HELSINGIN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2012

Khs 2009-934

Mietintö 4 - 2009

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä kaupunginhallituksen mietinnön 4–2009 liitteenä 2 olevan Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009–2012.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä seuraavat tavoitteet:

Hyvinvointitavoitteet:

1 Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuudet parantuvat.

2 Vanhemmuus ja vanhempien osallisuus vahvistuvat.

3 Lasten ja nuorten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat.

4 Lapsille ja nuorille on turvattu koulutus- ja työllistymispolku.

Prosessi- ja resurssitavoitteet:

1 Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toteutuu hyvä yhteistyö ja johtaminen hallintokuntien kesken.

2 Lapsilla, nuorilla ja perheillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin alueesta riippumatta.

3 Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvä tuki toteutuu.

4 Internetin mahdollisuuksia hyödynnetään laajasti palveluissa sekä lisätään mediakriittistä osaamista.

Henkilöstötavoite:

1 Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi paranevat yhteisen tietopohjan ja sovittujen yhteistyömuotojen avulla: ”yksin ei jää kukaan”.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Mietintö 4 - 2009

Khs toteaa, että uudistettu lastensuojelulaki (L417/2007,12 §) velvoittaa kuntia laatimaan valtuustokausittain suunnitelman lastensuojelun järjestämisestä sekä kehittämisestä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa. Lain tavoite on, että lastensuojelun painopiste siirtyisi ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Lastensuojelu käsitetään kaikkia viranomaisia koskevaksi toiminnaksi.

Helsingissä suunnitelma on nimetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi. Lastensuojelu on LSL 12 § mukaan käsitetty laajasti koskemaan kaikkia hallintokuntia sekä lapsia ja nuoria koskevia palveluja. Myös toimenpide-ehdotukset on laadittu tarkastellen tätä kokonaisuutta.

Suunnitelma on valmisteltu lasten ja nuorten kannalta keskeisten virastojen yhteistyönä. Koska kysymys on lastensuojelulain mukaisesta suunnitelmasta, sosiaalivirasto ja sosiaalilautakunta ovat olleet päävastuussa. Hallintokeskus pyysi sosiaalilautakunnan esityksestä lasten ja nuorten kannalta keskeisten lautakuntien sekä järjestöjen lausunnot. Yhteinen valmistelu heijastuu lautakuntien lausunnoissa, joissa suunnitelmaa kokonaisuutena pidetään hyvänä. Lautakunnat kiinnittävät huomiota omalta kannaltaan tärkeisiin asioihin ja joihinkin ajankohtaisiin kysymyksiin, esim. kouluterveydenhoitajien määrään ja riittäviin määrärahoihin. Järjestöjen lausunnoissa nousee luonnollisesti esille kolmannen sektorin merkittävä tehtävä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Myös järjestöt nostavat esille joitakin ajankohtaisia asioita, esim. avustusmäärärahat ja tilakysymykset.

Suunnitelmasta saadut lautakuntien ja järjestöjen lausunnot ovat mietinnön liitteinä 3–15.

Khs esittää, että Kvsto hyväksyisi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009–2012. Khn tarkoituksena on päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä:

1 Lähettää päätös tiedoksi kaikille lauta- ja johtokunnille sekä kehottaa niitä jatkamaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä.

2 Kehottaa kaupungin hallintokuntia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa toteuttaessaan mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon Ensi- ja turvakotien liitto ry:n, Helsingin Nuorisoyhteistyö Helsinki-Team ry:n, Helsingin Seurakuntayhtymän, Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys, HELVARY ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Mielenterveysseuran lausunnoissa esitetyt näkökohdat.

3 Kehottaa suunnitelmassa mainittuja vastuuvirastoja huolehtimaan kärkihankkeiden toteutuksesta käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa.

4 Kehottaa suunnitelman valmistelusta vastanneita virastoja seuraamaan omalta osaltaan suunnitelman toteutumista sekä raportoimaan toteutumisesta seuraavan valtuustokauden aikana tehtävässä suunnitelmassa.

5 Kehottaa terveyskeskusta ja opetusvirastoa yhteistyössä valmistelemaan toimintamalli, jossa terveydenhoitaja tai joku muu oppilashuollon työntekijöistä on jokaisena koulupäivänä ainakin osan aikaa oppilaiden tavattavissa.

6 Päättää vuoden 2009 talousarvion kohdassa ”1 15 Lasten ja nuorten hyvinvointi, Khn käytettäväksi” varatun 6 000 000 euron käytöstä erillisenä asiana.

Sosiaalilautakunta toteaa (7.4.2009) mm., että LSL 12 § sisältää ohjeistuksen siitä, mitä tietoja suunnitelman tulee pitää sisällään. Lain mukaan sen tulee sisältää seuraavat tiedot:

- lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta

- lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista

- lastensuojelun tarpeesta kunnassa

- lastensuojeluun varattavista voimavaroista

- lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä

- yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä

- suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

Suunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto ja se tulee ottaa huomioon kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tarkoitus on olla jatkossa osa toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin vuosirytmiä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu eri virastojen yhteistyönä. Valmistelun aikana on kuultu mm. kyselyin ja haastatteluin lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä tahoja. Lautakunnat ovat pitäneet kaksi teemaan liittyvää iltakoulua.

./. Suunnitelma on mietinnön liitteenä 2.

Lapset, nuoret ja vanhemmat ovat osallistuneet hyvinvointisuunnitelman valmisteluun eri tavoin. Lasten ja nuorten mielipiteitä on tuotu esiin useiden tutkimusten, kyselyjen sekä Hesan nuorten ääni -toiminnan, johon osallistui yli 250 nuorta, kautta. Hyvinvointisuunnitelmaan liittyen on perustettu myös wellsinki.fi-internetsivut, jotka ovat olleet sekä tiedotuskanava itse suunnitelmasta ja lapsille, nuorille ja perheille suunnatuista palveluista sekä tiedonkeruukanava mm. helsinkiläisestä vanhemmuudesta.

Hyvinvointisuunnitelma sisältää kolmen tason tavoitteita. Hyvinvointitavoitteet tarkoittavat lasten, nuorten ja vanhempien hyvinvoinnissa odotettuja vaikutuksia. Näitä tukemaan on valittu prosessi- ja voimavaratavoitteita. Kolmantena tavoitekokonaisuutena on henkilöstötavoite.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitavoitteet ovat:

- Lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuudet parantuvat.

- Vanhemmuus ja vanhempien osallisuus vahvistuvat.

- Lasten ja nuorten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat.

- Lapsille ja nuorille on turvattu koulutus- ja työllistymispolku.

Kullekin hyvinvointitavoitteelle on nimetty 1–2 menestystekijää, joiden nähdään olevan olennaisia tavoitteen saavuttamisessa. Kullakin menestystekijällä on 1–2 kärkihanketta, jotka ovat konkreettisia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Kärkihankkeet asettuvat palvelukokonaisuuden eri kohtiin ja pyrkimyksenä on tuottaa niiden avulla sekä yleistä, kaikille lapsille ja nuorille kohdentuvaa hyvinvointia, nykyistä paremmin kohdennettua varhaista tukea, että paikata tällä hetkellä olemassa olevia korjaavan työn puutteita.

Prosessi- ja voimavaratavoitteet ovat:

- Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toteutuu hyvä yhteistyö ja johtaminen hallintokuntien kesken.

- Lapsilla, nuorilla ja perheillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin alueesta riippumatta.

- Monikulttuuristen ja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvä tuki toteutuu.

- Internetin mahdollisuuksia hyödynnetään laajemmin palveluissa sekä lisätään mediakriittistä osaamista.

Henkilöstötavoite on:

- Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi paranevat yhteisen tietopohjan ja sovittujen yhteistyömuotojen avulla: ”yksin ei jää kukaan”.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan osallistuneet hallintokunnat sitoutuvat toteuttamaan yhteistyötä ja priorisoimaan voimavarojaan erillisestä määrärahasta riippumatta kärkihankkeiden toteutumisen varmistamiseksi kukin oman budjettinsa raameissa. Toteutuksen laajuus määräytyy käytössä olevien voimavarojen mukaan. Ennalta ehkäisevässä työssä, varhaisessa tuessa ja lastensuojelussa suunnitelman toteuttamisessa keskeistä on toimintatapojen muuttaminen.

LSL 12 §:n mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on arvioitu myös lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun tarvittavia voimavaroja vuosina 2009–2012. Uudistetun lastensuojelulain vaatimusten toteuttamisesta ja toimintaympäristön muutoksista syntyvät lasten-suojelun voimavarojen uudelleenkohdentamistarpeet ovat tässä vaiheessa karkeasti arvioiden valtuustokauden aikana noin 10–15 milj. euroa ja tarpeisiin varaudutaan vuosittaisessa budjettisuunnittelussa. Hankkeen eteneminen toteutuu annettujen määrärahojen puitteissa.

Hyvinvointisuunnitelman toteuttamista tullaan johtamaan hallintokuntien yhteistyönä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kokonaisuuden seurannasta vastaa johtoryhmä, joka koostuu valmistelusta vastanneiden hallintokuntien virastopäälliköistä. Kullekin neljälle hyvinvointitavoitteelle muodostetaan ohjausryhmä, jolle ko. tavoitteen kärkihankkeet tuottavat seuranta- ja arviointitietoa. Lisäksi on tarkoitus nimetä arviointiryhmä arvioinnin suunnittelua ja toteutusta varten.

Hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta raportoidaan valtuustokauden aikana lautakunnille ja kerran valtuustolle. Kärkihankkeisiin liittyvät toimenpiteet esitetään vuosittain talousarvioehdotuksen yhteydessä.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (9.6.2009) mm., että suunnitelmassa on useita kulttuuriin liittyviä kärkihankkeita. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan näkemyksen mukaan kulttuuri on suunnitelmassa otettu huomioon kohtalaisen hyvin, vaikka suunnitelma on merkittävästi painottunut sosiaalisektorille. Myönteistä suunnitelmassa on, että kulttuurin ja taidekasvatuksen merkitys lasten ja nuorten hyvinvointia moniulotteisesti edistävänä toimintana on ymmärretty. Kulttuuri lisää osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä tukee lasten ja nuorten vuorovaikutus- ja itseilmaisutaitojen kehittymistä.

Moniulotteisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävänä toimintana kulttuuri olisi kuitenkin voitu huomioida laajemminkin eri tavoitealueilla, esimerkiksi henkilöstön työhyvinvoinnin edistäjänä, ennalta ehkäisevässä perhetyössä, hoitotyössä ja kuntoutuksessa sekä lääketieteessä ja psykiatriassa.

Kulttuurikeskus on ollut mukana määrittelemässä suunnitelman kulttuuriin liittyviä kärkihankkeita. Niitä voidaan pitää sektorille soveltuvina kehittämiskohteina ja niiden toteutumisen seuraaminen on realistista. Suunnitelman hyväksyminen osaltaan vahvistaa lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden toteutumista ja seurantaa. Suunnitelman täysmittainen, koko ikäluokat kattava toteuttaminen edellyttää kuitenkin, että sitä varten varattavat riittävät voimavarat ja määrärahat huomioidaan vuosittain.

Liikuntalautakunta toteaa (16.6.2009) mm., että liikuntavirasto on ollut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelussa mukana. Liikuntatoimi pitää esitettyjä hankkeita perusteltuina. Liikuntavirasto järjestää ja aktivoi lasten ja nuorten liikunnan peruspalveluita, jotka ovat tämän hyvinvointisuunnitelman mukaista ennalta ehkäisevää toimintaa ja lisäävät lasten sekä nuorten hyvinvointia.

Liikuntatutkimusten mukaan lasten ja nuorten liikunta on lisääntynyt. Yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu urheiluseuroissa. Samalla kuitenkin ylipainoisuus on lisääntynyt. Keskeinen tekijä tähän on lasten ja nuorten arkiliikunnan vähentyminen, muutokset ruokailutottumuksissa ja liikunnallisesti passiivisten harrastusten lisääntyminen. Liikkumattomuuden vähentämisessä avainasemassa ovat terveelliset elämäntapavalinnat, lasten ja nuorten arkiliikunta, omatoiminen liikunta lähiliikuntapaikoilla ja liikuntaan aktivoiva kaupunkiympäristö koulujen välituntipihoista aina turvallisiin kevyen liikenteen väyliin.

Lasten ja nuorten liikuntaa voidaan parhaiten lisätä rakentamalla liikuntaan innostavia lähiliikuntapaikkoja yhteistyössä opetusviraston, rakennusviraston ja muiden toimijoiden kanssa. Tärkeitä liikuntaympäristöjä ovat koulujen piha-alueet, puistojen leikkipaikat ja kentät sekä kevyen liikenteen väylät.

Liikuntavirasto on mukana erilaisissa hankkeissa ja tapahtumissa, joissa aktivoidaan helsinkiläisiä lapsia ja nuoria liikkumaan. Erityisen tärkeää on että liikuntatoimi aktivoi kaupungin muita hallintokuntia, liikuntaseuroja, kansalaisjärjestöjä ja liikunta-alan yrityksiä järjestämään liikuntaa lapsille ja nuorille. Pelkästään liikuntatoimen omilla toimilla ei ole mahdollista vastata liikkumattomuuden kasvaviin haasteisiin.

Liikuntalautakunnalla ei ole huomautettavaa Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2009–2012.

Nuorisolautakunta toteaa (28.5.2009) mm., että nuorisoasiainkeskus on ollut lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelussa alusta lähtien tiiviisti mukana ja vahvassa roolissa. Suunnitelman tuottaminen yhteistyössä kohti konkreettisia kärkihankkeita on jo sellaisenaan erinomainen osoitus hallintokuntien välisen yhteistyön kiinteytymisestä.

