LÄNSIMETRON ASEMAKAAVA- JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 11800)

 

Kslk 2006-1705, xxxxx xxxxx 27.6.2007, xxxxx xxxxx 8.2.2008, Gyldenintie 4 As Oy 11.2.2008, Gyldenintie 4 As Oy 29.6.2007, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry 12.2.2008, HKL 7.8.2008, xxxxxxxxxx xxxxx 11.2.2008, Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 25.9.2008, xxxxxxxx xxxxx-xxxxx 28.6.2007, xxxxxx xxxxx ym. 10.2.2008, xxxxx xxxxx ym. 29.6.2007, xxxxxxxxxxx xxxx ja xxxxx 20.6.2007, xxxxxxx xxxxxx 30.10.2007, Khs 1229 § 2.10.2006, Koivusaarentie 10 Asunto Oy 11.2.2008, xxxxxxxx xxx ym. 19.6.2007, xxxxxxxx xxxxx 19.6.2007, xxxxxxxxx xxxx 7.6.2007, xxxxxxxx xxxxx ym. 20.6.2007, xxxxx xxxxxxxxx 28.6.2007, Lauttasaaren ala-asteen koulun johtokunta ym. 11.2.2008, Lauttasaaren kokoomus ry 26.1.2008, Lauttasaaren Liikekeskus Oy 11.2.2008, Lauttasaaren säätiö - Drumsöstiftelsen 25.1.2008, Lauttasaarentie 34 Asunto-osakeyhtiö , Lauttasaari-Seura 11.2.2008, Lauttasaari-Seura ry 14.9.2007, Lauttasaari-Seura ry 30.4.2008, xxxxxxxx xxxxxxx 19.6.2007, Lounaisväylä 4 As Oy 25.1.2008, Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunnan huolto-osasto 2.7.2007, xxxxxx xxxxxxxx 8.6.2007, Museo 19.6.2007, Otavantie 5 As Oy 10.2.2008, Otavantie 5 As Oy 19.6.2007, Otavantie 7 Asunto Oy 11.2.2008, Pel 2008-15/615 10.1.2008, xxxxxxxxx xxxxxx 5.2.2008, xxxxxxxxx xxxx , xxxxxx xxxxxx 11.2.2008, xxxxx xxxxx , xxxxxxxxx xxxxxx 19.6.2007, Ruukinlahdentie 3 As Oy 11.2.2008, Saarenkeskus Asunto Oy 25.7.2008, Saarenkeskus Asunto Oy 26.11.2007, Saarenkeskus Asunto Oy 29.6.2007, Saarenkeskus Asunto Oy 8.2.2008, xxxxxxxx xxxxxx 1.2.2008, Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri 19.2.2008, xxxxxxxx xxx ym. 26.1.2008, xxxxxxxx xxx-xxxxxx ym. 13.8.2007, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry 29.6.2007, Ymk 19.6.2007, YTV 370/70/701/2007 12.6.2007, YTV 370/70/701-07 23.1.2008

Karttaruudut F2, G2, F3 ja G3, hankenro 831

 

20. kaupunginosan (Länsisatama) maanalaista tilaa ja 31. kaupunginosan (Lauttasaari) maanalaista tilaa koskeva asemakaavaehdotus ja

 

20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 20786 osaa tontista 4 ja katualuetta sekä maanalaisia tiloja korttelin 20009 osaa tontista 1, korttelin 20011 osaa tonteista 1–8, korttelin 20020 osaa tonteista 1 ja 2, korttelin 20021 osaa tontista 1, korttelin 781 osalla tontista 7, korttelin 20786 osaa tontista 4, korttelin 20796 osaa tontista 3, korttelin 20797 osaa tontista 2 ja katualuetta sekä

 

31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31033 osaa tonteista 5 – 7, korttelin 31035 osaa tontista 1, korttelin 31038 osaa tontista 12, korttelin 31039 osaa tontista 1, korttelin 31113 osaa tontista 2 ja katu-, puisto-, liikenne- ja venesatama-alueita sekä maanalaisia tiloja korttelin 31007 osaa tonteista 4–6, korttelin 31009 osaa tonteista 2–6 ja 15, korttelin 31010 tontilla 11 ja osaa tonteista 2, 10 ja 12–15, korttelin 31011 osaa tonteista 1 ja 2, korttelin 31026 osaa tonteista 1 ja 7, korttelin 31032 osaa tontista 5, korttelin 31033 osaa tonteista 1, 5–7, korttelin 31035 osaa tontista 1, korttelin 31036 osaa tontista 1, korttelin 31037 osaa tonteista 1, 6 ja 7, korttelin 31038 osaa tonteista 12–14, korttelin 31039 tonteilla 2–4, 11–13 ja osaa tonteista 1, 5, 6, 9, 10 ja 14, korttelin 31040 osaa tonteista 1–3, korttelin 31047 osaa tontista 1, korttelin 31048 osaa tontista 1, korttelin 31049 osaa tonteista 1 ja 2, korttelin 31067 osaa tonteista 2, 3, 7 ja 8, korttelin 31069 osaa tontista 8, korttelin 31084 osaa tontista 6, korttelin 31085 osaa tonteista 7 ja 8, korttelin 31086 osalla tonteista 1–6 ja katu-, puisto-, liikenne-, venesatama- ja vesialueita koskeva asemakaavan muutosehdotus

 

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostetaan:

Metron tunnelitila, maanalaiset asemat, työ- ja huoltoajoyhteydet suojavyöhykkeineen sekä metroasemien tarvitsemat sisäänkäyntiyhteydet sekä maanpäälliset ilmastointikuilut ja hätäpoistumistiet.

 

Alueen sijainti                  Helsingin alueella länsimetro alkaa Ruoholahden metroasemalta länteen kulkien Lauttasaaren ja Koivusaaren kautta Espoon kaupungin rajalle.

 

Tiivistelmä                         Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksessa osoitetaan tilanvaraus metrotunnelille Ruoholahdesta Lauttasaaren ja Koivusaaren kautta Espoon kaupungin rajalle. Asemakaavaehdotus sisältää myös kaksi maanalaista metroasemaa, maan pinnalle johtavat metroasemien sisäänkäynnit, maanpinnalle johtavat ja rakennettavat ilmanvaihtokuilut, työ- ja huoltotunnelit maanpäällisine ajoluiskineen ja maanalaisen 200-autopaikkaisen pysäköintilaitoksen, joka voi myös olla väestönsuoja.

 

Tavoitteena on mahdollistaa toimivan ja nopean joukkoliikenneyhteyden rakentaminen. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on maanpäällä näkyvien rakenteiden rakentamisessa ottaa huomioon viereiset alueet ja kaupunkiympäristö.

 

Länsimetrotunnelin pituus Helsingin alueella on noin 4,1 km. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 23 ha, josta n. 2 ha ennestään asemakaavoittamatonta.

 

Aloite                                 Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 21.6.2007 merkitä Länsimetron Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien periaatteellisen sijainnin suunnittelutilanteen tiedoksi ja hyväksyä Länsimetron Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien listatekstissä esitetyt jatkosuunnitteluperiaatteet tarkistetun esityksen mukaisesti.

 

Lauttasaaren aseman jatkosuunnitteluperiaatteet

 

Lauttasaaren metroasemalle järjestetään kolme sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti sijoitetaan ostoskeskuksen yhteyteen. Toinen sisäänkäynti sijoitetaan Gyldénintien varrelle ja kolmas sisäänkäynti Otavantien ja Pajalahdentien risteyksen tuntumaan.

 

Koivusaaren aseman jatkosuunnitteluperiaatteet

 

Koivusaaren metroaseman laiturialue sijoitetaan Koivusaareen mahdollisimman lähelle Lauttasaaren länsirantaa, mutta kuitenkin niin, että asemahalli ei sijoitu pahimman kallioruhjeen kohdalle.

 

Asemalla on kaksi sisäänkäyntiä, toinen Koivusaaren keskellä ja toinen Lauttasaaren puoleisella rannalla. Kävely-yhteys Lauttasaaresta on tarkoitus järjestää säältä suojattuna Vaskisalmen yli.

 

Merkittiin, että esittelijä tarkisti ehdotustaan varapuheenjohtaja Sandbackan ehdotuksen mukaan jäsen Salosen kannattamana seuraavasti:

 

esityslistan sivu 14 a, otsake Koivusaaren aseman jatkosuunnitteluperiaatteet, ensimmäinen virke muutetaan:

 

”Koivusaaren metroaseman laiturialue sijoitetaan hankesuunnitelmassa Koivusaareen mahdollisimman lähelle Lauttasaaren länsirantaa, mutta kuitenkin niin, että asemahalli ei sijoitu pahimman kallioruhjeen kohdalle”.

 

esityslistan sivu 15 a, otsake Lauttasaari-Seura, lisätään loppuun seuraava virke:

 

”Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää tilaisuuden vuodenvaihteen tienoilla.”

 

Keskustelun kuluessa varajäsen Alku teki seuraavat ehdotukset:

 

–                    poistetaan esityslistan sivu 14 a, otsake Koivusaaren aseman jatkosuunnitteluperiaatteet, ensimmäinen virke:

 

–                    ”Koivusaaren metroaseman laiturialue sijoitetaan hankesuunnitelmassa Koivusaareen mahdollisimman lähelle Lauttasaaren länsirantaa, mutta kuitenkin niin, että asemahalli ei sijoitu pahimman kallioruhjeen kohdalle.”

 

–                    ja tilalle lisätään seuraava virke:

 

–                    ”Koivusaaren asemaan tulee varautua siten, että se voidaan tulevien kaavoitusratkaisujen mukaan sijoittaa vapaasti Koivusaaren mahdollisten täyttöjen ulottuman ja Katajaharjun välille. Näin aseman sijoitusratkaisulla ei sidota mitään Koivusaaren suunnittelun kannalta.”

 

–                    poistetaan esityslistan sivu 10 a, otsake Liityntäbussijärjestelyt, toinen kappale, virke:

 

–                    ”Suorat linjat keskustaan on suunniteltu muutettaviksi liityntälinjoiksi luun ottamatta Vattuniemen työpaikka-aluetta palvelevaa linjaa.”

 

–                    ja tilalle lisätään seuraava virke:

 

–                    ”Lauttasaaresta tulee säilyttää kaksi bussilinjaa Helsinkiin, kuten oli RaideYVA:n bussiverkossa. Näin vältetään haitat ja vaikeudet liiasta määrästä liityntäbusseja niille sopimattomilla kapeilla kaduilla.”

 

–                    poistetaan esityslistan sivu 10 a, otsake Liityntäbussijärjestelyt, toinen kappale. virke:

 

–                    ”Näistä jompikumpi on tarkoitus jatkaa Rautatieasemalle, jotta Vattuniemen, Lauttasaaren itäreunan ja Ruoholahden työpaikka-alueiden yhteys ydinkeskustan terminaaleihin säilyy.”

 

Ehdotukset raukesivat kannattamattomina.

 

Kaupunginvaltuuston päätös 21.5.2008

 

Kaupunginvaltuusto päätti 21.5.2008 hyväksyä Länsimetron toteuttamisen hankesuunnitelman joukkoliikennelautakunnan esityksen 27.3.2008 sekä tarkistetun, 14.3.2008 päivätyn hankesuunnitelman mukaisesti siten, että hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 713 600 000 euroa (alv. 0 %, maanrakennusindeksi 131,5 pistettä; lokakuu 2007) ja Helsingin kaupungin osuus kustannuksista 144 300 000 euroa (alv. 0 %), kun valtion osuus kustannuksista on 30 % kokonaiskustannuksista laskettuna.

 

Samalla kaupunginvaltuusto päätti oikeuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään suunnitelmat Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien toteuttamisesta em. kokonaiskustannusarvion puitteissa.

 

Lähtökohdat

 

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

 

Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta koskee Helsingin seudun erityistavoite: varautuminen metron laajentamiseen siten, että otetaan huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Asemakaavaa ja asemakaavan muutosta koskee myös kaksi muuta erityistavoitetta: alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön ja pilaantuneen maa-alueen puhdistustarpeen selvittäminen ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Asemakaava ja asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.

 

Maakuntakaava

 

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualueelle on keskusta- ja taajamatoimintojen aluetta, jolla on seutuliikenteen ratamerkintä.

 

Yleiskaava

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on keskustatoimintojen aluetta, teknisen huollon aluetta, kerrostalovaltaista aluetta asuminen/toimi-tila, vesialuetta, kaupunkipuistoaluetta, virkistysaluetta, pientalovaltaista aluetta asuminen. Koivusaari on selvitysaluetta, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Alueella on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

 

Yleiskaavassa on osoitettu Ruoholahden metroasemalta jatkuva maanalainen metron linjaus Koivusaareen, josta metro jatkuu maanpinnalla kaupungin rajalle. Metrolinjalla on merkintä metroasemaa varten Lauttasaaren ostoskeskuksen länsipuolella. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta siten, että metro kulkee kokonaan maan alla ja myös Koivusaareen on suunniteltu asema.

 

Asemakaavat

 

Alueella on voimassa seuraavat Länsimetron tilavarausta koskevat asemakaavat (suluissa on kaavan vahvistamis- tai hyväksymispäivämäärä):

 

20. kaupunginosa, Länsisatama: Metron maanalainen asemakaava nro 9207 (19.12.1986), Salmisaaren alueen maanalainen asemakaava nro 10894 (17.1.2001), korttelin 20786 asemakaava nro 11140 (11.5.2005) ja katualueen asemakaava nro 9895 (27.5.1992).

 

31. kaupunginosa, Lauttasaari: Korttelin 31033 tonttien 5 ja 6 asemakaava nro 9613 (12.10.1989), korttelin 31033 tontin 7 asemakaava nro 7945 (16.11.1979), korttelin 31035 asemakaava nro 10271 (30.8.1995), korttelin 31038 tontin 12 asemakaava nro 6006 (14.6.1968), korttelin 31039 tontin 1 asemakaava nro 5803 (22.7.1966), korttelin 31113 tontin 8 asemakaava nro 5863 (31.1.1967), puistoalueiden asemakaavat nro 2948 (9.1.1951), nro 5803 (22.7.1966) ja nro 9239 (12.10.1987), puisto-, liikenne- ja katualueen asemakaava nro 4866 (28.4.1961), puisto- ja katualueen asemakaava nro 5192 (20.7.1962) sekä puisto-, venesatama- ja katualueiden asemakaavat nro 7575 (12.10.1977) ja nro 8892 (25.11.1985)

 

Asemakaavoittamaton alue

 

Alueella on kaavoittamatonta aluetta 20. kaupunginosassa (Länsisatama) Lauttasaarensalmessa ja 31. kaupunginosassa (Lauttasaari) Lauttasaarensalmessa ja Koivusaaressa Länsiväylän pohjoispuolella.

 

Rakennuskiellot

 

Länsimetron reitillä on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi seuraavilla alueilla: Lauttasaaren kortteleiden 31007, 31009, 31010 ja 31067 osalla tonteista.

 

Muut suunnitelmat ja päätökset

 

Helsinki, Espoo, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys / Alustava yleissuunnitelma valmistui vuonna 2002.

 

Ympäristöministeriön päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta 16.6.2003 metro-/raidejoukkoliikenneyhteydestä välille Ruoholahti–Matinkylä.

 

Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti–Matinkylä, YVA, alustavat yleissuunnitelmat 20.1.2005.

 

Metro-/raideyhteys välillä Ruoholahti–Matinkylä, YVA-selostus joulukuu 2005.

 

Espoon kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006 Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti–Matinkylä kokonaan tunnelissa kulkevan metron.

 

Helsingin kaupunginhallituksen päätös Länsimetron Ruoholahti–Matin­kylä tilannekatsauksesta ja jatkovalmistelusta 26.10.2006. Kehotus käynnistää päätöksen edellyttämien kaavojen laatiminen

 

Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin tilaama hankesuunnitelma valmistui joulukuussa 2007.

 

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Länsimetron hankesuunnitelman 5.5.2008. Espoon kaupunki päätti Länsimetron rakentamis- ja rahoituksesta 19.5.2008.

 

Hankesuunnitelman lisätarkastelut valmistuivat 27.5.2008 ja 30.6.2008.

 

Maanomistus

 

Maan päälle rakennettavat ilmanvaihtokuilut ja ajoluiskat sijoittuvat kaupungin omistamille tontti-, katu-, puisto- ja venesatama-alueille sekä yksityisille asuintonteille.

 

Maan päälle johtavat ilmanvaihtokuilut, työ- ja huoltoajotunnelit sekä metron sisäänkäynnit sijoittuvat kaupungin omistamille tontti-, katu-, puisto-, liikenne- ja venesatama-alueille sekä yksityisille asuin-, liike- ja toimistotonteille.

 

Maan alle merkityt metrotunneli ja metroasemat sijoittuvat kaupungin omistamille tontti-, katu-, puisto-, liikenne- ja venesatama-alueille sekä yksityisille asuin-, liike- ja toimistotonteille.

 

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

 

Länsimetron maanalainen asemakaava jatkaa Ruoholahteen nykyisin päättyvää metrolinjaa länteen päin. Länsisataman työpaikkavaltaisella alueella metrotunneli alittaa Salmisaaren voimalan pohjois-eteläsuun­nassa olevat hiilenkuljetustunnelit. Lauttasaarensalmi jää metrotunnelin yläpuolelle. Lauttasaaressa metrotunneli ylittää yhteiskäyttötunnelin Pohjoiskaaren läheisyydessä. Lauttasaaressa maanalaisen metrolinjan yläpuolella on valmiiksi rakennettu kerrostalovaltainen asuinalue, Lauttasaaren kirkko ja Myllykallion puisto. Koivusaari on pääosin rakentamatonta aluetta, jota käytetään osaksi veneilypalveluihin ja virkistykseen.

