KULTTUURI- JA KIRJASTOTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN KIRJASTOTOIMEN OSALTA

Khs 2009-491

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosääntöä kirjastotoimen osalta 1.10.2009 lukien kuulumaan seuraavasti:

III

HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTO

19 §

Toimiala Kaupunginkirjasto huolehtii kaupungin yleisestä kirjastotoimesta ja yleisten kirjastojen keskuskirjastolle kuuluvista tehtävistä kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakunnan hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

20 §

Organisaatio Virastossa on seuraavat osastot:

- kirjasto- ja asiakaspalvelut

- sisältöpalvelut

- verkkokirjasto- ja hallintopalvelut

Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta.

21 §

Johtaminen Viraston päällikkönä on kirjastotoimen johtaja, joka johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Osaston päällikkönä on kirjastotoimen apulaisjohtaja. Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

22 §

Kirjasto- ja asiakaspalvelujen toimiala

Osasto vastaa kaupunginosien kirjastopalvelujen järjestämisestä ja asiakaspalvelun kehittämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

23 §

Sisältöpalvelujen toimiala

Osasto vastaa kirjastoverkkoa tukevista sisältöpalveluista sekä yhteistyöverkostojen kehittämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

24 §

Verkkokirjasto- ja hallintopalvelujen toimiala

Osasto vastaa verkkokirjastopalveluista ja keskitetyistä hallintopalveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

25 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

1 hyväksyä toimintasäännöt

2 siirtää viraston palveluksessa oleva henkilö ja vastaava virka tai tehtävä viraston osastosta toiseen asianomaisia esimiehiä, asianomaista henkilöä sekä tämän sitä pyytäessä luottamusmiestä kuultuaan

3 panna täytäntöön henkilökuntaa koskevat virka- ja työehtosopimukset sekä vastaavat sopimukset huomioon ottaen, mitä kaupunginhallituksen johtosäännössä on määrätty

4 hakea kaupungin puolesta, lukuun ottamatta Euroopan Unionin rahoitusta, kirjastotoimen toimialaan kuuluvat valtionosuudet ja ‑avustukset sekä niihin verrattavat etuudet ja käyttää näissä asioissa kaupungin puhevaltaa

5 hakea viraston toimialaan kuuluvat viranomaisluvat

6 vahvistaa käyttösäännöt

7 päättää hankittavasta kirjastoaineistosta

8 päättää kirjastojen ja muiden yleisönpalveluyksiköiden aukioloajoista sekä kirjastoautojen pysähdyspaikoista

9 vastata yleisten kirjastojen keskuskirjastolle kuuluvien valtakunnallisten tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan ja lautakunnan määräämät muut tehtävät.

26 §

Osaston päällikön tehtävät

Osaston päällikön tehtävänä on suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja viraston päällikön määräämät tehtävät.

27 §

Estyneenä oleminen Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä osaston päällikkö.

Osaston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

28 §

Kelpoisuusvaatimukset Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty, ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on säädetty.

29 §

Henkilökunnan ottaminen

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä.

30 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei toisin ole määrätty.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan esitys 18.2.2009 kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosäännön muuttamiseksi kirjastotoimen osalta
	Liite 2	Sääntötoimikunnan lausunto 27.5.2009 johtosäännön muuttamiseksi kirjastotoimen osalta
	Liite 3	Voimassa oleva johtosääntö
	Liite 4	Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaoston lausunto

Khs toteaa, että esitys on pitkälti kulttuuri- ja kirjastolautakunnan esityksen mukainen. Sitä on kuitenkin täsmennetty 20 ja 22 §:n osalta sääntötoimikunnan ehdottamalla tavalla. Lautakunta oli ehdottanut hallinto- ja tietohallintopalvelujen osastoa. Tämä on nyt muutettu kuulumaan verkkokirjasto- ja hallintopalveluiksi. Osaton toimiala on määritelty vastaavasti.

Esitys sisältää ehdotuksen yhden uuden kirjastotoimen apulaisjohtajan viran perustamisesta. Viran perustaminen ei lisää kirjastotoimen kustannuksia. Nykyorganisaation mukainen osastonjohtajan virka jätetään täyttämättä, ja ko. virka esitetään lakkautettavaksi seuraavan talousarviokäsittelyn yhteydessä. Khs ilmoittaakin, että mikäli Kvsto hyväksyy päätösesityksen, tulee Khs perustamaan kirjastotoimen apulaisjohtajan viran 4 700 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.10.2009 alkaen. Henkilöstökeskus on ilmoittanut (22.6.2009) puoltavansa viralle kirjastotoimen apulaisjohtajan nimikettä.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta esittää (18.2.2009) Khlle, että kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosääntöä muutetaan kirjastotoimen osalta liitteen mukaiseksi ja että se tulee voimaan 1.10.2009 lukien. Samalla lautakunta esittää yhden uuden kirjastotoimen apulaisjohtajan viran perustamista 4 700 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.10.2009 lukien.

Lautakunta toteaa esityksensä perusteluiksi mm. seuraavaa:

Nykytilan kuvaus Kaupunginkirjaston nykyinen organisaatio tuli voimaan 1.3.2004.

Nykyinen organisaatio perustuu kahden osaston malliin. Kumpaakin osastoa johtaa kirjastotoimen apulaisjohtaja. Alueellisten kirjastopalvelujen osastoon kuuluu 34 kirjastoa, henkilöstö-, talous- ja hallintopalvelut ja johdon tukiyksiköt. Keskitettyjen kirjastopalveluiden osastoon kuuluu pääkirjasto yksiköineen (pääkirjaston yleisönpalveluyksiköt, kirjavarasto, kirjastoauto-, laitoskirjasto- ja kirjaston kotipalvelu), kirjastoaineiston hankinta- ja luettelointitoimisto sekä tietohallintotoimisto. Molemmilla kirjastotoimen apulaisjohtajilla on vastuuta sekä asiakaspalveluyksiköistä että koko kirjaston toimintaa tukevista keskitetyistä palveluista.

Edellisen organisaatiomuutoksen yhteydessä vahvistettiin ja keskitettiin hajallaan ollutta tietohallinnon asiantuntemusta siten, että perustettiin tietohallintotoimisto ja tietohallintopäällikön virka.

Organisaatiouudistuksen tarve

Kuluneet viisi vuotta ovat osoittaneet, että nykyisessä organisaatiossa on joitakin epäkohtia. Kummankin kirjastotoimen apulaisjohtajan tehtäväkokonaisuudet ovat liian laajat, mikä korostuu tilanteessa, jossa erilaiset kirjastotoiminnan muutospaineet ovat monipuolistuneet ja lisääntyneet. Organisaation uudistamisen lähtökohtana on strategisen johtamisen korostaminen, tulevaisuuden haasteiden tunnistaminen sekä onnistumisen kannalta tärkeiden alueiden vahvistaminen.

Erityisesti halutaan vahvistaa kirjastoverkon eli kaupunginosakirjastojen roolia osana paikallisyhteisöä, eri asiakasryhmien huomioon ottamista sekä asiakaspalvelun kehittämistä enenevässä määrin tiedonhaun ja aineistojen käytön opastukseen.

Toisena vahvistamisen painopisteenä on uusien aineistomuotojen seurannan tehostaminen, niiden käyttöönotto ja vaikutusten arviointi palveluun. Tähän liittyy myös erilainen kokeilutoiminta.

Vahvistusta tarvitaan myös tietotekniikan varaan rakentuvien verkkopalvelujen jatkuvaan kehittämiseen sekä infrastruktuurin ja tietohallinnon ylläpitoon. Kehitystä ja muutoksia on odotettavissa yhtä hyvin kirjastojärjestelmäympäristössä kuin kaupungin omissa järjestelmissä.

Tässä tilanteessa on perusteltua vahvistaa kaupunginkirjaston ylintä johtoa yhdellä kirjastotoimen apulaisjohtajalla ja esittää perustettavaksi kolmas osastotasoinen yksikkö. Organisaation tarkastelu on ajankohtaista myös siksi, että edessä on henkilömuutos alueellisten kirjastopalvelujen osaston päällikön eläkkeelle siirtymisen takia.

Ehdotus uudeksi organisaatioksi

Johtaminen

Kirjastotoimen johtajan lisäksi kaupunginkirjaston ylimpään johtoon ehdotetaan kuuluvaksi kolme kirjastotoimen apulaisjohtajaa. Uudessa organisaatiossa yksi kirjastotoimen apulaisjohtajista johtaa kirjasto- ja asiakaspalvelujen osastoa, toinen sisältöpalvelujen osastoa ja kolmas hallinto- ja tietohallintopalvelujen osastoa.

Nykyinen alueellisista kirjastopalveluista vastaava kirjastotoimen apulaisjohtaja on uudessa organisaatiossa kirjasto- ja asiakaspalvelujen osaston päällikkö. Nykyinen keskitettyjen kirjastopalvelujen osastosta vastaava kirjastotoimen apulaisjohtaja on uudessa organisaatiossa sisältöpalvelujen osaston päällikkö. Kolmas kirjastotoimen apulaisjohtaja (uusi virka) on hallinto- ja tietohallintopalvelujen osaston päällikkö.

Osastojen toimialat

Kirjasto- ja asiakaspalvelujen osastolle sijoittuisivat kaupunginosien kirjastopalvelut sekä kaupunginkirjaston asiakaspalvelun, paikallisen sidosryhmäyhteistyön ja eri asiakasryhmien palvelujen kehittäminen.

Sisältöpalvelujen osastolle kuuluisivat kaupunginkirjaston keskitetyt kokoelma- ja muut sisältöpalvelut sekä tapahtumapalvelut, pääkirjastotoiminta, Kirjasto 10 ja Lasipalatsin kohtaamispaikka. Osaston tehtäviin kuuluisi myös kaupunginkirjaston yhteistyöverkostojen kehittäminen.

Hallinto- ja tietohallintopalvelujen osastolle tulisivat kaupunginkirjaston verkkokirjasto-, tietojärjestelmä- ja tietotekniikkapalvelut. Lisäksi osasto vastaisi viraston keskitetyistä viestintä-, talous-, henkilöstö-, hallinto-, kehittämis- ja tilasuunnittelupalveluista.

Viraston päällikön tehtävät

Johtosääntöön ehdotetaan lisättäväksi viraston päällikön tehtäviin 25 § 1 mom. seuraava kohta: vastaa yleisten kirjastojen keskuskirjastolle kuuluvien valtakunnallisten tehtävien hoitamisesta.

Johtosäännön edellyttämä virkajärjestely

Johtosääntöuudistus edellyttää yhden uuden kirjastotoimen apulaisjohtajan viran perustamista. Viran perustamista esitetään kaupunginhallitukselle johtosäännön hyväksymisen yhteydessä.

Uudistuksen taloudellisten vaikutusten arviointi

Uudistus on taloudellisilta vaikutuksiltaan neutraali, koska kirjastotoimen apulaisjohtajan viran perustamisen yhteydessä osastonjohtajan tehtävä (vakanssinumero 045548) jätetään täyttämättä ja esitetään lakkautettavaksi seuraavan talousarvion käsittelyn yhteydessä. Lisäksi huolehditaan tehtävien uudelleenjärjestelyin tarvittavan kokonaissäästön aikaansaamisesta palkka- ja muissa henkilöstömenoissa.

Johtoryhmä ja ylimmän johdon vastuut

Ehdotetussa uudessa organisaatiossa johtoryhmään kuuluvat kirjastotoimen johtaja, 3 kirjastotoimen apulaisjohtajaa, kehittämispäällikkö, viestintäpäällikkö (sihteeri) sekä 2 määräajaksi valittavaa kirjastojen edustajaa (kirjastonjohtajaa) ja yksi henkilöstön edustaja. Johtoryhmän asiantuntijajäseniä ovat talouspäällikkö, tietohallintopäällikkö, henkilöstöpäällikkö ja tilasuunnittelusta vastaava johtava suunnittelija, jotka osallistuvat kokouksiin tarpeen mukaan.

Kirjastotoimen johtajan päävastuina ovat kirjastotoimen kokonaisvaltainen johtaminen ja kehittäminen, valtakunnalliset tehtävät, keskustakirjaston suunnittelu, kansainvälisen yhteistyön edistäminen, pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistyön kehittäminen, kaupungin sisäisten kumppanuuksien hoitaminen sekä kirjaston yhteisökuvan vahvistaminen ja markkinointi.

Kirjasto- ja asiakaspalvelujen osaston päälliköllä on kokonaisvastuu eri kaupunginosien kirjastopalvelujen toimivuudesta ja tasapuolisuudesta sekä asiakaspalvelun, asiakaspalvelukulttuurin ja eri asiakasryhmien palvelujen kehittämisestä. Hänen vastuulleen kuuluvat myös kirjastojen alueellisen yhteistyön koordinointi sekä kirjastojen palvelutarjonnan tarkastelu ja arviointi. Hän toimii kirjastonjohtajien (22 henkilöä) esimiehenä. Osastolla työskentelee 360 henkilöä.

Sisältöpalvelujen osaston päälliköllä on kokonaisvastuu kaupunginkirjaston kokoelmista ja niistä muodostetun tietokannan tietosisällöstä. Hänellä on vastuu sekä perinteisten kokoelmien että uusien sisältöpalvelujen kehittämisestä ja arvioinnista, hankinnan ja valinnan organisoinnista, luokituksen ja indeksoinnin kehittämisestä sekä tekijänoikeusasioista. Hän vastaa myös pääkirjaston, Kirjasto 10:n ja Lasipalatsin kohtaamispaikan toiminnasta. Lisäksi hänen johtamalleen osastolle kuuluvat tapahtumapalvelut sekä yhteistyöverkostojen kehittäminen. Osastolla työskentelee 120 henkilöä.

Hallinto- ja tietohallintopalvelujen osaston päälliköllä on kokonaisvastuu kirjaston verkkopalvelujen kehittämisestä ja koordinoinnista sekä kirjastojärjestelmän, tietotekniikan ja automaation kehittämispalvelusta. Lisäksi hänen johtamalleen osastolle kuuluvat kaupunginkirjaston keskitetyt viestintä-, talous-, henkilöstö-, hallinto-, kehittämis- ja tilasuunnittelupalvelut. Osastolla työskentelee 40 henkilöä.

Sääntötoimikunta on (27.5.2009) tarkistanut kulttuuri- ja kirjastolautakunnan esityksen (18.2.2009) kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosäännön muuttamiseksi kirjastotoimen osalta. Sääntötoimikunnan ehdotuksessa esitetään kulttuuri- ja kirjastolautakunnan johtosääntöesitykseen joidenkin stilististen ja sääntöteknisten korjausten lisäksi muutoksia 20 ja 22 §:iin. Sääntötoimikunta toteaa, että vakiintuneen johtosääntökäytännön mukaan tietojärjestelmä- ja tietotekniikkapalvelut sisältyvät keskitettyihin hallintopalveluihin eikä niitä näin ollen ole tarpeen mainita johtosäännössä erikseen. Verkkokirjastopalvelut muodostavat kuitenkin oman kokonaisuutensa eivätkä määritelmällisesti sisälly keskitettyihin hallintopalveluihin. Lisäksi sääntötoimikunta toteaa, että tietokeskuksen johtosäännössä määrätään tietohallinto tietokeskuksen toimialaksi. Sääntötoimikunta ehdottaa, että ko. osaston nimeksi tulee verkkokirjasto- ja hallintopalvelut ja toimialaksi verkkokirjastopalveluista ja keskitetyistä hallintopalveluista vastaaminen.

Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto puoltaa (12.8.2009) esityksen hyväksymistä. Johtosääntöjaoston lausunto on esityksen liitteenä 4.

KALASATAMAN KESKUKSEN KORTTELEIDEN MYYNTIPERUSTEIDEN VAHVISTAMINEN JA TOTEUTUSKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN

Khs 2009-1692

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan

A myymään ja luovuttamaan järjestettävän toteutuskilpailun voittajalle
Kalasataman keskuksen toteuttamiseen tarvittavat korttelit nro 10595–10598 ja tarvittavilta osin pysyvät käyttöoikeudet tie-, katu-, rautatie-, puisto- ja aukioalueisiin liitteenä 1 olevan hankekuvauksen 8 luvun mukaisesti ja seuraavin hinnoin:

	- maanpäällinen liikerakennusoikeus	600 euroa/k-m²
	- maanalainen liikerakennusoikeus	400 euroa/k-m²
	- toimistorakennusoikeus	500 euroa/k-m²
	- hotellirakennusoikeus	400 euroa/k-m²
	- asuntorakennusoikeus	800 euroa/k-m²
	- yleisen rakennuksen rakennusoikeus	400 euroa/k-m²
	- maanpäällisten ja maanalaisten pysäköinti- ja huoltotilojen rakennusoikeus	0 euroa/k-m²

Edellä esitetyt myyntihinnat on sidottu virallisen elinkustannusindeksin (1951 = 100) pistelukutasoon 1731 (toukokuu 2009). Kauppahinta määräytyy myyntihetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

B vuokraamaan Kalasataman keskuksen kilpailualueen ulkopuoliset maanalaiset alueet lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2080 saakka kalliopysäköintilaitosta varten siten, että alueiden vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 4,00 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa ja viiden prosentin tuottovaatimusta.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kalasataman keskuksen toteutuskilpailu, hankekuvaus 12.6.2009
	Liite 2	Asemakaava
	Liite 3	Ilmakuva alueesta
	Liite 4	Kuvia yleissuunnitelmasta
	Liite 5	Kilpailualue

Khs toteaa, että Kalasataman metroaseman ympärille on tarkoitus rakentaa uuden Kalasataman keskus, joka yhdistää Kalasataman Itäväylän etelä- ja pohjoispuoliset osat toisiinsa. Kortteleiden yhteenlaskettu kerrosala on 110 350 k-m², josta liike-, palvelu- ja toimistotilaa on 99 950 k-m² ja asumista 10 400 k-m².

Kaupungin tavoitteena on, että Kalasatamaan Itäväylän ja metroradan ympärille kaavoitettuihin keskustoimintokortteleihin toteutuu tiivis ja monipuolinen liike-, toimisto- ja palvelukeskus. Keskuksen tarkoituksena on toimia Kalasataman uuden asunto- ja toimistoalueen paikalliskeskuksena ja parantaa kantakaupungin itäisten osien palvelutarjontaa sekä toimia keskuksen kohdalla risteävien joukkoliikennevälineiden, metron, linja-autojen ja raitiovaunujen liikenneterminaalina. Lisäksi keskukseen rakennetaan maamerkiksi kaksi 16-kerroksista asuinrakennusta (yhteensä 10 400 k-m²).

Keskukselle on tarkoitus hakea toteuttaja monivaiheisen kilpailumenettelyn kautta. Kilpailulla haettavan toteuttajan tehtävänä on rakentaa toteutussopimuksen mukaisesti yksityisten liike- ja toimistorakennusten lisäksi kaupungin käyttöön tulevat julkiset osat kuten kadut, sillat, aukiot, metrolaiturin länsiosa sekä metroaseman lippuhallin, metron sähkönsyöttöaseman, Kalasataman imujäteaseman ja itäisen kantakaupungin sosiaali- ja terveysaseman (noin 13 000 brm²) tilat. Lisäksi Kalasataman keskukseen tulee kaupungin käyttöön 300 liityntäpysäköintipaikkaa.

Julkisten osien toteuttamisen on alustavasti arvioitu maksavan ilman sosiaali- ja terveysasemaa noin 27 miljoonaa euroa (alv. 0 %). Lisäksi sosiaali- ja terveysaseman toteuttamisen on arvioitu maksavan kaupungille noin 36–41 miljoonaa euroa (alv. 0 %), mikäli kaupunki ei päädy vuokraamaan tiloja toteuttajalta. Neuvotteluissa myöhemmin esitettävät koko keskuksen erilaiset toteutus- ja tilaratkaisut sekä kilpailutilanne voivat kuitenkin merkittävästi vaikuttaa edellä mainituista julkisista osista kaupungin maksettavaksi tulevaan kokonaiskorvaukseen.

Kilpailu esitetään järjestettäväksi kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Vaatimukset täyttäviä ehdokkaita pyydetään ilmoittautumaan kilpailuun ja esittämään alustava ideasuunnitelma keskuksen toteuttamisesta. Kilpailussa kaupunki valitsee kolme parasta ideasuunnitelmaa tehnyttä ehdokasta hankkeen toteuttamista koskeviin neuvotteluihin.

Neuvottelujen päätteeksi kaupunki pyytää kultakin toteutuskelpoisen ehdotuksen tehneeltä ehdokkaalta tarjouksen ehdotuksen mukaisen Kalasataman keskuksen toteuttamisesta. Kunkin kolmen ehdokkaan kanssa neuvotellaan erikseen valmiiksi kaupungin tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesta Kalasataman keskuksen kokonaisvaltaisesta toteutusratkaisusta ja sitä koskevasta toteutussopimusehdotuksesta. Toteutussopimusehdotus sisältää Kalasataman keskuksen kaikki olennaiset toteutusehdot aikatauluineen.

Khs päätti 19.1.2009 varata Kalasataman metroraiteisiin ja Itäväylään rajautuvat neljä keskustakorttelia nro 10595–10598 (yhteensä 110 350 k-m²) suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten.

Nyt on tarkoitus osana kilpailuohjelmaa vahvistaa luovutusperusteet kilpailun tuloksena voittajalle omistusoikeudella luovutettavaksi tulevista Itäväylän ja metroradan ympärillä olevista neljästä keskustakorttelista nro 10595–10598 (110 350 k‑m²) ja niihin rajautuvista ja osittain niiden alla olevista maanalaisista yleisistä alueista päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

Samoin esitetään, että kiinteistölautakunta oikeutettaisiin päätösehdotuksen mukaisin ehdoin vuokraamaan Kalasataman keskuksen kilpailualueen ulkopuoliset maanalaiset alueet.

Esitettyä hinnoittelua voidaan pitää kohtuullisen käyvän hintatason mukaisena. Olennaisempaa kuin kohteista saatava hinta on hankkeessa se, miten hyvä ja toimiva keskus hankkeen tuloksena syntyy ja se, että toteuttaja kykenee toteuttamaan sen neuvottelutuloksen mukaisena ja asetetussa aikataulussa.

Kilpailun aloittaminen syksyllä 2009 on perusteltua, koska kilpailu ja siihen liittyvät neuvottelut, sopimusten valmistelu, rakennusluvat ja mahdollinen asemakaavamuutos vievät aikaa noin kaksi vuotta. Voittajasta ja toteutussopimuksesta pyritään tämän mukaisesti päättämään keväällä 2011. Koko Kalasataman uuden asunto- ja toimistoalueen rakentaminen kestänee arvion mukaan noin 20–30 vuotta. Keskuksen rakentaminen voisi aikataulun mukaan alkaa vuonna 2012.

Kvston tämän päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä on tarkoitus esittää, että Khs oikeuttaisi kiinteistölautakunnan järjestämään

./. Kalasataman keskuksen toteutuskilpailun liitteenä 1 olevan hankekuvauksen pääperiaatteiden mukaisesti.

Samalla esitetään, että kiinteistölautakunta oikeutettaisiin hankkimaan Kalasataman keskukseen toteutuskilpailun hankekuvauksen mukaisesti rakennettavat 300 liityntäpysäköintipaikkaa hankkeen toteuttajalta 4 918 000 euron hintaan (sis. alv. 0 %).

Kiinteistölautakunta toteaa (4.8.2009) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Khlle esitetään, että lautakunta oikeutettaisiin järjestämään Kalasataman keskuksen toteutuskilpailu laaditun hankekuvauksen pääperiaatteiden mukaisesti. Samalla esitetään, että Khs päättäisi vahvistaa hankekuvauksen 8 luvussa esitetyt Kalasataman keskuksen kortteleiden ja yleisten alueiden myyntiperusteet ja mahdollisen kalliopysäköintilaitoksen vuokrausperusteet. Esitettävät hinnat vastaavat käypää hintatasoa.

Kilpailun tarkoituksena on löytää Kalasataman keskukselle toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti ja taloudellisesti paras toteutusratkaisu ja sille toteuttaja. Kaupunki tekee kokonaistaloudellisesti edullisimman toteutussopimusehdotuksen tehneen kanssa sopimuksen Kalasataman keskuksen kokonaisvastuullisesta toteuttamisesta. Kaupunki myy sopimuksen mukaisesti Kalasataman keskuksen toteuttamisen edellyttämät Itäväylän ja metroradan ympärillä olevat neljä keskustakorttelia nro 10595–10598 (110 350 k-m²) ja niihin rajautuvat ja osittain niiden alla olevat maanalaiset yleiset alueet.

Kalasataman keskuksen toteuttaja rakentaa toteutussopimuksen mukaisesti yksityisten liike- ja toimistorakennusten lisäksi kaupungin käyttöön tulevat julkiset osat kuten kadut, sillat, aukiot, metrolaiturin länsiosan, metroaseman lippuhallin, metron sähkönsyöttöaseman, Kalasataman imujäteaseman ja itäisen kantakaupungin sosiaali- ja terveysaseman (noin 13 000 brm²) tilat. Lisäksi Kalasataman keskukseen tulee kaupungin käyttöön 300 liityntäpysäköintipaikkaa.

Kilpailu esitetään järjestettäväksi kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Kilpailun alussa kilpailuohjelman vaatimukset täyttäviä ehdokkaita pyydetään ilmoittautumaan kilpailuun ja esittämään alustava ideasuunnitelma keskuksen toteuttamisesta. Kaupunki valitsee kolme parasta ideasuunnitelmaa tehnyttä ehdokasta hankkeen toteuttamista koskeviin neuvotteluihin. Kunkin kolmen ehdokkaan kanssa neuvotellaan erikseen valmiiksi kaupungin tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesta Kalasataman keskuksen kokonaisvaltaisesta toteutusratkaisusta ja sitä koskevasta toteutussopimusehdotuksesta. Toteutussopimusehdotus sisältää Kalasataman keskuksen kaikki olennaiset toteutusehdot aikatauluineen.

Neuvottelujen päätteeksi kaupunki pyytää kultakin toteutuskelpoisen ehdotuksen tehneeltä ehdokkaalta tarjouksen ehdotuksen mukaisen Kalasataman keskuksen toteuttamisesta. Ehdokas ilmoittaa tarjouksessaan toteuttavansa toteutussopimusehdotuksen mukaisesti keskuksen kaikkine yksityisine ja julkisine osineen edellyttäen, että kaupunki maksaa julkisten osien toteuttamisesta tietyn suuruisen korvauksen. Tarjousten perusteella kaupunki valitsee Kalasataman keskuksen toteuttajan hankekuvauksessa esitettyjen kaupunkikuvallisten, toiminnallisten ja energiatehokkuuskriteerien sekä kaupungille ratkaisun toteuttamisesta aiheutuvien korvausten perusteella.

Kilpailu on tarkoitus aloittaa syksyllä 2009, jolloin voittajasta ja toteutussopimuksesta voitaisiin päättää keväällä 2011.

Varauspäätös Khs päätti 19.1.2009, 88 § varata Kalasataman metroraiteisiin ja Itäväylään rajautuvat neljä keskustakorttelia nro 10595–10598 (yhteensä 110 350 k-m²) suunnittelu- ja toteutuskilpailua varten.

Kilpailu voidaan nyt järjestää

Kalasataman keskuksen kilpailu voidaan järjestää syksyllä 2009, koska alueella on tullut voimaan keskuksen toteuttamisen mahdollistava asemakaavamuutos ja satamatoiminta on siirtynyt Vuosaareen vuoden 2009 alussa.

Kilpailualue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. Keskuksen toteuttamiseen tarvittavat alueet vapautuvat rakentamiseen vuoden 2009 ja 2010 aikana.

Lisäksi kilpailun aloittaminen on perusteltua, koska kilpailu ja siihen liittyvät neuvottelut, sopimusten valmistelu, rakennusluvat ja mahdollinen asemakaavamuutos vievät aikaa noin kaksi vuotta. Esittelijän mielestä keskuksen toteuttamiseen liittyvät edellytykset tulisi saada aikaan niin, että keskus valmistuisi seuraavaan noususuhdanteeseen ja uudelle Kalasataman alueelle saataisiin nopeasti vetovoimainen ja monipuolinen paikallis- ja liikennekeskus kauppoineen, liikkeineen ja toimistoineen.

Asemakaavatilanne Kvsto hyväksyi 12.11.2008 Kalasataman keskusta-alueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 11760 ja se tuli voimaan 2.1.2009.

Asemakaavamuutoksen mukaiset metroraiteisiin ja Itäväylään rajautuvat neljä keskustakorttelia nro 10595–10598 ja niihin rajoittuvat yleiset alueet muodostavat uuden Kalasataman keskuksen. Keskus yhdistää Kalasataman Itäväylän etelä- ja pohjoispuoliset osat toisiinsa. Kortteleiden yhteenlaskettu kerrosala on 110 350 k-m², josta liike-, palvelu- ja toimistotilaa on 99 950 k-m² ja asumista 10 400 k-m².

./. Asemakaava, ilmakuva, kuvia kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaa varten teettämästä viitesuunnitelmasta on esityksen liitteinä 2–4.

Keskuksen kaupalliset ja julkiset palvelut keskittyvät maantasoon metroaseman uuden lippuhallin yhteyteen, joihin ne avautuvat katutasossa olevien yhteyksien lisäksi. Liike- ja palvelukerrosala sijoittuu kokonaan maantason ja metron laituritason välille. Liiketilat voidaan myös rakentaa neljä korttelia yhdistävänä vajaan 30 000 k-m² suuruisena liiketilana kellaritasossa. Toimistotilat sijoittuvat metron laituritasolle ja sen yläpuolelle. Asemakaava mahdollistaa viiden yhdensuuntaisen toimistosiiven ulottamisen metroradan yli seitsemännestä kerroksesta ylöspäin, jolloin syntyy porttimainen korostus Kulosaaren sillan kaupunkitilassa. Kaupunkikuvallisena korostuksena on kaksi 16-kerroksista asuinrakennustornia, jotka suuntautuvat ja avautuvat etelälounaaseen, Pohjoissataman yli keskustaan.

Keskuksen pysäköintipaikat sijoitetaan kaksikerroksiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitoksesta johdetaan sisäyhteys metron uuteen lippuhalliin. Lisäksi alueella on liikenneterminaali, jonne on keskitetty alueen raitiovaunu- ja bussipysäkit, ja jotka ovat suorassa yhteydessä metron uuteen lippuhalliin. Mikäli liiketilat rakennetaan kellariin, sijoittuvat pysäköintipaikat toiseen maanpäälliseen kerrokseen.

Keskuksen toteuttaminen on erittäin vaativa yksityinen ja julkinen hanke

Esittelijä toteaa, että ison ja monipuolisen liike-, palvelu- ja toimistokeskuksen toteuttaminen Kalasataman alueelle on perusteltua. Keskustakorttelit sijaitsevat erittäin hyvien liikenneyhteyksien varrella itäisen metroradan, Itäväylän ja Sörnäisten rantatien yhtymäkohdassa ja toimivat uuden Kalasataman asuin- ja toimitilakortteleiden ytimenä. Uusi keskus parantaa myös Kallion, Sörnäisten ja Vallilan palvelutarjontaa ja vilkastuttanee nykyisen Sörnäisten tukkutorin alueen toimintaa sekä luo sen ja Suvilahden alueen toiminnalle täysin uusia kehittämisedellytyksiä.

Kalasataman alue on lisäksi lähivuosina selkeästi Helsingin toimitilarakentamisen keskeisin alue ja yritysten kiinnostus siihen on ollut melko suurta.

Hyvästä sijainnista ja liikenneyhteyksistä huolimatta likimäärin kahden Kampin keskuksen kokoisen liike-, palvelu-, toimisto- ja asumiskokonaisuuden toteuttaminen satamakäytöstä vapautuvalle vielä rakentamattomalle uudelle asunto- ja toimitila-alueelle on sekä toiminnallisesti että kaupallisesti hyvin haasteellinen tehtävä. Lisäksi Itäväylän ja metroradan ympärille sekä osittain niiden ala- ja yläpuolelle esitetty kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskuksen lisäksi sosiaali- ja terveysasema, toimisto- ja asuintaloja sekä niiden pysäköintijärjestelyt, muodostaa poikkeuksellisen suuren ja vaativan kokonaisuuden riippumatta siitä, tarkastellaanko sitä teknisestä, taloudellisesta, toiminnallisesta vai sopimusteknisestä näkökulmasta.

Erityisesti keskuksen koko, kortteleiden hajanaisuus ja toimivat pysäköintiratkaisut sekä kortteleiden toteuttaminen mahdollisesti osahankkeina asettavat tekniselle, toiminnalliselle ja kaupalliselle suunnittelulle ja toteutukselle suuria haasteita.

Keskuksen toteuttaminen edellyttää muun muassa Hermannin rantatien sillan uusimista, uuden Kalasataman kadun puhkaisemista siltajärjestelyineen, uuden metrolaiturin ja lippuhallin toteuttamista ja liike- ja palvelukeskuksen rakentamista osittain Itäväylän alle tilapäisine ajojärjestelyineen. Osa toimistorakennuksista on mahdollisuus rakentaa metroradan ja Itäväylän päälle. Samaan aikaan rakennustyömaiden väliin jäävälle metroliikenteelle ja mahdollisesti tilapäisesti poissiirrettävälle Itäväylälle on turvattava kohtuulliset ja turvalliset toimintaedellytykset.

Kilpailun valmisteleminen ja hankekuvaus

Kiinteistöviraston tonttiosasto on yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kalasataman projektin kanssa laatinut hankekuvauksen järjestettävästä Kalasataman keskuksen kilpailusta.

Hankekuvaus ilman liitteitä on ehdotuksen liitteenä 1. Hankekuvauksen tekniset liitteet ovat valmisteilla.

Seuraavassa on esitetty hankekuvauksen pääkohdat:

Hankkeen toteutusmenettely

Helsingin kaupunki järjestää toteutuskilpailun Kalasataman keskuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Hankintamenettelynä käytetään kilpailullista neuvottelumenettelyä.

Kilpailualue käsittää Itäväylän ja metrokortteleiden ympärille asemakaavan nro 11760 osoittamat keskustatoimintakorttelit nro 10595, 10596, 10597 ja 10598, niiden asuinkerrostalotontit sekä kortteleiden väliin ja ympärille jäävät yleiset alueet.

./. Kilpailualueen rajaus on esityksen liitteenä 5.

Kaupungilla on kuitenkin oikeus kilpailun aikana supistaa, laajentaa ja/tai täsmentää kilpailualuetta yleisten alueiden ja niille rakennettavien julkisten osien, kuten terveys- ja sosiaaliaseman, katujen, siltojen ja metroon liittyvien rakenteiden osalta.

Kilpailualue sisältää rakennusoikeutta yhteensä 110 350 k-m², josta asuntorakennusoikeutta on 10 400 k-m².

Kilpailun tarkoituksena on löytää Kalasataman keskukselle kokonaistaloudellisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti paras, kaupungin sille asettamat tavoitteet täyttävä toteutuskelpoinen ratkaisu.

Kaupunki tekee Kalasataman keskuksen kehittäjäksi, rahoittajaksi, suunnittelijaksi ja rakentajaksi valittavan toteuttajan kanssa koko-naisvastuullisen sopimuksen yksityisistä ja julkisista osista muodostuvan koko keskuksen toteuttamisesta. Toteuttaja ostaa sopimuksen mukaisesti keskuksen yksityisten osien toteuttamiseen tarvittavat korttelit ja alueet sekä toteuttaa koko keskuksen valmiiksi ja luovuttaa julkiset osat kaupungilla. Kaupunki maksaa keskuksen julkisten osien toteuttamisesta toteuttajalle erikseen sopimuksen mukaisen euromääräisen korvauksen.

Toteuttaja vastaa koko keskuksen toiminnallisesta ja kaupallisesta konseptista ja ratkaisusta niin, että keskuksesta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus ja koko keskuksen menestymiselle luodaan parhaat mahdolliset edellytykset. Toteuttaja sitoutuu keskukseen ja sen kehittämiseen ja toteuttamiseen pitkällä tähtäyksellä.

Kilpailussa ei makseta palkkioita.

Kalasataman keskukselle asetetut tavoitteet ja kilpailun pääperiaatteet

Kaupungin tavoitteena on, että Kalasatamaan Itäväylän ja metroradan ympärille kaavoitettuihin keskustoimintokortteleihin nro 10595–10598 toteutuu tiivis ja monipuolinen liike-, toimisto- ja palvelukeskus (noin 100 000 k-m²). Keskuksen tarkoituksena on toimia Kalasataman uuden asunto- ja toimistoalueen paikalliskeskuksena ja parantaa kantakaupungin itäisten osien palvelutarjontaa sekä toimia keskuksen kohdalla risteävien joukkoliikennevälineiden, metron, linja-autojen ja raitiovaunujen liikenneterminaalina. Lisäksi keskukseen toteutetaan maamerkiksi kaksi 16-kerroksista asuinrakennusta (yhteensä 10 400 k-m²).

Keskuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa tavoitteena on elävä, omaleimainen, viihtyisä ja toimiva kaupunkirakenne. Tavoitteena on luoda keskuksesta toimiva ja kiinnostava kaupunkiympäristö katuineen, aukioineen ja liikenneterminaaleineen, jotka omalta osaltaan lisäävät alueen vetovoimaisuutta.

Kalasataman keskuksen kilpailun pääperiaatteet ovat seuraavat:

– Toteuttaja rakentaa Kalasataman keskuksen sopimuksen mukaisesti myytäviin kortteleihin.

– Toteuttaja sitoutuu keskukseen ja sen kehittämiseen ja toteuttamiseen pitkällä tähtäimellä.

– Toteuttaja vastaa keskuksen toiminnallisesta ja kaupallisesta konseptista ja kokonaisratkaisusta niin, että keskuksesta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus ja koko keskuksen menestymiselle luodaan parhaat mahdolliset edellytykset.

– Toteuttaja suunnittelee ja toteuttaa keskuksen huolellisesti ja korkeatasoisesti (lähtökohtana Kampin keskuksen laatutaso).

– Toteuttaja ottaa keskuksen suunnittelussa ja toteutuksessa erityisesti huomioon metro-, raitiovaunu- ja bussiliikenteen tarpeet ja toimivat vaihtoyhteydet sekä integroi liikenneterminaalin osaksi keskusta.

– Toteuttaja suunnittelee ja rakentaa keskukseen kaupungin omistukseen muun muassa metroon liittyvät rakenteet ja alueet, tarvittavat kadut ja sillat sekä jätteiden imukuljetusjärjestelmän jäteaseman siten kuin neuvotellussa toteutussopimuksessa sovitaan.

– Toteuttaja suunnittelee ja rakentaa tilat terveys- ja sosiaaliasemaa varten ja vuokraa tilat kaupungille pitkäaikaisella huoneenvuokrasopimuksella tai myy tilat kaupungille siten kuin toteutussopimuksessa sovitaan.

– Toteuttaja rakentaa keskuksen valmiiksi mahdollisimman nopeasti tavoitteena toteuttaa se yhtäjaksoisesti suhdanteet huomioon ottaen.

– Toteuttaja toteuttaa keskuksen siten, että se yhdistää Itäväylän ja metron jakaman Kalastaman eteläisen ja pohjoisen puolen toisiinsa.

Kilpailullinen neuvottelumenettely

Kalasataman keskuksen toteutuskilpailu järjestetään julkisena hankintana, koska kilpailun voittaja toteuttaa samassa yhteydessä keskukseen kaupungin omistukseen merkittävän julkisen osakokonaisuuden, johon kuuluu siltoja, katuja, liityntäpysäköintipaikkoja ja metron lippuhallin/liikenneterminaalin.

Hankintamenettelynä käytetään kilpailullista neuvottelumenettelyä ja tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus.

Lautakunnan mielestä kilpailullinen neuvottelumenettely on tarpeen, koska Kalasataman keskustakorttelit muodostavat kortteleineen, katuineen, metroasemineen, sosiaali- ja terveysasemineen, siltoineen ja maanalaisine pysäköintilaitoksineen niin rakenteellisesti, toiminnallisesti, teknisesti, taloudellisesti kuin sopimusoikeudellisesti erittäin suuren, tiiviin ja monimutkaisen yksityis-julkisen kokonaisuuden. Lisäksi rakentaminen tapahtuu vilkkaan metrolinjan ja Itäväylän vieressä ja alla.

Kaupunki ei pysty objektiivisesti ennakolta määrittelemään riittävästi edellä mainituista yksityisistä ja julkisista osista muodostuvan kokonaisuuden erilaisia realistisia toteutusvaihtoehtoja ja niihin liittyvien toteutussopimusten oikeudellisia ja taloudellisia ehtoja. Vasta neuvottelujen yhteydessä selviää, minkälaisin ratkaisuvaihtoehdoin kokonaisuus yksityisine ja julkisine osineen voidaan toteuttaa sekä arvioida minkälaisia ehtoja toteutussopimusehdotuksiin tarvitaan ja minkälaisia kustannuksia niiden toteuttamisesta kaupungille aiheutuu.

Edellä kuvattu kokonaisuus yksityisine ja julkisine osineen voidaan toteuttaa kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti vain, jos se suunnitellaan hyvin yhtenä kokonaisuutena ja julkiset osat toteutetaan samanaikaisesti yksityisten osien kanssa.

Hankintailmoitus Helsingin kaupunki julkaisee hankintailmoituksen, jolla se pyytää halukkaita ehdokkaita ilmoittautumaan kilpailuun jättämällä osallistumishakemuksen hankintailmoituksen ja hankekuvauksen mukaisesti.

Osallistumishakemuksen jättäminen

Ehdokkaat ilmoittavat osallistumishakemuksen jättämisellä kiinnostuksensa osallistua kilpailuun.

Osallistumishakemuksen liitteenä tulee jättää hankintailmoituksessa ja hankekuvauksessa pyydetyt ehdokkaan vähimmäisvaatimuksia koskevat tiedot ja selvitykset. Ehdokas suljetaan pois kilpailusta, jos tämä ei täytä hankekuvauksessa esitettyjä ehdokkaan soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Osallistumishakemuksen liitteenä tulee myös jättää alustava ratkaisuvaihtoehto Kalasataman keskuksen toteutuksesta. Alustava ratkaisuvaihtoehto on ideatasoinen esitys (jatkossa ideasuunnitelma) siitä, miten Kalasataman keskus tulisi ehdokkaan mielestä toteuttaa. Ideasuunnitelmaan sisältövaatimukset on esitetty hankekuvauksessa. Ehdokas suljetaan pois kilpailusta, jos tämän esittämä ideasuunnitelma ei täytä esitettyjä sisältövaatimuksia.

Ehdokkaiden soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

Vaatimus 1

Ehdokkaalla (yrityksellä tai yritysryhmällä) on käytössään sellaiset taloudelliset ja rahoitukselliset edellytykset, että se pystyy toteuttamaan yhteistyökumppaneidensa kanssa Kalasataman useita satoja miljoonia euroja maksavan keskuksen kaikkine yksityisine ja julkisine osineen neuvoteltavan toteutussopimuksen mukaisesti.

