton tulee vastata pitkäaikaissijoituksille tyypillistä tuottoa. Suomessa käytetään hyvin yleisesti 4–6 %:n tuottovaatimusta, mikä on myös oikeuskäytännössä yleisesti hyväksytty. Ainakaan yleisesti ei ole tiedossa, että tätä alempaa tuottovaatimusta olisi maanvuokrasopimuksissa jossakin käytössä. Maanvuokrasopimukselle on luonteenomaista hyvin pitkä sopimussuhde, jolloin myös tuottovaatimus on asetettava sellaiseksi, että se antaa kohtuullisen tuoton pitkällä ajanjaksolla.

Kvsto päätti 1.10.1980 (asia 18), että asuntotonttien vuosivuokra on 4 % tontin laskennallisesta hinnasta, joka määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaupungin perimä maanvuokra on korkotuottoa sille pääomalle, joka on sitoutunut kaupungin maaomaisuuteen. Vuokra on sidottu indeksiin, jotta korkotuoton arvo säilyisi. Helsingin kaupungin nykyisin käyttämä vuokrausmenettely on pääpiirteissään samanlaisena käytössä hyvin yleisesti Suomessa.

Tontinvuokran laskemisen perustana käytetään tontin laskennallista pääoma-arvoa, joka määritetään tontin kerrosalan ja rakennusoikeuden yksikköhinnan perusteella. Pääoma-arvoon vaikuttavat kohteen hallintamuodosta riippuen muun muassa hintatilastoista saatava selvitys rakennusoikeuden arvosta kyseisellä alueella, kaupungin alueella maanvuokrauksissa noudattama yleinen käytäntö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) valtion tukemaa tuotantoa varten pääkaupunkiseudun kuntiin vahvistamat tonttien rakennusoikeuden enimmäishinnat. Lisäksi maanvuokraa määritettäessä pyritään aina arvioimaan maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin. Yleinen hinta- ja vuokrataso huomioon ottaen kaupungin käyttämät vuokrausperusteet ovat keskimäärin varsin kohtuullisia.

Käytännössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vahvistama hintataso on tärkein ohje vuokrausperusteita määriteltäessä. Kiinteistöviraston tonttiosasto ei pääsääntöisesti itse arvioi vuokrausperusteena käytettäviä rakennusoikeuden arvoja, vaan ne perustuvat Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) laatimiin hintakäyrästöihin, jotka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vahvistaa noudatettavaksi valtion tukemassa tuotannossa vuosittain.

Käyrästö perustuu YTV:n alueelta keräämään hyvin laajaan toteutuneiden kauppojen hintatilastoon. Käyrästön hintataso on Helsingissä pääsääntöisesti alle puolet toteutuneiden kauppojen hintatasosta. Kaupungin vuokrauksissa käyttämä hintataso alittaa useimmiten vielä tämänkin hintatason ja käytetyt pääoma-arvot ovat siten varsin kohtuullisia.

Esitetyllä maanvuokrien yleisellä alentamisella ei myöskään saavutettaisi pysyvää alentumista Helsingin tai pääkaupunkiseudun muuhun maahan verraten korkeisiin asumiskustannuksiin. Asuntojen säätelemätön yleinen hinta- ja vuokrataso määräytyy kullakin alueella pääasiassa vallitsevan asuntojen markkinahinnan ja -vuokran perusteella. Näihin vaikuttavat laajasti muun muassa alueen sijainti ja muu haluttavuus. Tonttien hintataso kullakin alueella puolestaan määräytyy lähinnä
alueen asuntojen markkinahintojen kehityksen perusteella. Näin ollen edes alennetut tontinvuokrat eivät nykytilanteessa laskisi säätelemättömien asuntojen hintoja ja vuokria.

Tästä ovat hyvänä esimerkkinä kaupunginosat, joissa on sekä vuokratontille että omalle tontille rakennettua tuotantoa. Käytännössä samanlaisista asunnoista maksetaan markkinoilla lähes sama hinta riippumatta siitä, ovatko ne omalla vai vuokratontilla. Säätelemättömissä kohteissa edullisen vuokratontin tuottama etu tuloutuu siis kokonaisuudessaan asunnon myyjälle eikä suinkaan siirry asunnon mukana edelleen sen ostajalle.

Vuoden 2007 päättyessä Helsingin kaupungilla oli voimassa yhteensä 4 599 asuntotonttia koskevaa maanvuokrasopimusta. Maanvuokratulot näistä olivat n. 73 milj. euroa. Asuntotonteilla kaupungin tuottovaatimus on nykyisin 4 %, joten sen alentaminen kirjeissä ehdotetulla tavalla kahteen prosenttiin merkitsisi jo n. 35 milj. euron vähennystä vuotuisissa maanvuokratuloissa ja kaikkiaan n. 875 milj. euron suuruista maaomaisuuden arvonalentumista, mikäli vuotuiset vuokratulomenetykset pääomitetaan nykyisen neljän prosentin mukaan nykyhetkeen. Käytännössä vaikutus on huomattavasti tätäkin suurempi, koska tällä hetkellä kaupunki vuokraa vuosittain n. 100 000–150 000 k-m² uutta asuntokerrosalaa, joita mahdollinen alennus myös koskisi. Uuden MA-ohjelman asettaman asuntotuotantotavoitteen toteuttamisen myötä vaikutus kasvaisi edelleen. Lisäksi vuosittain uusitaan vaihteleva lukumäärä päättyviä sopimuksia. Vuoteen 2020 mennessä n. 1 000 maanvuokrasopimusta tulee uusittavaksi.

Esitetyllä muutoksella tuottoprosentin laskemisesta olisi näin ollen varsin merkittävä ja pysyvä vaikutus kaupungin talouteen sekä maaomaisuuden tuottoon ja sen arvoon. Helsingin verotuloina keräämät varat ovat viime vuosina riittäneet tuskin kaupungin tuottamien peruspalveluiden rahoittamiseen. Talouden poistot ja investoinnit on rahoitettu paitsi kaupungin liikelaitosten hyvästä tuloksesta myös muun muassa kaupungin keräämillä vuokratuloilla, jotka vakautensa vuoksi ovat merkittävä kaupungin talouden tasapainottaja.

Liikelaitosten osalta muutoksia saattaa tulla jo lähivuosina samalla, kun palvelujen kysyntä etenkin väestön ikääntymisen johdosta kasvaa nopeasti. Sen vuoksi olisikin erittäin tärkeätä, että kaupunki pyrkii myös tulevaisuudessa säilyttämään maanvuokrien kaltaisen vakaan tulolähteen. Erityisen tärkeätä tämä on tilanteessa, jossa uusien projektialueiden rakentamisen edellyttämät suuret investoinnit tulevat ajankohtaiseksi lähivuosina.

Edellä esitetyillä perusteilla ja erityisesti ehdotuksen merkittävien ja pysyvien taloudellisten vaikutusten vuoksi rakennusoikeudelle laskettava tuottoprosentti tulisi säilyttää nykyisellä kohtuullisella ja yleisen käytännön mukaisella tasolla.

Tontin vuokraaminen on kaupungille täysin riskitön sijoitus,
minkä vuoksi tuottokorkoa tulisi laskea

Maanvuokrauksen ei voida katsoa olevan kaupungille täysin riskitön sijoitus, koska maanvuokraukseen liittyy aina riski siitä, ettei vuokria saada perittyä vuokralaiselta. Vuokra-alueen maaperä voi vuokralaisen toiminnan vuoksi myös pilaantua ja kaupunki voi joutua kustannuksellaan puhdistamaan alueen.

Lisäksi huomattava maanvuokraukseen liittyvä riski sisältyy tilanteisiin, joissa maan arvon kohoaminen ylittää inflaation. Asuntoalueen maanvuokrasopimus on määräaikainen, eikä sitä voida irtisanoa muutoin kuin maanvuokralaissa säädetyin hyvin rajoitetuin perustein. Jos maanarvo kohoaa vuokra-aikana inflaatiokehitystä nopeammin, alenee vuokranantajan vuokratuotto suhteessa vuokrakohteeseen sitoutuneeseen laskennalliseen pääomaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maanvuokra jää vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi erittäin alhaiseksi verrattuna tontin todelliseen arvoon. Tämä riski on realisoitunut jo esimerkiksi nyt uusittavien 1950-luvulla solmittujen maanvuokrasopimusten kohdalla, joissa maanvuokra on jäänyt osin jopa nimelliseksi.

Tontin hinta on tullut jo kokonaisuudessaan maksetuksi 25
vuoden aikana

Vuokrasuhteen luonteeseen kuuluu, että vuokrakohteen omistusoikeus säilyy kokonaisuudessaan vuokranantajalla vuokranmaksusta ja vuokrasuhteen kestosta riippumatta. Kaupungin perimä maanvuokra on korkotuottoa sille pääomalle, joka on sitoutunut kaupungin maaomaisuuteen.

Maapohjan vuokra-aikainen hyöty, muun muassa maan arvon nousu pidätetään vuokranantajalle, joka on sitoutunut varaamaan ja luovuttamaan rakennuspaikan pitkäaikaisella sopimuksella vuokralaisen yksinomaiseen käyttöön ja antaa vuokralaiselle myös etuoikeuden rakennuspaikan uudelleen vuokraamiseen. Vastaavasti vuokralainen on saanut rakennuspaikan haltuunsa pitkän vuokrakauden ajaksi.

Tonttien vuokrat ovat kalliimpia kuin muualla Suomessa tai Ruotsissa
(erityisesti Tukholmassa)

Helsingin vuokrataso poikkeaa muiden kaupunkien vuokratasosta, koska maan arvo pääkaupungissa on luonnollisesti huomattavasti korkeampi kuin muissa kasvukeskuksissa. Kaupunki kuitenkin määrittää tontinvuokrat siten, että perusteena oleva maanhinta ei ylitä maan käypää hintatasoa. Käytännössä tämän varmistavat jo kaupungin vuokrahinnoittelun pohjana käyttämät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vahvistamat hinnat, jotka alittavat selvästi vapailla markkinoilla maksetut tonttien kauppahinnat.

Kiinteistövirasto on selvittänyt maanvuokran määräytymisperusteita muualla Suomessa sekä Ruotsissa. Suomen kaupungeista tontinvuokrien määräytymisperusteita on selvitetty Espoon, Oulun, Turun ja Vantaan osalta. Ruotsin käytäntöä on selvitelty Tukholman ja Göteborgin osalta.

Selvityksessä todettiin, että Helsingin lisäksi myös muut suuret kaupungit Suomessa noudattavat vuokrien pääoma-arvojen määrittelyssä pääsääntöisesti YTV:n hintakäyrästöjä, jotka ovat kuitenkin kauttaaltaan korkeammat kuin etenkin Tukholmassa käytössä olevat vyöhykehinnat.

Keskeisin ero Helsingin ja Tukholman maanvuokrakäytäntöjen välillä on se, että Tukholmassa vuokrien pääoma-arvot on jo lähtökohtaisesti päätetty huomattavasti alemmaksi kuin mitä Helsingissä tai muualla Suomessa on käytössä. Tukholmasta poiketen myös eräissä muissa Ruotsin kaupungeissa, kuten Göteborgissa ja Malmössa pyritään soveltamaan Suomen tapaan pääoma-arvoja, jotka ovat selvästi lähempänä markkinahintoja. Myös Tukholmassa kaupunginhallinnon esitykset ovat tähdänneet samaan tavoitteeseen, mutta ainakin toistaiseksi vyöhykehintojen ero markkinahintoihin on jatkuvasti kasvanut.

Maanvuokria tarkistetaan Ruotsissa 10–20 vuoden välein. Vuokrien tarkistus määräajoin aiheuttaa käytännössä erittäin paljon ongelmia ja oikeita vuokratasoja joudutaan jatkuvasti selvittelemään oikeusteitse, mikä on paitsi erittäin työlästä, aikaa vievää ja kallista, aiheuttaa myös jatkuvaa epätietoisuutta oikeasta vuokratasosta. Sopimusten pituudet vastaavat toisiaan sekä Suomessa että Ruotsissa.

Ruotsissa käytössä oleva vuokrantarkistusmenettely perustuu voimassa olevaan maanvuokralakiin eikä saadun selvityksen mukaan ainakaan suoraan sovellu Helsingissä käytettäväksi. Esimerkiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ei hyväksy minkäänlaista vuokrien tarkistusta sinä aikana, kun kohteella on valtion rahoitusta tai korkotukea. Järjestelmä olisi ajallisestikin mahdollista ottaa käyttöön täydessä laajuudessaan vasta useiden kymmenien vuosien jälkeen, kun viimeiset jo solmitut vuokrasopimukset päättyvät.

Vuokrankorotus aiheuttaa osakkeiden huomattavan arvon-
menetyksen

Vuokratontilla olevan asunnon tulisi yleisestikin ottaen olla n.
20–25 % edullisempi kuin omalla tontilla oleva vastaavanlainen asunto, koska asunnon hintaan ei sisälly tontin hintaa. Käytännössä vanhojen asuntojen hinnat määräytyvät kuitenkin markkinoilla muiden tekijöiden, muun muassa sijainnin ja kunnon perusteella, eikä tontin omistamisella ole sanottavaa vaikutusta hintoihin.

Toisaalta oikein hinnoiteltu tontti hillitsee ainakin jossakin määrin asuntojen hintojen nousua, mitä voidaan pitää ainakin kaupungin näkökulmasta merkittävänä asuntopoliittisena tavoitteena.

Kokemukset ovat myös osoittaneet, ettei tonttien vuokrankorotuksilla ole ollut juurikaan vaikutusta asuntojen myyntihintoihin.

Taloyhtiössä alkaa pian putkiremontti, julkisivuremontti tai sähkö-
remontti

Jo aiempina vuosina vuokrasopimuksia jatkettaessa on ilmennyt, että monissa yhtiöissä oli joko käynnistymässä tai vasta suunnitteilla laajoja korjauksia samaan aikaan, kun maanvuokrasopimukset olivat päättymässä. On selvää, että tällaisessa tilanteessa yhtiövastike nousee merkittävästi.

Hyvän kiinteistönpidon periaatteiden mukaan rakennusten suurempiin korjauksiin pitäisi kuitenkin varautua taloudellisesti jo etukäteen ja ne pitäisi suunnitella ja jaksottaa siten, että useiden yhtiövastikkeeseen merkittävästi vaikuttavien tapahtumien ajoittuminen päällekkäin voidaan välttää. Lisäksi voidaan todeta, että tänä päivänä on markkinoilla tarjolla erilaisia rahoitusratkaisuja myös peruskorjausten rahoittamiseen siten, että niiden kustannusten takaisinmaksusta ja sen ajankohdasta asunnon omistaja ja rahoittaja voivat sopia melko vapaasti.

Kaupunki on pyrkinyt lieventämään tontinvuokrien korotuksen ja remonttien yhteisvaikutusta hoitovastikkeeseen porrastamalla vuokran korotuksen useammalle vuodelle. Vuokran määräytymistä ei kuitenkaan yleisesti voida sitoa vuokralaisen omistamien rakennusten kuntoon tai korjauksiin myöskään sen vuoksi, että kaikki rakennukset vaativat ajoittain korjauksia. Päinvastainen menettely johtaisi siihen että kaupunki suosisi niitä yhtiöitä, joissa korjaukset on laiminlyöty.

Käytännössä tällainen menettely ei olisi mahdollinen senkään vuoksi, että kaupunkia sitoo lain velvoite kohdella kuntalaisia yhdenvertaisesti. Lisäksi on huomattava, että kaupunki on jo nyt esittänyt uudistettaville sopimuksille uustuotantoon verrattuna selkeästi alempia vuokrausperusteita, joilla kompensoidaan muun muassa vanhojen rakennusten huonompi rakennustehokkuus.

Alueella asuu lapsiperheitä, yksinhuoltajia, yksinasujia, julkisen
sektorin työntekijöitä ja eläkeläisiä

Yleisen käytännön mukaan tonttien arvioinnissa ratkaisevaa on sijainti ja rakennusoikeus. Asukasrakenne, joka vaihtelee vuokrasuhteen aikana jatkuvasti, ei siten sellaisenaan vaikuta maanvuokriin, eikä sen huomioon ottaminen uusilla alueilla olisi edes mahdollista. Perheiden käytössä olevien varojen määrän tasaaminen tapahtuu sosiaalipolitiikan toimenpiteillä. Maanvuokrien yleinen alentaminen sosiaalisilla perusteilla johtaa mm. kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta täysin kestämättömään tilanteeseen.

Tontti halutaan ostaa

Kunnat hankkivat maata pääasiassa kuntalaisten tarpeisiin sekä kunnan, sen elinkeinoelämän ja palveluiden kehittämistarpeita varten. Maapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on siten yhdyskunnan kehittämistarpeiden turvaaminen. Helsingissä tähän on pyritty muun muassa suosimalla tonttien vuokraamista myynnin sijasta ja rakennettuja asuntotontteja on toistaiseksi myyty vain muutamissa poikkeustapauksissa.

Esitetty vuokra ei perustu oikein laskettuun kerrosalaan

Kiinteistöviraston tonttiosaston vuokralaisille lähettämissä kirjeissä käytetyt tonttien kerrosneliömetrimäärät (k-m²) perustuvat joko asemakaavaan merkittyyn tai sitä suurempaan tontille toteutettuun kerrosneliömetrimäärään. Mikäli kirjeissä käytetyissä kerrosalatiedoissa on virheitä tai muuta huomioitavaa, ne otetaan huomioon tonttikohtaisia sopimuksia uusittaessa. Tässä vaiheessa on tarkoitus vahvistaa vasta vuokrausperusteet eli vuokra-aika ja rakennusoikeudelle laskettava hinta (euroa/k-m²).

Se, mitä lasketaan kerrosalaksi, määräytyy maankäyttö- ja rakennuslain, maankäyttö- ja rakennusasetuksen sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan.

Museoviraston suojelema talo, joten vuokraa ei voida verrata
uusiin kohteisiin

Asuntoalueen vuokrasuhteen luonteeseen kuuluu, että alueen rakentamiseen ja käyttöön liittyvät riskit kuuluvat pääsääntöisesti vuokralaiselle. Rakennukset omistaa vuokralainen eikä niitä yleisen käytännön mukaan oteta huomioon, kun maapohjan arvoa määritellään.

Kiinteistövirasto on kuitenkin esitetyissä vuokrausperusteissa ottanut huomioon muun muassa vanhojen rakennusten heikomman rakennustehokkuuden, joten esitetyt vuokrausperusteet ovat selkeästi alhaisemmat kuin mitä vastaavilla alueilla toteutetuissa uudisrakennuskohteissa on käytetty.

Kaupunkilaisten yhdenvertaisuus vaarantuu tontinvuokrien korotuksen myötä

Saaduissa palautekirjeissä on esitetty, että kaupunkilaisten yhdenvertaisuus vaarantuu, koska tontin vuokra on riippuvainen sopimusajankohdasta ja sopimuksen pituudesta.

Helsingin kaupungin käytäntönä on ollut, että vuokrausperusteet on pyritty vahvistamaan uusilla asuntoalueilla samalla kertaa melko isolle alueelle, mikä edesauttaa samalla alueella sijaitsevien tonttien vuokralaisten samanlaisen kohtelun toteutumista. Vuokrausperusteita ei juurikaan haeta yksittäisille tonteille, ja tällöinkin otetaan huomioon aiemmin esitetyt vuokrausperusteet vastaavalla alueella. Lisäksi Helsingissä kaikkien asuntotonttien vuokrausperusteiden määrittelyn perustana käytetään samoja kriteerejä, kuten YTV:n käyrästöjä, jolloin yhdenvertainen kohtelu tulee turvattua.

Useissa kirjeissä esitettiin, että vuokratontilla asuvat ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa omalla tontilla asujiin, koska omalla tontilla asuvien maksama vastike ei nouse.

Tällä hetkellä vuonna 2010 päättyvien maanvuokrasopimusten perusteella perittävät maanvuokrat ovat yleensä alhaisempia kuin mitä maapohjasta suoritettaisiin kiinteistöverona, jos kyseessä olisi omistuskohde. Käytännössä vuokralainen on siten saanut nauttia alhaista vuokraa jo vuosikymmenten ajan ja samalla oikeuden pitää rakennuksia arvokkaalla tontilla sekä lisäksi etuoikeuden tontin vuokraamiseen uudelleen.

Kaupungin esittämät vuokrausperusteet eri alueilla ovat kokonaisuudessaan hyvin kohtuulliset, eikä myöskään kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta voida esittää ratkaisua, jossa maanvuokria ei koroteta lainkaan tai korotukset ovat pelkästään nimellisiä.

Kaupunki käyttää väärin määräävää markkina-asemaa
päättäessään yksipuolisesti vuokrien korotuksesta

Vaikka kaupunki toimii Helsingissä pääasiallisena vuokranantajana, kaupungilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusvaltaa maanarvon kehittymiseen. Kiinteistöjen arvon kehitys on pääasiassa riippuvainen yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä, kuten väestön keskittymisestä kasvukeskuksiin sekä yleisestä varallisuustason noususta, joka on viime vuosina ollut voimakasta. Maanarvoon markkinoilla vaikuttavat lisäksi monet muut kaupungista riippumattomat tekijät, kuten rahan saatavuus, yleinen korkotaso, kohteen sijainti, rakennusoikeus ja asuntojen yleinen hintataso.

Kiinteistöviraston tonttiosasto ei myöskään itse arvioi vuokrausperusteiden pohjana olevaa rakennusoikeuden arvoa, vaan kiinteistöviraston vuokrausperusteissa käyttämät maanarvot perustuvat Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) laatimiin hintakäyrästöihin, jotka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus vahvistaa noudatettavaksi valtion tukemassa tuotannossa vuosittain. Vyöhykehinnat päivitetään vuosittain ja niiden määrittämiseen käytetään rakennusoikeuden arvon kehityksestä saatavaa hyvin laajaa tilastoselvitystä.

Kaupunki määrittää rakennusoikeuden arvon maanvuokrauksissa ns. kohtuullisen käyvän arvon mukaan, joka käytännössä aina alittaa selkeästi rakennusoikeuden arvioidun markkina-arvon.

Nykyisissä sopimuksissa ei ole sellaisia ehtoja, joiden mukaan
korotus olisi sallittua

Voimassa olevat vuokrasopimukset päättyvät 31.12.2010, jolloin kunkin vuokramiehen ja kaupungin välillä tehdään kokonaan uusi vuokrasopimus tällä hetkellä käytössä olevilla kaupungin yleisillä vuokraehdoilla. Koska kyse on uudesta sopimuksesta, vuokrasuhteessa noudatetaan uuden sopimuksen ehtoja myös vuokran määräytymisen osalta. Voimassa olevissa sopimuksissa kaupunki ei ole myöskään sitoutunut jatkamaan niitä edes soveltuvin osin entisin ehdoin, joten uudet solmittavat sopimukset muodostavat myös täysin uuden itsenäisen sopimussuhteen. Näin ollen myös vuokran määrän tarkistaminen on mahdollista.

Vuokrien korottaminen ei ole vastuullista asuntopolitiikkaa

Kaupungin noudattama tontinvuokrauspolitiikka perustuu varsin kohtuulliseen hinnoitteluun, joka on omiaan paremminkin hillitsemään kuin kiihdyttämään asuntojen hinta- ja vuokrakehitystä.

Kaupunki on noudattanut jo vuodesta 1977 alkaen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan laatiman hintakäyrästön mukaista vyöhykehinnoittelua, jonka valtion asuntorahasto ja sittemmin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on vuosittain vahvistanut noudatettavaksi kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Hinnoittelu on hyvin maltillista, mistä osoituksena on, että vuodelle 2007 hyväksyttyjen hintojen osalta liikutaan YTV-alueella tasolla, joka on keskimäärin noin puolet käyvillä markkinoilla maksetuista hinnoista.

Kunnalle säädetyn tasapuolisuusvaatimuksen vuoksi vuokralaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti, joten vuokrien korotuksista sopimusten uudistamisen yhteydessä ei voida tämänkään vuoksi luopua.

Vuokrauksissa pyydetään odottamaan kaupunginvaltuuston määräämän
selvityksen valmistumista ennen tontinvuokrauspäätöstä (13.2.2008 läpi
mennyt ponsiesitys Maija Anttila)

Lautakunnan lausunto Maija Anttilan ponteen on annettu 2.12.2008 (792 §) erillisenä asiana.

Joissakin kirjeissä väärinymmärryksiä tonttiosaston kirjeeseen liittyen

Joissakin saaduissa vastineissa ilmeni väärinymmärryksiä tonttiosaston vuokralaisille lähettämästä kirjeestä. Kirjeissä vastustettiin ilmoitettuihin euromääräisiin vuokra-arvioihin aiottuja 50 %:n korotusta vuonna 2011 ja sen jälkeisiä 10 %:n korotuksia vuosittain aina 100 %:iin saakka. Tämä ei suinkaan ole tarkoitettu esityksen sisällöksi vaan päinvastoin. Tonttiosasto on kirjeissä laskenut tämän hetkiseen elinkustannusindeksiin perustuen euromääräiset arviot kunkin tontin vuokran määrästä vuonna 2011. Edelleen tarkoituksena on ollut kertoa, että tonttiosasto tulee esittämään kiinteistölautakunnalle, ettei vuokralaisilta kuitenkaan perittäisi tätä mainittua vuokran määrää alkuvuosina täysimääräisenä, vaan esimerkiksi puolet ensimmäisenä vuotena eli 2011, 60 % toisena vuotena jne. Ilmoitettua euromääräistä vuokra-arviota ei siis ole tarkoitus esittää kaksinkertaistettavan vuoteen 2016 mennessä.

Ehdotetut vuokrausperusteet

Nyt ehdotettavat vuokrausperusteet ovat kauttaaltaan alemmat kuin vastaavissa uudisrakennuskohteissa sovellettavat vuokrausperusteet ja alittavat tai ovat hyvin lähellä myös sitä hintatasoa, jonka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on vahvistanut käytettäväksi valtion tukemassa uudistuotannossa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi ehdotetut vuokrausperusteet alittavat merkittävästi viimeaikaisissa kiinteistökaupoissa noudatetun hintatason.

Vertailutietoja vastaavien alueiden uudisrakentamisessa käytetyistä vuokrausperusteista löytyy liitteenä 2 olevasta selvityksestä.

Vakiintuneen käytännön mukaan yleisten rakennusten korttelialueiden (Y) ja kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueiden (YK) tonttien vuokrausperusteiksi esitetään perittäväksi noin puolta asuntoalueiden vuokrausperusteista.

Vuokra Edellä mainitut seikat huomioon ottaen, kiinteistölautakunnan mielestä uusittavien sopimusten maanvuokrat voitaisiin määrätä seuraavasta taulukosta ilmenevällä tavalla:

Kaupunginosa	Käyttötarkoitus	e/k-m² ind.100	e/k-m² ind.1750	e/ m²/ kk ind.1750
14	AK	36	630	2,63
21–23, 25	AK, A	24	420	1,75
23	AO/s pientalo	27	473	1,97
25	AO, A pientalo	29	508	2,11
28	AK, ALK	20	350	1,46
28	AR	23	403	1,68
29, 43	A, ALK, AK	22	385	1,60
38, 39	AO	24	420	1,75
42	A pientalo	38	665	2,77
43	A pientalo	25	438	1,82
15, 23, 25	Y/YK	12	210	1,09
28	Y/YK	10	175	0,91

14. (Taka-Töölö), 15. (Meilahti), 21. (Hermanni), 22. (Vallila), 23. (Toukola), 25. (Käpylä), 28. (Oulunkylä), 29. (Haaga), 43. (Herttoniemi), 38. (Malmi), 39. (Tapaninkylä), 42. (Kulosaari)

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK), asuinrakennusten korttelialue (A), erillispientalotonttien korttelialue (AO/s, AO), asuinrivitalojen korttelialue (AR), asunto- ja liikerakennustontti (ALK), yleisten rakennusten korttelialue (Y), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK)

E/m²/kk on laskettu: e/k-m^{2 (ind.}100) x 4 % x 17,50 x 1,25:12, paitsi yleisten rakennusten osalta e/k-m^{2 (ind.}100) x 5 % x 17,50 x 1,25:12 kk.

Edellä tontin laskennallisen arvon määräytymisperusteita käsittelevässä kohdassa esitetyn perusteella esitetään, että asuntotonttien vuosivuokra olisi edelleen Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaisesti 4 % tontin laskennallisesta hinnasta ja muiden tonttien 5 % tontin laskennallisesta hinnasta, mikä määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Kuten aiempinakin vuosina vuokrasopimuksia uusittaessa, vuokraa esitetään kuitenkin perittävän porrastetusti siten, että maanvuokrasta peritään sopimuksen mukaiselta ensimmäiseltä vuodelta 50 %, toiselta 60 %, kolmannelta 70 %, neljänneltä 80 %, viidenneltä 90 % ja kuudennesta vuodesta alkaen 100 %.

Vuokra-aika Lautakunnan mielestä po. tontit tulisi vuokrata n. 50 vuoden pituisilla sopimuksilla ja vuokrausperusteet vahvistaa näin ollen 31.12.2060 saakka.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan liitteessä 1 mainitut 14. (Taka-Töölö), 15. (Meilahti), 21. (Hermanni), 22. (Vallila), 23. (Toukola), 25. (Käpylä), 28. (Oulunkylä), 29. (Haaga), 38. (Malmi), 39. (Tapaninkylä), 42. (Kulosaari) ja 43. (Herttoniemi) kaupunginosien tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2060 saakka päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

21. (Hermanni), 22. (Vallila), 23. (Toukola) ja 25. (Käpylä) kaupunginosien asuinkerrostalojen korttelialueiden (AK) ja asuinrakennusten korttelialueiden (A) liitteestä 1 ilmenevien tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana 24 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Kaupunginosassa 25. (Käpylä) pientalotonttien (A) 25/862/31 ja 25001/16 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 29 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa ja 23. kaupunginosassa (Toukola) erillispientalotontin 23904/15 (AO/s) 27 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Liike-, toimisto- ja työtilojen osalta peritään samaa vuokraa kuin asuintiloista.

2 Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia asunto-tonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lopuksi lautakunta toteaa päättäneensä, että kiinteistövirasto ryhtyy aktiivisesti viestimään kaupungin tonteilla sijaitseville asuntoyhtiöille sekä peruskorjauksista että niihin saatavissa olevista tuista ja neuvonnasta. Lisäksi tiedotetaan välittömästi kaikille vuokralaisille, keitä nyt päättyvät sopimukset koskevat, ja mikä on aikataulu muiden tontinvuokrasopimusten uusimisessa.