 

Kaava-alueen pohjoispuolella on Länsiväylä.

 

Palvelut       Ruoholahden metroaseman läheisyydessä on monipuoliset kaupalliset palvelut. Lauttasaareen tulevan metroaseman läheisyydessä on monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut. Koivusaaressa on vain veneilypalveluita.

 

Luonnonympäristö

 

Lauttasaaressa Myllykalliolla on vielä luonnontilaista aluetta. Koivusaaressa Länsiväylän vieressä on puita kasvava alue, jolla osittain näkyy peruskalliota.

 

Luontodirektiivin liitteen IV lajit

 

Luontodirektiivin IV lajeista raidelinjauksen läheisyydessä esiintyy lepakoita. Lepakoiden saalistuspaikkoja on Vaskisalmessa ja Otaniemessä. Vaskisalmessa lepakot saalistavat venesatamassa ja Länsiväylän sillan alla, satunnaisesti myös Vaskisalmen pohjoispuolella Katajaniemen rannalla.

 

Suojelukohteet

 

Helsingin kaupunginmuseo on teettänyt Lauttasaaren rakennusinventoinnin (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2003), jossa luokitellaan rakennusten suojeluarvoja. Lauttasaaren ostoskeskuksen rakennus, johon asemakaavan muutoksessa sallitaan johtaa maanpinnalle Lauttasaaren metroaseman sisäänkäynti, liittyy kaavahistoriallisia arvoja. Rakennus on osa arkkitehti Olli Kivisen suunnittelemaan useamman rakennuksen kokonaisuutta. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Toinen Lauttasaaren aseman sisäänkäynti sijoittuu lähelle Gyldénintie 4:n rakennusta, johon liittyy myös merkittäviä paikallis- ja kaavahistoriallisia arvoja.

 

Lauttasaaren aseman ilmanvaihtokuilut hätäpoistumistieyhteyksineen sallitaan rakentaa yksityisille asuintonteille Gyldénintie 5 ja 7, joiden rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittua ja viimeisteltyjä. Rakennuksiin myös liittyy paikallishistoriallisia arvoja. Lauttasaaren posti sijaitsee toisella näistä tonteista. Toinen ilmanvaihtokuilu sijoittuu osittain myös kaupungin tontille, jolle on rakennettu vuosien 1791–93 välisenä aikana Punainen huvila. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan ja siihen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Rakennukset on suojeltu pihapiireineen asemakaavalla

 

Koivusaaressa on merkitty metroaseman sisäänkäynti ja ilmanvaihtokuilu kaupunginmuseon inventoinnissa todetun paikallishistoriallisia arvoja sisältävän rakennuksen kohdalle.

 

Nykyiset ja suunnitellut kaava-alueen vaikutuspiirissä olevat
maanalaiset tilat

 

Länsimetron yläpuolella Salmisaaren alueella on hiilenkuljetustunneleita ja yhteiskäyttötunneli.

 

Lauttasaaressa metrotunneli ylittää yhteiskäyttötunnelin Lauttasaarentien ja Pohjoiskaaren risteyksen läheisyydessä.

 

Lauttasaaressa Myllykallion kohdalla on asemakaavassa puistoalueella maanalainen tila, johon saa sijoittaa väestösuojan. Väestönsuojan ilmanvaihtokuilu, varapoistumistie ja maanpintaan tulevat portaat ovat metrotunnelin yläpuolella.

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

 

Maaperä      Koivusaaren keskiosissa maaperä muodostuu avokallioalueista ja luonnon kitkamaista, joiden alla kallio on korkeintaan kolmen metrin syvyydessä. Koivusaaren korkeusasema on pääsääntöisesti alle +2.5 metriä. Koivusaaren perustamisolosuhteet ovat helpohkot. Omat vaatimuksensa asettaa kuitenkin pohjavesi, joka helposti vettä johtavista maapeitteistä johtuen on lähes merenpinnan tasossa. Vaskilahden alla lahdenpohjassa on liejua ja savea, joten vesialueelle sijoittuvien pystykuilujen rakentaminen edellyttää täyttöjä, mikä tekee rakentamisesta vaativaa.

 

Lauttasaaren länsiosan maaperä Myllykalliolle asti koostuu moreeni­maalajeista. Katajaharju on moreeniselänne, jossa maanpinta nousee suhteellisen jyrkästi ja selänteen yläosan kohdalla kallio on noin 20 metrin syvyydessä maanpinnasta. Selänteen pohjavesi on paikoitellen korkealla ja kaivaminen tiiviissä ja kivisessä maaperässä on vaativaa. Myllykallio on avokallioaluetta.

 

Särkiniementien molemmin puolin ja Lahnalahden puiston kohdalla on hienorakeisten maalajien alue. Alueella maanpinnan korkeusasema on laajalla alueella alle + 2.5. Pehmeikön itäpuolella on moreenimaalajien alue, jossa kallio on paikoin lähellä maanpintaa. Ratalinjaus viistää Kotkavuoren kallioalueen eteläreunaa ja paikoitellen kalliopinta nousee lähelle maanpintaa. Perustamisolosuhteet ovat paikoitellen hyvät, mutta paikka paikoin rakennetun ympäristön keskellä keskivaativat.

 

Ruoholahden puolella pintamaa on täyttöä. Vanhojen saarien alueella kallio on lähellä maanpintaa. Maanpinnan korkeus on alueella yli +2.5.

 

Pohjavesi    Metrotunneli rakennetaan kauttaaltaan vesitiiviiksi. Lauttasaaressa on muutamia puupaaluilla perustettuja rakennuksia.

 

Tavoitteet                          Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa toimivan ja nopean joukkoliikenneyhteyden rakentaminen Helsingin kaupungin alueella Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espoon kaupungin rajalle. Tämä mahdollistaa metron jatkamisen länteen Matinkylään.

 

Tavoitteena on laatia länsimetron rakentamista koskevat määräykset niin, että alueella olevat suojelukohteet voidaan turvata ja säilyttää mahdollisimman hyvin.

 

Kaupunkikuvallisena tavoitteena on maanpäällä näkyvien rakenteiden rakentamisessa ottaa huomioon viereiset alueet ja kaupunkiympäristö.

 

Tavoitteena on ollut sovittaa metroasema tarkoituksenmukaisella tavalla olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ennakoiden sen tulevia muutoksia.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

 

Yleisperustelu ja -kuvaus

 

Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu Länsimetron hankesuunnitelman pohjalta.

 

Asemakaavalla muodostetaan tilanvaraus maanalaiselle metrolinjalle ja metroasemille. Tilanvaraukseen sisältyvät tekniset tilat.

 

Asemakaavamääräyksissä esitetään kaupunkikuvalliset laatuvaatimukset maan pinnalle rakennettaville ilmanvaihtokuiluille sekä työ- ja huoltotunnelien ajoluiskille.

 

Länsimetro teknisine tiloineen varataan kaupungin tarpeisiin.

 

Mitoitus        Länsimetron pituus kaava-alueella on noin 4,1 km.

 

Kaava-alueella on asemakaavaa 2,03 ha ja asemakaavan muutosta 21,57 ha, yhteensä 23,60 ha. Maan päälle saa rakentaa yhteensä 0,55 ha, josta ajoluiskia on 0,21 ha ja ilmanvaihtokuiluja on 0,34 ha. Maanalaista metrotunnelia on 20,26 ha ja metroasemaa 1,61 ha.

 

Syvimmillään metrotunneli on Lauttasaarensalmessa, jossa raidekorkeus on noin -47.0.

 

Länsimetron hankesuunnitelma

 

Länsimetron hankesuunnitelma on laadittu vuoden 2007 aikana. Hankesuunnitelman tavoitteena on ollut ratkaista asemien paikat sekä metrotunnelin sijainti asemakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Suunnitelmassa on esitetty automaattisen metrolinjan toteuttamisedellytykset ja liittyminen nykyiseen metrojärjestelmään. Metrolinja kulkee kalliossa kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa Ruoholahdesta Matinkylään. Hanke sisältää seitsemän nykyaikaista maanalaista metroasemaa. Helsingin puolelle sijoittuvat asemat ovat Lauttasaari ja Koivusaari.

 

Hankesuunnitelmaan on tehty sen laatimisen jälkeen lisätarkasteluja mm. kustannuksien vähentämiseksi. Merkittävin muutos on se, että pitkistä 3 vaunuparin (135 m) asemista on siirrytty 2 vaunuparin (90) asemiin. Tunneleissa ja asemilla on jouduttu tekemään mm. poistumistiejärjestelymuutoksia.  Myös Lauttasaareen rakennettavasta kääntöraiteesta on luovuttu. Näistä syistä metrotunnelilinjausta on tarkennettu Lauttasaaren alueella.

 

Hankesuunnittelun edetessä vertailtiin Lauttasaaren metroaseman toteuttamista yksipäisenä (sisäänkäynti ostoskeskuksessa) tai kaksipäisenä (sisäänkäynnit ostoskeskuksessa ja Gyldénintien varressa). Otavantien ja Pajalahdentien kulmassa sijaitsevasta kolmannesta sisäänkäynnistä luovuttiin lähinnä vuorovaikutuksessa saadun palautteen ja kustannusten nousun johdosta.

 

Vertailtavia tekijöitä olivat palvelutaso, turvallisuus ja toimivuus. Lisäksi Gyldénintien sisäänkäynnin rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia verrattiin siitä saataviin hyötyihin hyöty-kustannuslaskelmalla.

 

Lauttasaaren asema sijoittuu keskeisesti valmiiseen kaupunkirakenteeseen. Pääsisäänkäynti on Lauttasaaren ostoskeskuksessa ja toinen sisäänkäynti on Gyldénintien vieressä puistossa Lahnalahdenpuiston itäpuolella.

 

Koivusaaren asema on Vaskilahden alla, Lauttasaaren ja Koivusaaren välissä Länsiväylän eteläpuolella. Pääsisäänkäynti on Koivusaaren itäosassa ja toinen sisäänkäynti Vaskilahden Lauttasaaren puoleisella rannalla.

 

Länsimetron metrotunneli

 

Metrotunneli (ma-LM)

 

Länsimetron tunnelitila (ma-LM) on osoitettu kaavakartalla suojavyö­hykkeineen. Alueelle rakennetaan kaksi erillistä tunnelia metroa varten. Tunnelien välillä on yhdystunneleita noin 200 metrin välein. Tunnelin korkeusasema on osoitettu metroraiteen likimääräisellä korkeudella ±1.0 metriä Helsingin käyttämään korkeusjärjestelmään verrattuna. Metroraiteen alapuolelle on varattava 5 metrin suojavyöhyke ja 7 metriä korkean tunnelin yläpuolelle on varattava 10 metrin suojavyöhyke. Metrotunneli rakennetaan kallioon koko matkaltaan Helsingin kaupungin alueella. Metrotunnelin rakennusalalle saa sijoittaa huollon ja turvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet.

 

Metrotunnelin korkeusasemat

 

Metrotunnelin korkeusasemaan vaikuttaa kallion yläpinnan korkeus ja muiden maanalaisten tilojen sijainti. Metroasemilta lähdettäessä ajetaan aina alaspäin ja tullessa metroasemalle noustaan ylöspäin. Ruoholahden asemalta lähdettäessä raiteen korkeusasema on -27.5. Tunneli alittaa Salmisaaren hiilenkuljetuskuilun ja käy tämän jälkeen koko linjauksen syvimmässä kohdassa -47.2. Lauttasaarensalmen alituksen jälkeen tunneli nousee korkeuteen -37.6 ylittäessään Lauttasaaren yhteiskäyttötunnelin, jonka katon korkeusasema on -38.0. Lauttasaaren asemalle tultaessa noustaan raidekorkeuteen -27.2. Ennen Myllykalliota laskeudutaan tasolle -38.7, josta noustaan loivasti Koivusaaren metroasemalle raidekorkeuteen -31.1. Espoon kaupungin rajalla raidekorkeus on noin -33.5.

 

Metroasemat (ma-LMA)

 

Asemakaavaan on merkitty kaksi metroasemaa, toinen Lauttasaaren ostoskeskuksen läheisyyteen ja toinen Koivusaareen. Kummallekin metroasemalle on kaksi sisäänkäyntiä.

 

Maanalaisen metroaseman rakennusala on osoitettu kaavakartalla suojavyöhykkeineen. Laituritasolle on annettu likimääräinen korkeusasema. Tämän alapuolelle saa sijoittaa 5 metriä korkeita teknisiä tiloja. Teknisten tilojen alapuolelle on varattava 5 metriä korkea suojavyöhyke. Enintään 14 metriä korkean asemahallin yläpuolelle on varattava 12 metriä korkea suojavyöhyke. Metroaseman rakennusalalle saa sijoittaa liikehuoneistoja enintään 60 k-m² ja työtiloja metron käyttö- ja huoltohenkilökunnalle.

 

Lauttasaaren metroasema

 

Lauttasaaren metroaseman itäpää sijoittuu Lauttasaaren ostoskeskuksen ja asuintonttien alle Kauppaneuvoksentien ja Otavantien kulmauksessa. Keskikohdalla on Punainen huvila suoraan metroaseman päällä. Länsipää sijoittuu asuintonttien alle Kauppaneuvoksentien eteläpuolella ja Gyldénintien itäpuolella. Metroaseman laituritaso on likimääräiseltä korkeusasemaltaan -26.0. Pääsisäänkäynti sijoittuu ostoskeskuksen liikerakennukseen. Toinen sisäänkäynti on Gyldénintien varressa pienellä puistokaistaleella ja osittain liiketontilla.

 

Koivusaaren metroasema

 

Koivusaaren metroasema sijoittuu Vaskilahden pohjukkaan meren alle. Metroaseman laituritaso on likimääräiseltä korkeusasemaltaan -30.0. Pääsisäänkäynti on Koivusaaressa Länsiväylän eteläpuolella ja toinen sisäänkäynti sijoittuu Lauttasaaren puolelle Länsiväylän viereen.

 

Metroasemien sisäänkäynnit (map)

 

Maanpintaan johtavan porras- ja hissiyhteyden saa sijoittaa map-mer­kinnällä kaavakarttaan osoitetulla alueella. Maanpinnan yläpuolelle rakennettavista rakennuksista ja rakenteista laaditaan erillinen asemakaavan muutos. Lauttasaaren metroaseman molempiin sisäänkäynteihin on suunniteltu kolmet liukuportaat ja kaksi hissiä suoraan laituritasolta maanpintaan. Koivusaaren lännen puolella oleva pääsisäänkäynti on suunniteltu varustettavaksi samoin kuin Lauttasaaren sisäänkäynnitkin, mutta itäinen sisäänkäynti on suunniteltu varustettavaksi vain kolmilla liukuportailla ilman hissejä.

 

Ilmanvaihtokuilut ja hätäpoistumistiet (mai)

 

Metrotunnelissa on kuilurakennuksia noin 500–800 metrin välein ja ne ovat kooltaan noin 70 m². Kuilurakennusten vähimmäiskorkeus on kaksi metriä ja enimmäiskorkeus neljä metriä maanpinnasta. Kuilurakennukset on sovitettava hienovaraisesti kaupunkiympäristöön, myös ympäristötaiteen keinoja käyttäen.

 

Kuilurakennusten sijoittamisessa ympäristöön on otettu huomioon tunnelin toiminnalliset periaatteet, pelastus- ja paloturvallisuus sekä maan-käytölliset ja kaupunkikuvalliset näkökohdat. Kuilut sijaitsevat Helsingin kaupungin omistamilla alueilla lukuun ottamatta Lauttasaaren metroaseman yläpuolella olevia kuiluja, jotka sijaitsevat yksityisillä asuintonteilla.

 

Länsisataman puolella oleva ilmanvaihtokuilu on osittain Porkkalankadulla ja osittain Helsingin Energian tontilla. Seuraava kuilurakennus länteen päin mentäessä on Pohjoiskaaren ja Lauttasaarentien kulmauksessa olevassa puistossa. Lauttasaaren metroaseman yläpuolella on kaksi kuilua. Toinen on osittain kaupungin tontilla ja yksityisellä asuintontilla. Toinen aseman yläpuolella olevista kuiluista sijaitsee kahdella yksityisellä asuintontilla. Seuraava kuilurakennus löytyy 650 metrin päästä läheltä Lauttasaaren kirkkoa Myllykallion puistosta. Puisto- ja katualueella Lauttasaarentien ja Isokaaren kulmassa sijaitsee myös ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistieyhteys. Koivusaaren metroaseman ilmanvaihtokuilu sijaitsee Vaskilahden pohjukassa venesatama-alueella.

 

Työ- ja huoltotunneli (mal) ja niihin johtavat ajoluiskat (ma-ajo-1 ja
ma-ajo-2)

 

Kaavakartalla on osoitettu alueita, joille saa sijoittaa työ- ja huoltotunnelin suojavyöhykkeineen metroa varten sekä sisääntulotien väestönsuojaa ja pysäköintilaitosta varten. Tunnelissa oleva luku ilmoittaa tunnelin lattian likimääräisen korkeusaseman, jonka alapuolelle on varattava 3 metriä korkea suojavyöhyke ja 5 metriä korkean tunnelin yläpuolelle on varattava 5 metriä korkea suojavyöhyke.