Suunnitelmaan yhteisesti hyväksyttyjen hankkeiden lisäksi nuorisoasiainkeskus on tehnyt ehdotuksen ja hankesuunnitelmat yhteensä kahdeksan kärkihankkeen toteuttamiseksi. Nämä ns. ehdokashankkeet ovat seuraavia:

- uusien aluetyöntekijöiden palkkaaminen

- nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen sekä oppilaskuntatoiminnassa että eri alueilla palkkaamalla Nuorten Ääni -työntekijä

- lasten ja nuorten äänen voimistaminen uuden vuorovaikutussuunnitelman avulla eri hallintokunnissa palkkaamalla kehittäjä tekemään toimintamallia

- Skarppi -nuorten oman alkoholivalistustoiminnan levittäminen koko kaupunkiin

- sukupuolisensitiivisen tyttö- ja poikatyön ryhmät lähiöissä osana nuorten syrjäytymisen ehkäisyä

- koulun ja nuorisotyön yhteistyöhanke, johon mukaan haastetaan myös muut hallintokunnat

- seksuaalikasvatushanke seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä vastaan

- Luotsi-toiminnan laajentaminen ennaltaehkäisevänä oireileviin nuoriin kohdistuvana interventiona.

Nuorisoasiainkeskus pitää lisäksi merkityksellisinä seuraavia tavoitteita, jotka osin sisältyvät hyvinvointisuunnitelmaan, mutta jotka eivät kaikki ole näkyvissä edellä lyhyesti otsikkotasolla mainituissa hankkeissa:

- Nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisen selkiyttäminen ja kytkeminen muihin palveluihin, jotta nuorelle voidaan taata hoidon jatkuvuus tarvittavaksi ajaksi.

- Seksuaaliterveyden edistäminen osana suunnitelmaa sen läpäisevänä periaatteena.

- Nuorten työllistämisen tukeminen moniammatillisella yhteistyöllä kouluttautumisen ja kotoutumisen edistämiseksi.

Kaiken kaikkiaan nuorisoasiainkeskuksen näkemyksen mukaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on hyvä osoitus ja tärkeä askel yhteistoiminnassa lasten ja nuorten palvelujen tuottamisessa. Suunnitelman kärkihankkeiden toteuttaminen luo uskoa palvelujen vahvistamiseen yhteisin voimavaroin niukkenevassa taloustilanteessa. Nuorisoasiainkeskus katsoo, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä voidaan edetä merkittävästi hyväksymällä suunnitelma nuorisolautakunnan ehdotuksilla täydennettynä ja toteuttamalla kirjatut kärkihankkeet.

Opetuslautakunta toteaa (16.6.2009) mm., että lastensuojelulain mukaan lastensuojelusuunnitelman tulee sisältää tiedot yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. Esillä olevassa suunnitelmassa keskitytään lähinnä kaupungin omiin palveluihin ja viranomaistoimiin ottamatta huomioon kolmannen sektorin merkittävää roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa niin ennalta ehkäisevän kuin korjaavan työn muodossa. Suunnitelmasta pitäisikin ilmetä paremmin näkemykset siitä, mihin suuntaan kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä ja työnjakoa aiotaan tulevaisuudessa kehittää.

Opetuslautakunta kannattaa sosiaalilautakunnassa tehtyjä muutosesityksiä ja pitää tärkeänä erityisesti terveydenhoitajien saamista kouluihin joka päivä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla vuosille 2009–2012 ja siihen kirjattujen tavoitteiden toteutumisella on merkittävä vaikutus lasten, nuorten ja perheiden turvallisen kasvuympäristön luomisessa, osallisuuden vahvistamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Terveyslautakunta toteaa (16.6.2009) mm. että hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ovat kattavat ja vastaavat hyvin nykyajan lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin. Lähtökohdaksi on asetettu, että lapsilla, nuorilla ja perheillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin alueesta riippumatta. Monikulttuurisen ja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvän tuen tulee myös toteutua.

Hyvinvointisuunnitelman sisällöllisistä alueista puuttuu seksuaaliterveys kokonaan. Seksuaaliterveyteen liittyvät työn sisällöt on kylläkin huomioitu terveyskeskuksen palveluissa jo tällä hetkellä. Neuvolatyötä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaa ja lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa määrittävässä asetuksessa käsitellään seksuaaliterveyttä (asetus tuli voimaan 1.7.2009). Terveyslautakunnan näkemys on, että tässä vaiheessa seksuaaliterveysosiota ei lisätä hyvinvointisuunnitelmaan. Osio voidaan lisätä, kun suunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan seuraavan kerran. Seksuaaliterveyteen liittyvän kasvatuksen merkittävä lisääminen edellyttäisi henkilöstöresurssien uudelleen arvioimista koululääkärien ja terveydenhoitajien osalta.

Terveyslautakunta katsoo, että terveydenhoitajien jokapäiväisen läsnäolon sijasta yhdessä opetusviraston kanssa valmistellen voitaisiin ottaa käyttöön uusi toimintamalli, jossa terveydenhoitaja tai joku muu oppilashuollon työntekijöistä olisi jokaisena koulupäivänä ainakin osan aikaa koululla oppilaiden tavattavissa. Tähän tiimiin kuuluisivat terveydenhoitajan lisäksi ainakin koulupsykologi ja koulukuraattori

Edellä olevaan viitaten terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskus ei voi lisätä kouluterveydenhuollon terveydenhoitajien määrää yli sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen ilman, että terveydenhoitajia jouduttaisiin siirtämään terveyskeskuksen muista lakisääteisistä toiminnoista ja että terveyskeskuksen talousarvioissa ei ole mahdollisuutta lisäresursointeihin lähivuosina. Muilta osin hyvinvointisuunnitelma on terveyskeskuksen toimintalinjausten mukainen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (5.8.2009) mm., että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa tulee toteuttaa kokonaistaloustilanteesta seuraavan menokehityksen puitteissa, voimavaroja uudelleen kohdentamalla ja toimintatapojen muutoksilla. Keskeistä on hallintokuntien yhteistyö ja edellä mainittujen strategisten linjausten toteutumisen edistäminen. Toimintaympäristön haasteisiin ei voida kiristyneen taloustilanteen ja tulevien vuosien niukkenevan työvoimatarjonnan vuoksi vastata jatkuvalla voimavarojen lisäyksillä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa edelleen, että lasten ja nuorten hyvinvointiin on vuoden 2009 talousarviossa varattu 6 milj. euron erillismääräraha. Määrärahan käyttösuunnitelmaa on valmisteltu sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, opetusviraston, kulttuuriasiainkeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja liikuntaviraston edustajien kanssa. Määrärahalla pyritään lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteiden toteutumisen edistämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lisäksi määrärahan jaossa on otettu huomioon, että suunnitelma vastaa talousarvioehdotuksen perusteluja ja toteuttaa strategiaohjelmaa sekä kansallisia kehittämisohjelmia. Määrärahan kohdentamisessa pyritään ratkaisuihin, jotka edistävät hallintokuntien yhteistyötä, palvelurakennemuutosta ja kestävää kustannuskehitystä.

Erillismäärärahan käyttösuunnitelma on tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen käsiteltäväksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman täytäntöönpanopäätöksen yhteydessä, sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt suunnitelman.

Ensi- ja turvakotien liitto ry toteaa (15.6.2009) mm., että helsinkiläisten lasten, nuorten ja perheiden kannalta olisi edullista tavoitella hyvää yhteistyötä ja strategista kumppanuutta järjestöjen ja myös seurakuntien ja sosiaali- ja terveysalan yrittäjien kesken. Kun suunnitelman tavoitteena on vahvistaa ennalta ehkäisevää työtä ja varhaista tukea, niin yhteistyö järjestöjen kanssa olisi mitä luontevinta. Ehkäisevä lastensuojelu ja varhainen tuki ovat järjestöjen ominta osaamis- ja toiminta-aluetta. Hyvän yhteistyön rakentamiseksi lastensuojelujärjestöjen kanssa kaupungin olisi hyvä nimetä järjestöyhdyshenkilö.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta on yleinen ilmiö Suomessa. Tätä käsitellään hyvinvointisuunnitelmassa liian niukasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin eriytymiseen liittyy voimakkaasti väkivaltakokemusten selkeä kasautuminen samoille lapsille ja nuorille. Samat lapset kohtaavat väkivaltaa kotona, koulussa ja vapaa-ajanviettopaikoissaan. Lapset kohtaavat väkivaltaa myös aikuisia enemmän. Noin neljäsosa väestöstä pitää lapsiin kohdistuvaa kuritusta hyväksyttävänä.

Suunnitelmassa on tyydytty kuvaamaan kaupungin omia palveluja, vaikka erityisesti palveluita käyttävien kansalaisten näkökulmasta palveluiden kokonaisuuteen kuuluvat myös muiden sektorien palvelut. Kokonaisuuden toimivuutta ja siirtymien onnistumista ei voi myöskään arvioida, jos kuvattuna on vain yhden sektorin palvelut. Järjestöjen osuus tulee maininnan tasolla esiin tärkeimpien kumppaneiden luettelossa.

Järjestökentän haasteena on laatia toiminnoistaan ja palveluistaan kunnan palvelujen kanssa riittävästi yhteensopivasti palvelukuvauksia, jotta palvelukokonaisuudet saataisiin selkeämmin asiakkaiden näkökulmasta esiin (myös yksi KASTE-ohjelman tavoitteista). Myös tämä edellyttää yhteistyötä kaupungin ja järjestöjen kesken.

Helsingin Nuorisoyhteistyö Helsinki-Team ry toteaa (15.6.2009) mm. haluavansa korostaa kahta näkökulmaa: alueellista yhteistyötä järjestöjen kanssa ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista.

Hyvinvointisuunnitelmassa on huomioitu kattavasti hallintokunnat ylittävä yhteistyö. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa on jäänyt lyhyiden mainintojen varaan. Yhteistyö on perusteltua myös nuorisolain § 7 mukaisesti: ”Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.”

Kattavien vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien toteuttaminen toteutuisi Helsingin kokoisessa kaupungissa parhaiten alueellisesti, kuten hyvinvointisuunnitelmassa yleisesti esitetäänkin. Hyvinvointisuunnitelmassa ei kuitenkaan kiinnitetä tarpeeksi huomiota yhteistyöhön järjestöjen kanssa eikä esitetä konkreettisia toimenpiteitä, joilla yksi harrastus jokaiselle 3–6-luokkalaiselle turvataan.

Viitaten nuorisolain em. kohtaan Helsinki-Team esittää, että vapaa-ajan toiminnan edistämiseksi

- kaupungin ja järjestöjen harrastusmahdollisuuksia markkinoidaan alueellisesti ja

- järjestöjen toimijoiden ja kaupungin työntekijöiden yhteistyötä parannetaan alueittain koottavien työryhmien avulla.

Kansalaisjärjestöt järjestävät suurimman osan koulu-ikäisten lasten harrastustoiminnasta. Lomatoiminnan osalta tilanne on vastaava. Järjestöavustuksilla mahdollistetaan hyvinvointisuunnitelmassa alueellisesti korostettujen heikompiosaisten mahdollisuus edullisiin harrastuksiin.

Pitkäjänteinen järjestötoiminnan kehittäminen edellyttää jatkuvaa ja ennustettavaa tukea. Tämä on Helsingissä järjestetty nuorisotoimen kautta. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää, että erilaiset tukimuodot ja avustukset kehittyvät yleistä kustannustasoa seuraten.

Helsinki-Team esittää, että

- nuorisojärjestöjen ja -ryhmien käyttämät tilat ovat maksuttomia (tai että kustannukset katetaan hallintokuntien toimesta).

Helsingin Seurakuntayhtymä toteaa (11.6.2009) mm., että se pitää sosiaalilautakunnan esitystä hyvinvointisuunnitelmaksi hyvänä ja kattavana selvityksenä lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta Helsingissä. Suunnitelman ajatus laajasta yhteistoiminnasta on seurakuntien kannalta myönteinen ja vastaa toimintamme tavoitteita. Suunnitelmaan sisältyvät hyvinvointitavoitteet ovat perusteltuja ja niihin on myös seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön helppo yhtyä. Myös toimenpide-ehdotuksiin on helppo liittyä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön näkökulmasta.

Helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistys, HELVARY ry toteaa (15.6.2009) mm. pitävänsä hyvänä, että Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa painotetaan uuden lastensuojelulain mukaisesti ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Erityisen myönteisenä yhdistys pitää maahanmuuttajaäitien ja 3–6-luokka-laisten väliinputoajien nostamista esiin.

Suunnitelmassa ei nouse riittävästi esiin kodin ja koulun yhteistyö. Koulu on luontevin paikka havaita lasten ja nuorten varhaiset ongelmat, ja siksi ongelmien ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tärkein tekijä on toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyö.

Suunnitelman johtamisessa, seurannassa ja arvioinnissa myös vanhemmuuden ja vanhemmuuden osallisuuden vahvistumista tulisi mitata. Nyt ko. kohdassa vanhempia ei mainita.

Hallintokuntien yhteistyötä tulisi lisätä mm. 3–6-luokkalaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseksi, esim. nuorisotoimi iltapäivisin kouluihin.

HELVARY ry esittää, että oppilaiden omaehtoinen tekeminen lisätään kulttuurikasvatussuunnitelmaan.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan piiri toteaa (12.6.2009) mm., että suunnitelma keskittyy pääasiassa viranomaisten toimiin ja kaupungin omiin palveluihin ottamatta huomioon järjestöjen merkittävää roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.

MLL:n Uudenmaan piiri korostaa, että hyvinvointisuunnitelmaan tulisi lisätä kaupungin ja järjestöjen strategisen kumppanuuden kehittäminen niin, että kumppanuus nähdään pitkäjänteisenä yhteistyöprosessina, jonka tavoitteena on lisätä yhteistyön avulla lasten ja nuorten hyvinvointia, parantaa järjestöjen palvelujen tuntemusta viranomaisten keskuudessa sekä selkeyttää järjestöjen ja kaupungin välistä työnjakoa.