Vaatimus 2

Ehdokkaan (yrityksen tai yritysryhmän jokaisen yrityksen) tulee olla suorittanut veronsa, eläkemaksunsa ja muut lakisääteiset maksut tai ehdokkaalla tulee olla veronsaajan hyväksymä maksusuunnitelma tai muun maksunsaajan hyväksymä maksusuunnitelma. Jos maksujen laiminlyöntiä on kuitenkin pidettävä vähäisenä, jää ehdokkaan sulkeminen kilpailun ulkopuolelle kaupungin harkintaan.

Vaatimus 3

Ehdokas (yritys tai yritysryhmän jokainen yritys) on rekisteröitynyt kaupparekisteriin, ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos lainsäädäntö edellyttää rekisteröitymistä.

Vaatimus 4

Ehdokas (yritys tai jokin yritysryhmän yritys tai ehdokkaan nimeämä yhteistyökumppani) on viimeisen kymmenen vuoden aikana toteuttanut ainakin yhden merkittävän kauppakeskuksen tai muun vaativan rakentamiskokonaisuuden.

Ehdokas (yritys tai jokin yritysryhmän yrityksen tai ehdokkaan nimeämä yhteistyökumppani) on toteuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana vähintään yhden vaativan infrakohteen, joka on sisältänyt liikenneväylien, kunnallisteknisen huollon, kuten vesihuollon tai kaukolämmön yms. ja siltojen rakentamista vilkasliikenteisessä ympäristössä. Ehdokkaan tulee olla ollut hankkeessa päätoteuttajana.

Vaatimus 5

Ehdokkaalla (yrityksellä tai yritysryhmällä tai sen nimeämällä yhteistyökumppanilla) tulee olla käytettävissä hanketta varten riittävästi kokenutta henkilöstöä.

Ehdokkaan tulee nimetä seuraavat asiantuntijat ja toimittaa heidän referenssitietonsa osallistumishakemuksen yhteydessä:

– hankkeen johto (projektinjohtaja): koko hankkeen johtajalla tulee olla pitkäaikainen kokemus vaativien rakennushankkeiden menestyksekkäästä johtamisesta

– infrarakentamisesta vastaava henkilö, jolla tulee olla pitkäaikainen kokemus oman vastuualueensa tehtävistä, ja jonka tulee olla ollut mukana vaativassa rakennushankkeessa vastaavassa tehtävässä

– seuraavat suunnittelusta vastaavat henkilöt, joilla tulee olla pitkäaikainen kokemus oman vastuualueensa tehtävistä, ja jotka ovat olleet mukana vaativassa rakennushankkeessa vastaavassa tehtävässä

– pääsuunnittelija/arkkitehtisuunnittelun johto

– geoteknisen suunnittelun johto

Ideasuunnitelman sisältövaatimukset

Kalasataman keskuksen ideasuunnitelman tavoitteena on laatia Kalasataman keskukselle toiminnallinen ja kaupallinen konsepti, jossa kuvataan alustavasti alueelle tulevien toimintojen sijainnit, sisältö ja luonne.

Ideasuunnitelmassa tulee esittää Kalasataman keskuksen kokonaiskonseptin kannalta oleellinen ja havainnollinen materiaali A3-koossa. Ideasuunnitelman tulee sisältää ytimekäs kirjallinen kuvaus Kalasataman keskuksen kokonaiskonseptista ja kaupallisesta konseptista. Ideasuunnitelmaa tulee verrata voimassa olevaan asemakaavaan.
Erityisesti tulee osoittaa ne kohdat, joissa ideasuunnitelma poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta.

Ideasuunnitelman tulee sisältää kaikki metroaseman laituritason ja sen alapuolella olevat tasot. Laituritason yläpuolella olevat tasot esitetään tyyppiesimerkkeinä. Ideasuunnitelman tulee sisältää pituus- ja poikittaisleikkaukset, julkisivukaaviot ja varjostettu asemapiirros, jossa on esitetty myös naapurusto ja liikenneyhteydet. Lisäksi ideasuunnitelman tulee sisältää laajuuslaskelmat.

Ideasuunnitelman tulee täyttää hankekuvauksen luvussa 6 esitetyt kaupungin Kalasataman keskuksen toteuttamiselle asettamat vaatimukset. Mikäli ideasuunnitelma on ristiriidassa näiden vaatimusten kanssa, tullaan ehdokas hylkäämään.

Jos ehdokkaan mielestä jokin osa ideasuunnitelmasta sisältää liikesalaisuuksia, ehdokkaan on yksilöitävä nämä osallistumishakemuksessaan. Kaupunki harkitsee, ovatko liikesalaisuuksiksi esitetyt asiat lain mukaan salassa pidettäviä.

Neuvotteluihin valittavat ehdokkaat

Kaupunki valitsee neuvotteluihin kolme parasta ideasuunnitelman tehnyttä ehdokasta, jotka myös täyttävät hankekuvauksessa ehdokkaalle asetetut vähimmäisvaatimukset. Valintaperusteena on ideasuunnitelmassa esitetty kaupallinen ja toiminnallinen konsepti, ideasuunnitelman kehityskelpoisuus sekä kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen ratkaisu.

Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti ideasuunnitelman suhdetta voimassa olevaan asemakaavaan ja kaupungin asettamiin tavoitteisiin sekä ideasuunnitelman kehityskelpoisuutta. Arvioinnissa asemakaavasta poikkeamisen suuruus suhteutetaan toiminnallisiin ja muihin hyötyihin ja parannuksiin, joita muutoksella saadaan aikaan. Ratkaisun pääominaisuuksia, konseptin sisältöä sekä kaupunkirakenteellisia ja kaupunkikuvallisia ansioita painotetaan selvästi osaratkaisuja ja yksityiskohtia enemmän.

Kaupunki ilmoittaa kirjallisesti kaikille osallistumishakemuksen tehneille neuvotteluihin valitut ehdokkaat perusteluineen.

Neuvottelujen kulku Kaupunki kutsuu valitut ehdokkaat neuvotteluihin. Kaupunki neuvottelee erikseen kunkin neuvottelukumppanin kanssa. Kaupunki ei paljasta neuvottelujen aikana muille toisen neuvottelukumppanin esittämiä ratkaisuja eikä neuvotteluissa annettua luottamuksellista tietoa ilman tämän suostumusta.

Neuvottelujen tavoitteena on saada aikaan sellaiset ratkaisuvaihtoehdot, jotka täyttävät kaupungin Kalasataman keskukselle asettamat vaatimukset. Neuvottelun loppuun mennessä laaditaan rakennuksista luonnostasoiset suunnitelmat (=L1-taso). Mikäli suunnitelmaratkaisut vaikuttavat yleisten alueiden suunnitelmiin, tulee muutokset esittää piirustuksissa.

Neuvottelukumppani laatii neuvottelujen perusteella ja niiden kuluessa ratkaisuvaihtoehtonsa toteuttamista koskevan sopimusehdotuksen.

Neuvottelujen lähtökohta on voimassa oleva asemakaava nro 11760, neuvottelukumppanin laatima ideasuunnitelma ja kaupungin hankekuvauksen luvuissa 6 ja 7 esittämät vaatimukset Kalasataman keskuksen toteuttamiselle. Neuvottelukumppani saa neuvottelujen alussa esittää oman käsityksensä Kalasataman keskuksen toteuttamisesta, asemakaavamuutostarpeista ja muista neuvoteltavista asioista, jotka voivat koskea myös ideasuunnitelmavaihetta sitovia vaatimuksia.

Neuvottelut voivat koskea kaikkia Kalasataman keskuksen toteuttamiseen liittyviä ratkaisuja ja ehtoja. Luovutettavien kortteleiden ja alueiden myyntihinnat ovat kuitenkin sitovia hankekuvauksen luvussa 8 esitetyllä tavalla. Neuvottelukumppanin ideasuunnitelmassaan esittämiä asioita voidaan neuvottelujen aikana muuttaa ja kehittää huomattavastikin, mikäli näin saavutetaan parempi lopputulos. Lisäksi kaupunki voi harkita asemakaavamuutosta, mikäli näin saavutetaan parempi lopputulos.

Kaupungilla on oikeus neuvottelujen aikana ilmoittaa Kalasataman keskukselle asettamiensa vaatimusten muuttamisesta ja/tai täsmentämisestä paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Kaupunki ilmoittaa tästä heti kaikille neuvottelukumppaneille.

Neuvottelut koskevat mm. seuraavia asiakokonaisuuksia:

- osapuolten tavoitteet (neuvottelujen aloitus)

- suunnitteluratkaisut

- kaupunkikuva ja kaupunkirakenne

- toiminnallisuus ja toiminnot

- tekniset asiat

- sopimusasiat

- toteutussopimus

- julkisten osien urakat

- terveys- ja sosiaaliasema

- rakentaminen

- vaiheet, aikataulut ja järjestelyt

- metroliikenteen turvaaminen

- keskuksen hallinnollinen ratkaisu

Neuvottelujen päättyminen

Kaupunki päättää neuvottelut, kun se on valinnut ne ratkaisuvaihtoehdot ja niitä koskevat toteutussopimukset, joilla Kalasataman keskus voidaan toteuttaa, ja jotka täyttävät kaupungin Kalasataman keskukselle asettamat vaatimukset. Kaupunki ilmoittaa neuvottelujen päättymisestä neuvottelukumppaneille.

Tarjouspyyntö ja tarjous

Kaupunki pyytää neuvottelujen päättyä kustakin valitsemastaan ratkaisuvaihtoehdosta ja sitä koskevasta toteutussopimuksesta kirjallisen tarjouksen määräaikaan mennessä. Kukin ehdokas antaa tarjouksensa vain omasta ratkaisuehdotuksesta ja sitä koskevasta toteutussopimusehdotuksesta. Tarjouksessa tarjoaja ilmoittaa julkisten osien toteuttamisesta kaupungin maksettavaksi tulevan kokonaiskorvauksen.

Tarjouksen valinta Kaupunki tarkistaa ennen tarjousten arviointia saatujen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden. Tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset suljetaan tarjousvertailusta. Tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset arvioidaan ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti.

Tarjoukset pisteytetään ja pisteytykset perustellaan. Kaupunki voi pyytää tarjouksista lausuntoa tai arviota kaupungin ulkopuolisilta riippumattomilta tahoilta. Ulkopuoliset arviot tai lausunnot eivät kuitenkaan ole kaupunkia sitovia.

Kaupunki valitsee Kalasataman keskuksen toteuttajaksi kokonaistaloudellisesti edullisimman, eli parhaat vertailupisteet saaneen, tarjouksen antaneen tarjoajan.

Tarjousten vertailuperusteet ja niiden painoarvot ovat seuraavat:

1 Kalasataman keskuksen julkisten osien toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat maksuvelvollisuudet (painoarvo 30 %)

2 Kalasataman keskuksen kaupunkikuvallinen ja arkkitehtuurinen ratkaisu (painoarvo 30 %)

3 Kalasataman keskuksen toiminnallisuus (painoarvo 30 %)

4 Kalasataman keskuksen energiatehokkuus (painoarvo 10 %).

Vertailuperusteiden tarkempi sisältö ilmoitetaan neuvottelukutsun yhteydessä.

Sopimuksen tekeminen

Kaupunki allekirjoittaa valitsemansa kilpailun voittajan kanssa tämän tarjouksen mukaisen Kalasataman keskuksen toteutussopimuksen edellyttäen, että valintapäätös on lainvoimainen ja kaupunginvaltuusto on lainvoimaisesti myöntänyt määrärahat sopimuksenmukaisten julkisten osien rakentamiseen.

Sosiaali- ja terveysaseman toteuttaminen

Ellei kaupunki neuvotteluissa toisin ilmoita, toteuttaja rakentaa kaupungille tilat itäisen kantakaupungin sosiaali- ja terveysasemaa varten (noin 13 000 brm²) ja vuokraa tai myy tilat siten kuin neuvottelussa toteutussopimuksessa sovitaan.

Tilakeskus ja sosiaali- ja terveyskeskus ovat laatineet vasta alustavan tarveselvityksen asemasta kilpailun järjestämistä varten.

Liityntäpysäköintipaikkojen toteuttaminen

Toteuttaja toteuttaa toteutussopimuksen mukaan Kalastaman keskukseen pysäköintilaitoksen ja osoittaa sen pysäköintipaikoista 300 kappaletta kaupungin liityntäpysäköintipaikoiksi arkipäivisin klo 6.00–17.30. Muina aikoina pysäköintipaikat ovat Kalasataman keskuksen käytössä. Liityntäpysäköintipaikat on osoitettava niin, että niistä on mahdollisimman helppo yhteys keskukseen ja sen metron lippuhalliin.

Liityntäpysäköintipaikoista laaditaan pysyvä rasitesopimus. Kaupunki maksaa kustakin liityntäpysäköintipaikan toteuttamisesta 20 000 euroa eli yhteensä 6 000 000 euroa (sis. alv. 22 %). Tämä vastannee toteutustavasta riippuen arviolta puolta kyseisten paikkojen toteutuskustannuksista. Kaupunki toimittaa liityntäpysäköintiin tarvittavan lippuautomaatin. Kalasataman keskus vastaa paikkojen hoidosta ja ylläpidosta kaikkine kustannuksineen.

Kiinteistölautakunnan mielestä kiinteä liityntäpysäköintipaikkahinnan asettaminen jo tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista, koska pysäköintipaikat jäävät muuna kuin edellä mainittuna aikana Kalasataman keskuksen omistukseen ja käyttöön. Samalla tarjousten vertailu tältä osin helpottuu.

Kilpailun alustava aikataulu

Kilpailu on tarkoitus käynnistää syksyllä 2009 ja toteuttajan valinta suoritetaan arviolta keväällä 2011.

Korttelit ja alueiden kiinteät myyntihinnat

Lautakunta esittää, että se oikeutettaisiin myymään ja luovuttamaan järjestettävän toteutuskilpailun voittajalle Kalasataman keskuksen toteuttamiseen tarvittavat korttelit nro 10595–10598 ja pysyvät käyttöoikeudet tarvittavilta osin tie-, katu-, rautatie-, puisto- ja aukioalueisiin liitteenä 1 olevan hankekuvauksen 8 luvun mukaisesti ja seuraavin hinnoin:

	- maanpäällinen liikerakennusoikeus	600 euroa/k-m²
	- maanalainen liikerakennusoikeus	400 euroa/k-m²
	- toimistorakennusoikeus	500 euroa/k-m²
	- hotellirakennusoikeus	400 euroa/k-m²
	- asuntorakennusoikeus	800 euroa/k-m²
	- yleisen rakennuksen rakennusoikeus	400 euroa/k-m²
	- maanpäällisten ja maanalaisten pysäköinti- ja huoltotilojen rakennusoikeus	0 euroa/k-m²

Myytävien käyttöoikeuksien pysyvyys kolmansiin osapuoliin nähden varmistetaan koko keskusta koskevassa yhteisjärjestelysopimuksessa.

Keskuksen rakentaminen voi kuitenkin tarvittaessa käynnistyä maanvuokrasopimuksella tai -sopimuksilla.

Mikäli toteuttaja ei toteutussopimuksen mukaan toteuta keskukseen kalliopysäköintilaitosta, kaupunki pidättää edellä mainittuja Kalasataman keskuksen kortteleita ja yleisten alueiden pysyviä käyttöoikeuksia myydessään pysyvän oikeuden erillisen kalliopysäköintilaitoksen toteuttamiseen.

Kalliopysäköintilaitoksen vuokrausperusteet

Lautakunta esittää, että se oikeutettaisiin vuokraamaan Kalasataman keskuksen kilpailualueen ulkopuoliset maanalaiset alueet lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2080 saakka mahdollista kalliopysäköintilaitosta varten siten, että alueiden vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 4,00 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa ja viiden prosentin tuottovaatimusta.

Kalasataman keskuksen toteuttaminen saattaa edellyttää kilpailualueen ulkopuolelle ulottuvan kalliopysäköintilaitoksen toteuttamista. Kalliopysäköintilaitokselle ei ole osoitettu asemakaavassa tilavarausta.

Kilpailun järjestäminen, päätöksenteko, organisointi ja valvonta

Lautakunta pitää Kalasataman keskuksen toteutuskilpailun järjestämistä esitetyn hankekuvauksen pääperiaatteiden mukaisesti tarkoituksenmukaisena.

Lautakunnan mielestä kilpailun järjestäminen esitetyn hankekuvauksen pääperiaatteiden mukaisesti tulisi saattaa Kvston päätettäväksi Kalasataman keskuksen merkittävyyden ja laajuuden, kortteleiden ja alueiden myynti- ja vuokrausperusteiden ja kilpailun tuloksena keskuksen toteutussopimuksen julkisten osien ja niistä kaupungin maksettavaksi tulevien merkittävien korvausten takia.

Kvston tulisi samoista syistä myöhemmin päättää myös kilpailun lopputuloksesta eli toteuttajan valinnasta, tämän kanssa allekirjoitettavasta Kalasataman keskuksen toteutussopimuksesta ja sopimuksen mukaisiin korvauksiin tarvittavista määrärahoista. Kiinteistölautakunta tulisi tekemään näistä tarvittavat esitykset.

Lautakunnan mielestä Khn tulisi valita kiinteistölautakunnan myöhemmin tekemästä esityksestä kolme ehdokasta kilpailullisiin neuvotteluihin ehdokkaiden laatimien hankekuvauksen mukaisten alustavien ideasuunnitelmien perusteella. Kiinteistölautakunta päättäisi neuvottelujen päättymisestä ja tarjouspyyntöjen lähettämisestä.

Koska kyseessä on erittäin laaja ja merkittävä kaupungin eri hallintokuntia koskeva yhteistyöhanke, lautakunta pitää perusteltuna, että aluerakentamisen johtoryhmä, joka muutoinkin toimii Kalasataman projektin johtoryhmänä, toimisi myös tämän hankkeen johtoryhmänä.

Julkisista osista kaupungin maksettaviksi tulevat korvaukset

Kalasataman keskuksen toteuttaja rakentaa toteutussopimuksen mukaan yksityisten liike- ja toimistorakennusten lisäksi kaupungin käyttöön tulevat julkiset osat kuten kadut, sillat, aukiot, metrolaiturin länsiosan, metroaseman lippuhallin, metron sähkönsyöttöaseman, Kalasataman imujäteaseman ja itäisen kantakaupungin sosiaali- ja terveysaseman (noin 13 000 brm²). Lisäksi Kalasataman keskukseen tulee kaupungin käyttöön 300 liityntäpysäköintipaikkaa.

Julkisten osien toteuttamisen on alustavasti arvioitu maksavan ilman sosiaali- ja terveysasemaa noin 27 miljoonaa euroa (alv. 0 %). Lisäksi sosiaali- ja terveysaseman toteuttamisen on arvioitu maksavan kaupungille noin 36–41 miljoonaa euroa (alv. 0 %), mikäli kaupunki ei päädy vuokraamaan tiloja toteuttajalta. Neuvotteluissa esitettävät koko keskuksen erilaiset toteutus- ja tilaratkaisut sekä kilpailutilanne voivat kuitenkin merkittävästi vaikuttaa edellä mainituista julkisista osista kaupungin maksettavaksi tulevaan kokonaiskorvaukseen.

TOUKOLAN TONTTIEN 23100/54 - 68 JA KORTTELIN 23113 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11881)

Khs 2009-752

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 23. kaupunginosan (Toukola) korttelin nro 23100 tonttien nro 54–68 ja korttelin nro 23113 sekä katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 5.3.2009 päivätyn piirustuksen nro 11881 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11881 (Toukolan tontit 23100/54 - 68 ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Toukolan tontit 23100/54 - 68 ym.)

Berliininkuja, Lontoonkatu

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa Berliinin- ja Lontoonkujan kortteleiden pihojen alle suunniteltujen autopaikkojen siirtämisen Berliininkadulle, Arabian peruskoulun ja Toukolankadun väliselle pysäköintialueelle sekä Flooranaukion reunalle. Pihakannen alle suunnitellun autopaikan hinnaksi on laskettu 46 000 euroa, mikä ylittää selvästi vuokra-asuntotuotannossa hyväksyttävän tason. Berliininkatua levennetään 2 m ja Flooranaukion viereinen lähipalvelurakennusten korttelialue (PL) muutetaan autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), koska siihen suunnitellut seurakuntatilat sijoittuvat viereiseen asuinrakennukseen. Näin autopaikat voidaan toteuttaa taloudellisesti järkevällä tavalla.

Khn vähemmistön (Moisio, Ojala, Puoskari ja Ylikahri) mielestä asia olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteltavaksi tilaa säästävämmän ratkaisun selvittämiseksi. Selvityksessä tulee tutkia mm. vinopysäköintiä, pysäköintinormista tehtävää poikkeusta sekä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.3.2009) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuminen, toimitila). Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty vuonna 2006. Kaavan mukaan alue on asuinkerrostalojen, erityisasumisen, lähipalvelurakennusten, autopaikkojen ja asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta. Rakennusoikeus on yhteensä 34 950 k-m². Lisäksi Arabian peruskoulun ja Toukolankadun välissä olevalla alueella ovat voimassa asemakaavat vuosilta 1998 ja 2003. Kaavojen mukaan alue on autopaikkojen korttelialuetta ja katuaukiota.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Nykytilanne

Alue on osa rakenteilla olevaa asuinaluetta. Sen välittömässä tuntumassa sijaitsevat rakennusviraston konevarikko, Arabian peruskoulu ja laaja Toukolan rantapuisto, joka tarjoaa virkistysmahdollisuuksia. Lähistöllä sijaitsee Arabian kauppakeskus, jossa on päivittäistavaramyymälöiden lisäksi erikoisliikkeitä.

Tavoitteet Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa kahden vuokra-, hitas- ja asumisoikeusasuntoja sisältävän rakennuksen rakentaminen toteuttamalla autopaikat taloudellisesti järkevällä tavalla.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kortteleiden yhteispihojen alle suunnitellut autopaikat muutetaan maanvaraisiksi, jotta niiden toteuttaminen olisi taloudellista mahdollista. Autopaikat sijoitetaan Berliininkadun varteen, Arabian peruskoulun ja Toukolankadun väliselle pysäköintialueelle sekä Flooranaukion viereen. Autopaikat voidaan sijoittaa Flooranaukion reunalle palvelurakennuksen tilalle, koska Paavalin seurakunta on päättänyt sijoittaa seurakuntatilat viereiseen asuinrakennukseen. Varsinainen Flooranaukio säilyy yhä autottomana aukiona.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 3,1 ha. Palvelurakennuksen rakennusoikeus 450 k‑m² poistuu, ja asuinrakennusten rakennusoikeus lisääntyy 700 k‑m². Uutta rakennusoikeutta on yhteensä 35 200 k-m².

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

Katujen rajaamat kaksi asuinkorttelia ovat kaupunkirakenteellisilta ominaisuuksiltaan toistensa kaltaisia mutta ilmeeltään toisistaan poikkeavia. Rakennuksen kahdessa alimmassa kerroksessa saa olla liiketiloja ja julkisia palvelutiloja sekä kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja. Ullakkokerrokseen tai ylimpään kerrokseen on jokaiselle tontille rakennettava sauna ja monikäyttötila asukkaiden käyttöön. Ne saadaan rakentaa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Harraste-, kokoontumis- ja muita vastaavia yhteistiloja on rakennettava 1,5 % tontin kerrosalasta.

Erityisasumisen korttelialue (AKS)

Berliininkadun varressa on erityisasumisen tontti, joka on varattu Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle (HOAS) opiskelija-asuntojen rakentamista varten. Rakennuksessa saa olla korkeintaan 4–5 kerrosta. Ullakkokerrokseen tai ylimpään kerrokseen on rakennettava sauna ja monikäyttötila asukkaiden käyttöön. Ne saadaan rakentaa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennuksen kahdessa alimmassa kerroksessa saa olla liiketiloja ja julkisia palvelutiloja sekä kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja.

Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Kortteleiden piha-alueet on merkitty asumista palveleviksi yhteiskäyttöisiksi korttelialueiksi, kuten muuallakin Arabianrannassa. Asemakaavakarttaan on merkitty ne tontit, joiden yhteisiä leikki- ja oleskelualueita varten korttelialue on varattu. Yhteispiha-alueet toteutetaan alueen palveluyhtiön toimesta.

Liikenne Brysselinkatu liittyy Toukolankatuun, joka on paikallinen kokoojakatu. Autopaikat sijaitsevat läheisillä LPA-alueilla. Alueen julkinen liikenne nojautuu busseihin ja raitiovaunuihin, jotka liikennöivät Hämeentiellä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue liitetään rakennettuihin teknisen huollon verkkoihin.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alue on täyttömaata, joka on kunnostettu ja vahvistettu rakentamista varten. Rakennukset perustetaan paaluilla pohjamaan varaan. Yhteispihojen, katujen ja etuistutusten alle rakennetaan paalulaatta, jonka päälle laitetaan maakerroksia.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Autopaikkojen siirtäminen pihakansien alta maanvaraisiksi poistaa autoliikenteen jalkakäytävien poikki pysäköintitiloihin. Näin ollen kortteleita kiertävät jalkakäytävät rauhoittuvat ja liikkuminen niillä on entistä turvallisempaa. Berliininkadun leventäminen mahdollistaa joustavan liikennöinnin pysäköinnistä huolimatta. Berliininkadulta poistuu kahdeksan vieraspysäköintipaikkaa, mutta lähistöllä on kuitenkin riittävästi pysäköintipaikkoja. Rakenteilla olevan koulun laajennuksen ja päiväkodin sisäänkäynnin viereen järjestetään tilat saattoliikenteelle.

Toteutus Toteutus aloitetaan asemakaavan tultua voimaan.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 16.1.2009).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 26.1.–13.2.2009 ja viraston internetsivuilla.

Viranomaisyhteistyö

Yhteistyötä on tehty asuntotuotantotoimiston, rakennusviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 2 mielipidekirjettä.

Arabianranta–Toukola–Vanhakaupunki-kaupunkiosayhdistys ry mainitsee (13.2.2009), ettei Flooranaukion reunalle tulisi sijoittaa autopaikkoja vaan selvittää mahdollisuus rakentaa tontille asukkaiden yhteiskerhotila. Lisäksi yhdistys toteaa, että osoitteessa Arabiankatu 6 on vuokrattavana lyhyt- tai pitkäaikaiseen käyttöön yhteensä n. 500 autopaikkaa, joista suuri osa on tällä hetkellä vapaana.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Arabian Palvelu Oy on päättänyt vuokrata Arabian tehtaiden entisen johtajan huvilan Bokvillanin asukkaiden yhteiskerhotilaksi. Rakennuksen sijainti on keskeinen, ja se on helposti kaikkien asukkaiden saavutettavissa. Mikäli tulevaisuudessa ilmenee, että tarvitaan lisää tiloja sellaiseen käyttöön, johon Bokvillan soveltuu huonosti kuten tekniset käsityöt, sopivat tilat voidaan vuokrata Arabianrannan olemassa olevista toimitilarakennuksista.

Arabian taideteollisuuskeskuksesta ei voida osoittaa asemakaavan pysäköintinormin mukaisia autopaikkoja, koska niiden on oltava tontilla tai LPA-alueella.

Arabian peruskoulun johtokunta toteaa (13.2.2009), että Toukolankadun autoliikenne lisääntyy merkittävästi Arabian peruskoulun eteläpuolisten alueiden rakentamisen myötä ja aiheuttaa Arabian peruskoulun edustan jalankulkijoille ja kevyelle liikenteelle kasvavan vaaran. Toukolankadun ja Kokkosaarenkadun risteys tulisi saattaa turvallisemmaksi esimerkiksi rakentamalla korotetut suojatiet.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Toukorannan liikenteen yleissuunnitelmaa tarkistetaan parhaillaan ja siinä koulun, päiväkodin ja nuorisotilojen turvallisuuskysymykset otetaan huomioon.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
		ha	k-m²
	Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK)	0,98	32 000
	Erityisasumisen korttelialuetta (AKS)	0,10	3 200
	Asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH)	0,76
	Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	0,74
	Katualuetta	0,44
	Katuaukiota/torialuetta	0,08

	Yhteensä	3,10	35 200

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lautakunta esittää ehdotuksen hyväksymistä.

Jäsen Männistö ilmoitti olevansa asiassa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Soininvaara jäsen Modigin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen.

”Lautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi tilaa säästävämmän ratkaisun selvittämiseksi. Selvityksessä tulee tutkia mm. vinopysäköintiä, pysäköintinormista tehtävää poikkeusta sekä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5–3 (Palaste–Eerola, Modig, Soininvaara). Männistö oli poissa.

Jäsen Modig jätti päätökseen seuraavan eriävän mielipiteen.

”Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös ei tee oikeutta asukkaille.

Päätöksellään muuttaa ko. tontin asemakaavaa siten, että maanalaiset parkkipaikat toteutetaan maan päälle, lautakunta vei ainoan kaavaan merkityn mahdollisuuden rakentaa asukasyhteisötila Arabianrannan alueelle. Korvaaviksi tiloiksi osoitetut mahdollisuudet eivät ole riittäviä eivätkä tarjoa asukkaiden toivomia mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin.

Koko Arabianrannan suunnittelussa asukastilaa pidettiin tärkeänä asiana ja siksi mahdollisuus rakentaa tila asukkaiden käyttöön on vanhaan kaavaan merkitty. Tällä päätöksellään lautakunta jättää pysäköintipaikkojen vuoksi asukkaiden aktiivisuuden tässä asiassa toissijaiseksi.

Asukkaiden omat yhteiset tilat ovat olennainen osa uuden alueen yhteisöllisyyden ja asukasyhteisön rakentumisessa. Aktiivisen asukastoiminnan vaikutukset viihtyvyyteen omalla alueella ovat kiistattomat. Demokratia ja lähidemokratia ovat itseisarvoja ja niitä on kaikin keinoin vaalittava. Asukkaiden aktiivisuuden vähättely heijastuu epäilemättä myös vaaliaktiivisuuteen.”

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.4.–12.5.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston ja rakennusviraston lausunnot.

Lausunnot Kiinteistövirasto mainitsee (20.4.2009) mm., että Khs päätti 5.3.2007 hyväksyä Arabianrannan maanalaisten pysäköintilaitosten ja paalulaattojen toteuttamista koskevat periaatteet. Päätöksen mukaan asuinkerrostalotontit 23100/57 ja 63 ovat velvolliset toteuttamaan talonrakentamisen yhteydessä mainituille yhteispihatonteille merkityt niiden pysäköintiä palvelevat maanalaiset pysäköintilaitokset.

Khs päätti 11.6.2007 varata tontit (AK) 23100/57 ja 63 asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen rakentamista varten Hitas I ‑ehdoin 31.12.2008 saakka ehdolla, että varauksensaaja on velvollinen noudattamaan em. Khn päätöstä 5.3.2007 oikeuksineen ja velvoitteineen. Samalla Khs päätti varata erityisasumisen tontin (AKS) 23100/65 HOAS:lle opiskelijoille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2008 saakka ehdolla, että kohteiden suunnittelija valitaan yhteistyössä kaupungin kanssa järjestettävällä arkkitehtuurikutsukilpailulla. Khs päätti 16.2.2009 jatkaa tonttien 23100/57, 63 ja 65 varausaikoja mainittujen varauksensaajien kanssa entisin ehdoin 31.12.2009 saakka.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa vuokra-, hitas- ja asumisoikeusasuntojen toteuttamisen taloudellisesti järkevällä tavalla sijoittamalla niiden autopaikat maanalaisten pysäköintilaitosten sijasta lähialueen maantasoisille autopaikkatonteille (LPA).

Kiinteistövirasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Rakennusvirasto mainitsee (24.4.2009) mm., että LPA-alueen laajentaminen Toukolankadun ja Arabian peruskoulun välisen aukion päälle tarkoittaa n. 5 vuotta sitten rakennetun aukion ja penkeillä ympäröityjen katupuiden menettämistä. Viraston mielestä uusille autopaikoille tulee tutkia vaihtoehtoista sijoituspaikkaa esimerkiksi vielä rakentamattoman Flooranaukion yhteydessä. Mikäli LPA-aluetta kuitenkin laajennettaisiin ehdotuksen mukaisesti ja aukiota ei heti muuteta pysäköintialueeksi, pitää laajennusosan ylläpitovastuista laatia erillinen sopimus.

Kaava-alueen katualueiden rakentamiskustannuksia arvioitiin vuonna 2006 Toukorannan asemakaavan muutosehdotuksen (nro 11492) yhteydessä. Uudessa muutosehdotuksessa katualueiden pinta-alaa on pienennetty, mikä tarkoittaa rakentamiskustannusten pienenemistä arviolta n. 70 000 eurolla.

Virasto puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä sillä ehdolla, että Toukolankadun ja Arabian peruskoulun välistä aukiota ei muuteta pysäköintialueeksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (27.5.2009), että Arabianrannan autopaikat sijaitsevat pääsääntöisesti LPA-korttelialueella. Autopaikkojen rakennuttaminen ja omistus on keskitetty alueelliselle palveluyhtiölle, Arabian Palvelu Oy:lle. Tämä yritys toteuttaa autopaikat tarpeen mukaan.

Asemakaavan muutoksen mitoitus perustuu vakiintuneeseen normiin, joka yhdistetyn koulun, päiväkodin ja nuorisotilojen osalta on 1 autopaikka/380 k-m². Laskennallisesti tämä tarkoittaa 33:a paikkaa.

Opetus- ja sosiaalivirasto ovat ilmoittaneet, että autopaikkatarve on
26. Tämän tiedon johdosta palveluyhtiö järjestää Arabian koulutontilla oleville toiminnoille 26 paikkaa, mikä tarkoittaa sitä, että äskettäin tehtyihin aukiojärjestelyihin, joihin lausunnossa viitataan, ei ole tarvetta puuttua.

Mikäli autopaikkojen tarve tulevaisuudessa on nyt ilmoitettua suurempi, niin palveluyhtiö vastaa kaikesta rakennuttamisesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että lausunto ei anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

OULUNKYLÄN TONTIN 28320/3 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11847)

Khs 2008-2749

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunula) korttelin nro 28320 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.11.2008 päivätyn ja 14.5.2009 muutetun piirustuksen nro 11847 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11847 (Oulunkylän tontti 28320/3)
	Liite 2	Havainnekuva (Oulunkylän tontti 28320/3)

Pakilantie 17

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa asuinkerrostalotontin täydennysrakentamisen. Kerrosala kasvaa 1 024 m²:stä 2 400 m²:iin. Luku vastaa tehokkuutta e = 0.9. Uusi 5-kerroksinen rakennus on maastossa kerrosta korkeammalla kuin vanha. Pysäköintiä on maantasossa, autotalleissa ja istutetun pihakannen alla.

Asemakaavan perusteet

Sato-Asunnot Oy pyytää (18.10.2006) otsikossa mainitun tontin haltijana asemakaavan muuttamista siten, että se mahdollistaisi lisäasuntojen rakentamisen tontille kaupunkisuunnitteluviraston kanssa yhdessä suunniteltavalla tavalla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (20.11.2008) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta.

Asemakaavat

Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1961 tontti on merkitty kerrostalojen korttelialueeksi ja rakennuksen enimmäiskerrosluvuksi neljä.

Maanomistus

Kaupunki omistaa tontin.

Rakennettu ympäristö

Tontin rakennus on yksi Pakilantien varren kuudesta pistetalosta. Rakennuksia ympäröivät 4-kerroksiset lamellikerrostalot. Koillispuolella olevalla tontilla on 2-kerroksiset kirjasto- ja päiväkotirakennukset.

Palvelut Maunulan keskustan palvelut ja vanhusten palvelut ovat välittömässä läheisyydessä samoin julkisen liikenteen pysäkit (jokerilinja, bussi).

Liikenne Pakilantie on alueellinen kokoojakatu, jonka liikennemäärä tontin kohdalla on n. 12 000 ajoneuvoa/vrk.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekninen verkosto.

Maaperä Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä koostuu karkearakeisten maalajien kitkamaalajivyöhykkeistä sekä kallioisesta alueesta, jossa kallion pinta on hyvin lähellä maanpintaa.

Ympäristöhäiriöt

Pakilantien liikenteestä aiheutuu melua kadun läheisyyteen. Nykyinen liikennemäärä Pakilantiellä on suunnittelualueen kohdalla n. 12 000 ajoneuvoa/vrk, eikä sen arvioida oleellisesti kasvavan tulevaisuudessa. Liikenteen aiheuttama päiväajan 55 dB:n melualue ulottuu n. 40–50 m:n etäisyydelle kadun keskilinjalta.

Tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa tehokkaampi asuntorakentaminen Maunulan keskustassa.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennusten enimmäiskerrosluku on viisi. Uusi rakennus on maastossa kerrosta korkeammalla kuin vanha. Pysäköintiä on maantasossa, autotalleissa ja istutetun pihakannen alla.

Mitoitus Tontin koko on 2 332 m². Nykyisen rakennuksen kerrosala on 1 024 m² ja uuden rakennuksen kerrosala 1 376 m². Yhteensä kerrosalaa on 2 400 m².

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Tontille on merkitty kaksi 5-kerroksista rakennusalaa: toinen olemassa olevalle ja toinen uudelle rakennukselle. Rakennusten välillä on lasinen yhdysosa, johon on rakennettava sisäänkäynnit. Julkisivut on muurattava ja rapattava, ja parvekkeiden on oltava kevyen ilmeen aikaansaamiseksi rakenteeltaan ripustettuja.

Jotta pihasta tulisi viihtyisä ja maantasoasunnoista asuttavuudeltaan parempia, on uuden rakennuksen maantasoasuntoihin rakennettava oleskelupiha tai terassi. Vanhan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa rakentaa asuntoja. Pieni maanalaisen pysäköinnin alue on sovitettava nykyisen maaston korkoihin ja sen kansi on istutettava. Tontin kadun puoleiselle osalle on istutettava puurivi.

Liikenne Tontti liittyy katuverkkoon Pakilantiellä olemassa olevan liittymän kautta. Pakilantien varressa kulkee myös kevyen liikenteen reitti. Tontin uudet toiminnot lisäävät ympäröivään liikenneverkkoon n. 20 ajoneuvoa/vrk. Uuden rakennuksen vaikutukset Pakilantien liikenteeseen ovat vähäiset.

Autopaikkojen vähimmäisvaatimukset kerrostalotontilla ovat 1 autopaikka/100 k‑m². Tarvittavat autopaikat sijoitetaan tontilla pysäköintikatoksiin, autotalleihin sekä muille autopaikoille maanalaisiin tiloihin. Näiden autopaikkojen lisäksi tontille sijoitetaan vieraspaikkoja 1 autopaikka/1 000 k-m².

Pakilantielle on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa on määritetty erilaisia toimenpiteitä kadun turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Näitä toimenpiteitä tullaan toteuttamaan lähivuosien aikana.

Yhdyskuntatekninen huolto

Tontille suunniteltu lisärakennus on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntatekniseen verkostoon.

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää sähköverkoston muuttamisen nykyisestä ns. ketjuliittymisjohdosta normaaliksi jakokaappiverkoksi ja nykyisen tonttijohdon vahvistamista. Lisäksi sähkönjakelua varten tulee tontin 28320/3 edestä varata paikka jakokaapille.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset ja piha-alueet perustetaan maa- tai kalliovaraisena.

Olemassa olevien tietojen mukaan aluetta ei ole käytetty sellaisiin toimintoihin, joista olisi aiheutunut maaperän pilaantuneisuutta.

Ympäristöhäiriöt

Melulaskennan mukaan päiväajan keskiäänitaso tontilla on pääosin 65–50 dB. Melutason ulko-ohjearvo 55 dB alitetaan kuitenkin suurimmalla osaa tontin istutettavaksi määrätystä ja ulko-oleskeluun soveltuvasta osasta. Suunnitellun uuden rakennuksen Pakilantien suuntaan avautuville meluisimmille julkisivuille kohdistuu suurimmillaan n. 54–57 dB päiväajan keskiäänitaso. Näiden julkisivujen puoleiset uuden rakennuksen parvekkeet on lasitettava, jolloin kaikilla parvekkeilla alitetaan melutason ohjearvot. Melutason ohjearvot asuntojen sisällä arvioidaan saavutettavan tavanomaisin rakentein.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Tontin täydennysrakentaminen ei oleellisesti muuta Pakilantien varren kaupunkikuvaa, koska laajennusosa sijoittuu vanhan rakennuksen taakse. Puurivi Pakilantien varressa kohentaa kadun varren ilmettä ja lisää vehreyttä. Tontin lisärakentaminen tuo hissin talon nykyisille asukkaille ja suunniteltu senioriasuminen lisää vanhemmalle väestölle suunnatun asumisen tarjontaa hyvien palvelujen läheisyydessä. Lisärakentaminen sijoittuu riittävän etäälle Pakilantien liikenteen aiheuttamista ympäristöhäiriöistä ja mahdollistaa viihtyisän asuinympäristön toteutumisen. Ympäröivään asumiseen muutos ei oleellisesti vaikuta.

Kaavatyön aikana on selvitetty myös naapuritonttien täydennysrakentamismahdollisuuksia. Täydentäminen on mahdollista, jos suunnitelma on laadukas, pysäköinti on sijoitettu ainakin osittain maan alle ja uusi rakennus on enintään kerrosta nykyistä korkeampi. Neuvottelut kolmen naapurin kanssa ovat käynnissä.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 17.10.2007).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Maunulan kirjastossa 24.10.–14.11.2007 ja viraston internetsivuilla. Kaavan valmistelija oli kirjastossa paikalla 25.10.2007.

Sato-Asunnot Oy järjesti syksyllä asukkaille keskustelutilaisuuden, jossa asemakaavan valmistelija oli vastaamassa kysymyksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavatyön aikana on tehty yhteistyötä sosiaaliviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

Sosiaalivirasto toteaa 20.11.2007, että suunnitelma vapaarahoitteisesta senioriasumisesta on tervetullut Maunulaan hyvien terveys- ja vanhustenpalvelujen läheisyyteen. Maunulan väestö on ikääntynyttä. Suunnitelman toteutuminen monipuolistaa vanhusten asumisvaihtoehtoja ja siten lisää valinnanmahdollisuuksia.