 

Työ- ja huoltotunneleita on kaava-alueella neljä. Ensimmäinen on Ruoholahdessa metroradan pohjoispuolella metroasemalta itään päin. Tunneli haarautuu olemassa olevasta työ- ja huoltotunnelista maan alla. Lauttasaarentie 25:n kohdalla olevalla huoltoasematontilla sijaitsee seuraavan tunnelin suuaukko maan alle. Tunneli haarautuu maan alla kahdeksi eri tunneliksi, joista toinen vie väestönsuojaan ja pysäköintilaitokseen ja toinen haarautuu syvemmällä olevaan metrotunneliin. Lauttasaarentie 48 a:n kohdalla koulun (Lauttasaaren ala-aste) tontin reunassa on työtunneliin johtava ajoluiska. Tämän ajoluiskan (ma-ajo-2) käyttämä alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa, ajotunnelin suuaukko sulkea ja maisemoida ympäristöön sopeutuvaksi. Koivusaaren työ- ja huoltotunnelin edessä oleva ajoluiska (ma-ajo-1) tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisena, myös ympäristötaiteen keinoja voidaan käyttää. Ajoluiskan yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon viereiset alueet ja kaupunkikuva. Ajoluiskan rakenteissa ja materiaaleissa tulee pyrkiä melua vaimentaviin ratkaisuihin.

 

Pysäköintilaitos/väestönsuoja (ma-py)

 

Kaavakarttaan on merkitty alue Lauttasaaren metroaseman läheisyyteen osittain ostoskeskuksen, Lauttasaarentien ja korttelin 31039 alle maanalaista pysäköintilaitosta ja/tai väestönsuojaa varten. Tila tulee sijoittaa suojavyöhykkeineen korkeusasemien -15.0 ja +5.5 väliin. Pysäköintilaitokseen saa sijoittaa 200 autopaikkaa. Ajo pysäköintilaitokseen tapahtuu Lauttasaarentie 25 kohdalla olevan huoltoasematontin kautta.

 

Väestönsuoja (mav)

 

Myllykallion kohdalle on merkitty jo aikaisemmin maan alle kaavoitettu väestönsuoja, jonka varaus on metrotunnelin yläpuolella ja vaikuttaa Myllykalliolle rakennettavan metron ilmanvaihtokuilun sijaintiin. Väestönsuojaa varten on kaavakarttaan merkitty myös väestönsuojaan johtavat portaat (map-2) ja ilmanvaihtokuilu- ja hätäpoistumistieyhteys (mai-2).

 

Liikenne      Metrojunat tulevat liikennöimään väleillä Matinkylä-Mellunmäki ja Tapiola–Vuosaari, jolloin vuoroväli Tapiolan länsipuolisilla asemilla tulee olemaan aluksi viisi minuuttia. Lauttasaaren suorat linja-autolinjat Helsingin keskustaan muuttuvat pääosin liityntälinjoiksi Lauttasaaren asemalle. Lauttasaaren asemalle järjestetään liityntäpysäköintipaikkoja sekä autoille että polkupyörille. Koivusaaren katu- ja kevyen liikenteen järjestelyt täsmentyvät myöhemmin. 

 

Yhdyskuntatekninen huolto

 

Metroasemat liitetään Helsingin Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon ja Helsingin Veden vesi- ja viemäriverkostoon. Jäähdytys toteutetaan liitetyillä jäähdytyskonvektoreilla ja vakioilmastointikojeilla.

 

Sähkönsyöttö varmistetaan asemakohtaisilla pintaverkon pienjännitevarasyötöillä sekä asemille rakennettavilla varavoimakoneilla. Asemat liitetään Helsingin Energia Oy:n sähköverkkoihin. Liittyminen tapahtuu 10 kV verkkoon Ruoholahden sähköasemalta.

 

Teleliittymiskaapelit tuodaan kuilujen kautta operaattorien myöhemmin määrittelemistä liityntäpaikoista.

 

Asemille rakennetaan dieselkäyttöiset varavoimalaitokset. Varavoimakoneet suunnitellaan automaattisesti käynnistyviksi.

 

Palo- ja pelastusturvallisuus

 

Metroon liittyvissä tunnelitiloissa palo-osastointi toteutetaan pääsääntöisesti ns. tunnin rakenteilla (El 60).

 

Tunneleiden välisen radanvaihtokohdan osastointi on suunniteltu toteutettavaksi laskeutuvin rullapalo-ovin paineenvaihtelut huomioon ottaen.

 

Junatunneleiden väliset yhdyskäytävät varustetaan palosululla.

 

Tunnelirakenne mitoitetaan siten, ettei tunnelin puhkeaminen vesistön kohdalla ole mahdollinen eikä maanpäällisiin rakennuksiin tule vaurioita pitkäaikaisessakaan palossa.

 

Tunneliosuudella voidaan poistua naapuritunneliin yhdyskäytävien palosulkujen kautta.

 

Varsinaisia maan päälle johtavia uloskäytäväkuiluja on pääsääntöisesti 400–600 metrin välein. Ruoholahden ja Lauttasaaren välisellä merialueen alittavalla osuudella uloskäytäväkuilujen välinen etäisyys on noin 780 metriä.

 

Tunnelissa on jalankulkutaso, jonka leveys on 1,2 / 1,6 metriä. Tunnelit varustetaan merkki- ja turvavalaistuksella. Tunneliin tulee 25 metrin välein opasteet, joissa on ilmoitettu matka molemmissa suunnissa olevaan lähimpään uloskäytävään.

 

Tunnelin savunpoisto mitoitetaan 3 m/s virtausnopeuden mukaan. Asemat erotetaan palokatkoilla tunneliverkostosta. Savu poistetaan paineentasauskuilusta ennen asemaa tai erillisen savunpoistokuilun kautta.

 

Ympäristöhäiriöt

 

Tärinä ja melu

 

Käytön aikainen tärinä on vähäistä. Metrokiskot ovat yhteen hitsattuja ja sepelitukikerrokselle perustettuja. Ne ovat erittäin tasainen kulkualusta metrojunalle.

 

Metrojunan liikennöinnistä aiheutuvalla tärinällä ei ole merkitystä maanpäällisten rakenteiden kestävyyteen.

 

Tunneliin rakennettavan Länsimetron liikennöinti ei aiheuta maanpäällisille alueille kohdistuvaa ilmaääntä. Asemahalleihin välittyvän ilmaäänen vaikutusta on vaimennettu seinien ja kattojen akustiikkarakenteilla.

 

Junan pyöristä välittyy kiskojen ja ratarakenteiden kautta kallioon runkomelua. Erityisesti pyörien osuessa radan vaiheteisiin sekä jyrkissä kaarteissa saattaa syntyä myös ääntä, joka välittyy osin ilmateitse. Vaimennus tehdään ratarakenteisiin. Pystykuiluja lähellä olevien vaihteiden ja jyrkkien kaarteiden kohdalla vaimennusta täydennetään seinien ja katon akustisilla rakenteilla.

 

Ilmanvaihtohormien aiheuttaman melun vaimennukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Melutaso ei saa ylittää viereisten asuntojen ulkoseinällä 45 dBA.

 

Metrotunneli on suunniteltava siten, että melulle herkissä tiloissa ei ylitetä runkoäänen suositusarvoja (LASmax).

 

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

 

Metroalueen kallioperä koostuu pääkaupunkiseudulle tyypillisistä kovaseoksista kivilajeista. Alueella esiintyy kalliopainanteita ja niihin liittyviä kallion heikkousvyöhykkeitä. Heikkousvyöhykkeiden välillä kalliolaatu on yleensä hyvää tai kohtalaista. Kriittisiä kohtia ovat erityisesti Lauttasaarensalmi, Lahnalahden puiston alue Lauttasaaressa sekä Koivusaaren ja Hanasaaren välinen merialue.

 

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

 

Kaavan toteuttaminen mahdollistaa osaltaan metrojärjestelmän jatkamisen Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään.

 

Ruoholahti–Matinkylä metron/raideyhteyden ympäristövaikutuksista on v. 2005 tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA) www.raideyva.fi. Arviointi koski Helsingin Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välisen joukkoliikennejärjestelmän vaihtoehtojen vaikutuksia. Vertailtavina vaihtoehtoina olivat nykyinen bussijärjestelmä, kehitetty bussijärjestelmä, pikaraitiotiet, osin metrorataa käyttävä pikaraitiovaunu eli kombia sekä metro. Metron osalta tarkasteltiin sekä pinnassa että tunnelissa kulkevaa vaihtoehtoa. Raidevaihtoehtojen alustavat yleissuunnitelmat laadittiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä.

 

Ympäristövaikutusten arviointia on sen jälkeen täydennetty valitun tunnelimetrovaihtoehdon hankesuunnitelman ja asemakaavan laatimisen yhteydessä.

 

Seuraavassa keskitytään pääosin niihin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat tämän asemakaavaehdotuksen lähivaikutuspiiriin. Esitetyt arviot perustuvat YVA-selostuksessa esitettyihin tunnelimetron arvioituihin vaikutuksiin ja myöhemmin tehtyihin selvityksiin.

 

Hankkeen toteuttaminen edellyttää myös maanpäällisiä asemakaavan muutoksia. Esimerkiksi Lauttasaaren aseman sisäänkäyntien rakentaminen edellyttää maanpäällisen asemakaavan laatimista. Näistä on seuraavassa mainittu erikseen ja niitä koskevilta osin vaikutusten arviointi tarkentuu kunkin asemakaavan laatimisen yhteydessä.

 

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

 

Asemakaavan toteuttaminen luo edellytykset tehokkaan pääkaupunkiseudun eri osat yhdistävän joukkoliikennejärjestelmän rakentamiselle. Metrojärjestelmän rakentaminen on kaupunkiseudun aktiivisen kehittämisen tehokkaimpia välineitä. Keskusjärjestelmän hierarkinen rakenne selkeytyy ja keskusjärjestelmä vahvistuu. (YVA)

 

Asemakaavan toteuttaminen vaikuttaa Lauttasaaren asemaan pääkaupunkiseudulla. Sitä ympäröivän meren merkitys toiminnallisesti rajaavana ja eristävänä elementtinä vähenee. Lauttasaari liittyy läheisemmin Helsingin niemeen, tulee elimelliseksi osaksi kantakaupunkia ja kytkeytyy myös uudella sujuvalla tavalla eteläiseen Espooseen, Keilaniemen, Otaniemen ja Tapiolan kehittyviin alueisiin.

 

Koivusaaren maankäyttö tullaan ratkaisemaan sitä koskevassa kaavoitusprosessissa erikseen. Asemakaava luo edellytykset alueen kytkemiseen metroverkkoon.

 

Pääkaupunkiseudun aluerakenteen kannalta metro jatkaa olemassa olevaa metrojärjestelmää ja kytkee Espoon eteläosat seudulliseen raideliikennejärjestelmään ja liittää ne tiiviimmin pääkaupunkiseudun toiminnalliseen kokonaisuuteen. Metrojärjestelmä muodostaa pääkaupunkiseudulla kokonaisuuden joka palvelee sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Metrojärjestelmässä Etelä-Espoo liittyy kiinteästi pääkaupunkiseudun metropolialueeseen, vahvistaa sen rakennetta ja hyötyy itsekin pääkaupunkiseudun kehityksestä nykyistä paremmin. (YVA)

 

Kaupunkikeskusten, aluekeskusten ja muden liikenteellisesti merkittävien solmukohtien asema vahvistuu työpaikka-alueina ja palvelukeskuksina maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Espoossa tämä tarkoittaa erityisesti Tapiolan ja Matinkylän aseman vahvistumista. Helsingissä metro on muiden kehittämistoimien ohella vahvistanut merkittävästi Itäkeskuksen asemaa, joka onkin poikkeuksellisen vahva. Myös nykyisen metroradan varren paikalliskeskukset Vuosaari, Kontula, Herttoniemi ja Lauttasaari kytkeytyisivät Etelä-Espoon kanssa samaan raidejärjestelmään.

 

Metron jakaminen länteen vahvistaa myös muiden metroradan varren työssäkäyntialueiden palvelukeskusten asemaa kytkemällä ne entistä laajemmalla alueella toistensa yhteyteen. Esimerkiksi useat pääkaupunkiseudun yliopisto- ja korkeakouluvetoiset sekä teknologiayritysvetoiset osaamiskeskittymät liittyvät nykyistä tehokkaammin toisiinsa: mm. Ruoholahden ja Keilalahden korkean teknologian yritysalueet sekä Otaniemen ja Helsingin yliopisto- ja korkeakouluvetoiset osaamiskeskittymät kytkeytyvät yhdenmukaisen liikennejärjestelmän avulla toisiinsa. (YVA)

 

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

 

Tunnelilinjausten alueella on kaksi merkittäväksi katsottua rakennettua kulttuuriympäristöä - Salmisaaren teollisuusalue sekä Myllykallion ympäristön Lahnalahden puiston, Isokaaren ja Tallbergin Puistotien muodostama kokonaisuus Lauttasaaressa. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset niihin ovat vähäisiä.

 

Lauttasaaren asema aiheuttaa konkreettisia maanpäällisiä rakentamisvaikutuksia kahden sisäänkäynnin, liityntäterminaalin ja pystykuilun osalta. Metrotunneliin liittyvät kuilurakennukset sijoittuvat Myllykallion kuilua lukuun ottamatta kaupunkirakenteessa urbaaniin ympäristöön ja useimmat vilkkaisiin liikenneympäristöihin. Lauttasaaren ja Isokaaren kulmaan sijoittuvat kuilurakennus tulee kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokitellun muuntamon lähituntumaan. Metroaseman kohdalle rakennetaan kaksi kuilurakennusta piha-alueille korttelin 31033 tonteille 6 ja 7.

 

Metroaseman pääsisäänkäynnin rakentaminen ostoskeskuksen tontille (korttelin 31038 tontille 12) aiheuttaa muutoksia nykyiseen ostoskeskusrakennukseen ja tonttijärjestelyihin ja edellyttää maanpäällisen asemakaavan muuttamista. Siinä yhteydessä on tarkoituksenmukaiseksi tutkia myös mahdollisia muita muutostarpeita ja -edellytyksiä, jotta kaikki muutokset voidaan sopeuttaa kokonaisuuteen ja tehdä samanaikaisesti tai suunnitella erikseen vaiheittain toteutettaviksi.

 

Gyldénintien sisäänkäynnin toteuttaminen koskee osoitteessa Gyldénintie 2:ssa sijaitsevaa korttelin 31035 tonttia 1 ja sen pohjoispuolella olevaa pientä puistokaistaletta. Toimisto- ja liikerakennuksen tonttia joudutaan pienentämään pohjoisosastaan. Alueelle rakennetaan metroaseman sisäänkäyntirakennus siten, että kevyen liikenteen yhteys Lahnalahden puiston ja Gyldénintien välillä säilytetään. Alueelle laaditaan maanpäällinen asemakaavan muutos.

 

Metron liityntäbussien kääntymis- ja pysäköimispaikka ja ajo metroaseman maanalaiseen pysäköintilaitoksen ja väestösuojaan sekä työ- ja huoltotunneliin järjestetään osoitteessa Lauttasaarentie 25 sijaitsevaan korttelin 31039 tontille 1. Tontilla on tällä hetkellä polttoaineen jakelupiste ja huoltoasemarakennus, jotka tulevat poistumaan. Alueelle erikseen laadittavaa maanpäällistä asemakaavaa suunniteltaessa tutkitaan myös mahdollista toimistorakennuksen sijoittamista tontille.

 

Ruoholahdessa ja Kampissa säilyy nykytilanne. Bussiliikenteen merkittävä väheneminen alueella on jo vuoden 2005 tilanteesta lähtien antanut edellytykset parantaa kaupunkikuvaa ja viihtyisyyttä. Kampin joukkoliikenneterminaalissa bussiliikenteen väheneminen vapauttaa tilaa uusille toiminnoille.

 

Koivusaaressa metroaseman edellyttämät maanpäälliset rakennukset sijoittuvat osittain kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokitellun vuonna 1939 rakennetun entisen teollisuusrakennuksen kohdalle.

 

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

 

Länsimetro on osa koko pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää. Hankkeen tavoitteena on kansainvälisessä vertailussa kärkitasoa edustava nykyaikainen ja aikaa kestävä metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin.

 

Metrojunat tulevat liikennöimään väleillä Matinkylä-Mellunmäki ja Tapiola–Vuosaari, jolloin vuoroväli Tapiolan länsipuolisilla asemilla tulee olemaan aluksi viisi minuuttia. Espoon suorat bussilinjat Helsingin keskustaan muuttuvat liityntälinjoiksi lähinnä Matinkylän ja Tapiolan asemille. Lisäksi useimmille asemille järjestetään runsaasti liityntäpysäköintipaikkoja sekä autoille että polkupyörille.

 

Hankkeen vaikutuksia liikennejärjestelmätasolla on arvioitu raidevaihtoehtoja koskevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) v. 2005.

 

Asemakaavassa esitetty kaksipäinen Lauttasaaren asema on joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttäjien palvelutason, saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta hyvä. Joukkoliikenteen vaihdot saadaan keskitettyä hyvin ja asemalle on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet kaikista ilmansuunnista. Gyldénintien sisäänkäynnin rakentamisesta saadut hyödyt ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Hyödyt muodostuvat jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja liityntäliikenteen käyttäjien aikasäästöistä.