MLL:n Uudenmaan piirin mielestä ehkäisevä työ ja varhainen tuki on määritelty suunnitelmassa kapeasti koskemaan vain lapsia, nuoria ja perheitä, joilla on jo ongelmia. Suunnitelmassa esiintyvä jaottelu peruspalveluihin, ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen sekä korjaaviin palveluihin sulkee pois suunnitelmasta sellaiset ennaltaehkäisevää työtä tekevät järjestöt kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

MLL:n Uudenmaan piiri huomauttaa, että myös MLL:n helsinkiläiset paikallisyhdistykset järjestävät lasten ja koko perheen liikuntaa, mutta esteenä tälle on usein sopivien tilojen saamisen mahdottomuus, koska liikuntaseurat ovat tilojen jaossa etusijalla. Kuitenkin MLL:n yhdistysten liikuntatarjonta on sellaista pienten lasten, äitien ja vauvojen sekä koko perheen liikuntaa, jota muut tahot eivät monesti tarjoa.

MLL:n Uudenmaan piiri pitää tärkeänä, että hyvinvointisuunnitelmaan lisätään keskeisenä keinona ennaltaehkäistä ongelmia ja lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia myös lapsi- ja perhejärjestöjen toiminnan tukeminen rahallisin avustuksin sekä tarjoamalla edullisia tai maksuttomia tiloja järjestöjen käyttöön.

Suomen Kuntaliitto toteaa (27.7.2009) mm., että Helsingin kaupungin suunnitelmaluonnos on erinomaisen hyvin laadittu suunnitelma. Suunnitelman linjaukset tulevat edistämään lain ja kansallisten kehittämistavoitteiden toteutumista lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin edistämisessä.

Suunnitelman linjaukset vahvistaa ongelmia ehkäisevää työtä peruspalveluissa ja viedä tukea lapsen ikävaiheen mukaisesti lapsen ja perheen arkiympäristöön sekä koordinoidumman, intensiivisemmän ja kokonaisvaltaisen tuen tarjoamista kehitystä ja elämäntilannetta korvaavia tukipalveluja tarvitseville, tulevat muuttamaan palvelurakennetta lapsi- ja perhelähtöisemmäksi sekä kustannustehokkaammaksi. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kanssa työskentelevän ammattihenkilöstön saatavuuden ja työssä pysymisen varmistamiseksi tarvitaan riittävän tehokkaita henkilöstöpoliittisia ja työolosuhteita parantavia päätöksiä (mm. asiakasmäärä/per työntekijä vähentäminen). Tällaiset investoinnit näkyvät kustannuksissa jo lyhyelläkin aikajänteellä – lisäpanostus ehkäisevään ja perheitä kuntouttavaan työhön on kääntänyt laskuun mm. Vantaan lastensuojelun sijaishuollon asiakasmäärät ja kulut. Samoin sijaishuollon palvelurakenteessa on saatavissa suuriakin kustannussäästöjä kun ammattimaisen sijaishoidon rinnalla on kehittynyt sijaisperhehoitoa nykyistä laajemmassa määrin. Kunnissa, joissa on panostettu sijaisperhehoidon eri muotojen kehittämiseen, on sijaisperhehoidon osuus jopa 75 % sijaishuollosta. Hyvin toimiva sijaisperhehoito on 3–4 kertaa edullisempaa kuin ammattimainen sijaishoito.

Voimavarojen näkökulmasta tarkastellen Helsingin koko kaupungin osalta ei liene kyse niinkään kokonaisvoimavarojen vähyydestä, vaan niiden kohdentamisesta ja kunnan palvelurakenteen ja eri hallintokuntien yhteistyön kehittämishaasteista. Myös suunnitelmaan sisältyvä linjaus lisätä avustusten määrä järjestöille, tullee olemaan kustannustehokas päätös, sillä monet lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat järjestöt tekevät hyvin merkityksellistä hyvinvointia ja sosiaalista kasvua edistävää työtä.

Suomen Mielenterveysseura toteaa (26.5.2009) mm., että suunnitelmassa on hyvää matalan kynnyksen avun ja tuen lisääminen nuorten aitoihin ja luonnollisiin toimintaympäristöihin, samoin korjaavien palvelujen oikea-aikaisuus ja jalkautuminen nuorten pariin. On myös hyvä, että kuhunkin tavoitteeseen on valittu vain pari painopistettä, vaikka osa niistä onkin melko laajoja. Erittäin kannatettava on ajatus työntekijöiden hallinnon rajat ylittävän yhteistyön lisäämisestä.

Oleellista on, miten ohjelma saadaan konkreettisesti osaksi työn arkea eli työntekijöiden työtä. Erittäin hyviä strategioita ja ohjelmia on tehty viime aikoina paljon sekä valtakunnan tasolla että kunnissa, mutta kaikkien niiden haaste on, miten niistä tulee arjessa totta.

Hyvinvointisuunnitelmassa tulisikin näkyä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden suunnittelun ja toteutumisen rakentuminen henkisen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ulottuvuuksien kautta. Lisäksi ohjelmasta puuttuu kokonaan seksuaaliterveyden edistäminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2007–2011 mukaan tarkoituksena on, että kunnat ottavat kehittämisen kohteeksi nuorten palvelut ja seksuaalisen väkivallan ehkäisemisen, varhaisen tunnistamisen ja hoidon.

VUOKRAUSPERUSTEET HERMANNIN ASUINRAKENNUSTEN TONTILLE (HERMANNI, TONTTI 21006/6)

Khs 2009-1713

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 21. kaupunginosan (Hermanni) asemakaavan muutokseen nro 11818 sisältyvän tontin (A) 21006/6 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

1 Vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elin-kustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 32 euroa.

Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asuntoja palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

2 Muuten noudatetaan asuntoalueen vuokrausehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11818

21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21006 tontti nro 6;
Eläinlääkärinkatu, Eläinlääkärinkuja

Khs toteaa, että kysymyksessä on vuokrausperusteiden vahvistamisesta asuinrakennusten tontille, jolla sijaitsee kaupungin omistama asemakaavassa suojeltavaksi määrätty huonokuntoinen rakennus.

Rakennus on tarkoitus myydä kilpailun jälkeen ja tontti vuokrata pitkäaikaisesti. Vuokrausperusteeksi esitetään rakennusoikeuden hintaa, joka nykyarvoltaan vastaa noin 555 euroa. Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on silloin noin 2,22 euroa/as-m²/kk.

Vuokrausperusteen määrittelyssä on otettu huomioon vastaavat vuokraukset lähialueilla, samoin mm. se, että tontti tulee liittää alueelliseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen, mikä merkitsee huomattavaa lisäkustannusta.

Kiinteistölautakunta toteaa (4.8.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Etelä-Hermannin asemakaavan muutos nro 11818 on tullut lainvoimaiseksi 27.2.2009. Muutokseen on merkitty asuinrakennusten tontti (A) 21006/6, jolla sijaitsee suojeltu (sr-2) huonokuntoinen entinen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan oppilaskuntarakennus. Tontille on merkitty kerrosalaa 250 k-m².

Rakennukselle ei ole löytynyt kaupungin hallintokuntien omaa tai ulko-puolista palveluhanketta. Kaupungin tarkoitus on myydä asuinkäyttöön tarkoitettu rakennus julkisella tarjouskilpailulla ja vuokrata asuntotontti pitkäaikaisella vuokrasopimuksella ostajalle 31.12.2070 saakka. Ostaja on velvollinen peruskorjaamaan rakennuksen asuntokäyttöön. Tontille ei ole vahvistettu vuokrausperusteita.

Tontille ehdotetaan vuokraa, joka vastaa asuinkerrosalan osalta hintaa noin 555 euroa/k-m² (6/2009, ind. 1735). Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on noin 2,22 euroa/as-m²/kk.

./. Sijaintikartta on esityslistan liitteenä 1.

Alueen rakentaminen Etelä-Hermannin uuden asuntoalueen rakentamisen on arvioitu kestävän vuoteen 2011–2012. Pääosa alueen asuntorakentamisesta alkoi vuonna 2007 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen (EELA) siirryttyä uusiin tiloihin Viikkiin vuoden 2006 aikana.

Asemakaava Tänä vuonna voimaan tulleen asemakaavan muutoksen nro 11818 mukaan tontti 21006/6 on enintään kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialuetta (A II). Tontin rakennusoikeus on 250 k-m².

Tontilla sijaitseva historiallisesti ja kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus on merkitty suojeltavaksi (sr-2). Rakennuksessa tehtävien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy tai palautuu.

Tontin jätehuolto, väestönsuoja- ja yhteistilat, asuntokohtaiset varastotilat, ulkoiluvälinevarastot ja osa teknisistä tiloista voidaan rakentaa myös tontille 21020/1.

Autopaikat on sijoitettava maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Autopaikkanormi on A-korttelialueella 1 ap/125 k-m².

./. Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11818 on esityslistan liitteenä 2.

Tonttitiedot Tontin pinta-ala on 536 m² ja osoite Eläinlääkärinkatu/Eläinlääkärin-kuja. Tonttia ei ole vielä merkitty kiinteistörekisteriin.

Pysäköintilaitoshanke ja tontin autopaikat

Khs päätti 13.3.2006 (370 §) Etelä-Hermannin uuden asuntoalueen tonttien varaamisen yhteydessä, että korttelien 21006, 21008, 21009, 21010, 21011, 21012, tontin 21013/2 sekä tonttien 21007/4 ja 5 varauksensaajien tulee liittyä alueelle perustettavaan pysäköintiyhtiöön sekä maksaa liittymismaksuna tontin luovutuksen yhteydessä 32 000 euroa asemakaavan mukaiselta autopaikalta.

Tontti 21006/6 ei kuulunut pysäköintilaitoksen suunnittelun ja mitoituksen perusteena olleeseen toimialueeseen. Koska autopaikkoja ei kuitenkaan kaavoittajan mukaan voi sijoittaa tontille, vaan kaavan mukaisesti maanalaiseen pysäköintilaitokseen, Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy:ltä on pyydetty, että tontti voisi liittyä pysäköintiyhtiöön kahden autopaikan osalta.

Rakennus ja tarjouskilpailu

Tontilla sijaitsevalle vanhalle heikkokuntoiselle Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan oppilaskuntarakennukselle ei ole löytynyt kaupungin hallintokuntien omaa tai ulkopuolista palveluhanketta. Kaupunki osti 26.2.2007 mainitun rakennuksen Suomen valtiolta/Se-naatti-kiinteistöiltä osana Hermannin alueen kiinteistöjärjestelyjä (Khs 12.2.2007, 204 §). Rakennus edellyttää peruskorjaamista, jotta se voidaan ottaa asuinkäyttöön.

Kaavamuutoksen nro 11818 tultua lainvoimaiseksi kaupungin tarkoitus on myydä rakennus julkisella tarjouskilpailulla ja vuokrata ostajalle tontti 21006/6 pitkäaikaisella vuokrasopimuksella 31.12.2070 saakka.

Tontin maaperätiedot Geoteknisen kartan (Geotekninen osasto, Helsinki 1989) mukaan tontti
sijaitsee maaperältään osin kitkamaa- ja osin kallioisella alueella, joten rakentamisolosuhteet ovat hyvät.

Kaupungin tiedossa ei ole, että tontilla olisi harjoitettu aikaisemmin toimintaa, josta olisi voinut aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Ehdotetut vuokrausperusteet

Vuokra Vertailun vuoksi todetaan, että Pohjois-Hermannin asuinrakennusten tontille (A) 21674/5 vahvistettiin viime vuonna vuokrausperusteet, joiden mukaan tontin vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana suojellun vanhan rakennuksen osalta 32 euroa ja uudisrakennusten osalta 40 euroa. Tontille rakennettiin vapaa-rahoitteisia omistusasuntoja ilman hitas-ehtoja.

Vuonna 2007 Vanhankaupungin asuinrakennusten tonteille (A) 27925/1 ja 27926/1 vahvistettiin vuokrausperusteet, joiden mukaan tonttien vuosivuokrat määräytyvät pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 40 euroa. Tonteille rakennetaan vapaarahoitteisia omistusasuntoja ilman hitas-ehtoja.

Nyt kysymyksessä olevan Hermannin asuinrakennusten tontin (A) 21006/6 vuosivuokra esitetään määrättäväksi pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavana asuinkerrosneliömetrihintana 32 euroa. Kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta vuokraa ei perittäisi.

Tontin laskennallinen k-m²-hinta hintatasossa (6/2009, ind. 1735) on asuintilojen osalta noin 555 euroa. Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on noin 2,22 euroa/as-m²/kk.

Vuokran määrittelyssä on huomioitu edellä esitetyt samalle tai vastaavalle alueelle aiemmin vahvistetut vuokrausperusteet pyrkien yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen hinnoitteluun.

Huomioon on lisäksi otettu maanarvon kehittyminen ja taloudelliset olosuhteet mainittujen päätösten jälkeen, tontin tehokkuusluku (e = 0,47), vanha heikkokuntoinen peruskorjaamista edellyttävä suojeltava rakennus (sr-2), joka ei tietojen mukaan ole ollut aikaisemmin asuinkäytössä, sekä tontin autopaikoituksesta johtuvat korkeat liittymismaksut. Lisäksi on otettu huomioon, että tontti sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien sekä Sörnäisten ja Kalasataman metroasemien että lisäpalveluiden läheisyydessä.

Kvston 1.10.1980 (asia nro 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotontin vuosivuokra on 4 % tontin laskennallisesta hinnasta, mikä määräytyy tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Kohteessa ei ole tarkoituksenmukaista noudattaa hitas-sääntelyä, koska kysymys ei ole uudisrakennuksesta. Vanhan rakennuksen hankinta-arvon ja jälleenmyyntiarvon määrittäminen olisi käytännössä erityisen vaikeaa.