Kaupunginmuseo toteaa 14.11.2007, että tontin viheralueita koskevat määräykset ovat tarpeellisia, koska tontti on nykyiselläänkin melko vehreä. Esitetyn laajennusosan rakennusala on sijoitettu luontevasti olemassa olevan rakennuksen taakse. Kaupunginmuseo esittää kuitenkin, että vielä tutkittaisiin mahdollisuutta sijoittaa uudisosa hieman etäämmälle olemassa olevasta rakennuksesta. Lisäksi uudisosan tulisi olla korkeintaan nykyisen rakennuksen korkuinen. Näin laajennusosa olisi selkeämmin oma yksikkönsä olemassa olevan rakennuksen takana eikä nousisi hallitsevaan rooliin ympäristössään ja Pakilantien noppamaisten pistetalojen muodostamassa kokonaisuudessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavamuutoksen uutta rakennusta on kavennettu ja uudelle rakennukselle on merkitty ylin korkeusasema, jonka yläpuolelle ei saa sijoittaa teknisiä laitteita tai muita rakennelmia. Uutta rakennusta ei ole mahdollista sijoittaa erilleen vanhasta rakennuksesta tontin pienuuden takia, mutta uusi ja vanha osa on irrotettu lasisella yhdysosalla toisistaan, jotta rakennukset hahmottuvat paremmin erillisinä eri aikakauden rakennuksina.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 3 mielipidekirjettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty kirjastossa, Saton järjestämässä keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Pro Maunula ry ei pidä 12.11.2007 kaavamuutosta tarkoituksenmukaisena ainakaan lähitulevaisuudessa. Sen mukaan kaikki lisärakentaminen tuhoaa korvaamattoman arvokkaan 1950–1960-luvun asemakaavan tuottaman kaupunkikulttuurimaiseman. Muutkin alueen tontinhaltijat hakevat lisää rakennusoikeutta yhdenvertaisuuteen vedoten, mikä johtaa rakennusbisnekseen, joka ei kunnioita asutus- eikä rakennushistoriaa. Yhdistyksen mielestä Maunulan 2–4-kerroksisten pistetalojen ympärille eivät 5-kerroksiset tornitalot eivätkä 2010-luvun lasikaapit sovi.

Yhdistys esittää, että asemakaavan muutosvalmistelut keskeytetään, kunnes Maunulan suojelukaava ja uusi liikennesuunnitelma on saatu valmiiksi ja hyväksyttyä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavamuutostyössä on tutkittu täydennysrakentamismahdollisuutta muillekin saman korttelin Pakilantien puoleisille tonteille. Lisärakentaminen on mahdollista, jos suunnitelma on korkeatasoinen, uusi rakennus on enintään kerrosta nykyistä korkeampi ja autopaikat ovat ainakin osittain maan alla.

Kaavamuutoksen uuden rakennuksen rakennusalaa on kavennettu ja uudelle 5-kerroksiselle rakennukselle on merkitty ylimmäksi korkeusasemaksi +48 (maan pinta n. +30 ja vanhan rakennuksen ylin korkeusasema n. +44), jonka yläpuolelle ei saa sijoittaa teknisiä laitteita tai muita rakennelmia. Uutta ja vanhaa rakennusosaa yhdistävä lasinen osa on kapea, keventävä, rakennukset toisistaan irrottava saumakohta. Uusi rakennus on muurattava ja rapattava.

Maunulan 1950-luvun alueelle on vireillä suojeluasemakaavan laatiminen. Ehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle viimeistään vuonna 2010. Lautakunta on päätöksellään 13.12.2007 hyväksynyt Maunulan, Pirkkolan ja Metsälän liikenteenohjaussuunnitelman, jossa on esitetty parannuksia myös Pakilantielle.

Asunto Oy Pakilantie 19 on 13.11.2007 sitä mieltä, että asemakaavan muutosluonnos on täysin ristiriitainen esitys alueen nykyiseen ilmeeseen. Alue ei ole kantakaupungissa ja varsinkin Pakilantien itäpuolella asuu vanhoja liikuntarajoitteisia lähialueilla liikkuvia ihmisiä. Näiden ihmisten viihtyisyys on säilytettävä.

Tarkoituksena on rakentaa senioritalo, mutta omalta pihalta ei löydy kävelytilaa. Eikö olisi järkevämpää muuttaa Tuusulantien varren suunnitelmia ja rakentaa sinne täydentävää kerrostaloasutusta. Näin saataisiin enemmän asukkaita, parempi meluntorjunta eikä alueen viihtyisyys vaarantuisi.

Yhtiö ei hyväksy tontin rajalle rakentamista. Oman pihan käyttö vaarantuu, rakennustyöt ja räjäytykset aiheuttavat vaurioita kiinteistöön. Lisäksi rakentaminen vie kahdeksalta osakkaalta aamuauringon.

Yhtiö toteaa, että suunnitelmat eivät saa alueen asukkailta kannatusta ja he tulevat vastustamaan hanketta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Maunulan alueella on hyvät vanhustenpalvelut. On perusteltua rakentaa näiden palvelujen läheisyyteen asuntoja niiden käyttäjille. Näin palvelut saadaan pysymään alueella ja etäisyydet säilyvät kohtuullisina. Suunnitelman toteutuessa piha voi edelleenkin olla vehreä, viihtyisä ja houkutella liikkumiseen ja oleskeluun.

Tuusulantien varren uusi asemakaava on yleiskaavan mukaan suunniteltu pientalovaltaiseksi täydennysrakentamisalueeksi. Väylän varteen ei yleiskaavassa eikä siten uudessa asemakaavassakaan ole esitetty asumista melu- ja hiukkaspäästöjen takia.

Suunnitelmaa on muutettu kaventamalla rakennusalaa ja maanalainen pysäköinti on poistettu mielipiteen esittäneen yhtiön ja muutosalueen tontin rajan vierestä. Aikaisempaa huomattavasti pienempi maanalaisen pysäköinnin alue on merkitty tontin toiselle puolelle.

Asunto Oy Säästöpakila esittää 13.11.2007, ettei kaavamuutosta tehtäisi vaan alueen väljyys säilytettäisiin nykyisellään. Alueen asukkaat ovat ostaneet asuntonsa valmiilta alueelta ja ovat jo ostopäätöstä tehdessään antaneet arvoa alueen väljyydelle, jonka mahdollinen hanke tärvelee. Suunnitelmissa tulisi ottaa huomioon alueen asukkaiden keski-ikä ja heidän tarpeensa eikä vain täyttää kaikki tyhjät tilat rakennuksilla. Alueen eläimistä on tehtävä kartoitus, jottei niitä tuhota tietämättä.

Yhtiö toteaa, että suunnitelmat eivät saa alueen asukkailta kannatusta ja he tulevat vastustamaan hanketta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Helsinki täydentyy ja tiivistyy asumisväljyyden ja asukasluvun kasvaessa. Lisäksi on kestävän kehityksen mukaista rakentaa hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja palvelujen läheisyyteen. Maunulan alueella on hyvät vanhustenpalvelut. On perusteltua rakentaa näiden palvelujen läheisyyteen ikääntyvien asuntoja. Näin palvelut saadaan pysymään alueella ja etäisyydet säilyvät kohtuullisina. Hyvää laatua edellyttävillä kaavamääräyksillä pyritään tarjoamaan asukkaille vehreä ja viihtyisä elinympäristö täydennysrakennettunakin.

Alueella ei ole ympäristökeskuksen mukaan uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja. Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen ei oleellisesti pienennä korttelin keskellä olevaa vehreätä rakentamatonta osaa eikä näin estä eläinten liikkumista.

Suulliset mielipiteet olivat samansuuntaisia kuin kirjalliset.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lautakunta esittää asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Varajäsen Närö ilmoitti olevansa asiassa esteellinen ja poistui kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.1.–2.3.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan ja kaupunginmuseon jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Asunto Oy Pakilantie 17:n asukkaat (16 allekirjoittanutta) toteavat (26.2.2009), että asukkaille järjestetyssä (Saton järjestämä) tiedotustilaisuudessa arkkitehti Sari Ruotsalainen määritteli Maunulan keskustaksi Pakilantien ja Rajametsäntien risteyksen. Jos matka tästä kaava-alueelle n. 500 m on tehokkaampaa asuntorakentamista, lienevät kaikki samasta risteyksestä 500 m:n säteellä olevat alueet keskustaa.

Pakilantien ja Rajametsäntien risteyksestä avautuu kohti pohjoista yli 500 m:n matkalta yhtenäinen näkymä: ostoskeskus, vinottain olevat rakennukset kummallakin puolella Pakilantietä sekä kadun ja rakennusten väliset viheralueet. Kaupunki on hiljattain peruskorjannut Pakilantien länsipuolen asuintalot ja kadun varren puistot. Korjauksen yhteydessä kaupunki ei nähnyt täydennysrakentamistarvetta. Lähes samanaikaisesti, kun Sato hakee omista taloudellisista lähtökohdistaan kyseistä kaavamuutosta, kaupunkisuunnitteluvirasto onkin tehokkaamman asuntorakentamisen kannalla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Maunulan alueelle viime vuosina useita kaavamuutoksia, joista vasta Lampuotilantien pientaloalue on rakennettu. Maunulan koillisosan ja Pakilan eteläreunan pientaloalueen kaavoituksessa ei kaupunki katsonut aiheelliseksi käyttää yleiskaavan suomaa rakennusoikeutta kokonaan. Jos tehokkaampaa asuntorakentamista välttämättä kaivataan, olisi sen kohdistuttava suunnitteilla oleville alueille.

Nyt tehdyssä suunnitelmassa tuhottaisiin Pakilantien puoleinen viheralue pysäköintipaikkojen ja maanalaisen pysäköintihallin tieltä. Tämä sekä aitaa muistuttava kadun varren puurivistö eivät kohota kadun varren ilmettä, kuten kaupunki esittää. Uusi rakennus on suunniteltu tontin toiselle nykyisen rakennuksen takana olevalle aurinkoiselle viheralueelle. On vaikea ymmärtää, miten kaikkien viheralueiden poistaminen mahdollistaisi viihtyisän asuinympäristön. Pihalle ei jää viheraluetta, joka soveltuisi yhteiseen käyttöön, seurusteluun tai liikkumiseen.

Aikoinaan lapsiperheille rakennetun Maunulan ikärakenne on vinoutunut yli 65-vuotiaitten suuntaan. Vanhuksille suunnattuja asuintaloja on Suursuolla jo useita. Liiallinen vanhusten keskittäminen ja eristäminen muista ikäryhmistä ei elävöitä kaupunkikuvaa eikä ole hyvän yhdyskuntasuunnittelun merkki.

Muutosehdotus ei sovi rakennusmassaltaan maunulalaiseen väljään 1950-luvun asemakaavaan. Muistuttajat eivät hyväksy asemakaavan muutosta maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n ja erityisesti 1, 3 ja 4 kohtien sekä 54 §:n 2 ja 3 kohtien tavoitteiden vastaisena.

Pro Maunula ry selostaa muistutuksessaan Maunulan suunnittelun ja rakentamisen vaiheita ja toteaa (27.2.2009) mm. seuraavaa: Maunula rakentui kahdessakymmenessä vuodessa sellaiseksi elinvoimaiseksi asumalähiöksi, jollainen se nyt on. Näitä uusia asuinalueita, lähiöitä, suunniteltiin ja rakennettiin 1950–1960-luvuilla useita: Herttoniemi, Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Munkkivuori jne.. Näistä lähiöistä Helsingissä on vain Maunula säilynyt sellaisena kuin Hilding Ekelund sen aikoinaan visioi. Maunula edustaa rakennuksineen, pihoineen ja julkisine kaupunkitiloineen korkeatasoista kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Siinä ilmenevät toisen maailmansodan jälkeisen sosiaalisen asuntorakentamisen ihanteet. Alue ilmentää lähiörakentamisen varhaisia vaiheita. Se on helsinkiläisen asuntorakentamisen ja asuttamisen historiaa parhaimmillaan.

Pro Maunula katsoo, että viisikerroksinen uudisrakennus pilaa täysin Maunulan vanhan kulttuurimaiseman. Vanhaa ja uutta osaa yhdistävä "2000-luvun lasikaappi" ei istu 1950–1960-lukujen kaupunkikuvaan. Asukkaille ei juuri jää oleskelupihaa, koska uudisosaan on maantasoasunnoille rakennettava oma piha. Tällaiset ratkaisut eivät kuulu 1950‑luvun kerrostaloratkaisuihin. Kadun varteen ehdotettu puurivi ei istu Pakilantien yleisilmeeseen: Pakilantie ei ole bulevardi vaan luonnonläheisen asuinalueen kokoojakatu. Lisäksi viereiset talot menettävät valoisat pihansa, koska esitetty lisärakennus varjostaa ne täysin.

Maunulan väestörakenne on vääristynyt. Jo nyt yli 26 % asukkaista on yli 65-vuotiaita. Maunula ei tarvitse enempää vanhusväestöä vaan lapsiperheitä, jotka tuovat uutta vireyttä palveluille.

Pro Maunula ry viittaa kaupunginmuseon lausuntoon, jossa todetaan, ettei uutta rakennusta ole mahdollista sijoittaa erilleen vanhasta rakennuksesta tontin pienuuden takia. Pro Maunulan mielestä tontti on silloin liian pieni täydennysrakentamiseen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteet ovat mm. riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm.

1 turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elinympäristön luomista.

2 rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista.

3 luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä.

4 ympäristösuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n asemakaavan sisältövaatimukset:

2. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiseksi. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

3. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioiden. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole huomioitu Museoviraston lausunnossa 20.10.2005 n:o 51/600/2005, ympäristöministeriön päätöksessään 6.6.2006 n:o YM 2/531/2006 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksessään 7.11.2006 dnro UUS-2005L722-27 (liitteet 1–3) esittämiä kantoja ja ohjeistuksia. Päätösten sisältö lyhyesti: Alueella on kokonaisuudessaan rakennussuojelulain 2 §:n 1 momentin tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä. Keskeisimmällä osalla on myös valtakunnallista merkitystä. Alueen kehitykseen liittyy tärkeitä historiallisia, sosiaalisia, rakennusteknisiä ja arkkitehtonisia näkökohtia. Alueen merkitys on huomioitu myös maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. Asemakaavoituksessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista, erityisesti kulttuuriperintöä koskevat erityistavoitteet. Lisäksi tulee huomioida valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilyminen sen luonteenomaiset piirteet huomioon ottaen. Kaupungin on ratkaistava suojeluasiat asemakaavalla.

Muutosehdotus on maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n ja 54 §:n sekä rakennussuojelulain 1–3 §:n vastainen. Khn on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin alueen suojelemiseksi. Muutosehdotusta ei tule hyväksyä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.5.2009) vastineenaan muistutuksiin seuraavaa:

Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja. Nykyisen rakenteen täydentäminen hyvien liikenneyhteyksien ja muiden palvelujen äärellä on kestävän kehityksen mukaista asuntorakentamista.

Kaavamuutos ei heikennä alueen viihtyisyyttä, terveellisyyttä tai turvallisuutta eikä ole maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n ja 54 §:n tai rakennussuojelulain 1–3 §:n vastainen. Kaavamääräyksin pyritään takaamaan miellyttävä, vehreä ja laadukas ympäristö jatkossakin.

Pro Maunula ry:n muistutuksessa viitataan rakennussuojelulain 2 §:n 1 kohtaan: Tässä laissa tarkoitetun suojelun kohteita ovat sellaiset rakennukset, rakennusryhmät ja rakennetut alueet, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien taikka rakennuksen ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kannalta. Rakennukseen luetaan kuuluvaksi sen kiinteä sisustus.

Pro Maunula ry on esittänyt ympäristöministeriölle Suursuon ostoskeskuksen suojelua ja Uudenmaan ympäristökeskukselle koko Maunulan suojelemista rakennussuojelulailla. Päätöksissä todetaan, että suojelukysymykset on ratkaistava asemakaavoituksen yhteydessä eikä suojelua rakennussuojelulain nojalla ole katsottu tarpeelliseksi.

Maakuntakaavassa Sahamäen alue Maunulan kaakkoisreunassa ja yleiskaavassa koko Maunulan 1950-luvulla rakennettu eteläosa Sahamäen alue mukaan lukien on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jolle ollaan parhaillaan laatimassa suojeluasemakaavaa.

Pakilantie 17:n ympäristö ei kuulu em. alueisiin. Asemakaava ei näin ollen ole muistutuksissa esitetyllä tavalla lainvastainen.

Maunulassa on kaksi kaupallista keskusta: 1950-luvulla nk. Saunabaarin viereen syntynyt keskusta Metsäpurontien varrella ja myöhemmin rakentunut Suursuon ostoskeskus Pakilantien ja Rajametsätien risteyksessä. Suursuon ostoskeskuksen paikalle on suunnitteilla kerrostaloja kivijalkaliikkeineen, iso päivittäistavaramyymälä, pienempiä liikkeitä sekä kirjasto ja työväenopisto kadun vastakkaiselle puolelle. Kivijalkaliikkeitä on myös risteyksen pohjoispuolella Pakilantien varren asuinkerrostaloissa. Pakilantietä kulkee useita bussilinjoja sekä bussi-Jokeri, jonka tilalle suunnitellaan parhaillaan raide-Jokeria.

Kaavamuutostontin komean asuinrakennuksen noppamaisuutta on haluttu korostaa rajaamalla uusi rakennusala erimuotoiseksi: kapeaksi ja pitkänomaiseksi. Lisäksi uuden ja vanhan rakennuksen liittyminen toisiinsa on haluttu tehdä keveäksi määräämällä väliin lasinen rakennusosa. Yhden kerroksen nykyistä korkeampi laajennusosa on nykyisen rakennuksen takana, jolloin noppamainen vanha rakennus etualalla hallitsee katunäkymää muutoksen jälkeenkin. Kaavamuutosehdotusta on muistutusten ja lausuntojen jälkeen muutettu madaltamalla rakennuksia yhdistävä lasiosa kerroksella, enintään vanhan rakennuksen korkuiseksi. Näin vanhan osan noppamaisuus korostuu.

Suunnitelmassa tontin oleskelualueet pienenevät, mutta eivät häviä. Hyvin suunniteltuna nykyistä pienempi piha voi olla viihtyisä, valoisa ja tarjota ulko-oleskelupaikkoja. Maantasokerrokseen suunnitellut asunnot, joihin liittyy oleskelupiha tai terassi, monipuolistavat asuntotarjontaa ja luovat viihtyisyyttä lähiympäristöön. Määräys Pakilantien varren puurivistä on muistutusten johdosta korvattu puilla istutettavalla alueenosalla, jolla on oltava vähintään 1 puu/100 m². Näin puut voivat sijaita vapaasti kuten tähänkin asti.

Muutosehdotuksessa ei edellytetä vanhusten asuntojen rakentamista vaan tontti on merkitty asuinkerrostalojen tontiksi (AK), joka sallii kaiken ikäisille suunnatun asuntorakentamisen. Sato on suunnitellut tontille kaavamerkinnän mahdollistamaa senioriasumista. Maunulan keskustan tuntumassa on erinomaiset vanhusten palvelut ja joukkoliikenneyhteydet. Senioriasuntojen rakentaminen näiden palvelujen läheisyyteen on perusteltua. Maunulan koillisosan ja Pakilan eteläreunan hiljattain kaavoitetulle alueelle on tulossa pientaloja 600 asukkaalle, pääasiassa lapsiperheille. Jos Maunulan keskustan asemakaava tulee voimaan, nykyisen ostoskeskuksen paikalle tulevat tontit ovat nekin asuinkerrostalotontteja (AK), joilla on lisäksi liiketiloja.

Lausunnot Kiinteistölautakunta toteaa (17.2.2009) mm., että tontti on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella Asunto Oy Helsingin Pakilantie 17:lle vapaarahoitteisia vuokrataloja varten. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää sähköverkon muuttamisen ns. ketjuliittymisjohdosta normaaliksi jakoverkkokaapiksi ja nykyisen tonttijohdon vahvistamista.

Kvsto on 8.6.2005 vahvistanut kaupungin vuokratonttien lisärakentamisen edistämisperiaatteet ja kiinteistölautakunta 13.12.2005 niiden soveltamisohjeet. Päätösten perusteella kaupunki maksaa tontin vuokralaiselle Asunto Oy Helsingin Pakilantie 17 täydennysrakentamiskorvauksen, jonka suuruus on 1/3 kaavamuutoksen tuomasta lisärakennusoikeuden nettoarvosta. Lisärakennusoikeuden arvosta vähennetään ensin mahdolliset kaavamuutoksen toteuttamisen edellyttämät kaupungin maksamat ns. korvausinvestointikustannukset, kuten johtosiirrot, rakennusten purut, autopaikkajärjestelyt ja muut vastaavat kulut.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse asemakaavan muutoksesta.

Kaupunginmuseo toteaa (19.3.2009) mm., että se on luonnosvaiheessa pitänyt laajennusosan sijoituspaikkaa luontevana ja viheralueiden määräyksiä tarpeellisena. Suunnitelmaa esitettiin kehitettäväksi siten, että uudisosa sijoitettaisiin esitettyä etäämmälle olemassa olevasta rakennuksesta. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että vanha rakennus säilyisi selvästi hallitsevana tontilla, minkä takia uudisosan ei tulisi nousta vanhaa korkeammaksi.

Luonnosvaiheen jälkeen uudisrakennuksen rakennusalaa on hieman kavennettu, mutta sitä ei ole siirretty etäämmälle vanhasta rakennuksesta tontin pienuuden takia. Uudisosan korkeusasemaa on madallettu puoli metriä. Museo katsoo, että olemassa oleva rakennus ja ympäristö ovat monelta osin ohjanneet täydennysrakentamisen sijoittumista, ulkoasua ja tontin rakenteiden ja viheralueiden määrittelyä. Museo pitää tätä tärkeänä tontin ja Pakilantien varren katumiljöön ominaisluonteen säilymisen kannalta. Museo viittaa kuitenkin edelleen luonnosvaiheen kantaansa uudisrakennuksen korkeudesta: tontin olemassa olevan luonteen, roolin ja koko Pakilantietä reunustavien noppamaisten rakennusten muodostaman rivin eheyden säilyttämiseksi ei uudisrakennuksen tule nousta niitä korkeammaksi.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (14.5.2009) mm., että rakennuksia yhdistävää lasista osaa on muistutusten ja kaupunginmuseon lausunnon johdosta madallettu kerroksella, jolloin uusi ja vanha osa hahmottuvat selkeämmin omina eri massoinaan. Kerrosta nykyistä korkeampi laajennusosa on nykyisen rakennuksen takana, jolloin noppamainen vanha rakennus etualalla hallitsee katunäkymää muutoksen jälkeenkin.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on muistutusten ja kaupunginmuseon lausunnon johdosta tehty seuraavat muutokset:

– Uuden ja vanhan osan välisen lasisen yhdysosan enimmäiskorkeutta on madallettu kerroksella, korkeustasosta +48 tasolle +44.

– Pakilantien varren puurivi-merkintä on poistettu ja tilalle on merkitty istutettava alueen osa, jolla on oltava vähintään 1 puu/100 m².

Lisäksi on tehty joitain teknisiä tarkistuksia.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että toisin kun kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.5.2009 päivätyssä kirjeessä mainitaan, hankkeeseen ei liity maankäyttösopimusta.

SUUTARILAN KATU- JA PUISTOALUEEN SEKÄ YLEISEN PYSÄKÖINTIALUEEN (HENRIK FORSIUKSEN TIEN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11814)

Khs 2008-1935

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki, Siltamäki) katu- ja puistoalueen sekä yleisen pysäköintialueen (muodostuvat uudet korttelit 40222 ja 40223) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.8.2008 päivätyn ja 16.4.2009 muutetun piirustuksen nro 11814 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11814 (Suutarilan katu-, puisto- ja yleinen pysäköintialue)
	Liite 2	Havainnekuva nro 11814 (Suutarilan katu-, puisto- ja yleinen pysäköintialue)

Alue sijaitsee Tapulikaupungin asuinalueen länsilaidalla Henrik Forsiuksen tien varrella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa kolmen rivitalon ja kahdeksan erillispientalon rakentamisen Henrik Forsiuksen tien länsilaidalle. Katualuetta kavennetaan ja kadun varteen sijoitetaan pysäköintiä, puurivit sekä jalkakäytävät.

Toisin kuin jäljempänä kohdassa vaikutukset yhdyskuntatalouteen on alustavasti arvioitu, täsmennetyt kustannukset ovat seuraavat (alv 0 %):

	Korttelin 40222 esirakentaminen	240 000 euroa
	Henrik Forsiuksen tien kunnostaminen	890 000 euroa
	Koira-aitauksen siirto ja maisemointi	150 000 euroa
	Kevyen liikenteen raitit	30 000 euroa
	Tullikirjurintien pysäköintialue	105 000 euroa
	Johtosiirrot	60 000 euroa
	Uusi vesijohto ja jätevesiviemäri	100 000 euroa
	Uusi kaukolämpöjohto	30 000 euroa
	Uusi sähkönjakeluverkko	27 000 euroa

	Yhteensä	1 632 000 euroa

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.8.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Lautakunta hyväksyi 28.9.2006 Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelman ja suunnitteluperiaatteet. Yleissuunnitelmassa Henrik Forsiuksen tien varren pohjoispää oli merkitty asuinrivitalojen täydennysrakentamiseen tonttitehokkuudella e = 0.5 ja eteläpää erillispientalojen täydennysrakentamiseen tonttitehokkuudella e = 0.4–0.45. Enimmäiskerrosluvuksi oli merkitty 2 tai 2 1/2 kerrosta. Kaavaehdotus on laadittu yleissuunnitelman ja suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) suunnittelualueen pohjoisosa on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Eteläosassa Henrik Forsiuksen tien länsipuolella on kaupunkipuistoaluetta.

Asemakaavat

Voimassa olevassa asemakaavoissa vuosilta 1976, 1979 ja 1981 Henrik Forsiuksen tie on merkitty katualueeksi ja kadun länsipuoli puistoalueeksi (P). Tullikirjurintien alkupäähän on merkitty yleinen pysäköintialue (LP), jota ei ole rakennettu.

Maanomistus

Kaupunki omistaa suunnittelualueen maa-alueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Henrik Forsiuksen tie on 1970-luvun lopulla kaavoitettu alueelliseksi kokoojakaduksi Tapulikaupungintien ja Tapanilankaaren välille. Myöhemmin läpiajoliikenteen ohjaamisesta Henrik Forsiuksen tien kautta on luovuttu, mutta katualue on rakennettu ja mitoitettu läpiajoliikenteen liikennemäärien mukaan n. 32 m leveäksi.

Katualue rajautuu idässä Tapulikaupungin länsireunan asuntokorttelien pysäköintialueisiin ja lännessä täyttömäkialueeseen, jonka takana on Tullikirjurintien pientaloasutusta. Lounaispuolella on Vaskipellonpuiston ja Puustellinmetsän metsäinen puistoalue, jossa sijaitsee mm. koirapuisto ja pururata. Kadun eteläpäässä on Tapulikaupungin urheilupuisto.

Henrik Forsiuksen tien pohjoispäässä on teollisuustontteja. Suunnittelualueen kannalta merkittävin on Henrik Forsiuksen tiehen rajautuva tontti 40152/5 (Tullikirjurinkuja 1), jossa toimii Helsingin Nosturiliike Oy. Tontin Henrik Forsiuksen tiehen rajautuvalla pysäköintialueella säilytetään yrityksen nostokoneautoja.

Henrik Forsiuksen tien leveä katualue on kaupunkikuvaltaan hajanainen ja epäsiisti. Pehmeikölle rakennetulla kadulla on painumaepätasaisuutta ja rakennevaurioita. Kadun länsireunaa käytetään epämääräiseen maa-aineksen ym. varastointiin sekä rekkojen ja perävaunujen pysäköintiin. Henrik Forsiuksen tien liikenne on nykyisin vähäistä (n. 300 ajoneuvoa/vrk), sillä katu päättyy Parmaajantielle ja Tapulikaupungin urheilupuistoon. Liikennemäärät kasvavat hetkellisesti liikuntapuistossa järjestettävien urheilutapahtumien yhteydessä.

Palvelut Alue on Tapulikaupungin palvelujen piirissä. Matkaa kouluun ja päiväkotiin on n. 400 m ja Puistolan asemalle alle kilometri. Liikuntaviraston ylläpitämä liikuntapuisto sijaitsee alueen vieressä.

Luonnonympäristö

Alue rajautuu etelässä Vaskipellonpuistoon ja Vanhaan Puustellinmetsään, joka on linnustollisesti arvokasta aluetta. Tällä laajalla puistoalueella, joka on kooltaan n. 19 ha, on runsas sekametsän peruslinnusto.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkostojen piirissä.

Maaperä Alue sijaitsee pehmeiköllä, jossa hienorakeisten maakerrosten paksuus on pääasiassa alle 5 m ja Henrik Forsiuksen tien pohjoispäässä hieman enemmän. Luonnonmaata on ainoastaan omakotikortteli 40222 ja sen länsipuolinen viheralue. Katualueilla on rakennetut maakerrokset ja viheralueella n. 6 m Henrik Forsiuksen tietä korkeammalle ulottuva loivapiirteinen täytemaamäki.

Nykyiset Tullikirjurintien pientalokortteleiden pohjoisimmat rakennukset ulottuvat täytemaamäelle. Täytemaamäen rinteen kaltevuus Henrik Forsiuksen tien suuntaan on jyrkimmillään n. 1:5 eli mäki on melko loiva. Samanlainen mäki on Vaskikellonpuiston länsipäässä n. 0,5 km:n etäisyydellä.

Täytemaa on ylijäämämaata ympäristön rakennuskohteista. Kaavasuunnittelun aikana on tehty geoteknisiä maaperätutkimuksia ja maaperän pilaantuneisuuden tutkimuksia.

Ympäristöhäiriöt

Suunnittelualue ei sijaitse ajoneuvo- tai lentoliikennemelun yli 55 dB:n alueella. Suunnittelualueen pohjoisosassa toimii nosturiliike, jonka toiminnasta voi kuitenkin aiheutua ajoittain meluhäiriöitä ja pakokaasuhaittoja. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoreittien vuoksi alueen yli lentävät koneet voivat ajoittain aiheuttaa hetkellistä meluhäiriötä.

Tavoitteet Tavoitteena on, että Henrik Forsiuksen tien maantiemaisesta ympäristöstä muodostuu asuntojen täydennysrakentamisen ja katurakentamisen jälkeen nykyistä kaupunkimaisempi, rakennetumpi ja viihtyisämpi asuntokatumiljöö Tapulikaupungin asuinalueen länsireunaan.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Henrik Forsiuksen tien länsilaidalle on suunniteltu 2–2 ½-kerroksista rivitalo- ja omakotiasumista. Kadun pohjoisosaan on sijoitettu 3 rivitalorakennusta ja eteläosaan 8 erillispientalotonttia. Pysäköinti toteutetaan maantasoisena. Ajoyhteys tonteille järjestetään Henrik Forsiuksen tieltä.

Suunnittelualueen etelälaidassa oleva koirapuisto siirretään liikuntapuiston pohjoisreunaan. Henrik Forsiuksen tien katualuetta kavennetaan ja kadun varteen sijoitetaan pysäköintiä, puurivit sekä jalkakäytävät. Pyörätie kulkee edelleen kadun itäpuolella.

Mitoitus Rivitalotontin kokonaiskerrosala on 1 800 m², joka vastaa tonttitehokkuutta e = 0.47. Erillispientalotonttien kerrosala on 160 m²/tontti ja tehokkuus keskimäärin n. e = 0.32. Kaikkiaan uutta asuinkerrosalaa on 3 080 m².

Rivitalojen ja muiden asuinrakennusten korttelialue (AR)

Henrik Forsiuksen tien länsireunaan, Maatullinkujan pohjoispuolelle on sijoitettu kolme 2–2 ½-kerroksista rivitalorakennusta täyttömäkikumpareen laitaan. Asuntoja rakennetaan 14. Kaksi pohjoisinta rakennusta ovat puolikerrosratkaisuun perustuvia; länsipuolen pihataso on n. 1,2 m katutasoa ylempänä. Rakennusten katujulkisivu on lähimmillään n. 2 m jalkakäytävästä. Harjan suunta on kadun suuntainen. Huoneistot erottuvat toisistaan erivärisinä ja julkisivua on porrastettu hieman, jolloin syntyy vaikutelma toisiinsa kytketyistä pientaloista. Sisäänkäynnit huoneistoihin tulee rakentaa kadun puolelle. Lisäksi sisäänkäynnin yhteyteen voidaan rakentaa pienet varastot. Rakennusten enimmäiskorkeus Henrik Forsiuksen tien puolella on 7 m. Pihan puolella rakennusten enimmäiskorkeus on 8,5 m ja rakennuksen harjan enimmäiskorkeus 10,5 m katutasosta mitattuna.

Pysäköintipaikat sijaitsevat rakennusten välissä ja niiden pohjoispuolella maantasoisina. Ne on erotettu katutilasta talousrakennuksin ja jätekatoksin. Pohjoisin pysäköintialue rajataan teollisuustonttien puolelta autokatoksella, jonka umpinainen takaseinä toimii myös melulta suojaavana rakenteena. Pysäköintipaikat ja asuntokohtaiset, länteen aukeavat pihat tulee aidata pensasaidalla. Asuntokohtaisten pihojen ja täyttökumpareen välissä kulkee pohjois-eteläsuuntainen tontin sisäinen jalankulkuyhteys, joka mahdollistaa esteettömän sisäänkäynnin asuntoihin pihan puolelta. Pysäköintipaikkojen ja jalankulkuyhteyden välillä on myös matala tukimuuri. Tontti on rajattu puistoalueesta matalalla tukimuurilla. Tontin eteläosaan täyttökumpareen kainaloon on suunniteltu tontin yhteispiha- ja lasten leikkialue.

Erillispientalojen korttelialue (AO)

Maatullinkujan eteläpuolelle on kadun yhteyteen suunniteltu 8 erillispientalotonttia. Hieman vinottain suhteessa katulinjaan sijoittuvien rakennusten kerrosala on 160 m². Kerrosalan lisäksi saa rakentaa erillisiä autokatoksia enintään 25 m² sekä talousrakennuksia enintään 20 m² tonttia kohti niille varatuille rakennusaloille. Rakennusten harjan suunta on kadun suuntainen kuten rivitaloilla ja kattokaltevuus yhtenäinen (1:1,5). Ajo tonteille on suoraan Henrik Forsiuksen tieltä. Ajoaukkojen enimmäisleveys on 3 m ja tontit tulee aidata pensasaidalla.

Koko alueella rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on vaaleahkolla värisävyllä käsitelty rappaus. Rakennuksissa on tummasävyiset harjakatot ja avoräystäät. Parvekkeita saa sijoittaa vain rakennusten pihan puolelle. Määräyksillä pyritään luomaan kaupunkikuvaltaan yhtenäinen katujulkisivu Henrik Forsiuksen tien puolelle.

Puistoalue (VP)

Korttelit kaventavat nykyistä puistoaluetta jonkin verran. Rivitalojen kohdalla puisto kaventuu n. 7 m ja erillispientalojen kohdalla n. 17 m. Puistoalueen eteläosassa oleva koirapuisto siirretään uuteen paikkaan suunnittelualueen eteläpuolella olevalle puistoalueelle. Erillispientalotonttien länsipuolelle rakennetaan uusi ulkoiluyhteys, joka jatkaa täyttökumpareen yli menevää ulkoilutietä urheilupuistoon. Uusi ulkoiluyhteys myös rajaa pientalotonttien pihat puistosta.

Yleinen pysäköintialue (LP)

Suunnittelualueen pohjoislaitaan Tullikirjurintien varteen jää edelleen varaus lähinnä teollisuustontteja palvelevaa yleistä pysäköintialuetta varten. Pysäköintialuevaraus on jonkin verran nykyistä aluevarausta pienempi.

Katualue Henrik Forsiuksen tien katualue kapenee nykyisestä 32 m:stä kapeimmillaan n. 16 m:n levyiseksi. Uusi katu on 1+1-kaistainen. Kadun länsireunassa kulkee jalkakäytävä. Jalkakäytävän ja ajokaistan välissä on puuistutuksia sekä pitkittäispysäköintiä. Itäreunassa on yhdistetty pyörä- ja jalankulkutie. Suojatiet on suunniteltu rakennettaviksi pääasiassa korotettuina.

Luonnonympäristö ja virkistys

Erillispientalotontit rajaavat Henrik Forsiuksen tien katuympäristön Vaskipellonpuistosta. Nykyiset yhteydet puistoon Maatullinkujalta ja Parmaajantieltä säilyvät ja laajan puistoalueen koko ei olennaisesti pienene nykyisestä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Henrik Forsiuksen tien katurakenteet peruskorjataan, mutta johdot voidaan pääosin säilyttää nykyisillä paikoillaan. Tärkein johto on koko kadun mittainen sadeveden kokoojaviemäri, joka sijaitsee viherkaistalla. Muutetun kadun ajorata rakennetaan viherkaistan kohdalle, joten kaivojen yläosat tulevat korjattaviksi. Tullikirjurinkujalta tuleva sadevesiviemäri siirretään pois virkistys- ja tonttialueelta katualueelle.

Vesihuollon johdot sijaitsevat Maatullinkujan kohdalla. Rivitalotontti voidaan liittää näihin johtoihin. Erillispientaloja varten Henrik Forsiuksen tien eteläosaan rakennetaan vesijohto, jätevesiviemäri ja kaukolämpöjohto n. 125 m:n matkalle.

Maaperän rakennettavuus ja pilaantuneisuus

Katualueet on rakennettu matalalle savikolle maanvaraisesti. Koska kadun korkeusasemaa ei muuteta, voidaan myös uudet maarakenteet rakentaa maanvaraisesti, kunhan ne sietävät pientä painumaepätasaisuutta.

Rivitalokortteli rakennetaan savimaasta rakennetun täytemaamäen itäreunaan, puoliksi nykyiselle katualueelle. Täytemaakerroksen paksuus on tontilla 0–3 m, ja kantava maakerros on syvyydessä 6,5–8 m. Tontin rakennettavuutta voidaan pitää normaalina, mutta kantavat rakenteet perustetaan paaluperustukselle.

Tontin ja virkistysalueen väliin tarvitaan matala paaluperustettu tukimuuri, jolla tasoitetaan korkeuseroja, kerätään rinteestä valuva pintavesi hallitusti ja muodostetaan raja julkisen ja puolijulkisen alueen väliin.

Erillispientalokorttelissa maaperä on luonnontilaisia hienorakeisia maakerroksia. Maan pintaosassa on n. 0,7–1,0 m:n kuivakuorikerros ja sen alla savimaakerroksen vahvuus on 4–6 m. Tiivis kantava maakerros on n. 9 m:n syvyydessä. Pysyvät rakennukset ja raskaat rakenteet perustetaan paaluperustukselle. Johtojen perustamistapaan ja siirtymärakenteisiin kadun puolella tulee kiinnittää erityistä huomiota. Koska pohjamaa on painumaherkkää ja alue rakennetaan tiiviisti, suositellaan tonttien alueellista esirakentamista esimerkiksi ylipenkereellä.

Maankäytön suunnittelun yhteydessä täytemaasta otettiin kairausten yhteydessä maanäytteet myös pilaantuneisuuden arviointia varten. Näytetutkimusten perusteella täytemaa-alueella ei ole pilaantunutta maaperää. Tontiksi muutettavan katualueen pilaantuneisuutta ei ole tutkittu ja sitä maata voidaan käyttöhistorian perusteella pitää pilaantuneena. Kaavassa on annettu määräys maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä ja kunnostamisesta.

Ympäristöhäiriöt

Suunnittelualueen pohjoisosassa toimiva nosturiliike on otettu kaavassa huomioon sijoittamalla AR-korttelialueen pohjoisreunaan autokatos, joka toimii myös melu- ja näkösuojana asuinkorttelin ja nosturiliikkeen välissä. Lisäksi lähimmän asuinrakennuksen pohjoiseen suuntautuvalle julkisivulle on annettu 32 dB:n ääneneristävyysvaatimus, millä on haluttu varmistaa asumisen häiriöttömyys nosturiliikkeen läheisyydessä. Asuinrakennus on n. 40 m:n etäisyydellä nosturiliikkeen tontista. Kaavaehdotuksessa on myös annettu määräys hetkellisen lentomelun huomioon ottamiseksi rakentamisessa.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset kaupunkikuvaan, liikenteeseen, virkistykseen

ja ympäristön asukkaiden asumisolosuhteisiin

Henrik Forsiuksen tien hajanaista kaupunkikuvaa ryhdistetään Tapulikaupungin asuinaluetta täydentävällä kaupunkipientalotyyppisellä rakentamisella. Rakennetumpi, puuistutuksin jäsennelty asuntokatumiljöö on viihtyisämpi kuin nykyinen rajaamaton ja huonosti hoidettu katu ympäristöineen. Uudisrakentamisen aiheuttama liikennemäärien kasvu ei ole merkittävä. Katusuunnittelun keinoin lasketaan ajonopeuksia, jolloin myös vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat myönteisiä. Puistoalue kadun länsipuolella pienenee jonkin verran, mutta laajahkon puiston virkistysarvot ja saavutettavuus eivät oleellisesti kärsi kaavamuutoksesta. Näkymät Tapulikaupungin länsireunan kerrostaloista muuttuvat, mutta etäisyys uudisrakennuksiin (vähimmillään n. 60 m) on kaupunkiolosuhteissa edelleen suhteellisen suuri.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä kunnallistekniikan kytkentäkustannuksia. Pehmeikölle rakennettu katu vaatii joka tapauksessa peruskorjauksen. Erillispientalojen kortteli edellyttää vesi- ja energiahuollon johtojen rakentamista tonttien kohdalle. Kaavan toteuttaminen edellyttää Tullikirjurintiellä sadevesiviemärin ja sähköjohdon siirtoja.

Kustannukset kaavan toteuttamisesta ovat n. (alv 0 %):
Korttelin 40222 esirakentaminen	240 000 euroa
Henrik Forsiuksen tien kunnostaminen	982 000 euroa
Virkistysalueiden rakentaminen	142 000 euroa
Tullikirjurintien pysäköinti	105 000 euroa
Johtosiirrot	37 000 euroa
Uusi vesijohto ja jätevesiviemäri	75 000 euroa
Uusi kaukolämpöjohto	30 000 euroa
Uusi sähkönjakeluverkko	27 000 euroa

Yhteensä (alv 0 %)	1 638 000 euroa

Kaavassa on esitetty 3 080 m² uutta kerrosalaa ja kustannukset ovat 530 euroa/k-m², joka on korkea hinta. Kaikkia kustannuksia ei voi kohdistaa kaavamuutokseen. Kadun parantamista on tehtävä jossakin laajuudessa joka tapauksessa, arvio 400 000 euroa. Tullikirjurintien pysäköintialue on varaus teollisuuden tarvetta varten eikä kaupunki kustanna pysäköinnin rakentamista. Kun osa kadun parantamisen kustannuksista sekä pysäköintialueen kustannukset vähennetään, on kaavamuutoksen kustannusvaikutus n. 320 euroa/k-m², joka vastaa kaupungin uusien asuinalueiden keskitasoa.

Toteutus Katusuunnittelu voidaan käynnistää asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Asuinrakennusten rakentaminen on mahdollista, kun katualueen kaventaminen on saatu toteutettua.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 25.3.2008).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Tapulikaupungin kirjastossa 3.–25.4.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 9.4.2008.