 

Metron rakentaminen muuttaa linja-autojen reittejä. Suorat linjat Lauttasaaresta ja Espoosta Helsingin keskustaan muutetaan pääosin liityntälinjoiksi. Lauttasaaren läpi kulkevien linja-autojen määrä vähenee.

 

Lauttasaaren metroaseman molemmille sisäänkäynneille saadaan järjestettyä liityntäyhteys linja-autoille. Kaikki linjat kulkevat Tallbergin puistotien länsipäästä Gyldénintien tai Särkiniementien kautta Lauttasaarentielle. Varsinaiselle linja-autojen päätepysäkille tutkitaan mahdollisuutta sijoittua nykyiselle huoltoaseman tontille terveyskeskuksen viereen. Tämä pieni terminaali toimii linjojen ajantasauspaikkana ja kuljettajien vaihtopaikkana.

 

Tärkeimmät itä-länsisuuntaiset kevyen liikenteen väylät kulkevat Lauttasaarentien, Tallbergin puistotien ja Isokaaren varressa. Merkittävin pohjois-eteläsuuntainen yhteys on Lauttasaaren ostoskeskuksen ja Heikkilänaukion kaupalliset palvelut yhdistävä Otavantietä, Haahkapolkua ja Heikkilänpolkua pitkin kulkeva reitti. Metron myötä Lauttasaarentien varressa kevyen liikenteen palvelutasoa on mahdollisuus parantaa, kun osa nykyisiltä pysäkeiltä vapautuvasta tilasta ja ajoradasta otetaan pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden käyttöön.

 

Lauttasaaren metroaseman pääsisäänkäynti sijaitsee ostoskeskuksen tontilla. Lauttasaarentien pohjoispuolelta tulevien käyttäjien kannalta sen saavutettavuus on hyvä. Gyldénintien sisäänkäynti palvelee parhaiten Ruukinlahdentien ja Isokaaren suunnasta saapuvia.

 

Gyldénintien sisäänkäynnille on järjestettävissä hyvät pyöräilyreitit Lahnalahden puiston kautta ja pyörien pysäköinti voidaan järjestää metroaseman viereen. Gyldénintien sisäänkäynnin lähellä on mahdollisuus reagoida pyöräpysäköinnin lisätarpeeseen myöhemminkin. Ostoskeskuksen yhteyteen polkupyörien pysäköintipaikkoja järjestetään käytettävissä olevan tilan puitteissa.

 

YTV:n liityntäpysäköintistrategian mukaan Lauttasaaren metroasemalla tulisi varautua noin sataan liityntäpysäköintipaikkaan. Lauttasaaren ostoskeskuksen ympäristön nykyisen katuverkon kadunvarsipaikkojen käyttöaste on varsin korkea, eikä siten mahdollista liityntäpysäköinnin järjestämistä ilman erillisiä rakentamistoimenpiteitä.

 

Asemakaava mahdollistaa pysäköintipaikkojen rakentamisen erikseen rakennettavaan maanalaiseen kallioluolaan. Maantasossa pysäköintipaikkoja on rakennettavissa noin 30 kappaletta kohtuullisen kävelyetäisyyden päähän Gyldénintien sisäänkäynnistä Tallbergin puistotien ja sen pohjoispuolella sijaitsevan rinnakkaiskadun väliselle alueelle. Tämä vaatii maanpäällisen asemakaavan muuttamista.

 

Muuttuvien bussipysäkkijärjestelyjen takia kadunvarsipysäköinnin asiakaspaikat vähenevät Lauttasaarentiellä ostoskeskuksen kohdalla, mutta kävelyetäisyydellä ostoskeskuksesta lisääntyvät. Kokonaisuutena pysäköintipaikkojen määrä lisääntyy vähän, koska pysäkkien määrä vähenee ja pituus lyhenee.

 

Gyldénintien sisäänkäynnin lippuhalli sijaitsee osaksi Gyldénintie 2 tontilla. Tämä vähentää tontin pysäköintipaikkoja 12 kappaleella. Osaa ostoskeskuksen nykyisen pysäköintihallin paikoista ei voi käyttää lippuhallin ja siihen liittyvien aputilojen sijainnin takia. Korvaavia pysäköintipaikkoja katualueelta on vaikea löytää.

 

Vaikutuksia teknisen huollon järjestelmiin on selostettu edellä kohdassa yhdyskuntatekninen huolto.

 

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

 

Asemakaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat vähäisiä.

 

Lauttasaaren aseman maanpäälliset rakenteet sijoittuvat rakennettuun ympäristöön eikä niillä ole luontovaikutuksia. Lauttasaaren pystykuiluista yksi sijoittuu maisemallisesti merkittäväksi kallioalueeksi luokitellun Myllykallion itärinteeseen. Ympäristö on vaihtelevaa kalliometsää ja lehtomaista kangasta. Pystykuilulla ei ole vaikutuksia arvokkaalle kallioalueelle, mutta se on näkyvä elementti lähimaisemassa.

 

Koivusaaren metroasema sijoittuu Vaskilahden pohjukkaan meren alle. Metroasemalla ei ole maisemassa näkyviä vaikutuksia. Metroaseman pääsisäänkäynti on Koivusaaressa, toinen sisäänkäynti sijoittuu Lauttasaaren puolelle Länsiväylän viereen. Koivusaaren maanpäälliset rakenteet sijoittuvat Länsiväylän eteläpuolella sijaitsevalle pienelle metsäsaarekkeelle Länsiväylän ja pienvenesataman välissä. Erityisiä luonnonarvoja alueella ei ole ja erillisenä pienenä metsikkönä kohteella ei ole erityistä merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta.

 

Luontodirektiivin liitteen IV lajit

 

Vaskisalmen pohjukkaan rakennettava kuilurakennus ja sen edellyttämät täytöt eivät muuta ympäristöä venesatamassa ja Länsiväylän sillan alla saalistavien lepakoiden kannalta epäedulliseksi. Sillan alla oleva vesialue jää edelleen vapaaksi.

 

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

 

Vaikutukset pintavesiin jäävät maanalaisen kaavan mahdollistaman rakentamisen osalta vähäisiksi, sillä maanpintaan sijoittuvat rakenteet ovat pinta-alaltaan pieniä. Hankkeen toteuttaminen ei myöskään vaikuta merkittävästi pohjavesiin tai veden virtaukseen. Suunnittelualueelle sijoittuvien siltojen virtausaukot säilyvät ennallaan. Veden vaihtuvuus ja virtausolosuhteet eivät muutu.

 

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen,
eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä,
sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

 

Melu ja päästöt

 

Länsimetron liikennöinti ei aiheuta maanpäällisille alueille kohdistuvaa ilmanääntä. Bussiliikenteen aiheuttamat haitat vähenevät Ruoholahdessa ja Kampissa, koska suorat bussiyhteydet Espoosta Helsinkiin vähenevät oleellisesti.

 

Turvallisuus

 

Metron turvallisuuden suunnittelun lähtökohtana ovat EU:n j a kansainväliset normit. Turvallisuusratkaisujen määrittely perustuu lisäksi Helsingin metrosta saatuihin kokemuksiin ja eri kaupunkien metro-onnettomuuksien arviointiin. Ratkaisut edustavat korkeinta kansainvälistä turvallisuustasoa.

 

Ilmanlaatu

 

Sähköisen raideliikenteen ympäristöhaitat kuljettua henkilökilometriä kohden ovat pienemmät kuin polttomoottoritekniikkaan perustuvilla ajoneuvoilla. Siten myös metron arvioidut päästömäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin bussijärjestelmien päästöt.

 

Ilmanlaatu paranee huomattavasti Kampissa ja Ruoholahdessa niillä katuosuuksilla, joissa nykyisin liikennöivät Espoon suunnan bussit.

 

Tärinä

 

Metron käytön aikainen tärinä on vähäistä eikä metron liikennöinnistä aiheutuvalla tärinällä ole merkitystä maanpäällisten rakenteiden kestävyyteen.

 

Liikkumismahdollisuudet

 

Metro tarjoaa vaihdottomilla yhteyksillä esteettömän liikkumisympäristön ja sujuvat, aamusta iltaan tiheällä vuorovälillä toimivat yhteydet Helsingin metrojärjestelmän eri osiin. Täsmälliset yhteydet palvelevat etenkin työmatkalaisia. Tiheät vuorovälit myös ruuhka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin helpottavat asiointi- ja vapaa-ajan matkoja. (YVA)

 

Vaikutukset virkistysalueisiin ja -reitteihin

 

Asemakaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia virkistysalueisiin ja -reitteihin. Lauttasaaressa Gyldénintien sisäänkäynnille on järjestettävissä hyvät pyöräilyreitit Lahnalahden puiston kautta ja pyörien pysäköinti voidaan järjestää metroaseman viereen. Gyldénintien sisäänkäynnin lähellä on mahdollisuus reagoida pyöräpysäköinnin lisätarpeeseen myöhemminkin. Ostoskeskuksen yhteyteen polkupyörien pysäköintipaikkoja järjestetään käytettävissä olevan tilan puitteissa.

 

Vaikutukset toimintamahdollisuuksiin

 

Lauttasaaren aseman sekä pääsisäänkäynnin sijainti Lauttasaarentien ja ostoskeskuksen tuntumassa tukevat Lauttasaaren kaupunginosan elinvoimaisuutta. Lauttasaarelaisten metromatkustajien ei tarvitse hankkia palveluitaan muiden metroasemien ympäristöstä. Metroasema vahvistaa ostoskeskuksen ja Lauttasaarentien muiden palvelujen asemaa. Lauttasaarentie on perinteisesti keskeinen ja vilkas liikekatu pohjoisen Lauttasaaren alueella. Metroasema elävöittää seutua ja lisää alueen vetovoimaa.

 

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

 

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) tarkasteltiin ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia asukkaan näkökulmasta ns. koettuina vaikutuksina ja pyrittiin tuomaan esiin hanketta koskevat erilaiset näkemykset ristiriitoineen.

 

Arviointimenetelmänä käytettiin mm. ryhmähaastatteluja. Haastatteluihin kutsuttiin kattavasti ja monipuolisesti eri väestö- ja sidosryhmiä. Ns. hiljaisten ryhmien kuulemiseksi haastatteluihin kutsuttiin intressi- tai etujärjestöjen edustajia. Haastatteluja tehtiin sekä alueellisille ryhmille että temaattisille ryhmille.

 

Arvioinnin todetaan yhteenvetona paikallisista ryhmähaastatteluista, että Koivusaaren kohtalo hallitsi keskustelua Lauttasaaressa, missä ei sinänsä vastustettu raideliikennettä vaan pikemminkin Koivusaaren kapasiteetin ylittävää rakentamista. Lauttasaaressa kritisoitiin kuitenkin metroaseman sijoittelua ja kyseenalaistettiin liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin toimivien ratkaisujen aikaansaamista. (YVA)

 

Raideliikenneratkaisujen koettiin aiheuttavan bussivaihtoehtoa suuremmat kaupunkirakenteen tiivistämispaineet. Etenkin pientaloalueilla oltiin huolissaan viheralueiden kohtalosta ja sosiaalisen turvattomuuden lisääntymisestä metrovaihtoehdossa.

 

Arvioinnissa huomautetaan, että metro ei itsessään aiheuta sosiaalisia ongelmia. Alueiden arvostus ei ole suoraan riippuvainen liikennejärjestelmästä; nykyisen metrolinjan varrella on arvostettuja alueita, kuten Kulosaari, Tammisalo ja Marjaniemi.

 

Asemien yhteyteen on mahdollista sijoittaa julkisia ja yksityisiä palveluja, mikä tukee niiden saavutettavuutta ja asuinalueiden elinvoimaisuutta. (YVA)

 

Rakentamisen aikaiset vaikutukset

 

Rakennustyömaat ovat melko pitkäkestoisia ja aiheuttavat paikallisesti viihtyvyys- ja kiertohaittoja asutukselle sekä viivytyksiä autoliikenteelle. Syvällä kalliotunnelissa kulkevan tunnelin haitat keskittyvät ajotunnelien ja suuaukkojen läheisyyteen ja niitä ympäröiville kaduille.

 

Melua aiheuttavia työvaiheita ovat tunnelien louhinta ja siihen liittyvä raskas ajoneuvoliikenne sekä paineentasaus- ja pelastuskuilujen rakentamisen maanpäälliset työt.

 

Hankesuunnitelman mukaan kalliolouhinnasta maan pinnalle johtuvat räjäytyspölyt ja -kaasut tuuletetaan louhintatunnelien suuaukkojen kautta, sillä varsinaiset käytönaikaiset tuuletuskuilut eivät tuolloin vielä ole käytössä.  Louhinnasta aiheutuu pölyämistä maan pinnalle myös louhetta pois kuljettavien autokuormien mukana. Pölyämistä voidaan hillitä mm. kastelemalla louhekuormia.

 

Vaskilahden pohjukkaan sijoittuvan kuilurakennuksen edellyttämät ruoppaukset ja täytöt aiheuttavat rakentamisenaikaista veden samentumista.

 

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

 

Hankkeen kustannusvaikutuksia on tarkasteltu edellä esityslistatekstissä.

Toteutus                           

 

Kustannusarvio ja kustannusten jakaantuminen

 

Hankkeen kustannusarvio on laskettu hankesuunnitelman ja sen kehittämisen myötä suunniteltujen ratkaisujen perusteella.

 

Kustannusarvio on 713,6 miljoonaa euroa laskettuna lokakuun 2007 kustannustasossa. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti:

 

 

metrotunneli

219,5 milj. euroa

 

rata

138,5 milj. euroa

 

asemat

264,8 milj. euroa

 

pohjatutkimukset, rakennussuunn. ja rakennuttaminen

90,8 milj. euroa

 

 

Kaupunkien kesken kustannukset jakautuvat seuraavasti:

 

Espoon kaupungin osuus hankkeen kustannuksista on 71,1 %, Helsingin kaupungin osuus on 28,9 % ja valtion osuus on 30 %.

 

Suunnittelun vaiheet

 

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

 

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 5.–29.6.2007. Lauttasaaren yhteiskoulussa 5.6.2007 järjestetyssä länsimetron hankesuunnitelman näyttelyssä kerrottiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

 

Kaavoituskatsauksessa on vuonna 2007 ilmoitettu länsimetron hankesuunnitelman laatimisesta liikennesuunnitteluasiana. Vuonna 2008 kaavoituskatsauksessa on ilmoitettu liikennesuunnitteluasiana, että länsimetron suunnittelu ja kaavoitus jatkuu. Asemakaavoituksen vireilletulosta ei ole erikseen ilmoitettu kaavoituskatsauksessa.

 

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston internet-sivuilla 21.1.–11.2.2008. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 22.1.2008. Yleisötilaisuuden muistio on esityslistan liitteenä.

 

Hankesuunnitelman tarkentuessa asemakaavan muutosluonnosta on muutettu mm. ratalinjauksen muutoksesta johtuen. Niille, jotka tässä vaiheessa ovat tulleet osallisiksi, on lähetetty kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirje. Kirjeen sai 18 osallista 10.6.2008. Kaava-aluetta vielä laajennettiin lisäämällä Lauttasaaren metroasemalle työ- ja huoltotunneliyhteys huoltoasematontilta. Kirjeen sai 2 osallista 15.10.2008.

 

Viranomaisyhteistyö

 

Kaavamuutoksen ja hankesuunnitelman valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä pelastuslaitoksen, kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, Turvatekniikan Keskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Espoon kaavoitusyksikön kanssa.

 

Länsimetrosta järjestettiin viranomaisneuvottelu 1.11.2007.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

 

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot  

 

Tammikuussa 2008 esiteltiin osallisille joulukuussa 2007 valmistuneen hankesuunnitelman mukaan tehtyä asemakaavan muutosluonnosta. Metrotunneli kulki Lauttasaaren salmen alla kaartuen Lauttasaarentien ja Pohjoiskaaren risteyksen jälkeen Lauttasaarentien eteläpuolella olevien asuntokorttelien alapuolella jatkuen Lauttasaaren kartanon kohdalla metroasemalle. Tästä eteenpäin tunneli alitti Lahnalahden puiston jatkuen Myllykallioon ja sieltä edelleen Länsiväylän eteläpuolella kulkien Koivusaareen. Lauttasaaren metroaseman länsipuolelle suunniteltu Lauttasaaren kääntöraide vaikutti metrotunnelin sijaintiin. Kääntöraide rakennetaan kallioon vaakasuoraan ja on pituudeltaan noin 600 metriä.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa linjausta on muutettu hankesuunnitelman lisätarkistuksien johdosta. Metrotunneli kulkee ehdotuksessa Lauttasaarentien pohjoispuolella Lauttasaaren metroasemalle, jota on käännetty, jotta voitaisiin toteuttaa sisäänkäynnit yksillä suorilla liukuportailla maanpintaan asti.

 

Luonnoksessa oli myös vaihtoehtoiset tunnelikorkeudet Lauttasaaren asemalta länteen mentäessä, koska Koivusaaren aseman sijaintia ei ollut vielä tässä vaiheessa ratkaistu. Koivusaaren metroaseman rakennusala oli merkitty sisältämään kaksi eri vaihtoehtoa A ja B. Samasta syystä sisäänkäyntejä oli merkitty kolme ja ilmanvaihtokuiluja sekä hätäpoistumisteitä molemmat vaihtoehdot ottaen huomioon.