Vuokra-aika

Pohjois-Hermannin ja Vanhankaupungin edellä mainitut uudisrakennettavat asuinrakennusten (A) tontit 21674/5, 27925/1 ja 27926/1 on vuokrattu Kvston päätösten perusteella 31.12.2070 saakka.

Tontilla (A) 21006/6 sijaitsevan rakennuksen (sr-2) kunto asuinkäyttöön edellyttää peruskorjaamista. Tontti esitetään vuokrattavaksi 31.12.2070 saakka.

Esitetty vuokra-aika varmistanee rakennuksen myyntikilpailuun riittävän kiinnostuksen sekä helpottanee osaltaan korjauslainan rahoituksen järjestelyä, koska vuokraoikeutta ja rakennusta voidaan käyttää lainan vakuutena.

KAARELAN TONTTIEN 33031/10 JA 11, 33037/1, 33039/16 JA 33043/19 YM. ALUEIDEN (MÖRSSÄRIAUKIO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11801)

Khs 2008-2701

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva) korttelin nro 33031 tonttien nro 10 ja 11, korttelin nro 33037 tontin nro 1, korttelin nro 33039 tontin nro 16 ja korttelin nro 33043 tontin nro 19 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 23.10.2008 päivätyn ja 12.5.2009 muutetun piirustuksen nro 11801 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11801 (Kaarelan tontit 33031/10 ja 11, 33037/1, 33039/16 ja 33043/19 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Kaarelan tontit 33031/10 ja 11, 33037/1, 33039/16 ja 33043/19 ym.)
	Liite 3	Esitetyt mielipiteet (Kaarelan tonttien 33031/10 ja 11 ym. alueiden asemakaavan muutos nro 11801), erillinen liite

Mörssäriaukio, Kaarelantie, Maununnevantie, Vuorilinnakkeentie, Lavettitie

Tiivistelmä Mörssäriaukio ympäristöineen on ainoita paikkoja Maununnevan laajalla omakotialueella, jonne voidaan muodostaa ulkoisestikin tunnistettava, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti aluetta elävöittävä keskus. Muita tavoitteita ovat asuntokannan monipuolistaminen, lisärakentamismahdollisuuksien osoittaminen, vanhojen kaavamerkintöjen ajanmukaistaminen ja Kasemattikallion suojeluarvojen turvaaminen. Kerrosala lisääntyy yhteensä n. 3 400 k-m2 ja on 13 308 m2. Alueen pinta-ala on 7,8 ha, josta virkistysaluetta on n. 2,8 ha. Virkistysalue pienenee n. 4 200 m2.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (23.10.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Pääosalla aluetta on voimassa asemakaava vuodelta 1975. Kaarelantien varren tontit 33031/10 ja 11 ovat enintään kolmikerroksisten liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK III), jossa enintään 60 % kerrosalasta saa käyttää asuntotarkoituksiin. Rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 0.5. Kortteli 33037 on asuntokerrostalojen tai rivitalojen korttelialuetta (AKR III), ja rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 0.4. Päiväkoti Vuorilinnan tontti 33043/19 on sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Rakennusoikeus on ilmaistu tehokkuusluvulla e = 0.25. Mörssäriaukio on merkitty ohjeelliseksi katualueen osaksi, johon sisältyvät istutettava osa, pysäköintipaikka ja muuntamon rakennusala. Vuorilinnakkeentien ja Maununnevantien yhdistää yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu katualueen osa.

Kasemattikallio on merkitty pääasiallisesti luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL). Puistossa olevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset on merkitty muinaismuistoalueeksi (em). Puistoon on merkitty ohjeellisia puistoteitä. Lavettitien päässä on kaksi istutettavaa puistoaluetta (P₁), joista eteläisemmässä on ohjeellinen, lasten leikkitoimintaa varten varattu puiston osa.

Vuorilinnakkeentien ja Mörssäriaukion kulmassa olevalla tontilla 33039/16 on voimassa asemakaava vuodelta 1984. Kaavan mukaan tontti on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta (AL). Mörssäriaukion puolelle saa rakentaa enintään kolme, muualle kaksi kerrosta. Rakennusoikeus on merkitty lukusarjana 1000 + L 255. Ensimmäinen luku ilmoittaa sallitun asuntokerrosalan, toinen luku liiketiloiksi varattavan kerrosalan neliömetreinä.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Lautakunta hyväksyi 17.6.1999 Maununnevan ja Hakuninmaan vanhojen pientaloalueiden asemakaavan muutosperiaatteet ja 17.11.2005 suunnitelman: "Kannelmäen, Hakuninmaan ja Maununnevan liikenneturvallisuussuunnitelma ja väistämisvelvollisuusjärjestelyjen tarkistaminen".

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Maununneva on Keskuspuistoon rajoittuva pientalovaltainen asuntoalue. Mörssäriaukio sijaitsee alueen keskellä, Kaarelantien kokoojakadun varressa. Mörssäriaukiolla on muuntamo, pysäköintialuetta ja hoitamatonta metsikköä. Sen itäreunalla on kaksi kolmikerroksista asuin- ja liiketaloa. Kaarelantien varressa on yksikerroksinen päivittäistavarakauppa ja kaksikerroksinen liikerakennus. Maununnevantien varressa on kolme kolmikerroksista kerrostaloa.

Palvelut Maununnevan palvelut ovat pääasiallisesti Kannelmäessä. Kaava-alueella on päiväkoti, elintarvikekauppa, it- ja toimistotarvikemyymälä, parturi sekä muutama muu pienehkö yritys.

Luonnonympäristö

Kaava-alueen eteläosan muodostaa Kasemattikallion puisto, joka on kallioista sekametsää, kooltaan n. 3 ha. Keskellä aluetta on ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoituksia. Lavettitien varressa on kaksi pientä, rakentamatonta puistoaluetta.

Suojelukohteet

Kasemattikallion keskiosissa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoituksia, jotka on suojeltu muinaismuistolain tarkoittamina kiinteinä muinaisjäännöksinä. Alueella on kallioon louhittu ja maahan kaivettu yhdys- ja taisteluhauta, betonisia tulipesäkkeitä, suojahuoneita ja rakentamattomia kuoppia. Kallioon louhittu luola on jäänyt keskeneräiseksi.

Kasemattikallion linnoitusketokasvillisuus on melko vähäalaista ja niukahkolajista. Kaivannoissa kasvaa runsaasti haurasloikkoa ja jänönsalaattia. Mäen itäosan kangasmetsissä kasvavat mm. sarjatalvikki ainoalla paikallaan Helsingissä sekä kellotalvikki, keltatalvikki ja yövilkka.

Luontotietojärjestelmässä alue kuuluu arvoluokkaan I, Helsingissä äärimmäisen uhanalaisen lajin vuoksi. Lisäarvoina ovat Helsingissä silmälläpidettävät lajit kissankäpälä ja tähtitalvikki, muuten huomionarvoiset lajit maariankämmekkä, yövilkka, ketunlieko, keltatalvikki ja kellotalvikki sekä maalinnoituksen historialliset arvot.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Maaperä Alueen maaperässä esiintyy kalliota, moreenia sekä savialueita.

Tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on, että Mörssäriaukiosta ympärillä olevine toimintoineen muodostuisi Maununnevan asuntoalueen keskus, jonka voi myös ulkoisesti tunnistaa keskukseksi. Muita tavoitteita ovat asuntokannan monipuolistaminen, lisärakentamismahdollisuuksien osoittaminen, vanhojen kaavamerkintöjen ajanmukaistaminen ja Kasemattikallion suojeluarvojen turvaaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Mörssäriaukio ja sen ympärillä olevat rakennukset toimintoineen muodostavat Maununnevan keskuksen. Kaikkien aukioita ympäröivien tonttien katutasossa on liike-, toimisto- tai yhteistiloja. Aukiosta voidaan rakentaa asukkaille viihtyisä ja monipuolinen kokoontumis- ja läpikulkupaikka. Kolmikerroksinen muurimainen rakennus aukion etelälaidalla muodostaa selkeän, tilaa rajaavan seinämän laajalle katualueelle ja antaa mahdollisuuden monipuolistaa asuntotarjontaa.

Koko kortteli 33037 joudutaan ottamaan mukaan kaavateknisistä syistä, koska se on tällä hetkellä yhtä tonttia, ja se esitetään jaettavaksi.

Asuinrakennusten korttelialueet (A)

Lavettitien päässä oleva puisto ja jonkin verran katualuetta on muutettu tontiksi 33055/1 (muutetussa ehdotuksessa tontti 33032/18). Tontti on kahden kadun risteyksessä ja sopii sijaintinsa puolesta omakotitaloja tehokkaampaan rakentamiseen. Rakennusoikeus on ilmaistu tonttitehokkuusluvulla e = 0.4. Tontille voi rakentaa enintään kaksikerroksisia asuinrakennuksia, joko pien- tai kerrostaloina. Lavettikujan jatke Kaarelantielle on liitetty tonttiin ja merkitty tulvareitiksi.

Korttelia 33037 on laajennettu Kasemattikallion puistoon n. 1 140 m², ja se on jaettu kahdeksi tontiksi. Mörssäriaukion kohdalle muodostettava uusi tontti 33037/3 on asuinrakennusten korttelialuetta (A) ja rakennusoikeus on ilmaistu tonttitehokkuusluvulla e = 0.5. Rakennusala on merkitty tontin pohjoisreunaan. Rakennuksessa saa olla enintään kolme kerrosta ja ullakko, jonka kerrosala on enintään puolet suurimman kerroksen kerrosalasta. Katutasoon tulee sijoittaa vähintään 200 k-m² liike-, toimisto- tai yhteistiloja. Kerrosalan lisäksi saa kaikkiin kerroksiin ja ullakolle rakentaa asukkaita palvelevia aputiloja enintään 15 % kerrosalasta ja pihalle kaksi autosuojaa. Lisäksi tulee rakentaa 1 talosauna/20 asuntoa sekä pesula ja kuivaushuone, joita ei lasketa kerrosalaan.

Kaarelantien ja Vuorilinnakkeentien kulmauksessa oleva asuin- ja liikerakennusten korttelialue (AL) on muutettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A) vastaamaan nykytilannetta. Mörssäriaukion varressa olevan kolmikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa tulee olla liike- ja/tai toimistotiloja vähintään puolet kerroksen alasta. Tonttitehokkuusluku e = 0.5 vastaa toteutunutta kerrosalaa. Pihalle saa rakentaa autosuojan kerrosalan lisäksi.

Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen

asuinrakennusten korttelialue (AKR)

Kortteliin 33037 muodostuva tontti 2 säilyy asuinkerrostalojen tai rivitalojen korttelialueena (AKR). Tonttitehokkuusluku e = 0.4 on muutettu lukuun e = 0.5 vastaamaan toteutunutta kerrosalaa. Nykyiset autopaikat jäävät pohjoisosaan muodostettavalle toiselle tontille, mutta korvaavat paikat voidaan rakentaa tontille rakennusten edustoille kadun puolelle.

Erillispientalojen korttelialue (AO)

Lavettitien varren puistoalue on muutettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kaavamääräykset noudattavat Maununnevan ja Hakuninmaan pientaloalueiden asemakaavan muutosperiaatteita (kaupunkisuunnittelulautakunta 17.6.1999). Tehokkuusluku on e = 0.25 ja kerrosluku kaksi. Tontin pinta-alasta saa rakentaa enintään 20 %. Rakennuksissa on oltava harjakatto ja avoräystäät, ja pääasiallisena julkisivumateriaalina on oltava peittomaalattu puu tai rappaus. Rakennuksen enimmäismitat ovat 8 x 13 m, enimmäiskorkeus 7 m. Talousrakennuksia ja autosuojia saa rakentaa enintään 25 m²/asunto.

Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL)

Kaarelantien varren asuin- ja liikerakennusten korttelialue (ALK) on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tonttitehokkuusluku (e = 0.5), asuntojen osuus (max 60 % kerrosalasta) ja enimmäiskerrosluku (III) säilyvät entisellään. Rakennusalan rajoja on muutettu helpottamaan muutos- tai uudisrakentamista. Nykyiset rakennukset ovat Kaarelantien varren tasossa (n. +29,2). Rakennusten takana ovat jyrkät kallioleikkaukset, joiden päällä on suoja-aita ja sen takana koskematonta, metsäistä kalliota (+ 31…+ 34). Tämä alue saadaan tarkoituksenmukaiseen käyttöön rakentamalla louhitun alueen päälle pihakansi. Sen alle voidaan sijoittaa autopaikkoja sekä lastaus-, huolto‑, varasto- ja teknisiä tiloja, joita ei lasketa kerrosalaan. Pihakannen päälle voidaan rakentaa piha-alueita ja yhteen kerrokseen asuntoja. Julkisivun enimmäiskorkeus on 5 m, joten pihan puolella rakentaminen ei nouse ympäristön omakotitaloja korkeammaksi. Kaarelantien varressa on oltava liike- tai toimistotiloja.

Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL)

Päiväkoti Vuorilinnan tontilla kaava on muutettu vastaamaan nykytilannetta.

Lähivirkistysalueet (VL)

Kasemattikallion puisto ja Keskuspuistoon johtava puistoalue on merkitty lähivirkistysalueiksi (VL) ja niille on merkitty kulkureittejä.

Liikenne Katualueet ja liikenneratkaisut säilyvät muuten ennallaan, paitsi että Lavettitien ja Lavettipolun rajoja on tarkistettu puiston muuttuessa korttelialueeksi.