Merkittiin, että lautakunnan päätös syntyi neljän äänestyksen jälkeen.

Ensimmäisessä äänestyksessä jäsen Repo esitti jäsen Liemolan kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Äänin 6–3 lautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä, vähemmistössä Repo, Liemola ja Paalimäki.

Toisessa äänestyksessä jäsen Paalimäki esitti jäsen Revon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi suositellen pikaisesti laadittavaksi kattavan selvityksen asumisen kustannuksiin Helsingissä vaikuttavista tekijöistä, joita ovat mm. kiinteistöverot, tontinvuokrat ja autopaikkojen hinta. Selvityksen perusteella tontinvuokrausjärjestelmää tulee kehittää avoimeksi ja läpinäkyväksi sekä samalla arvioida kaupunkilaisten kannalta kohtuulliset tontinvuokraehdot näihin ja tulevaisuudessa solmittaviin asuintalojen tontinvuokrasopimuksiin. Äänin 6–3 lautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä, vähemmistössä Paalimäki, Repo ja Liemola.

Kolmannessa äänestyksessä olivat vastakkain varapuheenjohtaja Kaliman jäsen Mäenpään kannattamana tekemä muutosehdotus sekä jäsen Paalimäen jäsen Revon kannattamana tekemä muutosehdotus.

Varapuheenjohtaja Kaliman ehdotus oli seuraava: Lautakunta päättää esittää Khlle, että kaupungin perimiä kaik-kien asuintonttien vuokria alennetaan esittelijän esittämästä tasosta keskimäärin 25 % siten, että kunkin kaupungin vuokraaman asuintontin vuosivuokra olisi 4 %:n asemesta vain 3 % tontin laskennallisesta hinnasta. Lisäksi lautakunta päättää, että vuokraa peritään esittelijän ehdotusta lievemmin porrastaen kuuden vuoden asemesta kymmenelle vuodelle siten, että maanvuokrasta peritään sopimuksen ensimmäiseltä vuodelta 50 %, toiselta 55 %, kolmannelta 60 %, neljänneltä 65 %, viidenneltä 70 %, kuudennelta 75 %, seitsemänneltä 80 %, kahdeksannelta 85 %, yhdeksänneltä 90 % ja kymmenenneltä 100 %. Esityslistalla mainittujen tonttien vuokrat määrätään tarkemmin edellä mainittuja ja muita esityslistassa mainittuja laskentaperiaatteita käyttäen näin lasketuin ehdoin.

Jäsen Paalimäen ehdotus oli seuraava: Esittelijän päätösehdotuksen kohdan 1 viimeinen kappale esitetään muutettavaksi siten, että siirtymäaika täyden, korotetun vuokran perimiseen olisi porrastetusti kymmenen vuotta kuten varapuheenjohtaja Kaliman ehdotuksessa, muuten esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Paalimäen ehdotus voitti äänin 6–3, vähemmistössä Kalima, Mäenpää ja Kaunola.

Neljännessä äänestyksessä olivat vastakkain jäsen Paalimäen edellisen äänestyksen voittanut ehdotus ja esittelijän ehdotus. Äänin 6–3 jäsen Paalimäen ehdotus voitti, vähemmistössä Hagelberg, Pätiälä ja Taina.

LÄNSISATAMAN ASUINKERROSTALOTONTTIEN 20029/12, 13 JA 15 SEKÄ ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN TONTTIEN 20027/2 JA 3 JA AUTOPAIKKATONTTIEN 20029/8, 11 JA 14 SEKÄ 20040/1 VUOKRAUSPERUSTEET SEKÄ TONTIN OSTO-OIKEUDEN VARAAMINEN

Khs 2009-262

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 20. kaupunginosan (Länsisatama, Saukonpaasi) asemakaavan muutoksen nro 11030 alueelle sijoittuvat jäljempänä mainitut suunnitellut tontit tai niistä muodostettavat tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 20029 asuinkerrostalotonttien (AK) nro 12, 13 ja 15 sekä korttelin nro 20027 asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttien (AL) nro 2 ja 3 vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 35 euroa.

Tonteille mahdollisesti toteutettavista työ-, liike- ja toimistotiloista peritään asuntokerrosalaa vastaavaa vuokraa.

Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä maanvuokraa.

Korttelin nro 20029 asuinkerrostalotontille (AK) nro 15 rakennettavien päiväkotitilojen osalta vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 17 euroa.

Tonttien vuosivuokrista peritään 80 % siltä ajalta, jona tonteille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tonteille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

2 Korttelin nro 20029 asuinkerrostalotonttien (AK) nro 12, 13 ja 15 sekä korttelin nro 20027 asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttien (AL) nro 2 ja 3 vuosivuokrasta myönnetään alkuperäisestä vuokrasta mahdollisen arava- tai korkotukialennuksen lisäksi 20 %:n alkualennus, joka on voimassa 31.12.2015 saakka.

3 Korttelin nro 20029 autopaikkatonttien (LPA) nro 8, 11 ja 14 sekä korttelin nro 20040 autopaikkatontin (LPA) nro 1 vuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951=100” pistelukua 100 vastaavana tonttineliömetrihintana 1 euroa.

4 Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia asunto-tonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Hitas-kohteiden osalta noudatetaan lisäksi kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio kaavamuutoksen nro 11030 kaavakartasta

Khs toteaa, että esityksessä on kysymys luovutusperusteiden vahvistamisesta kahdelle Jätkäsaaren Saukonpaaden alueelle kaavoitetulle asuinkerrostalokorttelille ja niitä palveleville autopaikkatonteille, samoin osto‑oikeuden varaamisesta korttelin 20029 tontinluovutuskilpailun voittajalle.

Korttelissa 20029 on seitsemän rakennusoikeudeltaan yhteensä n. 38 000 k‑m²:n tonttia, mikä mahdollistaa n. 430 asunnon rakentamisen. Kiinteistölautakunta päätti 31.3.2009 järjestää korttelista tarjouskilpailun, jossa yhdelle toteuttajalle luovutettaisiin tämä suurehko kokonaisuus rakennettavaksi. Samalla pyritään sopimusehdoin järjestetyllä vaiheittaisella luovutusprosessilla varmistamaan, että rakentaminen tapahtuu systemaattisesti ja asetetussa aikataulussa.

Päätöksen mukaan neljä korttelin tonteista luovutettaisiin ostotarjouskilpailulla. Tarjouskilpailun voittaisi tarjoaja, joka tarjoaa tontin kauppahintana suurimman prosenttiosuuden kulloinkin kyseessä olevalle tontille rakennettavien asuinrakennusten velattomasta kokonaismyyntihinnasta. Tonttien lopullinen kauppahinta määräytyisi siten tonteille rakennettavien asuinrakennusten ym. velattoman kokonaismyyntihinnan ja voittaneessa ostotarjouksessa ilmoitetun prosenttiosuuden perusteella.

Myytävien tonttien lisäksi tarjouskilpailun voittaja sitoutuisi toteuttamaan saman korttelin muut kolme asuinkerrostalotonttia, jotka vuokrattaisiin pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla nyt esitettävin vuokrausperustein. Tonteista kahdelle tulisi rakentaa vapaarahoitteisia omistusasuntoja Hitas I ‑ehdoin ja kolmannelle vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Hitas-asuntojen keskimääräinen enimmäismyyntihinta, hintapuite, määrätään etukäteen jo tarjouspyynnössä.

Lisäksi tarjouskilpailun voittajan toteutusvelvollisuuden piiriin kuuluisivat asuntotontteja palvelevat autopaikkatontit.

Kilpailuun liittyen ja sen houkuttelevuuden lisäämiseksi esitetään myös, että kaupunki kilpailuehdoissa sitoutuisi myöhemmin tehtävällä erillisellä varauspäätöksellä osoittamaan kilpailun voittajalle myöhemmin yksilöitävän Jätkäsaaren tai Hernesaaren alueen asuinkerrostalotontin edellyttäen, että kilpailun voittaja on täyttänyt toteutettavaksi saamansa korttelin sille asetettujen ehtojen mukaisesti. Varauksesta esitetään tehtäväksi eri päätös tämän päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä.

Korttelin 20027 tonteista toinen on varattu Hitas-tuotantoon ehdolla, että rakennuttaja valitaan tontinluovutuskilpailulla. Korttelin toisen tontin Khs päätti varata asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että pääsuunnittelijan valinnasta järjestetään arkkitehtuurikilpailu.

Tarjouskilpailun kautta Hitas-ehdoin tai vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten luovutettavien tonttien samoin kuin eteläisemmän korttelin nro 20027 tonttien vuokrausperusteiksi esitetään 35 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa niin asuntokerrosalan kuin tonteille mahdollisesti rakennettavien työ-, toimisto- ja liiketilojen osalta.

Valtion tukemien kohteiden osalta vuosivuokrasta perittäisiin 80 % sinä aikana, jolloin aravalainaa on jäljellä tai valtio maksaa kohteelle korkotukea.

Lisäksi esitetään, että tonttien alkuperäisestä maanvuokrasta annettaisiin 20 %:n alkualennus alueen keskeneräisyyden ja alueen rakentamisaikaisten häiriöiden vuoksi. Alkualennus olisi voimassa 31.12.2015 saakka.

Kerrostalotonttien laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo on esitetyin perustein n. 607 euroa/k-m² (ind. 1733, 2/09). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi ilman alennuksia vapaarahoitteisten kohteiden osalta n. 2,43 euroa/m²/kk ja valtion tukemien n. 1,94 euroa/m²/kk. Edellä esitetty 20 %:n alkualennus huomioon ottaen vastaavat luvut ovat n. 1,94 euroa/m²/kk ja 1,55 euroa/m²/kk.

Khn vähemmistön (Kari, Krohn, Moisio, Ojala ja Ylikahri) mielestä päätösehdotukseen olisi tullut lisätä seuraavan sisältöinen kohta:

5 Tontin vuokrausperusteiden yhteydessä otetaan huomioon MA-ohjelman mukaiset energiatehokkuusvaatimukset.

Kiinteistölautakunta toteaa (3.2.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Länsisataman Saukonpaaden alueen asemakaavan muutos nro 11030 on tullut lainvoimaiseksi 26.11.2004.

Kaava-alueelle sijoittuvat muun ohella kaupungin omistamat suunnitellut kerrostalotontit (AK) 20029/12, 13 ja 15, asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontit (AL) 20027/2 ja 3 sekä autopaikkatontit (LPA) 20029/8, 11 ja 14 sekä 20040/1.

Khlle esitetään, että em. AK- ja AL-tonttien vuokrausperusteena pidettäisiin 35 euron (ind. 100) suuruista kerrosneliömetrihintaa ja LPA-tonttien 1 euron (ind. 100) suuruista neliömetrihintaa. Valtion tukemien kohteiden osalta vuosivuokrasta perittäisiin 80 % sinä aikana, jolloin aravalainaa on jäljellä tai valtio maksaa kohteelle korkotukea. Lisäksi esitetään, että tonttien maanvuokrasta annettaisiin 20 %:n ns. alkualennus alueen keskeneräisyyden ja alueen rakentamisaikaisten häiriöiden vuoksi. Alkualennus olisi voimassa 31.12.2015 saakka.

Ehdotetut vuokrausperusteet vastaavat rakennusoikeuden pääoma-arvoa n. 609 euroa/k-m² (ind. 1741), ja vuokrausperusteiden teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi ilman alennuksia n. 2,64 euroa/m²/kk.

Lisäksi esitetään, että kaupunki sitoutuisi varaamaan tarjouskilpailun perusteella kevään 2009 aikana valittavalle Saukonpaaden korttelin nro 20029 rakennuttajalle myöhemmin yksilöitävä tontti vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja ensisijaisesti Jätkäsaaren ja toissijaisesti Sörnäistenniemen osayleiskaavan alueelta. Lopullisen varaamisen edellytyksenä olisi, että kyseinen rakennuttaja toteuttaa korttelin 20029 kaupungin tarjouskilpailussa asettamien ehtojen ja määräaikojen mukaisesti.

Varauspäätös Khs päätti 7.4.2008 varata 31.12.2010 saakka kerrostalotontit 20029/6, 7, 9 ja 10 luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja.

Samalla Khs päätti varata kerrostalotontit 20029/12 ja 13 luovutettavaksi edellä mainitun tarjouskilpailun voittajalle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten Hitas I -ehdoin.

Edelleen Khs päätti varata kerrostalotontin 20029/15 luovutettavaksi tarjouskilpailun voittajalle valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen mukaisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten.

Lisäksi Khs päätti varata kerrostalotontin 20027/2 vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon noudattaen Hitas I -ehtoja sekä ehdolla, että rakennuttaja valitaan tontinluovutuskilpailulla. Edelleen Khs päätti varata kerrostalotontin 20027/3 asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista varten ehdolla, että pääsuunnittelijan valinnasta järjestetään arkkitehtuurikilpailu.

Autopaikkatontit (LPA) Autopaikatonteille 20029/8, 11 ja 14 sekä 20040/1 on tarkoitus rakentaa edellä mainittuja asuntotontteja palvelevia pysäköintipaikkoja ja tontit luovutettaneen asuntotontteja omistamaan ja hallinnoimaan perustettaville yhtiöille hankkeiden etenemisen edellyttämässä aikataulussa.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Kvsto hyväksyi 13.10.2004 Länsisataman Saukonpaaden alueen asemakaavan muutoksen nro 11030, joka on saanut lainvoiman 26.11.2004.

Näiden suunniteltujen asuinkerrostalotonttien (AK), asuin-, liike- ja toimisto-rakennusten tonttien (AL) sekä autopakkatonttien (LPA) perustiedot ovat seuraavat:

Tontti	Osoite	Kaavamerkintä	Rakennusoikeus k-m²	Pinta-ala noin m²
20027/2	Heino Kasken katu	AL	8 100 + yht. 800 I	3 672
20027/3	Heino Kasken katu	AL	9 150 + yht. 800 I	3 983
20029/12	Saukonpaadenranta	AK	4 100 + yht. 400 I	1 827
20029/13	Saukonpaadenranta	AK	5 700 + yht. 600 I	2 158
20029/15	Saukonpaadenranta	AK	8 800 + yht. 700 I	4 215
20029/8	Saukonpaadenranta	LPA		1 437
20029/11	Saukonpaadenranta	LPA		1 438
20029/14	Karl Collanin kuja	LPA		1 427
20040/1	Saukonpaadenranta	LPA		275

Tonttien rakennusoikeuden lisämerkintä +yht. 700 I (tai muu luku) osoittaa neliömetreinä, kuinka suuren osan rakennuksen alimmasta kerroksesta saa kerrosalaneliömetreinä ilmoitetun kerrosalan lisäksi käyttää asukkaiden yhteistiloihin. Rakennukset ovat pääsääntöisesti viisi-kuusikerroksisia.

Tonteille 20029/10 ja 13 on kaavamääräysten mukaan rakennettava
liike- tai työtilaa vähintään 200 k-m² ja tontille 20029/15 liiketiloja vähintään 300 k-m². Korttelissa 20027 rakennusten 1. kerros tulee rakentaa liiketilaksi ja 2. kerros liike- tai toimistotilaksi Saukontorin ja Länsisatamankadun varrella.

Ullakkokerrokseen rakennettavat asukkaiden yhteissaunatilat saa
rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi.

Tontille 20029/15 on kaavassa osoitettu merkinnällä pk rakennusala, jolle saa sijoittaa päiväkodin 1. ja 2. kerrokseen.

Asuinkerrostalotonttien autopaikkavelvoite määräytyy asuin- ja myymälätilojen osalta normin 1 autopaikka/150 k-m² mukaan ja toimisto- sekä muiden julkisten tilojen osalta normin 1 autopaikka/350 k-m² mukaan.

Autopaikat on osoitettu sijoitettavaksi tonttien alle rakennettaviin pysäköintilaitoksiin. Tonttien 20029/12 ja 13 autopaikkoja saadaan kuitenkin sijoittaa LPA-tontille 20040/1 ja tontin 20029/15 autopaikkoja LPA-tontille 20029/14. LPA-tonteille 20029/8 ja 11 saadaan sijoittaa tonttien 20029/6, 7, 9 ja 10 autopaikkoja.

Tonttien maaperätiedot ja rakennettavuus

Kiinteistöviraston geotekninen osasto on laatinut Saukonpaaden alueen kaavoituksen yhteydessä geoteknisen rakennettavuusselvityksen 24.10.2001. Sen mukaan olemassa oleva Saukonpaaden maa-alue on mereen tehtyä täyttömaata. Täyte koostuu pintaosaltaan sorasta sekä syvemmällä sekalaisesta täytteestä, joka sisältää louhetta ja kitkamaata. Maaperässä saattaa olla rakennusjätettä. Täytteen paksuus on n. 2–18 m.

Rakennusvirasto esirakentaa Saukonpaaden alueen vaadittavin täytöin ja osittain pudotustiivistämällä. Tonttien perustamistavat vaihtelevat riippuen siitä, sijoittuuko tontti pudotustiivistettävälle alueelle vai esirakentamattomalle täyttömaalle. Pudotustiivistettävillä tonteilla perustamistapana voitaneen käyttää anturaperustusta ja muilla tonteilla pora- tai lyöntipaalutusta. Mahdollisen porapaalutuksen kustannukset ylittäisivät merkittävästi tavanomaisena pidettävät perustamiskustannukset.

Nyt puheena olevista vuokrattavista kerrostalotonteista vain tontti 20029/12 sijoittuisi pudotustiivistettävälle alueelle, jolloin sen perustamiskustannukset olisivat muita tontteja alhaisemmat. Pudotustiivistyksellä saatava rakennettavuuden paraneminen selviää lopullisesti kuitenkin vasta, kun kyseiset toimenpiteet on tontilla suoritettu. Näin ollen on siis mahdollista, että myös tällä tontilla joudutaan käyttämään perustamistapana kalliimpaa pora- tai lyöntipaalutusta.

Kerrostalotonttien 20027/2 ja 3 sekä 20029/13 ja 15 perustamiskustannukset ylittänevät varsin merkittävästi tavanomaisena pidettävät perustamiskustannukset ja myös tontin 20029/12 osalta tavanomaisina pidettävien perustamiskustannusten ylittyminen on mahdollista.

Ehdotus vuokrausperusteiksi

Vertailutiedot

Saukonpaaden alueen osalta on vaikea löytää relevantteja vertailutietoja. Vertailutietona todettakoon kuitenkin, että Kvsto päätti 27.9.2006 (asia 8) oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Lauttasaaren asuinkerrostalojen tontin 31109/10 (Haahkapolku 3) pitäen perusteen virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 39,83 euroa. Tontilla oleva vanha koulurakennus on tarkoitus saneerata pääosin senioreiden vapaarahoitteisiksi palveluasunnoiksi.

Vertailutietoina todettakoon edelleen, että Kvsto päätti 26.3.1997 oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Ruoholahden asuinkerrostalojen tontin 20017/11 (Länsisatamankatu 20) pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 33,64 euroa.

Asuntorakentamiseen luovutettavien tonttien (AK, AL) maanvuokra

Nyt puheena olevat tontit 20027/2 ja 3 sekä 20029/12, 13 ja 15 sijoittuvat meren äärelle nykyisen kantakaupunkirakenteen välittömään läheisyyteen. Palveluiden saatavuus alueella on nykyisellään varsin hyvä ja saatavuus tulee edelleen parantumaan Jätkäsaaren rakentamisen edetessä. Alueelta on noin kilometrin matka Ruoholahden metroasemalle ja sillä tulee olemaan raitioliikenneyhteys Jätkäsaaren katujen ja rakenteilla olevan Crusellinsillan valmistuttua. Saukonpaaden alueen sijaintia onkin lautakunnan mielestä pidettävä rakennusoikeuden yksikköhintaa merkittävästi korottavana tekijänä. Rakennusoikeuden yksikköhintaa alentavana tekijänä voitaneen puolestaan pitää todennäköisesti korkeiksi muodostuvia perustamiskustannuksia.

Edellä esitetyt vertailutiedot sekä mainitut seikat huomioon ottaen voitaisiin tonttien 20027/2 ja 3 sekä 20029/12, 13 ja 15 maanvuokra määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 35 euroa. Tonteille mahdollisesti toteutettavista työ-, toimisto- ja liiketiloista perittäisiin samaa maanvuokraa kuin asuintiloista. Sen sijaan kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei perittäisi.

Tontille 20029/15 rakennettavien päiväkotitilojen osalta maanvuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana kerrosneliömetrihintana 17 euroa. Julkisten tilojen rakennusoikeuden arvona on tavanomaisesti noudatetun käytännön mukaan käytetty yleensä noin puolta alueen asuinrakennusoikeuden arvosta.

Aravalainoitettujen- ja korkotukikohteiden maanvuokrasta esitetään perittäväksi tavanomaisen käytännön mukaisesti 80 % vapaarahoitteisten kohteiden maanvuokrasta.

Saukonpaaden alueen rakentaminen etenee Ruoholahden suunnasta merelle päin. Alueen ensimmäiset tontit pyritään saamaan rakennus-kelpoisiksi kevään 2010 aikana, jolloin näiden tonttien rakentaminen voi alkaa. Alueen kokonaisrakennusoikeus on n. 70 000 k-m² ja rakentamisen arvioidaan kestävän n. 5–6 vuotta.

Alueen rakentamisesta aiheutunee vuokrattaville kerrostalotonteille 20027/2 ja 3 sekä 20029/12, 13 ja 15 varsin merkittävää häiriötä, koska alueen länsiosaan sijoittuvien tonttien työmaa-aikainen liikenne tulee kulkemaan Saukonpaadenrannan ja Heino Kasken kadun katualueiden läpi. Lisäksi Saukonpaadenpuisto voidaan rakentaa valmiiksi vasta, kun kaikki alueen tontit on rakennettu.

Saukonpaaden rakentamisenaikaisten häiriöiden ja alueen keskeneräisyyden vuoksi esitetäänkin, että kerrostalotonttien 20027/2 ja 3 sekä 20029/12, 13 ja 15 maanvuokrasta annettaisiin 20 %:n ns. alkualennus, joka olisi voimassa 31.12.2015 saakka. Alennus koskisi myös valtion tukemia kohteita, joten näiden tonttien osalta maanvuokrasta perittäisiin 31.12.2015 saakka 60 %. Vastaavantyyppinen alkualennus on myönnetty 1990-luvulla muun muassa Ruoholahden ja Herttoniemen-rannan tonteille.

Kerrostalotonttien laskennallinen rakennusoikeuden pääoma-arvo on esitetyin perustein n. 609 euroa/k-m² (ind. 1741). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin olisi ilman alennuksia vapaarahoitteista kohteiden osalta n. 2,44 euroa/m²/kk ja valtion tukemien kohteiden osalta n. 1,95 euroa/m²/kk. Edellä esitetty 20 %:n alkualennus huomioon ottaen vastaavat luvut ovat n. 1,95 euroa/m²/kk ja 1,56 euroa/m²/kk.

Autopaikkatonttien (LPA) vuokrausperusteet

Autopaikkatonttien 20029/8, 11 ja 14 sekä 20040/1 vuokra voitaisiin lautakunnan mielestä määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavana tonttineliömetrin hintana 1 euroa. Autopaikkatontin pääoma-arvo/m² olisi tällöin 17,41 euroa (ind. 1 741).

Vuokra-aika

Käsiteltävänä olevat tontit tulisi vuokrata n. 60 vuoden pituisilla sopimuksilla ja vuokrausperusteet vahvistaa näin ollen 31.12.2070 saakka.

Optiotontti korttelin nro 20029 tulevalle varauksensaajalle

Kortteli 20029 on Khn varauspäätöksen mukaisesti tarkoitus varata tarjouskilpailun perusteella yhdelle rakennuttajalle tai rakennuttajaryhmälle. Kortteliin sijoittuu seitsemän kerrostalotonttia, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 38 200 k-m².

Kiinteistöviraston tonttiosasto valmistelee parhaillaan korttelia koskevaa tarjouspyyntöä, joka on tarkoitus saattaa kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi helmi-maaliskuun 2009 aikana.

Tarjouspyynnössä on tarkoitus määrätä tonttien toteutusjärjestys ja toteuttamiselle asetettaneen varsin tiukat määräajat. Kohteen rakennuttamisesta tultaneen solmimaan kilpailun voittajan kanssa toteutussopimus, jossa määrätään muun ohella sopimusvelvoitteiden ja määräaikojen laiminlyömisestä rakennuttajalle asetettavista sanktioista.

Korttelin 20029 toteuttamiseen sisältyy vallitsevan laskusuhdanteen, rahoitusmarkkinoiden häiriöiden sekä korttelin suuren rakennusoikeuden johdosta varsin merkittävä taloudellinen riski. Tämän riskin kompensoimiseksi ja tarjouskilpailun houkuttelevuuden lisäämiseksi kaupungin olisi tarkoituksenmukaista jo tässä vaiheessa tehdä päätös siitä, että tulevan tarjouskilpailun voittajalle tullaan varaamaan lisä- tai optiotontti vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja.

Optiotontin varaamisen edellytyksenä olisi, että tarjouskilpailun voittaja toteuttaa korttelin 20029 kaupungin varauspäätösten, kilpailua varten laadittavan kiinteistölautakunnan hyväksymän tarjouspyynnön sekä solmittavan toteutussopimuksen ehtojen mukaisesti ja niissä asetettuja määräaikoja noudattaen. Myöhemmin tehtävän varsinaisen varauspäätöksen yhteydessä yksilöitävän optiotontin rakennusoikeus voisi olla n. 4 000–7 000 k-m² ja se voitaisiin osoittaa ensisijaisesti Jätkäsaaren osayleiskaavan nro 11350 ja toissijaisesti Sörnäistenrannan - Hermanninrannan osayleiskaavan nro 11650 rajaamalta alueelta. Kyseessä olisi kerrostalotontti.

Tontin luovutusmuodosta (myynti/maanvuokraus) ja luovutushinnasta (kauppahinta/maanvuokra) sovittaisiin myöhemmin erikseen. Tontin luovutuksessa noudatettaisiin kaupungin tavanomaisesti noudattamia kiinteistönkaupan tai maanvuokrauksen ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Koska tonttien varaamisesta päättää Khs, tulee myös kaupungin antamalle tontin varaamista koskevalle sitoumukselle saada Khn hyväksyntä. Tontin vuokrausperusteista tai myyntihinnasta (mikäli yli 3 milj. euroa) päättää aikanaan Kvsto.

Khs toteaa, että Kvston täytäntöönpanon yhteydessä esitetään tehtäväksi seuraava varauspäätös:

Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki sitoutuu myöhemmin tehtävällä erillisellä varauspäätöksellä varaamaan tarjouskilpailun perusteella valittavalle Länsisataman kaupunginosan (20.) Saukonpaaden alueen suunnitellun korttelin nro 20029 varauksensaajalle myöhemmin yksilöitävän asuinkerrostalotontin (AK) seuraavin ehdoin:

1 Varaamisen edellytyksenä on, että tarjouskilpailun voittaja toteuttaa korttelin nro 20029 kaupungin tekemien varaus-päätösten, tarjouskilpailua varten laaditun kiinteistölauta-kunnan hyväksymän tarjouspyynnön sekä solmittavan toteutussopimuksen ehtojen mukaisesti ja niissä asetettuja määräaikoja noudattaen.

2 Tontti varataan ensisijaisesti Jätkäsaaren osayleiskaavan nro 11350 ja toissijaisesti Sörnäistenrannan - Hermannin-rannan osayleiskaavan nro 11650 rajaamalta alueelta.

3 Tontin rakennusoikeus on noin 4 000–7 000 k-m².

4 Tontti varataan vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja.

5 Kaupunki päättää mahdollisista muista varausehdoista, tontin luovutusmuodosta, -ehdoista sekä -hinnasta myöhemmin varauksensaajan kanssa neuvoteltuaan.

OULUNKYLÄN URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEEN YM. ALUEIDEN (OULUNKYLÄN LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11804)

Khs 2008-1647

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.6.2008 päivätyn ja 26.2.2009 muutetun piirustuksen nro 11804 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11804 (Oulunkylän liikuntapuisto)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän liikuntapuisto)

28. kaupunginosan (Oulunkylä, Patola) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotus

Alue sijaitsee Oulunkylässä Käskynhaltijantien pohjoispuolella Patolan kerrostaloalueen itäpuolella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden harjoitusjäähallin rakentamisen liikuntapuistoon nykyisen hallin eteläpuolelle, curlinghallin laajentamisen, tekojääradan/tenniskenttien osavuotisen kattamisen ja urheilukenttäalueen kehittämisen paikallisten palloiluseurojen harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Pysäköintialueita laajennetaan. Autopaikkojen määrä kasvaa nykyisestä n. 250 autopaikasta 359 autopaikkaan. Liikuntapuiston rakennusoikeus kasvaa nykyisestä 9 200 k-m²:stä 13 700 k‑m²:iin.

Kevyen liikenteen väyliä siirrellään keskeiset yhteydet säilyttäen. Liikuntapuiston liittymään rakennetaan korotettu suojatie. Maakaasuputken linjausta siirretään.

Käskynhaltijantien katualuetta muutetaan liittämällä siihen puistoaluetta uusissa Norrtäljentien ja Siltavoudintien kiertoliittymissä vastaamaan niiden laajuutta ja kaventamalla katualuetta liikuntapuiston pysäköintialueen laajennuksen kohdalla. Katualuetta poistuu 259 m² ja puistoa 391 m². Liikuntapuiston alue kasvaa 650 m².

Khn vähemmistön (Kari, Kopra, Krohn, Moisio ja Ylikahri) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, ettei pysäköintiin tarkoitettu alue laajene.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (17.6.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Liikuntavirasto on esittänyt, että kaupunkisuunnitteluvirasto laatisi Oulunkylän liikuntapuistoon asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaisi uuden jäähallihankkeen toteuttamisen.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) liikuntapuisto on kaupunkipuistoaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella ovat voimassa asemakaavat vuodelta 1953 (nro 3313 / Käskynhaltijantien katualue ja puistoalueet), vuodelta 2001 (nro 10964 / liikuntapuisto) ja vuodelta 2004 (nro 11235 / Norrtäljentien ja Käskynhaltijantien risteys). Kaavan nro 10964 mukaan liikuntapuiston alue on urheilualuetta. Rakennusoikeus on yhteensä 9 200 k-m².

Muut suunnitelmat ja päätökset

Liikuntavirasto ja rakennusvirasto ovat teettäneet uudesta jäähallista kaupunkikuvallisen selvityksen asemakaavan laatimista varten. Työn kuluessa tutkittiin useampia vaihtoehtoja.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa.