 

Lauttasaaren metroaseman yhteydessä oleva pysäköintilaitos oli merkitty rakennettavaksi lattiatasoon -19.5. Hankesuunnitelman tarkentuessa pysäköintilaitoksen sijaintia on siirretty koilliseen ja korkeustaso on muutettu korkeusasemien -15.0 ja +5.5 väliin rakennettavaksi. Tilaan saa sijoittaa myös väestönsuojan.

 

Ilmanvaihtokuilut ovat lähes samoilla paikoilla kuin asemakaavan luonnoksessa. Ainoastaan Myllykalliolla olevaa ilmanvaihtokuilua on jouduttu siirtämään metrotunnelin linjauksen mukaan. Samasta syystä Myllykalliolla olevaa työtunneliyhteyttä jouduttiin pidentämään.

 

Asematyypin valinta

 

Lauttasaaren metroasema

 

Länsimetron hankesuunnittelun edetessä vertailtiin Lauttasaaren metroaseman toteuttamista yksipäisenä (sisäänkäynti ostoskeskuksessa) tai kaksipäisenä (sisäänkäynnit ostoskeskuksessa ja Gyldénintien varressa). Otavantien ja Pajalahdentien kulmassa sijaitsevasta kolmannesta sisäänkäynnistä luovuttiin lähinnä vuorovaikutuksessa saadun palautteen ja kustannusten nousun johdosta.

 

Vertailtavia tekijöitä olivat palvelutaso, turvallisuus ja toimivuus. Lisäksi Gyldénintien sisäänkäynnin rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia verrattiin siitä saataviin hyötyihin hyöty-kustannuslaskelmalla.

 

Asemakaavassa esitetty kaksipäinen asema on joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttäjien palvelutason, saavutettavuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta hyvä. Joukkoliikenteen vaihdot saadaan keskitettyä hyvin ja asemalle on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet kaikista ilmansuunnista. Gyldénintien sisäänkäynnin rakentamisesta saadut hyödyt ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Hyödyt muodostuvat jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja liityntäliikenteen käyttäjien aikasäästöistä.

 

Koivusaaren metroasema

 

Koivusaaren osalta hankesuunnitelmassa tutkittiin kaksi aseman sijoitusvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A asemalaituri sijaitsee Koivusaaren keskellä ja molemmat sisäänkäynnit sijaitsevat Koivusaaressa. Vaihtoehdossa B asemalaituri sijaitsee Vaskilahden pohjukassa niin, että itäinen sisäänkäynti on Lauttasaaren puolelta ja läntinen sisäänkäynti Koivusaaressa.

 

Koivusaaren aseman suunnittelua jatketaan vaihtoehdon B pohjalta. Laiturialue sijoittuu jatkosuunnittelussa tasolle -30.0 sijoittuvana 90 metriä pitkänä yksilaivaisena asemahallina. Asemalle suunnitellaan kaksi sisäänkäyntiä.

 

Esitetyt mielipiteet

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet

 

Helsingin kaupunginmuseo (20.6.2007) Lauttasaaren ostoskeskusrakennukseen suunnitellun metron aseman tulee tekniseltä ja arkkitehtoniselta suunnittelultaan sopeutua luontevasti osaksi ostoskeskusrakennusta. Kaupunkikuvalliset, toiminnalliset ja liikenteelliset kaupunkikuvaan vaikuttavat seurannaisvaikutukset tulee selvittää YVA-menet­telyn yhteydessä. Koivusaareen sijoitettavat metron vaatimat maanpäälliset rakenteet tulee sijoittaa ja suunnitella niin, että ne mahdollisimman hyvin sopeutuvat ympäristöönsä.

 

YTV:n (14.6.2007) julkaiseman Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelman vuodelle 2020 mukaan Lauttasaaren metroasemalle tulee varata noin 100 liityntäpysäköintipaikkaa henkilöautoille ja 120 polkupyörille.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella (20.6.2007) ei ole huomautettavaa Länsimetron asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

 

Läntisen maanpuolustusalueen esikunta (4.7.2007) Puolustusvoimat on osallinen Länsimetron asemakaavan valmistelussa.

 

Uudenmaan ympäristösuojelupiiri ry. (29.6.2007) Raideliikenne on ympäristönsuojelun kannalta paras ratkaisu suurten väkimäärien liikkumiseen. Koivusaaren metroaseman rakentaminen luo paineita massiivisiin merentäyttöihin, mikä pilaisi maiseman, olisi teknisesti vaikeata ja kallista. Rakentaminen tulee suunnata jo olemassa olevan infrastruktuurin yhteyteen. Uudenmaan ympäristösuojelupiiri ry katsoo olevansa osallinen, vaikka ei ollut mainittu osallisten listassa. Vaikutusten arviointia tulisi tarkentaa kertomalla, mitä arvioidaan ja miten ja mitkä vaikutukset ovat merkittäviä. Koivusaaren lisärakentamisen vaikutukset tulisivat olemaan merkittävät. Vaikutukset luontotyyppiin, merentäytön vaikutukset merivirtoihin, maisemaan sekä rakentamisen vaikutukset alueen toimintoihin jne. Koivusaaren aseman rakentamatta jättäminen tulee olla yksi vaihtoehto.

 

Lauttasaari-Seura ry (17.9.2007) Länsimetron suunnittelu on Helsingin puolella liian hätäistä. Koivusaaren metroaseman päätös on tehty selvittämättä lainkaan julkisuudessa Koivusaaren maankäyttöä. Länsimetron asemakaava sisältää mm. asemien ja niiden sisäänkäyntien sijoittumisen maanpintaan. Asiaan ei voi ottaa kantaa ilman laajempaa kaupunkirakenteellista tarkastelua. Lauttasaari-Seura edellyttää, että asemakaavaluonnosta esiteltäessä on tehty koko Lauttasaarta koskeva maanpäällinen tarkastelu, joka sisältää nykyisen ja tulevan asutuksen sijoittumisen metroasemiin nähden, tarvittavat pysäköintialueet, yhteydet asemille, liityntäliikenteen ja muun bussiliikenteen järjestelyt. Lauttasaaren aseman lopulliset ja työaikaiset liikennejärjestelyt eivät saa haitata ympäristön asutusta, kapeiden asuntokatujen liikennettä tai vähentää asukkaiden käytössä olevia autopaikkoja. On pyrittävä minimoimaan työmaan liikenteen aiheuttamat haitat.

 

As Oy Otavantie 5 (20.6.2007) Sisäänkäynnin mahdollisesta sijoittamisesta Otavantie 5:n tontille saatiin lukea Helsingin Sanomista. Isännöitsijään ei ole otettu yhteyttä. Otavantien - Pajalahdentien sisäänkäynti on esitetty Vattuniemen suunnan metronkäyttäjien pääsisäänkäynniksi. Kapeiden asuinkatujen kulmassa sijainti on liikenteellisesti toivoton. Matka ostoskeskuksen tai Gyldénintien sisäänkäynnille ei ole merkittävästi pitempi. Suunniteltu sisäänkäynti Otavantie 5:n tontilla poistaa kadunvarsipysäköintipaikat ja ehkä piharemontin yhteydessä lisätyt pihapysäköintipaikat. Pihasta tulee julkinen tila aiheuttaen häiriötä ja läpikulkua. Metronkäyttäjien polkupyörätkään eivät mahdu pihalle. Liityntäpysäköintisuunnitelmat tuhoavat Tallbergin puistotien puistotiemäisyyden. As Oy Otavantie ei vastusta metron tuloa Lauttasaareen, mutta metroasema on sijoitettava siten, että sisäänkäynnit ovat liikenteellisesti järkevissä paikoissa ja mahdollisuuksien mukaan kaupungin mailla.

 

Asunto Oy Saarenkeskus (29.6.2007) Asunto Oy Saarenkeskus kannattaa Länsimetron rakentamista ja ostoskeskukselle sijoittuvaa Lauttasaaren asemaa. Pääsisäänkäynnin sijoittaminen ostoskeskuksen yhteyteen on myös kannatettava asia. Kahden muun sisäänkäynnin rakentaminen 200 metrin etäisyydelle pääsisäänkäynnistä on turhaa. Ruoholahdessakin on vain yksi sisäänkäynti eikä tämä ole vaikuttanut aseman toimivuuteen. Gyldénintie ja Tallbergin puistotie ovat rauhallisia, viheralueiden reunustamia katuja. Kapealle Gyldénintielle kaavailtu linja-autojen liityntäpysäköintialue sekä Tallbergin puistotielle kaavailtu 30 auton parkkipaikka aiheuttavat kohtuutonta häiriötä yhtiömme rauhalliselle sisäpiha-alueelle. Bussien liityntäpysäköintipaikat Gyldénintiellä ovat tarpeettomia. Liityntäkuljetukset tulee ohjata Särkiniementien ja Meripuistotien kautta suoraan ostoskeskukselle. 30 auton parkkipaikka palvelee lähinnä ulkopaikkakuntalaisia työmatkalaisia. Paikkojen täyttyessä tullaan pysäköimään luvattomasti yhtiömme parkkipaikoille. Jos liityntäpysäköintialue tarvitaan, olisi se sijoitettava ostoskeskuksen yhteyteen, jossa on jo valmiiksi pysäköintitilaa.

 

Asunto Oy Saarenkeskus (27.11.2007) Tarkoituksenmukaisempi sijainti metroasemalle on Vattuniemessä, jossa Lauttasaaren asukastiheys on suurin. Toimiva sijoituspaikka olisi Heikkaan rakennuksen alla, koska ympäristössä on runsaasti asukkaita, toimistoja ja liikkeitä. Alueella on leveämmät kadut ja nykyisellään vähemmän liikennettä. On tutkittava riittävän tarkasti metroaseman sijoittamista Vattuniemeen. Vaihtoehtoa ei saa hylätä ennen kuin toteuttamismahdollisuus on huolellisesti kartoitettu ja siitä annettu selvitys. Liityntäbussien kulkureitti ja pysäkki pitäisi olla Gyldénintien sijaan Särkiniementiellä. Gyldénintie on kapea ja vilkas liityntäliikenne luo suuren liikenneonnettomuusriskin pienille lapsille. Linja-autot voisivat vaihtoehtoisesti ajaa maanalaiseen pysäköintihalliin. Metron käyttäjät voisivat sujuvasti vaihtaa linja-autosta metroon. Maanalainen liityntäliikenne ratkaisi useamman ongelman kerralla. Ehdotamme, että Gyldénintie, Otavantie sekä Tallbergin Puistotien ns. pihaväylä muutettaisiin pihakaduksi, jotta jalankulkijan turvallisuus paranisi. Tallbergin Puistotien varsi ei sovellu pysäköintialueeksi. Otavantien ja Pajalahdentien risteykseen suunniteltu sisäänkäynti on tarpeeton. Matkaa ostoskeskukseen on vain 100 metriä.

 

As. Oy Gyldénintie 4 (29.6.2007) Metron liityntäliikenne on johdettu kapean Gyldénintien kautta ostoskeskukselle. Erityistä turvallisuutta edellyttävät Gyldénintien välittömässä läheisyydessä toimivat koulut ja päiväkodit. Gyldénintiellä on myös puute pysäköintipaikoista. Bussiliikenteen lisääntyminen vaikeuttaisi pysäköintiä ja yksin kulkevan lapsen turvallisuutta. Särkiniementie on luonteva paikka busseille liityntäliikenteessä ja metron sisäänkäynnin voisi siirtää Lahnalahden puistoon, mielellään Isokaaren risteyksen lähelle keskeiselle paikalle.

 

xxxxx xxxxxx, xxxx xxxxxxxx (29.6.2007) Gyldénintie on kapea asuinkatu. Kadunvarsipaikat ja liityntäliikenne eivät luontevasti sovi yhdessä kadulle. Liityntäliikenne soveltuu paremmin Särkiniementielle, koska se on leveämpi puistotie eikä häiritsisi asutusta. Ostaria voisi suosia liityntäpysäkkinä. Ostarin ja sen lähialueiden liiketilojen käyttö paranisi. Gyldénintien sisäänkäynti on sijoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Sisäänkäyntirakennus on sijoitettu liian lähelle Gyldénintie 4:ssä sijaitsevaa asuinrakennusta ja massallisesti sekä liikenteellisesti väärinpäin. Sisäänkäyntirakennus on sijoitettu kulkuväylineen tontin rajaan kiinni sitä rajaavien pensaiden paikalle – etäisyys sisäänkäyntirakennuksen edustan kulkuväylästä talon seinään on noin 6–7 metriä. Emme hyväksy sisäänkäyntiä sellaisenaan. Parempi paikka sisäänkäynnille olisi Gyldénintie 2. liikerakennuksen yhteyteen tai tonttiemme väliseen puistikkoon tai parkkialueelle sijoittuva Gyldénintien suuntainen matala ja pieni massa sisäänvedettynä katulinjasta.

 

xxxxx ja xxxxxxxxx xxxxxxxxx, xxxxxxxx xxxxxxxxx (20.6.2007) Julkisen liikenteen bussilinjojen tulee kulkea keskustaan asti. Monen hyvän bussilinjan korvaaminen tasan yhdellä vaihtoehdolla – metrolla – on julkisen liikenteen huonontamista. Ostoskeskuksen ympäristöön ei tarvita enempää liikennettä. Suunnitteilla olevat uudet parkkipaikat pitää olla asukkaiden – ei liityntäpysäköijille. Emme kannata Tallbergin Puistotien jyräämistä parkkipaikoiksi. Lauttasaarentien sisäänkäynnin ymmärrämme ja jotenkin myös toisen, jos sijoituspaikkana olisi Tallbergin Puistotien ja Särkiniementien risteys. Kauppaneuvoksentien, Pajalahdentien ja Otavantien risteyksissä ei ole tilaa sisäänkäynnille. On kohtuutonta vaatia asukkaita hyväksymään metron sisäänkäynti Lauttasaaren vanhimman talon (Otavantie 5) pihalle vain muutaman metrin päähän talosta.

 

xxxx ja xxxxx xxxxxxxxxxxx (21.6.2007) Metroaseman hissisisäänkäynti on suunniteltu asuintalomme tontille Otavantie 5:n pihalle. Pääsisäänkäynti ostoskeskuksessa tai Gyldénintien sisäänkäynti eivät ole kaukana. Miksi nämä eivät riitä? Ruoholahdessa on vain yksi sisäänkäynti ja Ruoholahti on hyvin laaja alue. Lauttasaaressa ei ole niin kova liikenne ja vaarallisia risteyksiä kuin Sörnäisissä tai Hakaniemessä. Otavantie 5:stä on vajaa 100 metriä pääsisäänkäyntiin Kauppaneuvoksentien kulmaan. Emme käsitä hissisisäänkäyntiä asuintalomme pihalla. Talomme on rakennettu vuonna 1938 ja on luultavaa, että perustukset eivät ehkä kestä metrotunnelin räjäytystöitä. Pihallamme tehtiin maaperän vaihtotyö metrin syvyyteen. Jo tämä sai ikkunat tärisemään, astiat ja lasit kolisivat ja liikkuivat hyllyillä. Miten käy, kun räjäytystöitä tehdään 25 - 50 metrin syvyydessä.

 

xxxxxxx xxxxxxxx (19.6.2007) Otavantien ja Pajalahdentien risteys on todella piskuinen. Tähän risteysalueelle Otavantie 5:n pihalle on suunniteltu metron sisäänkäynti. On täysin kohtuutonta suunnitella metron sisäänkäynti keskelle rauhallista pikkukaupunkimaista tienristeystä. Molemmat tiet ovat hyvin kapeita ja rakennusvaiheessa helposti tukkeutuvia. Otavantie 5:n taloyhtiö ei ole hyväksynyt tätä suunnitelmaa, eikä taloyhtiöön ole otettu edes yhteyttä. Eikö hissisisäänkäyntiä voida sijoittaa muiden sisäänkäyntien yhteyteen?

 

xxx ja xxxx xxxxx xxxxxxx, xxx xxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, Otavantie 5:n asukkaat (19.6.2007) Lauttasaaren metroaseman yhdeksi sisäänkäynniksi on kaavailtu Otavantien ja Pajalahdentien kulmaa. Otavantiellä mahtuu kulkemaan vain yksi auto kerrallaan. Metroaseman sisäänkäynti lisäisi osaltaan Otavantien asukkaiden parkki- ja kulkuongelmia. Ehdotuksemme yhdeksi sisäänkäynnin paikaksi olisi Pajalahden päiväkodin ja Kauppaneuvoksentien välinen puistoalue. Sisäänkäynti olisi Vattuniemen asukkaille helpommin saavutettavissa.

 

xxxxx xxxxxxxx (19.6.2007) Otavantien – Pajalahdentien ympäristö on yksi kauneimmista asuntomiljöistä Lauttasaaressa. Sisäänkäynti metrolle ei sovi kahden kauniin funkistalon väliin. Vanhojen talojen äänieristykset eivät ole kohdallaan, jos Otavantien liikenne vilkastuu. Melu- ja ruuhkahaitta Otavantiellä lisääntyvät. Sisäänkäyntien sijoitus pitää tehdä tulevaisuuden perusteella eikä ängetä ahtaisiin paikkoihin. Lauttasaaressa on paljon avarampia kohtia sisäänkäynnille.