Mörssäriaukio on merkitty katuaukioksi. Alueelle on merkitty ohjeellinen, torimaisesti rakennettava osa-alue (g), johon saa rakentaa yhdistetyn kioskin (max 100 m²) ja muuntamon (max 15 m²). Olemassa olevien liiketilojen edustalla on pysäköintiä. Olemassa olevaa puustoa tulee säilyttää aukion eteläosassa. Aukiolle tulee laatia kokonaissuunnitelma, johon sisältyy myös aukion liittyminen ympäröiviin katuihin.

Palvelut Alueella säilyy päiväkoti ja kaikkien Mörssäriaukion ympärillä olevien rakennusten katutasoon tulee liike-, toimisto- tai yhteistiloja. Mörssäriaukiolle voidaan rakentaa kioski ja tori.

Suojelukohteet

Kasemattikallion muinaismuistolain alaiset linnoituslaitteet on merkitty Museoviraston suositusten mukaisessa laajuudessa muinaismuistoalueeksi (sm-merkintä). Alueelle tulee laatia kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Linnoituksen mahdollisissa restaurointitöissä on otettava huomioon kohteen itäosan kangasmetsän kasvillisuuden säilyttäminen ehjänä. Alueella ei tule sallia raskaiden koneiden käyttöä tai muuta kenttä- ja pohjakerrosta rikkovaa toimintaa.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekninen verkosto ilman kaukolämpöverkostoa.

Voimassa olevassa kaavassa Mörssäriaukiolle on merkitty muuntamon rakennusala, jolla sijaitsee Helen Sähköverkon erillinen betonirakenteinen jakelumuuntamo. Muutosehdotuksessa on esitetty mahdollisuus rakentaa yhdistetty kioski ja muuntamo. Muuntamon tilantarve on n. 15 m². Yhdistelmärakennuksen rakentaminen vaatii sähköverkon tilapäisjärjestelyjä, jossa optimitilanteessa nykyinen muuntamo palvelisi sähkönjakelua rakentamisen aikana.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevien tietojen mukaan alueen eteläosan maaperä Kasemattikallion alueella on kalliota, jossa maakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on alle metrin, osin kallion pinta esiintyy paljaana.

Mörssäriaukion, Lavettitien ja Kaarelantien välisellä alueella sekä Maununnevantien alueella esiintyy savialueita, joissa savikerroksen paksuus on 1–5 m. Muualla maaperä on moreenia.

Rakennukset perustetaan savialueilla tukipaalujen välityksellä kantavan pohjakerroksen varaan. Muualla rakennukset perustetaan maan tai kallion varaan.

Olemassa olevien tietojen mukaan aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen laajentaa Maununnevan omakotivaltaisen alueen asuntovalikoimaa, lisää palveluita ja kohentaa kaupunkikuvaa sekä vahvistaa olemassa olevan teknisen huollon verkoston käyttöä.

Kaavamuutos edistää Kasemattikallion puiston suojelu- ja virkistysarvojen säilymistä, käyttömahdollisuuksia ja linnakkeiden turvallisuutta. Jatkossa puistoon laaditaan rakennusviraston toimesta suojeltujen kaivantojen säilyttämistä ja puiston kunnostusta koskeva kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Muutos mahdollistaa kevyen liikenteen yhteyksien rakentamisen eri puolilta puistoa ja puiston läpi sekä yhteydet ympäristön laajaan puistoverkostoon.

Alueen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa sähköstä 100 000 euroa sekä kaduista ja yleisistä alueista 85 000 euroa eli yhteensä 185 000 euroa.

Toteutus Kasemattikallion puistoon tulee laatia suojeltujen kaivantojen säilyttämistä ja puiston kunnostusta koskeva kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelma tulee hyväksyttää kaupunginmuseolla.

Mörssäriaukiolle tulee laatia kokonaissuunnitelma, johon sisältyy myös aukion liittyminen ympäröiviin katuihin. Asukkailla, mm. Kaarelan Omakotiyhdistyksessä, on kiinnostusta ideointiin ja yhteissuunnitteluun.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.2.2005).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 2.3.2005.

Mörssäriaukion ympäristön kaavoituksesta on käyty vilkasta keskustelua Kaarelan Omakotiyhdistyksen kokouksissa ja kotisivuilla. Kaavoittaja ja liikennesuunnittelija ovat olleet useassa kokouksessa kertomassa suunnitelmista ja vastaamassa asukkaiden kysymyksiin.

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnoksen havainnekuva (kirje päivätty 31.3.2008).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Kannelmäen kirjastossa 14.4.–2.5.2008. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin suunnittelualueella 14.4.2008.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston, sosiaaliviraston, kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa.

Sosiaalivirasto esittää (11.3.2005 ja 24.4.2008), että on tärkeää ottaa asukkaiden mielipiteet huomioon ja löytää ratkaisuvaihtoehtoja asukkaiden esiin tuomiin sosiaalisiin kysymyksiin hyvän asuinympäristön ja -yhteisön edistämiseksi. Rakentamisen tulee tukea alueen omaleimaisuutta ja pientalovaltaisuutta. Sosiaalivirasto toivoo, että alueelle sijoitettaisiin kehitysvammaisten ryhmäkoti.

Ympäristökeskus esittää (18.3.2005), että Kasemattikallion puisto tulee ensisijaisesti säilyttää kokonaisuudessaan rakentamattomana, mutta mikäli se rakennetaan, tulee alueen kasvillisuus kartoittaa yksityiskohtaisesti, tarkkana kasvupaikkakuvauksena.

Museovirasto esittää (7.5.2008), että Helsingin maalinnoituksen suojeltu muinaisjäännös on merkitty asianmukaisella sm-merkinnällä. Ennen uusien ulkoiluteitten rakentamista alue on kartoitettava tarkemmin ja reittien suunnittelussa tulee olla yhteydessä Museovirastoon tai kaupunginmuseoon.

Rakennusvirasto ehdottaa, että Lavettikujan jatke Kaarelantielle poistetaan ja alue liitetään tonttiin 33032/18. Tällöin kaavaan tarvitaan merkintä tulvareitistä, jottei Lavettikujan päähän muodostu tulvalammikkoa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 79 mielipidekirjettä, joista 25 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 54 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätetyt mielipiteet

xxxxx xxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx, xxxx-xxxxx xxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, As Oy Mörssärinaukio 1:n asukkaat/xxxxxx xxxxxx, xxxxxxx ja xxxxx xxxxxx, xxxxx ja xxxx xxxxxxxxxxx, Kaarelan Omakotiyhdistys ry, Suomalais-venäläinen koulu/xxxxx xxxxxxxxxxx, As Oy Helsingin Vuorilinnakkeentie 1:n asukkaat/xxxxx xxxxx-xxxxxxx, xxxxx ja xxxxx xxxxxxx, xxxxx, xxxxxx ja xxxxx xxxxxxx, Mörssäriaukio 1 As Oy/xxxxx xxxxx, xxx ja xxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxx-xxxx ja xxxxx xxxxx, xxxxx ja xxxxx xxxxxxxxx sekä xxxxx xxxxxx, xxxxxx xxxxxxx ja xxxx xxxxx ovat kiinnittäneet huomiota mm. seuraaviin asioihin:

– Alue tulee säilyttää pientalovaltaisena ympäristönä eli ei kerrostaloja.

– Punaruusun paikalle ei tulisi rakentaa nelikerroksista kerrostaloa, vaan enintään 2–3 kerrosta.

– Rakennuksilla pitäisi olla jotain yhteistä vanhan rakennuskannan kanssa.

– Alue ei kaipaa keskustaa eikä liiketiloja.

– Useissa kirjeissä toivottiin palvelu- tai senioritaloa tai ylipäätään iäkkäille sopivia asuntoja.

– Mörssäriaukion kohentamista sekä vastustettiin että toivottiin.

– Lavettitien varren puistot tulee säilyttää puistoina tai kaavoittaa omakotitonteiksi.

– Kasemattikallion puiston osaa ei tulisi sallia rakentamiseen. Puistoa tulisi kehittää aktiiviseksi ulkoilualueeksi.

– Maununnevantien liikenneturvallisuutta tulisi parantaa ja rakentaa ajoyhteys Lavettitieltä Kaarelantielle.

Luonnoksesta jätetyt mielipiteet

xxxxx xxxxx, xxxxx xxxxxxxxx, xxxxxxxx xxxxxx, xxxxx xxxxxxx, xx xxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxx ja xxxx xxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxx, xxxxx xxxxx, xxxx xxxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxx, xxxx xxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxxx, xxxx xxxxxxx, xxxx xxxxxxxxx, xxxx xxxxx, xxxxx xxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxx, xxxx xxxxxxxx-xxxxxxxx, xxxxxxxx xxxxxxxxxxx-xxxxxxxx, xxxx xxxxxxxx, xxxx xxxxxxxx, xxxxx ja xxxxxxx xxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxxxx, xxxxx xxxxx, xxxx-xxxx xxxxxx, xxxxx ja xxxxx xxxxxxx, xxxx xxxxxx, xxxxx xxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxx, xxx xxxxxx, xxxxx xxxxxxxxx sekä xxxxx ja xxxxx xxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxx, xxxxx-xxxx ja xxxxx xxxxxxx, xxxx xxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxxx, xxxx xxxxxxxx ja 33 muuta allekirjoittajaa, xxxxxx ja xxx xxxxxxxxx sekä xxxx ja xxxxxx xxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxxx, xxxxxxxxx xxxxxxxxx-xxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx, xxxx xxxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx, xxxx xxxxxxxxxx, xxxx xxxx, xxxxx xxxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxxxxx, xxxxxxx xxxxxxx ja xxxxx xxxxxxxxx ovat kiinnittäneet huomiota mm. seuraaviin asioihin:

– Alue tulee säilyttää pientalovaltaisena.

– Kerrostalojen tulisi olla kolmikerroksisia, kuten viereisetkin talot.

– Uudisrakentamisen tulee sulautua ympäristöön.

– Punaruusun paikalle tulisi rakentaa asuintaloja, joissa on 2–3 kerrosta, tai kerrostaloja, joissa on asuntoja kahdessa kerroksessa ja katutasossa liike- ja/tai yhteistiloja.

– Palvelutaloa toivottiin useissa kirjeissä.

– Mörssäriaukiolle toivottiin kokoontumispaikkaa, leikkikenttää ja kioskia. Aukiolla kasvavat vanhat puut tulisi säilyttää.

– Lavettikujan ja Lavettipolun väliseen puistoon ei tulisi rakentaa pienkerrostaloa vaan omakotitaloja.

– Kasemattikallion puiston osaa ei tulisi kaavoittaa rakentamiseen.

– Yhteistyö lähiasukkaiden kanssa ja mielipiteiden todellinen huomioon ottaminen eivät ole toteutuneet.

– K-kaupan ja Kontvan tonteille liiketilaa, toimistotilalle ei ole kysyntää.

– Liiketiloja ei tarvita, nykyisistäkin on osa tyhjillään.

– Hyvä, kun alueelle on tulossa vihdoin lisärakentamista.

– Kaarelantien ja Mörssäriaukion liikenneturvallisuutta tulisi parantaa ja rakentaa ajoyhteys Lavettitieltä Kaarelantielle.

./. Mielipiteet on yksityiskohtaisemmin selostettu kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 23.10.2008 Khlle. Mielipiteet sisältävät esityksen sivut 10–22 on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä (liite nro 3).

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää vastineenaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan muutosluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin asiakohdittain seuraavaa:

Vuorovaikutus suunnittelussa

Asukkaat ovat olleet erittäin aktiivisesti mukana kaavan valmistelussa 1990-luvulta saakka, jolloin suunnittelu käynnistyi ensi kerran. Tällöin ei löydetty sellaisia ratkaisuja, joita olisi ollut mielekästä lähteä viemään eteenpäin. Vuonna 2005 lähdettiin liikkeelle alusta. Asukkaiden toiveita ja mielipiteitä sekä palautetta esitetyistä ratkaisuista on saatu runsaasti puhelimitse, sähköpostilla ja kirjeitse sekä Kaarelan Omakotiyhdistyksen internetsivujen kautta. Suoria kannanottoja on ollut mahdollisuus antaa kahdessa kaupunkisuunnitteluviraston järjestämässä esittely- ja keskustelutilaisuudessa ja kolmessa omakotiyhdistyksen asukasillassa, joissa kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijoita on ollut mukana. Lisäksi kaavoittajat ovat saaneet palautetta asukkaiden keskinäisestä yhteistyöstä.

Ratkaisut ja vaikutusten arviointi on tehty kaavan valmistelun yhteydessä yhteistyössä osallisten ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Asukkaiden aluetuntemus on asiantuntijuutta, joka antaa kaavatyöhön arvokkaita lähtötietoja ja tavoitteita. Esitetyt toiveet ja painotukset saattavat kuitenkin olla keskenään jopa täysin päinvastaisia, joten ratkaisut ovat eri tahojen kannalta pohdittuja kompromisseja. Tässä kaavassa asukkaiden lisäksi muita yhteistyötahoja ovat mm. Helsingin Energia, ympäristökeskus, rakennusvirasto, kiinteistöviraston tonttiosasto, sosiaalivirasto, kaupunginmuseo ja Museovirasto.

Kaava-alueen ulkopuolisiin alueisiin liittyviin mielipiteisiin ja ehdotuksiin ei ole mahdollista vastata tässä yhteydessä. Ne otetaan huomioon, kun etsitään täydennysrakentamispaikkoja tai kun kyseisten alueiden kaavoitusta tarkistetaan.

Pientalovaltaisuus ja alueellinen identiteetti

Kaavamuutos ei muuta Maununnevan identiteettiä pientalo- ja omistusasuntovaltaisena alueena. Asunnoista 82 % on pientaloissa ja 74 % asuu omistusasunnoissa (Tietokeskus 2008: Asuminen ja Helsingin asuinalueet 31.12.2006). Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja ja rivitaloja.