Rakennettu ympäristö

Liikuntapuiston länsiosaan on rakennettu tenniskenttä/tekojäärata ja sen itäpuolelle monitoimihalli katsomorakenteineen (3 156 k-m²). Alueen keskellä on harjoitusjäähalli (2 876 k-m²) ja sen pohjoispuolella curlinghalli (2 600 k-m²). Jäähallin itäpuolella on aidattu urheilu/jalkapallokenttä, jonka katsomo on jäähallin vieressä. Kentän keskellä oleva jalkapallokenttä on päällystetty lämmitettävällä tekonurmella. Urheilukentän itäpuolella Siltavoudintien vieressä on hiekkapintainen harjoituskenttä. Pysäköintialueet ovat alueen eteläreunassa Käskynhaltijantien lähellä ja tekojääradan pohjoispuolella Hirsipadontien tuntumassa. Liikuntapuiston eteläosassa on seudullinen itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen väylä ja sitä myötäilevä valtakunnallisesti merkittävä maakaasujohto. Käskynhaltijantien ja Norrtäljentien sekä Käskynhaltijantien ja Siltavoudintien risteykset on muutettu kiertoliittymiksi, jotka ulottuvat vähäisessä määrin voimassa olevien asemakaavojen mukaisille puistoalueille.

Liikuntapuiston länsipuolella lähimmät naapurit ovat Hirsipadontien kerrostalot ja itäpuolella Siltavoudinkujan pientalot sekä Oulunkylän yläaste ja lukio.

Palvelut Liikuntapuiston tavoitettavuus julkisella liikenteellä on hyvä. Käskynhaltijantietä liikennöi sekä poikittaisliikenteen bussilinjoja (mm. Jokerilinja 550 ja poikittaislinja 512) että keskustaan meneviä linjoja. Siltavoudintiellä liikennöi Itä-Pakilan linja 64. Oulunkylän asema on noin kilometrin päässä.

Luonnonympäristö

Liikuntapuisto on osa yleiskaavaan merkittyä laajempaa kaupunkipuistoaluetta ja rajautuu pohjoisreunastaan Patolanmetsän ulkoilualueeseen.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia. Paikoin esiintyy myös savialuetta, jossa savikerroksen paksuus on 1–3 m. Lisäksi alueella on pieniä kallioisia alueita.

Ympäristöhäiriöt

Urheiluhallien LVIS-laitteiden melu voi aiheuttaa häiriötä lähimmille asuntotonteille. Erityisesti curlinghallin pohjoissivulla oleva rakennuksen ulkopuolinen jäähdytyslaitteisto on koettu häiritseväksi.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden harjoitusjäähallin rakentaminen liikuntapuistoon nykyisen hallin eteläpuolelle, curlinghallin laajentaminen ja tekojääradan/tenniskenttien osavuotinen kevyt kattaminen. Urheilukenttäaluetta kehitetään paikallisten palloiluseurojen harjoitus- ja kilpailukäyttöön. Liikuntapuiston pysäköintialueita järjestellään uudelleen ja alueen kevyen liikenteen väyliä siirretään. Maakaasujohto ja muut johtolinjat siirretään uuden hallin tieltä.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa on osoitettu nykyisen jäähallin eteläpuolelle rakennusala uutta harjoitusjäähallia varten. Laajennus curlinghallia varten on osoitettu nykyisen hallin pohjois- ja itäpuolelle. Urheilu- ja pallokentän itäpuolelle on osoitettu uusi alue katsomoa varten ja harjoituskentän pohjoispuolelle pysäköintialue. Jäähallin länsipuolella Käskynhalijantien varressa olevaa pysäköintialuetta on laajennettu etelään osittain nykyiselle Käskynhaltijantien katualueelle ja länteen. Alueen pohjoisosassa olevaa pysäköintialuetta on laajennettu länteen ja itään. Kevyen liikenteen reittejä on linjattu uudelleen. Seudullinen reitti Käskynhaltijantien tuntumassa on siirretty jatkumaan osittain Käskynhaltijantien katualueelle.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 15,3 ha, josta urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU) on 11,7 ha ja katualuetta 3,6 ha. VU-alueella on rakennusoikeutta 13 700 k-m².

Urheilu- ja virkistyspalvelujen korttelialue (VU)

Alueelle on merkitty olemassa oleville urheilu/monitoimihallille ja jäähallille voimassa olevan asemakaavan mukaiset rakennusalat (u), rakennusoikeudet (monitoimihalli 3 200 k-m² ja jäähalli 3 000 k-m²) ja vesikaton korkeudet. Jäähallin pohjoispuolella olevan curlinghallin rakennusalaa (u) on laajennettu pohjoiseen ja itään ja rakennusoikeutta lisätty 1 500 k-m² (4 500 k-m²).

Jäähallin eteläpuolelle on osoitettu rakennusala (u1) uutta jäähallia varten (3 000 k-m²) ja vesikaton korkeudet. Rakennusalalle on annettu määräys jäähallin julkisivujen suunnittelusta, materiaaleista ja ikkunoiden määrästä sekä eteläpäätyyn rakennettavasta infoseinästä.

Kenttäalueet on merkitty ohjeellisina ja niille käyttötarkoitukset. Kenttien viereen on osoitettu ohjeellisina alueet, joille saa rakentaa katsomot ja niiden alle huoltotiloja. Katsomot saa myös kattaa.

Liikuntapuiston pysäköintialueita on järjestetty uudelleen ja osoitettu niille laajentamismahdollisuudet. Eteläistä pysäköintialuetta on laajennettu Käskynhaltijantielle päin (yhteensä 176 autopaikkaa). Pohjoista pysäköintialuetta on laajennettu hieman länsipäässä (yhteensä 102 autopaikkaa) ja osoitettu uusi pieni alue itäpuolelle (31 autopaikkaa). Harjoituskentän pohjoispuolelle Siltavoudintien tuntumaan on osoitettu uusi pieni pysäköintialue (50 autopaikkaa). Pysäköintialueilla autopaikkoja on yhteensä 359 autopaikkaa.

Liikuntapuiston etelärajaa Käskynhaltijantien reunassa on siirretty pysäköintialueen laajennuksen myötä ja katualue on vastaavasti kaventunut. Puiston rajan ja pysäköintialueen väliin on merkitty istutettava puurivi.

Liikuntapuiston pinta-ala kasvaa n. 650 m² (puiston kokonaispinta-ala on n. 11,7 ha).

Liikenne Seudullinen kevyen liikenteen reitti on siirretty Käskynhaltijatien varteen. Liikuntapuiston liittymässä reitille rakennetaan korotettu suojatie. Pysäköintialueet riittävät rakennusten laajennusten aiheuttaman autopaikkatarpeen täyttämiseen.

Käskynhaltijantien katualueeseen on liitetty sen eteläpuolelta pienet puistoalueet vastaamaan jo rakennettujen Norrtäljentien ja Siltavoudintien kiertoliittymien ja niihin liittyvien kevyen liikenteen väylien linjauksen mukaista katualuetta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntateknisen huollon verkosto, mutta asemakaavan toteuttaminen vaatii johtosiirtoja.

Yksityiset sade- ja jätevesiviemärit siirretään uuden jäähallin rakennusalan ulkopuolelle.

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää alueella sijaitsevan maakaasuputken siirtämistä uudelle linjalle. Maakaasuputken siirtokustannuksiin vaikuttavat merkittävästi rakentamisolosuhteet sekä mahdolliset katkokset maakaasun käyttäjille, joita ovat mm. kaksi voimalaitosta ja yksi paperitehdas.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia, paikoin esiintyy savialueita sekä kallioisia alueita. Savikerroksen paksuus on 1–3 m. Rakennukset perustetaan maanvaraisesti.

Alueella on toiminut liikuntapuisto usean vuosikymmenen ajan. Alueella ei ole tiedossa erityisiä syitä epäillä maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Kaavassa on annettu määräys uusien ja laajennettavien urheiluhallien LVIS-laitteiden aiheuttamasta melusta.

Liikuntapuiston jääkenttien jäähdytysjärjestelmä on uusittu 2000-luvun puolivälissä, jolloin jäähdytysaineena käytettävän ammoniakin määrää vähennettiin alle kahteen tonniin. Kylmänsiirtoaineena ei käytetä ammoniakkia, joten uuden hallin rakentaminen ei tuo ammoniakkia nykyistä lähemmäksi asutusta. Nykyisen ammoniakkimäärän on suunniteltu riittävän myös laajennuksen jäähdytystarpeisiin.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan toteutuessa Oulunkylän liikuntapuiston palvelut paranevat uuden jäähallin rakentamisen ja curlinghallin laajentamisen myötä. Kenttien katsomot ja katokset nostavat myös palvelujen tasoa. Pysäköintialueiden laajennusten toteutuessa autopaikat riittävät kasvavalle käyttäjäjoukolle.

Puusto vähenee rakennusten ja pysäköintialueiden laajennusten sekä kevyen liikenteen väylien siirtämisen yhteydessä. Käskynhaltijantien varteen istutettava puurivi rajaa eteläreunastaan laajennettua pysäköintialuetta. Yhtenäiset laajemmat metsiköt liikuntapuiston kaakkois- ja koillisosissa sekä länsireunassa Hirsipadontien vieressä säilyvät.

Uusi jäähalli sijoittuu lähelle Käskynhaltijantietä ja sen eteläpäädyn infoseinä avautuu katumaisemaan.

Liikuntapuiston lähikatujen liikenne lisääntyy vähän. Vuonna 2007 Käskynhaltijantien liikenne oli 10 600 ajoneuvoa/vrk, uuden jäähallin tuoma lisäys siihen on 200 ajoneuvoa/vrk. Hirsipadontien liikennemäärä on 1 300 ajoneuvoa/vrk ja curlinghallin laajennuksen tuoma lisäys 50 ajoneuvoa/vrk. Siltavoudintiellä liikenne on nyt 5 200 ajoneuvoa/vrk ja lisäys 50 ajoneuvoa/vrk.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa maakaasu- ja vesihuollon johtosiirroista 330 000 euroa sekä kevyen liikenteen väylien ja pysäköintialueiden rakentamisesta n. 300 000 euroa.

Toteutus Jäähallihankkeen toteuttaminen edellyttää maakaasuputken ja muiden maanalaisten johtojen siirtoa uuden jäähallin tieltä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Liikuntavirasto on esittänyt (12.6.2006), että kaupunkisuunnitteluvirasto laatisi Oulunkylän liikuntapuistoon asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaisi jäähallihankkeen toteuttamisen.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 23.11.2007).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva esittelytilaisuus oli Oulunkylän kirjastossa 10.12.2007.

Osallisille lähetettiin kirje asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolosta (kirje päivätty 4.4.2008).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Oulunkylän kirjastossa 21.4.–9.5.2008 sekä viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva esittelytilaisuus pidettiin 28.4.2008 Oulunkylän kirjastossa.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Veden, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja tilakeskuksen kanssa.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 8 mielipidekirjettä, joista 5 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 3 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty esittelytilaisuuksissa ja puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute

xxxxx xxxxxx ehdottaa (10.12.2007) pohjoisen pysäköintialueen hyödyntämistä ja curlinghallin laajentamista enemmän itään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kartassa jäähallin itäpuolelle metsikön päälle esitettyä pysäköintialuetta hän pitää huonona ja toivoo uuden jäähallin ulkonäöstä nykyistä parempaa.

xxxxx ja xxxxxx xxxx ovat (13.12.2007) tyytyväisiä liikuntapuiston kehittämisestä. Naapurissa asuvina he kyselevät harjoituskentän mahdollisesta aitaamisesta ja katsomosta sekä häikäisemättömästä lisävalaistuksesta. He toivovat myös lisää puita kentän ja Siltavoudintien väliin taloyhtiönsä yksityisyyden suojaamiseksi.

As. Oy Kengittäjäntie 1:n hallitus ottaa (31.12.2007) kantaa pysäköintialueiden järjestelyihin ja pitää urheilu/jalkapallokentän ja harjoituskentän eteläpuolelle (OAS-kartassa) esitettyä uutta pysäköintipaikka-aluetta turhana. Urheilupuiston pysäköintipaikoista on nykyään vain noin puolet käytössä. Pohjoinen pysäköintialue on käytännössä käyttämättömänä, mikä johtuu osaltaan puutteellisesta opastuksesta.

Oulunkylä- Seura ry pitää (31.12.2007) myönteisenä liikuntapuiston kehittämistä ja sen tehokkuuden lisäämistä sekä toimintojen monipuolistamista rakentamalla uusi harjoitusjäähalli. Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on turha, ja se katkaisee tärkeän polkuyhteyden. Nykyisen usein tyhjänä olevan pysäköintialueen opastusta Käskynhaltijatieltä tulisi parantaa. Käskynhaltijantien viereen siirrettävän kevyen liikenteen väylän ja liikuntapuiston liittymän risteyksen turvallisuus tulee ottaa huomioon.

xxxxx ja xxxxx xxxxxxx kiinnittävät (31.12.2007) huomiota jäähallin turvallisuuskysymyksiin, mm. ammoniakin aiheuttamaan turvallisuusriskiin lähinaapureille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kartassa jäähallin itäpuolelle metsikön päälle esitetty pysäköintialue vie urheilupuiston puistoluonteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää vastineenaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin mielipiteisiin asiakohdittain seuraavaa:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartassa oli esitetty kaaviomaisiksi ja tarkemman suunnittelun lähtökohdaksi tarkoitetut aluerajaukset liikuntapuiston alueen kehittämisestä: uusi jäähalli, curlinghallin ja pohjoisen pysäköintialueen laajennukset sekä jäähallin itäpuolella urheilu- ja pallokenttäalueen ja pysäköintialueen rajaukset.

Harjoituskenttä

Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole otettu määräyksiä avoimen harjoituskentän aitaamisesta, valaistuksesta tai lisäistutuksista. Ne voidaan tarvittaessa toteuttaa kaavasta riippumatta. Kentän ja Siltavoudintien välissä on kohtalaisen peittävä puustovyöhyke ja koillisnurkassa kenttä on katua ja lähintä asuinrakennusta selvästi alempana, mikä osaltaan vähentää kentän käytöstä aiheutuvaa häiriötä.

Jäähallin itäpuolelle esitetty pysäköintialue

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartan jäähallin itäpuolisissa kaaviomaisissa aluerajauksissa ei otettu huomioon harjoituskenttää, seudullista kevyen liikenteen väylää eikä Käskynhaltijantien viereistä metsikköä. Jatkosuunnittelussa rajauksia tarkennettiin nykytilannetta vastaaviksi.

Pohjoinen pysäköintialue

Uuden jäähallin lisäksi curlinghallin laajennus lisää osaltaan pysäköintitarvetta ja siksi pohjoisen pysäköintialueen laajennusmahdollisuus on osoitettu kaavakartassa. Selventämällä nykyisen pysäköintialueen autopaikkamerkintöjä ja tehostamalla opastusta sinne alueen käyttöaste nousee eikä laajennusta välttämättä tarvitse rakentaa.

Curlinghallin laajennus

Asemakaavan muutosehdotuksessa curlinghallia on laajennettu pohjoiseen ja itään.

Uuden jäähallin ulkonäkö

Asemakaavan muutosehdotuksessa on uutta jäähallia koskeva määräys, jonka mukaan sen julkisivut tulee sommitella lasiseinien, ikkunoiden, värien ja materiaalien keinoin arkkitehtonisesti korkeatasoisiksi. Itäjulkisivusta tulee vähintään 1/5 olla ikkunaa. Rakennuksen eteläjulkisivulle tulee rakentaa vähintään puoli julkisivua peittävä lasinen infoseinä. Rakennuksen länsijulkisivulla tulee olla koko rakennuksen mittainen korkea katos, julkisivun tulee olla pääosin lasia.

Uuden jäähallin turvallisuusriskit

Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet

Oulunkylä- Seura ry toteaa (9.5.2008) osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitekartassa olleen pohjoisen pysäköintialueen laajennuksen olevan edelleen asemakaavaluonnoksessa em. kartassa esitettyä laajempana. Curling-pelaajilla ei ole niin isoja varusteita, että heidän pitäisi päästä autoilla lähelle halliaan. Opastusta Käskynhaltijantieltä pohjoiselle pysäköintialueelle tulee parantaa. Isojen ajoneuvojen, kuten rekkojen, pysäköinti liikuntapuiston pysäköintialueilla tulee kieltää klo 7:n ja 20:n välisenä aikana. Ne vievät nykyisin paljon tilaa liikuntapuiston käyttäjien tarvitsemalta eteläosan pysäköintialueelta.

xxxxx xxxxxxxx toteaa (9.5.2008) uuden jäähallin ja curlinghallin laajennuksen sekä pysäköintialueiden laajennusten ja kevyen liikenteen väyläsiirtojen tuhoavan arvokasta puustoa. Hän esittää mm. nykyisten pysäköintialueiden tehokkaampaa käyttöä mm. mitoitusta tarkistamalla ja uuden jäähallin korkeusaseman hyväksi käyttämistä rakentamalla autopaikkoja rakennuksen kellariin ja johtamalla nykyinen kevyen liikenteen väylä rakennuksen alta.

xxxxxx xxxxxxxx toivoo (13.5.2008) curlinghallin laajennuksen yhteydessä kiinnitettävän huomiota hallin pohjoispuolella olevan jäähdytyskoneen lähiympäristölle aiheuttamaan meluhaittaan. Tulisi selvittää, voidaanko laitteen sijoittelulla ja rakenneratkaisuilla saada melutasoa alemmas.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää vastineenaan mielipiteisiin asiakohdittain seuraavaa:

Pysäköintialueet

Liikuntapuiston pysäköintialueiden mitoitus perustuu kaupunkisuunnittelulautakunnan 19.5.1994 hyväksymiin autopaikkamäärien laskentaohjeisiin (1 autopaikka/40 k-m²). Curlinghallin laajennus lisää osaltaan pysäköintitarvetta ja siksi pohjoisen pysäköintialueen laajennusmahdollisuus on osoitettu kaavakartassa. Selventämällä nykyisen pysäköintialueen autopaikkamerkintöjä ja tehostamalla opastusta sinne alueen käyttöaste nousee eikä laajennusta välttämättä tarvitse rakentaa. Liikuntapuiston sisäisten pysäköintialueiden vuorokautista käyttöä voidaan säädellä liikennemerkein.

Jäähallin korkeusaseman vuoksi lattiatason alapuolelle voidaan osalle rakennusta sijoittaa lähinnä teknisiä tiloja ja huoltotiloja. Autopaikkojen rakentaminen kellariin nostaisi rakentamiskustannuksia kohtuuttomasti ja ramppijärjestelyt pienentäisivät maanpäällistä pysäköintialuetta. Maakaasujohto joudutaan joka tapauksessa siirtämään rakennuksen alta.

Puusto

Curlinghallin jäähdytyslaitteiston melu

Kaavassa on annettu määräys uusien ja laajennettavien urheiluhallien LVIS-laitteiden aiheuttamasta melusta: ”Uusien sekä laajennettavien urheiluhallien LVIS-laitteiden aiheuttama keskiäänitaso saa olla enintään 45 dB lähimmän asuinrakennuksen seinälinjan kohdalla.”

Suullisessa palautteessa vastustettiin mm. pysäköintialueiden laajentamista ja siitä aiheutuvaa puuston häviämistä. Esitettiin myös pohjoisen pysäköintialueen laajentamista pohjoiseen liikuntapuistoalueen rajan yli. Myös myönteistä palautetta tuli, jossa todettiin mm. harjoituskentän pohjoispuolelle esitetty pysäköintialue hyväksi ja sen rauhoittavan Siltavoudintien ja Vilkenintien risteystä pysäköintiliikenteeltä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaava-alueen pohjoinen rajaus perustuu liikuntapuiston nykyiseen rajaan eikä ulotu Patolanmetsän ulkoilualueelle. Siltavoudintiellä on ajoittain mm. harjoituskentän pelitapahtumien aikaan runsastakin kadunvarsipysäköintiä, mikä paikkojen täyttyessä saattaa aiheuttaa Siltavoudintien ja Vilkenintien risteyksen ja tonttipihojen käyttämistä kääntöpaikkana. Harjoituskentän pohjoispuolelle merkityllä pysäköintialueella voidaan ajokäyttäytymistä rauhoittaa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

Lisäksi lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuus sijoittaa autopaikkoja uuden jäähallin alle sekä tarkastellaan edellytyksiä supistaa kaavamuutokseen tehtyä autopaikkavarausta.

Suoritetussa äänestyksessä Välimäen em. lisäysehdotus voitti äänin 6–3 (Lahti, Palmroth-Leino, Sandbacka).

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.8.–8.9.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kolme jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan ja liikuntalautakunnan sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Gasum Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset xxxx xxxxxxxx toteaa (4.9.2008) mm., että urheilupuiston pohjoispuoleisen pysäköintialueen laajennus on tarpeeton. Laajennuksella ovat voimistelutelineet, jotka jouduttaisiin hävittämään ja näin ollen alueen asukkaiden ulkoliikuntamahdollisuudet oleellisesti alenisivat. Alue on myös lähialueen ihmisten tärkeä ja vakiintunut tapaamispaikka. Pysäköintialueen vuotuinen käyttöaste on n. 45 %. Tämä johtuu Käskynhaltijantieltä puuttuvista opasteista kyseiselle alueelle ja jo nyt olemassa olevasta ylisuuresta pysäköintikapasiteetista.

Urheilupuiston harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen rakentaminen aiheuttaisi perinnemaiseman ja ihmisten tapaamispaikan häviämisen ja olisi oleellisesti asumisviihtyvyyttä alentava tekijä. Lisäksi pysäköintialueelle tulisi häiritsevää ajoa, turhaa pysäköintiä ja epämääräisiä moottoriajoneuvojen kokoontumisia. Tämä aiheuttaisi jatkuvaa haittaa alueen asukkaille. Jos on tarve esimerkiksi vamman tai muun syyn takia pysäköidä aivan kentän viereen, voisi Oulunkylän yhteiskoulun pihaa käyttää rajoitetusti pysäköintiin.

Yleisesti voidaan todeta pysäköintialueiden lisärakentamisen yllyttävän autoilun lisääntymiseen eikä vähentämiseen, mikä on yleinen kanta kaupungissamme. Lisäksi kavennetaan alueen asukkaiden ulkoliikunta- ja virkistymismahdollisuuksia. Voidaanko enää puhua urheilupuistosta vai puhutaanko moottoriurheilupuistosta?

xxxxx xxxxx ihmettelee (8.9.2008) mm., miksi pohjoista pysäköintialuetta pitää laajentaa ja vieläpä liikuntatelineiden päälle, kun nykyinen pysäköintialue on muutenkin vajaakäytössä. Laajennus aiheuttaa vain lisää häiriöitä ja roskaamista. Pelkkä pysäköintiruutujen maalaaminen ja muu alueen siistiminen olisi paikallaan. Opastus Käskynhaltijantien puoleiselta pysäköintialueelta voisi lisätä pohjoisen pysäköintialueen käyttöastetta.

Urheilupuiston harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen rakentaminen aiheuttaisi Oulunkylän viheralueiden ja viihtyisyyden vähenemistä entisestään. Turha kruisailu, autojen varastointi pysäköintialueelle ja muu roskaaminen lisääntyvät. Harjoituskentän käyttäjät voisivat pysäköidä koulun pihalle, kuten koululla iltaisin harrastavat tekevät. Urheilupuiston eteläiseltä pysäköintialueelta ei myöskään ole kovin pitkä matka harjoituskentälle.

xxxxx xxxxxxxx mainitsee (8.9.2008) mm., että kaupunkisuunnittelulautakunnan evästyksiä ei ole otettu huomioon. Suunnitelmassa esitetyt ympäristöarviot ovat puutteellisia ja ylimalkaisia. Suunnitelman esittelyaineistossa on monia oleellisia asioita täysin sivuutettu.

Eteläisen pysäköintialueen laajennus ja pyörätien siirto Käskynhaltijantien tuntumaan tuhoaa Käskynhaltijantien ja pysäköintialueen välissä olevan metsäkaistan. Nykyiselle pysäköintialueelle voidaan sijoittaa n. 150 autopaikkaa ilman laajennuksia (autopaikka 2,5 m x 5 m, autopaikkarivien väli 6 m). Kevyen liikenteen väylä pysäköintialueen eteläsivulle tarvitsee parin metrin asfalttialueen levennyksen. Puustoalue säilyisi lähes koskemattomana.

Rakentamalla uusi jäähalli samaan lattiatasoon vanhan kanssa on mahdollista sijoittaa autopaikkoja uuden rakennuksen eteläpäädyn alle avotilana sisäänajosuunnalle. Autopaikoille olisi ajoyhteys itäsivulta, jonne tulee huoltoajoyhteys mm. urheilukentälle. Erillisiä ramppeja ei tarvittaisi.

Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on metsärinnettä, joten kaivamiset ja pengerrykset mukaan lukien pysäköintikenttä tulisi olemaan huomattavasti laajempi kuin varsinaisesti autoille varattu asfaltoitu alue. Alueelta poistuisi täysikasvuisia puita, erityisesti järeitä kuusia, mukana myös pienpuustoa. Ulkoilutie tulisi risteämään pysäköintialueen kanssa. Curlinghallin laajennuksen takia ulkoilureitin siirron alle jäisi täysikasvuisia puita, kuusia, mäntyjä, koivuja sekä pienpuustoa.

Pysäköintipaikkanormeissa täytyy olla joustoa ja tapauskohtaisen harkinnan varaa. Pohjoisen pysäköintialueen laajennus on hylättävä mittavan metsätuhon takia ja tarpeettomana.

Suunnitelman selostuksessa todetaan, että liikuntapuiston tavoitettavuus julkisella liikenteellä on hyvä. Metsäpuuston kaatamiset tekevät lisää tilaa yksityisautoilulle julkisen liikenteen kustannuksella. Tämä linjaus on täysin päinvastaista kuin mitä kaupungin virallisesta liikennepolitiikasta on annettu ymmärtää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.2.2009) vastineenaan muistutuksiin asiakohdittain seuraavaa:

Uudet pysäköintialueet ja laajennukset

Alueen saavutettavuus on julkisen liikenteen, kävely- ja polkupyöräyhteyksien osalta hyvä. Tämän vuoksi alueen pysäköintinormia on pystytty lieventämään. Oulunkylän liikuntapuisto on kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.6.2007 hyväksymissä autopaikkamäärien laskentaohjeissa esikaupunkialuetta. Ohjeen mukaan urheilurakennusten autopaikkavaatimus esikaupunkialueilla on 1 autopaikka/25 k-m², (13 700 k-m², 548 autopaikkaa). Oulunkylän liikuntapuistossa on käytetty lievempää aluekeskusten urheilurakennuksia koskevaa laskentaohjetta 1 autopaikka/40 k-m² (343 autopaikkaa).

Kaavassa esitetyt uudet pysäköintialueet ovat varauksia, joilla pyritään vastaamaan pysäköintitarpeeseen liikuntapuiston toimintojen lisääntyessä. Alueet toteutetaan tarpeen mukaan. Kaavassa osoitetuilla pysäköintivarauksilla pyritään varmistamaan, että toimintojen tuottama pysäköinti tapahtuu pääsääntöisesti liikuntapuiston alueella myös tulevaisuudessa. Varausten avulla pyritään estämään pysäköinnin leviäminen pysäköintipaikkojen puutteen vuoksi ympäröiville asuntokaduille.

Uuden jäähallin lisäksi curlinghallin laajennus lisää osaltaan pysäköintitarvetta ja siksi pohjoisen pysäköintialueen laajennusmahdollisuus on osoitettu kaavakartassa. Nykyisen pysäköintialueen autopaikkamerkintöjä selventämällä ja tehostamalla opastusta sinne alueen käyttöaste nousee eikä laajennusta välttämättä tarvitse rakentaa. Kuntoiluvälineet pohjoisen pysäköintialueen laajennuksen kohdalta voidaan tarvittaessa siirtää sen pohjois- tai eteläpuolelle kuntopolun varteen.

Koulun piha ei ole yleinen pysäköintialue, jonne liikennettä voitaisiin ohjata. Rajoitettu päällekkäiskäyttö erityisryhmälle kouluajan ulkopuolella saattaisi olla mahdollista. Harjoituskentän pohjoispuolelle osoitetun pysäköintialueen (50 autopaikkaa) puhelinkeskustelussa (Juha Karvonen 15.1.2009) esitetty siirtäminen koulun länsipuolen metsikköön Siltavoudinkujan kääntöpaikan eteläpuolelle toisi pysäköintiliikenteen kokoojakadun sijasta pienelle asuntokadulle. Pysäköintialue supistaisi liikuntapuiston koillisosan yhtenäisiä metsäalueita ja olisi lisäksi huonosti valvottavissa.

Puusto ja istutukset

Puusto vähenee rakennusten ja pysäköintialueiden laajennusten sekä kevyen liikenteen väylien ja maakaasuputken siirtämisen yhteydessä. Uusi jäähalli sijoittuu olemassa olevan hallin jatkeeksi lähelle Käskynhaltijantietä ja puustoa poistuu uuden hallin tieltä. Jäähalli tulee näkymään Käskynhaltijantielle ja se toimii liikuntapuiston maamerkkinä. Hallin päätyä voidaan käyttää liikuntapuiston informaatiotauluna. Länsipuolella olevan laajennetun pysäköintialueen eteläreunaan on asemakaavakarttaan merkitty istutettava puurivi korvaamaan poistuvaa luonnonpuustoa. Puurivi rajaa pysäköintialueen katualueen suuntaan ja luo uuden jäähallin kanssa rakennetun, kaupunkimaisen ympäristön leiman Käskynhaltijantien varteen.

Pohjoisen pysäköintialueen laajennuksen toteutuessa poistuu pääasiassa vanhoja kuusia. Yhtenäiset laajemmat metsiköt liikuntapuiston kaakkois- ja koillisosissa sekä länsireunassa Hirsipadontien vieressä säilyvät. Curlinghallin koillispuolella on puustoa harvennettu metsänhoidollisista syistä. Hallin laajennus ja ulkoilureitin vähäinen siirto pohjoiseen poistavat lisäksi jossain määrin puustoa curlinghallin kohdalla. Harjoituskentän pohjoispuolisen pysäköintialueen kohdalta poistuu puustoa. Pysäköintialueen ja koulun tontin väliin jää puustovyöhyke.