 

xxxxxxxx xxxxxx (8.6.2007) Länsimetro ei kaipaa Koivusaaren pysäkkiä ja saaren rakentamista = meren täyttämistä. Koivusaarta tulee kehittää kaikkien helsinkiläisten veneily- ja urheilukeskukseksi.

 

xxxx xxxxxxxxx (8.6.2007) Osallisissa pitäisi olla mukana alueen ja lähialueiden asunto-osakkeiden omistajat tai ilmaisu ”muut jotka mieltävät itsensä osallisiksi”. Länsimetron asemakaava vaikuttaa asunto-osakkeen arvoon.

 

xxx-xxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx (20.8.2007) Asiat tuodaan päätöksentekoon väärässä järjestyksessä. Ensin halutaan saada päätös Koivusaaren metroaseman rakentamisesta. Sen jälkeen pyritään ajamaan Koivusaaren massiivista maantäyttöä ja rakentamista, että tuhlatut verorahat eivät mene hukkaan. Koivusaaren metroasemaa ei voi hyväksyä, koska maankäyttösuunnitelmaa alueelle ei ole. Metroasemat ovat yleensä epäsiistejä ja rauhattomia eivätkä ne lisää joukkoliikenteen suosiota. Metroaseman yhteyteen tarvittavat parkkitilat pitäisi sijoittaa parkkiluolaan mieluummin kuin Tallbergin Puistotien varteen. Jos puistotielle raivataan ja asfaltoidaan alue pysäköintiä varten, tuhotaan Lauttasaaren komein liikenneväylä. Metroaseman sisäänkäynti Otavantie 5:n tontilla on räikeä tyylirikko Else Aropaltion suunnitteleman talon pihalla. Suhtaudumme kielteisesti sisäänkäynnin sijoittamiselle Otavantie 5:n pihalle.

 

xxxxxx xxxxxxx (30.10.2007) Lauttasaari on alueena pieni. Liityntäliikenteellä tai kävellen pääsee kätevästi metroasemalle. Pysäköintiluolaa ei tarvita. Myös yksi sisäänkäynti metroasemalle riittää. Säästetään kustannuksia, kun nämä otetaan huomioon.

 

xxxx-xxxx xxxxx (28.6.2007) Kannatan Länsimetroa, koska se helpottaa liikennettä Espoon eteläosiin, työmatkaliikennettä Keilaniemeen ja opiskelijoiden liikennettä Otaniemeen. Vastustan metropysäkin rakentamista Koivusaareen. Maan täyttö, massiivinen rakentaminen ja metroasema pienelle saarelle tuhoaisivat arvokasta virkistys- ja maisema-aluetta.

 

xxxxx-xxxxx xxxxxxxx (29.6.2007) Lauttasaari on kylämäinen. Tunnelma on syntynyt väljästä rakentamisesta ja matalasta talokannasta. Pelkää, että länsimetro tuo tullessaan tiheään rakennettuja ja monikerroksisia kerrostaloja, joiden sisäpihat on eristetty kadusta korkealla muurilla. Suunnitteilla oleva kansi länsiväylän päälle näkyy epäviihtyisänä toimistoslummina. Toivoo, että vaikka metro tuleekin, niin saaren runsaita puistoja ja vapaa-ajanviettoalueita ei rakennettaisi.

 

xxxxx xxxxx (27.6.2007) Lauttasaaren metroasema on suunniteltu sijoitettavaksi ahtaasti rakennettuun alueeseen Lauttasaaren ostoskeskuksen tienoille. Metroaseman sisäänkäynnit tulevat olennaisesti lisäämään liikennettä alueella. Lähistöllä on Pajalahden ala-aste sekä kolme tarhaa. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa riskin turvalliselle koulutielle. Otavantie on vehreä koivukujan muodostama puistokatu ja muodostaa arkkitehtonisesti kauniin kokonaisuuden funkkistaloineen. Gyldénintien sisäänkäynti ja Otavantien hissisisäänkäynti eivät mahdu täysin rakennetuille tonteille. Tallbergin puistotien tammikuja on upea. Sen varteen on suunniteltu liityntäliikenteen pysäköinti, joka tarkoittaa puiden kaatoa ja liikenteen lisääntymistä. Ehdotan Lauttasaaren metroaseman sijoituspaikaksi Heikkaanaukion seutua. Alueella on leveämmät kadut, joiden varteen lisääntyvä liikenne ja liityntäbussien pysäköinti saataisiin helpommin. Parhain sijoituspaikka metroasemalle olisi Länsiväylän varsi. Lauttasaaren rauhallinen ja luonnonläheinen ympäristö säilyisi, jota suurin osa asukkaista haluaa. Jos metroasema kuitenkin toteutetaan ostoskeskuksen lähialueelle, niin liityntäliikenne pitäisi keskittää Särkiniementielle ja Lauttasaarentielle ja liityntäpysäköinti Särkiniementien alueelle. Koivusaari tulee jättää rakentamatta ja kehittää aluetta veneilyn sekä ulkoilun tarpeisiin.

 

xxxxxx xxxxxxxxx (20.6.2007) Hienoa, että metro tulee Lauttasaareen. Lauttasaariseuran osuus asukkaista on 4,7 %. Huomioikaa tämä päätöksenteossa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Lauttasaaren nykyisen ja suunnitellun asutuksen sijoittuminen kaavailtuihin metroasemiin nähden on ollut ympäristövaikutusten arvioinnin lähtökohtana. Vaikutukset on arvioitu YVA-raportissa joulukuussa 2005.

 

Koivusaaren maankäytön ympäristövaikutusten arviointi tehdään erikseen Koivusaaren maankäytön suunnittelun yhteydessä.

 

Lauttasaareen jo tehtyjä ja tekeillä olevia asuntokaavoja laaditaan perustuen yksityisten tontinomistajien hakemuksiin ja maankäyttö- ja asunto-ohjelman asuntotavoitteen toteuttamiseen. 

 

Länsimetron asemakaava on tilanvaraus-suunnitelma, joka tekee metron rakentamisen mahdolliseksi ja siinä on myös varaus pitkälle laituri-vaihtoehdolle. Metroasemien suunnittelun lähtökohtana on korkealuokkainen toteutus ja turvallinen käyttö.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu kuulutuksella lehdissä ja viraston internetsivuilla. Osallisten erittäin suuren määrän johdosta sitä ei lähetetty taloyhtiöille erikseen. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläolosta on lähetetty kirjeet metrolinjauksen alueen taloyhtiöiden isännöitsijöille. Osalliseksi luetaan myös ne, jotka ilmoittautuvat osallisiksi.

 

Asemakaavan luonnosvaiheessa ollut metroaseman sisäänkäynti Otavantie 5:n kohdalla on asemakaavan muutosehdotuksessa poistettu.

 

Gyldénintie 5–7:n tonteille tai niiden läheisyyteen sijoitetut metroaseman rakennelmat suunnitellaan hankkeen yksityiskohtaisessa suunnittelussa asumisolosuhteet huomioonottavalla tavalla.

 

Työmaa-alueita ei määritellä asemakaavassa, louhintatyömaan sisäänajoaukkoa lukuun ottamatta.

 

Helsingin keskustasta länteen suuntautuvia raidejärjestelmiä on tutkittu 1980-luvulta lähtien. Vuoden 1992 yleiskaavatyöhön liittyen selvitettiin erilaisia metrolinjauksia myös Lauttasaaressa. Tuolloin eräänä vertailtavana vaihtoehtona oli Heikkilänaukion kautta kulkeva linjaus. Heikkilänaukion kautta kulkeva metro oli selvästi kallein vertailtavista vaihtoehdoista johtuen lähinnä pidemmästä ratalinjauksesta ja huonommista pohjaolosuhteista. Yleiskaavaa 1992 valmisteltaessa oli tiedossa Vattuniemen työpaikkakeskittymän muuttuminen enemmän asumispainotteiseksi. Sama suuntaus jatkui myös yleiskaava 2002:ssa. Molemmissa yleiskaavoissa metro linjattiin kulkemaan Lauttasaaren nykyisen ostoskeskuksen tuntumasta. Pohjoisosassa Lauttasaarta ja Lauttasaarentien ympäristössä on myös merkittävä määrä asukkaita ja monille lauttasaarelaisille tarpeellisia palveluita. Metron ja liityntäliikenteen keskittäminen kulkemaan Lauttasaaren keskuksen kautta takaa kaikille lauttasaarelaisille parhaat mahdollisuudet näiden palveluiden hyödyntämiseen.

 

Länsimetron hankesuunnitelman yhteydessä on Lauttasaaren aseman osalta tarkasteltu erilaisia pysäköintijärjestelyjä, kevyen liikenteen yhteyksiä ja vaihtoehtoisia linja-autojen liityntäliikenteen reittejä. Näistä maanpäällisistä järjestelyistä ei tehdä päätöksiä tällä asemakaavalla.

 

Kävellen, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä metroasemalle saapuminen tai sieltä poistuminen ovat hyviä ja toivottavia tapoja hyödyntää toimivaa metroliikennettä. YTV:n liityntäpysäköinnin kehittämisohjelmassa vuodelle 2020 Lauttasaaren metroasemalla tulee varautua noin sataan liityntäpysäköintipaikkaan henkilöautoille. Asemakaava mahdollistaa maanalaisten liityntäpysäköintipaikkojen rakentamisen kallioluolaan. Maanpäällisiä liityntäpysäköintipaikkoja ei tiiviissä kaupunkirakenteessa pystytä osoittamaan vastaavaa määrää. Lauttasaaren aseman molempien sisäänkäyntien läheisyyteen osoitetaan myös liityntäpysäköintipaikkoja polkupyörille.

 

Mikäli Tallbergin puistotien rinnakkaiskadun varteen rakennetaan liityntäpysäköintipaikkoja autoille, vähenevät asukkaiden pysäköintimahdollisuudet tällä kadulla. Muualla kadunvarsipaikkojen lukumäärä säilyy likipitäen nykyisellään, mutta paikkojen sijainti saattaa muuttua linja-autojen pysäkkijärjestelyiden takia. Tammikuja Tallbergin puistotien varressa säilyy. 

 

Metroaseman sisäänkäyntien ympäristössä liikenne lisääntyy. Valtaosa lisäyksestä on kuitenkin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja liityntäliikenteen linja-autojen käyttäjien aiheuttamaa liikennettä. Linja-autojen määrä Lauttasaaren liikenteessä tulee vähentymään, kun seutuliikenteen linja-autot jäävät pääsääntöisesti Espoon puoleisille metroasemille.

 

Gyldénintien kautta kulkee nykyään noin 220 linja-autoa vuorokaudessa. Liityntäliikenteen järjestämisen periaatteena on mahdollisimman nopeiden, turvallisten ja selkeiden vaihtomahdollisuuksien kautta taata joukkoliikenteen käyttäjille hyvä palvelutaso. Mikäli kaikki liityntäliikenteen linja-autot ajavat sekä ostoskeskuksen suuntaan että otoskeskuksen suunnasta Gyldénintietä pitkin, linja-autojen määrä likimäärin kaksinkertaistuu Gyldénintiellä. Jos taas ostoskeskuksen suuntaan mennessä linja-autot käyttävät Särkiniementietä, pysyy Gyldénintien linja-autoliikenteen määrä nykyisellään. Asemakaavan mukaisilla Lauttasaaren metroaseman sisäänkäyntijärjestelyillä molemmat liityntäliikennevaihtoehdot ovat mahdollisia ja lähes samanarvoisia.

 

Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Lauttasaaren linja-autoliikenne hoidetaan kolmella linjalla. Kaikki linjat kulkisivat metron sisäänkäyntien läheltä sujuvien vaihtoyhteyksien varmistamiseksi. Yhden näistä linjoista on tarkoitus jatkaa Lauttasaaresta keskustan suuntaan. Päätöksen liityntäliikenteen käyttämistä reiteistä tekee aikanaan joukkoliikennelautakunta.

 

Useammalla metroaseman sisäänkäynnillä parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa.

 

Koulutien turvallisuudella on suuri painoarvo suunnittelussa. Liikennesuunnitteluosasto on viime vuosina kahdessa eri yhteydessä kysynyt lauttasaarelaisilta koululaisilta koulumatkojen turvallisuuteen liittyviä asioita. Tämä työ jatkuu. Liikenneturvallisuutta katuverkolla parannetaan tarvittaessa mm. rakenteellisia hidasteita tai liikennevaloja rakentamalla.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksesta saadut mielipiteet ja pyydetty lausunto

 

YTV (28.1.2008) on laatinut yhdessä Helsingin ja Espoon kaupunkien kanssa Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman, jonka luonnos valmistui vuoden 2007 joulukuussa. Suunnitelma ei sisällä Lauttasaaren metroasemalle päättyviä linjoja. Lauttasaaren metroaseman liityntäterminaalin koko ja sen tarvitsemat liityntälinjat on suunnitellut HKL. Sekä Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman että YTV:n johdolla laaditun Liityntäpysäköinnin kehittämisohjelman vuodelle 2020 mukaan Lauttasaaren metroasemalle tulee varata tilat vähintään 100 henkilöauton liityntäpysäköintipaikalle ja 120 polkupyörien telinepaikalle.

 

Tiehallinto / Uudenmaan tiepiiri (19.2.2008) Asemakaavassa tulee varmistua Länsiväylän alle toteutettavien maanalaisten metrorakenteiden toteutettavuudesta ja rakennettavuudesta. Maanpäällisiä alueita suunniteltaessa Uudenmaan tiepiiri haluaa olla tiiviisti liikenneratkaisujen suunnittelussa.

 

Helsingin kaupungin pelastuslaitos (10.1.2008) Väestönsuojan sijoittaminen pysäköintilaitokseen on mahdollista, mutta sisältää epävarmuustekijöitä toteutuksen, aikataulun, rahoituksen sekä käyttö- ja huoltohenkilöstön osoittamisen osalta. Väestönsuoja on tarkoitettu ensisijaisesti liikkuvalle väestölle, joten se tulisi huomioida metrohankkeessa. Väestönsuojan rakentaminen jälkikäteen mahdolliseen liityntäpysäköintilaitokseen ei ole suositeltava vaihtoehto. Pelastuslaitos pitää parempana väestönsuojan rakentamista metroaseman yhteyteen.

 

HKL/Suunnitteluyksikkö (7.8.2008) Muutetussa kaavassa rata kulkee useiden asuinrakennusten alla Lauttasaaren sillan ja tulevan Lauttasaaren aseman välisellä osuudella. Metroliikenteestä aiheutuvan runkomelun aiheuttamien haittojen minimoimiseksi tulisi rata linjata Lauttasaarentien alle, jolloin etäisyys taloihin pitenee. Tärinäneristysmatot ratasepelin alla eivät vaimenna riittävästi ja niiden kestoikä on rajattu. Lisäämällä pari loivaa kaarretta voidaan uusi edullinen aseman suunta säilyttää. Runkomelusta tullaan valittamaan käyttäjäorganisaatiolle. Jatkuvan riesa välttämiseksi kannattaa tehdä kaikki voitava.

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (11.2.2008) Koivusaaren metroasema tulee jättää pois länsimetron asemakaavasta. Länsimetron asemakaavassa on huomioitava sekä rakentamisen aikaiset haittatekijät että arvokkaan ympäristön säästäminen. Tulee selvittää, voiko Lauttasaaren Myllykallioon suunnitellusta työtunnelista luopua. Tunnelin suuaukko on sijoitettu aivan Myllykallion ala-asteen pihan viereen. Lisäksi tulee harkita, voidaanko kääntöraiteesta luopua Lauttasaaressa. Osa ilmanvaihtoaukoista on sijoitettu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävälle Lauttasaaren kartanon pihalle. Pihapiirissä ei ole tilaa sopimattomille rakennelmille. Toinen ilmanvaihtoaukko sekä hätäpoistumistie on sijoitettu Myllykallion kulttuurihistoriallisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävälle puistoalueelle, geologisesti arvokkaalle (arvoluokka 1) muinaiselle rantakivikolle, joka on myös tärkeä kulku- ja ulkoiluväylä. Rakennelmat eivät sovi sijoitettavaksi luonnonsuojelullisesti arvokkaalle luontoalueelle. Myös väestönsuojan ulosajolle tulisi löytää parempi paikka. Lauttasaaren metroasemalla tulisi olla vähintään kaksi sisäänkäyntiä, jotta metro olisi mahdollisimman monelle kävelymatkan päässä. Laajalahden puistoa ei tule suunnitella autopaikkoja varten. Parkkihallit ovat autoille riittävä paikoitustila. Lauttasaaren julkisen liikenteen tulee nojautua metroon sekä hyviin bussiyhteyksiin.

 

Lauttasaaren ala-asteen johtokunta, Lauttasaaren musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n hallitus (11.2.2008) Olemme huolestuneita metrorakentamisen vuoksi avattavan työtunnelin sijainnista. Työtunnelin ajoaukko on sijoitettu Lauttasaaren ala-asteen koulun ja Lauttasaaren musiikkiopiston edessä olevalle hiekkakentälle. Kenttä toimii lasten välitunti- ja ulkoliikunta-alueena sekä liikuntatuntien opetuskenttänä. Välituntisin koulupihoilla ulkoilee yli 400 oppilasta. Kentän poistuminen käytöstä aiheuttaa suuria haittoja lasten liikunnanopetukseen ja ulkoiluun. Lapset kulkevat läheisyydessä olevaa kävelytietä pitkin yksin kouluun. Iso osa koulun liikunnanopetuksesta toteutetaan myös Pyrkän kentällä Länsiväylän pohjoispuolella. Suunnitelmien mukainen työtunneli tuo alueelle lasten kulkemista haittaavia vakavia vaaratekijöitä. Melu ja pöly aiheuttavat vaikeasti ratkaistavan ympäristöongelman. Ehdotamme työtunnelin paikan siirtämistä Lauttasaarentien ja Länsiväylän väliselle alueelle, missä se häiritsee vähemmän koulutyötä eikä aiheuta lapsille välitöntä vaaraa.