Maununnevan pientalovaltaisuus on turvattu viime vuosina laadituilla kaavamuutoksilla. Mörssäriaukio sijaitsee keskellä aluetta ja on voimassa olevien kaavojen mukaan rakennettujen liikerakennusten ympäröimä, joten sen kehittäminen alueen keskuksena on luontevaa.

Useissa mielipiteissä mainitaan toive seniori- ja palvelutalosta tai iäkkäille sopivista asunnoista. Vaihtoehto omakotitalossa asumiselle omalla tutulla alueella kiehtoo muitakin asukasryhmiä. Kerrostalorakentamista kuitenkin vastustetaan kiivaasti. Yhtenä syynä lienee Maununnevantien kerrostalojen synnyttämä ankea mielikuva ja varsinkin paikalla toimineen ravintolan huono maine. Kaarelantien ja Maununnevantien kulmassa oleva tontti on oivallinen paikka kerrostalolle sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti. Muurimainen rakennus rajaa laajan katualueen ja katutason liike- tai yhteistilat elävöittävät ja monipuolistavat aukiota. Kerrostaloasunnot rikastuttavat alueen asuntotarjontaa.

Mörssäriaukio

Asukkaiden mielipiteiden johdosta luovuttiin siitä, että Mörssäriaukio muutettaisiin tonttimaaksi. Alue on merkitty katuaukioksi. Laaja alue tarjoaa monenlaisia käyttömahdollisuuksia: torialue, kioski, leikkipaikka, polkuja, olemassa olevien puiden säilyttämistä, uusia istutuksia, taideteoksia jne. Asukkaiden oma aktiivisuus ja alueen haltuunotto yhteiseksi "olohuoneeksi" lienee paras keino asukkaiden pelkäämien häiriöiden ehkäisemiseen. Aukiolle tulee laatia kokonaissuunnitelma, johon kuuluu liittyminen ympäröiviin katuihin. Tässä yhteydessä on mahdollista tehdä ratkaisut Kaarelantien varren pysäköintipaikoista, kiertoliittymistä ym. uusista järjestelyistä.

Maununnevantien varren kortteli 33037
(Punaruusu ja vuokratalot)

Mielipiteissä mainittu ravintola Punaruusu on purettu ja sen paikalle, puistoon laajennetulle tontille esitettyä nelikerroksista rakennusta vastustettiin voimakkaasti. Tavoitteena oli muodostaa laajalle katualueelle selkeä rajaus ja korostaa paikan luonnetta alueen keskuksena. Rakennuksen kerrosluku on pudotettu kolmeen ja lisäksi sallitaan asuntojen ja aputilojen rakentaminen ullakolle.

Korttelissa 33037 olevat kolmikerroksiset kerrostalot säilyvät kaavassa nykyisellään, koska niiden eliniän, samoin kuin mahdollisen uudisrakentamisen ajankohdan ja tavan ennakoiminen on tässä vaiheessa mahdotonta. Alue on otettava mukaan kaavamuutokseen, koska kortteli on tällä hetkellä yhtä tonttia, ja se esitetään jaettavaksi.

Lavettitien varren puistot

Pienten, ryteikköisten puistikkojen virkistyskäyttöön ottaminen ja kunnossapito eivät ole kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista, joten ne on esitetty tonttimaaksi. Omakotitalojen korttelialueeseen kuuluvaan Lavettitien varren puistoon on esitetty kaksi erillispientalojen tonttia, joille tulee rakentaa samojen määräysten mukaan kuin muillakin Maununnevan omakotitonteilla. Lavettitien ja Kaarelantien risteyksessä oleva puisto sopii sijaintinsa ja maasto-olosuhteitten puolesta omakotitaloja tehokkaampaan rakentamiseen. Tontille voi rakentaa enintään kaksikerroksisia asuinrakennuksia, joko pien- tai kerrostaloina. Lavettikujan jatke Kaarelantielle on liitetty tonttiin ja merkitty tulvareitiksi.

Kasemattikallio

Kasemattikallio säilyy virkistysalueena Punaruusun tontin laajennusta lukuun ottamatta (n. 1 400 m²). Suojeltavien linnoituslaitteiden ja arvokkaan kasvillisuuden takia puisto ei sovi aktiiviseksi ulkoilualueeksi tai esimerkiksi koirapuistoksi. Rakennusvirasto laatii puistoon kunnostus- ja hoitosuunnitelman, jonka yhteydessä ohjeellisiksi merkittyjen ulkoilureittien paikat tarkennetaan.

Liikenne

Liikenteestä esitetyistä mielipiteistä suurin osa ei liity kaavamuutokseen, vaan ne ratkaistaan liikenne- ja katusuunnittelun yhteydessä. Mielipiteet on toimitettu alueen liikennesuunnittelijoille.

Mielipiteissä esitetyn ajoyhteyden avaaminen Kaarelantieltä Lavettipolun tai Lavettikujan kautta Lavettitielle ei ole tarkoituksenmukaista. Kaavamuutos ei lisää merkittävästi liikennemääriä, eikä paikka ole liikenneturvallisuuden kannalta sopiva. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.11.2005 hyväksymässä liikenneturvallisuussuunnitelmassa on otettu huomioon koko alueen ja liittymien liikenneturvallisuuden parantaminen.

Tontin 33032/12 rajojen muuttaminen ei ole mahdollista, koska Kanuunatien ja Kaarelantien risteysalueella on oltava riittävät näkemäalueet.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.1.–2.3.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, sosiaaliviraston, Helsingin Energia- liikelaitoksen, Helsingin Vesi -liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot Sosiaalivirasto mainitsee (6.4.2009) mm., että kaavaehdotus vastaa hyvin sosiaaliviraston mielipiteitä. Sosiaalivirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Energia -liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä (27.3.2009) sekä pelastuslautakunnalla (10.3.2009) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Ympäristökeskus toteaa (26.2.2009) ympäristölautakunnan päättäneen 24.2.2009, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos mainitsee (26.3.2009) mm., että aluetta palvelevat yleiset johdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä niiden siirtämistä.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta toteaa (17.3.2009) mm., että Mörssäriaukion eteläpuolelle kaavoitettu asuntotontti 33037/3 voitaisiin esittää varattavaksi ja toteutettavaksi senioritalona, mikäli hankkeelle löytyy sopiva toteuttajataho. Osa tontista on Kannelmäen Kiinteistöt Oy:n hallinnassa vuonna 2040 päättyvän vuokrasopimuksen perusteella. Tämä tontin osa tulisi irrottaa vuokrauksesta ja samalla sopia autopaikkojen ja leikkipaikan siirrosta sekä tontinmuodostuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Tonttia 33037/2 koskevan uuden vuokrasopimuksen yhteydessä sovitaan myös lisärakennusoikeuden vuokralaiselle mahdollisesti tuomasta korvauksesta. Lautakunta huomauttaa lisäksi, että kaavamääräys III u½ johtaa kalliiseen rakentamiseen. Lautakunta pitää kaavaehdotusta hyvänä ja puoltaa sen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.5.2009), että korvaavat autopaikat ja leikkipaikka on otettu huomioon kaavamuutoksessa ja ne on esitetty havainnekuvassa. Tontille 33037/2 ei tule lisärakentamisoikeutta, koska tehokkuusluvulla ilmaistu rakennusoikeus vastaa toteutunutta kerrosalaa. Kaavamääräyksen III u½ tavoitteena on antaa mahdollisuus rakentaa alueen keskustan keskeisimmälle paikalle kaupunkikuvaa rikastuttava, muuta ympäristöä korkeampi talo.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (19.3.2009) mm., että toteutussuunnittelun muotoa koskevat määräykset eivät ole tarkoituksenmukaisia ja ne tulee poistaa. Kaavamääräyksessä todetaan, että Mörssäriaukiolle tulee laatia kokonaissuunnitelma, johon sisältyy aukion liittyminen ympäröiviin katuihin. Lisäksi kaavaselostuksessa todetaan, että Kasemattikallion puistoon tulee laatia kaupunginmuseolla hyväksytettävä kunnostus- ja hoitosuunnitelma. Havainnekuvassa ja selostuksessa Mörssäriaukiolle esitetty leikkipaikka tulisi sijoittaa muualle turvallisuussyistä sekä katujen ja viheralueiden kunnossapitoa koskevien määräysten erojen vuoksi.

Katualueiden ja aukion rakentamiskustannukset ovat yhteensä 240 000 euroa. Vuosittaiset ylläpidon kustannukset kasvavat n. 1 500 eurolla.

Lautakunta puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.5.2009), että Kaarelantielle on vuonna 2005 laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa Mörssäriaukion ympäristö on otettu huomioon nykytilanteen mukaisena. Jos asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen toteutuu aukiolla ja sen ympäristössä, tulee myös Kaarelantien liikennejärjestelyt mukauttaa uuteen tilanteeseen ja tutkia vaikutukset laajemmin. Asiakirjoissa mainittu leikkipaikka tarkoittaa Mörssäriaukion yhteydessä sitä, että istuskelu- ja levähdyspaikan suunnittelun yhteydessä otetaan huomioon myös lasten viihtyvyys. Kaavan valmistelun yhteydessä sekä kaupunginmuseo että ympäristökeskus ovat painottaneet Kasemattikallion kunnostus- ja hoitosuunnitelman tärkeyttä, jotta kulkureitistön rakentaminen, linnoitteiden ja kasvillisuuden suojelu ja turvallisuustekijät pystytään ratkaisemaan kokonaisuutena.

Ehdotukseen tehdyt muutokset

Kaavakarttaan ja selostukseen on tehty seuraavat kaavatekniset tarkistukset:

- Lavettitien ja Kaarelantien väliin ei muodostu uutta korttelia 33055. Alueesta muodostuu kortteliin 33032 tontti 18.

- Tontille 33032/18 merkitty tulvareitti (tu) on poistettu tarpeettomana.

- Kaavakartan AKR-merkinnän selitys on korjattu muotoon "Asuinkerrostalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue".

- Selostukseen on lisätty tonttien pinta-alat.

Muutetut tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²

	Asuinrakennusten korttelialuetta (A)	9 086	4 348
	Asuinkerrostalojen, rivitalojen tai muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AKR)	8 328	4 700
	Erillispientalojen korttelialuetta (AO)	1 211	303
	Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL)	5 089	2 544
	Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL)	5 653	1 413
	Lähivirkistysaluetta (VL)	28 383
	Katualuetta	19 998
	Yhteensä	77 748	13 308

Alueen pinta-ala on 7,7 ha. Asuinrakennusten kerrosala lisääntyy yhteensä 3 363 m². Virkistysalue pienenee n. 4 200 m².

Tehdyt muutokset ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että ehdotuksesta on vielä pyydetty kaupunginmuseon lausunto.

Lausunto Kaupunginmuseo toteaa (11.9.2009) mm., että Museovirasto on antanut lausunnon asemakaavan muutosluonnoksesta 7.5.2008. Ennen lausunnon antamista asiasta käytiin keskustelua Museoviraston ja kaupunginmuseon kesken. Lausuntoon voi siten pääosin yhtyä. Muinaisjäännösten suojelutehtävät siirtyivät Museovirastolta Helsingin kaupunginmuseolle vasta kesän 2008 alussa.

Alueella sijaitsee Helsingin maalinnoituksen tukikohta XVIII:n asema 10. Muinaismuistolain perusteella suojeltu muinaisjäännös on merkitty asianmukaisella sm-merkinnällä, mutta tekstiosuudessa täytyy käydä selville, mitä ei saa tehdä ja mihin on otettava yhteyttä.

Esimerkiksi: Puistoalueen osa, jossa sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettuja ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Alueelle tulee laatia kunnostus- ja hoitosuunnitelma.

Asemakaavakartassa Kasemattikalliolla näkyy vain osa alueen linnoitusrakennelmista. Alueella on suoritettava tarkka kartoitus ennen alueen reittien suunnittelua, joka toteutetaan ilmeisesti asemakaavan muutoksessa mainitun kunnostus- ja hoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä.

Korttelin 33031 lounaiskulmassa sijaitsee ensimmäisen maailmansodan ammusvarasto 9, jonka mainitaan rakennusviraston vuoden 1996
raportissa olevan maakummulla peitetyn, romahtaneen ja osan hävinneen rakentamisen myötä. Museoviraston vuoden 1999 listassa se on merkitty säilyneeksi. Todennäköisesti suurin osa siitä on tuhoutunut kuitenkin rakentamisessa. Mahdolliset jäännökset sijaitsevat pääosin alueella, johon kaavassa on seuraava merkintä: Istutettava tai luonnontilassa säilytettävä alueen osa, jolla arvokkaat puut tulee säästää ja jolla maaston muotoa ei saa oleellisesti muuttaa.

Kaavamääräys suojelee mahdolliset jäänteet, mutta jos alueella tehdään suurempia maansiirtotöitä, niistä on ilmoitettava kaupunginmuseoon mahdollisesti esiin tulevien rakenteiden dokumentoimiseksi.

Khs toteaa kaupunginmuseon lausunnon johdosta, että kaupunkisuunnitteluvirastosta saadun tiedon mukaan Mörssäriaukion asemakaavan muutoksen valmistelu aloitettiin vuonna 2005. Muinaismuistojen suojelukysymyksissä tehtiin tiivistä viranomaisyhteistyötä kaupunkisuunnitteluviraston, Museoviraston, ympäristökeskuksen ja rakennusviraston kesken. Museovirasto tarkisti Kasemattikallion suojelualueen rajauksen ja Lavettitien ammusvaraston merkitsemistä ei katsottu tarpeelliseksi.