Viranomaisyhteistyö

Ympäristökeskus on ilmoittanut, että kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää ja ottaa huomioon Tullikirjurintien varren teollisten toimintojen ja niihin liittyvän liikenteen haitat. Tontilla 40152/5 toimii nosturiliike (Helsingin Nosturiliike Oy), jonka meluhaitoista on valitettu ympäristökeskukseen. Meluhäiriöitä on ollut aamuöisin, myöhään illalla ja myös viikonloppuisin. Nosturien käynnistys tuottaa myös pakokaasuhaittoja. Nosturiliikettä vastapäätä sijaitsee metallipaja (VM Metalli Oy).

Ympäristökeskuksen tekemän täyttömaaselvityksen mukaan Henrik Forsiuksen tien ja Lyhtytien välillä on täyttöalue, jonka pilaantuneisuus ja mahdollinen kunnostustarve tulisi selvittää.

Ympäristökeskuksen ilmoittamat asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut yhteensä 5 mielipidekirjettä, jotka koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Koillis-Helsingin Yrittäjät ry ilmoittaa, että se on kokouksessaan 7.4.2008 todennut, ettei se vastusta hanketta.

Tapulikaupunki-Seura ry ilmoittaa, että seura on osannut varautua alueen täydennysrakentamiseen, koska tätä asiaa on käsitelty Tapulikaupungin yleissuunnitelmassa vuonna 2006. Seura korostaa, että Tapulikaupunki on Helsingille mahdollisuus, jota ei pidä hukata rakentamalla liian tiheästi tai hävittämällä viheralueita, jotka vetävät lapsiperheitä alueelle.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on varsin suppea ja sitä olisi tullut täydentää ainakin alueen täydennysrakentamistarpeen ja asukaslukuennusteen osalta, jotka ovat muuttuneet yleissuunnitelman laatimisen jälkeen mm. Sipoo-liitoksen ja satamalta vapautuvien alueiden asuntorakentamisen myötä. Lisäksi suunnitelmaan olisi pitänyt liittää sivukuva, josta voi hahmottaa, millainen suunniteltujen rakennusten korkeus on suhteessa Tullikirjurinmäkeen.

Asemakaavaluonnoksen osalta seura kannattaa koirapuiston siirtämistä, mutta ehdottaa sen paikaksi liikuntaviraston tyhjillään olevaa peltoa kahden ehdotetun paikan sijaan, jotta olemassa olevaa metsää ei tarvitsisi kaataa. Positiivisina asioina seura mainitsee kadun kaventamisen, joka lisää liikenneturvallisuutta, katualue siistiytyisi ja rekkapysäköinti kadun varressa vähenisi. Tullikirjurinmäen pohjoisosaan kaavoitettu pysäköintipaikka tulisi rakentaa ja raskaiden ajoneuvojen pysäköinti Henrik Forsiuksen tiellä kieltää. Erillispientalotonttien ja pururadan väliin tulisi rakentaa kävelytie koirien ulkoiluttajia varten.

Huonoina asioina seura pitää rakentamisen ulottamista puistoon ja muille viheralueille. Lisäksi seura ei pidä Henrik Forsiuksen tietä kiireellisenä rakentamiskohteena, koska se sijaitsee kaukana kaupoista ja asemalta. Lähempänä Puistolan asemaa olevat Tapulikaupungin tyhjät tontit tulisi rakentaa ensin. Seura näkee, että omistus- ja vuokra-asuntojen tasapaino alueella tulee säilyttää. Vuokratalojen osuutta ei tule lisätä nykyisestä. Nosturiyrityksen aiheuttama melu, haju ja esteettiset haitat eivät lisää suunnitellun rivitalon houkuttelevuutta. Tullikirjurinmäki tulee säilyttää puistona eikä sen reunaan pidä rakentaa taloja. Näkymäyhteys Tullikirjurinmäeltä Tapulikaupungin suuntaan tulee säilyttää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asuntojen täydennysrakentamisen tarve ei koske vain Tapulikaupunkia, vaan koko Helsinkiä. Kvsto on 13.2.2008 hyväksynyt Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman vuosille 2008–2017, jossa vuosittainen asuntotuotantotavoite on nostettu Helsingissä 5 000 asuntoon/vuosi. Tämä edellyttää satamalta vapautuvien alueiden kaavoituksen lisäksi myös nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Helsingin tietokeskuksen väestöennusteita tarkistetaan vuosittain mm. kaavoituksen eteneminen huomioon ottaen. Väestö vähenee ennusteiden mukaan Tapulikaupungin tilastoalueella näillä näkymin jonkin verran edelleen, vaikka uutta täydennysrakentamista alueelle kaavoitetaan yleissuunnitelmassa osoitetulla tavalla. Täydennysrakentamisen tarve on siten myös Tapulikaupungissa edelleen ajankohtainen nykyisten palvelujen ylläpitämiseksi sekä koko pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistämisen näkökulmasta.

Koirapuiston siirtämistä ja ulkoiluteiden uudelleen järjestelyjä on tutkittu paikan päällä Vaskipellonpuistossa yhdessä rakennusviraston ja lähiöprojektin edustajien kanssa 7.5.2008. Koirapuiston sijoittamista avonaiselle pellolle nykyisen pientaloalueen pohjoispuolelle ei pidetty hyvänä suunnittelun lähtökohtana ottaen huomioon toiminnasta aiheutuva tietty häiriö läheiselle asutukselle ja liikuntapuiston käytölle. Koirapuistolle löytyy erittäin hyvä paikka pääulkoilureitin tuntumasta liikuntapuiston pohjoispuoleisesta metsästä. Alueella tulee nykyistä lehtipuustoa jonkin verran harventaa, mutta koirapuiston sijoittaminen tälle paikalle ei edellytä mittavaa nykyisten täysikasvuisten puiden kaatoa. Paikka on suojainen, mutta toisaalta näköyhteyden päässä liikuntapuistoon liittyvältä avoimelta peltoalueelta. Uuden kävelytien sijoittaminen seuran toiveiden mukaisesti erillispientalotonttien länsipuolelle on mahdollista. Kyseinen alue on liitetty kaava-alueeseen ja ohjeellinen reitti lisätty muutosehdotukseen. Raskaan liikenteen ajoneuvojen pysäköinti on jatkossa kielletty Tullikirjurintien eteläpuolella.

Kaavaehdotuksessa olevat uudisrakennukset sijoittuvat pääasiassa nykyisen kaavan mukaiselle katualueelle ja niiden länsipihat puistoon. Suunnitteluratkaisu on perusteltavissa nykyisen katuverkon ja rakennetun infrastruktuurin tehokkaalla hyödyntämisellä, joka ei vaaranna laajan yhtenäisen viheralueen (Vaskipellonpuisto–Puustellinmetsä) virkistys- tai luontoarvoja. Tullikirjurintien eteläpuolinen täyttökumpare on korkeimmillaan vain 5,8 m nykyisestä Henrik Forsiuksen tien katupinnasta. 2 ½-kerroksiset rivitalot estävät rakennusten välejä lukuun ottamatta suorat näkymät Tapulikaupungin kerrostaloalueen suuntaan ja puiston luonne muuttuu tällä kohtaa itänäkymien osalta rajatummaksi ja rakennetummaksi.

Xxxx ja xxxxx xxxxxx kiinnittävät huomiota esitetyn rakentamisen tehokkuuteen. He näkevät uudisrakentamisen johtavan näiden pientalotonttien ja vanhojen olemassa olevien tonttien tehokkuuslukujen eriarvoistumiseen ja siten myös kuntalaisten eriarvoiseen kohteluun.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavaehdotuksessa olevien pientalotonttien koko on n. 500 m² ja niille osoitettu rakennusoikeus 160 k-m². Tonttitehokkuus on n. e = 0.32. Suurempi tehokkuus kuin koillisella alueella oleva yleinen pientalotonttien tehokkuusluku e = 0.25 edellyttää tarkempaa tonttikohtaista suunnittelun ohjausta kuin alueella nykyisin voimassa olevissa asemakaavoissa. Suurempaa tehokkuutta voidaan harkita tapauskohtaisesti alueellisesti laadittavissa asemakaavan muutoksissa, joissa suunnittelun yhteydessä on mahdollista tutkia, voidaanko kyseisellä tehokkuudella edelleen turvata koko asuinalueen viihtyisyys ja pientaloalueelle luonteenomainen tietty yksityisyyden tarve. Nyt kaavoitettavilla tonteilla, jotka sijaitsevat kaupunkimaisesti kokoojakadun varrella, korkeampi tehokkuus on hyväksytty suunnittelun lähtökohdaksi alueen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna 2006. Kaavaan on merkitty rakentamisen reunaehdot tarkasti siten, että kadun suuntaan muodostuu yhtenäinen, perinteistä omakotiasumista tiiviimpi ja kaupunkimaisempi kokonaisuus.

Xxxxx xxxxxxxxx vastustaa kaavoitussuunnitelmaa erityisesti nykyisen koirapuiston puoleiselta osalta. Hän pelkää metsäalueen särkyvän ja sen virkistyskäytön kärsivän, jos alue hajotetaan pientaloilla. Koirapuiston paikkaa liikuntapuiston pysäköintialueen yhteydessä hän pitää huonona.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että eteläosaan sijoitettavat pientalot rajaavat katualueen puistosta, mutta talorivin molemmista päistä on luontevat pääsyt puistoalueelle, joka ei olennaisesti pienene kooltaan, vaan säilyy edelleen metsäisenä virkistysalueena pururatoineen ja kävelyteineen. Suora visuaalinen yhteys metsään tältä kohtaa idän suunnasta katoaa, mutta toisaalta myös nykyinen heikosti hoidettu katumiljöö siistiytyy kadun ja uusien asuntojen rakentamisen myötä. Koirapuisto ei sijoitu välittömästi liikuntapuiston pysäköintialueen yhteyteen.

Xxx xxxxxxxxxxx mielestä esitetyt asuintalot huonontavat nykyisten asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Hän esittää katualueelle merkityn puurivin siirtämistä kadun itäreunaan pehmentämään uudisrakentamisen vaikutusta Tapulikaupungista käsin. Hän kysyy, onko alue sopiva lisärakentamiseen, koska viereinen nosturiliike aiheuttaa haju- ja meluhaittoja, alueella on lentomelua, viereiseltä teollisuusalueelta leviää savua ja alueen lähellä oleva skeittipuisto aiheuttaa melua. Lisäksi uudisrakentaminen sijaitsee kaukana radasta, jolloin oman auton käyttö on todennäköistä. Rakennusten lämmitys ei saisi aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että puurivin siirtäminen kadun itäreunaan alueen pohjoisosassa ei ole mielekästä, koska puiden väliin on tarkoitus tällä kohtaa sijoittaa rivitalojen vieraspysäköintipaikkoja. Lisäksi itäreunan nykyiset maanalaiset johdot pitäisi siirtää puiden juuriston tieltä uuteen paikkaan. Uudisrakennuksia lähellä oleva puut pehmentävät katukuvaa paremmin kuin niistä etäällä sijaitseva puurivi. Eteläosassa puurivejä on kadun molemmin puolin, koska tällä kohtaa myös katualueen itäpuolen pysäköintitonteille on istutettu puurivi. Kiinteistöjen on mahdollista toteuttaa tarvittaessa lisäistutuksia myös alueen pohjoisosan pysäköintitonteille.

Nosturiliikkeen ja lentomelun haitat on selvitetty ja otettu huomioon kaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä. Skeittipuisto sijaitsee kaupunkiolosuhteet huomioon ottaen suhteellisen etäällä (200 m) esitetystä rakentamisesta. Puistolan asemalle on matkaa alle kilometri ja liityntäbussille vain muutama sata metriä, joten paikkaa voi joukkoliikenneyhteyksien kannalta pitää varsin hyvänä.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²		Kerrosala m²
		Rivitalojen ja muiden asuinrakennusten korttelialuetta (AR)	3 817	1 800
		Erillispientalojen korttelialuetta (AO)	4 015	1 280
		Yleistä pysäköintialuetta (LP)	572
		Puistoaluetta (VP)	9 930
		Katualuetta	9 481
		Yhteensä	27 815	3 080

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 3.10.–3.11.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty kaksi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Xxxxx ja xxxxx xxxxx toteavat (29.10.2008) mm., että he vastustavat ja syvästi paheksuvat kaupungin uutta tyyliä, jossa vuosia/vuosikymmeniä vanhoja hoidettuja, istutettuja puistoalueita, viher- ja metsäalueita aletaan kaavoittaa rakentamiseen, ns. täydennysrakentamisen varjolla. He paheksuvat lisäksi, että kaupunki maanomistajana antaa näille uusille alueille suuremmat tonttitehokkuusluvut kuin vanhalla alueella rakennettaviin, myös uudisrakennuksiin, on mahdollista hakea. He pelkäävät, että tässä kaavoittamistrendissä voi käydä niin, että osa helsinkiläisistä äänestää jaloillaan ja muuttaa kehyskuntiin vain siksi, että heidän kaipaamansa vähäinenkin kosketus luontoon rakennetaan täyteen ”yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi”.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että kyseessä olevalla kaava-alueella nykyistä puistoaluetta muutetaan asuinrakentamiseen yhteensä vain 2 350 m². Pääosa uusista tonteista (4 614 m²) sijoittuu nykyiselle Henrik Forsiuksen tien kavennettavalle katualueelle. Puistoalueen pienentymistä ei tässä tapauksessa voida pitää merkittävänä.

Asuntojen täydennysrakentamisen tarve ei koske vain Tapulikaupunkia, vaan koko Helsinkiä. Kvsto on 13.2.2008 hyväksynyt Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman vuosille 2008–2017, jossa vuosittainen asuntotuotantotavoite on nostettu 5 000 asuntoon/vuosi. Tämä edellyttää satamalta vapautuvien alueiden kaavoituksen lisäksi myös nykyisen yhdyskuntarakenteen harkittua tiivistämistä.

Henrik Forsiuksen tien varteen suunniteltujen erillispientalojen kerrosala on 160 k-m² ja tonttitehokkuus e = 0.32. Nyt kaavoitettavilla tonteilla, jotka sijaitsevat kaupunkimaisesti kokoojakadun varrella, korkeampi tehokkuus on hyväksytty suunnittelun lähtökohdaksi alueen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä (kaupunkisuunnittelulautakunta 28.9.2006). Asemakaavan muutosehdotus määrittelee näillä uusilla tonteilla hyvin tarkasti rakennusten sijoituksen, ulkomuodon, suhteen viereisiin rakennuksiin sekä rajautumisen katuun ja puistoon. Koillis-Helsingin olemassa olevilla vaiheittain rakentuneilla pientaloalueilla on asemakaavoissa enimmäistehokkuudeksi määritelty e = 0.25. Näillä alueilla asemakaavojen määrittelemä tonttikohtainen suunnittelun ohjaus on kuitenkin vastaavasti selvästi vähäisempää kuin kyseessä olevalla kaava-alueella. Tonttien tehokkuuden nostoa olemassa olevilla alueilla voidaan harkita vain alueellisesti laadittavilla asemakaavan muutoksilla, jolloin suunnittelun yhteydessä on mahdollista tutkia, voidaanko tehokkuutta nostamalla edelleen turvata asuinalueen viihtyisyys, pientaloalueelle luonteenomainen tietty yksityisyyden tarve sekä nykyisten tontinomistajien tasapuolinen kohtelu.

Xxxxx xxxxx toteaa (3.11.2008) mm., että Tullikirjurintien talojen huomiointi on kaavahankkeessa ilmeisesti unohdettu kokonaan. Mäen vieressä olevat talot tulevat rakennettavien talojen näköpiiriin, jolloin pihapiirissä oleilu ei ole enää vapaata ja suojaisaa, kuten nyt on mahdollista. Vapaat näkymät Tullikirjurintien mäeltä ja itäpuoliselta kerrostaloalueelta menetetään. Hän on myös huolissaan täytemäen mahdollisesti sisältämistä myrkyistä ja muista epäpuhtauksista. Muistuttaja viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momenttiin, jossa todetaan, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä tulee olla riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että asemakaavan laatimisvaiheessa on tutkittu mm. alueleikkauksia laatimalla uudisrakentamisen vaikutuksia mm. Tullikirjurintie 4:n asukkaiden olosuhteisiin. Lähimmistä uudisrakennuksista on n. 70 m matkaa olemassa oleviin rakennuksiin ja rakennusten väliin jää lisäksi täyttömäki, joka on merkitty kaavassa puistoksi. Uudisrakentamisen aiheuttamaa häiriötä asumisrauhaan voi kaupunkiolosuhteissa pitää varsin vähäisenä. Maankäytön suunnittelun yhteydessä täytemäen täytemaasta otettiin kairausten yhteydessä maanäytteet myös maaperän pilaantuneisuuden arviointia varten. Näytetutkimusten perusteella täytemaa-alueella ei ole pilaantunutta maaperää. Lähiympäristön puistojen ja virkistysalueiden riittävyyden osalta lautakunta toteaa, että Tullikirjurintie 4:n tonttia ympäröivät niin etelä-, itä- kuin länsipuolelta yhtenäiset puistoalueet, jotka jatkuvat etelässä aina Puustellinmetsään asti.

Lausunnot Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (3.11.2008) muutosehdotukseen huomautettavaa.

Kiinteistölautakunta toteaa (2.12.2008), että kaavaehdotuksessa kaupungin maille on merkitty kahdeksan uutta erillispientalojen tonttia sekä yksi rivitalotontti kolmelle rivitalorakennukselle. Uutta asuinkerrosalaa muodostuu yhteensä 3 080 k-m². Erillispientalojen tontit soveltunevat omatoimiseen rakentamiseen ja rivitalotontti joko omatoimiseen ryhmärakentamiseen tai rakennuttajalle. Asuntotonttien varausesitykset tehdään myöhemmin kaavan saatua lainvoiman.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

Helsingin Vesi toteaa (25.11.2008) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä vesijohtoa ja jätevesiviemäriä n. 125 m. Lisäksi tontin 40233/1 rakentamisen vuoksi joudutaan siirtämään sadevesiviemäriä n. 70 m:n matkalta.

Yleisen vesihuollon rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 160 000 euroa (alv = 0), josta vesihuoltoverkoston siirron osuus on n. 60 000 euroa. Vesihuoltoverkon rakentamiskustannukset ovat n. 54 euroa/k‑m², mikä on keskimääräistä huomattavasti korkeampi. Koska vesihuoltoverkoston siirrossa on kysymys asemakaavan muutoksen edellyttämästä tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisesta, tulee siirtojen suunnittelu ja toteutus kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella Khn päätöksen 5.5.1997 mukaisesti.

Helsingin Vesi varautuu vesihuoltoverkoston rakentamiseen alueen rakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että Helsingin Veden arvioimat investointikustannukset on liitetty kaavaselostukseen.

Pelastuslautakunta päätti (18.11.2008) esittää asemakaavan muutosehdotukseen seuraavia tarkennuksia:

Alueen rakentamisessa tulee ottaa huomioon lähelle rakentamista koskevat määräykset ja aluepalovaaran torjuminen. Viitesuunnitelmassa esitetyissä kaupunkitalojen tasamaaratkaisuissa on otettava huomioon Suomen rakentamismääräyskokoelman E1 määräykset kulkureittien enimmäispituuksista uloskäytävään. Vesihuollon johtojen rakentamisen yhteydessä sammutusveden saamisesta kaava-alueella tulee huolehtia asianmukaisesti. Pelastustoimen osalta ei ole muuta huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että pelastuslautakunnan esittämiä asioita on tutkittu kaavasuunnittelun yhteydessä. Asiat otetaan myös jatkossa huomioon ja niitä koskevat tarkemmat suunnitteluratkaisut tehdään rakennusten ja kadun toteutussuunnittelun yhteydessä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (11.12.2008) mm., että Henrik Forsiuksen tien mitoituksessa on otettava huomioon liikuntapuistoon suuntautuvan liikenteen vilkkaus sekä teollisuusalueen raskaan liikenteen vaatimukset. Henrik Forsiuksen tien alkupää risteysalueineen aina Tullikirjurintielle saakka tulee mitoittaa siten, että teollisuusalueen liikenne mahtuu kulkemaan kadulla vaikeuksitta.

Suunnitellun katualueen leveys on ehdotuksessa 16–22 m. Ajoradan leveys on 5,5 m ja kadun eteläpäässä on ajoradan molemmilla reunoilla 2,5–3 m leveät pysäköintikaistat, joihin on osoitettu puuistutuksia. Kadun länsireunalla on 2,5 m leveä jalkakäytävä ja itäreunalla 3,5 m leveä yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Tilavaraukset alueen eri toiminnoille ja sijoitettaville rakenteille (mm. valaisimet) eivät ole riittävät. Katupuille varattavan istutuskaistan leveyden tulee olla vähintään 3 m. Kadunvarsipysäköintiin varatut autopaikat, puuistutukset sekä tonttiliittymät tulisi suunnitella siten, ettei kadun ylläpito ja toiminnallisuus hankaloituisi kohtuuttomasti.

Pientalotonttien tonttiliittymien sijoittelua tulisi edelleen tutkia siten, että yhdestä liittymästä pääsisi kahdelle tontille. Tonttien rajalla oleva pensasaita ja katualueen puurivi saattavat olla näkemäesteinä tontilta tuleville ajoneuvoille sekä kevyen liikenteen väylälle että ajoradalle.

Tullikirjurintien varrelle on asemakaavan muutosehdotuksessa varattu yleinen pysäköintialue. Yritysten tulisi järjestää pysäköinti omilla tonteillaan ja kustannuksillaan, joten yleinen pysäköintialue on tarpeeton.

Muutosehdotuksen mukaiset katujen rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 890 000 euroa ja viheralueiden investointikustannukset yhteensä n. 180 000 euroa, mistä puistojen kevyen liikenteen raittien rakentamisen kustannukset ovat n. 30 000 euroa ja koira-aitauksen siirron kustannukset maisemointeineen n. 150 000 euroa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ehdolla, että Henrik Forsiuksen tien mitoitus ja toiminnot järjestetään asemakaavaan tarkoituksenmukaisesti liikenneturvallisuus ja ylläpito huomioon ottaen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että Henrik Forsiuksen tien pohjoispään katualue Tullikirjurintielle saakka on n. 22 m leveä. Katualueen väljä mitoitus mahdollistaa teollisuusalueen liikenteen sujuvuuden. Risteysalueiden suunnittelua voidaan tarvittaessa tarkentaa katusuunnittelun yhteydessä. Katualueen tiukempaa mitoitusta kadun keskiosassa ohjaa rivitalojen sijoittaminen täyttömäen itäpuolelle rinteeseen siten, että täytemäen vakavuus ei vaarannu ja tonttien rakentamisen kustannukset pysyvät näin kohtuullisina. Noin 16 m:n levyinen katualue mahdollistaa liikenteen yleissuunnitelmassa esitetyn liikenneratkaisun, joka esimerkiksi valaisimien sijoituksen osalta tarkentuu katusuunnittelun yhteydessä. Ajoradan leveys on 6 m.

Etelän pientalotonttien suunnitteluratkaisua ei ole haluttu muuttaa siten, että yhdestä ajoneuvoliittymästä pääsisi kahdelle tontille. Kaavan mukainen ratkaisu perustuu pienten tonttien tehokkaaseen käyttöön ja asumisviihtyvyyttä merkittävästi lisäävään rakennusten sijoitteluun siten, että autosuojat ja talousrakennukset sijoittuvat naapurin rajan tuntumaan tontin pohjoislaidalle. Tämä luo edellytykset asuntojen oleskelutilojen avaamiselle valoisimpiin ilmansuuntiin sijoittuvalle pihalle. Liikennemäärät tonteille ovat vähäisiä. Näkemät tonteille ja tonteilta otetaan rakennussuunnittelussa huomioon.

Voimassa olevassa kaavassa olevaa rakentamatonta yleistä pysäköintialuetta on kaavaehdotuksessa supistettu noin puoleen alkuperäisestä. Helsingissä on pulaa esimerkiksi kuorma-autoille sopivista pysäköintipaikoista, jotka sijaitsevat työpaikka- ja asuinalueiden lähellä. Vaikka kaavassa esitettyä pysäköintialuetta ei heti rakennettaisi, on mahdollisten tulevien tarpeiden huomioon ottaminen kaavoituksessa mielekästä.

Yleisten töiden lautakunnan arvioimat investointikustannukset on liitetty kaavaselostukseen.

Ympäristölautakunta toteaa (16.12.2008) mm., että Henrik Forsiuksen tien pohjoispäässä sijaitsevalla teollisuusalueella toimii nosturiliike, jonka haitoista jo lähialueen nykyiset asukkaat ovat olleet huolissaan.

Ympäristökeskus ilmoitti asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa, että teollisten toimintojen ja niiden aiheuttaman liikenteen haitat tulee selvittää ja ottaa kaavaratkaisussa huomioon. Nosturiliikkeen melu- ja pakokaasuhaitoista on valitettu ympäristökeskukseen. Asemakaavan muutosehdotuksessa haittoja on pyritty estämään sijoittamalla rivitalokorttelin pohjoisreunaan autokatos melu- ja näkösuojaksi asuinkorttelin ja nosturiliikkeen väliin. Lisäksi lähimmän asuinrakennuksen pohjoiseen suuntautuvalle julkisivulle on annettu 32 dB:n ääneneristävyysvaatimus.

Lautakunta toteaa, että autokatos ei yksinään riitä torjumaan nosturiliikkeen haittoja lähiasutukselle. Uuden asuinalueen ja Tullikirjurintien väliin tulee jättää selvästi esitettyä leveämpi, tiheästi istutettava vihervyöhyke. Lisäksi asemakaavassa tulisi määrätä melu- ja näkösuojaksi tarkoitetun autokatoksen toteuttamisesta samanaikaisesti rivitalokorttelin asuntojen kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.4.2009), että nosturiliikkeen toiminnan haittoja on arvioitu kaavan valmistelun yhteydessä. Asiasta on tällöin oltu yhteydessä myös ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikköön, josta saatujen tietojen mukaan n. 5 vuotta sitten meluvalituksen takia tehdyssä tarkastuksessa ei ollut aihetta jatkotoimenpiteisiin. Nosturiliikkeen toiminnassa on tehty erinäisiä parannuksia, joilla meluhaittaa on vähennetty.

Vaikka lautakunnan arvion mukaan nosturiliikkeen toiminnasta ei aiheudu oleellista melu- tai pakokaasuhaittaa, on kaavassa silti haluttu varmistaa asuinalueen hyvä viihtyisyys edellyttämällä hieman tavanomaista parempaa ääneneristävyysvaatimusta nosturiliikettä lähimmän asuinrakennuksen ulkovaipan rakenteilta. Tämän lisäksi AR-korttelialueen pohjoisreunaan on sijoitettu autokatos, joka toimii piha-alueita suojaavana melu- ja näköesteenä nosturiliikkeen suuntaan. Ympäristölautakunnan lausunnon johdosta on kaavaan lisätty määräys, jonka mukaan tontin 40223/1 autokatos tulee rakentaa samanaikaisesti asuinrakennusten kanssa.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on tontin 40223/1 autokatosta koskien lisätty määräys: ”Autokatos tulee rakentaa samanaikaisesti asuinrakennusten kanssa.”

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

VARTIOKYLÄN TONTIN 45196/12 OSAN JA KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11806)

Khs 2008-2223

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Roihupellon teollisuusalue) korttelin nro 45196 tontin nro 12 osan ja katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.8.2008 päivätyn ja 9.6.2009 muutetun piirustuksen nro 11806 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11806 (Vartiokylän tontin 45196/12 osa ym.)
	Liite 2	Havainnekuva (Vartiokylän tontin 45196/12 osa ym.)

Alue sijaitsee Roihupellon metrovarikon eteläpuolella.

Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa suurehkon puutarhamyymälän (5 100 k-m²) ja tulvantasausaltaan sijoittamisen Roihupellon metrovarikon eteläpuolelle sen nykyisin rakentamattomalle, joutomaana olevalle tontin osalle.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.8.2008) mm. seuraavaa:

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on teknisen huollon aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta siten, että osa teknisen huollon alueesta osoitetaan muuhun käyttöön. Yleiskaavaa laadittaessa aluetta pidettiin osana metrovarikon aluetta. Metrovarikko ei kuitenkaan aluetta tarvitse, joten poikkeama yleiskaavasta ei ole merkittävä. Myöskään muilla teknisen huollon laitoksilla (Helsingin Vesi, Helsingin Energia, rakennusvirasto) ei ole tilantarvetta kaava-alueella tulva-allasta ja korkeajännitejohtoa lukuun ottamatta.

Asemakaavat

Lähes koko alueella on voimassa asemakaava nro 10892 (hyväksytty 14.2.2001), jossa se on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET). Tonttitehokkuus on e = 0.50 (vastaa 14 066 k-m²). Ratasmyllyntie kuuluu tällä kohtaa asemakaavaan nro 8725 (vahvistettu 2.12.1983).

Muut suunnitelmat ja päätökset

Khs on 18.6.2007 kiinteistölautakunnan esityksestä varannut pääosan kaava-alueesta Plantagen Finland Oy:lle puutarhamyymälää varten.

Tulva-allas sisältyy yleisten töiden lautakunnan 17.6.2004 hyväksymään Varikkotien katusuunnitelmaan välillä Viilarintie–Ratasmyllyntie.

Maanomistus

Kaupunki omistaa kaava-alueen.

Alueen yleiskuvaus

Alue sijaitsee kilometrin etäisyydellä Itäkeskuksesta itäisten esikaupunkien painopisteessä. Alue on joutomaata.

Korttelissa on metro- ja bussivarikot ja suuri kodin tavaratalo Lanterna. Kaava-alueen itäpuolella on Myllypuron liikuntapuistoon kuuluva tenniskeskus.

Ratasmyllyntie on osa Myllypuron pääkokoojakatua. Itäväylä ja metrorata kulkevat aivan kaava-alueen eteläpuolella.

Rakennettu ympäristö

Alueella ei ole rakennuksia. Metrovarikolta tulee kaksi ratasiltaa, jotka risteävät tasossa kaava-alueen reunassa. 110 kV:n sähkölinja ylittää alueen aivan sen etelänurkassa.

Luonnonympäristö

Alueen halki virtaa merkittäviä avo-ojia, jotka yhtyvät Mustapuron pääuomaan kohta kaava-alueen etelärajan jälkeen.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää teknisen huollon verkoston lisärakentamista sekä johtosiirtoja.

Maaperä Alueen nykyinen maanpinnan korkeus kohoaa etelästä pohjoiseen välillä +3,5…+8,4. Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on eteläosassa täytealuetta, pohjoisosassa esiintyy savialuetta ja moreenia. Täytealueella saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on 1–3 m ja savialueella moreenin yläpuolella olevan savikerroksen arvioitu paksuus 1–3 m. Pohjaveden korkeus on n. +3.4–+3.6.

Ympäristöhäiriöt

Alue on Itäväylän ja metroradan melualuetta.

Alueen lähistöllä on toiminut teollisuuslaitoksia ja bussivarikko. Roihupellon teollisuusalueen ja bussivarikon pilaantuneita maa-alueita on kunnostettu etenkin 2000-luvulla.

Kiinteistövirasto on tehnyt alueella maaperän pilaantuneisuustutkimuksia elokuussa 2007 yhteensä 30 kohdasta. Täyttömaan joukossa havaittiin paikoin rakennusjätettä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia todettiin vain yhdessä pisteessä, jossa havaittiin öljyhiilivetyjä n. 0,3 m:n paksuisessa kerroksessa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää itäisten esikaupunkien palveluita ja Roihupellon kodintavaramyynnin valikoimaa isohkolla puutarhamyymälällä. Samalla voidaan alueelle sijoittaa tulvan hallinnan kannalta tarpeellinen allas.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa puutarhamyymälä sijoitetaan metrovarikolle johtavan ajoyhteyden länsipuolelle kaava-alueen pohjoisosaan. Tulva-allas tulee alueen eteläkulmaan. Ajoyhteys varikolle säilytetään. Sen itäpuolelle kaavoitetaan erillinen pysäköintialue.

Kaava-alueen pinta-ala on 3,1 ha. KL-korttelialuetta on 1,5 ha, ET-1 ‑korttelialuetta 0,8 ha, erillistä pysäköintialuetta (LPA) 0,2 ha ja katua 0,5 ha. Kerrosalaa KL-korttelialueella on 5 100 m² (vastaa tonttitehokkuutta e = 0.34). Nykyisessä kaavassa ET-aluetta on 2,8 ha ja sillä rakennusoikeutta 14 066 k-m².

Puutarhamyymälälle on muodostettu liikerakennusten korttelialue (KL), jonka eteläosa on merkitty pysäköintiin (p). Rakennuksen pääasiallinen enimmäiskorkeus on 8 m. 5 % kerrosalasta saadaan sijoittaa enintään 12 m korkeaan rakennuksen osaan. Korttelialueelle ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 114 §:n tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Sille saa sijoittaa tiloja paljon tilaa vaativaan erikoistavarakauppaan luettavaa puutarha-alaa varten.

Metrosillan ja tulva-altaan alueet ovat yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta, joka varataan tulva-altaalle (ET-1). Tälle alueelle saa sijoittaa myös puutarhamyymälän autopaikkoja ja mainoslaitteita. Alueen poikki kulkee korkeajännitelinja.

Ajoyhteys metrovarikolle on merkitty kaduksi, jonka nimeksi nimistötoimikunta 4.6.2008 esitti Metrovarikonkuja. Kaava-alueeseen kuuluu lähinnä teknisistä syistä myös Ratasmyllyntien eteläpää.

Metrovarikonkujan itäpuolelle on merkitty erillinen autopaikkojen korttelialue (LPA), johon saa sijoittaa autopaikkoja puutarhamyymälää ja Myllypuron tenniskeskusta varten.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto. Alueen toteuttaminen vaatii olemassa olevien teknisen huollon verkoston lisärakentamista sekä johtosiirtoja.

Asemakaavan toteuttaminen vaatii metrovarikkoa palvelevien sade- ja jätevesiviemärien siirtämisen sekä alueella olemassa olevan yksityisen vesihuoltoverkoston muuttamisen yleiseksi vesihuoltoverkostoksi.

Sade- ja sulamisvedet johdetaan viettoviemärissä avo-ojaan ja edelleen Mustapuron kautta mereen. Metroradan alittavalle katualueelle tulee rakentaa vesitiivis betonikaukalo sadevesipumppaamoineen estämään sadevesien tulvimisen ajoradalle.

KL-korttelialueen jätevedet johdetaan alueella olevan jätevesiviemärin kautta edelleen Ratasmyllyntiellä olevaan jätevesiviemäriin. Vesijohto rakennetaan Varikkotiellä olemassa olevasta vesijohtoverkosta.

Alueen sähköverkko vaatii uuden muuntopiirin rakentamisen Lanternan kauppakeskuksen luona olevasta sähköverkosta. KL-korttelialueelle varataan tila sähkömuuntamolle. KL-korttelialue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon metrovarikon liittymästä.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen maaperä on savialuetta, täytemaata sekä moreenia. Rakennukset perustetaan savi- ja täytemaa-alueella tukipaaluin, kitkamaa-alueella maanvaraisesti.

Pilaantuneisuustutkimukset osoittavat, että alue sopii aiottuun käyttötarkoitukseen.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Puutarhamyymälä sijoittuu itäisten kaupunginosien maankäytön painopisteeseen. Ajoyhteydet ovat tänne lyhyimmillään.

Puutarhamyymälä monipuolistaa kodin tavaroiden kaupallista keskittymää Roihupellossa. Useat ostokset voidaan tehdä samalla matkalla.

Muutoin vaikeasti käyttöön otettava joutomaa saadaan tehokkaaseen käyttöön. Rakennusoikeus kuitenkin vähentyy kahdella kolmanneksella eli n. 9 000 k-m²:llä.

Julkisen liikenteen palvelutaso on hyvä. Ratasmyllyntiellä puutarhamyymälän kohdalla on metron liityntäbussin (linja 92) pysäkki. Varikkotiellä kulkee Jokeri-linja. Itäkeskuksen metroasemalle on 900 m:n kävelymatka. Saman verran matkaa on Roihupeltoon mahdollisesti aikanaan rakennettavalle metroasemalle.

Tulva-altaan rakentaminen vähentää tulvahaittoja Mustapuron alajuoksulla.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisesta ilman tulva-altaan rakentamista ja KL‑tontin esirakentamista aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvon lisäveroa seuraavasti:

Katurakentaminen	200 000 euroa
Vesihuolto	70 000 euroa
Sähkö	140 000 euroa
Kaukolämpö	80 000 euroa
Johtosiirrot	250 000 euroa

Yhteensä	740 000 euroa	n. 150 euroa/k-m²

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 22.4.2008) ja asemakaavan muutosluonnos.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 5.–26.5.2008. Siitä esitettiin yksi mielipide.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston, liikennelaitoksen, rakennusviraston, ympäristökeskuksen ja Helen Sähköverkko Oy:n kanssa.

Mielipide Xxxx xxxxxxxxx kysyy mm., miksi joukkoliikenteen kannalta näin keskeiselle paikalle rakennettaisiin näin tehottomasti puutarhamyymälä. Joka tapauksessa tällaisiin laitoksiin tullaan omalla autolla, joten tämäkin alue olisi parempi kaavoittaa tiiviiksi kaupunkikortteliksi.

Alue on ihanteellinen laaksomainen alue, joka pitäisi rakentaa tiiviisti ja matalasti. Miksi asukkaat joutuvat kävelemään monta sataa metriä metrolle ja jokerille, kun heidän asuntonsa voitaisiin sijoittaa kadun varteen?

Kuinka jokeri kannattaa ruuhka-aikojen ulkopuolella, jos koko Roihupellosta tulee matkustajia ainoastaan kauppojen aukioloaikoina? Miten tämä rakentaminen palvelee Roihupellon metroasemaa?

Viitanen huomauttaa myös Roihupellon ”mall American” ja Siilitien ruotsalaisen puutarhakaupungin kontrastista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alue on kieltämättä keskeinen: se sijaitsee itäisten kaupunginosien painopisteessä. Siksi sitä on myös pidetty sellaisten toimintojen eli paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kannalta edullisena, joissa asiakaskunta merkittävästi joutuu kuljettamaan ostoksensa henkilöautolla.

Asuntorakentamiseen tämä alue ei ole sovelias: metro- ja bussivarikot ja kaksi metrosiltaa rajaavat sitä ja myös erottavat sen muusta kaupunkirakenteesta.

Roihupeltoon ei näillä näkymin ole tulossa uutta metroasemaa. Suurin syy tähän on, että bussivarikon siirtäminen muualle kallioluolastoon on siinä määrin kallista, että sitä ei toteutettane ainakaan lähiaikoina. Siksi myös pääosa uudesta maankäytöstä, joka tekisi metroaseman mahdolliseksi, jää toistaiseksi toteutumatta.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²

		Liikerakennusten korttelialuetta (KL)	15 086	5 100
		Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET-1)	8 229
		Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	2 207
		Katualuetta	5 084

		Yhteensä	30 606	5 100

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.11.–8.12.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, liikennelaitoksen, Helsingin Energian, Helen Sähköverkko Oy:n ja Helsingin Veden sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (25.11.2008), Helsingin Energia ‑liikelaitoksella (13.1.2009) ja Helen Sähköverkko Oy:llä (24.11.2008) ei ole muutosehdotukseen huomautettavaa.

Liikennelaitos mainitsee (18.12.2008) mm., että kaavamuutosta on valmisteltu yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa. Muutosalueella ei ole käyttöä metroliikenteen tarpeisiin. Liikennelaitoksella ei ole huomautettavaa muutosehdotuksesta.

Uudenmaan ympäristökeskus mainitsee (29.12.2008) mm., että yleiskaavassa alue on osoitettu teknisen huollon alueeksi. Poikkeama on perusteltu, koska kyse on vain pienestä osasta teknisen huollon aluetta ja koska puutarhamyymälähanke täydentää läheistä kodintavaramyymäläkonseptia.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (11.12.2008) mm., että lukuisten johtosiirtojen ja merkittävien vesihuoltojärjestelyjen vuoksi alueelle tulee laatia tarkka yhdyskuntateknisen huollon suunnitelma. KL-kortteliin Metrovarikonkujan varteen tulee varata vähintään 5 m:n johtokuja. ET‑alueella poistettavaksi merkitty johtokuja tulee säilyttää ja jatkaa KL-alueelle.

Tulva-allas ei vähennä tulvahaittoja Mustapuron alajuoksulla, mutta altaalla varaudutaan tasaamaan huippuajan vesiä, koska Itäväylän alittava rumpu ei riitä ohjaamaan kaikkea tulvavettä Mustapuroon. Altaan vedenpinnan korkeuteen +3,75 m on varauduttava.

Kaavaan on merkittävä ajoneuvoliittymäkielto Metrovarikonkujan molemmin puolin aina 20 m:n päähän metrosillasta pohjoiseen.

ET-alueelle tulevien autopaikkojen suunnitelma on hyväksytettävä rakennusvirastolla. Kaava-alueelle on tehtävä liikennesuunnitelma. ET‑alueelle tulevan mainospylonin sijoitus on tarkistettava sähköjohdon turva-alueen ja tulva-altaan mukaisesti.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.6.2009), että johtokujat ja tonttiliittymäkielto on lisätty ehdotukseen. Lausunnossa mainitut suunnitelmat ja mainospylonin sijoitustarkastelu kuuluvat tavanomaiseen jatkosuunnittelukäytäntöön.

Kiinteistölautakunta mainitsee (16.12.2008) mm., että Khs on varannut n. 2,4 ha:n suuruisen alueen Plantagen Finland Oy:lle 31.12.2008 saakka.

Lautakunta esittää harkittavaksi, että katualuetta levennetään metrosillan alla niin, että nykyistä kevyen liikenteen raittia voitaisiin edelleen käyttää. Tällöin siltarakenteet ja tekniset laitteet eivät vaatisi siirtoja tai erityisratkaisuja.

Geoteknisesti vaativien perustamisolosuhteiden vuoksi tulee rakennusten ja rakenteiden suunnittelussa ottaa huomioon alueen rakenteiden kestävyys pitkäaikaista varmuusmurtumista vastaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.6.2009), että kevyen liikenteen raitti on linjattu osaksi Metrovarikonkujaa heti sen ajoradan reunaan, jotta ET-1 -aluetta säästetään ja jotta kadun vesitiivis kaukalo pidetään mahdollisimman kapeana. Raitti voidaan silti jättää kaukalon ulkopuolelle, mikäli vapaa korkeus metrosillan alla sallii raitin tasauksen nostamisen.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos toteaa (10.2.2009) mm., että kaava-aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi eikä kaavaehdotus edellytä niiden siirtämistä tai muuttamista.