Pysäköintialueiden mitoitus

Autojen koko on kasvanut, joten ohjeiden mukainen autopaikkojen mitoitus, eli leveys 2,5 m ja pituus 5 m, on minimi, joka mieluummin tulisi ylittää. Samasta syystä ja koska nykyisten lähinnä etuvetoisten autojen kääntösäde on suhteellisen suuri, vastakkaisten autopaikkarivien välin tulee olla vähintään 7 m.

Eteläisen pysäköintialueen nykyinen leveys on n. 32 m ja sen pohjoisreunassa olevan kevyen liikenteen väylän leveys 3,5 m. Nykyinen jalkakäytävä/pyörätie on syytä säilyttää pysäköintialueen reunassa liikuntapuiston sisäistä liikennettä palvelevana reittinä. Pysäköintialueen leventäminen etelään mahdollistaa nykyistä pitkittäistä ns. kampapysäköintiä tehokkaamman autopaikkajärjestelyn havainnekuvan mukaisena poikittaisena kampapysäköintinä ja samalla linja-autopaikkojen (2 paikkaa) sijoittamisen pysäköintialueen itäreunaan. Maakaasuputki linjataan 16 m:n päähän jäähallista pysäköintialueen itäreunaan viherkaistaleelle linja-autopaikkojen ja pysäköintialueen väliin. Havainnekuvassa esitetty autopaikkajärjestely on viitteellinen ja paikat voidaan ryhmitellä toisinkin.

Kellaripysäköinti

Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti asemakaavan muutosehdotusta koskeneessa päätöksessään 17.6 2008 jatkosuunnittelussa selvitettäväksi pysäköintimahdollisuudet jäähallin kellarikerrokseen.

Uuden jäähallin eteläpäädyn ja Käskynhaltijantien katualueen välinen etäisyys on liian pieni, jotta jäähallin kellarin pysäköintiliikenteen voisi kääntää välittömästi hallin eteläpäädystä hallin itäpuolelle. Vain itäpuolella maaston korkeussuhteet mahdollistaisivat luontevan kellariin ajon. Ruuhkatilanteissa kääntyvä liikenne aiheuttaisi myös Käskynhaltijantiellä häiriöitä. Länsipuolelta olisi vaikea järjestää ramppia kellariin liikuntapuiston muun liikenteen takia ja se vähentäisi autopaikkoja. Sujuva liikennöinti kellariin edellyttäisi liikuntapuiston liittymän siirtämistä hallin itäpuolelle, mikä ei taas ole mahdollista liikuntapuiston muiden toimintojen ja liikennejärjestelyjen kannalta. Liikenne eteläiselle pysäköintialueelle ja muille halleille jouduttaisiin vastaavasti kääntämään uuden hallin eteläpäädyn ohi liian lähellä Käskynhaltijantietä. Kahta liittymää Käskynhalijantielle ei ole mahdollista tehdä.

Jäähallin korkeusaseman vuoksi lattiatason alapuolelle hallin itäreunaan voidaan osalle rakennusta sijoittaa lähinnä teknisiä ja huoltotiloja. Autopaikkojen rakentaminen kellariin nostaisi rakentamiskustannuksia kohtuuttomasti ja länsipuolen ramppijärjestelyt pienentäisivät maanpäällistä pysäköintialuetta. Maakaasuputki muun infrastruktuurin lisäksi joudutaan joka tapauksessa siirtämään rakennuksen alta. Kaavaehdotus ei kuitenkaan estä kellaripysäköinnin toteuttamista.

Seudullinen kevyen liikenteen väylä

Käskynhaltijantien varren yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie kulkee tällä hetkellä melko etäällä ajoradasta eteläisen pysäköintialueen pohjoisreunassa. Reitin kulkeminen kaukana ajoradasta pienentää usein sen käyttöastetta. Kevyen liikenteen väylä on linjattu uuden jäähallin kohdalla sen eteläpuolelle Käskynhaltijantien katualueelle, missä se jatkuu kadun suuntaisena länteen pysäköintialueen ohi ja kääntyy vanhalle reitille ennen Käskynhaltijantien kevyen liikenteen alikulkua Hirsipadontien kiertoliittymän itäpuolella. Kevyen liikenteen reitin pohjoispuolelle pysäköintialueen reunaan on asemakaavakarttaan merkitty istutettava puurivi.

Lausunnot Ympäristökeskus mainitsee (20.8.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 12.8.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Pelastuslautakunnalla ei ole (9.9.2008) huomautettavaa ehdotuksesta.

Kiinteistölautakunnalla ei ole (2.9.2008) huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta. Lautakunta toteaa vielä, että liikuntavirastolle sisäisellä vuokrauksella vuokratun alueen vuokrasopimusta ja vuokran määrää tullaan tarkistamaan vastaamaan asemakaavan muutosta, kun asemakaavan muutos on tullut voimaan.

Liikuntalautakunta toteaa (16.9.2008) mm., että asemakaavan toteutuessa Oulunkylän liikuntapuiston palvelut paranevat uuden jäähallin ja curlinghallin laajentamisen myötä. Kenttien katsomot ja katokset nostavat myös palvelujen tasoa. Pysäköintialueiden laajennusten toteutuessa autopaikat riittävät kasvaville käyttäjämäärille. Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (4.9.2008), että liikuntapuistossa nykyään kulkeva kevyen liikenteen väylä täytyy asemakaavan muutoksen vuoksi siirtää kulkemaan osittain katualueella. Liikuntaviraston tulee vastata rakennettavan uuden kevyen liikenteen yhteyden rakentamis- ja ylläpitokustannuksista.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo (28.8.2008), että asemakaava täyttää sille maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut vaatimukset.

Gasum Oy toteaa (12.9.2008), että Gasum Oy:n Helsingin haaran maakaasuputki DN400 sijaitsee kaava-alueella. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää maakaasuputken siirtoa suunnitellun harjoitusjäähallin kohdalta. Asemakaavaehdotuksessa ei ole osoitettu uutta paikkaa maakaasuputkelle.

Maakaasuputkiston suojaetäisyydet rakennuksiin ja rakenteisiin määräytyvät kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen n:o 1059/1993 mukaisesti. Kyseessä olevalla maakaasuputkella suojaetäisyys päätöksessä tarkoitettuihin rakennuksiin on 8 tai 16 m rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen. Suojaetäisyyksistä liikenneväyliin ja kunnallisteknisiin ym. rakenteisiin on lisäksi annettu määräyksiä.

Maakaasuputkelle on osoitettava uusi sijainti alueen suunnittelun yhteydessä. Maakaasuputkiston rakentamiselle ja muulle maankäytölle asettamien rajoitusten johdosta Gasum Oy pitää tarkoituksenmukaisena, että maakaasuputkea varten tehdään kaavaan oma varaus, esimerkiksi merkinnällä ”Maakaasuputkea varten varattu alueen osa". Rakennusala rakennuskortteleissa tulisi osoittaa siten, että kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen vastainen rakentaminen ei ole mahdollista.

Tällä maakaasuputkella toimitetaan maakaasua teollisuuden tarpeisiin sekä sähkön ja lämmön tuotantoon Helsingin–Lohjan välisellä alueella. Alueella on useita merkittäviä maakaasun käyttäjiä. Maakaasuputken siirto on käytännössä mahdollista, kun Mäntsälästä Siuntioon suunniteltu maakaasuputki on rakennettu, jolloin maakaasu voidaan toimittaa käyttäjille vaihtoehtoista reittiä pitkin. Tämän hetken arvion mukaan Mäntsälän–Siuntion maakaasuputki on käytössä kesällä 2011. Maakaasuputken siirrosta aiheutuvat kustannukset jäävät Helsingin kaupungin maksettavaksi.

Gasum Oy:ltä ei ole pyydetty lausuntoa kyseessä olevasta asemakaavaluonnoksesta. Maakaasuputken asettamien rajoitusten vuoksi Gasum Oy pitää tärkeänä, että maankäytön suunnittelussa maakaasuputken sijainti ja vaikutukset otetaan huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mm. tarpeettomien kustannusten välttämiseksi.

Sähköpostiviestissään 12.1.2009 Gasum Oy toteaa Oulunkylän jäähallihankkeesta lisäksi, että harjoitusjäähallissa oleskelee mahdollisesti kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä kerrallaan, joten se luetaan A-luokan rakennuksiin ja maakaasuputken suojaetäisyysvaatimus on 16 m.

Maakaasuputki voidaan sijoittaa pysäköintialueelle siten, että sen kohdalla ei ole yhtenäistä päällystettä, esimerkiksi viherkaistalle tms. Tämä johtuu siitä, että maakaasuputken kuntoa tarkkaillaan maanpinnasta tehtävillä nk. CIPS-mittauksilla, jotka edellyttävät suoraa kontaktia maahan.

Jos hanke edellyttää maakaasuputken siirtämistä, on maakaasuputken linjaus suunniteltava yhteistyössä Gasumin projektiosaston kanssa toteuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.2.2009), että Gasum Oy:tä on informoitu vuonna 2006, jolloin yhtiön edustaja esitti summittaiset arviot kaasuputken siirtokustannuksista ja siirron mahdollisesta ajoituksesta käyttäjien tarpeisiin sovitettuna. Rakentamisolosuhteet vaikuttavat maakaasuputken siirtokustannuksiin merkittävästi. Maakaasuputken siirtämisestä aiheutuu katkos maakaasun käyttäjille, joita ovat mm. kaksi voimalaitosta ja yksi paperitehdas sekä lukuisa määrä pienempiä käyttäjiä. Käyttökatkoksista aiheutuviin kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi se, miten maakaasuputken liitännät saadaan yhdistetyksi käyttäjien omien huoltotoimien ym. kanssa. Käytännössä tämäntapaiset liitännät tehdään aina kesällä, jolloin kaasun kulutus on minimissään.

Siirron ajoittaminen vuoteen 2007 edellytti yhtiön mukaan suunnittelun pikaista aloittamista. Nyt yhtiö on kuitenkin arvioinut mahdolliseksi siirtoaikatauluksi vuotta 2011, jolloin Mäntsälästä Siuntioon suunniteltu maakaasuputki on rakennettu ja maakaasu voidaan toimittaa käyttäjille vaihtoehtoista reittiä. Tällöin käyttäjille käyttökatkoksista aiheutuvat kulut jäävät pois, mikä voi merkittävästi pienentää kaasuputken siirrosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

Asemakaavaehdotukseen on liikuntapuiston alueelle merkitty maakaasuputkelle aluevaraus. Kaasuputki linjataan uuden jäähallin kohdalla sen itäpuolelta viistosti vanhalta putkilinjalta eteläpäädyn ympäri (osittain Käskynhaltijantien katualueella) vaadittavan suojaetäisyyden (16 m) päähän rakennusalan rajasta. Jäähallin länsipuolella liikuntapuiston liittymän kohdalta kaasuputken linjaus taittuu pysäköintialueen itäreunaa noudatellen pohjoiseen taas vanhaan putkilinjaan. Samaa linjausta noudatetaan myös muun kunnallistekniikan siirtämisessä uuden hallin kohdalla.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavakarttaan on Gasum Oy:n lausunnon johdosta lisätty aluevaraus maakaasuputkea varten.

Alueen toteuttamisesta kaupungille aiheutuvien kustannusten (ilman arvonlisäveroa yhteensä 630 000 euroa) jakautuma on tarkistettu seuraavasti:

	Maakaasuputken johtosiirto	340 000 euroa
	Vesihuollon johtosiirrot	140 000 euroa
	Kevyen liikenteen väylien ja pysäköintialueen rakentaminen	150 000 euroa

	Yhteensä	630 000 euroa

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Lautakunta esittää muutetun ehdotuksen hyväksymistä.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen:

Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Soininvaara jäsen Holopaisen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: ”Lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, ettei pysäköintiin tarkoitettu alue laajene.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7–2 (Holopainen, Soininvaara).

VIIKIN VIRKISTYS-, KESÄMAJA- YM. ALUEIDEN (LAMMASSAARI JA KUUSILUOTO) ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN (NRO 11775)

Khs 2008-1375

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 36. kaupunginosan virkistys-, kesämaja-, luonnonsuojelu-, Natura- ja vesialueen asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.4.2008 päivätyn ja 4.12.2008 muutetun piirustuksen nro 11775 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11775 (Lammassaari ja Kuusiluoto)
	Liite 2	Havainnekuva (Lammassaari ja Kuusiluoto)

36. kaupunginosan (Viikki, Lammassaari, Kuusiluoto) virkistys-, kesämaja-, luonnonsuojelu-, Natura- ja vesialueen asemakaavaehdotus

Alue sijaitsee Vanhankaupunginlahdella Helsingin maantieteellisessä keskipisteessä.

Tiivistelmä Vanhankaupunginlahti oli 1900-luvun alusta lähtien Pitkänsillan pohjoispuolen työväestön virkistyspaikka. Raittiusyhdistys Koitto rakensi vuonna 1905 Lammassaaren keskelle komean hirsisen rakennuksen, Pohjolan pirtin ja vuokrasi Lammassaaren yhdistyksen kesäsiirtolaksi. Kesäsiirtolan vapaa-ajanvietto oli usein tarkan ohjelmallista ja yhteisöllistä. Aluksi saaressa yövyttiin taivasalla, myöhemmin oli luvallista majoittua telttoihin, jotka sittemmin vaihdettiin kevytrakenteisiksi majoiksi.

Lammassaaren eteläpuolelta Kuusiluodosta Posteljooniyhdistys vuokrasi saaressa asuneelta kalastajaperheeltä käyttöoikeuden osaan saarta ja perusti sinne kesäsiirtolan. Kesällä 1908 järjestö rakennutti Kuusiluodon laelle kokoontumistalon, joka muistutti Lammassaareen rakennettua Pohjolan pirttiä, mutta oli sitä pienempi. Rakennus paloi ja saarella on jäljellä enää kalastajaperheen aikoinaan asuttama hirsinen rakennus, joka on vuokrattu Vanhankaupungin kulttuuriekologiselle klubille.

Lammassaaressa asemakaava mahdollistaa rantojen yleisen virkistyskäytön ja kesämajojen lukumäärän lisäämisen. Lisäksi asemakaavassa suojellaan Lammassaaren ja Kuusiluodon kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset sekä turvataan maisemakulttuurin arvojen säilyminen. Rannat, saaren laki ja itärinne osoitetaan selkeästi yleiseen virkistyskäyttöön. Virkistysalue ja kesämaja-alue jäsennetään siten, että niiden luonteva käyttö on mahdollista. Kesämaja-alueiksi rajataan kaksi aluetta, joilla on jo kesämajoja. Tulvavyöhykkeellä sijaitsevalle 17 majalle osoitetaan korvaavat paikat Lammassaaren kesämaja-alueelta ja eteläranta tulee vapautumaan yleiseen virkistyskäyttöön. Kesämaja-alueet tulevat tiivistymään yhteensä 39 uuden majapaikan verran. Kuusiluodossa asemakaava mahdollistaa alueen nykyisen virkistyskäytön sekä sen kehittämisen. Lammassaari rajautuu Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen ja luonnonsuojelualueeseen, Kuusiluoto on suojelualueiden ulkopuolella.

Khn vähemmistön (Arhinmäki, Kantola, Kopra, Laakso, Pajamäki, Puoskari ja Ylikahri) mielestä esityksen päätösehdotukseen olisi tullut tehdä seuraavan sisältöinen lisäys:

Samalla kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunki tarjoaa teknistä apua mökkien siirtoon ja taloudellista tukea sitä tarvitseville.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (15.5.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) Lammassaari on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää virkistysaluetta. Lammassaaren ympärillä on luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta sekä vesialuetta. Kuusiluoto on virkistysaluetta. Nyt laadittu asemakaavaehdotus on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Suunnittelualue on asemakaavoittamaton.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on laadittu Lammassaaren ja Kuusiluodon yleissuunnitelma (kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21). Suunnitelmassa on esitetty Lammassaaressa rannoilla olevien majojen siirtoa ja koko koillisen maja-alueen poistoa. Kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksessa viitataan yleissuunnitelman mukaiseen kesämajojen keskittämiseen ja siihen, että vuokramies on tietoinen suunnitelmasta.

Ympäristökeskus on julkaissut Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman (ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2006, Uudenmaan ympäristökeskus hyväksynyt 1.2.2006). Hoito- ja käyttösuunnitelmassa kohdassa alueiden käyttö, on suositus Lammassaaren ja Kuusiluodon virkistyskäytöstä. ”Saaret pyritään säilyttämään luonnonsuojelualueelle soveltuvassa virkistyskäytössä vuonna 1995 laaditun yleissuunnitelman (Prittinen 1995) mukaisesti.” Hoito- ja käyttösuunnitelmassa olevassa kartassa on merkitty Lammassaaren ja sen koillispuolen lintutorniin johtavat pitkospuut ja Lammassaaren etelärannalle on merkitty kaksi venereittiä.

Asemakaavatyön yhteydessä on laadittu Natura-arvio Lammassaaren ja Kuusiluodon asemakaavan vaikutuksista Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueeseen.

Maanomistus

Kaupunki omistaa Lammassaaren ja Kuusiluodon maat. Rakennusvirasto on vuokrannut Raittiusyhdistys Koitto ry:lle sen omistamien rakennuksien maa-alueet ja kesämajojen maa-alueet, jotka Koitto ry vuokraa edelleen kesämajojen omistajille. Kiinteistövirasto on vuokrannut Kuusiluodon rakennukset Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi ry:lle.

Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualue sijaitsee keskellä Vanhankaupunginlahtea, etelästä avoveden ja pohjoisesta luonnonsuojelu- ja Natura-alueen ruovikon rajaamana. Lammassaareen pääsee Pornaistenniemestä 800 m:n pituisia pitkospuita pitkin. Pitkospuut on rakennettu myös Lammassaaren ja Kuusiluodon väliselle merialueelle. Vesitse saariin pääsee ainoastaan matalapohjaisilla veneillä, sillä lahti on saarten ympärillä hyvin matala. Saaret ovat virkistyskäytössä.

Lammassaaren laki ja itärinne ovat kalliota, josta avautuu näkymät Vanhankaupunginlahdelle. Saaren laella on komea hirsirakennus, Pohjolan pirtti ja kaksi muuta suurempaa rakennusta. Rinteillä on pieniä kesämajoja.

Kuusiluodon eteläosaa hallitsee laaja yhtenäinen kallioselänne, jota reunustaa rantojen lehtovyöhyke. Saaren luoteisosassa on hirsinen rakennus, jota ympäröi puutarhamainen piha. Kuusiluodon avoimelta kallioselänteeltä on hienot näköalat Vanhankaupunginlahdelle. Lännessä näköala rajautuu Arabianrantaan, etelässä siintää Hermanni, Kalasatama ja Itäväylä.

Luonnonympäristö ja maisema

Lammassaari ja Kuusiluoto sijaitsevat Vanhankaupunginlahdella, jonka mataloituvassa pohjassa ruovikon kasvu voimistuu ja leviää. Lammassaaren pohjois- ja länsirantoja peittää loppukesästä korkea ja tiheäkasvuinen ruovikko. Saaren etelärannoilla ruovikkomatto kapenee ja tulee aukkoiseksi. Kuusiluodossa, erityisesti sen eteläosassa, ruovikon peittävyys on vähäisempi ja näkyvyys merelle on parempi.

Lammassaaren laki on 17 m merenpinnan yläpuolella. Maasto laskee paikoin jyrkästi kohti rantaa. Saaren keskiosassa on laaja kallio ja saaren etelärinne sekä rannat ovat kallioisia. Lammassaaren pohjoisrinteillä on yksittäisiä komeita kuusia. Länsirinteellä kasvaa kookkaita mäntyjä. Puusto on melko harvaa. Pohjoisrinteen lehtomaisella osuudella kasvaa suuria yksittäisiä kuusia. Länsirinteellä on harvakseltaan vanhoja kookkaita mäntyjä. Etelärinteellä kallio paljastuu paikoitellen ohuen maakerroksen alta ja rannassa on yhtenäisempiä laakeita rantakallioita.

Kuusiluodon eteläosaa hallitsee avoin laaja kallioselänne (15 m korkea). Kapeahkoja rantavyöhykkeitä peittää tiheä lehtipuusto. Kuusiluodon luoteisosassa on rakennus, jota ympäröi puutarha.

Vanhankaupunginlahden vesi on hyvin kiintoainespitoista ja lahti on matala. Keskisyvyys on vain n. 3 m riippuen vedenpinnan vaihtelusta. Vanhankaupunginlahden pohjoisosa, jonka keskellä Lammassaari sijaitsee, on luonnonsuojelualuetta ja Natura 2000 -aluetta. Saarien läheisyydessä on ruovikon erittäin runsas ja monilajinen lintumaailma. Lammassaari on arvokasta lepakoiden esiintymisaluetta ja Kuusiluoto arvokasta linnustoaluetta.

Rakennettu ympäristö

Lammassaaressa on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennuskokonaisuus, jonka historia liittyy likeisesti Raittiusseura Koiton ja suomalaisen työväenliikkeen historiaan ja toimintaan. Raittiusseura Koiton henkiseen perintöön kuului mm. raittiusaate sekä yhteinen kesänvietto- ja kesälomamajaperinne. Lammassaaren rakennuskanta ja koko se ympäristö, missä kesiä yhdessä vietettiin, kuvaa aikakautta ja samalla sen ajan ihmisten elämää ja elämäntapaa. Vielä nykyään saari muodostaa erikoislaatuisen, rakennuskannaltaan yhtenäisen ja elävän yhteisön.

Lammassaaren arvokkaaseen rakennuskantaan kuuluu hirsirakenteinen linnamainen Pohjolan pirtti (rakennettu vuonna 1905, arkkitehti Vilho Penttilä), yksikerroksinen empiretyylinen rakennus ns. Lepola (rakennettu 1800-luvulla) ja kaksikerroksinen 1950-luvulla rakennettu majoitustila. Rakennukset ovat Raittiusyhdistys Koiton omistuksessa ja käytössä. Saaren itäosassa on hirsinen rakennus, jossa on kolme kesähuoneistoa. Rakennuksen eteläpuolella, aivan rannan tuntumassa, on sauna. Lammassaaressa on 106 kesämajaa, jotka on pääosin rakennettu 1950–1960-luvuilla. Kesämajan tyyppipiirustukset on laatinut arkkitehti Hilding Ekelund vuona 1946. Osa majoista on huonokuntoisia. Kesämajat sijaitsevat Lammassaaren länsi-, koillis- ja etelärinteillä ja rannoilla. Etelärannassa on useita pieniä laitureita ja yksi suurempi yhteinen venelaituri.

Kuusiluodon luoteisosan pihapiirissä on hirsinen asuinrakennus (rakennettu vuonna 1932), vaja sekä venelaituri. Pihapiiristä erillisenä, sen itäpuolella, on pieni mökki sekä saaren eteläosan kalliolla pieni sauna.

Luonnonsuojelukohteet

Vanhankaupunginlahti on luonnonsuojelualuetta (rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla vuosina 1959, 1962, 1987) ja Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -aluetta (vahvistettu osaksi Natura 2000 ‑verkostoa 2005). Lammassaari on lepakoiden tärkeää esiintymisaluetta. Lammassaari ja Kuusiluoto ovat erityisen arvokkaita matelijoiden ja sammakkoeläinten esiintymisalueita. Lammassaaren ja Kuusiluodon ruovikko ovat linnustollisesti arvokkaita kohteita.

Palvelut Lähimmät päivittäistavarakaupat sijaitsevat Arabianrannassa. Julkisen liikenteen pysäkit ovat Hämeentien varrella. Pitkospuut mantereen puolella alkavat Pornaistenniemeltä, minne johtaa kevyen liikenteen reitti ja luontopolku. Pornaistenniemessä on pysäköintialue. Natura 2000 ‑alueella ja luonnonsuojelualueella on opastettu luontopolku. Lammassaaren koillispuolella on lintutorni.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue ei ole yhdyskuntateknisen huollon piirissä. Talousvesi saadaan kaivoista, joita Lammassaaressa on kaksi ja Kuusiluodossa yksi. Lammassaaren kaivoista toinen on kuivunut vähävetisinä kesinä. Kaivoveden laadun on todettu täyttävän talousveden laatuvaatimukset. Kaivojen ylläpitovastuu on alueen toiminnasta huolehtivalla yhdistyksellä.

Lammassaaressa sijaitsevien Pohjolan pirtin ja yhteissaunan harmaat vedet imeytetään maaperään. Lammassaaressa on kolme kompostoivaa kuivakäymälää, joista yksi on kaikkien saaressa kävijöiden käytettävissä ja kaksi muuta vain mökkiläisten käytössä. Kuusiluodossa on yksi käymälä yksityisessä käytössä.

Alueelle ei tule sähköä. Huoltoalus hakee roskat noin kerran kesässä.

Maaperä Lammassaari ja Kuusiluoto ovat kallioisia saaria, joita peittää vaihtelevan paksuinen moreenimaakerros. Saaria ympäröi Vanhankaupunginlahden matala savipohjainen merenlahti.

Tavoitteet Lammassaari on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti mielenkiintoinen rakennusperinnön kokonaisuus. Tavoitteena on sen sisältämän historian sekä henkisen perinnön välittyminen tuleville sukupolville. Saaren rakennuskanta ja koko se ympäristö, missä kesiä yhdessä vietettiin, kuvaa aikakautta ja samalla sen ajan ihmisten elämää ja elämäntapaa.

Asemakaavan tavoitteena on saada rannat yleiseen virkistyskäyttöön ja mahdollistaa myös tulevaisuudessa lomanvietto ekologisesti keskellä Helsinkiä. Asemakaavan tavoitteena on saarien kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja maisemakulttuuristen arvojen sekä luontoarvojen säilyttäminen ja ylläpito luontevana osana vapaa-ajan vieton ympäristöä. Luonnonarvojen säilyminen suunnittelualueella ja Vanhankaupunginlahdella on ollut suunnittelun lähtökohta ja tavoite.

Asemakaavaehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Lammassaaressa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokas virkistysalue (VL/s) ja kesämaja-alue (R‑1/s) on jäsennetty omiksi alueikseen. Suojelumerkinnällä (VL/s) halutaan korostaa Lammassaaren virkistysalueen rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaan alueen merkitystä. Kesämajatoiminta, jota on ollut saarella jo lähes sata vuotta, voi jatkua ja yleinen virkistysalue muodostaa oman toimivan kokonaisuuden. Rantojen saaminen yleiseksi virkistysalueeksi on tärkeää. Poikkeuksena edellisestä on kolme pihapiiriä, jotka sijaitsevat rannalla (yksi Kuusiluodossa). Rakennuksien luonteva käyttö vaatii ympärilleen pihapiirin.

Kesämaja-alue (R-1/s) on oman aikakautensa ainutlaatuisena lomanviettotavan esimerkkinä merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Kesämaja-alueella on kesäkäyttöön tarkoitettuja tyyppipiirustuksiin perustuvia majoja ja yksi kesäkäyttöön tarkoitettu majoitustila.

Kuusiluoto on lähivirkistysaluetta (VL), jonka luoteisosaan on merkitty pihapiiri. Kuusiluoto on yhtenäinen virkistysalue, joka laajempana rakentamattomana alueena tarjoaa rauhallisemman vaihtoehdon Lammassaaren kesämaja-alueiden täyttämälle saarelle. Saari on pääosin kallioinen ja karu. Sen eteläpuolella aukeaa laaja merinäköala. Saari tarjoaa elämyksen myös veneettömille kokea meren läsnäolo niinkin eristyneessä ja rauhallisessa paikassa, joka kuitenkin on kaupungin keskellä.

Laitureille varatut (lv) alueen osat mahdollistavat tulevaisuudessakin saapumisen saariin myös veneellä.

Mitoitus Lammassaaressa on nyt 106 kesämajaa, joista 17 sijaitsee tulva-alueella. Uusille majoille on 39 paikkaa, joista 17 varataan rannasta siirtyville majoille. Asemakaavassa on osoitettu paikka 128 kesämajalle. Lammassaareen suunniteltujen kesämajojen enimmäiskooksi on esitetty 16 k-m². Majojen enimmäiskoko on nyt 12 m², jonka lisäksi saa rakentaa 2 m²:n varaston ja avokuistin. Majan koon valvominen nykysäännöillä on ollut vaikeaa ja esitetty 16 k-m²kattaisi kaiken yhtä majaa koskevan rakentamisen. Lammassaaressa majojen rakennusoikeus on yhteensä 2 040 k-m². Kesämaja-alueella sijaitsee majoitustila (n. 180 k‑m²), joka tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana. Lammassaaressa tulvavyöhykkeellä sijaitsevan saunan voi korvata uudella (60 k-m²) saunalla, jonka yhteydessä on vaja (25 k-m²).Saunan pohjoispuolella olevassa pihapiirissä onmajoitustila (n. 150 k-m²), joka tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana. Virkistyskäyttöä palvelevan laiturin läheisyyteen on mahdollista rakentaa 20 k-m²:n vaja. Kuusiluodossa sijaitsevan pihapiiriin voi rakentaa enintään 30 k-m² saunan ja 60 k-m²:n venevajan. Suojeltujen rakennuksien k-m² (sr-1, sr-2 ja sr) on yhteensä n. 670.

Alueella on rakennusoikeutta 3 255 k-m², josta virkistysalueilla on 1 055 k‑m² ja kesämaja-alueella 2 220 k-m².

Yleiseen virkistyskäyttöön varattua aluetta on 8,9 ha. Lammassaaressa virkistysaluetta on 4,4 ha ja Kuusiluodossa 4,4 ha. Kesämaja-aluetta on 4,0 ha, vesialuetta 6,3 ha ja luonnonsuojelu- ja Natura-aluetta 7,9 ha. Suunnittelualue on 27,2 hehtaarin suuruinen.

Lähivirkistysalue (VL)

Kuusiluoto on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kuusiluodon eteläkärjessä on vanha laiturinpaikka, johon voi sijoittaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevan laiturin. Saaren pohjoisosassa on pieni vanha kesämökki (sr). Saaren luoteisosassa on kaavassa sr-2-merkinnällä suojeltu hirsirakenteinen rakennus, jonka pihapiiriin on merkitty saunan ja venevajan rakennusala, sekä alue, jolle saa sijoittaa venelaiturin. Pihapiiri on merkitty kaavaan.

Lähivirkistysalue (VL/S)

Lammassaaressa sijaitseva virkistysalue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaaksi virkistysalueeksi, jota tulee hoitaa siten, että alueen rakennuskannan kulttuurihistoriallinen ja rakennustaiteellinen arvo säilyy. Suojeltavia rakennuksia ovat saaren laella sijaitsevat Pohjolan pirtti (sr-1) ja Lepola (sr-1). Rakennuksien ympäristö tulee säilyttää avoimena tai puoliavoimena (ma). Lammassaaren etelärannalla, sen itäosan niemekkeellä, on rakennus, joka tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana. Niemekkeessä on myös saaren saunan ja talousrakennuksen rakennusalat. Rakennuksien pihapiirit on merkitty kaavaan.