Ympäristökeskus teki tarkan kasvillisuusselvityksen ja tiedot vietiin luontotietojärjestelmään. Kaavaselostuksessa kasvillisuudesta kerrotaan seuraavaa: linnoituksen mahdollisissa restaurointitöissä on otettava huomioon kohteen itäosan kangasmetsän kasvillisuuden säilyttäminen ehjänä. Alueella ei tule sallia raskaiden koneiden käyttöä tai muuta kenttä- ja pohjakerrosta rikkovaa toimintaa.

Muinaismuistoasioiden hoitaminen siirtyi kaavan valmisteluvaiheen aikana Museovirastolta kaupunginmuseolle. Sekä Museovirastolle että kaupunginmuseolle ilmoitettiin kirjeellä kaavaluonnoksen valmistumisesta. Museovirasto antoi luonnoksesta lausunnon (7.5.2008), jonka mukaan Helsingin maalinnoituksen suojeltu muinaisjäännös on merkitty asianmukaisella sm-merkinnällä.

Asemakaavan muutosehdotuksessa Kasemattikalliolla on osa-aluemerkintä sm ja kaavamääräys: ”Puistoalueen osa, jolla on muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita. Alueelle tulee laatia kunnostus- ja hoitosuunnitelma.” Koska muinaismuistolaki (295/63) rauhoittaa kaikki lain piiriin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset automaattisesti, ei määräykseen lisätty kiellettyjen toimenpiteiden listaa. (Lain mukaan muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty.)

Koska asemakaavan toimeenpanijana on rakennusviraston katu- ja puisto-osasto, jatkuu viranomaisyhteistyö myös toteutuksen yhteydessä kaupunginmuseon ja Museoviraston kanssa.

VIIKIN KORTTELEIDEN NRO 36222 JA 36225 SEKÄ KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11811)

Khs 2009-584

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 36. kaupunginosan (Viikki, Latokartano) kortteleiden nro 36222 ja 36225 sekä katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.2.2009 päivätyn ja 13.8.2009 muutetun piirustuksen nro 11811 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11811 (Viikin korttelit 36222 ja 36225)
	Liite 2	Havainnekuva (Viikin korttelit 36222 ja 36225)

Latokartanontie 29, Agronominkatu 1

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuin- ja liikerakennuksen toteuttaminen Latokartanon lähipalvelukeskuksen keskeisimmälle tontille.

Asemakaavan muutoksen pohjaksi hankkeelle on laadittu viitesuunnitelma. Kaupunkikuvallisten periaatteiden lisäksi tavoitteena on ollut, että hanke toteutetaan Latokartanon keskeistä toria rajaavana ja toiminnallisesti paikkaan soveltuvana asuin- ja liikerakennuksena.

Kaavamuutoksella YS-tontin käyttötarkoitus muuttuu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL), rakennusoikeus kasvaa 4 300 k-m²:stä 4 500 k-m²:iin ja rakennusten kerrosluku nousee Latokartanonkaaren puolella seitsemään, Agronominkadun puolella neljään ja Latokartanontorin puolella kolmeen kerrokseen. Lisäksi Agronominkujaa levennetään ja se muutetaan pihakaduksi. Autopaikkojen tontilla 36225/1 (LPA) oleva, tonttia 36222/1 palveleva talousrakennuksen rakennusala poistetaan.

Asemakaavan muutoksen kohteena oleva tontti on osa Latokartanon asuinalueen keskellä sijaitsevaan Latokartanon lähipalvelukeskukseen suunniteltua palveluiden keskittymää, johon kuuluvat mm. Viikin kirkko, seurakuntatilat, kaupallisia palveluja, vanhusten palvelutalo, nuorisotila ja koulu sekä liikuntatiloja. Tontti oli alun perin varattu Viikin terveys- ja sosiaaliasemalle. Terveys- ja sosiaaliasemaverkoston uudelleenjärjestelyjen myötä hanke on kuitenkin tällä paikalla rauennut.

Tontille rakennettavilla rakennuksilla on näkyvä ja kaupunkikuvallisesti merkittävä asema Latokartanontoria sekä ympäröiviä katuja rajaavina elementteinä. Rakennusmassat on ryhmitelty siten, että ne toisaalta rajaavat katu- ja toritiloja ja toisaalta muodostavat tontille rauhallisen sisäpihan.

Hankkeen rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2009.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.2.2009) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta, jota kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava nro 11020 on hyväksytty vuonna 2002. Tontti 36222/1 on merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS). Tontin rakennusoikeus on 4 300 k-m². Tontin kerrosluvuiksi on Latokartanonkaaren varteen merkitty III ja muulle osalle II. Autopaikkojen vähimmäismääräksi on merkitty 1 autopaikka/100 k-m² ja autopaikat sijoittuvat LPA-tontille 36225/1. LPA-tontille 36225/1 on merkitty rakennusala, jolle saa rakentaa korttelin 36222 autotalleja sekä varasto-, jäte- ja teknisen huollon tiloja.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kiinteistölautakunta esitti Khlle 16.12.2008 tontin 36222/1 varaamista VVO Rakennuttaja Oy:lle valtion tuella rakennettavien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Asemakaavan muutoksen pohjaksi on arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy laatinut viitesuunnitelman.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Kaava-alue on osa rakenteilla olevaa Viikin Latokartanon asuinaluetta, jonne tulee asunnot n. 9 000 asukkaalle sekä n. 100 000 k-m² työpaikkoja ja palveluja.

Latokartanon asuinalueen rakentaminen on edennyt etelästä alkaen siten, että kolme ensimmäistä osa-aluetta ovat valmiiksi rakennettuja. Tällä hetkellä rakentaminen on käynnissä neljännellä ja viidennellä osa-alueella. Asuntorakentaminen etenee edelleen siten, että Latokartanon asuinalue on kokonaisuudessaan rakennettu ensi vuosikymmenen puolessa välissä.

Latokartanon lähipalvelukeskukseen sijoittuu Latokartanon alueen tarvitsemia päivittäisiä palveluja. Tällä hetkellä alueella ovat toiminnassa Viikin kirkko, päivittäistavaramyymälä, kahvila, kioski sekä liiketiloja lähistöllä olevien asuinrakennusten pohjakerroksissa. Lähipalvelukeskuksen eteläosaan ovat rakenteilla Latokartanon peruskoulu ja liikuntahalli. Vanhusten palvelutalon rakentaminen käynnistyy vuoden 2009 kesällä. Nuorisotalon rakentaminen Agronominkujan eteläpuolelle on viivästynyt ja toiminta käynnistyy aluksi Latokartanon peruskoulun tiloissa.

Suunnittelualueen tontilla toimii tilapäisissä kouluparakeissa Latokartanon peruskoulu, jonka toiminta päättyy, kun Latokartanon peruskoulu valmistuu. Agronominkatu ja sen länsipuolella oleva LPA-tontti ovat rakennettuja. Suunnittelualueen eteläpuolella on Viikin kirkko. Latokartanontorin länsireunaa rajaa kaksikerroksinen liikerakennus. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan esirakennettu siten, että alueella on ollut painopenger.

Yhdyskuntatekninen huolto

Latokartanonkaarella ja Agronominkadulla on uusi yhdyskuntateknisen huollon verkosto, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon tonttien rakentaminen.

Maaperä Alueen nykyinen korkeustaso on +5,9 alueen kaakkoisosassa ja +11,0 alueen luoteisosassa. Pysäköintitontti sijaitsee pääosin pehmeiköllä, joka on esirakennettu ylipenkereellä. Alue sijaitsee pohjoisosaltaan hautausmaan deltasta pistävällä karkearakeisten maalajien alueella, jossa maaperän vedenläpäisevyys on hyvä. Alueen pohjavedenpinnan korkeusasemaa ja esirakentamisen aikaista painumakäyttäytymistä on seurattu ja tiedot on saatavissa kiinteistöviraston geotekniseltä osastolta. Tontille suunniteltua terveys- ja sosiaaliasemaa varten tehtiin vuonna 2002 pohjatutkimukset ja pohjarakennussuunnitelmat.

Tiedossa ei ole toimintaa, joka olisi aiheuttanut alueella maaperän pilaantumista. Malmin hautausmaan pieni maankaatopaikka sijaitsi nykyisen kirkon kohdalla ja alue kunnostettiin esirakentamisen yhteydessä.

Ympäristöhäiriöt

Alue sijaitsee n. 55 m:n etäisyydellä Lahdenväylästä ja rajautuu pohjoisosassa Latokartanonkaareen, joka on alueellinen kokoojakatu. Lahdenväylän molemmin puolin on melueste. Agronominkatu on vähäliikenteinen tonttikatu.

Lahdenväylän liikennemäärä alueen kohdalla oli syksyllä 2007 n. 50 100 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus oli n. 11 %. Latokartanonkaaren liikennemäärä oli n. 3 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueen koillispuolella sijaitsee yksi Latokartanon aluetta palvelevien bussien kääntöpaikoista.

Malmin lentokenttä sijaitsee alueen pohjoispuolella 1,7 km:n etäisyydellä. Suunnittelualue ei sijaitse melualueella. Lentomelualue ulottuu lentokentän eteläpuolella Lahdenväylän ja Kehä I:n eritasoliittymän alueelle. Lentotoiminta aiheuttaa kuitenkin alueelle ääntä ja piha-alueella ja parvekkeilla se saattaa häiritä joitakin ihmisiä. Pienkoneiden ja helikoptereiden äänitehotaso on sen verran pieni, että tavanomaisessa rakentamisessa normaalit katto- ja seinärakenteet vaimentavat ääntä riittävästi.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuin- ja liikerakennuksen toteuttaminen Latokartanon lähipalvelukeskuksen keskeisimmälle tontille.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tontti 36222/1 (uusi tontti nro 36222/2) on osa Latokartanon asuinalueen keskellä sijaitsevaan Latokartanon lähipalvelukeskukseen suunniteltua palveluiden keskittymää, johon kuuluvat mm. jo rakennetut Viikin kirkko, sen yhteydessä olevat seurakuntatilat, liikerakennus, rakenteilla olevat koulu ja liikuntatila sekä suunnitteilla olevat vanhusten palvelutalo ja nuorisotalo.

Latokartanon lähipalvelukeskuksen asemakaava perustuu vuonna 2000 järjestetyn arkkitehtikutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka pohjalta tontille laadittiin asemakaava terveys- ja sosiaaliasemaa varten. Terveys- ja sosiaaliasemien verkostojen muutosten johdosta kaupunki teki päätöksen, että Latokartanon suurpiirin terveyspalvelut keskitetään Pihlajamäkeen ja sosiaalipalvelut Malmin aluekeskukseen. Tämän johdosta hanke Latokartanon lähipalvelukeskukseen on rauennut.

Tontille rakennettavilla rakennuksilla on näkyvä ja kaupunkikuvallisesti merkittävä asema Latokartanontoria sekä ympäröiviä katuja rajaavina elementteinä. Kaavamuutos perustuu tontille laadittuun viitesuunnitelmaan, jonka suunnittelun lähtökohtana on ollut alkuperäisen kilpailuehdotuksen periaatteiden mukainen rakenne. Tontin rakennukset yhdessä Agronominkadun varteen rakennettavien nuorisotalon ja vanhusten palvelutalo ”Cecilian” kanssa muodostavat Latokartanonkaarta, Agronominkatua ja Latokartanontoria sekä puistoa rajaavan korttelirakenteen. Näiden rakennusten keskellä kirkko saa korostetun aseman sijoittumalla poikkeavasti omaan koordinaatistoonsa irti Agronominkadusta, torista ja puistosta.

Asuin- ja liikerakennusten korttelialue (AL)

Tontti 36222/2 on merkitty asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Rakennusoikeus kasvaa 4 300 k-m²:stä 4 500 k-m²:iin ja rakennusten kerrosluku nousee Latokartanonkaaren puolella seitsemään, Agronominkadun puolella neljään ja Latokartanontorin puolella kolmeen kerrokseen. Kyseistä tonttia palveleva, LPA-tontilla 36225/1 oleva talousrakennuksen rakennusala poistetaan.

Rakennusmassat on ryhmitelty siten, että ne toisaalta rajaavat katu- ja toritiloja ja toisaalta muodostavat tontille rauhallisen sisäpihan. Maaston korkeuserojen vuoksi Latokartanonkaaren varressa oleva rakennusmassa on kadun puolella kuusikerroksinen ja pihan puolella seitsemänkerroksinen. Agronominkadun varressa oleva rakennusmassa on nelikerroksinen, kuten muutkin Agronominkatua rajaavat rakennukset. Latokartanontoria rajaava rakennusmassa on kolmekerroksinen.

Rakennusten Agronominkatuun, Agronominraittiin ja Latokartanontoriin rajautuvien julkisivujen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää värisävyltään vaaleaa tiiltä.

Tontille on rakennettava liike-, toimisto-, työ- tms. monikäyttötilaa vähintään 300 k-m². Tarkoituksena on, että nämä tilat sijoittuvat Latokartanontorin varteen rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ja mahdollisesti myös Agronominkadun ja Agronominkujan kulmaukseen.

Pysäköinti ja liikenne

LPA-tontilla 36225/1 oleva, terveys- ja sosiaaliaseman jätehuoneelle, sähkökeskukselle ja kodinhoidon autopaikoille tarkoitettu talousrakennuksen rakennusala on poistettu tarpeettomana.

Tontin 36222/2 autopaikoista 43 sijoittuu LPA-tontille ja loput omalle tontille.

Agronominkujaa on levennetty ja yleiselle jalankululle varattu katu on muutettu pihakaduksi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue liitetään Agronominkadun yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Tontin sade- ja sulamisvedet johdetaan katuviemäriin ja edelleen Viikinojaan.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Korttelialue on karkearakeisten maalajien aluetta, jossa on täytemaata. Korttelin eteläosassa täytemaan alla on ohut, enimmillään noin metrin paksuinen hienorakeinen maakerros. Kevytrakenteiset rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Maakerrokset eivät ole tiiviitä, joten korkeampien ja raskaampien rakennusten perustamistapa ratkaistaan pohjarakennussuunnittelun yhteydessä. Alapohjarakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pitkäaikainen pohjavesiseuranta.