 

Lauttasaaren kokoomus ry. (28.1.2008) Metro Lauttasaareen on hyvä asia ja toteutettava mahdollisimman nopeasti. Lauttasaaren metroasema, sen sisäänkäynnit ja poistumistiet tulee rakentaa laadukkaiksi, liikenteellisesti sujuviksi ja ympäristöön sopiviksi. Aseman ajateltu sijainti ja sisäänkäynnit Lauttasaaren ostoskeskuksesta ja Gyldénintieltä ovat hyvät. Toivottavasti ostoskeskuksen sisäänkäynti antaa sykäyksen kehittää ostoskeskusta viihtyisämmäksi ja enemmän palveluita Lauttasaaren asukkaille tarjoavaksi. Metroaseman sijoittaminen Koivusaareen ei ole perusteltua, koska sen käyttömäärä ei voi olla lähelläkään tavoiteltua 10 000 tai edes 5 000 päivittäistä käyttäjää. Länsimetron kokonaiskustannuksissa voidaan säästää yhden aseman verran. Tilan louhiminen mahdollista tulevaisuuden asemaa varten ei kuitenkaan vaikuta kustannuksiin merkittävällä tavalla. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ei kannata sulkea pois.

 

Lauttasaaren säätiö (28.1.2008) Koivusaari ei tarvitse metroa. Lauttasaaren metroasemalle riittää yksi avara sisäänkäynti. Lauttasaaren metroasema ei tarvitse maanalaista parkkiluolaa. Lauttasaaren paikallisliikennettä ei voi miltään osin korvata metrolla. Jos Lauttasaaren nykyinen sisäinen bussiliikenne vähenee, seuraa siitä yksityisautoilun lisääntyminen Lauttasaaressa.

 

Lauttasaari-Seura (11.2.2008) Koivusaaren metroasema tulee poistaa, koska yleiskaavassa ei ole asemaa. Koivusaari on selvitysaluetta, jonka maankäyttö ratkaistaan osayleiskaavalla. Metroasema asemakaavassa ratkaisee Koivusaaren maankäytön, koska asema edellyttää tehokasta rakentamista. Selvitykset ja osayleiskaava vasta osoittavat tarvitaanko asemaa. Ostoskeskusta tulee kehittää yhtä aikaa metron kanssa. Metroasema ostoskeskuksen tontilla edellyttää kaavamuutosta maan päällä. Joukkoliikenteen palvelutaso ei saa heikentyä yöliikenne mukaan lukien. Liityntäliikenne tulee selvittää jo tässä vaiheessa. Louhinta- ja rakennustöiden haitat on minimoitava. Työaukkojen sijoitusta tulee vielä harkita. Metron maanpäällisten laitteiden sijoitus edellyttää myös lisäharkintaa.

 

xxxxxx xxxxxxxxx (5.2.2008) On maankäyttö- ja rakennuslainvastaista määritellä metron asemakaavalla Koivusaaren alueen tulevaisuus. Vastustan asemakaavaluonnoksessa esitettyä Koivusaaren metroasemamerkintää. Yksi metroasema Lauttasaareen on riittävä Helsingin länsialueelle.

 

Asunto-osakeyhtiö Lounaisväylä 4 (28.1.2008) Kannatamme hyvin toimivaa Länsimetroa, jota varten tulee rakentaa Myllykallion metroasema Koivusaaren aseman sijasta. Koivusaari tulee kaavoittaa veneily- ja virkistyskäyttöön. Länsi - Lauttasaaren alueella asuu paljon väestöä. Vulkanin mäen asuinalueen rakentuessa väestö määrä kasvaa. Myllykallion metroaseman suunnittelussa voidaan huomioida myös väestönsuojelun tarpeet. Lauttasaaren toinen asema tulisi sijoittaa siten, että se palvelisi paremmin myös etu Lauttasaaren ja kasvavaa Vattuniemen väestöä. Koivusaaren metroaseman suunnittelusta tulee luopua, koska alue ei sovellu asuinrakentamiseen.

 

xxxx xxxxxxxxx (11.2.2008) Asemakaavassa ei ole selvityksiä kaavan vaikutuksesta alueen tulevaisuuteen. Länsimetron lähtökohdat ja linjaus on väärin. Kallista metroa ei pidä rakentaa tyhjän meren päälle, vaan Kampista Munkkiniemen kautta Espooseen. Jos linjausta ei muuteta, vaadin Koivusaaren aseman poistamista. Koivusaari on alavaa maata ja vaikeuksia on odotettavissa kun meren pinta nousee. Jos ennustettu seitsemän metrin vedenpinnan nousu toteutuu sadan vuoden sisällä, tunneliverkosto täyttyy merivedellä. Koivusaaren itärannalla olevan kulttuurihistoriallisen rakennuksen kohdalle on merkitty sisäänkäynti asemalle. Vaadin merkinnän poistamista ja rakennuksen suojelemista. Meren päälle on merkitty kuilurakennus. Miten hätäuloskäynti toteutetaan mereen? Länsimetron asemakaavassa täytyisi odottaa ensin Koivusaaren osayleiskaavan valmistumista. Rakentamattomassa Koivusaaressa ei tarvita metroasemaa. Louhintatyöt Lauttasaaressa haittaavat useita vuosia asukkaiden elämää. Kaikki ylimääräiset maanalaiset tilat mm. parkkiluolat tulee poistaa suunnitelmista. Vaadin, että asemakaavassa otetaan huomioon erityisesti melu rakentamisen aikana ja sen jälkeen.

 

wwwpalaute (29.1.2008) Koivusaareen ei tarvita metroasemaa. Bussit 20, 21v, 65 A ja 501 T säilytettävä metron tulon jälkeenkin.

 

Lauttasaari-Seuran valtuuttamana xxxxxx xxxxxxx Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy (2.5.2008) Yleispiirteinen kaavoitus ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta, asemakaavoitusta. Katsomme, että Länsimetron suunnittelu ei vastaa edellä sanottua. Koivusaaren aseman suunnittelussa sitovat maankäyttöpäätökset tehdään ennen niiden ympäristövaikutusten tunnistamista. Hankesuunnitelmasta ja asemakaavasta ollaan tekemässä ratkaisuja ennen kuin yleiskaava 2002:ssa selvitysalueeksi merkityn Koivusaaren osayleiskaavatyö ehtii käynnistyä. Maanpäällisen kaavoituksen tulee olla ohjeena maanalaisia käyttöratkaisuja päätettäessä. Metroasemaa koskevan kaavoituksen perustaksi ei ole tehty riittäviä selvityksiä kokonaishankkeen ympäristövaikutusten hahmottamiseksi ja hallitsemiseksi. Koivusaaren metroasema tulisi merkitä hankepäätöksessä varaukseksi Niittykummun aseman tavoin. Mikäli Koivusaaren aseman rakentamisesta päätetään sitovalla tavalla ennen kuin Länsimetron kokonaisvaikutukset tunnistetaan, vahvistetaan rakentamis- ja ympäristölainsäädännön tavoitteiden vastainen suunnittelukäytäntö.

 

As. Oy Otavantie 5 (11.2.2008) Olemme tyytyväisiä, että asemakaavaluonnoksessa on luovuttu Lauttasaaren metroaseman kolmannesta sisäänkäynnistä Otavantien ja Pajalahdentien risteyksen tuntumassa. Asukasillassa kuullun suunnittelijan mukaan asemat tehdään säästösyistä vain 90 metrin mittaisiksi aikaisemman 135 metrin sijasta. On lyhytnäköistä rajoittaa metron kapasiteettia jo suunnitteluvaiheessa. Ruuhkaiset metrovaunut eivät lisää suosiota ja järjestelmän kapasiteetin laajennus tulevaisuudessa vaikeutuu. Pitemmät asemat mahtuvat kaikille asemapaikoille. Pitempi metroasema olisi vain eduksi, koska Gyldéninitien sisäänkäynti voitaisiin siirtää pois ahtaalta asuntokadulta Lahnalahden puistoon Särkiniementien läheisyyteen tai tien viereen. Koivusaaren tulevaisuuden suunnittelu on alkuvaiheissaan. On epätodennäköistä, että pieneen, moottoritien varressa sijaitsevaan matalaan saareen luotaisiin riittävästi toimeliaisuutta metroaseman perustelemiseksi. Koivusaaren nykyinen käyttö ei edellytä metroasemaa. Turha asema on kallis ja vain hidastaa liikennettä. Jos Helsingin alueelle on mahdollista rakentaa kaksi asemaa, toisen voisi sijoittaa Salmisaaren työpaikkakeskittymän alle.

 

As Oy Otavantie 7 (12.2.2008) Jos kustannussäästöjen takia Lauttasaaren metroasemalle toteutetaan vain yksi sisäänkäynti, metron aiheuttama lisäliikenne kohdistuisi ostoskeskuksen ympäristöön. Otavantien ja Kauppaneuvoksentien asunkiinteistöjen viihtyisyys ja käyttö heikentyisivät. Jotta alueen viihtyisyys ja liikennejärjestelyt saataisiin varmistetuksi, esitämme, että ostoskeskuksen kaavamuutoksen valmistelu yhdistetään Länsimetron kaavamuutoksen valmisteluun. Ostoskeskuksen jätehuolto ja huoltoliikenne on ohjattava maanalaisiin tiloihin. Liityntäliikenne on ohjattava Kulkemaan Tallbergin puistotien ja Särkiniemen­tien kautta. Tulevan metroaseman yhteyteen on varattava riittävästi pysäköintitilaa, joko erilliseen maanalaiseen pysäköintiluolaan tai Tallbergin puistotien ja Särkiniementien alueen kentille. Liityntäpysä­köinti tulee muutoin tukkimaan ostoskeskuksen lähikadut. Erityisen huono ajatus on muuttaa Otavantie kävelykaduksi Kauppaneuvoksentien ja Pajalahdentien väliä, koska välille mahtuu noin 30 autoa, valtaosa Otavantie 7 asukkaiden autoja. Polkupyörien säilytys metroaseman läheisyydessä on mietittävä ostoskeskuksen kaavamuutoksen yhteydessä. Muuten polkupyörät jätetään lähialueen taloyhtiöiden pihoille ja Lauttasaaren kartanon tontin alueelle.

 

Asunto Oy Saarenkeskus (12.2.2008) Lauttasaaren eteläosassa asuu nykyisellään enemmistö saaren 20 000 asukkaan väestöstä. Lähitulevaisuudessa Vattuniemeen rakennetaan uusia asuntoja. Heikkaan talon alue on sijainniltaan metroasemalle erinomainen, koska se ei ole asutuksen keskellä, on väljällä liikealueella ja kuitenkin kävelyetäisyydellä Vattuniemen ja Särkiniementien asutuksesta. Tällä sijainnilla vältettäisiin tarpeetonta saarensisäistä autoliikennettä. Helsingin kaupungin tulee tehdä yksityiskohtainen selvitys siitä, millaisin teknisin edellytyksin ja kustannuseroin nykyiseen suunnitelmaan verrattuna metron rakentaminen Vattuniemeen olisi mahdollista. Kaupunkisuunnitteluviraston tulee kartoittaa ja perustella tämä vaihtoehto, sillä virhearviointeihin ei ole varaa. Metroaseman sijoittaminen Lauttasaarentien ostoskeskukselle on toissijainen ratkaisu. Jos asema toteutetaan, asemalle riittää kaksi sisäänkäyntiä. Nykyinen päätepysäkki Ruoholahdessa toimii hyvin yhdellä sisäänkäynnillä. Lauttasaaren ostoskeskuksen asema yltää mielestämme enimmillään 5 000 käyttäjään. Käyttäjämäärän ja kustannusten nousun perusteella Gyldénintien sisäänkäynti on tarpeeton. Gyldénintieltä on vain noin 100 metriä ostoskeskuksen sisäänkäynnille. Liityntäliikenteen ohjaaminen Gyldénintielle ruuhkauttaa ahtaan asuntokadun. Alueelle on keskittynyt ala-asteen kouluja, lastentarhoja ja leikkipuistoja. Ehdotamme, että ostoskeskuksen alle kaksivaiheisesti toteutettavaksi suunniteltu 200 autopaikan parkkihalli rakennetaan kerralla, jotta voidaan luopua lähelle kouluja ja tarhoja nurmikkoalueille ja puistoihin suunnitelluista parkkialueista.

 

As Oy Gyldénintie 4 (12.2.2008) Länsimetron Gyldénintien sisäänkäynti tulee aivan talomme/tonttimme eteläpäätyyn. Sisäänkäynti ei saa häiritä alimmaisten kerrosten asukkaita eikä piha-aluettamme saa käyttää läpikulkuun. Liikenneratkaisu, jossa osa bussiliikenteestä Särkiniementien kautta, on mielestämme paras ja turvallisin vaihtoehto. Särkiniementien pysäkille jäävien ei tarvitse ylittää katua metroon mennessään. Gyldénintiellä liikkuvien koululaisten ja päiväkotilasten turvallisuus paranee. Kapean Gyldénintien henkilöautoliikenne ja pysäköinti on toimivampaa, kun bussiliikennettä on vähemmän. Lahnalahden puiston hiekkakenttää ei pidä käyttää liityntäpysäköintiin.

 

xxx, xxxxx ja xxx-xxxxxx xxxxxxxx (28.1.2008) Vastustamme Koivusaaren metroasemaa ja muuta Koivusaareen liittyvää rakentamista. Ilman lisärakentamista Koivusaaren metroasema on täysin tarpeeton.

 

xxxxx xxxxx (8.2.2008) Gyldénintien sisäänkäynti on suunniteltu Gyldénintie 2–4 väliselle kapealle puistokaistaleelle ja liityntäbussiliikenne Gyldénintielle. Siirtämällä metron sisäänkäynti Särkiniementien varteen voitaisiin Gyldénintie rauhoittaa bussiliikenteeltä. Ehdotan metroasemaa rakennettavaksi kaavaluonnoksesta poiketen itä-länsisuun­taisemmin niin, että läntinen sisäänkäynti tulisi Särkiniementien varteen lähelle Lauttasaarentietä. Liityntäliikenne siirtyy Särkiniementielle ja Lauttasaarentielle. Koivusaari on merkittävä veneilyharrastuksen keskus. Talvisäilytys on olennainen osa harrastusta. On ekologisesti järkevää, ettei tarvitse ajaa autolla kymmeniä kilometrejä venettä kunnostamaan. Koivusaari on huono kohde asuinrakentamiselle ja ilman sitä Koivusaaren metroasemaa ei kannata rakentaa. 

 

xxxxx xxxxxx (11.2.2008) Gyldénintien lippuhalli sijoittuu Gyldénintiehen, pysäköintialueeseen ja rakennuksien rajaamaan pieneen puistikkoon. Merkittävä osa puistikon puustosta joudutaan poistamaan. Näkymät tieltä puistoon peittyvät osittain. Lippuhallin sijoittaminen puistoalueen laitaan muuttaa jonkin verran kaupunkikuvaa ja pienentää puistopinta-alaa. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittävät. Gyldénintien sisäänkäynti on sijoitettu eri paikkaan kuin mistä YVA metron maanpäällisistä rakenteista on tehty. Sisäänkäynti on sijoitettu nykyisen kävelytien kohdalle aivan Gyldénintien 4 rajaan kiinni. Ympäristönvaikutusten arviointia ei näin ollen ole tehty esitetylle paikalle. Metron sisäänkäynti on sijoitettu liian lähelle Gyldénintie 4:ssä sijaitsevaa asuinrakennusta (etäisyys n. 6–7 m). Tämä aiheuttaa kohtuutonta haittaa rakennuksen eteläpäädyn asunnoille. Sisäänkäynti on sijoitettava huomattavasti kauemmaksi. YVA:ssa esitetyn alueen sijaitseminen yksityisellä tontilla on haastavaa, mutta Gyldénintie 4:n etelärajassa kiinni oleva puistoalueella sijaitseva istutusvyöhyke tulisi joka tapauksessa jättää puskuriksi metron sisäänkäyntirakennuksen suuntaan. Metron sisäänkäynnin suunnittelun yhteydessä on pyrittävä minimoimaan taloyhtiölle aiheutuvat haitat. Nämä seikat tulee kirjata jo kaavaan. Kaavassa ei ole esitetty juuri mitään määräyksiä maanpäällisille rakenteille. Asemakaavamerkinnässä ”map” ei sisällä lupaa sijoittaa maanpäällisiä rakenteita palvelemaan metroaseman ilmanvaihtoa. Metron liikennöinnistä aiheutuvat meluhaitat olemassa olevalle asutukselle tulee eliminoida. Liityntäliikenteen sijoittaminen Gyldénintielle ei ole hyvä ratkaisu. Liityntäliikenne tulee hoitaa Särkiniementien kautta. Parempi vaihtoehto on sekin, että ainakin osa siirtyy Särkiniementielle. Liityntäpysäköinti on kokonaisuudessaan sijoitettava maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Suunnitelmissa esitetyt Tallbergin puistotielle sijoitetut liityntäpysäköintipaikat tulisi muuttaa asukaspysäköintipaikoiksi, niitä alueella ei ole riittävästi. Lahnalahden puistoon ei missään tapauksessa saa sijoittaa pysäköintipaikkoja.