Lammassaaren rantoja myöten on linjattu likimääräinen alueen osa ulkoilupolkua varten, mikä tulee toteuttaa maastoon sopeutettuna kapeana polkuna. Etelärannalle on osoitettu kaksi aluetta, joille saa sijoittaa venelaiturin, ja alue, jolle saa sijoittaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevan yhteyslaiturin. Yhteyslaiturin vieressä, sen itäpuolella, on ohjeellinen uimapaikka.

Kesämaja-alueet (R-1/s)

Lammassaaren kesämaja-alueet on merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kesämaja-alueeksi, jossa on kesäkäyttöön tarkoitettuja alkuperäisiin tyyppipiirustuksiin perustuvia majoja ja yksi kesäkäyttöön tarkoitettu majoitustila. Kesämajat on keskitetty kahdelle alueelle Lammassaaren pohjois-, länsi- ja etelärinteille siten, että rannat, saaren laki ja itärinne jäävät yleiseksi virkistysalueeksi. Etelä- ja länsirannan tulva-alueella sijaitseville 17 majalle on korvaavat paikat kesämaja-alueilta. Asemakaava sallii kesämaja-alueille yhteensä 128 majaa.

Kesämaja-alueella on kolme erilaista majan rakennusalaan liittyvää määräystä. Alkuperäisten tyyppipiirustusten mukaisissa rakennuksissa (a) tulee mahdollinen laajennus tehdä harjan suuntaisesti ja laajennusosan tulee olla alkuperäistä majaa matalampi. Uusien majojen (b) tulee mittasuhteiltaan noudattaa alkuperäisiä tyyppipiirustuksia, mutta rakennuksien ikkunoiden ja ovien koko ja sijainti voivat poiketa tyyppipiirustuksista. Tällä pyritään mahdollistamaan rakennusmateriaalien kierrättäminen.

Kesämajojen (a) ja (b) enimmäiskoko on 16 k-m². Alkuperäisten tyyppipiirustusten mukaisia ns. kioskityypin kesämajoja (c), jotka ovat säilyneet alkuperäisinä, on kaksi. Säilytettävää ja kaavassa suojeltavaksi osoitettua majatyyppiä ei saa laajentaa, eikä avokuistia lasittaa tai rakentaa umpeen. Sekä uusien että vanhojen majojen suunnittelussa hyödynnetään alkuperäisiä korkeatasoisia typpimajapiirustuksia. Vanhojen säilyneiden kesämajojen osalta (tyyppi a) pyritään edistämään vanhojen alkuperäisten rakennusosien säilymistä; uusien kesämajojen osalta (tyyppi b) pyritään edistämään kierrätysmateriaalien, vanhojen ovien ja ikkunoiden käyttöä.

Lammassaaren lakialueen rakennusryppääseen kuuluu kesämaja-alueen reunassa sijaitseva majoitustila (d), joka tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana.

Lomamaja-alueelle virkistysalueen reunaan on osoitettu ohjeellinen pelikenttä ja viljelypalsta-alue. Paikalla sijaitsee pieni pelialue. Likimääräinen alueen osa ulkoilupolkua varten on linjattu pelikentän/viljelypalstan eteläpuolelta rannan ja saaren lakialueen välille.

Luonnonsuojelualue (SL-nat)

Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alue on kaavassa osoitettu merkinnällä luonnonsuojelualue ja Natura-alue (SL-nat).

Suojelukohteet

Kaavassa suojelumerkintää (VL/s ja R-1/s) on käytetty kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden suojelemiseksi. Pohjolan pirtin ympäristö on merkitty avoimena säilytettävä alueena (ma).

Pohjolan pirtti ja Lepola on suojeltu merkinnällä sr-1: ”Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen, sen julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa ja ominaispiirteitä. Rakennuksen korjaustöihin on pyydettävä kaupunginmuseon lausunto.”

Kuusiluodossa oleva asuinhuvila on suojeltu merkinnällä sr-2: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- ja muutostöitä, jotka tärvelevät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton ominaispiirteitä.” Asuinrakennuksen lähistöllä oleva pieni kesämajarakennus on osoitettu merkinnällä sr: ”Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden osana suojeltava rakennus, jota ei saa purkaa.”

Yhdyskuntatekninen huolto

Rakennusviraston julkaisussa 2007:5, ”Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen tarveselvitys”, on Lammassaaren käyttövedensaannin parantamiseksi tarkasteltu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 esitetään saareen rakennettavaksi porakaivo täydentämään vedensaantia. Vaihtoehdossa 2 esitetään kesävesijohdon ja ‑verkoston rakentamista saareen. Vesijohto vedettäisiin Arabianrannasta Kaj Franckin kadun päästä.

Harmaiden vesien käsittelemiseksi esitetään sakokaivojen ja imeytyskenttien rakentamista seurantalolle, saunalle ja mahdolliselle uudelle varastorakennukselle, jossa olisi suihkutilat ja kaksi uutta kompostikäymälää. Imeytyskenttien tarkka sijainti määräytyy paikallisten maaperäolosuhteiden mukaan, joten niitä ei ole merkitty asemakaavaan. Asemakaavassa on määräys, joka kieltää alueella vesikäymälöiden rakentamisen.

Käymäläjätteet ja muut maatuvat jätteet kompostoidaan, sekajätteet noudetaan yhteysaluksella ja toimitetaan niille tarkoitettuihin sijoituspaikkoihin.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Mahdolliseen merenpinnan nousuun on varauduttu kaavamääräyksellä kesämajojen alimmasta lattiakorkeudesta (+2,6). Tiedossa ei ole maaperän pilaantuneisuutta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset luontoon

Kaavan vaikutuksista Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 ‑alueeseen on tehty Natura-arvio. Natura-arvion mukaan Lammassaaren–Kuusiluodon asemakaavan toteuttaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella Vanhankaupunginlahti kuuluu Natura 2000 -verkostoon.

Lammassaari on arvokasta lepakoiden esiintymisaluetta. Lammassaaren tiivistymisestä huolimatta lepakoiden elinmahdollisuudet eivät oleellisesti huonone, sillä alueelle ei tule sähköä ja saaren valaistus pysyy maltillisena.

Maja-alueiden tiivistymisen myötä matala kasvillisuus vähenee ja lisääntyvä käyttö lisää kasvillisuuden kulumista. Lammassaaren pohjoispuolella sijaitsevat suuret kuuset, jotka ovat huuhkajan päivälepopaikkoja, säästyvät.

Vaikutukset kulttuurihistorialliseen ympäristöön ja maisemaan

Asemakaava turvaa saarten kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön ja rakennussuojeluarvojen säilymisen. Pohjolan pirtissä ja Lepolassa on myös suojeltavia sisätiloja.

Lammassaaren etelärannalla sijaitsevat kesämajat ja rannalla sijaitsevat lukuisat laiturit poistetaan. Niiden tilalle on mahdollista rakentaa kaksi laituria. Tämä parantaa Lammassaaren etelärannan rantamaisemaa huomattavasti. Kesämaja-alueiden tiivistyminen ei vaikuta alueen laajempaan maisemakuvaan, sillä kookkaat puut säilyvät tiivistämisestä huolimatta.

Vaikutukset virkistykseen

Lammassaaren kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskokonaisuus voi tulevaisuudessakin jatkaa virkistystoiminnassa. Lammassaaren etelärannan vapautuminen virkistysalueeksi lisää huomattavasti saaren arvoa ja käyttömahdollisuuksia yleisenä virkistysalueena. Asemakaavassa mahdollistetaan yleistä virkistyskäyttöä palvelevan yhteyslaiturin ja uimapaikan rakentaminen. Kuusiluodon eteläkärkeen saa sijoittaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevan yhteyslaiturin. Se sijaitsee Kuusiluodon parhaassa rantautumispaikassa, ja se toimii myös uimalaiturina. Kuusiluodossa sijaitseva rakennus pihapiireineen säilyy, ja sen virkistykseen suuntautuva toiminta voi jatkaa ja kehittyä.

Uudet 22 kesämajaa lisäävät mahdollisuutta viettää kesää luonnonympäristössä kuitenkin keskellä Helsinkiä. Uudet majat saattavat vähentää, ainakin alussa, aiemmin jo asettautuneiden kesäasukkaiden viihtymistä alueella.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 80 000 euron kustannukset (alv 0 %), mistä laitureiden osuus on n. 60 000 euroa ja ulkoilupolkujen n. 20 000 euroa.

Lisäkustannuksia aiheuttaa talousveden saannin parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka on esitetty kaupungin kustannettavaksi rakennusviraston julkaisussa 2007:5 ”Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen tarveselvitys”. Uuden porakaivon rakennuskustannukset ovat n. 6 400 euroa ja vaihtoehtona esitetyn kesävesijohdon, siihen liittyvine verkostoineen, n. 134 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 12.2.2007).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa Lammassaaren Pohjolan pirtissä 5.5.2007.

Asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa 5.11.–16.12.2007 sekä viraston internetsivuilla. Kaavaluonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 6.11.2007.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä ympäristökeskuksen, rakennusviraston katu- ja puisto-osaston, kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston, pelastuslaitoksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Ympäristökeskus on (24.5.2007) ilmoittanut kirjeellä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, että Lammassaaren ja Kuusiluodon kaavoituksessa ja vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon Vanhankaupunginlahden lintuveden Natura-alueen ja Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteet ja rauhoitusmääräykset. Lammassaari sijaitsee keskellä Natura- ja luonnonsuojelualuetta ja Kuusiluoto alueen vieressä. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei alueen toiminnoista ja järjestelyistä aiheudu häiriöitä Natura- ja luonnonsuojelualueille. Koska asemakaava-alue rajoittuu suoraan Natura-alueeseen, kaavasta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arvio.

Lammassaari ja Kuusiluoto ovat linnustollisesti arvokkaita kohteita ja Lammassaari myös lepakkokohde. Lammassaaren kaavoituksessa on tärkeää mökkeilyn ja muun virkistyskäytön vaatimusten yhteensovittaminen ja yleisen virkistyskäytön edistäminen. Veneily tulisi alueen luonto- ja linnustoarvojen vuoksi keskittää tietyille laitureille. Rantojen kulumista ja luontoarvojen heikkenemistä tulee ehkäistä myös riittävällä kulun ohjauksella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Lammassaaren ja Kuusiluodon asemakaavan laatimisen yhteydessä on alueesta tehty Natura-arvio. Arvion mukaan Lammassaaren–Kuusiluodon asemakaavan toteuttaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella Vanhankaupunginlahti kuuluu Natura 2000 ‑verkostoon.

Lammassaaren pohjoisrinteellä sijaitsevat kookkaat kuuset, jotka ovat linnustollisesti tärkeitä, säilyvät. Lammassaareen ei tule sähköä, joten maja-alueiden tiivistymisestä huolimatta alueen valaistus säilyy kohtuullisena, mikä taas vaikuttaa lepakoiden viihtymiseen alueella, Lammassaaressa virkistyskäyttöä on pyritty edistämään avaamalla rannat yleiseksi virkistysalueeksi. Yleinen virkistyskäyttö pyritään kanavoimaan mm. rantoja kiertävälle polkuverkostolle. Veneily on keskitetty kahdelle laiturille, jotka ovat Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia. Lisäksi etelärantaan saa sijoittaa yhden yleistä virkistyskäyttöä palvelevan yhteyslaiturin.

Esitetyt mielipiteet

Kaavan valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 18 mielipidekirjettä, joista 12 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 6 asemakaavaluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

xxxx ja xxxx xxxxxx toivoivat (6.5.2007), että infotilaisuudessa 5.5.2007 olisi puhuttu yleisemmin myös niiden helsinkiläisten näkökulmasta, jotka ulkoilevat alueella eivätkä omista mökkiä. Heidän mielestään Kuusiluoto tulee jättää ulkoilijoiden käyttöön. Kuten tunnettua, Arabianrantaan rakennetaan 7 000 asukkaan kaupunginosa ja lisäksi Vantaankoskelle tulee lisää asukkaita. Lammassaari ja Kuusiluoto ovat aivan mainioita ulkoilukohteita. Mökinomistajat voisivat olla enemmän kuin tyytyväisiä, kun heillä on noin hienolla paikalla tilaisuus viettää aikaansa ja liian matalalla majailevilla on vielä mahdollisuus valita korkeammalta itselleen sopiva alue.

xxxxx xxxx on esittänyt (8.5.2007 ja 10.5.2007) mielipiteitä Lammassaaren mökkipaikkojen jaosta, mökkien koosta ja yhteishengestä. Hän esittää toiveen laiturista, johon voivat rantautua myös yhdistykseen kuulumattomat mökkiläiset. Hän arvostelee myös rakennusviraston toimia mökkialueen valvontaa koskevassa asiassa.

xxxxxx xxxxxxx toteaa (15.5.2007), että saaren ympäri kulkeva luontopolku ei häiritse kesämajailijoita. Suunnitelmassa oli kuitenkin luotu uusia polkuja. Lisäksi hän tiedustelee, onko ollut ajatusta uimarannan perustamisesta, ja toivoo karttaa, jossa näkyisi tämänhetkinen rakennuskanta. Sähköä hän ei saarella kaipaa, mutta veden loppuminen on ollut ongelma ja saareen tarvittaisiin ilmeisesti vielä yksi kaivo.

xxxx xxxxxxxx esittää (18.5.2007 ja 21.5.2007), että Lammassaaressa ranta-alueen käyttö olisi yleistä Kuusiluotoon johtaville pitkospuille asti. Tästä eteenpäin lounainen ja eteläinen ranta aina kokkokalliolle asti varattaisiin mökkiläisten käyttöön. Lisäksi mökkialueet tulee merkitä esimerkiksi. ”Mökkialue, asiaton kulku kielletty. Rikoslaki 24. luku." Edellä mainittu tulee Lammassaaressa helposti täyttöön, koska mökkien etäisyydet toisistaan ovat pihapiiristä pihapiiriin, jolloin asiaton kulku alueella lähentelee kotirauhan häirintää. Lisäksi hän esittää, että mökkialueeksi kuuluvat molemmat kaivot, sauna, puuceet ja lentopallokenttä. Samoin Lepolan ja ”kanalan” pihapiirit tulee rauhoittaa. Pohjolan pirtille sen sijaan kulkuestettä ei ole. Yleinen laituri tulisi Koiton laiturin kohdalle ja yleinen uimaranta – mikäli se edes pakko Lammassaareen tehdä – yleisen laiturin ja saunarannan väliin. Koiton laituri siirtyy länteen.

xxxxxx xxxxxxxxx toteaa (20.5.2007), että Lammassaari ja Kuusiluoto muodostavat tärkeän erämaisen keitaan Helsingin keskelle ja sen turvaaminen kaavalla on tärkeää. Saaria tulisi kehittää korostaen saarten ominta olemusta ja vahvuuksia sekä mökkeilyn että yleisen virkistyskäytön näkökulmista. Hän ehdottaa, ettei asemakaavaa laadittaessa tavoiteltaisikaan kesäkauden kävijämäärän päivittäistä lisäämistä, jotta saaren rauhallinen, erämainen tunnelma voitaisiin säilyttää. Lammassaaren mökkien lukumäärää ei pitäisi lisätä, eikä alueelle kannattaisi tehdä vetovoimaista uimarantaa. Lammassaaren integraatiota Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen kannattaisi parantaa. Tätä voisi korostaa esimerkiksi mökkien rakennustavan ja pihapiirien ohjeistuksessa.

xxxx xxxxxxxx toteaa (21.5.2007), että Lammassaaren mökkialuetta ja sen ympäristöä luonnonsuojelualueineen on hyvä kehittää siten, että alueesta muodostuu vilkas luonto- ja kulttuurialue, kuitenkin säilyttäen mökkialueen riittävän yksityisyyden. Mökkien kokoa tulisi kasvattaa 20–25 m²:iin, jotta ne olisivat paremmin nykytarpeita vastaavia. Tämän lisäksi mökkeihin tulee pystyä liittämään riittävän kokoinen terassi, varastorakennelma ja pihapiiri, jotka on merkitty tarvittaessa myös karttaan. Venepaikka tulee taata jokaiselle mökkiläiselle ja lisäksi tulee olla joitakin vierasvenepaikkoja muille veneille. Myös taksiveneiden käyttö tulee olla mahdollista, jotta tilaisuuksien yleisökuljetukset mahdollistuisivat.

xxxxxxx xxxxxx toteaa (21.5.2007), että suunnitelma toteutuessaan aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia jokaiselle mökkiläiselle, jonka pitäisi poistaa mökkinsä ja rakentaa se uudelleen. Pieniä kesämajoja ei voi siirtää ja tulvavesirajan korkeuteen vetoaminen tuntuu tekaistulta, sillä mökit ovat olleet sijoillaan jo yli 50 vuotta eivätkä ole kärsineet vedenkorkeuden vaihtelusta. Siirron olisi oltava vapaaehtoista. Hän esittää, että Kuusiluotoon, joka on vapaa virkistysalue, tulisi rakentaa kunnolliset pitkospuut ja Kuusiluodon eteläkärkeen venelaituri ja uimaranta. Nk. ison laiturin viereinen kokkokallio tulisi säilyttää sellaisenaan.

xxxxx xxxxx toteaa (21.5.2007), että myös vapaa-ajan virkistäytyjät, joilla ei ole Lammassaaressa mökkiä, tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa. Kun mökkejä joudutaan siirtämään tulva-alueelta sisemmäksi saareen, kannattaisi miettiä vielä yleisen polkureitin rakentamista vapaaksi jäävälle alueelle.

xxxx ja xxxxx xxxxxxx toteavat (21.5.2007), että tulvarajan alapuolella siirrettäväksi kaavaillut mökit tulee sijoittaa siten, että Lammassaaren nykyinen johtokunta hyväksyy mökkipaikat ja vasta sen jälkeen kun kaikille siirrettäville mökeille on löytynyt sopiva paikka, kartoitetaan mahdollisten lisämökkien määrä.

Luontopoluilla tulee olla selkeät opasteet ja virkistysalueen käyttötarkoitus on myös opasteissa mainittava. Nykyinen ”turismi” on jo vilkasta ja uskomus on, että Lammassaaren yleisen virkistysmahdollisuuden lisääminen kasvattaa turismia entisestään.

Mökkien koon tulisi olla jatkossa 18–20 m², ja mökeissä saisi olla kevyesti katetut kuistit. Nykyinen 7 m²:n avokuisti ei riittävästi vastaa tämän päivän tarpeita. Kevyesti katetun kuistin sopivaksi kooksi he ehdottavat 10:tä m². He ehdottavat, että mökkialueesta voidaan käyttää nimitystä yksityisalue.

Heidän mielipiteensä koskee myös uintimahdollisuutta, mitä ei ole kuin saunomisen yhteydessä. Ehdotettu uintimahdollisuus nykyisen venelaiturin vieressä on sekä vaarallista että erittäin epämiellyttävää kaikkien polttoainepäästöjen seassa. He ehdottavat Lammassaareen kahta uutta laituria, joista toinen olisi uusi laituri lisääntynyttä veneiden tarvetta varten ja toinen ns. aurinkolaituri, jonka vierestä olisi uintimahdollisuus. Mikäli mökkien lukumäärää tullaan lisäämään, on veden saanti turvattava. Ratkaisu voisi olla, että palo- ja pelastuslaitosta kuullaan ja laaditaan myös suunnitelmia kyseisiä tapahtumia varten.

xxx xxxxxxxxxxx mielestä (21.5.2007) Lammassaaren kaavoituksen yhteydessä pitäisi ottaa huomioon yli 50 vuotta vanhat mökit, joita ei voi siirtää. Hänellä yli 60-vuotiaalla eläkeläisellä ei ole varaa rakentaa uutta mökkiä. Hän ehdottaa, että näille mökeille annettaisiin poikkeuslupa olla paikalla niin kauan kuin omistaja on elossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mielipiteiden johdosta asiakohdittain seuraavaa:

Kesämaja-aluetta koskevat mielipiteet

Lammassaaren kesämajat on rakennettu alueelle pääosin 1940- ja 1950-luvuilla. Alueella ei ole asemakaavaa ja epävarmuus siitä jatkuuko entisen kaltainen kesäasuminen saaressa, on johtanut siihen, että osa majoista on päässyt huonoon kuntoon. Rakennusvirasto, joka on kesämaja-alueen vuokraaja, on jo vuonna 1998 vuokrasopimuksessa maininnut avoimen suunnittelutilanteen. Rakennusvirasto on tiedottanut vuokralaisille myös suunnitelmasta, jossa majat keskitetään suunnitelman mukaisille kesämaja-alueille mm. pois rantavyöhykkeeltä.

Asemakaavan voimaan tulon jälkeen on rannassa sijaitsevilla majoilla kahden vuoden siirtymäaika. Rannoilla sijaitseville mökeille on osoitettu korvaavat paikat Lammassaaren kesämaja-alueilla, joille voi rakentaa uuden majan asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Kesämajojen siirtäminen ranta-alueelta ei liene mahdollista niiden huonon kunnon ja uuden majapaikan ja rannan välisen etäisyyden johdosta.

Majat on sijoitettu siten, että mahdollisimman paljon uusia majapaikkoja olisi tarjolla kuitenkin niin, että suuret puut säästyisivät. Monimuotoinen rinnemaasto mahdollistaa majojen sijoittamisen rinteeseen siten, että pihapiirit ovat suojattuja ja näkymät avoimia.

Asemakaavaa laadittaessa on rakennuksien sijoittamisessa otettu huomioon meren pinnan korkeuden vaihtelut.

Lammassaaren kesämaja-alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta, jonka kesälomamajaperinnettä halutaan säilyttää kunnioittaen alkuperäistä rakennuskantaa ja rakennuksien mittakaavaa. Suojelutavoitteiden vuoksi kesämajojen laajentaminen, siten kuin mielipiteissä on esitetty, ei ole kaavan tavoitteiden mukaista.

Kesämaja-alue ei ole yksityisaluetta, eikä siellä liikkumista voida rajoittaa. Selkeä alueiden jako yleiseksi virkistysalueeksi ja kesämaja-alueeksi edesauttaa niiden luontevaa käyttöä. Asemakaava mahdollistaa esteettömän kulun rannoilla ja virkistyskäytön kanavoitumisen vetovoimaisimmille alueille, joten kesämaja-alueella ulkopuolisten kulku tullee vähentymään.

Virkistysalueita ja Lammassaaren rantaa kiertävää
polkua koskevat mielipiteet

Asemakaavassa loma-asumiseen on osoitettu kaksi erillistä aluetta siten, että rantavyöhyke on julkista virkistysaluetta. Rantaan on osoitettu ulkoilupolku, joka tulee rakentaa. Tällä halutaan turvata saaren vetovoimaisimman kohteen, rannan, yhteinen käyttö ja myös toisaalta ohjata ulkoilijat pois kesämaja-alueelta. Lammassaari on 800 m:n pituisen pitkospuupolun etäisyydellä Pornaistenniemestä, josta on n. 300 m:n luontopolkureitti pääulkoilureitille. Melko pitkä ja paikoitellen vaikeakulkuinenkin matka saareen ei varsinaisesti houkuttele niin suuria määriä virkistyskäyttäjiä, että se olisi saaren luonnon ja kesämaja-asukkaiden kannalta kestämätöntä.

Läntisen kesämaja-alueen poikki itä-länsisuunnassa on kaavaan merkitty yksi ohjeellinen polku. Polku on olemassa, ja se johtaa lakialueen virkistysalueelle pelikentän kautta länsirantaan paikkaan, josta alkaa Kuusiluotoon johtava pitkospuupolku. Pohjoisella kesämaja-alueella on kaavaan merkitty ohjeellinen polku paikkaan, jossa on olemassa polku ja jossa niin ikään lakialueen virkistysalue yhdistyy saarta kiertävään reittiin. Muita kesämajan sisäisiä polkuja ei kaavaan ole merkitty.

Uimarantaa ja laitureita koskevat mielipiteet

Asemakaavassa on Lammassaareen osoitettu venelaitureille kaksi paikkaa ja Kuusiluotoon yksi paikka. Lisäksi Lammassaareen ja Kuusiluotoon on mahdollisuus rakentaa yleistä virkistyskäyttöä palvelevat yhteyslaiturit. Asemakaavassa on myös osoitettu uimapaikka virkistyskäyttöä palvelevan laiturin viereen paikkaan, jossa on jo olemassa pieni uimaranta. Venelaiturit on sijoitettu kauemmas uimarannasta alueelle, jossa nyt on poistuvia majoja. Tämän tarkoituksena on keskittää veneilyyn liittyvät toiminnat ja rauhoittaa rannan itäpuolinen osa muuhun virkistyskäyttöön. Vanha perinteinen paikka, joka nyt on osoitettu virkistyskäyttöä palvelevalle yhteyslaiturille, toimii käyntilaiturina esimerkiksi taksiveneille.

Lammassaaren eteläranta on luonnonsuojelualuetta ja Natura 2000 ‑aluetta. Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 ‑alueen hoito- ja käyttösuunnitelma mahdollistaa kahden venelaiturin sijoittamisen luonnonsuojelualueelle. Laitureilla on yhteensä n. 50 venepaikkaa.

Lammassaaren vesihuoltoa koskevat mielipiteet

Rakennusviraston julkaisussa 2007:5, ”Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen tarveselvitys”, on Lammassaaren käyttövedensaannin parantamiseksi tarkasteltu kahta vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 esitetään saareen rakennettavaksi porakaivo täydentämään vedensaantia. Vaihtoehdossa 2 esitetään kesävesijohdon ja -verkoston rakentamista saareen. Vesijohto vedettäisiin Arabianrannasta Kaj Franckin kadun päästä.

Asemakaavaluonnosta koskevat mielipiteet

xxx xxxxxxxx ehdottaa (6.11.2007), että yleiseksi virkistysalueeksi rajattaisiin Lammassaaren lakialue ja etelärinne. Yleisiksi kulkureiteiksi tulisi merkitä nykyisinkin käytössä oleva luontopolku, ja Kuusiluotoon johtavalta polulta etelään olevien rantojen tulisi säilyä vain mökkiläisten kulkureittinä. Yhdistyksen saunan pihapiiri tulisi rauhoittaa vain mökkiläisten käyttöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Lammassaaren saunan pihapiiri on merkitty asemakaavaan. Muilta osin lautakunta viittaa edellä olevaan virkistysalueita koskevaan vastineeseensa.

xxx xxxxx kiinnittää (21.11.2007) huomiota kesämaja-alueelle suunniteltuihin reitteihin ja maja-alueen käymälärakennuksen sijaintiin. Lisäksi hän esittää Kuusiluodon virkistyskäytön kehittämistä leventämällä sinne johtavia pitkospuita ja lyhentämällä lankkumatkaa siirtämällä pitkospuut paikkaan, jossa Lammassaaren ja Kuusiluodon välinen merialue on kapeimmillaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavaan ei ole merkitty erillisiä käymälärakennuksia. Pitkospuiden paikka on merkitty ohjeellisena asemakaavaan paikkaan, jossa Kuusiluodon ja Lammassaaren välinen etäisyys on lyhin.

xxxxxx xxxxxxx vastustaa (22.11.2007) majansa (nro xx, joka on asemakaavaluonnoksen mukaan säilytettävä ns. kioskimallinen maja) säilyttämistä. Rakennus on huonokuntoinen ja alkuperäisestä mallista muunneltu. Pienempää rakennusoikeutta korvaamaan ajateltu 6 m²:n kokoinen varastorakennus ei mahdu kyseiseen tilaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavassa on muutettu majan numero 36 merkintää. Majaa ei enää esitetä suojeltavaksi. Perusteluna merkinnän muutokselle on se, että maja ei enää vastaa suojeluperusteita.

xxxxxx xxxxxxxx toivoo (23.11.2007), että paloturvallisuuteen liittyen ei mökkejä pitäisi sijoitella niin kovin lähekkäin kuin luonnoksesta käy ilmi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että majat on sijoitettu paloturvallisuuden vaatiman etäisyyden mukaisesti. Asemakaavassa on määräys kesämajojen välisestä lyhimmästä sallitusta etäisyydestä, joka on 6 m.

xxxx xxxxxxxx esittää (23.11.2007), että ohjeellinen viljelypalsta-alue olisi hyvä säilyttää vanhalla paikalla, vaikka se on lähellä luonnonsuojelualueen rajaa. Viljelypalsta-aluetta ei todennäköisesti ole hyvä sijoittaa urheilukentän viereen, koska mm. pallopelit voivat aiheuttaa vahinkoa viljellyille kasveille. Käymälöille olisi ehkä hyvä suunnitella muutama vaihtoehtoinen paikka.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että viljelypalstan sijainti ei luonnonsuojelualueen ja Natura 2000 -alueen vieressä ole hyvä. On todennäköistä, että voimakkaasti leviävät vierasperäiset kasvit valtaisivat kasvualaa myös läheiseltä luonnonsuojelualueelta. Olemassa oleva palsta-alue on melko varjoinen, eikä valoisuutta ole mahdollista lisätä puita raivaamalla. Asemakaavassa on osoitettu vaihtoehtoinen paikka palsta-alueelle kesämaja-alueelta, joka sijainniltaan ja valoisuudeltaan on parempi, mutta vaatii perustamista.

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:n mielestä asemakaavaluonnoksessa on hyvällä tavalla pyritty lisäämään kaikille kaupunkilaisille tarkoitettua avointa virkistysaluetta. Ranta-alueiden avaaminen yleiseen virkistyskäyttöön siirtämällä mökkejä ylemmäs saareen on eduksi sekä kaupunkilaisille että linnustolle. Mökkirakentamisen keskittäminen selkeästi yhtenäiselle alueelle on hyvä asia. Tällöin mökkialue ja vapaa virkistysalue muodostuvat tarkoituksenmukaisiksi ja riittävän laajoiksi kokonaisuuksiksi.

Mökkien määrän lisääminen on kuitenkin alueen linnuston kannalta arveluttavaa. Kun mökkien määrää lisätään, puuston määrä väistämättä pienenee. Lammassaari on tärkeä etenkin tikoille. Alueella on vuosittain pikkutikkareviiri. Lammassaaressa tavataan vuosittain myös valkoselkätikkaa ja lähes vuosittain pohjantikkaa. Näistä lajeista valkoselkätikka on määritelty erittäin uhanalaiseksi, pikkutikka vaarantuneeksi ja pohjantikka silmälläpidettäväksi. Valkoselkätikka ja pohjantikka kuuluvat myös EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin. Nämä tikkalajit ovat riippuvaisia vanhasta puustosta, joten puuston väheneminen uusien mökkien rakentamisen myötä vaikuttaa heikentävästi tikkojen elinolosuhteisiin. Lisäksi mökkien määrän lisääminen pienentää kaikille kaupunkilaisille avointa virkistysaluetta.