Uuden KL-tontin 45196/16 haltijan tulee sopia liikennelaitoksen ja kiinteistöviraston kanssa tonttiviemärien ja avouomien siirrosta sekä mahdollisesta yhteiskäytöstä, mahdollisen uuden valtaojan rakentamiskustannuksista sekä tontin luovutusehdoista ja rasitteista. Metrovarikonkujan edellyttämän vesitiiviin kaukalon ja sadevesipumppaamon sekä alueellisen tulva-altaan toteuttamisesta tulee rakennusviraston sopia tontin 45196/16, liikennelaitoksen ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

ET-1 ‑alueella sijaitseville jätevesiviemärille ja avo-ojalle tulee kaavaan merkitä 10 m ja sadevesiviemäreille 6 m leveät johtokujat.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.6.2009), että ET-1 -alueelle on merkitty Helsingin Veden esittämät johtokujat. Lisäksi LPA-korttelialueelle on lisätty määräys, jonka mukaan sille saa sijoittaa teknisen huollon maanalaisia johtoja ja vastaavasti poistettu johtokujan merkintä.

Plantagen Finland Oy:n edustaja on esittänyt, että osa rakennusoikeudesta voitaisiin toteuttaa myös muuna tilaa vaativan tavaran kauppana kuin puutarhamyymälänä. Samoin rakennuksen pääasiallinen enimmäiskorkeus tulisi muuttaa 8 m:stä 9 m:iin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (9.6.2009) mm., että taloudellinen tilanne huomioon ottaen on kohtuullista, että sallitaan käyttää osa rakennusoikeudesta myös muuhun kuin puutarha-alan kauppaan. Kokonaisuudessaan ao. kaavamääräys kuuluisi:

KL- korttelialueella:

– saa korttelialueelle sijoittaa tiloja paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa varten niin, että vähintään 60 % rakennetusta kerrosalasta on puutarha-alan kaupan tiloja ja enintään 40 % rakennetusta kerrosalasta on huonekalu-, sisustustarvike-, rakennustarvike-, rauta- ja kodintekniikkakaupan tiloja.

Rakennuksen pääasiallinen enimmäiskorkeus on muutettu 8 m:stä 9 m:iin. Selostuksessa on lisäksi korjattu virheellinen maininta korkeudesta.

Lausuntojen johdosta johtokujamerkintöjä on muutettu ja tonttiliittymäkielto KL-korttelialueelle lisätty.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että kiinteistölautakunta on 16.12.2008 päättänyt jatkaa Plantagen Finland Oy:lle Vartiokylän suunnitellun tontin 45196/16 varausta puutarhamyymälän suunnittelua varten 31.12.2009 saakka ja muutoin entisin ehdoin.

VUOSAAREN VIRKISTYS-, ERITYIS- JA KATUALUEIDEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ KORTTELEIDEN NRO 54305 - 54307, 54310, 54311 JA 54313 - 54318 YM. ALUEIDEN (VUOSAAREN SATAMAN YMPÄRISTÖ) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11730)

Khs 2008-142

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari, Niinisaari, Nordsjön kartano) virkistys-, erityis- ja katualueiden asemakaavan ja kortteleiden nro 54305–54307, 54310, 54311 ja 54313–54318, korttelin nro 54152 osan sekä satama-, virkistys-, erityis-, venesatama-, vesi- ja liikennealueiden (muodostuu uusi kortteli 54320) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.11.2007 päivätyn ja 1.4.2009 muutetun piirustuksen nro 11730 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11730 (Vuosaaren sataman ympäristö)
	Liite 2	Havainnekuva (Vuosaaren sataman ympäristö)

Alue sijaitsee Vuosaaren sataman välittömässä ympäristössä ja rajautuu satamaan, Vuosaarenlahteen, golfkenttään ja Vuosaarenhuipun virkistysalueeseen ja rautatiealueeseen.

Tiivistelmä Kaavoituksen tavoitteena on muuttaa sataman ja sitä ympäröivän yritysalueen asemakaava tarkentuneitten suunnitelmien ja toiminnallisten tavoitteiden mukaiseksi ja parantaa sataman ja alueella toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Muutokset ovat luonteeltaan toiminnan ja alueiden välisten rajojen uudelleen järjestelyä. Osa muutoksista perustuu Khn jo tekemiin poikkeamispäätöksiin. Voimassa olevaan asemakaavaan nähden toiminnan luonne ja rakentamisen määrä ei muutu oleellisesti. Meriportin yritysalueelle esitetään rakennusoikeuden lisäämistä.

Laivanrakentajantien länsipuolisen, asemakaavoittamattoman alueen kaavoittaminen virkistys- ja suojaviheralueeksi täydentää Vuosaaren ulkoilupuiston.

Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 80 ha, josta n. 10 ha on ennestään asemakaavoittamatonta. Asemakaavaehdotuksen kokonaiskerrosala on n. 319 000 m², mikä on n. 10 000 m²enemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Lisärakennusoikeudesta pääosa on osoitettu Ruusuniemen uuteen toimitilarakennusten (KTY) kortteliin, jossa rakennusoikeus on 20 000 k-m². Lisäksi on osoitettu pari pientä lisäystä. Rakennusoikeus vähenee pohjoisportin ympäristössä n. 11 000 k-m². Kokonaisrakennusoikeus kasvaa kaava-alueella n. 3,2 %.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.11.2007) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Lautakunta on antanut puoltavan lausunnon 25.8.2005 Vuosaaren satama-alueen ja satamaan liittyvän yritysalueen vuokraamisesta, yritysalueen toteuttamisesta ja toiminta-alueiden luovuttamisperiaatteista.

Lautakunta on antanut lausunnon 6.4.2006 Vuosaaren sataman toiminnallisen ja kaupallisen kehittämisen edellyttämien ohjelmamuutosten sekä yhteisväestönsuojan ja jalankulkusillan hankesuunnitelman hyväksymisestä.

Lautakunta hyväksyi 29.3.2007 päivätyn sataman ympäristön asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Samalla lautakunta päätti yksimielisesti antaa seuraavan jatkosuunnitteluohjeen:

Lautakunta edellyttää, että kaavoituksessa otetaan huomioon kevytvenetoiminnan vaatiman jollaluiskan laajentaminen aallonmurtajan päähän.

Hyväksytty asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos kattaa laajemman alueen kuin tämä kaava-alue. Sataman liikennemyymälän, uusioraaka-aineen lajitteluaseman ja Laivanrakentajantien alueet eivät ole mukana tässä kaavassa, sillä lautakunta hyväksyi 12.4.2007 näitä alueita koskevan kaavamuutosehdotuksen nro 11668 (Sataman liikennemyymälä). Suuri osa venesatama-alueesta ei ole mukana tässä kaavassa. Vuosaarenlahden venesatama-alue on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle myöhemmin suunnitelman tarkennuttua. Sen sijaan kaava-aluetta on laajennettu kortteliin 54307.

Jatkosuunnitteluohje koskee tämän kaavan-alueen ulkopuolelle jäävää venesatama-aluetta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan osittain 23.12.2004 ja 19.1.2007) alue on satama-aluetta, työpaikka-aluetta, teknisen huollon aluetta, virkistysaluetta ja vesialuetta. Alueelle on merkitty pääkatu, ja metro tai rautatie asemineen. Nyt laadittu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat nro 10640 (vahvistettu 25.1.2002), nro 11484 (hyväksytty 15.3.2006) ja nro 10430 (vahvistettu 9.10.1997).

Laivanrakentajantien länsipuolisella alueella ei ole asemakaavaa.

Rakennuskiellot

Osaa alueen tonteista ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, joten niiden osalta alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.

Muut päätökset

Khs on tehnyt 8.8.2005 poikkeamispäätöksen Helsingin Sataman hakemuksesta rakentaa uusi maanalainen väestönsuoja Vuosaaren satamakeskuksen pohjoisen porttialueen kallioperään.

Khs on tehnyt 9.1.2006 poikkeamispäätöksen Helsingin Sataman hakemuksesta rakentaa kaksitoistakerroksinen toimisto- ja palvelurakennus tontille nro 54316/4 (nk. Gatehouse).

Khs on tehnyt 18.9.2006 poikkeamispäätöksen Helsingin Sataman hakemuksesta rakentaa yhtenäinen n. 35 hehtaarin logistiikka-alue sataman viereiselle alueelle.

Khs on tehnyt 25.6.2007 poikkeamispäätöksen polttoaineen jakeluyhtiöiden hakemuksesta rakentaa neljän yhtiön dieselpolttoaineen korttijakelupisteet tontin nro 54318/2 alueelle sekä Rahtarinaukion katualueelle.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa ja suurelta osin Helsingin Sataman hallinnassa.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alue, n. 80 ha, on rakenteilla olevan Vuosaaren sataman välittömässä läheisyydessä sen länsipuolella. Alue on suurelta osin Vuosaaren satamaan liittyvien katu-, liikenne- ja yritysalueiden työmaa-aluetta.

Rakennettu ympäristö

Tällä hetkellä aluetta hallitseva rakennus on Vuosaaren voimalaitos korkeine piipuineen (kaava-alueen ulkopuolella). Satama-alueella on toimistorakennus ja entinen lohkohalli, jotka on tarkoitus purkaa.

Eteläosassa Meriportin yritysalueella on entinen telakka-allas, vuonna 2006 rakennettu arktisen merenkulun tutkimuslaitos (Aker Arctic Technology Inc.), kallion sisään rakennettu väestönsuoja sekä entisen telakkayhtiön toimistorakennus.

Yritysalueelle kaava-alueen ulkopuolella on rakennettu ABB Oy:n uusi toimistotalo ja tuotantolaitos sekä rakenteilla oleva Paulig Oy:n kahvipaahtimo.

Kaava-alueen eteläpuolella Vuosaarenlahdella on entisen telakkayhtiön edustustila ja rakenteilla oleva venesatama aallonmurtajineen. Venesatama on osin jo käytössä.

Liikenne Voimassa olevan kaavan kaduista ja liikennealueista suurin osa on rakenteilla ja osa valmiina, mm. Vuosaaren satamatie, sen tunneliosuus, eritasoliittymä, rekkojen pysäköintialueet, Rahtarinkatu, Voimalakatu, Käärmeniemenkatu ja Merenkulkijankatu. Laivanrakentajantie (Satamakaari) yhdistää Vuotien (Kehä I) ja Niinisaarentien Vuosaaren satamatiehen ja Kehä III:een. Nykyinen liikenne kaduilla on pääosin alueen rakentamiseen liittyvää.

Palvelut Alueella ja sen läheisyydessä ei ole tällä hetkellä palveluita. Vuosaaren keskustassa n. 1,5 km:n päässä on monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut.

Luonnonympäristö

Alueella on vain vähän luonnonympäristöä.

Alueen pohjoisin osa on täyttömäkeä ja metsää, jossa kulkee Tryvikintie ja jonka alla on Vuosaaren satamatien tunnelia.

Kaava-alueen eteläosassa Ruusuniementien pohjoispuolella maanalaisen väestönsuojan ympäristössä on metsää.

Laivanrakentajantien länsipuolisen alueen pohjoisreunassa on kosteapohjaista kuusikkoa ja kasvistollisesti arvokas kallioinen mäki, jonka yli kulkee voimalinja. Alueen länsireunassa on metsittynyttä entistä peltoa, jonka halki kulkee oja. Eteläreunassa on tulvakosteikko, joka on ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmän mukaan linnustollisesti arvokas (arvoluokka I). Alueen koillisosassa on lumenkaatopaikka ja hiekkainen kenttä.

Suojelukohteet

Kaava-alueen pohjoispuolella lähimmillään n. 400 m:n päässä on Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alue.

Kaava-alueen pohjoisosassa, satamatien tunnelin lähellä on muinaismuistolain rauhoittama entinen tykkitie.

Asemakaavoittamattomalla Niinisaarentien ja golfkentän välisellä alueella on linnustollisesti arvokas kosteikkoalue ja paikallisesti arvokas kallioalue rinnemetsineen. Linnustollisesti arvokkaassa kosteikossa on runsaasti lahopuustoa ja golfkentän puoleisessa reunassa osmankäämien reunustama lampare. Alueen runsas lahopuusto on linnuston kannalta tärkeä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on liitettävissä alueelle rakennettavaan teknisen huollon verkkoon. Kaavoittamattomalla alueella Laivanrakentajantien länsipuolella on lumenkaatopaikka, 110 kV:n korkeajännitejohto ja maakaasun runkolinja maan alla. Käärmeniementiellä on kaasuputki, jonka suojaetäisyydet on otettava huomioon sijoitettaessa rakennuksia putken läheisyyteen.

Maaperä Maaperä on pääosin kitkamaata, jossa on kalliopaljastumia. Koillis- ja länsireunassa on pienehköt savialueet.

Ympäristöhäiriöt

Vuosaaren voimalaitos sekä rakenteilla olevan sataman työmaa aiheuttavat melua. Sataman ja yritysalueen valmistuttua niiden toiminta ja siitä johtuva liikenne aiheuttavat melua satamalle annetun ympäristöluvan puitteessa.

Kaava-alueelta on löydetty arseenilla ja raskasmetalleilla pilaantunutta maata.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa sataman ja sitä ympäröivän yritysalueen asemakaava tarkentuneitten suunnitelmien ja toiminnallisten tavoitteiden mukaiseksi ja parantaa sataman ja alueella toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Tavoitteena on toiminnallisesti joustava asemakaava, joka vastaa satamatoimintaan liittyvän elinkeinoelämän dynaamisesti muotoutuviin kehittämistarpeisiin.

Kaupunkikuvallisena tavoitteena on korkealaatuinen työ- ja liikenneympäristö. Katuja reunustavien istutusalueiden tärkeänä tehtävänä on luoda yhtenäinen, huoliteltu ja vehreä ensivaikutelma viihtyisästä modernista, viimeisintä tekniikkaa hyödyntävästä työpaikka-alueesta.

Laivanrakentajantien länsipuolisen, asemakaavoittamattoman alueen osalta tavoitteena on täydentää Vuosaaren ulkoilupuistoa.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Kaava-alue jakautuu 8 osa-alueeseen.

1 Sataman pääsisäänkäynnin edustan
liikennejärjestelyt

Vuosaaren satamatien ja Laivanrakentajantien eritasoliittymäaluetta pienennetään tarkennettujen katusuunnitelmien mukaiseksi. Vapautuva alue liitetään virkistysalueeseen.

Liikerakennusten kortteli 54317 (KL) ja huoltoasemarakennusten tontti 54318/2 (LH) sekä yleinen pysäköintialue (LP) muutetaan katualueeksi, jolle sijoitetaan rekkojen pysäköintialueita ja dieselpolttoaineen jakeluasema.

Vuosaaren satamatien alittavien kevyen liikenteen alikulkutunnelien kaavamerkintöjä muutetaan. Eteläinen alikulkutunneli muutetaan ylikulkusillaksi sataman porttirakennuksen ja Porvarinmäen välille ja pohjoinen alikulkutunneli siirretään pohjoisemmaksi yhdistämään rekkojen pysäköintialueen suunnitellun liikennemyymälän tonttiin.

Virkistysalueella tekninen tila merkitään tietunnelin suun läheisyyteen ja Tryvikintien sijainti päivitetään toteutetun tielinjauksen mukaiseksi.

2 Porttikeskus

Satamaa palvelevan toimisto-, tulli- ja sosiaalitilarakennuksen (Gatehouse) kerrosluvuksi muutetaan kaksitoista (XII). Rakennus toimii sataman portin maamerkkinä ja korvaa kaavamuutoksen yhteydessä poistettavan, viereiselle tontille merkityn samankorkuisen rakennuksen. Korttelialuetta (KTS) laajennetaan etelään liittämällä siihen osa satamatoimintaan liittyvää teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TS). Laajennusosalle sijoitetaan matkustajaterminaali ja pysäköintitalo. Toteutukseen on Khn poikkeamispäätös 9.1.2006. Porttirakennuksen ja terminaalin rakennusalat, istutettavat alueen osat ja väestönsuojan ajoluiskan sijainti tarkistetaan. Merimieskirkolle osoitetaan tontti. Rakennusoikeus kasvaa jonkin verran korttelialueen laajentamisen seurauksena.

3 Pohjoinen väestönsuoja ja teollisuuskortteli

Porttirakennuksen läheisyyteen rakennetaan kallioväestönsuoja. Väestönsuoja tarjoaa normaalina aikana 168 autopaikkaa ja kriisitilanteessa 3 600 suojapaikkaa sataman ja logistiikka-alueen työntekijöille. Ajoyhteys väestönsuojan autopaikoille on Voimalankadulta Porttikeskuksen liittymästä.

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T) tonttien rajat (54152/7–12) poistetaan toimintojen sijoittelun joustavuuden lisäämiseksi. Korttelialueelle on suunnitteilla mm. rekkojen huoltotoimintaa. Ajomahdollisuus tonttien takaosaan ja voimalaitoksen pohjoispuolelle järjestetään Voimalakadulta. Rakennusoikeus ei muutu.

4 Logistiikka-alueen pohjoisosa

Laivanrakentajantiehen, Käärmeniementiehen ja Voimalakatuun rajautuvat satamatoimintaan liittyvät teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (TS), 54314 ja 54316/1–3, sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet (T), 54313 ja 54315, muutetaan yhtenäiseksi logistiikka-alueeksi liittämällä alueet osaksi satama-aluetta (LS-k). Voimassa olevassa kaavassa alueen sisälle merkityt katualueet poistetaan. Muutoksella parannetaan satamaan ja logistiikkaan liittyvien toimintojen maankäytön joustavuutta. Metroliikenteelle ja sen huoltoraiteelle varattavat alueet pysyvät ennallaan. Logistiikka-alueelle järjestetään liittymät katuverkkoon Laivanrakentajantieltä (Satamakaari) ja Voimalakadulta. Rakennusoikeus ei muutu.

5 Logistiikka-alueen eteläosa

Pauligin kahvipaahtimotontin itäpuolella sijaitsevat satamatoimintaan liittyvien teollisuus- ja varastorakennusten kortteli 54311 (TS) ja toimitilarakennusten kortteli 54310 (KTY) sekä osa katualueesta muutetaan logistiikka-alueeksi liittämällä alue osaksi satama-aluetta (LS-k). Alueelle sijoitetaan John Nurminen Oy:n toimitiloja ja autologistiikka-alue. Laivanrakentajantietä (Satamakaari) lyhennetään. Rakennusoikeus ei muutu.

6 Entinen telakka-allas

Satama-alueen osa, telakka-allas (Ls-a) liitetään varsinaiseen satama-alueeseen (LS-k). Altaaseen suunnitellaan tuontiautojen kerrosvarastoa. Varaston länsipää nousee neljä kerrosta maanpinnan yläpuolelle. Itäpää rakennetaan maantason alapuolelle ja sen katolle rakennetaan matala vesiallas maantasoon.

7 Meriportin yritysalue ja Ruusuniemi

Erityisalue (E) muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Sataman ja yritysalueen väestönsuojajärjestelyt poistavat väestönsuojan laajennustarpeen, minkä seurauksena kortteli voidaan osoittaa toimitilakäyttöön. Kortteliin merkitään nykyisen väestönsuojan maanalaiset tilat ja voimalaitoksen huoltotunnelin sisäänajo. Korttelin etelä- ja länsiosat voidaan rakentaa.

Kaava-aluetta laajennetaan entisen telakka-altaan länsipuolella sijaitsevaan toimitilakortteliin 54307 (KTY) ja Pohjoisloisto-katualueelle. Tämä uusi laajennusosa sekä telakka-altaan eteläpuolella sijaitsevan KTY-korttelialueen 54306 länsiosa muutetaan osaksi satama-aluetta (LS-k). ABB-yhtiön sähköpotkurin kuljetusta varten satamaan osoitetaan ajo-merkintä Pohjoisloiston kohdalle. Muutoksella parannetaan satamaan ja logistiikkaan liittyvien toimintojen maankäytön joustavuutta. Alueen rakennusoikeus on sama kuin voimassa olevassa kaavassa.

Ruusuniementie ja Merenkulkijankatu yhdistetään katulenkiksi. Tämän johdosta Ruusuniementien päässä sijaitsevan yleisten rakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten korttelin 54305 (KY) pinta-ala pienenee.

Venesataman ja sataman välissä sijaitsevan Ruusuniemen kanavan pohjoisosa kavennetaan ja Merenkulkijankadun päähän suunnitellaan aukio, Ruusuniemenaukio ja vesiallas mm. tilausvesibussien käyttöön.

Meriportin yritysalueella rakennusoikeus kasvaa uuden KTY-korttelin osuudella 20 000 k-m².

8 Laivanrakentajantien länsipuoli

Kaavoittamaton alue Laivanrakentajantien länsipuolella kaavoitetaan virkistysalueeksi (VL), suojaviheralueeksi (EV), erityisalueeksi (E) ja katualueeksi. Alue täydentää Vuosaaren ulkoilupuistoa, joka ulottuu Vuosaarenhuipusta Uutelaan asti. Itäreimarintietä jatketaan Niinisaarentielle. Yhteys palvelee lähinnä suunnitteilla olevan liikuntapuiston käyttäjiä.

Yleisten rakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten
korttelialue (KY)

Ruusuniementie ja Merenkulkijankatu on yhdistetty uudella katuosuudella. Tämän vuoksi kortteli 54305 pienenee n. 1 ha:n kokoiseksi. Korttelin rakennusoikeus on 11 850 k-m², joka vastaa voimassa olevan kaavan rakennusoikeutta. Kortteli tarjoaa tulevaisuudessa edustavan rakennuspaikan meren äärellä.

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY)

Ruusuniementien varrella voimassa olevan kaavan erityisalueesta on muodostettu uusi toimitilakortteli 54320. Korttelin pohjoisosaan on merkitty alueet väestönsuojaa ja huoltotunnelia varten. Korttelin etelä- ja länsiosat on osoitettu rakennusalaksi. Rakennusoikeus on 20 000 k-m². Kortteli tarjoaa tulevaisuudessa edustavan rakennuspaikan merellisin näkymin Vuosaarenlahden venesataman yli.

Korttelista 54306 itäinen puolisko on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeus (6 600 k-m²) säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisesti edelleen, mutta on merkitty kerrosalaneliömetreinä tehokkuusluvun sijaan.

Satamatoimintaan liittyvien toimistorakennusten korttelialue (KTS)

Sataman porttikeskuksen korttelia 54316 on supistettu hiukan pohjoisessa ja laajennettu etelään. Korttelialueelle on mahdollista rakentaa 12-kerroksinen toimistorakennus sataman toimijoiden ja tullin käyttöön. Korttelialueen laajennusosaan sijoitetaan sataman matkustajaterminaali ja pysäköintilaitos. Väestönsuojan sisääntulo ja osa väestönsuojaa sijoitetaan korttelialueelle. Korttelialueelle on merkitty istutettavia alueen osia sekä yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa Voimalakadulta Vuosaaren satamatietä ylittävälle kevyen liikenteen sillalle. Metrolinjan varaus säilyy ennallaan. Korttelialueelta on erotettu tontti merimieskirkkoa varten. Alueella tehokkuus säilyy ennallaan. Korttelialueen rakennusoikeus on 25 000 k-m².

Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T)

Voimassa olevan asemakaavan mukaiset tontit 54152/7–12 on yhdistetty yhdeksi tontiksi 54152/14. Tontille on merkitty maanalainen tila väestönsuojaa varten.

Satama-alue kunnan tarpeisiin (LS-k)

Alue, joka rajautuu voimassa olevassa asemakaavassa satama-alueeseen, Voimalakatuun, Käärmeniementiehen, Laivanrakentajantiehen (Satamakaaren), Paulig Oy:n kortteliin 54312, Majakanvartijankatuun, Merenkulkijankatuun, Aker Arctic Technology:n tonttiin korttelissa 54306 ja Ruusuniemen kanavaan, merkitään satama-alueeksi kunnan tarpeisiin. Voimassa olevassa kaavassa alueella on kortteleita, katualuetta sekä satama-aluetta kunnan tarpeisiin ja telakka-allasta varten. Poistuvat korttelialueet ovat satamatoimintaan liittyvien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TS), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), liike- ja toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY) ja toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Poistamalla kortteleiden rajat ja merkitsemällä koko alue satama-alueeksi varaudutaan alueen mahdollisimman joustavaan käyttöön satamatoiminnan, suhdanteiden ja teknologian muuttuessa.

Samasta syystä sataman pohjoisportin edustan katu- ja yleiset pysäköintialueet muutetaan Voimalakadun liittymään saakka satama-alueeksi.

Satama-alueelle saa rakentaa satamatoimintaa palvelevia varasto-, toimitila- ja liikerakennuksia. Alueen rakennusoikeus lisääntyy 1 000 k‑m²:llä verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Lisäys on osoitettu pohjoisportin edustan alueelle. Muualla rakennusoikeudet säilyvät samana kuin voimassa olevassa kaavassa, mutta ne on osoitettu kerrosneliömetreinä tehokkuuslukujen sijaan. Rakennusoikeudet ovat pohjoisosassa 200 000 k-m², entisen telakka-altaan ja sen pohjoispuoleisella alueella 38 500 k-m², telakka-altaan ja Majakanvartijankadun välissä 15 800 k-m²sekä telakka-altaan ja Merenkulkijankadun välissä 6 300 k‑m².

Entiseen telakka-altaaseen saa rakentaa autovaraston, jossa on neljä maanpäällistä ja neljä maanalaista kerrosta. Altaan itäpäähän saa rakentaa vain maanalaisia kerroksia. Altaan ja korttelin 54306 välinen alue on jäsenneltävä puurivein länsiosassa ja istutuksin itäosassa. Puurivien väliin on mahdollista sijoittaa autopaikkoja.

ABB-yhtiön sähköpotkurin kuljetusta varten on kaavaehdotuksessa ajo-merkintä Pohjoisloiston kohdalla. ABB-yhtiön erikoiskuljetus tapahtuu ajo-merkityn satama-alueen läpi Laivanrakentajantien (Satamakaaren) päähän ja siitä edelleen sataman laiturialueelle.

Alueella säilyy metron ja huoltoraiteen varaus sekä merkintä voimalaitoksen lauhdevesitunnelia varten.

Erityisalue (E)

Laivanrakentajantien (Satamakaaren) länsipuolella asemakaavoittamattomalla alueella sijaitseva lumenkaatopaikka on merkitty erityisalueeksi.

Suojaviheralueet (EV ja EV-3)

Vuosaaren satamatien ja Laivanrakentajantien (Satamakaaren) eritasoliittymän uudelleenjärjestelyn ansiosta suojaviheralue (EV) kasvaa. Aluetta koskevat asemakaavamääräykset eivät muutu. Alue tulee istuttaa puilla ja pensailla siten, että ne muodostavat tiheän suojakasvillisuuden.

Osa Satamakaaren länsipuolisesta asemakaavoittamattomasta alueesta on merkitty suojaviheralueeksi (EV-3). Alueelle on merkitty alueen osat sähkölinjaa, maakaasun runkojohtoa ja tunnelia varten. Kasvistollisesti ja linnustollisesti arvokas kohde on merkitty alueen osaksi, jolla on luonnonsuojelullista arvoa.

Venesatama (LV)

Ruusuniementien päässä on voimassa olevassa kaavassa varattu alue Merenkulkulaitoksen tukikohtaa varten. Alue on merkitty satama-alueeksi valtion tarpeisiin (LS-v). Merenkulkulaitoksen tukikohta siirretään Vuosaarenlahden venesataman aallonmurtajan kärkeen lähemmäksi avomerta. Vapautuvaa aluetta suunnitellaan osaksi Helsingin vesiliikenneyrittäjien telakka- ja talvisäilytyskäyttöön ja sille osoitetaan tässä kaavassa 250 k-m² rakennusoikeutta toimistorakennusta varten. Alue liitetään osaksi laajaa Vuosaarenlahden venesatamaa (LV). Ruusuniemen kanavaan suunniteltu haraussyvyys 4,5 m riittää vesiliikenneyrittäjien aluksille.

Lähivirkistysalueet (VL)

Osa Laivanrakentajantien (Satamakaaren) länsipuolisesta asemakaavoittamattomasta alueesta on merkitty lähivirkistysalueeksi. Alue täydentää virkistysaluekokonaisuuden, joka jatkuu yhtenäisenä mereltä Uutelasta Vuosaarenhuipulle ja edelleen pohjoiseen.

Vuosaaren satamatien ja Satamakaaren eritasoliittymän uudelleenjärjestelyn vuoksi Vuosaaren huipun virkistysalue kasvaa. Alueelle on merkitty Tryvikintietä, suojeltavaa tykkitietä, metrotunnelia, Vuosaaren satamatietä ja teknistä laitetilaa koskevia kaavamääräyksiä.

Vesialue (W)

Voimassa olevan kaavan mukaista kääntöallasta Ruusuniemenkanavan päässä pienennetään ja vapautuva alue liitetään satama-alueeseen. Merenkulkijankadun päätteeksi on suunniteltu uusi allas, Merenkulkijanallas, mm. vesibussien käyttöön.

Liikenne Sataman pohjoisen portin edusta on osoitettu yhtenäiseksi katualueeksi. Voimassa olevan kaavan pysäköintialueet (LP) ja kortteli 54317 (KL) sekä osin kortteli 54318 (LH) on liitetty katualueeseen. Kortteleiden mukana poistuu 10 000 k-m² rakennusoikeutta.

Katualueeseen sisältyvät Vuosaaren satamatien ja Satamakaaren risteyksen eritasoliittymän aluevaraus sekä satamatien molemmille puolille osoitetut satamaliikennettä palvelevat levähdysalueet. Levähdysalueille on merkitty kaksi rakennusalaa kioskia ja satamaliikenteen henkilökunnan sosiaalitiloja varten, yhteensä 300 k-m². Vuosaaren satamatien ja Rahtarinkadun väliin voidaan sijoittaa dieselpolttoaineen jakeluasema. Sisäänajo jakeluasemalle tapahtuu Vuosaaren satamatien ja Rahtarinkadun välisen rampin tai Rahtarinkadun kautta. Ulosajo jakeluasemalta on ainoastaan Vuosaaren satamatielle

Teollisuusalueen kadut on suunniteltu ajoradaltaan 8 m:n levyisiksi kuorma-autoilla liikennöitäviksi kaduiksi. Voimalakadulla on varauduttu lisäksi kääntymiskaistoihin. Käärmeniementiellä on varauduttu 9 m:n levyiseen ajorataan, joka mahdollistaa rekka-autojen jonottamisen tulliasemalle tarkastusta varten häiritsemättä muuta liikennettä. Keskeisimmillä kaduilla on istutuskaistat ajoradan ja kevyen liikenteen yhteyksien välissä.

Kevyen liikenteen yhteydet Vuosaaren satamatien yli ovat kaikki eritasoratkaisuja. Muualla alueen kevyen liikenteen ylitykset on keskitetty liittymäalueille. Kevyt liikenne on ohjattu pääsääntöisesti jalkakäytäville ja kokoojakatujen varsilla on lisäksi pyörätiet.

Asemakaavassa on luotu edellytykset vaihtoehtoisille bussilinjastoille. Vuosaaren metroasemalta on mahdollisuus liikennöidä suoraan Vuotietä Meriportin yritysalueelle ja sieltä porttialueelle. Linja-autopysäkit ovat pääsääntöisesti syvennyksissä.

Satamakaaren eteläpäätä lyhennetään ja vapautuva katualue liitetään satama-alueeseen. Kadun päätepisteenä on kääntöpaikka, joka on näkyvissä Majakanvartijankadun kiertoliittymästä tultaessa.

Satamakaaren länsipuolella Itäreimarintietä jatketaan Niinisaarentielle. Katu palvelee suunnitteilla olevan liikuntapuiston käyttäjiä.

Istutettavat alueen osat kortteli- ja satama-alueilla

Katuja reunustavien istutusalueiden tärkeänä tehtävänä on luoda yhtenäinen, huoliteltu ja vehreä ensivaikutelma modernista, viimeisintä tekniikkaa hyödyntävästä logistiikka- ja yritysalueesta. Hyvin suunnitellut ja hoidetut istutusalueet tukevat mielikuvaa laadukkaasta yritystoiminnasta ja viihtyisästä työympäristöstä.

Istutettavat alueen osat on merkitty katujen varteen 15 m leveinä kaava-alueen pohjoisosassa, jossa korttelit ovat suuria, ja 5 m leveinä eteläosan yritysalueella.

Kaavamääräyksen tavoitteena on varmistaa istutusalueiden korkealaatuinen toteutus:

Alue on toteutettava korkealaatuisesti muotoilemalla maastoa kumpareiksi, istuttamalla kookkaaksi kasvavia lehti- tai havupuita, pienempiä havupuita tai -pensaita, alla metrin korkuiseksi kasvavia pensaita sekä käyttämällä luonnonkiviä. Alueen leveyttä on käytettävä kolmiulotteisen syvyysvaikutelman aikaan saamiseksi. Alueen on muodostettava luonteva osa kadunvarsinäkymän kokonaisuutta.

Pysäköintialueiden järjestely kortteli- ja satama-alueilla

Pysäköintialueen järjestelyllä on työpaikka-alueella suuri merkitys alueen viihtyvyyteen ja yritysten imagoon. Pysäköintialueet on jäsenneltävä pintamateriaalilla, istutuksilla ja valaisimilla.

Luonnonympäristö

Kaava-alueella on hyvin vähän luonnonympäristöä. Luonnonympäristöä säilyy Satamakaaren länsipuolella, osissa sataman porttirakennuksen ja Ruusuniementien toimitilarakennusten kortteleita.

Suojelukohteet

Satamakaaren länsipuolella linnustollisesti ja kasvistollisesti arvokas kohde on osoitettu alueen osaksi, jolla on luonnonsuojelullista arvoa.

Alueen pohjoisreunalla sijaitseva tykkitie on osoitettu suojeltavaksi ja osia metsäaluetta säilytettäväksi s-merkinnällä.

Väestönsuojat ja huoltotunnelit

Pohjoinen kallioväestönsuoja on merkitty porttirakennuksen läheisyyteen liikenteen solmukohtaan Voimalakadun, Rahtarinkadun, satamaan liittyvien toimistorakennusten korttelialueen (KTS), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (T) ja satama-alueen alle.

Väestönsuoja tarjoaa normaalina aikana 168 autopaikkaa ja kriisitilanteessa 3 600 suojapaikkaa sataman, logistiikka- ja yritysalueen työntekijöille. Ajoyhteys väestönsuojan autopaikoille on Voimalakadulta sataman B-portin liittymästä.

Väestönsuojan maanpäälliset rakennukset ja rakennelmat ovat tonteilla ja satama-alueella. Sisäänkäyntejä on kolme, yksi porttirakennuksen yhteydessä ja kaksi korttelissa 54152. Lisäksi satama-alueella on kaksi poistoilmakuilua.

Väestönsuoja on sijoitettu metrovarauksen kohdalle. Metrorata ja ‑asema ovat rakennettavissa väestönsuojan alapuolelle.

Meriportin yritysalueella on korttelin 54320 pohjoisosassa kallioväestönsuoja. Tämä eteläinen kalliosuoja ei täytä väestönsuojalle asetettua nykyistä vaatimustasoa, joten Meriportin yritysalueella väestönsuoja on rakennettava tonttikohtaisesti.

Lauhdeveden tunnelivaraukset voimalaitoksen alueelta merelle säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina.

Lauhdeveden huoltotunnelin suuaukko sijaitsee korttelissa 54320 Merenkulkijankadun rajalla. Sen lattian korkeus on tasolla n. ‑1,0 ja kadunpinnan korkeus tasolla n. +4,0. Kaavamuutoksessa on merkitty maanalaisiin tiloihin johtavan ajoyhteyden järjestämisen mahdollisuus tilapäisesti Merenkulkijankadulla voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavamuutoksessa on myös esitetty mahdollisuus rakentaa pysyvä ajoyhteys huoltotunneliin eteläisen kallioväestönsuojan kautta.

Laivanrakentajantien länsipuolella yhteiskäyttötunneliin johtava ajoyhteys on merkitty Itäreimarintien uudelta osuudelta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueelle ollaan laatimassa teknisen huollon rakennussuunnitelmia, jotka perustuvat voimassa olevaan kaavaan. Suunnitelmiin tehdään kaavamuutoksen edellyttämät korjaukset.

Kaavaan on merkitty nykyisen kunnallisteknisen verkoston edellyttämät aluevaraukset ja suojavyöhyke suunnitteilla olevaa 400 kV:n voimalinjaa varten.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa pääosin maanvaraisesti.

Voimassa olevan kaavan laatimisen yhteydessä alueelle on tehty maaperän kunnostussuunnitelma. Suunnitelman mukaan likaantuneet maat kaivetaan alueelta, ja alue kunnostetaan sataman ja työpaikka-alueen suunnitellun yleistasauksen mukaisesti. Asemakaavassa on määräys maaperän kunnostamisesta ennen rakennustöihin ryhtymistä.

Ympäristöhäiriöt

Melua aiheuttavat Vuosaaren voimalaitos ja satama, joille kummallekin on ympäristöluvissa määritelty enimmäismelupäästöt ja -melutasot. Voimassa olevassa asemakaavassa ja kaavamuutoksessa ei ole voimalaitoksen ja sataman melua koskevia määräyksiä. Sen sijaan toimitilarakennusten korttelialueille on asetettu ilman pilaantumista ja melua rajoittava määräys.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 8.2.2006 esittää Laivanrakentajantien uudeksi nimeksi Satamakaari. Toimikunnan perusteluna on alueella ennestään käytetty merenkulkuaihepiiri.

Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 17.10.2007 esittää Ruusuniemen ja sataman välille sijoittuvalle vesialueelle nimeksi Ruusuniemenkanava, Merenkulkijankadun päähän sijoittuvalle vesialtaalle Merenkulkijanallas ja sen pohjoispuolelle sijoittuvalle altaalle Ruusuniemenallas.

Ruusuniementien jatke Merenkulkijankadulle nimetään Ruusuniementieksi. Ruusuniementieltä venesatamaan johtava haara nimetään Merenkulkijankujaksi. Ruusuniemenaukion nimi siirretään nykyisen Ruusuniementien päästä Merenkulkijankadun päähän vesialtaan äärelle.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavamuutoksen vaikutukset eivät eroa merkittävästi voimassa olevan kaavan vaikutuksista. Alueiden käyttötarkoitukset eivät muutu oleellisesti, vaikka toimintaa on järjestetty uudella tavalla. Rakennusoikeuden lisäys on 3,2 % voimassa olevaan kaavaan verrattuna, mikä ei aiheuta merkittävää muutosta ympäristövaikutuksiin.

Vaikutukset yhdyskunta- ja kaupunkirakenteeseen

Rakentamisen painopiste siirtyy hiukan etelämmäksi, koska alueen pohjoisosassa sataman pääsisäänkäynnin ympäristöstä on poistettu kortteleita ja toisaalta eteläosassa entinen telakka-allas rakennetaan autovarastoksi ja Ruusuniementien varrelle muodostetaan uusi toimitilakortteli.

Logistiikka-alueen luonne muuttuu suljetuksi, kun alue liitetään osaksi satama-aluetta ja yleiset kadut poistetaan.

Sataman ja ympäristön kokonaisuuteen nähden kaavamuutoksen vaikutukset yhdyskunta- ja kaupunkirakenteeseen eivät ole merkittäviä.

Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön

Sataman ympäristön kaavoituksen tavoitteena ei ole ohjata rakennusten kaupunkikuvallisia yksityiskohtia. Kaavamuutokseen on kuitenkin lisätty joitakin yleisiä rakentamisen laatua ohjaavia määräyksiä. Katukuvan kannalta olennaiset istutusalueet säilyvät kaavassa pääosin ennallaan, mutta niiden toteutuksen laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota kaavamääräyksellä.

Sataman pohjoisen portin läheisyydessä liikennealue kasvaa ja kortteleita poistetaan, jolloin rakennusten rooli kaupunkikuvassa vähenee voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Porttirakennuksen kerrosluku on nostettu 12 kerrokseen. Samalla on poistettu 12-kerroksisen rakennuksen kortteli porttirakennuksen naapurista. Porttirakennus korvaa maamerkkinä poistetun, alun perin hotellia varten kaavoitetun korttelin. Porttirakennuksen korttelialueella rakennusoikeus säilyy ennallaan. Kokonaisuutena pohjoisportin läheisyydessä rakennusoikeus vähenee.

Logistiikka-alueen osalta kaavamuutos koskee alueen sisäisiä järjestelyjä ja ympäröiviltä kaduilta katsoen kaupunkikuvalliset muutokset eivät ole merkittäviä. Myös voimassa oleva kaava mahdollistaa alueen laajamittaisen rakentamisen.

Meriportin yritysalueen rakennusoikeus kasvaa ja alueen ilme muuttuu aikaisempaa rakennetummaksi. Merenkulkijankadun päähän osoitettu aukio luo uusia mahdollisuuksia korkealaatuisen lähiympäristön rakentamiselle.

Kaavamuutos mahdollistaa 4-kerroksisen autovaraston rakentamisen entiseen telakka-altaaseen. Muutos on altaan lähiympäristön kaupunkikuvassa merkittävä.

Kaavamuutoksella on paikallisesti merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön pohjoisen portin läheisyydessä ja Meriportin yritysalueella. Muutokset ovat toiminnallisesti perusteltuja, eivätkä niiden vaikutukset ole ristiriidassa satama- ja yritysalueen luonteen kanssa.

Vaikutukset liikenteeseen

Liikennemäärä pohjoisportin läheisyydessä vähenee hieman ja eteläosan Meriportin yritysalueella kasvaa hieman rakennusoikeuden muutoksia vastaavalla tavalla. Meriportin yritysalueen todellinen liikennemäärä riippuu suuresti alueelle sijoittuvien yritysten luonteesta. Sataman kokonaisliikennemäärään nähden kaavamuutoksen aiheuttama muutos ei ole merkittävä.

Viimeisimpien liikenne-ennusteiden mukaan kokonaisliikenne iltaruuhkatuntina on Vuosaaren satamatiellä n. 2 200 ajoneuvoa, Laivanrakentajantiellä n. 1 000 ajoneuvoa, Vuotiellä sataman päässä n. 1 100 ajoneuvoa ja Niinisaarentiellä n. 200 ajoneuvoa.

Liikenne-ennusteiden mukaan Vuosaaren sataman valmistuttua Vuosaaren satamatie vähentää n. 30 % Kallvikintien–Niinisaarentien liikennettä sataman synnyttämästä liikenteestä huolimatta. Vuotien henkilöautoliikenne lisääntyy n. 10 %. Lisäyksellä ei ole vaikutusta liikenteen sujuvuuteen, koska se on pääosin ruuhkan vastaista. Sataman raskas liikenne painottuu Kehä III:lle ja Porvoonväylää länteen, joten satamatie on tärkein väylä raskaalle liikenteelle. Logistiikka-alueen muutokset eivät muuta merkittävästi aikaisempia voimassa olevan kaavan liikenteellisiä periaatteita. Liikennejärjestelyissä ja viitoituksessa pyritään siihen, että raskas liikenne käyttäisi pääsääntöisesti Vuosaaren satamatietä Vuotien sijaan.