 

Lauttasaaren Liikekeskus Oy (11.2.2008) Lauttasaaren Liikekeskus Oy suhtautuu myönteisesti metron rakentamiseen ja siihen, että metron sisäänkäynti sijoittuu liikekeskuksen alueelle. Tämä takaisi monipuolisten palveluiden saavutettavuuden sekä Lauttasaaren myönteisen kehityksen. Neuvotteluissa tulisi löytää hyväksyttävä ratkaisu metron sisäänkäynnin ja metroa sekä kauppakeskusta palvelevien pysäköintipaikkojen sijoittamiselle.

 

Asunto-osakeyhtiö Lauttasaarentie 34 (11.2.2008) Talomme on perustettu osittain puupaaluille ja talossa on pohjaveden tasoa tasaava pohjavesipumppu ja pohjaveden tasoa seuranta. Alueella on muitakin puupaaluille perustettuja rakennuksia. Asemakaavan vaikutukset on selvitettävä riittävästi kohdistuen myös erityispiirteisiin kuten puupaalutus. Asemahallin rakentaminen talon viereen ja pysäköintilaitoksen rakentaminen talon alle ei saa aiheuttaa vaurioita talon rakenteille (huom. pohjaveden pinnan korkeus). Aseman ja pysäköintilaitoksen käyttö ei saa aiheuttaa tärinä-, melu- eikä ilmanlaatuhaittoja. Lauttasaaren kartanon piha-alueelle ei saa sijoittaa tuuletushormistoa tai muita metron vaatimia rakenteita.

 

As Oy Ruukinlahdentie 3 (11.2.2008) Länsimetron liityntäliikenteen pysäkkien suunnittelussa pitää varmistaa, ettei liityntäliikenteen aiheuttama matka pitene Lemissaarentie–Lauttasaarentie–Ruukinlahdentie väliseltä alueelta. Särkiniementien pysäkkien paikat tulee säilyttää. Gyldénintie on liian kaukana. Louhinta- ja rakennustöiden aiheuttamat haitat tulee rakentamisen aikana minimoida. Myllykallion ala-asteen viereen on suunniteltu ulostuloaukko. Alueen melu- ja pölytaso nousevat ja asukkaiden elinolosuhteet huononevat. Louhinta-aukko ei sovi kyseiseen kohtaan. Metron rakentaminen ei saa merkitä Ruukinlahdenpuiston käyttöä rakentamiseen. Virkistysalueiden tarve korostuu moniongelmaisen rakennushankkeen aikana.

 

As Oy Koivusaarentie 10 (11.2.2008) Länsimetron asemakaavoituksessa Koivusaaren osalta metroaseman rakentaminen/varaaminen rakentamiselle aiheuttaa sen, että vireillä olevan osayleiskaavan lopputuloksena Koivusaari tullaan rakentamaan urbaaniksi luonnonkatastrofiksi. Metroaseman rakentaminen Koivusaareen ei ole metrohankkeen kannalta välttämätöntä. Voidaan säästää rakennuskustannuksia. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä ei voida perustella metroaseman rakentamista Koivusaareen.

 

As Oy Helsingin Gyldénintie 5–7 (29.9.2008) Tonteillemme 31033/ 5 ja 6 on sijoitettu kaksi Lauttasaaren metroaseman tarvitsemaa ilmanvaihtokuilua ja hätäpoistumistietä. Niiden rakentaminen tulee aiheuttamaan haittaa talojen asukkaille, toisessa talossa sijaitsevan päiväkodin toiminnalle, postin tavarahuollolle, talojen jätehuollolle sekä autopaikkojen menetystä. Pysyvänä haittana tulee olemaan kuilujen maanpäällisten rakenteiden vaatiman piha-alueen menetys ja kuilujen toiminnan aiheuttama meluhaitta. Ehdotamme kehittämään suunnitelmaa siten, että piha-alueellamme tonttien 5 ja 6 rajalle suunniteltu kuilu siirrettäisiin mm Helsingin kaupungin omistaman tontin 7 alueelle ja tonttien 6 ja 7 rajalle suunnitellun kuilurakennuksen yhteydessä ratkaistaisiin yhtiömme tavarahuolto, liikennöitävyys, autopaikat ja jätehuolto, koska kuiluvarauksen kohdalla sijaitsee nykyinen jätekatos ja ajoyhteys tontille. 

 

xxxxxx xxxxxxxx (22.1.2008, 28.1.2008 ja 4.2.2008) esittää Myllykalliota Lauttasaaren ainoaksi metroasemaksi. Sen yhteyteen tehtävän mittavan pysäköintiluolan ja kaukoliikenneterminaalin avulla Länsiväylän Helsingin keskustaan suuntautuvan liikenteen yhä kasvava paine voitaisiin tässä viimevaiheessa lieventää. Myllykallion metroasema liitettäisiin Lauttasaaren ostoskeskukseen liikkuvan lattian välityksellä. Koivusaaren käyttöä muuhun kuin veneilyyn ja ulkoiluun olisi vältettävä.

 

xxxxx xxxxxxxxxxx (11.2.2008) Metrohanke tulee hylätä, koska se ei ole tarkoituksenmukainen. Metroasemia on liian vähän ja kustannuksia ei ole riittävästi yksilöity. Koivusaaren metroasemaa ei tule rakentaa. Lauttasaaren ostoskeskuksen lähistölle suunnitellun metroaseman lopullinen asemalaiturin pituus on tarkentunut lyhyemmäksi asemakaavan luonnoksessa. Mihin asema suunnitellaan sijoitettavaksi ja mihin poistumistiet tulevat? On turhaa sitoa toista poistumistietä ostoskeskukseen, joka on arvokas kokonaisuus sellaisenaan. Koska liityntäpysäköinnissä on ongelmia ostoskeskuksen läheisyydessä, voidaanko metroasema siirtää Lahnalahden puiston alle?

 

xxxxx xxxxx (28.1.2008) Liityntäbusseille kunnollinen terminaali Lahnalahden puiston alle, ajo Särkiniementieltä tunneliin lipputasanteen seinän taakse. Tulkoon Koivusaareen metroasema palvelemaan katajaharjulaisia ja läntistä Lauttasaarta. Koivusaaressa ei tarvita veneiden talvisäilytyspaikkoja. Eiväthän asuntovaunutkaan seiso keskellä kaupunkia, kun niitä ei käytetä.

 

xxxxxx xxxxxx (11.2.2008) Jos Koivusaaren metroasema rakennetaan, on sinne saatava sisäänkäynti Katajaharjuntien ja Lauttasaarentien liittymän paikkeille. Vaihtoehto B:n mukainen sisäänkäynti on Sotkatien alapäässä. Sinne johtaa jyrkkä ja talvella vaarallisen liukas Sotkatien mäki, jota iäkkäimpien metron käyttäjien on hankala kulkea.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

 

Lauttasaaren metroaseman sijainti, liikenteelliset ja rakennustekniset ratkaisut

 

Lauttasaaren ostoskeskuksen maanpäällinen asemakaavanmuutos ja muut maanpäälliset rakennelmat suunnitellaan rinnan metron tarkemman suunnittelun kanssa. Ostoskeskuksen kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään ostoskeskuksen jätehuollon ja huoltoliikenteen siirtäminen pois Kauppaneuvoksen- ja Otavantieltä. Eräänä vaihtoehtona on siirtää huoltoliikenne hoidettavaksi metron maanalaisen pysäköintiluolan kautta, mikäli se on mahdollista ostoskeskuksen nykyisten tai mahdollisten muuttuvien toimintojen kannalta.

 

Metron työtunnelille tutkitut vaihtoehtoiset paikat ovat osoittautuneet ahtaiksi ja sijoittuneet asuntorakennusten keskelle. Työmaan kaivuu- ja kuljetustöissä noudatetaan rakennusvalvonnan ja ympäristökeskuksen ohjeita, joilla varmistetaan, että työnaikainen haitta ympäristölle on mahdollisimman vähäinen.

 

Myllykallion väestönsuojan uloskäynti on voimassa olevassa asemakaavassa nro 9239 (vahvistettu 12.10.1987) ja se on merkitty metron asemakaavan muutosehdotukseen selvyyden vuoksi. Kääntöraiteesta Lauttasaaressa on luovuttu. Maanpäälliset ilmanottoaukot ja muut rakennelmat suunnitellaan erikseen niin, että ne sovitetaan arvokkaan ympäristön vaatimuksiin. 

 

Asemakaavamääräyksissä on määritelty tulvasuojaukselle riittävät, vähintään tasolle +3,0 ulottuvat korkeustasot.

 

Metrolinjan työtunneli alittaa Länsiväylän Koivusaareen suunnitellun ajo- ja huoltotunnelin kohdalla. Toteutus- ja rakennettavuustarkastelut tehdään Koivusaaren maankäytön suunnittelun yhteydessä.

 

Gyldénintie 4:n eteen merkitty uloskäynti ja ilmanvaihtorakennelmat suunnitellaan maanpäällisiltä osiltaan vuoden 2009 aikana, jolloin myös selvitetään tarkemmin ympäristön niille asettamat vaatimukset ja muut olosuhteet.

 

Alueen pohjaveden tason turvaamisesta on asemakaavan muutosehdotuksessa määräys.

 

Metron liikennöintiajan ulkopuolella joukkoliikenne hoidetaan linja-autoilla.

 

Pysäköintipaikkojen sijoittaminen Lahnalahden puistoon tutkittiin, koska sitä esitettiin eräässä asukastapaamisessa. Jatkosuunnittelussa kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole esittämässä liityntäpysäköintipaikkoja Lahnalahden puistoon.

 

Otavantien muuttamisesta kävelypainotteiseksi Kauppaneuvoksentien ja Pajalahdentien välillä on luovuttu, koska myös metron sisäänkäynnistä Otavantien ja Pajalahdentien kulmassa on luovuttu.

 

Lauttasaaren liityntäliikenne pystytään hoitamaan toimivammin ilman kallista maanalaista terminaalia Lahnalahdenpuiston alle. Ostoskeskuksen ja sen ympäristön palvelut ovat monille huonosti saavutettavissa, mikäli linja-autot jäävät Lahnalahden puistoon eivätkä aja Lauttasaarentietä pitkin. Sotkatien sisäänkäynnistä laaditaan suunnitelma, jossa kulkuyhteyksien reitit, vaihtoehtoiset reitit ja kaltevuudet suunnitellaan. 

 

Etäisyys lähimmälle linja-autopysäkille Ruukinlahdentie 3:sta riippuu siitä, minkä liityntälinjavaihtoehdon mukaan liikennöidään. Päätöksen tästä tekee aikanaan joukkoliikennelautakunta.

 

Lauttasaaren aseman läntisen sisäänkäynnin siirtäminen Särkiniementien varteen ja Koivusaaren aseman itäisen sisäänkäynnin siirtäminen Katajaharjuntien ja Lauttasaarentien risteykseen tarkoittaisivat pitkää kävelymatkaa maanalaisessa tunnelissa. Pitkä kävelymatka tunnelissa on matkustajan kannalta epämiellyttävää ja herättää turvattomuutta.

 

Kaiken liityntäliikenteen siirtäminen Särkiniementielle on joukkoliikenteen palvelutason kannalta huono ratkaisu. Metrosta Vattuniemen ja Katajaharjun suuntaan menevään linja-autoon vaihtava matkustaja joutuu ylittämään vilkkaan useampikaistaisen Särkiniementien. Pitkä kävelymatka ja Särkiniementien ylitys huonontavat vaihtojen sujuvuutta.

 

Länsimetron ratalinjausta ei ole mahdollista Lauttasaaren valmiiksi rakennetussa kaupunginosassa kokonaisuudessaan linjata vain katualueen alle. Rakennussuunnittelun yhteydessä asiaa tullaan tutkimaan.

 

Myllykallion alue on kaupunkirakenteellisesti sivussa Lauttasaaren keskuksesta. Länsiväylän liikenteen kasvavaa painetta ei ratkaista rakentamalla Myllykallion alle massiivinen pysäköintiluola ja linja-autojen kaukoliikenneterminaali. Yhteiskuntataloudellisista ja ympäristöllisistä syistä Espoon suunnasta tulevat ihmiset on järkevämpää ohjata metron käyttäjiksi mahdollisimman lähellä asuinpaikkaansa.

 

Niihin asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnosta koskeviin mielipiteisiin, jotka on kertaalleen esitetty jo osallistumis- ja arvioimissuunnitelmasta saaduissa mielipiteissä, on vastattu kaupunkisuunnittelulautakunnan edellä antamissa vastineissa. 

 

Koivusaaren suunnittelun suhde Länsimetron suunnitteluun

 

Koivusaaren maankäyttö tullaan ratkaisemaan sitä koskevassa kaavoitusprosessissa erikseen. Tämä asemakaavan muutosehdotus luo edellytykset alueen kytkemiseen metroverkkoon.

 

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ei tehdä päätöstä Koivusaaren maankäytöstä eikä Koivusaaren aseman rakentamisesta. Länsimetron maanalainen asemakaava on tilanvaraussuunnitelma.

 

Lauttasaari-Seura ry:n on liittänyt mielipiteeseensä myös oikeusministeri Tuija Braxille osoitetun kirjeen, jossa on yleisluonteisesti arvosteltu Länsimetron hankesuunnitelman tekemistä suhteessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen maankäytön suunnitteluun.

 

Helsingin hallinto-oikeudessa on vireillä Lauttasaari-Seura ry:n valitus kaupunginvaltuuston 21.5.2008 (133 §) tekemästä päätöksestä hyväksyä Länsimetron hankesuunnitelman.

 

Oikeusministerille osoitetussa kirjeessä samoin kuin edellä mainitussa valituksessa on katsottu, että hankesuunnitelmapäätös on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisalaa, vuorovaikutusta ja sisältövaatimuksia koskevia kohtia.

 

Hankesuunnitelmapäätöksen lainmukaisuus tullaan ratkaisemaan hallintotuomioistuimessa.

 

Kaupunginhallitus on 15.9.2008 antanut valituksesta Helsingin hallinto-oikeudelle selityksen jonka mukaan perusteita hankesuunnitelmapäätöksen kumoamiseen ei ole.

 

Hankesuunnitelma on tehty palvelemaan hankkeen toteuttamisen valmistelua. Kaupunki on taloudellisesti sitoutunut mahdollisen Länsimetrohankeen toteutumiseen.

 

Hankesuunnitelman toteutuminen on riippuvainen siitä, minkälainen kaava nytkin kysymyksessä olevalle alueelle hyväksytään. Kaavat etenevät maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vuorovaikutus- ja valituksentekomahdollisuuksineen.

 

Helsingin yleiskaava 2002:een on merkitty metrolinjaus koko pituudeltaan. Yleiskaavassa metro kulkee Koivusaaren läpi, joka metrolinjausta lukuun ottamatta on selvitysaluetta, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Koivusaaren maankäytön kehittämistyö on nyt meneillään. Maanpäällinen osayleiskaavatyö on käynnistetty kaupunkisuunnitteluvirastossa vuoden 2008 alussa. Maanalaista asemakaavaa voidaan tarvittaessa muuttaa suunnittelun edetessä. Asemakaava on tilavaraus ja rakentamispäätös tehdään erikseen. Linjaus on tehty ratageometrian ja maaperän geoteknisten edellytysten perusteella. 

 

Kirjeessä on lisäksi esitetty, että hanketta on valmisteltu ympäristölainsäädännön vastaisesti. Länsimetron ympäristövaikutusten arviointi on tehty YVA-lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Uudenmaan ympäristökeskus on 10.5.2006 lausunnossaan ilmoittanut, että hankkeen ympäristövaikutuksista tehty arviointiselostus täyttää YVA-lain arviointiselostukselle asettamat sisältövaatimukset ja että selvitykset ovat riittävät päätöksenteon pohjaksi. 

 

Tilastotiedot

 

 

 

Asemakaavaehdotus

 

 

 

Maankäyttötarkoitus

Pinta-ala

 

 

 

 

m2

 

 

 

ma-alue

20 309

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

20 309

 

 

 

 

Asemakaavan muutosehdotus

 

 

 

Käyttötarkoitus

Pinta-ala

 

 

 

 

m2

 

 

 

ma-alue

215 704

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

215 704

 

 

Koko kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 23 6013 ha.

 

Jatkotoimenpiteet            Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

 

Ehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi.

 

Ehdotuksesta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto.

 

Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisten maanomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 4.12.2008 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11800 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

 

                                            Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 4.12.2008 päivätyn asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11800 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

 

Kirje 275 kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä niille mielipiteensä esittäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

 

Lisätiedot:
Oikuri Pirjo, insinööri, puhelin 310 37230
Narvi Seija, insinööri, puhelin 310 37255
Korhonen Jouni, insinööri, puhelin 310 37080
Kivilaakso Eija, toimistopäällikkö, puhelin 310 37247

 

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

 

 

 

 

Maija Anttila

 

Pirkko Vainio

puheenjohtaja

 

pöytäkirjanpitäjä

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11800 osa A

 

Liite 2

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11800 osa B

 

Liite 3

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11800 osa C

 

 

 

Kirje: 2008 Kslk 275

 

Vastaanottajat:

 

Kaupunginhallitus