On hyvä, että helsinkiläisille järjestetään mahdollisuuksia virkistäytymiseen omilla lähialueillaan. Uimamahdollisuuden järjestäminen Lammassaaressa ja Kuusiluodossa täytyisi kuitenkin miettiä kaavaluonnoksessa tarkemmin. Se, millä tavalla uimapaikka järjestetään, voi vaikuttaa alueen luontoon. Asemakaavaa suunniteltaessa tulisi selvittää, muodostetaanko uimapaikka laiturin avulla vai ajetaanko alueelle esimerkiksi hiekkaa. Uimamahdollisuuden järjestäminen laiturin avulla aiheuttaisi todennäköisesti pienempiä muutoksia ranta-alueen kasvillisuuteen ja maisemaan kuin hiekan ajaminen alueelle. Uimapaikan koko tulisi kaavaluonnoksessa määritellä tarkemmin ja paikka tulisi merkitä selvärajaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että kesämaja-alueiden tiivistäminen ei vähennä kookkaiden, vanhojen puiden määrää, jotka ovat erityisesti tikkojen elinpiirissä tärkeitä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu siten, että suuret puut säilyvät. Nuorempaa ja matalampaa puustoa joudutaan raivaamaan majojen rakentamisen tieltä.

Jo olemassa olevia kesämaja-alueita tiivistetään, joten kesämaja-aluekokonaisuudet säilyvät kooltaan lähes nykyisen kokoisena. Kesämaja-aluetta laajennetaan etelärinteelle kuuden kesämajan alueen verran. Rannasta poistuville mökeille osoitetaan korvaavat paikat muualta kesämaja-alueelta, joten maja-alueen tiivistäminen aikaansaa myös kaupunkilaisille laadukasta uutta virkistysaluetta meren rannasta. Uimapaikka on rajattu asemakaavaan ohjeellisena. Matalarantainen uimaranta on ainoa mahdollinen uinti- ja kahlailupaikka pienille lapsille, siksi se on hyvä säilyttää ja merkitä nykyisin uimapaikkana käytetyssä kohdassa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 6.6.–7.7.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kolme jäljempänä selostettua muistutusta. Lisäksi on saapunut yksi kirje.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden ja pelastuslautakunnan sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset xxxxx xxxxxxx mainitsee (25.6.2008) mm., että hänellä on mökki rantavyöhykkeellä ns. tulva-alueella, eikä ole tarpeeksi tullut kuulluksi kaava-asiassa. Arabianrannan asukastilaisuudessa tuli ilmi, että (valmistelija kertoi) maja on tehty väärin mitoin ja luvatta. Luvat ja mitat oli saatu xxxxx xxxxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxxxxxx. He olivat tarkistaneet myös uudet perustukset. Työ on aloitettu vuoden 2007 syksyllä. xxxxxxx kokee, että häntä on johdettu harhaan ja siitä on koitunut taloudellista haittaa. Tieto asukastilaisuuksista tuli liian myöhään. Majan uudelleensijoittaminen on kiireellistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että Lammassaaresta on laadittu yleissuunnitelma (kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21), jossa mökkialueet on sijoitettu lakialueille ja rinteille rantojen jäädessä yleiseen virkistyskäyttöön. Kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksessa on maininta kaupungin tavoitteesta keskittää kesämajat yleissuunnitelman mukaisille paikoille. Tämä tavoite on ollut maanvuokraajaosapuolen ja kesämajan omistajia edustavan Koitto ry:n tiedossa yli 10 vuotta.

Keväällä 2007, ennen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa neuvoteltiin Lammassaaren majan vuokralaisia edustavan Koitto ry:n kanssa, jolle tiedotettiin suunnittelun tavoitteita ja esiteltiin suunnitelmaluonnos.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin Lammassaaressa Pohjolan pirtissä lauantaina 5.5.2007 klo 13–15. Saman päivän aamupäivällä Koitto ry järjesti Lammassaaressa talkoot, joten tilaisuuteen tuli runsaasti osallistujia. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelmaluonnos, jossa kesämaja-alueiden ja virkistysalueiden rajaus oli pääpiirteissään aiemmin laaditun suunnitelman kaltainen (Lammassaaren ja Kuusiluodon yleissuunnitelma, kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1995:21).

Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Arabianrannan kirjastossa 29.10.–16.11.2007. Siihen on voinut tutustua myös internetissä. Ilmoitus asemakaavaluonnoksen yleisötilaisuudesta oli Helsingin Uutisissa 28.10.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 6.11.2007, jossa xxxxx xxxxxxxxx kävi ilmi (maja numero 9) tulva-alueella ja virkistysalueeksi suunnitellulla alueella sijaitsevan majansa tilanne. Asemakaavaluonnos noudatti maja-alueiden sijoittelussa aiempaa suunnitteluperiaatetta, jossa rannat ovat julkista virkistysaluetta.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto lähetti 25.3.2008 tiedotteen jokaiselle kesämajan omistajalle, joiden yhteystiedot olivat Koitto ry:llä. Tiedotteessa selostettiin suunnittelutilannetta, rannoilla sijaitsevien kesämajojen siirtymäaikataulua ja tiedotuksen liitteenä oli kesämajaohjeisto tyyppipiirustuksineen.

Maanvuokrasopimuksessa mainitaan, että vuokramies on velvollinen valvomaan alueella tapahtuvaa rakentamista ja huolehtimaan, että kesämajoja korjattaessa, uudistettaessa ja korvattaessa niitä uusilla noudatetaan alueelle laadittua kesämajaohjeistoa, joka on vuokrasopimuksen liitteenä, ottaen kuitenkin huomioon alueen suunnittelutilanteen. Kesämajaohjeistossa on tarkat ohjeet rakentamisesta, majojen tyyppipiirustukset sekä lupakäytännöstä uusia majoja rakennettaessa. Rakentamistoimenpiteille tulee hakea yhdistyksen suostumus. Uudelle (myös uudelleenrakennetulle) majalle tarvitaan myös rakennusvalvontaviraston lupa. Mökkiläisiä edustava yhdistys eli vuokramies ei voi antaa rakentamislupaa.

Majalle numero 9 osoitetaan korvaava paikka, kun Lammassaaren ja Kuusiluodon asemakaava on hyväksytty. Korvaavat paikat arvotaan hakijoiden kesken tai jaetaan muulla tasapuolisella tavalla.

xxxx xxxxx mainitsee (1.7.2008) mm., että Lammassaaren kesämaja-aluetta koskevassa asemakaavaluonnoksessa todetaan kohdassa ”yleistä”, että kesämajojen alapohjan on oltava vähintään korkeustasolla +2.6. Saaren korkeuserot ovat suuret, joten majojen siirto tarkoittaa käytännössä niiden purkamista ja uudelleenrakentamista. Majat ovat kuitenkin nykyisillä paikoillaan kesämajakäytössä ja suurimmalta osaltaan hyväkuntoisia, joten niiden siirtäminen tuntuu ekologisesti turhalta tuhlaukselta. Eikä edes muutaman vuoden takainen tammikuun ”vuosisadan huipputulva” nostanut vettä kesämajojen alapohjaan nykyisillä paikoillaan. Mikäli asemakaavassa on jostakin syystä välttämätöntä pitää tuo ”korkeusero +2,6”, kaupunki voisi poikkeusluvalla antaa nykyisten rajan alapuolella olevien kesämajojen olla paikoillaan. Helsingissä on useita alueita, joilla asemakaava määrää ”tulvarajan” mutta sen alapuolella sijaitsee rakennuksia. Lisäksi voidaan aiheellisesti kysyä, kohteleeko asemakaavaluonnos kesämajojen omistajia tasapuolisesti, kun siitä johtuva siirtokehotus kohdistuu vain pieneen vähemmistöön kesämajojen omistajia, jotka majojen perinteisen sijoittelun vuoksi sattuvat omistamaan majan rajan alapuolella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että asemakaavan tavoitteena on taata kaikille virkistysalueen ja kesämajojen käyttäjille yhteinen julkinen ranta-alue. Lammassaaren korkeuserot ovat suuret ja siten virkistysalueeksi osoitettu rantakaistale jää kapeaksi. Tämä etelään suuntautuva rantaosuus on virkistyskäytön kannalta vetovoimaisinta aluetta, ja siksi se tulee olla esteettömässä julkisessa käytössä. Asemakaavassa on osoitettu majoille paikat korkeustason +2,6 yläpuolelta. Asemakaavassa tulee taata majapaikan riittävä korkeusasema suhteessa merenpintaan ja ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ratkaisu on tarpeen tulvariskin ja ranta-alueen julkiseen virkistyskäyttöön saattamisen vuoksi.

Rannalla sijaitseville kesämajoille on asemakaavassa osoitettu korvaavia majan rakentamisalueita. Majojen siirto koskee kaikkia tällä alueella sijaitsevia ja on tarpeen kaavalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Majojen omistajia kohdellaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamassa mielessä tasapuolisesti.

xxxx xxxxxxxx toteaa (3.7.2008) mm., että asemakaavaehdotuksessa on maininta kesämajojen välisestä vähimmäisetäisyydestä, joka on 6 m. Tämä etäisyys on riittämätön paloturvallisuuden kannalta saaren korkeusmuotoa huomioon otettaessa. Mikäli enintään 6 m:n etäisyydellä ja alapuolella oleva kesämaja syttyy tuleen, tarttuu tuli tällä etäisyydellä olevaan yläpuoliseen majaan.

Tästä syystä xxxxxxxx vaatii, että asemakaavaan tulee maininta vähimmäisetäisyydestä siten, että korkeuserot tulevat otetuiksi huomioon, esimerkiksi ”jos majat sijaitsevat rinteessä tulee etäisyyttä lisätä 5 x nousuprosentti” ts. jos nousuprosentti on 6 %, lisätään vähimmäisetäisyyttä (6 m x 6 % x 5) + 6 m = 7,8 m.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että asemakaavaehdotuksessa uusien kesämajojen paikat on merkitty 25 m²:n rakennusaloina, jossa rakennuksen enimmäiskoko on 16 k-m². Joidenkin uusien kesämajojen sijoitteluvaihtoehdoissa oli mahdollista, että majojen väliseksi etäisyydeksi jäi vain 6 m. Uusien majojen rakennusalaa on nyt tarkennettu siten, että majojen välinen etäisyys on vähintään 8 m.

Kirje xxx xxxxxxxxxx toteaa (kirje saapunut 28.7.2007) mm., että hän viettää 59:ttä kesää Lammassaaressa. Hän on yksi pitkäaikaisin ja ahkerin saaressa asuja. xxxxxxxxxx ehdottaa, että näin vanhat mökit saisivat poikkeusluvan olla paikallaan, niin kauan kuin ne pysyvät pystyssä, mutta uutta ei saa rakentaa eikä korjata kuin vähän tarpeen vaatiessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että tavoitteena on ollut luoda yhtenäinen julkinen virkistysalue, vaikka melko kapeana vyöhykkeenä, etelärannalle, jossa viihtyvät niin Lammassaaressa lomailevat kuin virkistysalueella vierailevat. Asemakaava varmentaa alueen tulevaisuuden kesämaja-alueena ja siten koko alueen arvo tulee nousemaan.

Asemakaavan tultua voimaan laaditaan siirtymäajan vuokrasopimus, jona aikana rannalla sijaitsevien majojen omistajilla on mahdollisuus siirtyä Lammassaaren uusille rakennuspaikoille. Siirtymäajan jälkeen kaavan vastaisille, rannoilla sijaitseville kesämajoille ei myönnetä enää lisää vuokra-aikaa.

Raittiusyhdistys Koitto ry omistaa rakennuksia (mm. Lepola), jotka ovat lomakäytössä ja siten lomanvietto Lammassaaressa on mahdollista myös tulevaisuudessa.

Lausunnot Kiinteistölautakunta toteaa (2.9.2008) mm., että Lammassaari on ollut tärkeä työväen kesänviettopaikka viime vuosisadan alkupuolelta saakka. Virkistys ja kesämajojen käyttö ovat toimintoina hyvin yhteen sovitettavissa. Asemakaavan voimaantulo mahdollistaa mökkipaikkojen pitkäaikaiset vuokraukset, jolloin mökkien kunnostamiseen ja ympäristöön voidaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Lautakunnalla ei huomauttamista ehdotukseen.

Helsingin Vesi toteaa (8.7.2008) mm., että alueella on nykyisin kolme kaivoa ja neljä kuivakäymälää. Pohjolan pirtin ja yhteissaunan harmaat vedet imeytetään. Aluetta lähinnä oleva yleinen vesijohto ja jätevesiviemäri sijaitsevat Arabianrannassa. Mikäli alue halutaan liittää yleiseen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin, tulee liittäminen tehdä yksityisin järjestelyin.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

Ympäristökeskus toteaa (20.8.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 12.8.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (27.8.2008), että museon edustaja on osallistunut asemakaavatyöhön rakennussuojelun ja maiseman suojeluun liittyvien kysymysten osalta. Asemakaavaehdotus turvaa kaavallisesti kulttuuriympäristön vaalimiselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Johtokunta pitää asemakaavaa onnistuneena ja esittää sen puoltamista.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (1.10.2008) mm., että Lammassaari ja Kuusiluoto ovat perinteisiä virkistyssaaria pienine lomamajoineen. Lammassaaren keskellä on kulttuurihistoriallisesti arvokas Pohjolan pirtti.

Ympäristökeskus katsoo, että asemakaavalla on onnistuttu jäsentämään saarten käyttöä siten, että myös yleinen virkistyskäyttö on mahdollista. Myös kulttuuriympäristö-, luonto- ja vesihuoltokysymykset on ratkaistu.

Ympäristökeskus katsoo, että asemakaava täyttää sille asetetut vaatimukset.

Ympäristökeskus on lisäksi antanut (16.9.2008) lausuntonsa asemakaavan toteuttamiseen liittyvästä Natura-arvioinnista.

Lausunnossaan (16.9.2008) ympäristökeskus toteaa mm., että Natura 2000 -verkoston kohde Vanhankaupunginlahden lintuvesi on kansainvälisesti merkittävä kosteikkolinnuston suojelualue, joka on erittäin tärkeä useiden uhanalaisten ja harvinaisten lintujen pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdyspaikkana. Alueella on merkitystä myös jokisuistot, kostea suurruohokasvillisuus ja Fennoskandian metsäluhdat
-luontotyyppien suotuisan suojelutason säilyttämiselle.

Tehdyn vaikutusarvioinnin ja muun käytettävissä olevan tiedon perusteella ympäristökeskus katsoo, että hanke ei yksistään tai yhdessä muiden tiedossa olevien hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikennä Vanhankaupunginlahden lintuvesi Natura 2000 ‑alueen valintaperusteena olevia luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai lintudirektiivin liitteen I lajeja tai säännöllisesti esiintyviä muuttolintuja tai niiden elinympäristöjä siten, että luontotyyppien ja lajien tai niiden elinympäristöjen suojelun taso vaarantuisi Natura 2000 -alueella.

Edellä olevan perusteella hankkeen vaikutuksista ei ole tarpeen tehdä varsinaista luonnonsuojelulain 65 §:ssä tarkoitettua Natura-arviointia.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (21.8.2008) mm., että palstaviljelyn kehittäminen kallioisella saarella, jossa on pääasiassa luonnonympäristöä, ei ole tavoiteltavaa eikä ekologista. Viljelypalstan toteuttaminen saareen on myös käytännössä hankalaa. Viljelypalstaa varten olisi järjestettävä viljelyyn sopiva maaperä sekä kastelupiste. Työkoneet ja materiaalit palstan perustamista varten olisi kuljetettava saareen vesitse. Veden riittäminen viljelysten kasteluun on arveluttavaa, sillä saaren talousvesihuolto on toistaiseksi kahden kaivon varassa. Lautakunta esittää, että viljelypalstamerkintä poistetaan kokonaan asemakaavaehdotuksesta.

Lautakunta muistuttaa, että asemakaavan kustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon saariolosuhteet: saareen pääsee ainoastaan pitkospuista pitkin tai matalapohjaisella veneellä.

Lautakunnan arvion mukaan asemakaavaehdotuksen mukaiset investointikustannukset ovat yhteensä n. 170 000 euroa. Myös asemakaavaehdotuksen mukaiset vanhat polut on tarkoituksenmukaista kunnostaa samalla kertaa kun uusia polkuja perustetaan. Noin 1,5 m leveiden, kevyesti perustettujen polkujen rakentamiskustannukset saariolosuhteissa ovat n. 100 000 euroa. Uusien pitkospuiden rakentaminen Lammassaaren ja Kuusiluodon välille aiheuttaa n. 10 000 euron kustannukset. Yleiseen käyttöön osoitettujen laitureiden rakentamiskustannukset ovat n. 60 000 euroa. Kuusiluodon laiturin tarpeellisuutta on harkittava toteutussuunnittelun yhteydessä.

Lautakunta puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008), että viljelypalsta-aluetta on ehdotettu Lammassaaren kesämaja-alueelle paikkaan, joka on ollut perinteisesti yhteisessä käytössä. Ohjeellinen merkintä, rp/u, (viljelypalsta-alue/pelikenttä) mahdollistaa käytön siinä laajuudessa - joko viljelyyn tai pelikentäksi - kun se katsotaan tarpeelliseksi ja on mielekästä. Osoitettu alue ei ole kallioinen. Se on, varsinkin alueen länsiosassa, tuoretta, viljavaa maaperää, jota ilmentää paikalla kasvava rehevä kasvillisuus.

Lammassaaren pohjoisosassa, lähellä luonnonsuojelualuetta, on lammassaarelaisten perustama palsta-alue. Tätä aluetta ei ole kaavassa osoitettu palstaviljelyyn, koska se sijaitsee lähellä luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -aluetta. Ympäristökeskus esitti kaavan valmisteluvaiheessa, että viljelykäyttö poistetaan, koska on oletettavaa, että viljelykasvit leviäisivät läheiselle luonnonsuojelualueelle. Nyt asemakaavassa osoitettu alue korvaa tätä jo käytössä olevaa palsta-aluetta.

Ohjeellinen palstamerkintä tulisi säilyttää kaavassa, jotta mahdollisuus viljellä, vaikka pienimuotoisestikin, saarella säilyy. Pihapiirien tulee olla luonnonmukaisia ja siksi kesäasukkaiden viljelytarve olisi hyvä tyydyttää keskitetysti viljelyyn soveltuvalla alueella. Asemakaavassa on haluttu vahvistaa saaren ekologisuutta mm. suosimalla kierrätysmateriaalien käyttöä uusia kesämajoja rakennettaessa ja sallimalla aurinkopaneelien käyttö. Viljelymahdollisuuden sallimisen tavoitteena on yhteisöllisyyden vahvistaminen, oman toiminnan perinteen jatkuminen ja ekologisuus.

Lammassaaren vesihuolto on nyt kahden kaivon varassa, joista toinen on kaavassa rp/u-alueella. Siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisesta on tehty tarveselvitys (rakennusviraston julkaisut 2007:5, katu- ja puisto-osasto), jossa Lammassaareen on ehdotettu kahta vaihtoehtoista vesihuoltotapaa. Vesihuollon parantaminen luo edellytykset kaavan toteuttamiselle.

Nykyisten polkujen kunnostuskustannukset otetaan huomioon investointilaskelmissa ja kaavaselostuksen kustannusarvio korjataan lausunnossa esitetyn mukaiseksi.

Pelastuslautakunta esittää (12.8.2008) asemakaavaehdotukseen seuraavia tarkennuksia:

Asemakaavassa on määräys, että kesämajojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 6 m. Tämä pohjautuu vanhojen majojen etäisyyksiin. Uusien osalta tulisi pyrkiä 8 m:iin tai suojaamaan majat maastollisesti tai rakenteellisesti.

Lammassaaren käyttöveden parantamiseksi pelastuslaitos suosittelee vaihtoehtoa 2, kesävesijohdon ja -verkoston rakentamista saareen, silloin sitä pystytään käyttämään myös alkusammutusvälineenä, koska saaren tavoitettavuus on hidasta ja hankalaa.

Pelastustoimen osalta ei ole muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008) mm., että alustavissa neuvotteluissa pelastuslaitoksen edustaja piti myös uusien kesämajojen kohdalla 6 m:n minimietäisyyttä mahdollisena. Asemakaavaehdotusta on tarkennettu siten, että uusien majojen välinen etäisyys on 8 m.

Tarkoituksenmukainen vesihuolto järjestetään asemakaavan toteutusvaiheessa. Tältä osin lautakunta viittaa edellä mainittuun rakennusviraston laatimaan siirtolapuutarhojen ja kesämaja-alueiden vesihuollon parantamisen tarveselvitykseen.

Asemakaavaehdotukseen tehdyt muutokset

Muistutusten ja lausuntojen vuoksi asemakaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

– Kesämajojen välistä etäisyyttä, joka oli vähintään 6 m, on muutettu siten, että kesämajojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään 8 m. Rakennusaloja on tarkennettu asemakaavaehdotuksessa etäisyysvaatimuksen mukaan.

– Asemakaavaselostukseen on kustannusarvio muutettu yleisten töiden lautakunnan lausunnon mukaiseksi.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45453/4 JA 12 JA 45454/30 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEIDEN (VARJAKANMÄKI) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11717)

Khs 2007-2779

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45453 tonttien nro 4 ja 12 ja korttelin nro 45454 tontin nro 30 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.11.2007 päivätyn ja 27.11.2008 muutetun piirustuksen nro 11717 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11717 (Vartiokylän tontit 45453/4 ja 12, 45454/30 sekä puisto- ja katualueet)
	Liite 2	Havainnekuva (Vartiokylän tontit 45453/4 ja 12, 45454/30 sekä puisto- ja katualueet)

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45453 tonttien nro 4 ja 12 sekä korttelin nro 45454 tontin nro 30 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

Kaava-alue sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella Vartiokylänlahden läheisyydessä.

Tiivistelmä Vartioharjun Varjakanmäen puistoalueen ympärillä olevan kuuden tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta siten, että ajoyhteys tonteille järjestetään Varjakanmäen puistoalueen kautta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 17.11.2005 alueelle laaditun 10.11.2005 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11489 uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotuksessa puiston eteläreunaan oli merkitty uusi ajoyhteys tonteille 45453/13 ja 4. Varjakankujalta Varjakanmäki-puistoon johtava puistokaistale oli liitetty viereisiin tontteihin. Puistoalue säilyi muutoin ennallaan.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on valmistellut uuden asemakaavan muutosehdotuksen, jossa puistoalueella on uusi kevyen liikenteen katu, jolla tonteille ajo on sallittu, sekä neljä uutta pientalotonttia. Mäen keskiosa säilyy edelleen puistona.

Kaavasta muistuttaneille on annettu perusteltu kannanotto 14.4.2009 Khn kokouksessa. Tässä yhteydessä on vastattu myös Asunto Oy Varjakankuja 3:n lisäkirjeeseen 27.2.2009.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.11.2007) mm., että aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet Varjakanmäen puistoalueen ympärillä olevien tonttien 45454/xx, xx, xx ja xx sekä 45453/x ja xx omistajat vuonna 2002. He hakivat asemakaavan muutosta siten, että ajoyhteys tonteille järjestetään Varjakanmäen puistoalueen kautta. Perusteluna on tonttien käyttömahdollisuuksien oleellinen parantuminen mäkialueen muutoin jyrkkien korkeuserojen vuoksi. Tontin 45454/xx uusi omistaja on uudistanut hakemuksen vuonna 2007. Tonttien 45453/x ja 45454/xx omistajat ovat ilmoittaneet myöhemmin, että he eivät ole hakeneet omalle tontilleen ajoyhteyttä puiston kautta, vaan he ovat hakemuskirjeessä ainoastaan tukeneet ajoyhteyttä tontille 45454/20.

Tonttien 45453/x ja xx omistajat ovat myöhemmin hakeneet tehokkuusluvun nostamista tonteillaan luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tonteilla 45453/4 ja 12 on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava nro 8145. Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta ja tehokkuusluku on e = 0.20. Varjakanmäen puistoalueella on voimassa vuonna 1989 vahvistettu asemakaavan muutos nro 9572. Alue on puistoaluetta (VP), jolle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) tontille 45454/30. Tontilla 45454/30 on voimassa vuonna 2000 vahvistettu asemakaavan muutos nro 10883. Tontin tehokkuusluku on e = 0.25.

Nykytilanne Varjakanmäen puistoalue sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella kortteleiden 45453 ja 45454 keskellä. Puistoalueelle kulku on Vehkalahdenkujan päästä. Puiston ympärillä on omakotitontteja. Tontille 45454/30 on vuonna 1989 hyväksytty kaavamuutos, jossa tontille on sallittu ajoyhteys puistoalueen kautta. Korkeuserojen vuoksi tontille ei ole voitu järjestää ajoyhteyttä Varjakankujalta. Ajoyhteys halkaisee puiston ja se on rakennettu kaavasta poikkeavalla tavalla suoraksi. Ajoyhteyden pitäisi polveilla maaston muotojen mukaisesti. Puistoon johtaa lisäksi rakentamaton maastoltaan jyrkkä yhteys Varjakankujan päästä. Puistossa on lisäksi asuinrakennuksen peruskorjausta varten rakennettu tilapäinen työmaatie, joka johtaa tontille 45454/20.

Tontilla 45453/4 on vuonna 1983 rakennettu asuinrakennus, tontilla 45453/12 vuonna 1993 rakennettu rakennus ja tontilla 45454/30 kolme vuonna 1994 rakennettua asuinrakennusta.

Muutosalueeseen rajautuu kaksi rakentamatonta tonttia, muilla tonteilla on asuinrakennuksia. Tontille 45454/20 on katuyhteys Haaksikujalta. Tontti on erittäin jyrkkä ja pihamaa on pengerretty siten, että puiston läheisyydessä olevan rakennuksen viereen ei voi ajaa autolla. Kyseisen rakennuksen peruskorjausta varten sallittiin tilapäisen työmaatien rakentaminen puiston kautta. Tontinomistaja ei ole purkanut työmaatietä, koska tontille on haettu pysyvää ajoyhteyttä puiston kautta.

Uiskotien puoleisten tonttien 45454/xx, xx ja xx omistajat ovat allekirjoittaneet kaavamuutoshakemuksen saadakseen ajoyhteyden puiston kautta. Korkeusero puistoalueen ja tonttien välillä on kuitenkin niin suuri, että ajoyhteyttä tonteille puiston kautta on käytännössä mahdotonta järjestää. Tontin 45454/xx omistaja perui myöhemmin hakemuksensa.

Tontille 45453/4 on katuyhteys Varjakankujan kautta. Tontinomistaja on toivonut ajoyhteyttä tontille puiston kautta tontin lisärakentamista varten. Tontille 45453/xx on katuyhteys Vehkalahdenkujalta. Tontin omistaja on hakenut tonttinsa viereen puiston puolelle ajoyhteyttä viereiselle tontille 45453/xx, jotta nykyinen rasitetie tontin 45453/xx kautta voitaisiin tarpeettomana poistaa.

Luonnonympäristö ja suojelukohteet

Puistoalue on kallioista tuoretta kangasmaastoa, jossa kasvaa 80-vuotiasta rauduskoivua, kuusta ja mäntyä sekä nuorempaa 30-vuotista pihlajaa, vaahteraa, rauduskoivua ja kuusta. Korkein avokallio puiston pohjoisosassa on lähes 23 m merenpinnan yläpuolella. Puistosta on kauniit näkymät Vartiokylänlahdelle. Puiston koilliskulmassa on ensimmäisen maailmansodan aikainen juoksuhauta, joka on osittain peittynyt maa-aineksella.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Katu- ja puistoalueet ovat kaupungin omistuksessa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on uusien katuyhteyksien järjestäminen puiston kautta niille puistoon rajoittuville tontille, joilla on ongelmia tontille ajon järjestämisessä nykyisiltä kaduilta. Uusien katujen varrelle kaavoitetaan neljä uutta omakotitonttia. Tonttien keskelle jää puistoaluetta.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa puistoalueella on uusi kevyen liikenteen katu, jolla tonteille ajo on sallittu, sekä neljä uutta pientalotonttia. Tonttien keskimääräinen pinta-ala on n. 730 m². Osa alueesta säilyy puistona. Uudet katuyhteydet mahdollistavat myös yhteyden neljälle nykyisen puiston viereiselle tontille. Varjakankujalta puistoon johtava yhteys poistetaan liittämällä alue viereisiin tontteihin. Uusien tonttien tehokkuusluku on e = 0.25. Tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25 myös tonteilla 45453/4 ja 12.

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

Asemakaavamääräykset noudattavat koko Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita

Tontit 45453/14 ja 15 sekä tontti 45454/44 ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tonteille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Erillispientalojen korttelialueet (AO-1)

Tontit 45454/45–48 ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO‑1). Tehokkuusluku on 0.25. Tonteille on merkitty rakennusalat.

Asemakaavamääräykset ovat samat kuin AO-korttelialueilla lukuun ottamatta seuraavia määräyksiä: Tonteilla ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi kerrosta. Asuinrakennusten tulee olla kivirakenteisia ja perinteisesti rapattuja, muut rakennukset voivat olla myös puurakenteisia ja lautaverhoiltuja. Rakennukset on peittomaalattava vaalein värisävyin. Tontin saa aidata enintään 90 cm korkealla harvalla säleaidalla. Aita on sijoitettava ainakin tontin puiston vastaiselle rajalle. Kalliopaljastumat ja arvokkaat männyt tulee rakennusten ja pihojen suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan säilyttää.

Puisto (VP)

Varjakanmäki-puiston keskiosa on merkitty puistoalueeksi.

Katualue Alueen tonteille johtaa jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (Vehkalahdenkuja), jolla tonteille ajo on sallittu.

Suojelukohteet

Tontin 45453/45 koilliskulmaan on merkitty alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm).

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekninen verkosto. Alueen toteuttaminen vaatii yhdyskuntateknisen verkoston lisärakentamista. Alueen tontit liitetään vesihuoltoverkostoon rakentamalla Vehkalahdenkujalle vesihuoltoverkosto, joka liitetään Vehkalahdentiellä olemassa olevaan vesihuoltoverkostoon.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen korkeustaso on +6.4–+22.8 mpy. Alueen maaperä on kitkamaata tai kalliota. Kitkamaa-alueella maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin ja kallioisella alueella alle metrin. Paikoitellen kalliopinta on näkyvissä. Rakennukset perustetaan maan- tai kalliovaraisina. Aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantumista.