Itäreimarintien jatkaminen Niinisaarentielle parantaa Vuosaaren liikuntapuiston käyttäjien liikenneyhteyksiä.

Vaikutukset luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön

Kaava-alue sijaitsee vähintään 400 m:n päässä Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueesta. Koska rakentamisen määrän muutos on satamakokonaisuuteen suhteutettuna vähäinen ja koska toiminnan luonne ei muutu, vaikutukset Natura-alueeseen säilyvät ennallaan.

Laivanrakentajantien ja Vuosaaren satamatien liittymän uudelleen järjestelyn ansiosta virkistysalue laajenee. Alueen kulttuuriperintö, tykkitie on osoitettu suojeltavaksi ja osia metsäaluetta säilytettäväksi kuten voimassa olevassa kaavassa.

Kaava-alueen länsiosan kaavoittamattoman alueen varaaminen pääosin virkistys- ja suojaviheralueeksi muodostaa osan yhtenäistä vihervyöhykettä Vuosaarenhuipulta Uutelaan merenrantaan asti. Linnustolle arvokas kosteikko osoitetaan suojeltavaksi, mikä tarkoittaa mm., että Itäreimarintien jatkeen rakentaminen ei saa vaikuttaa kosteikon vesitasapainoon.

Ruusuniementielle osoitetun uuden korttelin ja Vuosaarenlahden rannan väliin jää leveä puustoinen alue. Lisäksi korttelin korkein maastonkohta säilyy rakentamattomana ja puustoisena. Rakentamisen maisemalliset vaikutukset jäävät näin ollen lähiympäristön tasolle.

Kaavamuutoksen vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat jossain määrin myönteisiä eivätkä eroa merkittävästi voimassa olevan kaavan toteuttamisesta aiheutuvista vaikutuksista.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen,
eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä,
sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä muutoksia melua, maaperän puhtautta ym. ympäristöhäiriöitä koskeviin asioihin.

Pohjoinen kallioväestönsuoja parantaa suojautumismahdollisuutta kriisitilanteessa.

Vuosaaren virkistysmahdollisuudet paranevat, kun osa Laivanrakentajantien länsipuolisesta kaavoittamattomasta alueesta liitetään virkistysalueeseen ja alueen ulkoilureitit voidaan toteuttaa. Kaava mahdollistaa kevyen liikenteen sillan rakentamisen Niinisaarentien yli. Alue liittää seudullisesti tärkeän Vuosaaren ulkoilupuiston osat toisiinsa. Myös satamaradan ylikulkusilta Fotängeninmäelle parantaa virkistysyhteyksiä.

Vaikutukset teknisen huollon järjestämiselle ja yhdyskuntataloudelle

Teknisen huollon järjestelmä ei muutu olennaisesti voimassa olevaan kaavaan verrattuna. Kaavamuutoksessa esitetty varaus rakentaa pysyvä ajoyhteys voimalaitoksen lauhdevesitunneliin eteläisen kallioväestönsuojan kautta mahdollistaa lauhdevesitunnelin kuntotarkastusta ja huoltotoimenpiteitä ilman katualueen erikoisjärjestelyä.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille n. 2,25 milj. euron (alv 0 %) kustannukset. Kustannuksiin on laskettu muutoksesta aiheutuva lisärakentaminen verrattuna voimassa olevaan kaavaan.

	Itäreimarintien jatkaminen	1,00 milj. euroa
	Ruusuniementien muutokset	0,15 milj. euroa
	Raitit	0,80 milj. euroa
	Sähkö	0,30 milj. euroa

Ruusuniemen kanavan ja telakka-altaan muutoksen sekä uuden lauhdevesitunneliin johtavan huoltotunneliyhteyden rakennuskustannukset eivät sisälly kustannusarvioon.

Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin

Logistiikka-alueella kaavaratkaisu muuttuu toiminnallisesti aikaisempaa joustavammaksi. Meriportin yritysalueella Ruusuniementiellä rakentamismahdollisuudet kasvavat määrällisesti ja uudet rakennuspaikat tarjoavat edustavan merellisen sijainnin.

Entisen telakka-altaan rakentaminen autovarastoksi poistaa sen käyttömahdollisuuden telakkana. Telakka-altaalle ei ole löydetty muita varteenotettavia käyttövaihtoja, jotka sopisivat satamakeskuksen ja yritysalueen toimintaan. Vaihtoehtona on ollut altaan säilyttäminen vesialtaana. Vesialtaaseen verrattuna autovaraston rakentaminen lisää merkittävästi yritystoimintaa alueella.

Asemakaavan muuttaminen satamakeskuksen tarkentuneitten suunnitelmien mukaiseksi selkiyttää yritysten toimintamahdollisuuksia. Sataman ja yritysten kehitysnäkymien mukaisella kaavamuutoksella on myönteinen vaikutus elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

Toteutus Vuosaaren satama ja sen ympäristö on rakenteilla voimassa olevan kaavan ja tehtyjen poikkeamispäätösten mukaisesti. Satama on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2008 lopussa, jolloin suuren osan sataman toimintaan liittyvistä alueista on oltava valmiina

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaava-alue on osa laajempaa sataman ympäristön asemakaavan muutosta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 16.1.2007).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Sataman ympäristön laajempaa aluetta käsittävä asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vuotalossa 24.1.–13.2.2007. Valmistelija oli tavattavissa Vuotalon aulassa 5.2.2007 ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Sataman, Helsingin Veden, liikennelaitoksen, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 9 mielipidekirjettä asemakaavan muutosluonnoksesta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli mielipiteet Vuosaaren sataman ympäristön asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnosta 12.4.2007 käsitellessään.

Kaavaehdotukseen tehdyt tarkennukset

Jatkosuunnittelutyön yhteydessä kaava-alueeseen on otettu mukaan n. 1,9 ha:n suuruinen alue kaavaluonnosvaiheen jälkeen tehdyn Kvston päätöksen mukaisesti. Jatkosuunnittelutyössä on lisäksi otettu huomioon kaavaluonnosvaiheen jälkeen tehdyt suunnitelmien tarkennukset, lisäselvitykset sekä Helsingin Energian ja Helsingin Sataman antamia kommentteja mm. seuraavalla tavalla:

– Kvston 6.6.2007 päättämän vuokrasopimuksen mukaisesti kortteli 54307 (KTY) ja korttelin 54306 (KTY) länsiosa sekä niiden välinen Pohjoisloiston katualue on otettu kaava-alueeseen ja ne on merkitty osaksi satama-aluetta.

– Tarkennetun suunnitelman mukaisesti Porttirakennuksen tontin (54316/5) rajaus on tarkistettu pohjoisessa.

– Tarkennetun katusuunnitelman mukaisesti Voimalakatu on levennetty itään kääntökaistaa varten, ja Voimalakadun ja Käärmeniementien sisäkulmaa on laajennettu viistämällä vähäisessä määrin tontin 54152/4 nurkkaa.

– Lauhdevesitunnelin huoltotunneli on yhdistetty väestönsuojaan. Merkinnällä mahdollistetaan pääsy huoltotunneliin ilman katualueen avausta aina tarpeen mukaan.

– Itäreimarintien jatkeen linjaus on tarkistettu yhdyskuntatalouden kannalta edullisemmalle paikalle.

– Muuntamon rakennusaloja on lisätty kolme; polttoaineen jakeluaseman istutettavalle alueen osalle Rahtarinkadun varrella sekä satama-alueelle porttirakennuksen pohjoispuolelle ja Merenkulkijankadun varrelle.

– Sataman pohjoisen portin edustan alueelle on osoitettu rakennusoikeutta 1 000 k-m².

– Sataman pohjoisen portin edustalla sijaitseville rekkojen pysäköintialueille on merkitty kioskien ja sosiaalitilojen rakentamismahdollisuuksia yhteensä 300 k-m².

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m²	Kerrosala m²

	Yleisten rakennusten sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (KY)	10 990	11 850
	Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY)	33 524	26 600
	Satamatoimintaan liittyvien toimistorakennusten korttelialuetta (KTS)	25 800	25 000
	Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T)	45 890	32 130
	Satama-aluetta kunnan tarpeisiin (LS-k)	408 223	223 100
	Kauttakulku- tai sisääntulotietä suoja- ja näkemäalueineen (LT)	9 224
	Venesatama-aluetta (LV)	6 709	250
	Lähivirkistysaluetta (VL)	54 532
	Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET)	2 770
	Erityisaluetta (E)	12 115
	Suojaviheraluetta (EV)	11 544
	Suojaviheralue (EV-3)	53 620
	Vesialuetta (W)	11 780
	Katualuetta	121 558	300

	Yhteensä	808 279	319 230

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 1.2.–3.3.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, joukkoliikennelautakunnan, satamalautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin jäljempänä selostetut lausunnot.

Aker Arctic Technology Oy:n kirje

Aker Arctic Technology Oy toteaa (9.6.2008) mm., että se oli ensimmäinen yritys, joka vuonna 2004 varasi tontin ja rakensi uudet toimitilat merelliseksi yrityspuistoksi tarkoitetulle alueelle. Sijoittumispäätös ja tontinvaraus tehtiin luonnollisesti silloin voimassa olleen asemakaavan pohjalta. Entisen allastelakan muodostama vesikäytävä oli selvästi suunniteltu satama-alueen ja yrityspuiston avaraksi rajaksi, jota väylää pitkin oli tarkoitus johtaa vielä kävelyreitti venesatamien vapaa-ajan alueille.

Suunniteltu asemakaavan muutos, jossa entisen allastelakan maisemallinen luonne täysin mitätöidään muuttamalla se autovarastoksi, on yhtiön sijoittumispaikan valintaan vaikuttaneiden tekijöiden oleellinen muutos. Yhtiö voi kuitenkin hyväksyä sen aiemmissa neuvotteluissa sovituilla ehdoilla, joiden mukaan

– Autovarasto pidetään yhtiön rakennuksen toimisto-osan osuudella maantasaisena ja siihen muodostetaan alkuperäistä vesimaisemaa korvaava vesiallas

– Autovaraston ja yhtiön tontin väliin jäävälle allastelakan entiselle reunakaistalle määrätään koko autovaraston pituudelta nyt suunnitellun puurivistön lisäksi (ist-1) viheralue pakollisilla istutuksilla. Satamaliikennettä ei tulisi sallia lainkaan autovaraston eteläpuolelle

– Yhtiön tontin itäosaan rajoittuva rantakaistale jalostetaan maisemallisesti viimeistellyksi merikanavan satama-altaaksi.

Käytyjen neuvottelujen jälkeen Helsingin Satama on ulottanut aluevarauksensa aina Merenkulkijankadulle saakka. Tämä aluevaraus vaarantaa koko yrityspuiston alueellisen ja maisemallisen toteutumisen ellei myös Merenkulkijankadun pohjoispuoliselle satama-alueen osalle aseteta KTY-tasoista rakentamisvelvoitetta. Riskinä on, että alue jää pysyvästi kontti- ja autovarastoalueeksi, jollaiselle Aker Arctic ei todennäköisesti koskaan olisi muuttanut.

Koska kyseisen alueen väliaikainenkin varastokäyttö helposti vaikuttaa koko yrityspuiston ilmeeseen, tulee Merenkulkijankadun pohjoiselle reunalle Majakanvartijankadun risteyksestä aloitettu puuistutus ulottaa yhtiön tontille asti.

Asemakaavaehdotuksessa Aker Arcticin merenpuoleiselle edustalle suunniteltu torni edellyttää vielä yksityiskohtaisia keskusteluja. Yhtiön itäpään pysäköintialueelle on turvattava nykyinen ajoväylä satamatorin rakentamisesta riippumatta. Koska Merenkulkijanaltaasta on odotettavissa merkittävä Sipoon saariston kesäliikenteen yhteyssatama, on alueen pysäköintijärjestelyihin ja erityisesti mökkiläisten pitkäaikaispysäköinnin estoon kiinnitettävä riittävää huomiota.

Kaavoitettavan autovaraston paikalle väliaikaiseksi suunniteltu konttivarasto korkeine pukkinostureineen on täysin alkuperäisen yrityispuistomaiseman ja vesielementin rajaajavaikutuksen vastainen ja muuttaa dominoivalla ilmeellään koko alueen korkealaatuisesta toimisto- ja liikerakennusten alueesta satama-alueeksi, joka tulee leimaamaan koko alueen myöhempää yleisilmettä alkuperäisten ajatusten vastaiseksi.

Raskaat pukkinosturit aikaansaavat Aker Arcticin herkkää mallikoetoimintaa estäviä värähtelyjä ja aaltoilmiöitä, mikä on tullut havaituksi jo alueen raskaiden maansiirtoautojen liikenteen yhteydessä. Suunniteltu konttivarasto on siten uhka koko yhtiön liiketoiminnalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (1.4.2009), että hyväksyessään 12.4.2007 sataman ympäristön asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen (29.3.2007) jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunkisuunnittelulautakunta on todennut vastineessaan Helsingin Sataman kirjeeseen entisen telakka-altaan osalta mm. seuraavaa:

Kaavaluonnoksen tavoitteena on sataman toimintaedellytysten ohella turvata myös alueella toimivien yritysten olosuhteiden säilyminen sellaisina, kuin ne on yrityksille tontista neuvoteltaessa esitetty.

Tontti 54306/3 on vuokrattu Aker Arctic Technology Oy:lle. Yhtiön toimitilojen suunnitteluvaiheessa telakka-altaan on ajateltu säilyvän altaana ja avoimena tilana. Altaan muuttaminen autovarastoksi on perustavaa laatua oleva muutos tontin olosuhteisiin. Kaavaluonnoksessa on otettu huomioon lähiympäristön muutos rajoittamalla autovaraston kokoa, ohjaamalla varaston lähiympäristön rakentamista ja osoittamalla Ruusuniemenaukio vesialtaineen tontin 54306/3 edustalle. Kaavaluonnoksesta ja Sataman esittämästä muutoksesta on neuvoteltu Aker Arctic Technology Oy:n kanssa ja yhtiön edustaja on pitänyt kaavaluonnoksen ratkaisua periaatteessa hyväksyttävänä.

Aker Arctic Technology Oy, Helsingin Satama ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat käyneet alueen suunnittelusta useita neuvotteluja.

Kaavaehdotuksessa telakka-altaaseen rakennettava autovarasto on merkitty Akerin toiveiden mukaisesti niin, että rakennuksen toimisto-osan osuudella autovarasto on maantasainen ja sille osalle on sijoitettu alkuperäistä vesimaisemaa korvaava vesiallas. Edelleen Akerin toiveiden mukaisesti autovaraston ja Akerin rakennuksen väliin jäävälle alueelle on merkitty istutusalue (ist-1) ehdottomalla toteuttamisvelvoitteella ja Akerin tontin itäpuolella oleva satama-alue valtion tarpeisiin on muutettu vesialtaaksi ja rantatoriksi. Nämä asiat sisältyivät jo kaavaluonnokseen, ja niistä on aikoinaan sovittu Aker Arctic Technology Oy:n ja Helsingin Sataman kanssa.

Kaavaluonnokseen nähden kaavaehdotusta on muutettu Kvston 6.6.2007 päättämän vuokrasopimuksen perusteella siten, että voimassa olevan kaavan mukaiset toimitilarakennusten kortteli 54307 (KTY) ja korttelin 54306 (KTY) länsiosa sekä niiden välinen Pohjoisloiston katualue on liitetty kaava-alueeseen ja ne on merkitty osaksi satama-aluetta. Satama-aluetta on siis laajennettu Merenkulkijankadulle saakka vuokrasopimuksen mukaiseen laajuuteen. Muutoksella ei ole suoraa vaikutusta yritysalueen ilmeeseen, koska satama-alueella (LS-k) ja toimitilarakennusten korttelialueella (KTY) on vastaavat rakentamismahdollisuudet ja niitä koskevat pääosin samat rakentamista ohjaavat määräykset. Satama-alueelle (LS-k)) saa rakentaa sataman toimitiloja. Alueen rakennusoikeus ja kerrosluku säilyvät ennallaan. Rakennusoikeutta voidaan kuitenkin käyttää aikaisempaa joustavammin, koska rakennusoikeus on sisällytetty lukuun, joka koskee satama-alueen koko eteläosaa. Helsingin Sataman viimeaikaisissa suunnitelmissa Merenkulkijankadun varrelle on suunniteltu toimistotaloa sekä autojen maahantuontiin liittyviä rakennuksia ja toimintaa.

Satama-alueen laajentumisen johdosta kaavaluonnoksessa esitetty istutettava alueen osa (ist-2) telakka-altaan eteläpuolella on kavennettu yhteen puuriviin telakka-altaan eteläpuolisen ja muun satama-alueen välisen liikenneyhteyden järjestämiseksi. Istutusalueen toteuttaminen on sidottu telakka-altaaseen suunnitellun varastorakennuksen tai pysäköintilaitoksen toteuttamiseen. Akerin tontin edustalle on osoitettu toinen puurivi. Istutusalueen merkitseminen laajempana tarkoittaisi telakka-altaan eteläpuolisen alueen ja muun satama-alueen välisen liikenneyhteyden katkaisemista. Kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan kyseistä liikenneyhteyttä ei tule estää.

Kaavaehdotuksessa ja voimassa olevassa kaavassa ei ole merkitty puuistutuksia Merenkulkijankadulle. Katusuunnitelmassa Merenkulkijankadun länsiosassa on katupuita. Puuistutuksia ei voi jatkaa kadun itäosaan, koska katualue siellä on kapeampi ja tilaa puuriville ei ole. Merenkulkijankatua reunustaa satama-alueen ja tonttien puolella istutusalue, jonka toteutuksesta on annettu varsin yksityiskohtaisia kaavamääräyksiä ja lisäksi ohjeita asemakaavaselostuksessa. Akerin ja kaupunkisuunnitteluviraston välisessä neuvottelussa todettiin yhteisenä näkemyksenä, että Merenkulkijankatua reunustava istutusalue tulee toteuttaa kaavan edellyttämällä tavalla yhtenäisesti ja huolitellusti niin, että se tukee mielikuvaa laadukkaasta yritysalueesta. Hyvin toteutettu istutusalue luo hallittua katukuvaa riippumatta satama-alueen muuttuvista toiminnoista. Akerin kirjeen johdosta kaavaehdotusta on tarkistettu siten, että istutusaluemerkintä koskee myös maanalaiselle johdolle varattua aluetta Akerin tontin länsipuolella. Muutos on perusteltu, koska maanalaiset johdot rajoittavat istuttamista vain osalla kyseistä aluetta.

Ruusuniemenaukiolle on merkitty rakennusala näköalatornia varten. Konkreettista hanketta tornin toteuttamiseksi ei vielä ole. Mikäli hanke käynnistetään tulevaisuudessa, tullaan naapureita kuulemaan tornin rakentamisen edellyttämän lupakäsittelyn yhteydessä.

Ruusuniemenaukio on merkitty katuaukioksi / toriksi, jonka kautta saa ajaa tonteille. Yhteys Akerin pysäköintialueelle on näin ollen turvattu. Ajoyhteyden toteuttamiseen liittyvät yksityiskohdat ratkaistaan katusuunnittelun yhteydessä.

Pysäköintiin liittyvät kysymykset Ruusuniemenaukiolla ratkaistaan niin ikään katusuunnittelun yhteydessä. Aukion läheisyyteen Ruusuniementielle on suunnitteilla kadunvarsipysäköintiä. Lisäksi laaja LPA-korttelialue Merenkulkijankujan ja Ruusuniementien kulmauksessa palvelee myös saariston loma-asukkaiden pysäköintiä.

Arvioitaessa kaavamuutoksen vaikutuksia yritysalueen kaupunkikuvaan kokonaisuutena on syytä ottaa huomioon, että kadunvarsien istutuksia koskevien määräysten lisäksi muutoksella luodaan edellytykset Ruusuniemenaukion ja vesialtaan rakentamiseen Akerin rakennuksen edustalle. Tällä on merkittävä kaupunkikuvaa kohentava vaikutus verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan, jossa kyseinen alue on satama-aluetta valtion tarpeisiin.

Aker Arctic Technology Oy pitää elinkeinotoimintansa kannalta merkittävänä riskinä sitä, että telakka-altaan alueelle voidaan sijoittaa toimintaa, jonka aiheuttama tärinä tai värähtely haittaa Akerin herkkää mallikoetoimintaa.

Asemakaavaehdotuksen mukaan telakka-altaaseen saa rakentaa autovaraston. Helsingin sataman viimeaikaisissa suunnitelmissa on esitetty telakka-altaan käyttöä toistaiseksi konttivarastona. Konttien varastointi on satamatoimintaa, joten sitä ei voi pitää asemakaavan vastaisena. Helsingin Satama on pyytänyt asiantuntijalta lausunnon konttinostureiden tärinävaikutuksista Akerin rakennukseen. Lausunnossa esitetyn asiantuntijanäkemyksen mukaan konttinostureiden käytöstä ei synny sellaista tärinää, jolla olisi merkitystä Akerin rakennuksen toimintaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvotellut asiasta Akerin, Helsingin Sataman ja asiantuntijoiden kanssa. Neuvottelujen perusteella asemakaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan telakka-altaan alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa tärinähaittaa Akerin tontille 54306/3.

Lausunnot Yleisten töiden lautakunta mainitsee (6.3.2008) mm., että asemakaavan toteuttamisesta syntyvät kustannukset ovat alustavien laskelmien perustella 1 950 000 euroa.

Lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä.

Ympäristökeskus mainitsee (25.2.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 19.2.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Helen Sähköverkko Oy:llä (31.3.2008) ei ole kaavaehdotukseen huomautettavaa.

Kiinteistölautakunta puoltaa (1.4.2008) kaavaehdotuksen hyväksymistä todeten mm., että asemakaavan muutoksia vastaavat Helsingin sataman hallinnollisten rajojen tarkistukset on tehty jo aiemmin kiinteistölautakunnassa, koska hankkeiden aikataulu on edellyttänyt päätöksiä ennen asemakaavan vahvistumista.

Joukkoliikennelautakunnalla ei ole (20.3.2008) huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Alueen katuverkko luo edellytykset alueen joukkoliikenteen hoidolle erilaisilla bussilinjoilla.

Kaavassa olevat varaukset metroliikenteelle ovat tarpeelliset, vaikkei satama-alueelle nykyisellään suunniteltu maankäyttö perustelekaan metron matkustajaliikenteen jatkamista alueelle. On kuitenkin mahdollista, että metrolinjan jatkaminen Sipooseen ja satama-alueen käyttäminen laajaan matkustajaliikenteeseen voivat muuttaa tilannetta, vaikka todennäköisemmältä vaikuttaa metron jatkaminen Mellunmäen haarasta.

Metron huoltoraide (Vuosaari–Vuosaaren satama) on sen sijaan ajankohtainen hanke, joka toteutunee Länsimetron rakentamisen yhteydessä. Huoltoraiteen osalta tuleekin varmistaa, että se on toteutettavissa ilman sataman logistiikka-alueen järjestelystä aiheutuvia lisäkustannuksia.

Satamalautakunta toteaa (25.3.2008) mm., että se puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä. Asemakaava luo edellytykset parantaa Vuosaaren satamakeskuksen toimijoiden toimintaympäristöä ja ‑edellytyksiä. Ehdotukseen tulisi kuitenkin tehdä seuraavat tarkistukset:

Ruusuniemen altaan rajaus tulisi muuttaa 21.2.2008 päivätyn yleissuunnitelman mukaiseksi, jotta raiteen rakentaminen telakka-altaan pohjoispuolelle olisi mahdollista.

Kaavaehdotuksessa on voimassa olevan asemakaavan korttelialueita muutettu satama-alueeksi (LS-k). Tällä uudella satama-alueella on rakennusoikeus jaettu osiin eri osa-alueille, jotka noudattavat voimassa olevan asemakaavan korttelijakoa. Satama-alueen tulevan käytön ja tarkoituksenmukaisen kehittämisen kannalta voimassa olevan asemakaavan korttelirajaukset ovat keinotekoisia. Rakennusoikeutta ei uudella muodostettavalla satama-alueella ole tarkoituksenmukaista kohdistaa osa-alueittain, vaan asemakaavassa tulisi esittää yksi koko uutta satama-aluetta koskeva sallitun rakennusoikeuden osoittava luku. Tämä mahdollistaa rakennusoikeuden jakamisen satama-alueella tarkoituksenmukaisesti ja eri toimintojen edellyttämällä tavalla.

KTY-tontille 54320/1 on perusteltua lisätä määräys, jolla turvataan korttelin alle jäävän maanalaisen väestönsuojatilan käyttöön ja huoltoon liittyvä liikennöinti sekä muu toiminta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (1.4.2009), että Ruusuniemen altaan rajaus on muutettu 21.2.2008 päivätyn yleissuunnitelman mukaiseksi.

Satama-alueen eteläosan rakennusoikeuden merkitsemistapa on muutettu lausunnossa esitetyllä tavalla, ja se on ilmoitettu yhdellä luvulla 60 600 km². Näin rakentaminen voidaan sijoittaa joustavasti toimintojen edellyttämällä tavalla. Yritysalueen imagon ja kaupunkikuvan vuoksi virasto pitää kuitenkin edelleen tärkeänä, että Satamakaaren, Majakanvartijankadun ja Merenkulkijankadun varrelle sijoitetaan ympäröivän yritysalueen korkean teknologian imagoon sopivaa rakentamista ja että katuja reunustava istutusalue toteutetaan korkealaatuisesti mahdollisimman nopealla aikataululla.

KTY-korttelialueita koskeviin kaavamääräyksiin on lisätty lausunnon mukaisesti määräys: korttelissa 54320 on säilytettävä maanalaisen väestönsuojatilan toimintaedellytykset.

Helsingin Vesi puoltaa (7.4.2008) kaavaehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin:

Kaavaehdotus ei edellytä yleisen vesijohdon uudisrakentamista tai muuttamista.

Suojaviheralueilla EV-3 ja E Itäreimarintien ja Laivanrakentajantien välillä sijaitsee rakennettu yleinen vesijohto. Vesijohtoa varten tulee asemakaavaan merkitä 6 m leveä johtokuja. Kaavamääräyksenä tulee mainita, ettei johtokuja-alueella sallita puuistutuksia.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (1.4.2009), että johtokuja eli maanalaista johtoa varten varattu alueen osa on lisätty EV-3- ja E‑alueille. Maanalaista johtoa varten varatulla alueen osalla ei sallita puuistutuksia. Niiden kieltäminen ei edellytä erillistä kaavamääräystä.

Helsingin Energia toteaa (18.3.2008) mm., että kaavan muutokset ovat monelta kohdin Vuosaaren voimalaitokseen ja sen ympäristöön kohdistuvia. Vuosaaren energiahuoltoalue on kaavoitettu energiahuollon ja tuotannon pitkän ajan tarpeiden pohjalta. Energiahuollon toimintaympäristö, direktiivi- ja lainsäädäntö yms. toimintaa ohjaava ja normittava kehitys on ollut jo pitkään nopeassa ja suuntaa hakevassa muutoksen tilassa. Kun entiset energiahuollon alueiden vaatimustekijät, kuten riittävä koko toiminnan uudistamiseen, pysyvä sijainti hyvinkin pitkällä ajanjänteellä, polttoainelogistiikan vaatimukset jne. eivät ole muuttuneet miksikään, niin yhdessä em. toimintapuiteympäristön muutoksesta tulevien muutostarpeiden kanssa energiahuollon alueiden ja jakeluverkon tilatarpeet tulee turvata kestävästi kaavoituksella energiahuollon käyttöön.

Neuvoteltaessa Vuosaari A-voimalaitoksen pohjoispuolelle sijoittuvan alueen luovuttamisesta tilapäisesti sataman kierrätystarpeiden hoitoa varten Helsingin Energian puolelta korostettiin, että toimintoja ja rakenteita alueelle sijoitettaessa tulee ottaa huomioon, että alue on viime kädessä energiahuollon tarpeisiin varattu ja muut toiminnot on sieltä tarvittaessa voitava poistaa. Nyt käsiteltävänä olevassa kaavassa energiahuollon aluetta on edelleen supistettu ja merkitty kaavamerkillä T teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi. Kyseinen merkintä samoin kuin edellä mainittu tilapäisesti kierrätystoiminnoille osoitettu alue tulee merkitä kaavamerkinnällä ET ja varata energiahuollon tarpeisiin. Aluetta voi tilapäisesti käyttää muihin toimintoihin, mutta kaavallisesti se tulee säilyttää energiahuollolle merkittynä. Kaavaehdotukseen tulee tehdä kyseiset muutokset ennen kaavan jatkokäsittelyä.

Voimalaitosalueen (tontti 54152/4) ja kunnossapitotukikohdan sekä jäteaseman käyttöön varatun alueen (tontti 13) välinen tonttiraja on kaavaehdotuksessa suunniteltu kulkemaan nykyisestä tontinrajasta poiketen lähelle maanalaisen kevyen polttoöljyn varaston öljynpurkauslaituria ja sinne johtavaa ajoreittiä. Osa öljynpurkauslaituria ja öljynkuljetusautojen ajoreittiä sekä alueen aita jäisivät tontin 13 puolelle. Alueen tonttijako on muodostettu voimalaitoksen ja öljyvaraston rakentamisen jälkeen eikä jaossa ole otettu huomioon olemassa ollutta rakentamista. Kaavaehdotusta tulee muuttaa siten, että tonttien raja siirretään vastaamaan nykyistä rajalinjaa. Tällä tavoin varmistetaan öljynpurkauspaikan tarvitseman ajoyhteyden ja turvaetäisyyden säilyminen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (1.4.2009), että kaavaehdotuksessa ei ole supistettu Helsingin Energian hallinnassa olevaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET). Kaavaehdotukseen sisältyvä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) on myös voimassa olevassa kaavassa.

Uusioraaka-aineen lajitteluasemalle suunniteltu tontti 54152/13 ei sisälly kaavaehdotukseen. Tontin käyttötarkoitus on voimassa olevassa kaavassa ET, mikä mahdollistaa alueen käytön myös energiahuollon tarpeisiin.

Voimalaitosalueen ja lajitteluaseman tonttien (54152/4 ja 13) välisen rajan siirtäminen olemassa olevien rakennelmien mukaiseen paikkaan voidaan toteuttaa tonttijaolla. Asia ei edellytä asemakaavan muuttamista ja näin ollen kyseiset tontit eivät sisälly kaava-alueeseen.

Uudenmaan ympäristökeskus pitää (26.3.2008) kaavamuutosta perusteltuna. Yksityiskohdista ympäristökeskus kiinnittää huomiota KTY‑ ja T-korttelialueiden lisäkaavamääräyksiin.

Kaavaehdotuksessa esitetyssä muodossa on mahdollista toteuttaa pelkästään liike- ja toimistotiloja taikka myymälätiloja ilman teollisuus- tai toimitilarakentamista. Jos halutaan välttää tämä, T-määräykseen on syytä lisätä: ”Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 50 % käyttää liike- ja toimistotiloja varten.” On myös hyvä miettiä, liittyvätkö nämä tilat tontin pääkäyttötarkoitukseen vai sallitaanko 16 065 k-m² mitä tahansa liike- ja toimistotilaa. Myös KTY-korttelialueella on syytä miettiä kaavamääräyksen sisältö samalla tavalla.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (1.4.2009), että kaavamääräykset sataman ympäristön työpaikka-alueella on laadittu tietoisesti suhteellisen väljiksi nopeasti muuttuviin tarpeisiin varautuen. Kaavamääräykset ovat samoja kuin alueella nyt voimassa olevissa kaavoissa. Toimintaa on rajoitettu melua ja ilman laatua koskevin määräyksin. Lisäksi T-korttelialueen käyttötarkoitusta on rajoitettu siten, että kerrosalasta enintään 50 % saa käyttää liike- ja toimistotiloja varten. KTY-korttelialueella enintään 5 % kerrosalasta saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Määräykset koskevat korttelialueen kokonaiskerrosalaa, ja näin ollen eri tonteilla toiminnat voivat painottua eri tavalla. Alueen toiminnallisten tarpeiden vaikean ennustettavuuden vuoksi tällainen joustavuus on tarkoituksenmukaista. Lausunnon johdosta T-korttelialueiden kaavamääräykseen on kuitenkin tehty seuraava täsmennys: T-korttelialueella saa kerrosalasta enintään 50 % rakentaa pääkäyttötarkoitusta palveleviksi liike- ja toimistotiloiksi. KTY-korttelialueiden kaavamääräyksiin ei ole tehty muutosta.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (28.4.2008) toteaa, että ympäristöministeriön MRL 2000, oppaan l ja maantielain mukaisesti LT‑merkintä on maantien alue. Tunneli merkitään kartalle pistekatkoviivoin ja LT-alueen avoimin reunaympyröin ma-LT, maantien liikennetunneli. Maantien liittymiskohta katuun osoitetaan nuolimerkinnällä, ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Eritasoristeyksen e-alue on hyvä osoittaa LT-alueella rakenteitaan väljempänä pistekatkoviivoin. Merkinnät kaavakartalla on hyvä ajanmukaistaa.

Uudenmaan tiepiirillä ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (1.4.2009), että kaavakartan merkintöjä on muutettu lausunnon mukaisesti.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt tarkistukset

Kaavaehdotukseen on Aker Arctic Technology Oy:n kirjeen ja lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkistukset:

Maanalaista johtoa varten varatulle alueen osalle satama-alueella (LS‑k) Merenkulkijankadun varressa on lisätty istutusaluemerkintä.

Entisen telakka-altaan alueelle (rakennusalat ap-1 ja ap-2) on lisätty määräys, jonka mukaan alueelle sijoittuva toiminta ei saa aiheuttaa tärinähaittaa tontille 54306/3 (Aker Arctic Technology Oy).

Ruusuniemen altaan rajaus on muutettu 21.2.2008 päivätyn sataman yleissuunnitelman mukaiseksi.

Satama-alueen eteläosan rakennusoikeus on ilmoitettu yhdellä luvulla 60 600 k-m² yhdistämällä kolme eri osa-alueille osoitettua rakennusoikeutta.

Kaavamääräyksiin on tehty toimitilarakennusten korttelialueita (KTY) koskeva lisäys: korttelissa 54320 on säilytettävä maanalaisen väestönsuojatilan toimintaedellytykset.

Suojaviheralueelle (EV-3) ja erityisalueelle (E) Itäreimarintien ja Laivanrakentajantien välillä on lisätty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

T-korttelialueiden kaavamääräykseen on tehty täsmennys: T-korttelialueella saa kerrosalasta enintään 50 % rakentaa pääkäyttötarkoitusta palveleviksi liike- ja toimistotiloiksi.

Maantien alueen (LT) ja liikennetunnelin (ma-LT) kaavamerkinnät on ajanmukaistettu nykyisen käytännön mukaisiksi. Maantien liittymiskohta katuun on osoitettu nuolimerkinnällä, joka osoittaa ajoneuvoliittymän likimääräisen sijainnin. Eritasoristeys (e) on osoitettu LT-alueella rakenteitaan väljempänä pistekatkoviivoin.

Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt seuraavat tarkistukset:

Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston ja Helsingin Energian kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella kaava-alueesta on poistettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueen (ET) osa, jolle oli merkitty ajoyhteys. Korttelialueen merkintä (ET) on poistettu asemakaavamerkinnöistä. Kaava-alue pienenee tämän johdosta n. 0,3 ha.

Kadunnimimuutoksia ja -lisäyksiä on tehty Helsingin Sataman toivomuksesta ja nimistötoimikunnan 7.5.2008 tekemän esityksen ja 12.11.2008 päivätyn kirjeen mukaisesti seuraavasti:

– Voimalakadun nimi on muutettu Seilorinkaduksi.

– Vuosaaren satamatietä ylittävälle jalankulkusillalle on merkitty nimi Porvarinsilta.

– Korttelin 54316 sisäisille kaduille on merkitty nimet Komentosilta ja Provianttikatu.

– Satamakaaren jatkeena oleva satama-alueen osa on nimetty niin ikään Satamakaareksi.

– Lisäksi Vuosaaren sataman ns. gatehousen pihalla olevalle puistikolle on merkitty nimi Martin Meinanderin puistikko.

Asemakaavamääräyksiin on lisätty satama- ja korttelialueen aitaamista koskeva määräys: Alueen saa aidata. Aita on sijoitettava istutusalueen tontin puoleiseen osaan. Aidan tulee olla läpinäkyvä.

Määräyksen perusteena on, että istutusalueiden korkealaatuinen toteutus ja näkyvyys kadulle on tärkeää koko yritys- ja satama-alueen kaupunkikuvan kannalta. Kaavassa työpaikkakorttelit ja -alueet on kauttaaltaan rajattu katua vastaan istutettavalla alueen osalla. Jos EU-direktiivin mukainen korkea ja tiheä aitaus sijoitettaisiin tontin rajalle, kadun ja istutusalueen väliin, se saisi hallitsevan roolin katukuvassa ja vähentäisi oleellisesti istutusalueen näkyvyyttä kadulle.

Vesialueen rajaus Ruusuniemenkanavan päässä Ruusuniemenaltaassa ja Merenkulkijanaltaassa on tarkistettu 17.6.2008 päivätyn sataman yleissuunnitelman mukaiseksi. Ruusuniemenaltaan rannasta on samalla poistettu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa (pp). Helsingin Satama ja liikennelaitos ovat sopineet bussireitistä niin, että bussi kulkee sataman henkilöstöportille asti ja yleiselle jalankululle varatun alueen tarve poistuu.

Istutettavaa alueen osaa (ist-2) koskeva määräys on sidottu telakka-altaan alueen rakentamiseen seuraavasti: Alueen osa, joka on istutettava, mikäli rakennusalalle ap-1 rakennetaan maanpäällinen varastorakennus tai pysäköintilaitos.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt lisäksi teknisluonteisia tarkistuksia ja lisännyt asemakaavaselostukseen ja tilastotietoihin edellä mainittujen muutoksien mukaiset korjaukset.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

VUOSAAREN VESIALUEEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA VENESATAMA- YM. ALUEIDEN (AURINKOLAHDEN VENESATAMA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11792)

Khs 2008-1564

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari, Aurinkolahti) vesialueen asemakaavan ja venesatama-, uimaranta- ja vesialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 12.6.2008 päivätyn ja 29.1.2009 muutetun piirustuksen nro 11792 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11792 (Aurinkolahden venesatama Vuosaaressa)
	Liite 2	Havainnekuva (Aurinkolahden venesatama Vuosaaressa)
	Liite 3	Illustraatio (Aurinkolahden venesatama lintuperspektiivistä ja näkymä Aurinkolahdenaukiolta)

Aurinkoranta

Tiivistelmä Muutos koskee Aurinkolahden venesataman aallonmurtajalla olevaa rakennuspaikkaa. Muutos pienentää voimassa olevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta 200 k-m2, jolloin jäljelle jäävä rakennusoikeus on 350 k-m2. Rakennukseen saa sijoittaa veneilyä ja ulkoilua palvelevia tiloja, kuten kokous- ja varastotiloja, saunan, avantouimareiden tiloja, vierassatamapalveluita, vapaa-ajanvälineiden vuokrausta, kioskin, kahvilan ja ravintolan ym. sekä näyttely- ja monitoimitilaa. Rakennukseen tulee sijoittaa yleisökäymälä. Tanssipaviljongin rakentamismahdollisuus jää pois.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.6.2008) mm., että kaavamuutos on tullut vireille Khn 11.6.2007 päätöksen perusteella. Khs päätti silloin hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän esityksen maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueelta. Samalla Khs päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin mainitun alueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet alueen eri käyttäjien palveluita parantavan n. 200–350 k-m²:n suuruisen tyylikkään ja laadukkaan rakennuksen sijoittamisesta alueelle.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta ja vesialuetta.

Asemakaavat

Alueella on voimassa vuonna 1999 vahvistettu asemakaava. Kaavan mukaan alue on venesatamaa, uimaranta-aluetta ja vesialuetta. Osa on kaavoittamatonta vesialuetta. Kaava-alueella on rakennusoikeutta 550 k-m² ja kerrosluku on yksi. Alueelle saa rakentaa myös tanssipaviljongin. Kaavan tavoitteena mainitaan, että merenranta on helposti saavutettavissa, kaikkien käytössä ja koko vuoden aktiivinen.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kvsto hyväksyi 10.4.1996 viiden yrityksen kanssa tehtävän sopimuksen Aurinkolahden alueen suunnittelun ja asuntotonttien luovutuksen periaatteista. Tavoitteeksi asetettiin persoonallinen ja laadukas asuinympäristö, jossa sekä asuinrakennukset että yksityiset ja julkiset ulkotilat suunnitellaan kunnianhimoisesti ja toteutetaan laadukkaasti. Kaupungin ja yritysten yhteistyön tuloksena perustettiin Aurinkolahden venekerho varmistamaan aurinkolahtelaisten mahdollisuudet saada venepaikka omalta alueelta.

Maanomistus

Kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus

Aurinkolahden ranta on rakennettu ja alueelle identiteetin antava. Aurinkolahden venesatama on osa kokonaisuutta, joka lännessä jatkuu Pursilahden altaana Kallahden puolelle. Venesataman laiturialue on kaava-alueen länsipuolella. Läntiset laiturit ovat liikuntaviraston suoravuokrauksessa, kaksi itäistä laituria on vuokrattu Aurinkolahden venekerholle. Venesataman itäpuolelta alkaa liikuntaviraston ylläpitämän Aurinkolahden uimarannan hietikko. Etelässä on meri. Pohjoisen puolella on asuntoalue ja puistoakseli Vuosaaren keskustaan.

Venesatama on valmis satamarakennusta lukuun ottamatta. Rakennusala on väliaikaisesti pinnoitettu samalla kiveyksellä kuin viereinen katualue. Uimarannan viimeistely liikuntaviraston laatiman yleissuunnitelman mukaiseksi on osin kesken.

Liikenne Huoltoajo venesatamaan toimii Solvikinkadulta Aurinkolahdenaukion ja Aurinkorannan kautta. Aurinkoranta on tärkeä paikallinen kevyen liikenteen väylä ja osa Vuosaaren rantoja kiertävää seudullista pääulkoilureittiä. Juhannusruusunkuja 6:ssa oleva pysäköintitontti on varattu venesataman pysäköintiä varten. Tontilla on n. 70 autopaikkaa.

Palvelut Venesatamarakennukseen suunnitellut palvelut ovat toteutumatta. Aurinkolahdenaukiolla on ravintoloita ja muita palveluja. Uimarannan palvelurakennus on rannan itäosassa n. 300 m:n päässä, ja se on käytettävissä kesäaikaan. Sama rakennus siirretään talvikaudeksi Rautatientorin luistinradalle.

Luonnonympäristö

Kaava-alue sisältää vesialuetta. Näkymä etelään avautuu avoimelle merelle. Näkymää rajaavat virkistysalueina säilyvät Kallvikinniemi lännessä ja Uutela idässä. Vieressä oleva hiekkaranta on rakentamalla muotoiltu.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on nykyiseen verkostoon liitettävissä.