Alue on esirakennettu. Esirakentamisen yhteydessä kunnostettiin nykyisen kirkon tontilla ollut hautausmaan maankaatopaikka.

Ympäristöhäiriöt

Asemakaavassa on määräys, jolla edellytetään Latokartanonkaaren ja Lahdenväylän puoleisilta julkisivuilta vähintään 38 dB:n ja Latokartanontorin puoleisilta julkisivuilta vähintään 32 dB:n ääneneristävyyttä. Alueen itäpuolelle rakennetuissa asuinrakennuksissa on määräyksenä 35 dB, mutta rakennukset sijaitsevat kauempana molemmista väylistä.

Lahdenväylän ennusteliikennemäärä vuonna 2025 on 82 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (nopeusrajoitus 100 km/h) ja Latokartanonkaaren 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (nopeusrajoitus 40 km/h). Laskennan perusteella väylien puoleisella julkisivulla on päiväajan keskiäänitaso 70,5 dB:n ylimmän kerroksen korkeudella ja 66,3 dB Latokartanonkaaren tasolla olevan kerroksen korkeudella. Rakennus on lähempänä Lahdenväylää kuin yksikään nykyisistä asuinrakennuksista ja myös lentoliikenne aiheuttaa alueella jonkin verran ääntä. Tästä syystä julkisivuille on asetettu poikkeuksellisesti hieman kireämpi ääneneristävyysvaatimus mitä laskennallisesti olisi välttämätöntä.

Asemakaavassa on määräys, jolla kielletään ulkoilman ottaminen Latokartanonkaaren ja Lahdenväylän puolelta. Rakennusalojen soveltuvuutta liikenteen pakokaasupäästöjen kannalta voidaan arvioida Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) liikennemäärään perustuvan suosituksen perusteella. Tarkastelussa otetaan huomioon molempien väylien yhteisvaikutus. Tuloksena on, että Lahdenväylän ja Latokartanonkaaren puoleisella julkisivulla liikenteen päästöjen haittoja voidaan pitää sen verran suurina, että ulkoilmaa ei voida ottaa siltä puolelta. Eteläpuolen julkisivu on kuitenkin riittävän etäällä ja ulkoilma voidaan ottaa siltä puolelta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakentamiseen, rakennettuun ympäristöön,
liikenteeseen ja tekniseen huoltoon

Alueen rakentamisessa ja käytössä voidaan hyödyntää olemassa olevia yhdyskuntateknisen huollon verkostoja, liikenneväyliä ja joukkoliikennettä. Myös Latokartanon lähipalvelukeskuksen palvelut ovat helposti saavutettavissa.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Alue on kokonaisuudessaan esirakennettua, joten alueella ei ole jäljellä alkuperäistä luontoa. Näkymä Agronominkadun suunnasta Latokartanontorille muuttuu voimassa olevaan kaavaan nähden hiukan umpinaisemmaksi, kun rakennuksen suurin sallittu kerrosluku nousee kahdesta neljään. Kerrosluku on sama kuin Viikin kirkon eteläpuolelle rakennettavan vanhusten palvelutalon ja Agronominkadun itäpuolella olevien sekä rakennettavien asuinrakennusten kerrosluku.

Tontti sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla Latokartanonkaaren ja Agronominkadun risteyksessä. Sillä on tärkeä osa Latokartanontoria rajaavana rakennuksena.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Tontille rakennettavat liiketilat täydentävät Latokartanon lähipalvelukeskuksen palveluja. Tarvittaessa voidaan hankkeeseen sijoittuviin liike-, toimisto-, työ- ja vastaaviin monikäyttötiloihin sijoittaa sosiaalipalvelutiloja. Lisäksi rakennusten ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa olevia asuntoja voidaan tilapäisesti käyttää sosiaalipalvelutiloina.

Korttelin rakentaminen aiheuttaa normaalin rakennustoiminnan haittoja. Alueen läheisyydessä on asuinrakennuksia ja rakentamisen aikana myös Latokartanon peruskoulu on käytössä.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Toteutus Hankkeen rakentamisen on tarkoitus käynnistyä vuonna 2009.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos (päivätty 20.10.2008).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Viikin kirjastossa 27.10.–7.11.2008 sekä viraston internetsivuilla.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää ja ottaa huomioon Lahdenväylän ilmanlaatu- ja meluhaitat liikenne-ennusteiden mukaisessa tilanteessa.

Terveyskeskus on ilmoittanut, että alueen terveysasemapalvelut järjestetään Pihlajamäen terveysasemalla, eikä terveyskeskuksella ole tarvetta saada terveysasemapalveluille alueelta toimipistettä.

Aluetta palvelevan kotihoidon toimitilat sijaitsevat Pukinmäessä, jonne erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin liikkuminen vie aikaa, kun bussiyhteydet ovat harvemmat. Väestöennusteiden ja nykyisten suoritetilastojen pohjalta näyttää vahvasti siltä, että kotihoidon palvelujen kysyntä tulee kasvamaan Latokartanon ja Malmin alueilla, mikä merkitsee henkilökunnan lisäystä ja lisätilojen tarvetta.

Latokartanon alueella on tarpeen saada kotihoidolle työ- ja taukotila. Mieluiten tila sijaitsisi omana tilana muiden hallintokuntien tilojen yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä tai vähintään yhteistiloina muiden hallintokuntien kanssa. Tilojen yhteyteen tarvitaan säilytysmahdollisuus polkupyörille.

Sosiaalivirasto on ilmoittanut, että se ei esitä suunnittelualueelle huomioon otettavaksi toimitiloja. Latokartanon ja Viikin alueen asukkaita palvelee Malmin toimipiste sekä sosiaaliaseman että perheiden palveluissa. Vanhusten sosiaali- ja lähityön yksikkö sijaitsee Suursuolla. Nämä palvelut noudattavat hallinnollisesti maantieteellistä nelialuejakoa: eteläinen, läntinen, pohjoinen ja itäinen alue. Pohjoinen alue sisältää pohjoisen ja koillisen suurpiirin.

Sosiaalivirasto ei myöskään esitä sosiaaliviraston järjestämisvastuulla olevia asumispalveluhankkeita huomioon otettavaksi kaavoituksessa tai suunnittelukohteeseen sopivia laitostiloja. Suunnittelualueen viereiseen kortteliin on tulossa vanhusten palvelutalo. Tämän perusteella sosiaalivirasto pitää tärkeänä, että asemakaavoitustyön yhteydessä otetaan huomioon esteetön asuin- ja lähiympäristö erityisesti vanhusten palvelutalon ja suunnittelualueen asuin- ja liiketilakorttelin välillä.

Päivähoidon tilat ja olemassa olevat suunnitelmat on arvioitu riittäviksi päivähoidossa Viikin ja Latokartanon alueella.

Koska sosiaaliviraston toimipisteitä ei ole Viikin Latokartanossa, työntekijät työskentelevät enemmänkin alueelle jalkautuneena. Tällöin voi myöhemmin olla tarvetta pienimuotoiseen muuntuvaan tilaan muun hankkeen yhteydessä. Tila voisi olla yhteiskäytössä alueella työskentelevien kaupungin työntekijöiden kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että ympäristökeskuksen, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston lausunnot on otettu huomioon asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä. Hankkeeseen sisältyy vähintään 300 k-m² liike-, toimisto-, työ- tai vastaavia monikäyttötiloja, joiden käyttöä sosiaaliviraston tai terveyskeskuksen tiloina voidaan tarvittaessa selvittää jatkosuunnittelun yhteydessä. Asemakaava mahdollistaa myös ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen sijoittuvien asuntojen käyttämisen väliaikaisesti sosiaalipalvelun tiloina. Suunnittelualueelta on esteetön pääsy kaikkiin Latokartanon lähipalvelukeskuksen palveluihin.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²

		Asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta (AL)	2 797	4 500
		Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	2 540
		Katualuetta	894

		Yhteensä	6 231	4 500

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.3.–20.4.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston, rakennusviraston, sosiaaliviraston, terveyskeskuksen ja ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus xxxx xxxxxxxx toteaa (2.4.2009), että Agronominkadun parkkikenttä pitäisi muuttaa puistoksi. Miksi näin keskeinen ja hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa oleva alue uhrataan autoille? Ne asukkaat, joilla on auto, voisivat kustantaa itselleen parkkipaikan vaikka maan alta. Parkkipaikkojen kustannuksia ei pidä jakaa autottomille asukkaille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.8.2009), että Agronominkadun varressa oleva LPA-tontti 36225/1 on jo valmiiksi rakennettu. Sille sijoittuu kyseisen hankkeen 43 autopaikkaa sekä Viikin kirkon, suunnitteilla olevien nuorisotalon ja vanhusten palvelutalon autopaikat. Autopaikkojen rakentamisesta, ylläpidosta ja vuokraamisesta vastaa Latokartanon kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden yhteisesti omistama Latokartanon Pysäköinti Oy, jonka osakkaaksi myös muutoksen kohteena olevalle tontille rakennettava kiinteistö liittyy.

Lausunnot Kiinteistölautakunta toteaa (28.4.2009) mm., että suunniteltu tontti 36222/2 on varattu Khn päätöksellä 16.2.2009 VVO Rakennuttaja Oy:lle 21.12.20011 saakka valtion tuella rakennettavien vuokra-asuntojen rakentamiseksi. Varauspäätöksen mukaan varauksensaajan tulee noudattaa alueellisia rakennustapaohjeita sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, sillä se mahdollistaa varauksensaajan mukaisen hankkeen toteuttamisen alueella.

Rakennusvirasto toteaa (21.4.2009) mm., ettei asemakaavan muutos aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle. Virastolla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta.

Sosiaalivirasto mainitsee (5.5.2009) mm., että kaavaehdotus on valmisteltu hyvässä viranomaisyhteistyössä ja vastaa hyvin sosiaaliviraston mielipiteitä. Virastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Terveyskeskuksella ei ole (5.5.2009) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Ehdotuksessa on otettu huomioon terveyskeskuksen aiempi lausunto asemakaavan muutosluonnoksesta.

Ympäristölautakunta toteaa (28.4.2009) mm., että suunnittelualue sijaitsee Lahdenväylän välittömässä läheisyydessä. Lahdenväylän ennusteliikennemäärä vuodelle 2025 on 82 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja lisäksi väylän ja tonttien väliin sijoittuvan Latokartanonkaaren liikennemäärä 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Väylän puoleinen rakennus on lähempänä Lahdenväylää kuin yksikään nykyisistä asuinrakennuksista. Viereisillä korttelialueilla väylän puoleiset osat on osoitettu pysäköintiin.

Sekä ilman epäpuhtaus- että meluhaitat alueella ovat huomattavat. YTV:n suositusten mukaan minimietäisyys asuinrakentamiselle esitetyllä ennusteliikenteellä on 63 m ja suositusetäisyys 126 m. Väylän puoleinen rakennus sijoittuu suurelta osin minimietäisyyttä lähemmäksi väylää.

Kaavamääräysten mukaan Lahdenväylän puolelle ei saa sijoittaa avattavia tuuletusikkunoita tai parvekkeita. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1 määräysten mukaan asuinhuoneissa tulee kuitenkin olla avattavat ikkunat.

Asuntorakentaminen tulee tontille sijoittaa siten, että ilmanlaadulle määritelty minimietäisyysvaatimus Lahdenväylään nähden voidaan saavuttaa. Lahdenväylän puoleinen reuna suunnittelualueesta ei täytä asumiselle asetettua terveellisyyden ja viihtyisyyden vaatimusta liikennehaittojen vuoksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (13.8.2009), että rakennukset on sijoiteltu suunnittelualueella siten, että asuinhuoneet ja ulko-oleskelualueet voidaan rakentaa viihtyisiksi ja terveellisiksi. Kaavamääräyksellä kielletään asuinhuoneiden ikkunoiden ja parvekkeiden sijoittaminen Latokartanonkaaren puolelle. Myöskään koneellisen, suodattimella varustetun ilmastoinnin tuloilmaa ei saa ottaa Latokartanonkaaren puolelta. Lahdenväylän ja Latokartanonkaaren puolen ääneneristävyyttä ohjataan kaavamääräyksellä ja tällä puolella ei ole ulko-oleskelutilaa. Rakennuksen pihan puolella ei ole esteitä ulkoilman ottamiselle tai ulko-oleskelualueiden toteuttamiselle.

Latokartanonkaaren varressa oleva rakennusmassa voidaan toteuttaa sivukäytäväratkaisuna, jossa sivukäytävä sijaitsee Latokartanonkaaren puolella ja asunnot avautuvat korttelipihan puolelle. Tämä on ollut myös viitesuunnitelman lähtökohtana ja tämän vuoksi asemakaavan muutosehdotuksessa on määräys, joka mahdollistaa sivukäytävän rakentamisen asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi.

Asemakaavan muutosehdotusta on muutettu siten, että kaavamääräyksellä on estetty asuinhuoneiden ikkunoiden sijoittaminen Latokartanonkaaren puoleiselle julkisivulle. Tätä koskeva kaavamääräys on muutettu muotoon:

– Latokartanonkaaren puoleiselle julkisivulle ei saa sijoittaa asuinhuoneiden ikkunoita tai parvekkeita.

Samalla on poistettu tarpeettomana asemakaavamääräys, joka koskee asuntojen rajoittumista yksinomaan Latokartanonkaaren puoleiseen ulkoseinään.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	21.10.2009 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Voimassa oleva perussopimus
	Liite 2	HUSin hallituksen esitys perussopimuksen muuttamiseksi

LIITTEET	Liite 1	Asemapiirros 8.1.2009
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kopio asemakaavakartasta 7930