Vaikutukset Asemakaavan muutoksessa Varjakanmäen puiston pinta-ala pienenee 3 900 m². Puistoalueen keskiosa säilyy edelleen yleisenä puistoalueena, mutta sen käytettävyys heikkenee. Puisto luonne muuttuu selvemmin rakennusten ympäröimäksi. Koska umpikujan päässä olevan puistoalueen yleinen käyttö on ollut vähäistä ja Vartiokylänlahden rantapuisto on lähellä, muutos vaikuttaa viihtyisyyteen lähinnä puistoon nyt rajoittuvilla ja Vehkalahdenkujan muilla tonteilla, joilla puistomaisema muuttuu tai saman kujan päässä oleva puisto supistuu.

Nykyiselle puistoalueelle rakennetaan neljä uutta pientaloa ja niihin liittyvät kadut. Tontille 45453/4 (uusi numero 14) rakennettaneen myöhemmin yksi tai kaksi omakotitaloa. Rakentaminen lisää perheasuntoja viihtyisällä pientaloalueella.

Uudet katuyhteydet sallivat tonttien 45453/4 ja 45454/20 yläosaan samankaltaisen ajoyhteyden tätä kautta kuin nyt on tontille 45454/30, mikä on tonttien esteettömyyden kannalta hyödyllistä.

Lisärakentaminen alueella lisää vähäisessä määrin autoliikennettä Vehkalahdenkujalla. Ajoyhteys kujalle on nykyisen asemakaavan mukaan n. 15 asunnolta, ja asemakaavan muutos lisää näitä asuntoja 6–10:llä.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

	Kadut ja yleiset alueet	60 000 euroa
	Vesihuolto	70 000 euroa
	Sähkö	20 000 euroa

	Yhteensä	150 000 euroa

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nro 425 (päivätty 11.3.2004) ja tämän liitteenä viisi ajoyhteyksien järjestämisvaihtoehtoa.

Vaihtoehto 1: Puiston nykytilanne säilyy ennallaan. Asemakaavaa ei muuteta.

Vaihtoehto 2: Uusi ajoyhteys järjestetään puiston eteläreunaan. Tämä mahdollistaa tontin 45453/13 ajoyhteyden siirron tontin 45453/12 nykyiseltä pihalta.

Vaihtoehto 3: Nykyisestä työmaatiestä tehdään pysyvä ajoyhteys tontille 45454/20.

Vaihtoehto 4 oli yhdistelmä vaihtoehdoista 2 ja 3. Puistossa on kolme ajoyhteyttä, joista kaksi on uutta.

Vaihtoehdossa 5 ajoyhteyksien asemesta tonttikatu kiertää puiston eteläosan reunoja. Puiston keski- ja itäosaan oli merkitty alue, johon tutkitaan uusia pientalotontteja.

Mielipiteiden kuulemisen jälkeen osallisille lähetettiin tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma nro 556 (päivätty 20.5.2005) sekä vaihtoehto 2:n mukainen asemakaavan muutosluonnos. Nämä olivat nähtävillä mielipiteen esittämistä varten 30.6.2005 asti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta palautti 17.11.2005 alueelle laaditun asemakaavan muutosehdotuksen nro 11489 uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto lähetti osallisille uuden, nyt käsiteltävänä olevan mukaisen asemakaavan muutosluonnoksen 2.5.2007. Mielipiteet pyydettiin esittämään viimeistään 25.5.2007.

Viranomaisyhteistyö

Suunnitteluratkaisuista on neuvoteltu rakennusviraston katu- ja puisto-osaston sekä Museoviraston edustajien kanssa ja heille on lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ja asemakaavan muutosluonnokset.

Esitetyt mielipiteet

Vuonna 2002 kaupunkisuunnitteluvirastoon saapui kolme kirjettä, jotka koskivat kiinteistöviraston tonttiosaston 28.9.2001 vuokraamaa rakennuksen peruskorjaamista palvelevaa tilapäistä työmaatietä Varjakanmäen puistoalueen kautta tontille 45454/20. Kirjeissä vaadittiin rakennusaikaisen työmaatien poistamista ja puiston saattamista alkuperäiseen tilaan.

Tontin 45454/xx omistaja lähetti kirjeen asemakaavaosastolle ja ympäristöministeriölle, jossa hän korosti Varjakanmäki-puiston kautta kulkevan tieyhteyden tärkeyttä tontille 45454/20.

Ensimmäisestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (nro 425 / 11.3.2004) esitettiin 21 kirjallista mielipidettä. Huomattava enemmistö kannatti puiston säilyttämistä nykyisellään. Nimistötoimikunta esitti nykyiselle ajoyhteydelle nimeksi Varjakanpolku. Pelastustarkastaja puolsi kaavamuutosta.

Tarkistetusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (nro 556 / 20.5.2005) ja asemakaavan muutosluonnoksesta saapui kuusi mielipidekirjettä. Neljässä mielipiteessä vastustettiin ja kahdessa puollettiin uutta ajoyhteyttä puiston eteläreunaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan palautettua 17.11.2005 asemakaavan muutosehdotuksen nro 11489 uudelleen valmisteltavaksi asemakaavaosasto lähetti osallisille uuden asemakaavan muutosluonnoksen ja havainnekuvan 2.5.2007. Mielipiteet tuli esittää 25.5.2007 mennessä. Asiasta esitettiin yhdeksän mielipidettä. Tämän jälkeen 8.10.2007 on saapunut vielä yksi kirje.

Aikaisemmissa vaiheissa saapuneet mielipiteet on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 17.11.2005.

Tontin 45453/xx omistaja ilmoittaa mm. vastustavansa asemakaavan muutosehdotusta lisätonttien muodostamiseksi puistoon.

Tonttitehokkuuden nostoa vanhoilla tonteilla 0.20–0.25 hän ei periaatteessa vastusta, mutta mikäli kulku kyseisille tonteille tulisi kulkemaan kaavassa esitetyllä tavalla Varjakanmäen puiston kautta, hän ei tule sitä hyväksymään. Hänkin alueen omistajana osallistui luovuttamalla maata kaupungille puistoksi puistomaan hinnalla, eikä suinkaan tonttimaaksi. Mikäli näin kuitenkin kävisi, hän tulisi vaatimaan kaupungilta vahingonkorvausta törkeästä tontinmyyjän harhauttamisesta. Silloin hän kävi neuvotteluja tien siirtämiseksi nykyisen puiston kautta, silloin se ei käynyt. Hän ei ymmärrä, mikä on muuttunut.

Liikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujan tiealueella tulisi aiheuttamaan vaaratilanteita. Nykyistä tietä ei ole suunniteltu muutosehdotuksen tuottamille mahdollisille liikennemäärille.

Tie hänen tontillensa kulkee tontin 12 kautta rasitteena, eikä hänellä ole tarkoitus sitä muuttaa. Rasite tonttien välillä säilyy. Rasitetta toisen tontin omistajan toimesta ei voi muuttaa kuulematta tontin 13 omistajaa.

Lisäksi Vartiokylän korkeimmalle kohdalle mahdollisesti rakennettavat talot eivät sovi esteettisesti maisemaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueelle vuonna 1981 vahvistettua asemakaavaa toteutettaessa kaupunki on ostanut alueen maanomistajilta aluetta Varjakanmäki-puistoa varten. Vaikka kaavassa kaikki tontit liittyvät katuun, tontille ajo ei ole kuitenkaan käytännössä ollut maaston jyrkkyyden kannalta kaikissa tapauksissa mahdollista. Näitä ongelmia ei ole alueen ensimmäistä asemakaavaa valmisteltaessa otettu riittävästi huomioon. Vuonna 1989 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa puistoalueelle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) tontille 45454/30. On kohtuullista, että myös muille tonteille, joilla on ajoyhteyden kanssa ongelmia, on mahdollisuus tässä mielessä tasapuoliseen menettelyyn.

Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujan kautta aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Läpiajoliikennettä ei synny. Liikenteen lisäys on erittäin vähäinen.

Asemakaavaosasto on neuvotellut tonttien xx ja xx omistajien kanssa eri vaihtoehdoista, joilla voitaisiin siirtää tontilla xx olevan asuinrakennuksen vieressä oleva tontille xx kulkeva rasitetie parempaan paikkaan. Tontti xx on hankalan muotoinen. Asuinrakennus on ahtaasti tontin pohjoisosassa, ja tontille on kapeuden ja jyrkkyyden vuoksi vaikea järjestää auton kääntymispaikkaa ja autotallia.

Nykyisen tilanteen parantamiseksi tontin xx omistajat ovat suostuneet maanvaihtojärjestelyyn kaupungin kanssa. Maanvaihdossa 16 m² tontin xx aluetta tontin xx rajalla muutetaan kaduksi, jolta on 6 m leveä ajoyhteys tontille xx, ja 16 m² katualuetta liitetään vastaavasti tonttiin xx.

Itse tontti xx on asemakaavan muutosehdotuksen ulkopuolella, eikä muutoksesta aiheudu sille kustannuksia.

Vartioharju on mäkistä aluetta, jolla pientaloja on rakennettu myös maaston korkeimmille paikoille. Tässä suhteessa asemakaavan muutosehdotus ei poikkea alueen yleisistä kaavaperiaatteista.

Tontin 45454/xx omistaja toteaa mm., ettei hän vastusta tonttien tehokkuusluvun nostoa 0.2:sta 0.25:een, mutta vastustaa puiston kautta uusien ajoyhteyksien järjestämistä. Kyseisille tonteille on olemassa toimivat tieyhteydet. Nykyisellä ehdotuksella rasitetaan Vehkalahdenkujaa lisäämällä sen käyttöä.

Hän puoltaa tontin 45453/12 tien siirtoa nykyiselle puistoalueelle edellyttäen, että uuden ajoyhteyden kautta on pääsy vain tonteille 45453/13 ja 12 ja että tonttien omistajat siihen suostuvat.

Hän vastustaa jyrkästi neljän uuden pientalotontin muodostamista. Nykyinen ehdotus asemakaavaksi ei palvele alueen asukkaiden ulkoilutarpeita eikä mahdollista puiston käyttöä virkistäytymiseen. Suunnitellut tontit on sijoitettu niin, että niiden keskelle jäävä puisto toimisi lähinnä uudisrakennusten pihana eikä yleisenä puistona.

Hän vastustaa Varjakankujan kulkuyhteyden poistamista ja alueen liittämistä tontteihin ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan Varjakanmäen alueen rakentamista. Suunniteltu alue on kaupunkikuvallisesti arvokas puisto puustoineen ja eläimineen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Varjakanmäen yleinen virkistyskäyttö on erittäin vähäistä. Mielipiteessä mainitut luontoarvot kyseisellä pienellä kallioalueella eivät ole merkittäviä. Uusien tonttien keskelle jäävä pieni puistoalue on turvallinen leikkipaikka ja oleskelualue naapurustolle. Vehkalahdenkujan päästä Vartiokylänlahden laajalle rantapuistoalueelle on vain n. 150 m, joten ulkoilumahdollisuudet ovat alueella erittäin hyvät.

Varjakankujalta ylös Varjakanmäelle johtava puistokaista on maaston muotojen vuoksi käytännössä mahdoton kulkea. Polun rakentaminen johtaisi kalliomuotojen tuhoutumiseen. Ympäristö säilyy myös sen jälkeen, kun kaista on liitetty tontteihin.

Tontin 45454/xx omistaja vastustaa puiston tuhoamista ja sen pilkkomista asuinkäyttöön.

Asemakaavaluonnos käytännössä hävittää Varjakanmäen puiston. Puistoksi jäävä alue on pieni ja sijaitsee keskellä tulevia asuinrakennuksia. Puiston virkistyskäyttö on mahdotonta ilman kohtuutonta haittaa uusien tonttien asukkaille, joten puisto poistuu alueen asukkaiden käytöstä.

Muutosluonnoksesta ei ilmene, miten alue liitetään kunnallistekniikkaan. Vehkalahdenkujan kautta ei ole liittymää viemäri- ja vesijohtoverkostoon, joten kunnallistekniikan järjestäminen alueelle tullee edellyttämään asukkaita häiritseviä maanrakennustöitä joko nykyisillä asuntotonteilla tai tiealueella.

Kaavaluonnokseen suunnitellut pohjoinen ja läntinen asuntotontti rakennuksineen heikentäisivät merkittävästi nykyisten tonttien 14 ja 20 asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Uudet asuinrakennukset sijaitsisivat vain 10–15 m:n etäisyydellä nykyisten talojen pihapiiristä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueelle laadittu asemakaavan muutosehdotus on kokonaisratkaisu, jossa kaikkien nykyiseen puistoon rajoittuvien tonttien välitön rajautuminen puistoalueeseen poistuu. Alueen keskelle jää kuitenkin puistoalue, joka pienuudestaan huolimatta palvelee lasten turvallisena leikkipaikkana ja oleskelualueena.

Alueelle on laadittu alustava suunnitelma kunnallistekniikan rakentamiseksi uusille tonteille. Johdot kulkisivat Vehkalahdenkujaa pitkin tonteille. Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta sekä myös uudisrakentamisesta syntyy rakennusaikaista häiriötä ja melua naapurustolle.

Asemakaavan muutoksesta on hyötyä joillekin tonteille, joille ajo on nykyisin korkeuserojen vuoksi vaikeaa. Tontin 20 omistajat toivovat kaavamuutosta ajon järjestämiseksi puiston kautta. Tontti 14 ei hyödy kaavamuutoksesta, koska sillä on nykyisin toimiva ajoyhteys Vehkalahdenkujalta. Tontin 14 viihtyisyys ei kuitenkaan olennaisesti heikenny. Uudelle tontille 47 on merkitty rakennusala, jolle myös kaikki varasto- ym. aputilat tulee sijoittaa. Rakennusala on 5 m:n päässä tontin 14 rajasta. Uuden rakennuksen etäisyys tontilla 14 olevaan asuinrakennukseen on 18 m, joten uudisrakennus ei tule häiritsevän lähelle naapuritonttia. Vartioharjun ja yleensä esikaupunkien pientaloalueiden asemakaavoissa eri tonteilla olevien asuinrakennusten vähimmäisetäisyys on 8 m.

Tontin 45453/xx omistajat vastustavat kaavamuutosehdotusta. Lisärakennusoikeus ja voimassa olevien tonttien liikenneyhteyksien muuttaminen lisäisi huomattavasti liikennettä Vehkalahdenkujalla ja liikkuminen kapealla kadulla vaarantuisi.

Mielipiteessä viitataan kaavoitusosaston 23.10.2000 päivättyyn kirjeeseen, jonka mukaan kaupungilla ei ole aikomusta muuttaa pieniä Vartioharjun sisäisiä puistoja tonteiksi tai tonttien osiksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa yllä oleviin vastineisiin ja toteaa lisäksi, että uusien ajoyhteyksien rakentaminen puistoon muuttaa sen luonnetta merkittävästi. Sen vuoksi tilanne on vuoden 2000 kirjeestä muuttunut. Puistoa jää kuitenkin alueen keskelle leikkiä ja oleskelua varten.

Tontin 45454/30 omistava asunto-osakeyhtiö vastustaa asemakaavan muutosluonnosta mm. seuraavin perustein:

Kaupunki on lunastanut Varjakanmäen silloisilta tontinomistajilta ja kaavoittanut alueen puistoksi. Alueen muuttaminen tonttimaaksi osoittaa kaupungin edustajilta moraalitonta ja epäeettistä toimintaa. Alueen asukkaiden mielipiteitä on tiedusteltu useaan otteeseen ja joka kerta suurin osa asukkaista on ollut sillä kannalla, että asemakaavaa ei muuteta. Kukaan alueen asukkaista ei ole ehdottanut puiston muuttamista pientalotonteiksi.

Millä perusteilla kaupunki nyt ehdottaa pientalotonttien kaavoittamista puistoalueelle?

Lisääntyvä liikenne kasvattaa onnettomuusriskejä. Vehkalahdenkuja on kapea ja jyrkkä, yhden auton mentävä mäki. Uudet ajoyhteydet sekä kaavaillut pientalot lisäisivät liikennettä arviolta 10–12 autoa. Vehkalahdenkujaa käyttää päivittäin yhdeksän 0–6-vuotiasta lasta. Talviliukkailla kuja on entistä vaarallisempi eikä ohitusmahdollisuuksia ole.

Puistoalueen luontoa on suojeltava ja viheralueita säilytettävä. Puisto toimii ulkoilijoiden ja lasten virkistyskäytössä. Muutosluonnoksessa näkyvä pieni puistoalue ei enää palvelisi tätä tarkoitusta. Riski räjäytystöiden aiheuttamille vaurioille lähialueen taloille on merkittävä.

Muutosehdotus tulisi palauttaa asemakaavaosastolle ja palauttaa muotoon, jossa ehdotetaan kevyitä kulkuyhteyksiä tonteille 45453/4 ja 13. Lisäksi Varjakankujalta puistoon johtava puistokaistale tulisi liittää tontteihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asukkailta on tiedusteltu aikaisemmin mielipidettä viidestä puistoa koskevasta vaihtoehdosta. Enemmistö mielipiteistä on ollut puiston säilyttämisen kannalla. Myös ajoyhteyksien järjestäminen puiston kautta on saanut kannatusta. Mielipiteessä tuetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan palauttamaa kaavamuutosvaihtoehtoa. Lautakunta viittaa edellä oleviin vastineisiin tonttivaihtoehdon valinnasta ja Vehkalahdenkujan liikenteestä.

Tontin 45453/xx omistajilla ei ole huomautettavaa muutosluonnoksen kokonaisuudesta. He esittävät, että kadun ja tontin rajapintaan jätetään "normaalilevyinen" liikenteen suoja-alue, jonka voisi maisemoida kevyin istutuksin tms. Tällöin tonttia rajaava aita olisi paremmin suojassa liikenteen rasituksilta, ja näkymä viereiselle uudelle tontillekin olisi parempi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavassa alueen tonteille johtavat jalankululle ja polkupyöräilylle varatut katualueet, joilla tonteille ajo on sallittu, ovat keskimäärin 6 m leveitä. Ajorataa ei ole tarkoitus rakentaa näin leveäksi, vaan reunaan jää vapaa-aluetta mm. aurauslunta varten. Katupiirustukset laaditaan asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman.

Tontin 45453/x omistaja ilmoittaa mm. hyväksyvänsä Varjakankujan jatkona olevan puistokaistan liittämisen pääosin tonttiinsa sekä tehokkuusluvun nostamisen lukuun e = 0.25.

Muutosluonnoksessa on ehdotettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua tontin 45453/12 rajalle. Yhteys – tietyin maavaihdoin – parantaa kulkua tontille 45453/13 sekä mahdollistaa kulun tontille 45453/4 edistäen lisärakentamista tontilla.

Mielipiteessä ei vastusteta jalankululle ja pyöräilylle varattua katua, jolla tontille ajo on sallittu tonteille 45454/20 ja 30.

Uusi kaavamuutosluonnos mahdollistaa muutoksia tonttijakoihin ja lisää uusia tontteja alueelle sekä samalla säilyttää viheraluetta. Kaavaluonnoksessa esitetyn puiston lisäksi kaikkein pohjoisin osa korkeata kalliomäkeä tulisi jättää myös puistoksi.

Pohjoisin osa kalliorinnettä on erittäin jyrkkä. Suunnitellun tontin pinta-alan hyödyntäminen rakentamiseen ei ole mahdollista. Tontista ei tule rakennuskelpoista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueen nykyisen asemakaavan selostuksessa todetaan, että alueella korttelialueiden keskellä olevat pienpuistot on tarkoitettu valvotun leikin sijoituspaikoiksi. Uusien tonttien keskellä oleva puistoalue, vaikka se onkin varsin pieni, soveltuu hyvin turvalliseksi leikkipaikaksi.

Tontille 46 on mahdollista rakentaa asuinrakennus, eikä se ole rakentamiskelvoton, kuten mielipiteessä katsotaan. Alueen nykyisilläkin tonteilla on jyrkkiä tontin osia mm. tonteilla 45454/24, 25 ja 29.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston edustajat ilmoittavat, että asemakaavamuutokseen merkityllä pienellä puistoalueella ei ole mitään virkistysarvoa. Pienet puistoalueet ovat kalliita hoitaa. Mikäli puistoaluetta on kaavailtu torimaiseksi alueeksi, se ei sovi pientaloalueelle. Rakennusalat ovat kiinni puistossa, joten on erittäin todennäköistä, että pieni puistoalue mielletään joka tapauksessa osaksi siihen rajautuvia tontteja tai sitä käytetään alueen "puutarhajätekompostina" tai vieraspysäköintipaikkana.

Jos alueelle kaavoitetaan uusia tontteja puistoalueen tilalle, tulee koko nykyinen puistoalue kaavoittaa tonteiksi ja katualueeksi.

Katuverkosto tulisi miettiä selkeämmäksi siten, että se palvelee paremmin tontteja.

Vehkalahdenkuja jatkuisi tontille 20 asti ja sieltä edelleen vastapäiselle tontille 33, jonka kohdalle tulisi kääntöpaikka. Uuden Vehkalahdenkujan jatkeen molemmille puolille muodostuisi esimerkiksi kaksi tonttia siten, että taaimmaisten tonttien käyttöala lisääntyisi eikä rankkoja, ympäristöä rumentavia rakenteita tarvitsisi tehdä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa edellä antamiinsa vastineisiin ja toteaa, että säilyvä puistoalue palvelee lähinaapuruston lasten leikkipaikkana ja oleskelualueena. Kallioista puistoa ei ole tarkoitus rakentaa torimaiseksi, vaan säilyttää, kävelypolkuja ja mahdollisia leikkivälineitä lukuun ottamatta, luonnonmukaisena.

Vartioharjun lounaisosan asemakaavassa on useita korttelialueiden keskellä olevia pieniä puistoja. Pyötsaaren- ja Liikkalanpuisto on lähivuosina rakennettu viehättäviksi levähdyspaikoiksi alueen asukkaille ja ohikulkijoille. Vartioharju on vehreää omakotialuetta, mutta kyseiset puistikot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja lisäävät alueen viihtyisyyttä. Varjakanmäki-puiston hoito on nykyisin varsin vähäistä eikä se palvele asukkaiden virkistysalueena. Uuden kunnostetun pienen puiston hoitokustannukset ovat tuskin suuremmat kuin nykyisin.

Uudet katuyhteydet on sovitettu maastoon ja linjattu niin, että nykyisten tonttien viereen ei tule uutta katuyhteyttä vaan piha istutuksineen. Katuverkko palvelee tontteja hyvin.

Asemakaavaosasto on tutkinut useita ratkaisuvaihtoehtoja Varjakanmäen uusien ajoyhteyksien ja tonttien järjestämiseksi. Lautakunta katsoo, ettei kaavaehdotuksen toteuttaminen vaadi ympäristöä rumentavien rakenteiden tekemistä.

Museovirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

Kaksi tontin 45454/30 osakkeenomistajaa ovat kuulemisajan jälkeen 5.10.2007 lähettäneet kirjeen, joka koskee demokratiaa ja moraalia kaavamuutosasioissa. Kirjeessä käsitellään Varjakanmäki-puiston kaavoitukseen liittyviä aikaisempia mielipiteitä, tapahtumia ja päätöksiä. Nykyiseen asemakaavaehdotukseen liittyen mielipiteessä käsitellään mm. kunnallistekniikan rakentamiseen ja räjäytystöihin liittyviä ongelmia asukkaille, uusien katujen leveyttä ja Vehkalahdenkujan vaarallisuutta liikenteen lisääntyessä. Osakkeenomistajat viittaavat puistossa olevaan arvokkaaseen puustoon ja muinaismuistoihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä on tutkittu kunnallistekniikan ja uusien katujen rakentamisvaihtoehtoja ja niistä on laadittu kustannusarvio. Kunnallistekniikan rakentamista selostetaan edellä olevissa asiaa koskevissa kohdissa. Kunnallistekniikan johdot kulkisivat Vehkalahdenkujaa myöten. Vehkalahdenkujan katualue on 6,5 m leveä. Nykyinen ajorata on 5 m ja kapeimmalta kohdaltaan 4 m leveä. Rakennustyöt voidaan hoitaa normaalein työmaajärjestelyin. Vehkalahdenkujan liikenteen osalta lautakunta viittaa edellä antamiinsa vastineisiin.

Uudet kevyen liikenteen kadut, joilla tontille ajo on sallittu, ovat pääosin 6 m leveitä. Katualueeseen sisältyy ajoradan lisäksi pientareet.

Nykyiseltä puistoalueelta on tehty puustokartoitus. Kadut ja tonttien rakennusalat on suunniteltu siten, että mahdollisimman vähän suuria puita kaadettaisiin. Asemakaavaehdotuksessa on määräys, jonka mukaan kalliopaljastumat ja arvokkaat männyt tulee rakennusten ja pihojen suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Alueella oleva muinaisjäännös on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi. Museovirastolla ei huomautettavaa kaavamuutoksesta.

Mielipiteitten johdosta ehdotusta on muutettu luonnokseen verrattuna vähäisessä määrin tontin, puiston ja kadun rajojen ja aitaamisen sekä pohjoisimman uuden tontin rakennusalan osalta.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²

	Erillispientalojen korttelialuetta (AO)	4 327	1 082
	Erillispientalojen korttelialuetta (AO-1)	2 917	729
	Puistoaluetta (VP)	741
	Katualuetta	1 071

	Yhteensä	9 056	1 811

Kerrosalan lisäys on 913 m².

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.1.–18.2.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kuusi jäljempänä selostettua muistutusta. Lisäksi on saapunut kaksi kirjettä.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian, Helen Sähköverkko Oy:n ja pelastuslautakunnan jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Asunto Oy Ihannemäki (tontin 45453/11 omistaja) toteaa (17.2.2008) mm., ettei yhtiö hyväksy kaavamuutosehdotusta. Yhtiö viittaa jo aiemmin esittämiinsä perusteluihin ja katsoo, että lisärakennusoikeus ja voimassa olevien tonttien liikenneyhteyksien muuttaminen lisäisi huomattavasti liikennettä Vehkalahdenkujalla ja liikkuminen kapealla kadulla vaarantuisi. Muistutuksessa viitataan edelleen myös 23.10.2000 päivättyyn kaavoitusosaston kirjeeseen, jonka mukaan kaupungilla ei ole aikomusta muuttaa pieniä Vartioharjun sisäisiä puistoja tonteiksi tai tonttien osiksi, ja pyydetään perusteluja kaupungin kannan muuttumiselle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että asemakaavan muutoksen tavoitteena on uusien katuyhteyksien järjestäminen puiston kautta niille puistoon rajoittuville tontille, joilla on ongelmia tontille ajon järjestämisessä nykyisiltä kaduilta. Uusien katujen varrelle kaavoitetaan myös neljä uutta omakotitonttia. Tonttien keskelle jää puistoaluetta.

Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Läpiajoliikennettä ei synny. Liikenteen lisäys on vähäinen.

Lautakunta toteaa lisäksi, että uusien ajoyhteyksien rakentaminen puistoon muuttaa sen luonnetta merkittävästi. Sen vuoksi tilanne on vuoden 2000 kirjeestä muuttunut. Puistoa jää kuitenkin alueen keskelle leikkiä ja oleskelua varten.

xxxxxx xxxxxxxxx (tontin 45453/xx omistaja) vastustaa (17.2.2008) asemakaavan muutosehdotusta lisätonttien muodostamiseksi puistoon ja toteaa (17.2.2008) mm., että tonttitehokkuuden nostoa vanhoilla tonteilla 0.20–0.25 hän ei periaatteessa vastusta, mutta mikäli kulku kyseisille tonteille tulisi kulkemaan kaavassa esitetyllä tavalla Varjakanmäen puiston kautta, hän ei tule sitä hyväksymään. Hänkin alueen omistajana osallistui luovuttamalla maata kaupungille puistoksi puistomaan hinnalla, eikä suinkaan tonttimaaksi. Mikäli näin kuitenkin kävisi, hän tulisi vaatimaan kaupungilta vahingonkorvausta törkeästä tontinmyyjän harhauttamisesta. Silloin hän kävi neuvotteluja tien siirtämiseksi nykyisen puiston kautta, silloin se ei käynyt. Hän ei ymmärrä, mikä on muuttunut. Hän on ratkaissut tieyhteyden tontillensa sopimalla rasitteesta naapuritontin kautta ja se on ollut toimiva ratkaisu, eikä hänellä ole tarkoitus muuttaa ajoyhteyttä.

Liikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla tulisi aiheuttamaan vaaratilanteita. Nykyistä tietä ei ole suunniteltu muutosehdotuksen tuottamille mahdollisille liikennemäärille.

Lisäksi Vartiokylän korkeimmalle kohdalle mahdollisesti rakennettavat talot eivät sovi esteettisesti maisemaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että muistutus on pääosin samansisältöinen muistuttajan aiemmin esittämän mielipiteen kanssa. Lautakunta on ehdotusta 29.11.2007 käsitellessään todennut sen johdosta mm. seuraavaa:

Alueelle vuonna 1981 vahvistettua asemakaavaa toteutettaessa kaupunki on ostanut alueen maanomistajilta aluetta Varjakanmäki-puistoa varten. Vaikka kaavassa kaikki tontit liittyvät katuun, tontille ajo ei ole kuitenkaan käytännössä ollut maaston jyrkkyyden kannalta kaikissa tapauksissa mahdollista. Näitä ongelmia ei ole alueen ensimmäistä asemakaavaa valmisteltaessa otettu riittävästi huomioon. Vuonna 1989 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa puistoalueelle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) tontille 45454/30. On kohtuullista, että myös muille tonteille, joilla on ajoyhteyden kanssa ongelmia, on mahdollisuus tässä mielessä tasapuoliseen menettelyyn.

Lautakunta toteaa lisäksi, että kaavamuutoksen uudet liikennejärjestelyt mahdollistavat yksityisten välisen rasitteen poistamisen, mutta eivät velvoita siihen. Muistuttajan tontti on asemakaavan muutosehdotuksen ulkopuolella, eikä muutoksesta aiheudu tontinomistajalle kustannuksia.

Vartioharju on mäkistä aluetta, jolla pientaloja on rakennettu myös maaston korkeimmille paikoille. Tässä suhteessa asemakaavan muutosehdotus ei poikkea alueen yleisistä kaavaperiaatteista.