Maaperä Kaava-alue sijoittuu pääosin rakennetulle louhepenkereelle, jonka yläpinta on tasolla n. +2.6 mpy. Koillisreunassa on hiekkaranta.

Tavoitteet Tavoitteena on asemakaavan muuttaminen niin, että se mahdollistaa alueen eri käyttäjien palveluita parantavan n. 200–350 k-m2:n suuruisen tyylikkään ja laadukkaan rakennuksen sijoittamisen alueelle. Rakennus on tärkeä osa toteutettaessa tavoitetta elävästä, monipuolisesta ja kaikille avoimesta rannasta. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on sovittaa rakennus edustavaksi osaksi venesatamaa.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja ‑kuvaus

Yksikerroksinen, kapea rakennus sijoittuu venesataman itäsivulle. Rakennuksen länsipuolelle on osoitettu kulku aallonmurtajalle, mikä pienentää rakennusalaa aiempaan nähden. Rakennusoikeus pienenee 200 k-m² ja on kaavaehdotuksessa 350 k-m². Julkisivumateriaalien on oltava puuta, lasia, terästä ja luonnonkiveä. Ulokkeita sallitaan itä- ja eteläsivulle. Venesataman tasolta tulee porras alas hiekkarannalle. Satama-altaaseen saa sijoittaa laiturin uintia varten.

Rakennuspaikka on venesataman, uimarannan ja kävelyreittien solmukohdassa. Sijainti palvelee parhaalla mahdollisella tavalla eri käyttäjäryhmiä. Rakennus on Vuosaaren keskustasta rantaan johtavan puistoakselin uloimpana kärkenä, mutta sivussa siten, että näkymä merelle on avoin. Sijainnin merellisyys voidaan kokea rakennuksen sisätiloihin asti.

Kyseessä on maisemallisesti ja alueen imagon kannalta erittäin tärkeä paikka. Rakennuksen tulee soveltua Aurinkolahden kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen.

Venesatama-alue (LV)

Venesatama-alueen rajaus säilyy ennallaan. Alueelle saa rakentaa veneilyä ja ulkoilua palvelevia tiloja, kuten kokous- ja varastotiloja, saunan, avantouimareiden tiloja, vierassatamapalveluita, vapaa-ajanvälineiden vuokrausta, kioskin, kahvilan ja ravintolan ym. sekä näyttelytilaa ja monitoimitilaa. Rakennukseen tulee sijoittaa yleisökäymälä. Jätehuoltotilat tulee sijoittaa rakennukseen. Rakennukselta tulee johtaa porras uimarannalle.

Osa rakennusalasta on muutettu yleiselle jalankululle varatuksi alueen osaksi, jolla huoltoajo on sallittu. Venesatama-aluetta ei saa aidata. Määräyksillä varmistetaan vapaa kulku aallonmurtajalle. Alueelle saa sijoittaa kahvilan tai ravintolan terasseja. Satama-altaaseen saa sijoittaa uimalaiturin.

Uimaranta (VV)

Uimarannan aluerajaus säilyy ennallaan. Satamarakennuksen ulokkeita saa ulottaa uimarannalle.

Vesialue (W)

Kaava-alueeseen sisältyy aiemmin kaavoittamatonta vesialuetta. Satamarakennuksen ulokkeita saa ulottaa vesialueelle.

Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 3 324 m². Kerrosala on 350 k-m². Rakennusoikeus pienenee 200 k-m². Kerrosluku on yksi.

Liikenne Huoltoajo järjestetään Solvikinkadulta Aurinkolahdenaukion ja Aurinkorannan kautta. Huoltoliikenteen ja kevyen liikenteen tilaa voidaan tarvittaessa jäsennöidä pollareilla tai muilla rakenteellisilla ratkaisuilla. Pysäköinti on venesataman pysäköintitontilla 54273/3. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka/100 k-m². Solvikinkadun varrella on asiointiin tarkoitettuja pysäköintipaikkoja, joilla on aikarajoitus. Lähin linja-autoliikenteen pysäkki on Aurinkolahden puistotiellä.

Palvelut Rakennus voi tarjota palveluita ranta-alueen eri käyttäjäryhmille. Siihen voi sijoittua rannan toimintoihin, kuten veneilyyn, uintiin ja lenkkeilyyn liittyviä tiloja, sauna, wc-tiloja, ravintola tai kahvila tms. Tilaohjelma määritellään rakennushankkeen suunnittelussa.

Luonnonympäristö

Kaava koskee osittain luonnontilaista vesialuetta. Veden päälle sallitaan rakennuksen ulokkeita.

Yhdyskuntatekninen huolto

Teknisen huollon liittymät tehdään pohjoiseen, Aurinkoranta-nimiselle kadulle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennetun louhepenkereen kantavuutta ei ole tutkittu. Rakennus voidaan mahdollisesti perustaa maanvaraisesti louhepenkereelle. Lopullinen perustamistapa on selvitettävä rakennussuunnittelun yhteydessä. Rakennuksen korkeusasemaa määritettäessä on otettava huomioon ennustetut vedenpinnan korkeusvaihtelut kaupungin edustalla. Tiedossa ei ole maaperän pilaantuneisuutta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaava pienentää rakennusoikeutta reilulla kolmanneksella, millä on kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Toiminta jää alun perin suunniteltua pienimuotoisemmaksi.

Rakennus muodostaa uuden rastipaikan Vuosaaren rantoja kiertävälle ulkoilureitille. Se on tärkeä osa toteutettaessa tavoitetta elävästä, monipuolisesta ja kaikille avoimesta rannasta. Kaavamuutos turvaa yleisen jalankulun aallonmurtajalle.

Maisemaan muodostuu uusi elementti, joka on eteläinen päätepiste keskustasta rantaan johtavalle puistoakselille. Kaavamuutoksen vaikutuksesta rakennus jää pienemmäksi kuin voimassa olevassa kaavassa.

Rakennus mahdollistaa merimaisemasta nauttimisen sisätiloista käsin myös muille kuin rantakorttelien asukkaille. Sauna ja avantouinti pidentävät rannan käyttöä ympärivuotiseksi.

Rakennushankkeen koon pieneneminen ja tanssipaviljongin poisjääminen vähentävät liikennetarvetta.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Tämän hetken tietojen mukaan hanke toteutetaan yksityisin varoin, joten kaavan toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 8.1.2008).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Vuotalossa ja viraston internetsivulla 23.1.–12.2.2008.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä kaavaluonnosta koskeva kaavapäivystys, jossa kaavan laatija oli tavattavissa, järjestettiin 30.1.2008 Vuotalossa. Paikalla keskustelemassa kävi noin 40 henkeä.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä liikuntaviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Ennen lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunto liikuntavirastolta.

Liikuntavirasto on 12.2.2008 ilmoittanut pitävänsä erittäin tärkeänä, että alueelle on mahdollista rakentaa mahdollisimman suuri huolto- ja kahvilarakennus, joka mahdollistaa monipuolisen veneilyä, uimarantatoimintaa ja muuta vesiurheilua sekä ulkoilua tukevan toiminnan alueella. Rakennuksessa tulisi olla myös uimarantaa palvelevat wc-tilat, koska uimarannan huoltorakennus tulee sijoittumaan Aurinkolahden uimarannan itäpäähän.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 45 mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Kaavaluonnoksen ratkaisua vastustavia kannanottoja:

Xxxxxx xxxxxxxxxx on 18.10.2006 ja 10.2.2008 esittänyt, ettei aluetta rakenneta. Rakennus rikkoo valmiin alueen, estää vapaan näkymän merelle ja lisää räjähdysmäisesti häiriöitä. Ravintoloita on alueella riittämiin. Saunan suunnittelu alueelle, jossa kaikissa asunnoissa tai taloissa on saunat, on perusteetonta. Venekerho voisi sijoittua huvilaan Aurinkolahden puistotiellä tai Aurinkoranta 6:n ja 2:n väliselle tyhjälle alueelle.

Xxxxx xxxxx on 20.5.2007, 9.9.2007 ja 8.2.2008 katsonut, että rakennus tuhoaa maisemat ja aiheuttaa valtavan liikennepaineen. Pysäköinti ei toimi. Alueella on jo ravintoloita. Vapaa liikkuminen estyy. Hän vastustaa saunaa, ravintolaa ja vuokraustoimintaa, mutta ei korkeintaan 100 m²:n suuruista kahvilaa (malli Ursula).

Xxxxxxxx xxxxxxxxxx on 17.1.2008 ilmoittanut, ettei kukaan tarvitse rakennusta. Alue on valmis. Lähistöllä on kannattamattomia kahviloita.

Xxxxx xxxxxxxxxx on 21.1.2008 ilmoittanut, että aallonmurtajalle ei tulisi hyväksyä mitään rakennusta, koska se pilaa näkymän ja lisää liikennettä ja häiriökäyttäytymistä.

Xxxxx xxxxxxxxx on 24.1.2008 ilmoittanut, että rakennus pilaa rannan hienoimman paikan. Rakennus tulisi sijoittaa rannan itäpäähän.

Xxxxxxx xxxxxxxxx on 28.1.2008 ilmoittanut vastustavansa rakennusta, koska se ei sovi maisemaan.

Xxxxx xxxxxxx on 31.1.2008 ilmoittanut, että suunnitelma on vastoin Vuoden Ympäristörakenne 2006 palkitsemisperiaatetta: ”Aurinkolahden alueen jatkosuunnittelussa ja ylläpidossa onkin syytä pitää tarkoin huolta, että alueen luontoelementit ja maisemakokonaisuudet säilyvät.”

Xxxxxx xxxxxxxx on 31.1.2008 ja Xxxxx xxxxxxxxx kanssa 14.2.2008 ilmoittanut, että alue on valmis. Rakennus on liian suuri, pilaa maiseman ja näkyvyyden merelle sekä estää pääsyn laiturille. Se aiheuttaa liikennehaittaa ja pysäköintiongelmia. Venekerho voisi sijoittua vanhoihin huviloihin. Onko tarpeen keskittää alkoholin anniskelu yhteen paikkaan? Tulevat toiminnot ja niiden maksullisuus tulee määritellä sitovasti.

Xxxxx xxxxxxxxxx on 31.1.2008 todennut, että alueelle tulisi suunnitella vain pieni huvimaja. Satamarakennus pitäisi sijoittaa uimarannan itäpäähän.

Xxxxx xxxxxxxx on 3.2.2008 ehdottanut, että koko rakennusoikeus poistetaan. Rakennus täyttää koko alueen, estää pääsyn laiturille ja liikennejärjestelyt ontuvat. Alueelle ei tarvita lisää ravintoloita. Myös muilla kuin veneilijöillä ja kaljanjuojilla tulee olla oikeuksia rantaan.

Asunto-osakeyhtiö Merikeiju on 6.2.2008 esittänyt, että niemi jätetään rakentamatta. Rannan tuntumassa on jo ravintoloita. Uusi ravintola yhdessä saunan kanssa kilpailisi oluen hinnalla ja muodostaisi joka puolelle näkyvän ja kuuluvan häiriöpisteen. Huoltoliikenne häiritsisi, pysäköinti olisi villiä ja jalankulku kärsisi. Rakennus estäisi pääsyn aallonmurtajalle. Välinevuokraustiloja ei saa sijoittaa rannalle.

Xxxxx xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx on 6.2.2008 esittänyt, että alue jätettäisiin rakentamatta tai rakennettaisiin korkeintaan 60 m²:n puinen kahvila, jossa voisi olla talviuintipaikka. Ravintoloita ja kahviloita lähistöllä on. Venekerholle löytyy muualta tiloja, muut venekerhot ovat pienimuotoisempia ja sopeutuvat maisemaan. Kanoottien vuokrausta tai polttoaineen jakeluasemaa ei saa sijoittaa alueelle.

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry on 7.2.2008 esittänyt, että niemi jätetään rakentamatta. Sille sopii enintään 100 k-m²:n kioskipaviljonki. Kärkeen on oltava vapaa kulku myös liikuntaesteisillä. Venekerho sijoittukoon viereiselle laiturialueelle. Rannan tuntumassa on jo ravintoloita. Uusi ravintola muodostaisi vuokrattavan saunan kanssa halvalla oluella kilpailevan laajalle kuuluvan ja näkyvän häiriöpisteen. Umpinainen pitkähkö rakennus peittäisi pyöreän ravintolan. Kanoottivuokraus olisi romuvarasto. Liikenne muodostaisi turvallisuusongelman aukiolla ja Aurinkorannalla. Asiakkaat pysäköisivät laittomiin paikkoihin.

Asunto Oy Helsingin Aurinkopuisto on 8.2.2008 esittänyt, että niemi pitäisi jättää rakentamatta, tai tehdä korkeintaan 100 m² kahvila. Alueella on ravintoloita ja asunnoissa saunat. Liikenne vaarantaisi turvallisuuden. Eteläkärkeen tulee olla vapaa pääsy ja aallonmurtajalle rakentaa liikuntarajoitteisille ongintapaikka. Saunan käyttötarkoitus epäilyttää, näyttää siltä, että alueelle halutaan saada pysyviä häiriöitä.

Xxxxx ja xxxxx xxxxxx ovat 9.2.2008 ilmoittaneet, että rannan talvikäyttöä tulisi lisätä, kuten kahvila ja avantouinti. Venekerho tulisi sijoittaa tontille 54273/3 tai satama-altaaseen. Moottoriveneitä tai kanoottien säilytystä ei tule sallia. Toiminnan tulisi rajoittua päiväaikaan. Uimarannan palvelut tulee sisällyttää kahvilaan. Rakennusoikeudeksi enintään 200 k-m², ja rakennus kauemmas asuinrakennuksista.

As Oy Helsingin Seaside 11.2.2008 ja As Oy Helsingin Valkama 12.2.2008 vaativat koko rakennusoikeuden poistamista ja muilta osin yhtyvät Aurinkolahti-seuran kannanottoihin. Yhtiöt esittävät kaava-alueelle johtavan laiturialueen muutettavaksi vain jalankulkua sallivaksi. Aallonmurtajalle olisi syytä rakentaa liikuntarajoitteisille sopivia ongintapaikkoja. Yhtiöt katsovat niemen rakentamisen olevan niille maankäyttö- ja rakennuslain vastainen näköalaeste.

Xxxx xxxxxxxxxxxx on 11.2.2008 ilmoittanut, että tavoitteena on mainittava parhaan tuloksen saavuttaminen asukkaiden ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta. Vaihtoehtoja on vertailtava tasapuolisesti ja perusteltava valinta. Yleisö ja asukkaat ylivoimaisesti vastustavat rakentamista, ja siksi rakennushanke kaatui. Rakennusoikeuden määrä on perusteltava. Aukiolla on ravintoloita. Ovatko hanketta aiemmin valmistelleet virkamiehet esteellisiä valmistelemaan kaavamuutosta, ja onko asiassa kulissien takaista lobbausta? Rakennus hävittää ainutlaatuisen maiseman ja miljöön, lisää liikennettä ja luvatonta pysäköintiä. Alueelta asuntoja myytäessä puhuttiin kahvila- ja tanssipaviljongista, joka esitetyissä havainnekuvissa oli paljon pienempi kuin nyt esitettävä rakentamisalue. Rakennuksilla on rumatkin puolensa. Miten voidaan sanoa, että rakennus ei pilaa maisemaa, vaikka rakennusta ei ole suunniteltu. Venekerhon on hankittava tilat muualta. On perusteltava miksi alueelle esitetään muuta kuin veneilyyn liittyviä tiloja.

Xxxxx xxxxxxxx ja xxxx xxxxxxxxx ovat 11.2.2008 esittäneet, että hankkeesta luovutaan. Hanke heikentäisi liikenneturvallisuutta, vaikeuttaisi pysäköintiä, vaikeuttaisi yksityistä yritystoimintaa, nopeuttaisi rannan slummiutumista ja vaikeuttaisi käyntiä meren ääreen. Todellista palvelutarvetta ei ole selvitetty. Kanoottivuokraus voidaan toteuttaa ilman kiinteitä rakenteita ja varastoja. Paikan viehätys perustuu siihen, että kärjessä voi kääntyä 360 astetta ja eteen avautuu koko ajan upea näkymä.

Xxxxxx xxxxxxxxx-xxxxxxxxx ja 206 muuta allekirjoittajaa vastustavat 11.2.2008 suunniteltua asemakaavan hyväksymistä, koska rakennusoikeus haittaa asumisviihtyisyyttä ja estää vapaan liikkumisen sekä pilaa esteettömän merinäköalan.

Xxxxx xxxxxx on 11.2.2008 todennut, että hanke pilaa paikan. Lisää ravintolatilaa ei tarvita. Talviuintipaikka, pukeutumiskoppi ja avanto tulisi saada, koska Rastila on ylikuormitettu. Rakennuksen tulisi olla pienempi ja sijoittua rannan reuna-alueille.

Xxxx xxxxxxxx on 11.2.2008 ilmoittanut, että hanke tuhoaisi paikan. Ehkä voisi olla pieni, kaunis kahvio ja jäätelömyyntiä. Rakennukset ja palvelut tulee sijoittaa Aurinkorannan itäpäähän Mustalahden alueelle.

Xxxxxx xxxxxx on 11.2.2008 ilmoittanut, että rakentamislupaa ei tule antaa, koska alueella on jo viisi ravintolaa ja suomalaiseen pienipiirteiseen saaristomaisemaan paviljongit eivät sovi.

Xxxxx xxxxxxxxxxxx on 12.2.2008 ilmoittanut, että kahvila saisi olla korkeintaan 100 m². Vuokrattavana tulisi kanoottien lisäksi olla purjejollia, jotta nuoriso saadaan mukaan. Kunnollinen savusauna puuttuu alueelta. Se vetäisi väkeä varmasti muualtakin kuin lähiympäristöstä.

Xxxxxx xxxxxxxxx on 12.2.2008 esittänyt rakennusoikeuden poistamista kokonaisuudessaan. Venekerho voi toimia muualla. Uimarannan palvelut rannan itäpäässä ovat jokaisen rannan käyttäjän tavoitettavissa. Asumisviihtyisyys, vapaa ranta kaikkien kulkea ja puhdas raikas meri, ilman alkoholisoituneiden ”örveltämistä” pitää asettaa etusijalle.

Puoltavia kannanottoja:

Aurinkolahden venekerho ja 327 muuta allekirjoittajaa ovat 19.6.2007 ilmoittaneet, että alue tarvitsee palveluja, kun otetaan huomioon kaupungin suurimman uimarannan kesäinen käyttäjäkunta. Venesatamarakennus nostaisi palvelutasoa ja olisi dynaamisen alueen luonteen mukaista tervettä kehitystä.

Xxxxxx xxxxxxxx toteaa 23.1.2008, että rannan länsipään yleisökäymälän puute on vihdoin mahdollista korjata sijoittamalla yleisökäymälä venesatamarakennukseen. Nyt talojen seinustoja ym. käytetään käymälänä.

As Oy Helsingin Eastend 29.1.2008 on hyvillään siitä, että venesataman kaavamuutos tuntuu saavan alueen asukkaiden ja taloyhtiöiden hyväksynnän. Yhtiö haluaa rakennukseen sijoitettavaksi yleisökäymälän. Kahvilan wc ei riitä. Taloyhtiöille aiheutuu sietämätöntä haittaa, että talojen seinustoja ym. käytetään käymälänä.

Xxx xxxxxxxxx on 3.2.2008 ilmoittanut, että kaavaluonnos on juuri sellainen kuin alueen asukkaat toivovat. Alueelle tarvitaan palveluita. Ehdotus ei estä aallonmurtajalle pääsyä ja merinäköala säilyy.

Xxxx xxxxxxxx, Valoel Terveyden Tie Oy on 11.2.2008 alueella toimivan yrittäjän näkökulmana ilmoittanut, että hanke on alueen palvelujen ja kehityksen kannalta hyvä. Paviljonki houkuttelee alueelle ihmisiä, jotka ovat potentiaalisia asiakkaita myös muille yrityksille.

Xxxxx xxxxxxxxx on 10.2.2008 ilmoittanut, että paviljongin rakentaminen on tarpeellista ja kannatettavaa. Nykyiset ravintolat eivät ole kesäisin pystyneet tarjoamaan riittäviä palveluita. Polkuvenetyyppiset välineet elävöittävät rantaa. Ranta on iltaisin lähinnä vain oluenjuojaporukan käytössä. Paviljongin myötä rannan valvonta helpottuu. Avantouinti lisää talviaikaista käyttöä. Tähän asti talviuimarit ovat käyneet Rastilassa ja Herttoniemessä. Tyylikäs paviljonki kaunistaa rantaa ja mahdollistaa rantaelämää muulloinkin kuin kesähelteellä. Kannatan (olematta kerhon jäsen), että toteuttajana toimii Aurinkolahden venekerho, jonka jäsenistö koostuu alueen asukkaista. Kerholla on kykyä yhdessä alueen asukkaiden kanssa toteuttaa tämän suuruusluokan hanke.

Xxxxx xxx on 8.2.2008 ilmoittanut kannattavansa vähintään 350 k-m²:n rakennusoikeutta. Alueen palvelurakennetta on syytä vahvistaa. Aurinkolahden ranta-alueesta ja ulkoilualueista on kehkeytymässä seudun mittasuhteissa merkittävä virkistäytymiskeidas. Venekerho tarvitsee myös kipeästi huoltotiloja, sillä alue ei niitä tällä hetkellä lainkaan tarjoa.

Xxxx xxxxxxxx on 8.2.2008 ilmoittanut, että paviljonki on tervetullut ja positiivinen hanke. Aurinkolahden ja oikeastaan koko Helsingin asukkaat haluavat nauttia merellisestä ilmapiiristä ja Kallvikin ja Uutelan alueista. Näitä ihmisiä varten tarvitaan lisää palveluita.

Xxxx xxxxxxxx on 8.2.2008 ilmoittanut kannattavansa paviljongin rakentamista. Alueen ravintolatarjonta on nyt ala-arvoista. Kun asukkaat huomaisivat hyvällä maulla toteutetun ravintolan edut, kukaan ei vastustaisi rakentamista.

Xxxx xxxxxxx on 8.2.2008 ilmoittanut puoltavansa sitä, että saadaan lisää palveluja, eli Aurinkolahden paviljonkia siis odotellaan.

Helsingin 450-vuotisjuhlataiteilijatalo – Vuosaari, vuosikokous on 11.2.2008 ilmoittanut yksimielisen tukensa uudelle kaavalle ja toivovansa rakennusprojektin toteutuvan tässä muodossa.

Xxxx xxxxxxxx on 11.2.2008 ilmoittanut, että uusi paviljonkirakennus erilaisine palveluineen on enemmän kuin tervetullut. Aluetta mainostetaan Helsingin ”Rivierana”, mutta se ei tule mieleen palveluiden tasosta. Nykyiset liiketilat ovat toisarvoisessa käytössä. Tällä hetkellä palveluun ja asiakkaisiin ei ravintoloissa panosteta. Kilpailua ei ole.

Aurinkolahden Venekerho ry 12.2.2008 kannattaa kaavan linjauksia. Kerrosalan pienentäminen 350 m²:iin saattaa aiheuttaa sen, että aiemmin suunnitelluista palveluista voidaan toteuttaa vain tärkeimmät. Sijainti on toiminnan, palveluiden ja rannan elävyyden kannalta paras, ja voi toimia ulkoilun ympärivuotisena rastipaikkana. Rakennuksen tulee olla korkeatasoinen. Pysäköintiongelmat juontanevat valvonnan ja rakenteellisten esteiden puutteesta. Uusi rakennus ei oleellisesti lisää liikennettä, mutta lisää luonnollista valvontaa. Huoltoliikennettä lienee mahdollista ohjailla aikarajoituksilla.

Xxxxx xxxxxxxxxxx on 12.2.2008 ilmoittanut, että rakennus on hyvä toteuttaa tuomaan lisää palveluja myös ympärivuotiseen käyttöön. Esitys huomioi hyvin alueen rakennukselle asettamat vaatimukset.

Xxxx xxxxxx on 12.2.2008 ilmoittanut, että rakennuksen mittasuhteet ovat hyvät ja ne luovat edellytykset toimivaan liiketoimintaan. Rannankäyttäjien wc- ja suihkutilasta tulee kaupungin vastata. Rakennuksen tulee edustaa korkeaa arkkitehtonista laatua, olla ”läpinäkyvä” ja nähtävyydeksi muodostuva. Vesi- ja valoelementit tulisi huomioida.

Jatkosuunnitteluevästyksiä

Vuosaari-Seura, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-Säätiö ovat 11.2.2008 esittäneet, että ranta on tärkeä arkiliikunnan ja ulkoilun kohde. Palvelujen ja virkistystoimintojen parantaminen pitää ranta-alueen elävänä. Alue on kaupunkikuvallisesti hyvin herkkä ja haavoittuvainen häiriöiden suhteen. Kaavan sallimia ulokkeita ei ole esitetty. Paikan kapasiteetti on rakentamisen ja käytön suhteen rajallinen. Rakennus katkaisee kulku- ja näköyhteyksiä. Esteetön jalankulku laiturinkärkeen ja aallonmurtajalle on varmistettava. Huolto- ja asiakasliikenne eivät saa aiheuttaa häiriötä kevyelle liikenteelle ja lapsille. Rakennuksen tulee muodostaa myönteinen lisä hienoon ympäristöön – epäonnistunut toisi alueen imagoa heikentävän häpeäpilkun.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mielipiteiden johdosta seuraavaa:

Rakentamisesta luopuminen

Rakentamisesta luopuminen olisi vastoin Aurinkolahden suunnittelulle asetettua tavoitetta luoda elävä ja mahdollisimman monipuolisia käyttömahdollisuuksia laajalle käyttäjäkunnalle tarjoava ranta. Venesataman toiminta jäisi rajoitetuksi ilman kerhorakennusta ja uimarannan länsipää ilman palveluja. Samalla jäisi puuttumaan keskustasta rantaan johtavan akselin päätteeksi näkymän sivulle suunniteltu kaupunkikuvallinen elementti. Aurinkolahden painottuminen puhtaasti asuntoalueeksi tuottaisi tavoiteltua yksipuolisemman ratkaisun. Vähäisempi huoltoliikenne tai rannan täysi avoimuus ei korvaa sitä.

Mielipiteissä esitetyt rakennuksen vaihtoehtoiset sijainnit

Sijainti venesataman viereisellä uimaranta-, aukio- tai puistoalueella tai alueen huviloissa toisi uudet naapurit, joille sijainti olisi ennakoimaton yllätys. Sijainti Lillkallvikinpuistossa olisi syrjässä käyttäjävirroista, ei pystyisi palvelemaan uimarantaa ja sulkisi näkymän puistosta merelle. Aurinkolahdenaukion liiketilojen käyttömahdollisuus venesataman tiloina on rajoitettua, eikä mahdollista palvelujen laajentamista ja uimarannan kysyntään vastaamista. Villa Kallion sijainti, Aurinkolahden puistotie 10a, ei palvele venesatamaa eikä uimarantaa. Huvila tontteineen on parhaillaan myynnissä. Uimarannalle rakentaminen asettuisi olemassa olevien asuinrakennusten eteen, eikä palvelisi venesatamaa. Venesataman itäisimmän ponttonilaiturin kupeessa kaavassa oleva pieni 200 k-m²:n rakennusala ei volyymiltaan eikä varsinkaan sijaintinsa puolesta sovi rannan palvelupisteeksi.

Kaavaratkaisu

Sijoittamalla rakennus eri toimintojen ja kulkuyhteyksien risteyspaikkaan tavoitetaan useita käyttäjäryhmiä ja tuetaan toiminnan taloudellisia edellytyksiä. Maisemallisesti paikka on harkittu korostukseksi Aurinkolahden rakenteeseen. Eteläisen Vuosaaren keskeinen elementti on avoin puistoakseli keskustasta rantaan. Venesatama on näkymän eteläinen päätepiste, ja rakennus sijoittuu näkymän laidalle. Muutoin täysin avaraksi jäävällä rantavyöhykkeellä rakennus muodostaa yksittäisen kontrastin ja kohokohdan.

Mitoitus

Khs antoi kerrosalahaarukan, joka liikkuu selvästi matalammalla kuin viereisissä Kallahden ja Mustalahden venesatamissa. Jotta palvelutarjonnan mahdollisuuksia ei supisteta minimiin, on rakennusoikeus määritelty 350 k-m2:iin eli haarukan ylärajalle. Se tarjoaa rajoitetut mahdollisuudet rakennukseen suunniteltujen tilojen (ravintola, sauna, yleisö-wc, kokoontumis- ja varastotilaa) sijoittamiselle. Vertailuna voidaan mainita Kallahden venesataman rakennusoikeus 1 500 k-m2 ja Mustalahden venesataman rakennusoikeus 810 k-m2. Kahvila Ursula, johon mielipiteissä viitataan, on pinta-alaltaan 415 k-m2. Rastilan uimarannan sauna on 92 k-m2.

Käyttötarkoitukset

Käyttötarkoituksina kaavaehdotuksessa sallitaan, Khn päätöksen hengessä, monipuolisesti veneilyä ja ulkoilua palvelevia tiloja. Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden pohjalta käyttötarkoituksiin on lisätty näyttely- ja monitoimitila. Polkuvene- tai kanoottivuokraus on jätetty pois. Käynti aallonmurtajalle on varmistettu kieltämällä venesataman aitaaminen sekä merkitsemällä osa voimassa olevan kaavan rakennusalasta jalankululle varatuksi alueeksi.

Massoittelu

Massoittelun perusratkaisun muuttamiseen mielipiteet ja tehty jatkotarkastelu eivät anna perusteita. Koska rakennussuunnitelmia ei ole, tarkastelu on tehty saman konseptin pohjalta kuin aiemmissa kaavavaiheissa. Eli kärjessä on pyöreä näköalaosa ja sen takana suorakulmainen osa. Uudet havainnekuvat osoittavat, että tyylikkään ja laadukkaan rakennuksen toteutus on mahdollista. Rakennussuunnitteluvaiheessa hankkeen korkealuokkaisuutta valvoo kaupunkikuvaneuvottelukunta ja rakennuslautakunta. Hankkeen toteuttaja voi esittää myös esitetyistä havainnekuvista poikkeavan ratkaisun, ja sen tasokkuus arvioidaan näissä elimissä.

Näkymät asunnoista

Rakentaminen muuttaa näkymiä lähiasunnoista. Tähän on osattu varautua, koska rakennus on mukana alueen alkuperäisessä kaavassa ja havainnekuvassa yksikerroksisena ja 550 k-m2:n kokoisena. Asemakaava oli valmis asuinrakennusten suunnittelun alkaessa. Asuntojen markkinointiaikana satamarakennuksen sijainti ja koko on ollut tiedossa. Satamarakennus on ollut kyseisessä paikassa alueen suunnittelukilpailun jatkotyöstä alkaen, jonka kilpailun voittaja teki. Asemakaavaluonnoksesta saadun asukasmielipiteen pohjalta sen yhteyteen lisättiin mahdollisuus rakentaa tanssipaviljonki.

Liikenne ja pysäköinti

Hanke lisää jonkin verran huoltoajoa Aurinkolahdenaukiolla ja Aurinkorannalla. Aukiolla on tällä hetkellä kahden ravintolan ja muutaman liikkeen huolto ja Aurinkorannalla uimarannan huoltoajoa. Huoltoajon kieltäminen on mahdotonta.

Pysäköintitarpeen lisäys ei ole dramaattinen, koska tulevat käyttäjäryhmät, eli veneilijät, uimarannan käyttäjät ja ulkoilijat, ovat jo alueella. Pysäköintiongelmien yksi syy on se, että rannan itäpäähän suunnitellut uimarannan pysäköintipaikat ja osa katuvarsien paikoista ovat olleet toteuttamatta. Sekä uimarannan että Aurinkotuulenkadun kadunvarsipaikkojen rakentaminen käynnistyy kesän 2008 aikana. Aurinkolahden venesatamaa eli myös satamarakennusta varten on Juhannusruusunkuja 6:ssa pysäköintitontti, jossa on n. 70 paikkaa.

Jääviys

Asiaa koskeva aikaisempi valmistelu ei tee suunnittelijoita tai päättäjiä jääviksi. Hankkeessa ei ole koplauksia. Kyseessä on liikuntaviraston hallinnassa oleva kaupungin omistama alue. Myöskään suunnitteluvarauksia ei ole, koska Khs päätti 19.9.2006 hylätä liikuntalautakunnan tekemän esityksen alueen varaamisesta Aurinkolahden venekerholle suunnittelua varten.

Palvelujen ylläpito ja maksullisuus

Yleisökäymälän huoltovastuu ei ole kaavoitusasia. Käymälän ylläpidosta ja kustannusvastuusta voidaan sopia alueen vuokrasopimuksen yhteydessä alueen vuokraajan ja kaupungin välillä. Rannankäyttäjiä varten on suihkut rannalla. Palvelujen maksullisuus ei ole kaava-asia.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
		m²	k-m²
	Venesatama-aluetta (LV)	1 799	350
	Uimaranta-aluetta (VV)	630
	Vesialuetta (W)	895
	Yhteensä	3 324	350

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 8.8.–8.9.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty viisi jäljempänä selostettua muistutusta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, liikuntalautakunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Helsingin Aurinkolahti-Seura ry mainitsee (4.9.2008) mm., että asemakaavaehdotus tulee hylätä ja päättää, että kaava laaditaan uudelleen siltä pohjalta, että paikalle saa rakentaa enintään 100 k-m2 käsittävän paviljonkimaisen kahvilarakennuksen.

Seura katsoo, että kaavaehdotus poikkeaa Khn kaavamuutosta koskevasta päätöksestä, koska kerrosala on Khn päätöksen ylärajalla, kaavassa on iso välinevuokrausalue ja terassi esitetään ravintolan ulkopuolelle. Terassien ja huoltoajon salliminen yleiselle jalankululle varatulla alueella varaisi alueen ravintolalle. Lähtökohtana tulee olla vapaa pääsy meren ääreen riittävän laajalla alueella. Ahtaalle niemelle ei kaikkia palveluja voida rakentaa. Maisemallista tarkastelua ei sanottavasti ole tehty. Ajoneuvoliikenne kulkee kyseenalaisesti kevyen liikenteen joukossa. Pysäköintipaikat eivät näy rakennukselle, joten vierailijat eivät niitä käytä. Ilmeistä on, ettei liikennesuunnittelijaa ole kuultu lainkaan. Kaavoittajalla on parempi halu kuunnella venekerhoa kuin asuntoyhtiöitä ja kaupunginosayhdistystä. Väite, että kaavaluonnosta esiteltäessä rakentamista vastustaneet ja puoltaneet mielipiteet olisivat olleet tasavahvasti esillä, ei pidä paikkaansa.

Xxxx xxxxxxxxxxxx toteaa (5.9.2008) mm., että kaavan valmistelussa on jätetty pääosin selvittämättä ja korjaamatta muistuttajan aiemmin esittämät epäkohdat, ja pyytää, että Khs selvittää itse tai velvoittaa kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään ja korjaamaan epäkohdat. Mielipiteessä kiinnitettiin huomiota tavoitteenasettelun virheellisyyteen suhteessa Khn 11.6.2007 päätökseen, vaihtoehtojen puutteelliseen vertailuun, virheelliseen mielipiteiden jakautumisen esittämiseen, rakennuksen koon perustelujen puutteisiin, käyttötarkoitusten puutteelliseen perustelemiseen, virkamiesten esteellisyyteen, mielipiteiden perustelujen puutteelliseen esittämiseen, paviljongin muuttumiseen rakennukseksi ja kaupunkisuunnitteluviraston motiiveihin.

Viraston tavoitteena näyttää olevan, että Aurinkolahden venekerhon johto saisi käyttöön Aurinkolahden hienoimman paikan silläkin uhalla, että maisema tuhotaan. Tavoitteen saavuttamiseksi muutosehdotus on laadittu harhaanjohtavasti. Muistuttaja katsoo, että

- virasto unohtaa mainita, että edellinen rakennushanke kaatui Khssa vuonna 2007 asukkaiden ja yleisön vastustukseen.

- virasto on maininnut suullisissa mielipiteissä esitetyt asiat ainoastaan netissä. Onko suunnittelija lisännyt muistioon puoltavan kannanoton itse? Khn tulee velvoittaa virasto lisäämään selostuksen kaavapäivystyksestä muutosehdotuksen tekstiin.

- kaavapäivystyksessä ja mielipiteissä vaadittiin järjestämään venesataman suunnittelusta samanlainen tilaisuus kuin Mustavuoren kaavasta. Khn tulee velvoittaa virastoa mainitsemaan vaatimus tekstissä, järjestämään sellaisen tai perustelemaan, miksi sitä ei järjestetä.

- liikenteen ja pysäköinnin kohdalla yritetään johtaa harhaan. Huoltoajossa on kysymys merkittävästä ongelmasta alueella, jossa sitä ei ole ollut käytännössä lainkaan, koska nykyiset liiketilat huolletaan katujen ja pihan puolelta. Luvattoman pysäköinnin ongelma tulee suunnitellun rakennuksen läheisyyteen. Virasto yrittää jälkikäteen keksiä perusteita tehdylle ratkaisulle ja viittaa Juhannusruusunkuja 6:n pysäköintitonttiin ja kadunvarsipysäköintiin vasta nyt, ei luonnosvaiheessa.

- mitoitusvertailussa kaupunkisuunnitteluvirasto yrittää syöttää pajunköyttä ja pitää asukkaita pilkkanaan. Vertailukohteet sijaitsevat metsässä, joten niitä ei voi verrata kyseessä olevan rakennuksen kanssa.

- esittäessään mielipiteitä kaupunkisuunnitteluvirasto jättää vastustavista kannanotoista voimakkaimmat perusteet pois. Tekstiä tulee korjata ja esittää muistuttajan keskeiset argumentit:

1 On pyrittävä asukkaiden ja kaikkien kaupunkilaisten kannalta parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun, eikä huonoa ratkaisua saa perustella sillä, että vanha kaava oli vielä huonompi.

2 Rakennuksen haitat ovat selvästi isommat kuin mahdolliset edut. Satama- tai huoltorakennuksen sijoittamista kyseiseen paikkaan voidaan verrata siihen, että keskelle Senaatintoria olisi sijoitettu bensa-asema sillä perusteella, että keskustassa on vähän bensa-asemia ja pitää ajatella myös autoilijoiden tarpeita.

Khn tulee kehottaa virastoa myöntämään, että rakennus vaikuttaa maisemaan kielteisesti. Esitetyt maisemalliset perusteet tai uimarannan väitetyt tarpeet eivät riitä perusteeksi asukkaiden ainutlaatuisen ympäristön tuhoamiseen. Pitääkö paras paikka tuhota, koska sijoittaminen toisaalle olisi uusille naapureille ennakoimaton yllätys? Nurmikolla As. Oy Helsingin Seaside ja Helsingin Horisontti takapihoilla (= alue Aurinkoranta 2 ja 6 välissä) rakennus ei tulisi vaikuttamaan ainakaan kielteisesti.

Jääviydestä virasto toteaa: ”Asiaa koskeva aikaisempi valmistelu ei tee suunnittelijoita tai päättäjiä jääviksi. Hankkeessa ei ole koplauksia.” Vastaus on kestämätön. Pyydän, että Khs käsittelee jääviysasiaa ja selvittää kaupunkisuunnitteluviraston ym. kaupungin virkamiesten suhteita Aurinkolahden venekerhon takana oleviin tahoihin.

Virasto on ajanut kerhon kaatunutta hanketta salassa yleisöltä, mitään tiedottamista tai kuulemista ei järjestetty. On epäselvää, miten Aurinkolahden venekerho oli tullut kuvioihin mukaan. Mitä oli kaupungin ja yritysten yhteistyö Aurinkolahdessa, ja miten kumppanit oli valittu?

Virasto muuttaa rakennuksen ominaisuuksia koko ajan asukkaille epäedullisemmaksi. Alueella olleissa mainostauluissa esillä olleissa kuvissa oli paviljonki, nyt paviljongista ei puhuta. Kaavaluonnoksessa rakennukselta edellytettiin korkeatasoista arkkitehtuuria ja mahdollisimman suurta läpinäkyvyyttä. Illustraatiossa on pitkä puinen parakki, joka peittää pyöreän osan. Aikaisemmin esillä olleissa kuvissa rakennus oli pyöreä.

Kaavaan ehdotetaan rakennuksen lisäksi ulokkeita, jotka yhdessä rakennuksen kanssa vievät isomman pinta-alan kuin vanhan kaavan 550 m².

Puoltaessaan edellistä (sittemmin kaatunutta) rakennushanketta kaupunkisuunnitteluvirasto 1.11.2006 esitti, että asunnot sijaitsevat toisesta kerroksesta ylöspäin ja voivat katsoa yksikerroksisen venesatamarakennuksen yli. Havainnekuvan rakennus näyttää olevan niin korkea, että sen katto saattaa nousta yli asuntojen toisen kerroksen tason (5 m).

Muistuttaja pyytää, että mikäli rakennusoikeus yleensä vahvistetaan, niin kaavalta edellytetään seuraavaa:

1 Rakennus määritellään paviljongiksi, kuten aluetta mainostaessakin, ei satama- ja huoltorakennukseksi. On määriteltävä paviljongin edellytykset, sen mukaan mitä paviljonki suomen kielessä tarkoittaa.

2 Rakennukselta edellytetään läpinäkyvyyttä, käytännössä lasisia ulkoseiniä.

3 Rakennuksen on oltava pyöreä, ja mahduttava niemekkeen kärjessä olevaan pyöreähköön alueeseen, kuten oli esitetty illustraatiokuvissa aluetta mainostettaessa ja asuntoja myydessä.

4 Kaavaan ei saa lisätä mitään sellaista, mitä ei ole ollut vanhassa kaavassa, kuten ulokkeita ym. Ainoana muutoksena vanhaan kaavaan saa olla rakennuksen pinta-alan pieneneminen sekä mahdollisesti sen muodon muuttaminen.

5 On varmistettava, että rakennus vastaa korkeudeltaan todellista yksikerroksista rakennusta ja mahtuu katuvalojen alle, eli ei saa olla 3,5 m korkeampi.

6 Rakennusta toteutettaessa edellytetään suunnittelukilpailua, jonka yhteydessä on järjestettävä yleisön ja asukkaiden kuuleminen. Kilpailu on järjestettävä varausvaiheessa.