Lautakunta pitää asemakaavan muutosehdotusta edelleen perusteltuna.

xxxxxx xxxxxx (tontin 45453/x omistaja) muistuttaa (14.2.2008) mm. kaavamuutoksen kohtuuttoman pitkästä käsittelyajasta. Tämä on merkinnyt kaava-alueen tonteilla pitkäaikaista ”rakennuskieltoa”. Muualla on sallittu poikkeuksetta tehokkuusluvun nosto tonteilla luvusta 0.20 lukuun 0.25. Kaava-alueen tonteilla kaavamuutosprosessi on estänyt tiivistämisrakentamisen jo kuusi vuotta. Tilanne ei ole ollut kaavamuutosalueen asukkaita kohtaan tasapuolinen.

Muistuttaja esittää kaavamuutoksen hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti tai kaavamuutoksen pikaista purkamista kokonaan. Tällöin kaupungin tiivistämisrakentaminen voisi käynnistyä niillä tonteilla, joilla se muutoin olisi mahdollista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että muutosalueen tonttien 45453/x ja xx omistajat ovat hakeneet tonttiensa tehokkuusluvun nostoa lukuun e = 0.25. Kyseiset tontit sisältyivät asemakaavan muutosehdotukseen (nro 11489), jonka lautakunta palautti uudelleen valmisteltavaksi 17.11.2005. Muutosehdotuksessa ei ollut kaikilta osin ratkaistu ajoyhteyksien järjestämistä Varjakanmäen puistoalueen kautta, mitä useammat tontinomistajat, mm. muistuttaja, olivat hakeneet.

Tontit eivät ole rakennuskiellossa vaan tonteille voidaan rakentaa nykyisen asemakaavan mukaisesti.

Nyt käsiteltävänä oleva asemakaavan muutosehdotus on valmisteltu laajempana kokonaisuutena, koska kaikilla tonteilla on ajoyhteysjärjestelyjä nykyisen Varjankanmäen alueella.

Kaavamuutoksen käsittelyn pitkittyminen johtuu pääasiassa alueen maanomistajien erimielisyydestä puistoa koskevista suunnitelmista. Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely jatkuu maankäyttö- ja rakennuslain määräysten mukaisesti.

xxxx-xxxxx xxxxxxx (tontti 45454/xx) vastustaa kaavamuutosta ja toteaa omasta ja asunto-osakeyhtiön puolesta (7.2.2008) mm., että tehokkuusluvun nostoa he eivät vastusta. Tämä nosto on heidän käsityksensä mukaan yhtenevä alueen yleislinjausten kanssa.

Ajoyhteyksien uudelleen järjestämistä he vastustavat. Kuten he aikaisemmin pelkäsivät, toimenpiteellä sallitaan Varjakanmäen puiston määrätietoinen muuttaminen puistoalueesta pientalotonteiksi. Kyseisille tonteille on olemassa toimivat tieyhteydet.

On törkeää, että rakennusaikaiseksi tarkoitetut tieosuudet saavatkin äkkiä jäädä niille sijoilleen ja toimia uutena tonttikatuna.

Tien siirtoa puistoalueelle he puoltavat, edellyttäen, että uuden ajoyhteyden kautta on pääsy vain tonteille 45453/13 ja 12 ja että tonttien omistajat siihen suostuvat.

Uusia pientalotontteja he vastustavat jyrkästi. Suunnitellut tontit on sijoitettu niin, että niiden keskelle jäävä puisto toimisi lähinnä uudisrakennusten pihana eikä yleisenä puistona.

Puiston lisäksi maisemallisesti arvokas näköala tonttien 21, 24–26 ja 28 rajalla menetetään.

He vastustavat kaupunkikuvallisesti arvokkaan Varjakanmäen alueen rakentamista. Suunniteltu alue on kaupunkikuvallisesti arvokas puisto puustoineen ja eläimineen.

Alueelle jo tehtyä puistosuunnitelmaa tulisi noudattaa ja puisto kunnostaa pikimmiten. On myös törkeää, että alun alkaen puistoksi yksityishenkilöiltä lunastettua aluetta ruvetaan edes miettimään kaavoitettavaksi uusille pientaloille. Alueelle on tehty puistosuunnitelma ja sitä tulisi noudattaa eikä ruveta tekemään juuri päinvastoin kuin on luvattu.

Kaavoitusosasto on todennut kirjeessään (Kslk 2000–2069), ”että kaupungilla ei ole aikomusta muuttaa pieniä Vartioharjun sisäisiä puistoja tonteiksi tai tonttien osaksi.” Mitä ihmettä asialle on tapahtunut?

He vastustavat Varjakanmäen puiston muuttamista eri tonttien tieyhteyksiksi sekä puiston pienentämistä liittämällä osia tontteihin tai kaavoittamalla puistoa tonttimaaksi. Puisto pitää säilyttää ja se pitää kunnostaa, kuten oli alun perin tarkoitettu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008) kuten muistutuksessa, että kaavaehdotuksessa pääosa puistosta on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi. Alueelle on vuonna 2005 laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa alue säilyi puistona. Lautakunta palautti ehdotuksen 17.11.2005 uudelleen valmisteltavaksi.

Muistutus on muistuttajan aiemmin esittämän mielipiteen kanssa samansisältöinen. Lautakunta on ehdotusta 29.11.2007 käsitellessään todennut mm. seuraavaa:

Varjakanmäen yleinen virkistyskäyttö on erittäin vähäistä. Uusien tonttien keskelle jäävä pieni puistoalue on turvallinen leikkipaikka ja oleskelualue naapurustolle. Vehkalahdenkujan päästä Vartiokylänlahden laajalle rantapuistoalueelle on vain n. 150 m, joten ulkoilumahdollisuudet ovat alueella erittäin hyvät.

Lautakunta toteaa lisäksi, että alueelle laadittu puistosuunnitelma perustuu nykyisin voimassa olevaan asemakaavaan, joten sitä ei voida sellaisenaan toteuttaa asemakaavan muuttamisen jälkeen. Alueelle jäävälle puistoalueelle laaditaan uusi puistosuunnitelma asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Vuonna 2000 lähetetyn kirjeen osalta lautakunta viittaa Asunto Oy Ihannemäelle antamaansa vastineeseen.

Asunto Oy Vehkalahdentie 9–11 (tonttien 45454/35 ja 36 omistaja) vastustaa (18.2.2008) neljän uuden pientalotontin muodostamista ja puiston muuttamista asuntotonteiksi. Asuntotonttien väliin jäävä pieni puisto on keskellä tulevia asuinrakennuksia, joten sen virkistyskäyttö muilta on mahdotonta ilman haittaa uusien talojen asukkaille. Siitä muodostuu käytännössä heidän pihansa.

Vehkalahdenkujaa pitkin tulevat maanrakennustyöt häiritsevät kohtuuttomasti tien varren asukkaita. Lisäksi tonttien rakentamisesta aiheutuvat häiriöt ovat suuret. Liikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla rakennusaikana ja myöhemmin tulisi aiheuttamaan vaaralilanteiden lisääntymistä. Nykyistä tietä ei ole suunniteltu muutosehdotuksen tuottamille mahdollisille liikennemäärille. Yhtiö katsoo, ettei uusia pientalotontteja pidä rakentaa Varjakanmäen puistoon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että alueen keskellä säilyvä puistoalue palvelee lähinaapuruston lasten leikkipaikkana ja oleskelualueena. Asemakaavan muutosehdotuksessa määrätään, että tontin saa aidata enintään 90 cm korkealla harvalla säleaidalla. Aita on sijoitettava ainakin tontin puiston vastaiselle rajalle. Tällainen aita on sijoitettava myös kadun ja puiston rajalle. Näin puistoalue erottuu selvästi yksityisistä tonteista.

Kunnallisteknisen verkoston sekä alueen muu rakentaminen aiheuttaa häiriötä alueen nykyisille asukkaille. Alue ei poikkea muista uudisrakentamiskohteista, joten rakennustyöt voidaan hoitaa normaalein työmaajärjestelyin.

Ajoneuvoliikenteen osalta lautakunta viittaa Asunto Oy Ihannemäen muistutukseen antamaansa vastineeseen.

Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3 (tontin 45454/30 omistaja) toteaa (12.2.2008) mm., että yhtiö vastustaa ehdotusta jyrkästi Varjakanmäen puiston perusteetonta tontittamista, minkä johdosta yhtiö edellyttää ehdotuksen palauttamista asemakaavaosastolle uudelleen käsiteltäväksi vuoden 2005 ehdotuksen mukaiseksi. Lainvoiman saaneen puiston tai puiston osan asemakaavan muuttaminen rakennusmaaksi vaatii aina painavia perusteita. Ehdotus ei sisällä ainuttakaan.

Perustelujen puuttumisen johdosta ehdotus on korkeimman hallinto-oikeuden ottaman kannan ja lakien, asetusten sekä hallituksen esitysten perustelujen vastainen, moraaliton, epäeettinen ja epädemokraattinen sekä lisäksi monissa kohdin tarkoitushakuinen.

Perusteluna ei voida käyttää ao. lain 5 §:ään 2006 tehtyä 2 a lisäystä, vaikka hallituksen perusteluissa todetaan, että suunnittelun tavoitteisiin kuuluu riittävän asuntotuotannon turvaaminen, ja että vastaava näkökulma on jo yleis- ja asemakaavojen oikeudellisissa sisältövaatimuksissa, sillä lisäys tarkoittaa alueiden käytön suunnittelua, eikä siihen voida vedota Varjakanmäen kaltaisia pieniä lainvoimaisia puistoja kaavoitettaessa.

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta mm., jos muutetaan alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita tai heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä.

Yhtiötä hämmentää vastausta vaille jääneet kysymyksensä kuten:

Miksi yksin Varjakanmäen puistokaavaa ollaan muuttamassa muutaman tontin tähden rakennusmaaksi?

Puiston ympärillä oleva omakotialue kuuluu kallioräjäytysten johdosta "vaaralliseen alueeseen", minkä johdosta yhtiö on erittäin huolestunut mm. yhtiön viiden alle kouluikäisen lapsen puolesta.

Lainvoiman saaneeseen puistokaavaan luottaminen ja rauhallinen sijainti on luonnollisesti ollut myös asunnonhankinnan pääsyy.

Ehdotuksessa on vähätelty puiston virkistysarvoja, mutta ilman perusteluja. Mistä virkamiehet voivat tietää virkistysarvon vähäisyyden?

Muistutuksessa viitataan lisäksi Varjakanmäen, Vehkalahdentien ja Uiskotien alueelle vuonna 1979 laadittuun kaavarunkoon, jossa alue oli merkitty erillisten pientalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AOR). Muistuttaja katsoo, että alueen muuttaminen rakennusmaasta ensin puistoksi ja takaisin rakennusmaaksi vain keinotellakseen kunnan asukkaiden oikeuksilla on kaupunkisuunnittelulautakunnalta moraaliton, epäeettinen ja epädemokraattinen teko Varjakanmäen puiston yksityisiä omistajia kohtaan.

Vuoden 2007 ehdotus on tarkoitushakuinen. Kautta linjan esityksessä painotetaan puistoalueelle tulevaa uutta kevyen liikenteen katua. Tontitus tulee siinä sivutuotteena. Todetaan, että puiston pinta-ala pienenee 3 900 m², mutta ei paljonko jää jäljelle. Tarkoitushakuisuuden mukaisesti esittelijä myös ilmoittaa, että enemmistö mielipiteistä on ollut puiston säilyttämisen kannalla, vaikka paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki ovat puiston säilyttämisen kannalla.

Ehdotuksesta myös puuttuu lain edellyttämien kunnallisteknillisten töiden selvitys. Vehkalahdenkuja on kapeimmalta kohdaltaan 3 m 7 cm eikä 4 m, kuten esittelijä tarkoitushakuisesti väittää. Asukkaille ei ehdotusvaiheessa riitä, että tarkempi selvitys annetaan asemakaavan vahvistamisen jälkeen. Esittelijä puhuu vastoin parempaa tietoa, kun hän väittää, että tonttien tuoma autoliikenteen lisäys on vähäistä, vaikka liikenne lisääntyy yli puolella pahimmassa tapauksessa 16 autolla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että asemakaavan muutostyö on käynnistynyt nykyisten puiston ympärillä olevien jyrkkien tonttien tarpeesta saada tonteillensa ajoyhteys puiston kautta. Vuonna 1989 vahvistetussa asemakaavan muutoksessa puistoalueelle on merkitty alueella oleva ajoyhteys (ajo) muistuttajan tontille 45454/30. Myös kolme muuta tonttia toivovat vastaavaa ajoyhteyttä.

Tontin 45454/xx omistajat ovat hakeneet ajoyhteyttä puiston kautta tontin jyrkkyyden vuoksi. Tontin 45453/x omistaja on toivonut ajoyhteyttä puiston kautta, jotta lisärakentaminen tontille helpottuisi. Tontin 45453/xx omistajat ovat hakeneet puistoon ajoyhteyttä, joka mahdollistaisi tontille 13 johtavan ajorasitteen poistamisen. Uusien ajoyhteyksien rakentaminen aiheuttaisi puiston luonteen muuttumisen ja alue pirstoutuisi entisestään. Lautakunta palautti 17.11.2005 uudelleen valmisteltavaksi asemakaavan muutosehdotuksen, jossa kaikkia ajoyhteyksiä ei ollut ratkaistu.

Asemakaavan muutosehdotuksessa järjestetään ajoyhteys puiston kautta nykyisille jyrkille tonteille ja samassa yhteydessä alueelle voidaan kaavoittaa neljä uutta pientalotonttia. Vartioharjun pientaloalue on erittäin viihtyisä asuinalue ja uusille tonteille on kysyntää. Varjakanmäen asemakaavaa muutetaan näistä erityissyistä.

Koska alue on kalliomaastoa, tulevat työmaajärjestelyt ja rakennusaikaiset räjäytystyöt aiheuttamaan häiriötä nykyisille asukkaille, joten muistuttajien huoli asiasta on ymmärrettävä. Kyseisten töiden järjestelyistä on omat erityismääräyksensä, joten niitä ei ole tarpeen merkitä asemakaavaan.

Alueelle laadittu asemakaavan muutosehdotus on kokonaisratkaisu, jossa kaikkien nykyiseen puistoon rajoittuvien tonttien välitön rajautuminen puistoalueeseen poistuu. Asemakaavan muutoksesta on hyötyä joillekin tonteille, joille ajo on nykyisin korkeuserojen vuoksi vaikeaa. Muistuttajan tontin ajoyhteys säilyy lähes nykyisellä paikallaan, mutta kaupunki hoitaa tulevaisuudessa katualueen rakentamisen ja ylläpidon, joten tilanne paranee nykyisestään.

Puistoalue sijaitsee korttelialueen keskellä ja lähietäisyydellä on Vartiokylänlahden suuret rantapuistot, joten on todennäköistä, että puistoa käyttävät nykyisin lähinnä lähitonttien asukkaat. Alue on osittain pysäköintikäytössä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa alueen keskelle jäävä puistoalue palvelee pienuudestaan huolimatta nykytilannetta paremmin lasten turvallisena leikkipaikkana ja oleskelualueena. Puistoalueen pinta-ala oli mainittu lautakunnan esityslistatekstin lopussa olevassa taulukossa. Pinta-ala on 741 m².

Muistutuksessa viitataan yksilöimättömään korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun sekä aikaisempiin alueen kaavoituspäätöksiin ja niitä pidetään epäeettisinä, moraalittomina ja tarkoitushakuisina. Lautakunta toteaa, että nyt käsiteltävänä oleva asemakaavan muutos on valmistelu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Asemakaavan muutosehdotuksessa on pyritty kokonaisratkaisuun, jolla ristiriidat puistoalueen käytöstä saataisiin ratkaistua.

Varjakanmäen osalta viheraluesuunnitelma on laadittu nykyisen asemakaavan pohjalta, joten suunnitelma tulee päivittää asemakaavan muutosehdotuksen tultua voimaan.

Alueelle on laadittu alustava suunnitelma kunnallistekniikan rakentamiseksi uusille tonteille. Johdot kulkisivat Vehkalahdenkujaa pitkin tonteille. Muutokset verkostossa eivät vaikuta heikentävästi nykyisten tonttien kunnallistekniikan toimintaan.

Vehkalahdenkujan nykyinen rakennettu ajotie on kapeimmillaan muistutuksessa mainitun noin 3 m:n levyinen. Katualue on voimassa olevassa asemakaavassa vähintään 6 m leveä, joten ajotietä on mahdollista leventää. Ajoneuvoliikenteen lisääntyminen Vehkalahdenkujalla aiheutuu neljästä uudesta ja kahdesta nykyisestä omakotitontista. Autoliikenne saattaa lisääntyä muistutuksessa mainitulla 16 autolla päivässä, riippuen siitä kuinka monta autoa perheissä on. Lautakunta pitää syntyvää liikennemäärää vähäisenä pientalotonteille ajona, koska läpikulkuliikennettä ei ole.

Aluetta koskevien aiempien kaavoituspäätösten osalta lautakunta toteaa seuraavaa:

Vartioharjun kaakkoisosaa koskeva asemakaavoitus on alkanut 1960-luvun alussa. Kvsto hyväksyi 13.11.1963 alueen asemakaavan nro 5363. Kyseisessä asemakaavassa nykyinen Varjakanmäen alue oli kokonaan rivitaloaluetta (AR) tai katualuetta. Kaavapäätös alistettiin sisäasianministeriön vahvistettavaksi. Sisäasiainministeriö palautti asian 2.11.1964 kaupungille lausunnon antamista varten, koska rakennushallitus ei ollut lausunnossaan puoltanut asemakaavan nro 5363 vahvistamista.

Kaupungin lausuntoa ei annettu välittömästi mm., koska palauttamisajankohdan jälkeen Itäväylää alettiin suunnitella uudelleen. Khs päätti 24.1.1972 ilmoittaa sisäasianministeriölle antamassaan lausunnossa peruuttavansa Vartioharjun kaakkoisosaa koskevan asemakaavan nro 5363 hyväksymistä tarkoittavan päätöksen. Kyseinen asemakaava ei siis saanut koskaan lainvoimaa.

Lautakunta hyväksyi 28.10.1976 Vartioharjun kaavarungon nro 7609. Kaavarungon maankäyttökartassa Varjakanmäen alue oli merkitty vanhaksi pientaloalueeksi. Koko alueella esitettiin tutkittavaksi asemakaavoituksen yhteydessä olemassa oleviin palveluihin ja asuntoalueisiin tukeutuvien uusien pientalotonttien lisäämistä (kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös 30.9.1976).

Esikaupunkialueiden yleiskaavassa, jonka lautakunta hyväksyi 28.6.1979, Vartioharjun alue oli merkitty vajaasti rakennetuksi alueeksi, joka varataan asumiseen (A2).

Vartioharjun kaakkoisosan ensimmäinen lainvoimainen asemakaava nro 8145 on vahvistettu 10.10.1981. Tässä asemakaavassa Varjakanmäen puiston rajat ovat samat kuin nykyisinkin. Puiston viereinen tontti 45454/30 oli asemakaavassa merkitty erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku oli e = 0.2.

Tontti 45454/30 kuului asemakaavan nro 8145 laatimisen aikana tilaan RN:o 5:49. Kaupunki osti xxxx xxxxxx kuolinpesältä puistoalueen osan 29.6.1983. Kauppahinta oli silloisen hintatason mukainen.

Kirjeet xxxxx xxxxxxxxxxx (tontti 45454/xx) on lähettänyt 11.9.2008 apulaiskaupunginjohtajalle Varjakanmäen puiston uusia pientalotontteja koskevan kirjeen.

Kirjeessä kysytään mm., miksi pieni Varjakanmäen puisto halutaan kaavoittaa uudelleen asuntotonteiksi. Miksi kaavaa on muuteltu edestakaisin kaupunkilaisten vahingoksi? Ensin alue oli kaavoitettu rakennusmaaksi. Sitten se muutettiin puistoksi ja kaupunki osti sen halvalla omistajilta. Nyt sitä ollaan muuttamassa takaisin rakennusmaaksi, joka myydään kalliilla.

Nykyiset virkamiehet eivät alun alkaen ehdottaneet tontittamista, mutta lautakunta ajaa sitä väkisin.

Voiko aikoinaan puistoksi tehtyä kaavoittamista mitenkään oikaista? Silloin ilmiselvästi tehtiin virheitä. Tasainen osa Lehdon perikunnan tontista otettiin halvalla ja tontille 30 jätettiin vain todella jyrkkää rinnettä, esimerkiksi pakollisille auto-, jäte- ja postitiloille jäi vain vähän tai ei ollenkaan kohtuullista tilaa. Nyt tehdyssä uudelleen kaavoittamisessa, ”korjauksessa”, ei mitenkään ole huomioitu tai ehdotettu vaikka neuvotteluratkaisuksi tontin 30 mittauksissa aikoinaan tehtyjen virheiden korjausta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa (27.11.2008) Asunto Oy Helsingin Varjakankuja 3:n muistutukseen antamaansa vastineeseen ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Kirjeessä esitetty väite, ettei tontin 45454/30 jyrkkyydestä aiheutuvia ongelmia olisi otettu huomioon, on virheellinen. Tontinomistajien hakemuksesta laadittiin tontille tonttikohtainen asemakaavan muutos nro 9572 (hyväksytty 1.3.1989), jossa tontille merkittiin ajoyhteys puiston kautta. Tontille on hakemuksesta laadittu toinenkin asemakaavan muutos nro 10883 (lainvoima 20.10.2000), jossa tontin tehokkuusluku nostettiin lukuun e = 0.25.

Kyseisessä asemakaavan muutoksessa määrätään, että tontilla tulee olla yksi autopaikka 80 k-m² kohden, kuitenkin vähintään 1,25 autopaikkaa/asunto. Koska tontin kerrosala on 416 m² ja tontilla on neljä asuntoa, tulee tontilla olla vähintään viisi autopaikkaa. Tontille 10.4.1992 myönnetyssä rakennusluvassa tontille oli merkitty kuusi autopaikkaa.

Tontin 45454/30 omistajan toivomuksesta tontin lounaisreunaan on liitetty puistoaluetta uima-altaan kohdalta. Muita muutoksia tontin rajoihin yhtiö ei ole esittänyt.

As Oy Helsingin Varjakankuja 3 (hallituksen puheenjohtaja Yrjö Karjalainen ja xxxxx xxxxxxxxxxx) ovat 19.11.2008 lähettäneet kirjeen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille kokoukseen 20.11.2008.

Kirjeessä käsitellään tarkemmin korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, johon yhtiö muistutuksessaan viittaa, ja kritisoidaan esittelijän muistutuksiin antamia vastineita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että kyseinen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu (KHO:1975-A-II-48) pohjautuu tuolloin voimassa olleeseen rakennuslakiin, jonka 34 §:n 2 momentin mukaan erityisesti on katsottava, että puistoja ja muita virkistysalueita järjestetään riittävästi kaupungin eri osiin ja ettei näihin tarkoituksiin aikaisemmin varattua alaa ilman erityistä syytä supisteta.

Vuoden 2000 alusta voimaan tulleen vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaan kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Nykyinen laki antaa siis kaavoittajalle valtaa laajemman kokonaisuuden puitteissa tarkastella virkistysalueiden tarvetta ja tehdä näin ollen myös nyt kysymyksessä olevan kaltaisia muutoksia.

Vastaavanlaista harkintaa tehdään aina kun olemassa olevalle rakennetulle alueelle suunnitellaan täydennysrakentamista.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (25.2.2008) ehdotukseen huomautettavaa.

Ympäristökeskus toteaa (25.2.2008) ympäristölautakunnan päättäneen (19.2.2008), että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa (19.2.2008) mm., että asemakaavan muutosehdotusta on syytä puoltaa, koska se mahdollistaa neljän uuden omakotitontin ja n. 900 k-m²:n asuntokerrosalan lisäämisen, sekä varmistaa ja selkeyttää kulun nykyisille tonteille. Ennen kaikkea on tärkeää, että nyt voidaan saada aikaan ratkaisu pitkään auki olleessa ja erimielisyyksiä aiheuttaneessa vaikeassa prosessissa.

Pelastuslautakunta toteaa (4.3.2008), että sammutusveden saamisesta kaava-alueella tulee huolehtia asianmukaisesti. Tonttien ajoyhteyksien ja uusien tonttien muodostamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota alueen osoitteistoon, jotta tonttien ajoyhteydet ovat helposti ja johdonmukaisesti löydettävissä onnettomuustilanteissa. Täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon lähelle rakentamista koskevat määräykset ja aluepalovaaran torjuminen. Pelastustoimen osalta ei ole muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että muutosalueelle rakennetaan uudet kunnallistekniset verkostot, joten sammutusveden saanti voidaan turvata verkoston rakentamisen yhteydessä. Alueen tonteille johtaa jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (Vehkalahdenkuja), jolla tonteille ajo on sallittu. Uusi osoitenumero on välttämätön vain neljälle tontille, joten osoitteisto voidaan laatia johdonmukaisesti. Asemakaavaosasto on neuvotellut asiasta pelastuslaitoksen ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston kanssa. Asemakaavan muutosehdotuksessa on uusille tonteille merkitty rakennusalat. Muilla kaava-alueen tonteilla on rakennusten vähimmäisetäisyyksiä koskevat määräykset.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (6.3.2008) mm., että kaavaratkaisu on toiminnallisesti epäonnistunut eikä katualueita voida niiden ahtauden ja kääntöpaikkojen puuttumisen vuoksi ylläpitää normaalilla kalustolla. Esitettyä pienialaista puistoaluetta ei tarvita. Alue tulee kaavoittaa kokonaan tonteiksi, joille osoitetaan rasitteena uusien ja olemassa olevien tonttien tarvitsemat ajoyhteydet.

Rakennusalat eivät voi rajoittua puistoon. Rakennukset on voitava rakentaa ja huoltaa kokonaan tontilta käsin. Etäisyyden puiston rajasta on oltava vähintään 2 m. Katualueiden nimistön tulee olla kattava. Ajoradan leveyden tulee olla minimissään 5 m. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa kaduista ja yleisistä alueista 60 000 euroa, vesihuollosta 70 000 euroa ja sähköstä 20 000 euroa eli yhteensä 150 000 euroa.

Lautakunta ei puolla asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitettyjen seikkojen johdosta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (27.11.2008), että yleisten töiden lautakunta ehdottaa koko alueen kaavoittamista tonteiksi ja tonttien ajoyhteyksien järjestämistä ajorasittein. Yleisten töiden lautakunnan esittämä ratkaisu saattaisi olla perustamisvaiheessa kaupungille halvempi kuin asemakaavan muutosehdotuksen mukainen rakentamistapa. Nykyisten puiston vieressä olevien jo rakennettujen omakotitonttien ajoyhteyksien järjestäminen katujen sijasta uusien tonttien kautta kulkevina rasitteina olisi käytännössä vaikea järjestää. Useat ajo- sekä kunnallisteknisten johtojen rasitteet tulisivat aiheuttamaan hoito- ym. kiistoja uusien ja nykyisten asukkaiden kesken. Alueen nykyisten ja uusien asukkaiden viihtyisyyttä parantava pieni leikkipaikka ja oleskelupuisto myös menetettäisiin.

Uudet jalankululle ja polkupyöräilylle varatut kadut, joilla tontille ajo on sallittu, ovat 6 m leveitä lukuun ottamatta n. 10 m:n pituista 4 m leveää tontille 45454/20 johtavaa ajotien loppupäätä. Yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta rakennusalan rajaa uusilla tonteilla on siirretty 2 m:n päähän puiston ja kadun puoleisesta tontin rajasta.

Kaupungin omistama Varjakanmäen alue on näköaloiltaan ja sijainniltaan merenrannan läheisyydessä erittäin korkeatasoinen asuinpaikka. Tonttien keskellä oleva puistikko lisää viihtyisyyttä ja on perusteltu. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että alueen asemakaavassa tulee yksiselitteisesti esittää tonttijako, rakennuspaikat sekä alueen tiestö ja kunnallistekniikan järjestäminen laadukasta pientaloasumista varten.

Helsingin Vesi mainitsee (3.4.2008) mm., että Vehkalahdenkujaan olisi rakennettava asemakaavan muutoksen takia yleistä vesijohtoa, jätevesiviemäriä ja sadevesiviemäriä kutakin n. 220 m. Uuden vesihuollon kustannusarvio on 330 000 euroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin kaavaselostuksessa on mainittu. Vesihuollon kustannukset olisivat noin kahdeksan kertaa keskimääräistä pientaloalueen tasoa korkeammat, mikä johtuu kerrosalan vähäisyydestä.

Mikäli puistoalue aiotaan muuttaa tonteiksi, tulee kaavatehokkuutta kasvattaa esimerkiksi kaavoittamalla alue kokonaan tonteiksi, joille osoitetaan rasitteena tarvittavat johtoyhteydet. Tällöin vesihuollon rakentaminen olisi kohtuullisempaa tasoa, koska uutta verkostoa rakennettaisiin vain nykyiseen Vehkalahdenkujaan.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa (27.11.2008) yleisten töiden lautakunnan lausuntoon antamaansa vastineeseen alueen kaavoittamisesta kokonaan tonteiksi ja kunnallistekniikan hoitamisesta rasittein.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut Helsingin Veden edustajan kanssa ja vesihuollon kustannusarvio on tarkistettu ja muutettu. Vesihuollon kustannusarvio on ilman arvonlisäveroa 140 000 euroa.

Alueen keskelle jäävä puistoalue on 741 m², jonka rakennusoikeus tonttimaana olisi 185 k-m². Puiston muuttaminen tontiksi ei siis merkittävästi nostaisi alueen rakennusoikeutta, mutta asumisviihtyisyyttä parantava puistoalue menetettäisiin. Vartioharjun alueen pientalotonteilla ei ole käytetty tehokkuuslukua e = 0.25 suurempaa tehokkuutta.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta rakennusalan rajaa uusilla tonteilla on siirretty 2 m:n päähän puiston ja kadun puoleisesta tontin rajasta.


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	29.4.2009 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Strategiaohjelma 2009-2012 (6.4.2009)
	Liite 2	Strategiaohjelma perusteluineen, kaupunginvaltuuston seminaari 5.-6.2.2009
	Liite 3	Henkilöstötoimikunnan lausunto 11.3.2009
	Liite 4	Kvstossa 15.4.2009 tehdyt vastaehdotukset ja toivomusponnet

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin tilintarkastuspalvelut 2009-2012, tarjouspyyntö
	Liite 2	Helsingin kaupungin tilintarkastuspalvelut 2009-2012, tarjousten vertailu ja sen perusteet, ei julkisuuteen ennen valtuuston päätöstä