7 On varmistettava, ettei rakennukseen todellakaan käytetä kaupungin varoja missään muodossa, ei edes lainamuodossa.

Asunto Oy Helsingin Valkama esittää (8.9.2008) mm., että niemi tulisi jättää kokonaan rakentamatta. Luontoelementit, maisemakokonaisuus ja avoin merimaisema tulee säilyttää. Muistuttaja katsoo, että esityslistatekstissä ristiriitaisesti korostettiin käyttäjinä kaikkia ulkoilijoita mutta ennen kaikkea veneilijöitä. Alueella on useita kahviloita ja ravintoloita. Asiakkaat ja ulkoilijat pysäköivät jo nyt autonsa sääntöjen vastaisesti. Pysäköintitontti 54273/3 on kaukana ja vain liikuntaviraston käytössä. Ajoneuvoliikenne vaarantaisi nykyisten terassien ja jalankulkijoiden turvallisuuden. Aallonmurtajalle ja eteläkärkeen tulee olla myös liikuntarajoitteisilla vapaa pääsy. Rakentaminen on As Oy Helsingin Valkamalle maankäyttö- ja rakennuslain vastainen näköalaeste. Muistutuksen liitteenä on kopiot osakkaiden xxxxxxxx ja xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx sekä Aurinkolahti-Seuran kaavan luonnosvaiheessa jättämistä mielipiteistä. As Oy Valkama yhtyy näihin muilta paitsi kerrosalaa koskevilta osiltaan. Edellä mainittujen lisäksi liitteissä kiinnitetään huomiota uuden ravintolan halvalla oluella kilpailemiseen, meluhaittaan, häiriökäyttäytymiseen ja luotojen linnuston vaarantumiseen. Rantabulevardilta löytyy venekerholle useampia kokoontumis- ja kerhotiloja. Huomioitava on lisäksi, että n. 500 m itään on suunnitteilla uimarannan palvelukeskus, joka jakaa uimarannan käyttäjien tarpeet tasapuolisesti. Useita palkintoja saaneen Aurinkolahden tulee istua ympäröivään suojeltuun alueeseen. Alueen muut venekerhot istuvat maisemaan, eivät aiheuta häiriötä ja ovat pienimuotoisempia. Kanoottien vuokraustoimintaa ei tule hyväksyä. Satamaan ei tule rakentaa tankkausaluetta. Huoltoautot eivät pysty kääntymään niemellä. Rakennus peittäisi näkymän merelle Aurinkolahden puistotien – Ivan Falinin puiston linjasta.

Asunto Oy Helsingin Aurinkopuisto esittää (8.9.2008) mm., että niemi tulisi jättää kokonaan rakentamatta. Mikäli jotain on rakennettava, sen tulee olla enintään 100 m²:n suuruinen kaikille ulkoilijoille tarkoitettu korkeatasoinen kahvilarakennus. Muistuttaja katsoo, että esityslistatekstissä ristiriitaisesti korostettiin käyttäjinä kaikkia ulkoilijoita mutta ennen kaikkea veneilijöitä. Alueella on useita kahviloita ja ravintoloita. Asiakkaat ja ulkoilijat pysäköivät jo nyt autonsa sääntöjen vastaisesti. Pysäköintitontti 54273/3 on kaukana ja vain liikuntaviraston käytössä. Ajoneuvoliikenne vaarantaisi nykyisten terassien ja jalankulkijoiden turvallisuuden. Aallonmurtajalle ja eteläkärkeen tulee olla myös liikuntarajoitteisilla vapaa pääsy. Aurinkolahdessa asuntoihin on rakennettu jokaiselle oma sauna. Kylpeminen ja peseytyminen ei edellytä alueen näyttävimmälle paikalle saunaa.

Asunto Oy Hgin Seaside muistuttaa (8.9.2008) mm. aiemmasta muistutuksestaan, että kaava on ylimitoitettu eikä rannalle ole tarpeen mahdollistaa mitään uusia rakennuksia eikä rasitteita ylimääräiselle liikenteelle. Aiemmassa muistutuksessaan 11.2.2008 yhtiö vaati koko rakennusoikeuden poistamista, vapaata kulkua kärkeen liikuntaesteisille ja heille sopivia ongintapaikkoja. Venekerho sijoittukoon viereiselle laiturialueelle. Rannan tuntumassa on jo ravintoloita. Uusi ravintola muodostaisi vuokrattavan saunan kanssa halvalla oluella kilpailevan laajalle kuuluvan ja näkyvän häiriöpisteen. Umpinainen pitkähkö rakennus peittäisi pyöreän ravintolan. Kanoottivuokraus olisi romuvarasto. Liikenne muodostaisi turvallisuusongelman Aurinkolahdenaukiolla ja Aurinkorannalla. Asiakkaat pysäköisivät laittomiin paikkoihin. Yhtiö esitti kaava-alueelle johtavan laiturialueen muutettavaksi vain jalankulkua sallivaksi. Yhtiö katsoi niemen rakentamisen olevan sille maankäyttö- ja rakennuslain vastainen näköalaeste.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.1.2009) mm., että kaavamuutos on tullut vireille Khn 11.6.2007 päätöksen perusteella. Khs päätti hylätä liikuntalautakunnan 19.9.2006 tekemän esityksen maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueelta. Samalla Khs päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin mainitun alueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet alueen eri käyttäjien palveluita parantavan n. 200–350 k-m²:n suuruisen tyylikkään ja laadukkaan rakennuksen sijoittamisesta alueelle.

Maisemallinen tarkastelu on tehty. Rakentamisella ei ole kielteistä vaikutusta maisemaan. Virasto selvitti asiaa teettämällä illustraatiot, jotka osoittavat, että alueelle voidaan sijoittaa tyylikäs ja laadukas rakennus 350 k-m²:n kokoisena. Voimassa olevan kaavan 550 m²:n kerrosalaa ei ole tarkoituksenmukaista pienentää enempää, jotta rannan eri käyttäjien palveluita pystytään kerrosalan pienentämisestä huolimatta parantamaan. Kaavaehdotus on Khn päätöksen mukainen. Kaavaselostuksen tavoite-kohtaan on kirjattu Khn em. päätöksen kaavoitusta koskeva osa.

Kaavamerkinnät

Kaavaehdotuksen mukainen kokonaiskerrosala on 350 m2. Ulokkeet eivät kasvata kerrosalaa. Vain avoimia terasseja voi olla 350 k-m2:n lisäksi. Avoimia terasseja ei yleensä pidetä rakennusalana niiden avonaisuuden ja kevytrakenteisuuden vuoksi, eikä niitä sen tähden lasketa kerrosalaan. Kaavaehdotus ei sisällä välinevuokrausalueita, kanootinvuokrausalueita eikä tankkausalueita.

Terassit eivät estä pääsyä meren ääreen. Havainnekuvassa esitetty terassi on rakennusalalla. Kaavamääräystä on tarkennettu siten, että jalankululle varatulla alueella terasseja voi olla siten, että kulku aallonmurtajalle ei esty. Rakennuspaikan vuokrasopimuksessa terassialueet voidaan sopia yksityiskohtaisesti.

Rakennusoikeuden pienetessä on sallituista käyttötarkoituksista poistettu tanssipaviljonki, jota ei voida lukea rannan peruspalveluihin. Tämä näkyy paviljonki-nimityksen poistumisena. Rantaan suoranaisesti liittyviä toimintoja sallitaan mahdollisimman monipuolisesti.

Arkkitehtuuria koskevaa määräystä konkretisoitiin luonnosvaiheen jälkeen, jotta sen pohjalta voidaan vaatia laatua rakennuslupakäsittelyssä. Rakennukselle määrätään korkealuokkaiset julkisivumateriaalit ja vaaditaan soveltuminen Aurinkolahden kaupunkikuvaan. Osa tiloista, kuten keittiö, varastot, sosiaalitilat, wc- ja saunatilat, jätehuone ym. eivät voi olla läpinäkyviä. Niiden osuus on illustraatiokuvissa viitteellinen, koska rakennussuunnitelmia ei ole. Ei-läpinäkyvän osan ikkunat on esitetty viitteellisinä blokkeina. Kaavamääräykseen on lisätty, että rakennuksen on pääosin oltava lasiseinäinen.

Aurinkolahden kaavassa rakennusalan muoto ja havainnekuvissa rakennuksen muoto on vuoden 1997 kaavaluonnoksesta lukien pysynyt samana. Illustraatiokuvat on tehty tältä pohjalta, koska rakennussuunnittelua ei ole tehty. Rakennusala sisältää väljyyttä niin, että muunkinlainen toteutus on mahdollista. Muistutuksen liitteenä oleva kuva on Vuosaaren julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmasta. Kuvan rakennus on kooltaan 350 k-m². Yleissuunnitelma oli kaavaprosessiin liittyvää työnaikaista havainnollistamismateriaalia.

Kaava määrää rakennuksen yksikerroksiseksi. Kerroskorkeus on todennäköisesti korkeampi kuin asuinkerroksen. Illustraatiokuvissa korkeudeksi on oletettu 4–5 m. Sallitut alimmat lattiatasot alueella ovat +3 m:ssä, katto vastaavasti +7–8 m:ssä. Viereisen asuintalon ensimmäisen kerroksen lattiataso meren puolella on +5,2 m:ssä ja toinen kerros +8,2 m:ssä. Kaavaehdotukseen on lisätty suurin sallittu vesikaton korkeusasema +8.0. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 1.11.2006 alueen suunnitteluvarauksesta pohjautui kaavaratkaisuun eikä lausunnossa otettu huomioon sitä, että rakennuslupavaiheessa mahdollistettiin myös rantakorttelissa maanalaiset kellarit ja siitä seurauksena asuntoja myös ensimmäiseen kerrokseen. Muiden tahojen mahdollisiin korkeustasoja koskeviin kannanottoihin kaupunkisuunnittelulautakunta ei ota kantaa.

Käyttötarkoituksen ja mitoituksen perustelut

”Merenranta on helposti saavutettavissa, kaikkien käytössä ja koko vuoden aktiivinen. Ranta on rakennettu ja alueelle identiteetin antava.” Tämä Aurinkolahden kaavoitukselle osoitettu tavoite esitettiin listan ensimmäisenä kaavoituksen alkaessa. Tavoitteena on laajemman käyttäjäkunnan kuin vain alueen asukkaiden ranta. Jotta muut kuin alueen asukkaat pystyvät käyttämään rantaa, tarvitaan palveluita. Kaavamuutos mahdollistaa palveluita rajoitetusti, mutta käyttäjien kannalta oikeassa paikassa uimarannan ja venesataman rajalla. Paikka palvelee sekä rannalla että merellä tapahtuvaa ulkoilua, eikä ole syytä olettaa sijainnin tuovan enempää haittoja kuin Aurinkolahden muutkaan palvelut. Palvelutilojen mitoituksen osalta kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa myös liikuntalautakunnan lausuntoon. Aurinkolahden venesatama ei pienen maa-alansa ja kerrosalansa takia pysty tarjoamaan huolto- ja varastointipalveluja veneilijöille, kuten lähisatamat (Mustalahti rakennusoikeus 810 k-m², Kallahti rakennusoikeus 1 500 k-m²). Aurinkolahden venesataman ravintola/kahvilapalvelut tulevat olemaan pienemmät kuin Ursulassa (kerrosala 415 k-m²), koska pinta-ala on pienempi ja sisältää myös muita kuin ravintolatiloja. Edellä mainittuihin kohteisiin oli mielipiteissä viitattu, jolloin niiden kerrosalojen esittäminen kaupunkisuunnittelulautakunnalle oli relevanttia mietittäessä Aurinkolahden venesataman mitoitusta.

Maisema ja merellisyys

Eteläisen Vuosaaren maisemarakennetta on tutkittu alueen koko kaavoituksen ajan. Tavoitetta pitkien näkymien sarjasta sisämaasta merelle toteuttavat Lillkallvikinpuisto, Aurinkolahden puistotie–Ivan Falinin puisto, Gustav Pauligin katu, Solvikinpuisto ja Uutelan kanava. Aurinkolahden venesatamassa rakennuksen paikka on määritelty katua reunustavan talorivin jatkeeksi niin, että näkymä Aurinkolahden puistotieltä merelle säilyy avoimena.

Pikku Kallahden ja Mustalahden välinen etäisyys on 1 600 m. Ainoa rakennuspaikka aivan veden äärellä on Aurinkolahden venesatamassa. Tätä 25 m leveää rakennusalaa lukuun ottamatta maisema merelle on avoin. Sen vaikutus maisemaan on ollut tiedossa ennen tonttien luovutusta, rakennusten suunnittelua ja markkinointia. Kaavamuutos pienentää näköalaestettä koska kerrosala pienenee yli kolmanneksen. Kaavaehdotuksen puitteissa on mahdollista järjestää kulku rakennuksen eteläpuolelle. Pääsy aallonmurtajalle on mahdollista liikuntaesteisille aallonmurtajan mutkaan saakka kuten nykyisin.

Liikenne ja pysäköinti

Kevyt liikenne ja huoltoajo käyttävät Aurinkolahdenaukiolla ja Aurinkorannassa yhteistä katualuetta kuten nykyisin. Olemassa olevat liiketilat huolletaan kadulta, jolle tilat avautuvat. Pihan puolelta ei ole huoltoajoyhteyttä. Satamarakennuksen myötä huoltoajo lisääntyy yhteen kohteeseen. Nämä katualueet ovat ainoa ajoyhteys venesatamaan ja uimarannan länsiosalle, joiden huolto täytyy voida hoitaa. Ajoyhteyttä ei voi poistaa.

Asiakaspysäköintiin on kadunvarsipaikat tai venesataman pysäköintialue. Venesatamarakennus ei tuo alueelle merkittäviä uusia käyttäjäryhmiä eikä siten merkittävää lisäpysäköintitarvetta. Ranta on jo nyt uimarien, ulkoilijoiden ja veneilijöiden käytössä. Venesataman autopaikat ovat kaavamuutosehdotuksessa, ja olivat myös nähtävillä olleessa luonnoksessa, tontilla 54273/3, joka voimassa olevassa kaavassa on varattu venesatamalle. Tontilla on kapasiteettia yli venesataman tarpeen, ja osa paikoista on mahdollista varata lyhytaikaiseen pysäköintiin.

Liikennesuunnittelija on osallistunut kaavan valmisteluun.

Jos huoltoajo aallonmurtajalle tapahtuu kuorma-autolla, voi auto, tyypistään riippuen, mahdollisesti joutua peruuttamaan. Kaava-alueen yleiselle jalankululle varatulla alueella oleva huoltoajomerkintä palvelee ainoastaan alueen sisäistä huoltoa ja on sellaisena tarpeellinen.

Valmistelu ja jääviys

Kaavamuutos pohjautuu Khn päätökseen ja edellä mainittuihin Aurinkolahden kaavoituksen alkaessa määriteltyihin suunnitteluperiaatteisiin. Taustalla ei ole venekerho eikä muita tahoja.

Khn päätös hylätä liikuntalautakunnan tekemä esitys maa-alueen varaamisesta vapaa-ajan ulkoilua ja veneilyä palvelevan rakennuksen suunnittelua varten Aurinkolahden venesataman alueella on mainittu esityslistalla ja selostuksessa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on kuullut venekerhoa asemakaavan muutoksen osallisena. Virasto on antanut lausunnon liikuntalautakunnan esityksestä Khlle maa-alueen varaamisesta Aurinkolahden venekerholle. Kaavan valmistelija on käynyt neuvottelun satamassa toimivien osapuolten, liikuntaviraston ja venekerhon kanssa. Nämä asiat eivät aiheuta jääviyttä.

Aurinkolahden asemakaavan valmistelu ja osallistuminen on järjestetty rakennuslain ja sittemmin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Rakennushankkeet käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Rakennushanketta ei venekerhon tapauksessa ole voitu käsitellä, sillä sen suunnittelu ei Khn päätöksen johdosta voinut edes käynnistyä.

Vuorovaikutus

Kaavaehdotuksen selostuksessa oli esitetty likimääräinen mielipiteiden kokonaisjakauma. Kirjallisesti satamarakennusta vastusti 233 allekirjoittajaa ja puolsi 342 allekirjoittajaa. Vuotalossa kävi n. 40 henkeä, ja esitetyt mielipiteet yhtä lukuun ottamatta vastustivat rakennusta. Puhelimitse saadut mielipiteet, yhteensä noin kymmenen, jakautuivat likimain tasan. Mielipiteiden jakauma on tarkennettu selostukseen.

Lautakunnan esityslistalle kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja niissä tehdyt ehdotukset referoitiin lyhyesti. Mielipiteet kokonaisuudessaan ja muistio suullisista mielipiteistä jaettiin lautakunnalle esityslistan liitteinä. Selostus sisältää tiivistelmän mielipiteissä käsitellyistä asioista.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on järjestänyt vuorovaikutuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Aurinkolahden venesataman osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta oli kaavapäivystys Vuotalossa, jossa kaavan valmistelija oli tavattavissa. Mustavuoren tilaisuus, johon mielipiteissä viitattiin, ja johon oli kutsuttu lautakunnan jäsenet, oli asukasjärjestöjen kokoonkutsuma ja järjestämä. Asiasta informoitiin Aurinkolahti-Seuraa, joka tässä tapauksessa olisi ollut luonteva järjestäjätaho.

Sijaintivaihtoehdot

Ennen kaavaluonnoksen laatimista pohdittiin, olisiko rakennuksen sijoittamiselle venesataman ohella muita vaihtoehtoja. Asuntotonttien lisäksi rannassa on uimaranta ja Aurinkorannan katualueen pohjoispuolella puistoja. Uuden rakennuspaikan muodostaminen rannalle olemassa olevien asuinkortteleiden eteen tai vaihtoehtoisesti puistoon ei ole todellinen vaihtoehto tilanteessa, jossa satamassa on käyttämätön rakennusala. Muistutuksessa mainittu asunto-osakeyhtiöiden takapiha on osa Lillkallvikinpuistoa. Toiseksi sataman rakennuspaikka sijaitsee sataman ja uimarannan liittymäkohdassa, ja pystyy palvelemaan molempia päinvastoin kuin mikään muu sijainti rannalla.

Aurinkolahden suunnittelu- ja toteutusyhteistyö

Kaupunginkanslia kohdensi vuonna 1995 pääkaupunkiseudulla toimiville rakennuttajille ja rakennusliikkeille kyselyn siitä, ketkä haluaisivat olla mukana kehittämässä Vuosaaren etelärannalle korkeatasoista uutta asuntoaluetta. Yhteistyöyritykset valikoituivat mukaan ilmoittautumalla. Yritykset olivat Asuntosäätiö, Etelä-Suomen Sato Oy, Pro Paulig Oy, Skanska Etelä-Suomi Oy ja YIT-Yhtymä Oy. Kvsto hyväksyi vuonna 1996 yritysten kanssa tehtävän sopimuksen Aurinkolahden alueen suunnittelun ja asuntotonttien luovutuksen ja rakentamisen periaatteista. Kaupunki ja yritykset järjestivät kansainvälisen suunnittelukilpailun vuonna 1996. Venesataman paikka määräytyi voittaneessa ehdotuksessa ja voittajan tekemässä jatkotyössä. Satama merkittiin asemakaavaluonnokseen vuonna 1997 ja kaava tuli voimaan vuonna 1999. Toteutusyhteistyön osana perustettiin vuonna 2003 Aurinkolahden venekerho turvaamaan venepaikkojen saanti alueen asukkaille.

Alueella on ollut neljä sopimusosapuolten yhteistyönä toteuttamaa mainostaulua. Ensimmäisessä oli suunnittelukilpailun voittajaehdotus, jossa satamarakennus oli nykyisen korttelin 54273 kohdalla. Toisessa oli mainostoimistolla teetetty aksonometria, jossa rannassa oli pyöreä rakennus. Kolmannessa ja neljännessä taulussa oli asemakaavojen havainnekuvien yhdistelmä, jossa rakennus on pyöreän ja suorakaiteen yhdistelmä.

Toteutus

Kaava luo toteuttamisedellytykset kaavan mukaiselle rakentamiselle. Rakentaminen, suunnittelijan valinta, mahdollinen suunnittelukilpailu tai rakennuksen rahoitus eivät ole kaavassa päätettäviä asioita. Rakennuttaja voi olla alueen haltija eli liikuntavirasto, tai liikuntalautakunnan esityksestä ja Khn päätöksellä alue voidaan vuokrata ulkopuoliselle toimijalle.

Lausunnot Ympäristökeskuksella (20.8.2008) sekä Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä (19.8.2008) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa (4.9.2008) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ja toteaa, että muutoksella ei ole vaikutusta rakennusviraston hallinnassa olevaan alueeseen.

Helsingin Vesi puoltaa (12.10.2008) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä ja toteaa mm., että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi, eikä kaavamuutos edellytä niiden siirtämistä tai muuttamista.

Liikuntalautakunta puoltaa (16.9.2008) asemakaavan muutosehdotusta. Lautakunta pitää erittäin tärkeänä, että alueelle on mahdollista rakentaa mahdollisimman suuri huolto- ja kahvilarakennus, joka mahdollistaa monipuolisen veneilyä, uimarantatoimintaa ja muuta vesiurheilua sekä ulkoilua tukevan toiminnan alueella. Rakennuksessa tulee olla myös uimarantaa palvelevat wc-tilat, koska uimarannan huoltorakennus tulee sijoittumaan Aurinkolahden uimarannan itäpäähän.

Kiinteistölautakunta toteaa (2.9.2008) mm., ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Lautakunnan mielestä muutos tuo alueelle ja sen asukkaille lisää palveluja. Rakennusalan kavennus lisää ulkoilumahdollisuutta aallonmurtajalle. Kioski/ravintolarakennus muine palveluineen tukee myös alueen muuta yleistä käyttöä.

Pelastuslautakunta päätti tarkentaa (9.9.2008), että sammutusveden saamisesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Pelastustoimen osalta ei ole muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.1.2009), että kaavaselostuksessa on näytetty vesihuoltoverkosto, joka on valmiiksi rakennettuna venesataman viereisellä kadulla (Aurinkorannalla). Sammutusveden saatavuudesta tulee pelastuslaitoksen ja Helsingin Veden sopia keskenään.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Muistutusten johdosta tehdyt muutokset ovat seuraavat:

– Kaavan tavoitteen määrittely selostuksessa on tarkennettu Khn päätöksen mukaan.

– Kaavaan on karttamerkinnän lisäksi määräyksenä kirjattu kulku aallonmurtajalle.

– Kaavamääräyksenä on kirjattu, että rakennuksen on pääosin oltava lasiseinäinen.

– Kaavaan on lisätty suurin sallittu vesikaton korkeusasema +8.0.

– Mielipiteiden jakauma on tarkennettu selostukseen.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäväksi.

Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä ja toteaa, etteivät muistutukset ja annetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Aurinkolahti-Seura ry:n kirje 26.2.2009

Helsingin Aurinkolahti-Seura ry kiinnittää (26.2.2009) huomiota mm. rakentamishankkeen aikaisempiin käsittelyihin, rakennusoikeuteen ja käyttötarkoitukseen, maisemallisiin vaikutuksiin, häiriötekijöihin, liikenteeseen ja pysäköintiin sekä meren rantaan pääsyyn. Seura pitää rakennusoikeutta (yhteensä 550 k-m²) edelleen vahvasti ylimitoitettuna. Kaavan maisemallisia vaikutuksia esitetään nyt ensimmäistä kertaa, tosin vain yhdellä havainnekuvalla Aurinkolahden Aurinkolahdenaukion suunnasta. Suurella rakennuksella on hyvin kielteisiä maisemallisia vaikutuksia. Erittäin ongelmallisiin liikenne- ja pysäköintiratkaisuihin ei uudessa kaavaehdotuksessa ole esitetty vähäisintäkään parannusta. Esitetty rakennusoikeus yhdessä rakennuksen aiheuttaman liikenteen kanssa varaa käytännössä koko niemen ravintola- ym. tilojen käyttöön. Sinne ei etenkään liikuntaesteisillä ja lapsilla olisi mitään asiaa.

Seuran mielestä asemakaavan muutosehdotus tulisi hylätä ja tehdä uusi kaavamuutos, joka mahdollistaa enintään 100 k-m²:n suuruuisen paviljonkimaisen kahvilarakennuksen ja siihen liittyvien huolto- ja sosiaalitilojen rakentamisen. Sellainen palvelisi alueen asukkaita ja rannalla kävijöitä aiheuttamatta kuitenkaan kaavaehdotuksen mukaisen suuren rakennuksen kohtuuttomia maisemallisia ja liikenteellisiä vaikutuksia sekä häiriötä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (29.4.2009) mm., että Aurinkolahti-Seura käsittelee kirjeessään samoja aihepiirejä, joihin kaupunkisuunnittelulautakunta on vastannut päättäessään 29.1.2009 lähettää asemakaavan muutosehdotuksen Khlle. Kuitenkin seura mielipiteessään 26.2.2009 tuo esille osin yksityiskohtaisempia näkökulmia kuin aiemmin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa yksityiskohdista seuraavaa:

Aurinkolahden asemakaava oli lainvoimainen ja venesataman rakennusoikeudet tiedossa ennen alueen asuntojen myyntiä. Kaavan havainnekuvissa esitettiin rakennusoikeutta vastaava talomassa. Informaatiotaulut Vuosaaressa pohjautuivat kaavan havainnekuviin lukuun ottamatta yhtä taulua, jossa rakennus oli n. 280 k-m².

Esitettyjen mielipiteiden merkitys näkyy kaavamuutosehdotuksen kerrosalassa ja kaavamääräyksissä. Muutos mm. varmistaa pääsyn niemen kärkeen. Mielipiteiden jättäjistä niukka enemmistö kannatti palvelurakennuksen rakentamista kaavan mukaiseen paikkaan. Kaikki osalliset ovat voineet osallistua kaavamuutosprosessiin yhtäläisesti. Aurinkolahden venekerho on naapurina yksi osallisista.

Aurinkolahden saamat palkinnot eivät oikeuta tulkintaan, että palkinnonantajat olisivat tavoitelleet alueen rakentamisen keskeyttämistä vuoteen 2006. Maisemallisia tarkasteluja on tehty alueen asemakaavakilpailusta alkaen. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä tehtiin ilmakuvaistutus ja 3D kuva. Vuoden 1999 kaavassa havainnemateriaalina olivat aksonometriat ja pienoismalli.

Venesataman pysäköintialue on vajaakäytössä ja kapasiteettia riittää kaavan mukaista rakentamista varten. Rakentaminen nostaa rannan käyttäjien palvelutasoa. Se ei tuo merkittäviä uusia käyttäjäjoukkoja rannalle, eikä lisää oleellisesti autopaikkatarvetta. Katualueen mitoituksessa on varauduttu myös huoltoajoon.

Muiden venesatamien rakennusoikeuksia on tuotu vastineessa esille, koska näihin satamiin on viitattu muistutuksissa. Toteutettua kerrosalaa on tällä hetkellä Mustalahdessa n. 350 m² ja Kallahdessa n. 310 m².

Aurinkolahden venesataman rakennusoikeus asemakaavassa vuodelta 1999 mitoitettiin satamalle ja tanssipaviljongille. Asemakaavan muutosehdotuksessa vuonna 2008 tanssipaviljonki on jätetty käyttötarkoituksista pois, venesatamakäyttö säilytetty ja lisätty mahdollisuus palvelujen tuottamiseen alueen eri käyttäjien tarpeisiin. Pienennetty kerrosala pystyy turvaamaan kaavan mukaisen käytön.

Kaupunkisuunnitteluvirasto otti kantaa Aurinkolahden venesataman kaavamuutokseen ensi kertaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 8.1.2008. Vuonna 2006 kaupunkisuunnitteluvirasto antoi lausunnon Aurinkolahti-Seura ry:n kirjeestä, joka koski alueen varaamista suunnittelua varten Aurinkolahden satamassa. Virasto puolsi suunnitteluvarausta eräin ehdoin.

Aurinkolahden rannan avoimuus kaikille käyttäjille ja ympärivuotinen aktiivinen käyttö oli asetettu tavoitteeksi vuonna 1996 käydyn kansainvälisen suunnittelukilpailun ohjelmassa. Tavoite oli sama vuoden 1999 asemakaavassa. Kaavaratkaisussa rannan julkinen luonne näkyy aluevarauksissa: rannassa on Hietarannan pituinen uimaranta, venesatama ja rantakatu.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että Aurinkolahti-Seura ry:n mielipiteessä esille tuodut seikat on käsitelty asemakaavan muutoksen yhteydessä ja että mielipide ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

VUOSAAREN VENESATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN JA KORTTELIN NRO 54304 YM. ALUEIDEN (VUOSAAREN MERIKESKUS) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11789)

Khs 2008-1598

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari, Niinisaari, Uutela) venesatama-alueen asemakaavan ja korttelin nro 54304 sekä satama-, erityis-, venesatama-, vesi- ja katualueiden (muodostuu uudet korttelit 54319, 54321 ja 54322) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.5.2008 päivätyn ja 2.4.2009 muutetun piirustuksen nro 11789 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11789 (Vuosaaren Merikeskus)
	Liite 2	Havainnekuva (Vuosaaren Merikeskus)
	Liite 3	Suunnittelualue ilmasta (Vuosaaren Merikeskus)

Alue sijaitsee Vuosaaressa, Vuosaaren sataman vieressä. Aluetta rajoittavat mm. satama, meri, Porslahden venesatama, Uutela ja Meriportin yritysalue.

Tiivistelmä Ruusuniemenkanavan ranta-aluetta täytetään lisää. Täytetty alue varataan laituritilaa vaativille satamaa ja merenkulkua palveleville toiminnoille, kuten luotsille ja Merenkulkulaitokselle sekä Saaristolaivojen telakalle. Täyttöalueen kärkeen sijoitetaan lumenkaatopaikka.

Venesatama-aluetta laajennetaan ja alueelle osoitetaan uutta rakennusoikeutta.

Alueen pinta-ala on n. 18,4 ha ja kokonaiskerrosala 9 970 m², mikä on 6 250 m²enemmän kuin voimassa olevassa kaavassa. Laajennettuun venesatamaan voidaan sijoittaa n. 1 100 venepaikkaa, josta kaavamuutoksen tuoma lisäys on n. 200 venepaikkaa.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (5.6.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Lautakunta päätti 12.4.2007 hyväksyä 29.3.2007 päivätyn sataman ympäristön asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Samalla lautakunta päätti yksimielisesti antaa seuraavan jatkosuunnitteluohjeen:

Lautakunta edellyttää, että kaavoituksessa otetaan huomioon kevytvenetoiminnan vaatiman jollaluiskan laajentaminen aallonmurtajan päähän.

Tämä kaavaehdotus koskee kaavaluonnoksen eteläosaa. Jatkosuunnitteluohje koskee tämän kaavaehdotuksen venesatama-aluetta.

Lautakunta päätti puoltaa Vuosaarenlahden venesataman rakentamisen kiirehtimistä ja suunnitteluratkaisun kehittämistä koskevaa Kvston toivomuspontta lausunnossaan 14.12.2006.

Lautakunta päätti puoltaa Vuosaarenlahden aallonmurtajan kärjen laajentamista koskevaa talousarvioaloitetta lausunnossaan 24.5.2007.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004 ja 19.1.2007) alue on satama-aluetta, työpaikka-aluetta, virkistysaluetta ja vesialuetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava nro 10640 (vahvistettu 25.1.2002). Asemakaavan mukaan kaava-alueella on satama-aluetta valtion tarpeisiin (LS-v), autopaikkojen korttelialuetta (LPA), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET), venesatamaa (LV), puistoa (VP), vesialuetta (W) ja katualuetta. Satama-alueella ja venesatamassa on rakennusoikeutta yhteensä 3 320 k-m², josta n. 600 k-m² on rakennettu.

Lisäksi osaa kaava-alueesta koskee Kvston 24.10.2007 hyväksymä asemakaava nro 11510 (Uutelan virkistysalue), johon sisältyvä osa tästä kaava-alueesta on vesialuetta (W).

Rakennuskiellot

Osaa alueen tonteista ei ole merkitty kiinteistörekisteriin, joten niiden osalta alueella on voimassa rakennuskielto maankäyttö- ja rakennuslain 81 §:n nojalla.

Muut suunnitelmat ja selvitykset

Helsingin Satama on teettänyt seuraavat suunnitelmat ja selvitykset:

– Vuosaaren satamakeskuksen toiminnallinen yleissuunnitelma, AADI arkkitehti- ja insinööritoimisto, toistaiseksi jatkuva toimeksianto. Yleissuunnitelma kootaan ja päivitetään hankekohtaisten suunnitelmien perusteella. Viimeinen päivitys on tehty 21.2.2008.

– Ruusuniemen kanava versio 3B, AADI arkkitehti- ja insinööritoimisto, 2008.

– Vuosaaren voimalaitoksen lauhdevesien johtamissuunnitelma satama-altaaseen, JP-Transplan Oy, 2006.

– Ruusuniemen ja telakka-altaan ympäristön luonnossuunnittelu, Arkkitehtitoimisto HKP Oy, 2007.

– Ruusuniemen altaan satamatekninen yleissuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy, 2007.

Rakennusvirasto on teettänyt seuraavan suunnitelman:

– Meriportin yritysalueen katu- ja rakennussuunnitelmat, JP‑Infra, 2007.

Liikuntavirasto on teettänyt seuraavat suunnitelmat ja selvitykset:

– Vuosaaren Merikeskus, Yleissuunnitelman tarkistaminen, SITO, 2008.

– Vuosaarenlahden luonnonsuojelulailla suojeltavan luontotyypin seurantatutkimus. Vuosaarenlahti. Kasvillisuusseuranta 2007. JP-Environment 15.10.2007.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Kaava-alue on rakenteilla olevan Vuosaaren sataman ja Uutelan virkistysalueen välissä. Alueella on rakenteilla oleva venesatama, joka on osin jo käytössä. Venesataman aallonmurtaja on rakennettu voimassa olevan kaavan mukaiseen pituuteen ja sen eteläreuna on valmis. Muut osat ovat rakenteilla ja rakennuksia ei vielä ole. Venesataman rannalla on edustustilana toiminut rakennus. Alueen itäpuolella on rakenteilla Ruusuniemenkanava ja satama. Alueen länsipuolella Vuosaarenlahdella sijaitsee pienempi venesatama, Porslahden venesatama.

Liikenne Alueelle tullaan Ruusuniementietä. Nykyinen aluetta palveleva julkinen liikenne on bussiyhteys Vuosaaren metroasemalta Ruusuniementielle. Merenkulkijankuja on rakenteilla voimassa olevan kaavan mukaan Ruusuniemen edustustilalle asti.

Liikenne venesatama-alueella on tällä hetkellä vähäistä lukuun ottamatta veneilykautta. Voimassa olevassa kaavassa venesataman pysäköintialueet on osoitettu Merenkulkijankujan länsipuolelle ja aallonmurtajan tyveen. Aallonmurtaja on pitkä ja etäisyys aallonmurtajan tyvestä sen kärkeen on n. 600 m. Liikenne venesatama-alueella on ajoittain koettu ongelmalliseksi.

Palvelut Alueella ja sen läheisyydessä ei ole tällä hetkellä palveluita. Vuosaaren keskustassa n. 1,5 km:n päässä on monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut.

Luonnonympäristö

Ruusuniemen edustustilan ympäristössä kasvaa luonnonmukaista metsää kaarnamäntyineen. Muilta osin kaava-alue on vesialuetta tai rakennettua aluetta. Kaava-alueen ulkopuolella edustustilasta länteen jatkuu luonnonmukainen ranta-alue Porslahden venesatamalle saakka.

Suojelukohteet

Venesataman rannalla sijaitseva Ruusuniemen edustustila on rakennettu vuonna 1976 ja sitä on laajennettu vuonna 1985. Arkkitehtina oli Keijo Petäjä ja laajennuksen osalta Juha Petäjä. Alun perin Valmetin telakan käyttöön rakennettu edustustila on tummaksi maalattu yksikerroksinen puurakennus. Rakennuksessa on kokoontumis- ja saunaosasto uima-altaineen. Rakennus on arkkitehtonisesti arvokas ja hyvässä kunnossa. Rakennus täyttää suojeltavan rakennuksen kriteerit.

Kaava-alueen läheisyydessä Vuosaarenlahden rannalla Bokberginpuistossa on alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittama suojeltava luontotyyppi, merenrantaniitty. Suojeltavan luontotyypin tilaa on seurattu venesataman rakennusluvassa esitetyn ehdon mukaisesti Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella ei ole yhdyskuntateknisen huollon verkostoa. Alueella sijaitsee yksityisiä vesijohtoja, jätevesiviemäreitä ja sähköverkosto. Lisäksi alueella sijaitsevat Vuosaaren voimalaitoksen lauhdeveden purkuputket.

Maaperä Olemassa olevien tietojen mukaan alueen maaperä on pääosin kitkamaata ja kalliota. Kitkamaakerroksen paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on yli metrin, paikoitellen kallio esiintyy paljaana. Vesialueella on savikerroksen yläpuolisia louhetäyttöjä.

Ympäristöhäiriöt

Rakenteilla olevan sataman työmaat aiheuttavat melua. Sataman ja yritysalueen valmistuttua niiden toiminta ja siitä johtuva liikenne aiheuttavat melua satamalle annetun ympäristöluvan puitteessa.

Tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa satamaa palvelevien merellisten toimijoiden sijoittuminen sataman läheisyyteen ja siten parantaa sataman toimintavarmuutta. Lisäksi tavoitteena on osoittaa alue Helsingin vesiliikennettä palveleville toiminnoille sekä parantaa venesataman toimivuutta ja palvelutasoa.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Ruusuniemenkanavan ranta-aluetta täytetään lisää. Täytetty alue varataan laituritilaa vaativille satamaa ja merenkulkua palveleville toiminnoille, kuten luotsille ja Merenkulkulaitokselle sekä Saaristolaivojen telakalle. Täyttöalueen kärkeen sijoitetaan lumenkaatopaikka.

Venesataman aallonmurtajaa levennetään ja pidennetään. Levennetyille osille sijoitetaan autopaikkoja, jotka toimivat talvella veneiden säilytyspaikkoina. Myös rakentamismahdollisuuksia lisätään. Venesataman veneiden sisääntuloaukkoa kavennetaan pidentämällä aallonmurtajaa, mikä suojaa nykyistä paremmin venesatamaa tuulelta. Aallonmurtajan kärkeen sijoitetaan leveä luiska jollapurjehtijoille ja polttoaineen jakeluasema veneilijöille.

Venesataman pohjoisrannalla sijaitseva edustustila ja sitä ympäröivä puusto suojellaan. Edustustilalle osoitetaan kuitenkin laajennusmahdollisuus, jotta se voisi paremmin palvella ympäristön yritysten, venesataman ja yleisön ravintola-, kokoontumis- ja edustustilana.

Täyttöalueen laiturikorkeus on suunniteltu suurelta osin +1.5 m tasolle. Rakennusten lattiakorkeuden on oltava vähintään +2.0 m ja toimisto-, majoitus- ja kokoontumistilojen lattiakorkeuden vähintään +3.6 m. Ruusuniemen edustustilalle on kuitenkin osoitettu nykyinen lattiakorkeus. Rakennusten julkisivujen yleisvärin tulee olla vaalea edustustilaa lukuun ottamatta.

Liikerakennusten korttelialue (KL-1)

Ruusuniemen edustustila lähiympäristöineen osoitetaan omaksi korttelikseen 54319. Alueelle saa sijoittaa ravintola-, koulutus- ja vapaa-ajantiloja. Rakennus merkitään suojelumerkinnällä (sr‑1). Rakennusta saa kuitenkin laajentaa itään n. 80 k-m²:llä.. Rakennusoikeudeksi merkitään 650 k-m², joka on 50 k-m² enemmän kuin nykyisessä kaavassa. Lisärakennusoikeudella parannetaan ravintolatoiminnan liiketaloudellisia toimintaedellytyksiä ja siten rakennuksen säilymisen mahdollisuuksia.

Piha-alueella kasvaa maisemallisesti arvokasta puustoa. Puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena ja uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy.

Korttelin autopaikat on osoitettu autopaikkojen korttelialueelle 54304.

Sataman korttelialue (LS-1)

Ruusuniemenkanavan rannalle, osin uudelle täyttöalueelle, on muodostettu sataman korttelialueet. Alueelle saa sijoittaa satamaa ja venesatamaa palvelevia toimintoja ja toiminnan kannalta välttämättömiä majoitustiloja. Alueelle saa sijoittaa telakan, polttoaineen jakelupisteitä ja veneiden talvisäilytystä. Pysäköintialueet on jäsenneltävä pintamateriaalilla, istutuksilla ja valaisimilla. Alueelle saa rakentaa aidan. Aidan on oltava läpinäkyvä.

Korttelit rajautuvat idässä Ruusuniemenkanavaan n. 670 m:n pituudelta. Alueelle voidaan sijoittaa satamaan liittyviä, laituritilaa vaativia toimintoja, kuten luotsauslaitoksen, Merenkulkulaitoksen ja meripelastusyhdistyksen tiloja sekä Helsingin vesiliikenneyrittäjien telakka (Saaristolaivojen telakka). Kortteliin 54322 on merkitty vesiliikenneyrittäjien telakan käyttöön telakkahallin, toimistorakennuksen ja nostoluiskan paikat ja yhteensä 1 950 k-m² rakennusoikeutta. Ruusuniemenkanavaan suunniteltu haraussyvyys 4,5 m riittää vesiliikenneyrittäjien aluksille. Satamaa ja venesatamaa palvelevia tiloja sijoitetaan lähemmäs avomerta kortteliin 54321. Merenkulkulaitoksen Seili-aluksen tarvitsema haraussyvyys 6,0 metriä on helpompi järjestää aallonmurtajan ulommassa päässä. Rakennusoikeutta kortteliin 54321 osoitetaan 4 050 k‑m². Kortteli on tarkoitus vuokrata Helsingin Satamalle, joka tulee jakamaan korttelin tonteiksi tarpeen mukaan.

Alueella säilyy voimalaitoksen lauhdevesitunneli. Kortteliin 54322 on rakennettu lauhdevesikaivo, josta purkuvesi johdetaan talviaikana satama-altaaseen sulattamaan jäätä ja kesäaikana Ruusuniemenkanavaan edistämään veden vaihtuvuutta. Lauhdevesikaivolle ja siitä lähteville purkuveden putkille on varattu alueen osa teknisen huollon tiloja varten ja johtokujat. Johtokujilla ja kaivon läheisyydessä maksimi pistekuorma on 20 tonnia (600 mm x 600 mm) ilman erityistoimenpiteitä.

Suojaviheralue (EV)

Ruusuniemen edustustilan pohjoispuolelle sijoittuva metsäalue osoitetaan suojaviheralueeksi (EV). Alueella kasvaa maisemallisesti arvokasta puustoa. Puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena ja uudistaa siten, että sen maisemallinen merkitys säilyy.

Venesatama (LV)

Venesatamaan saa rakentaa kerho- ja ravintolarakennuksia sekä muita alueen toimintaa palvelevia tiloja. Aluetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen. Aallonmurtajat on rakennettava siten, että veden vaihtuvuus ei vähene uusien rakenteiden vuoksi. Aallonmurtajan toteuttaminen ei saa myöskään heikentää viereisellä alueella sijaitsevan merenrantaniityn suojeluarvoa.

Aallonmurtajan laajennusosalle varataan venesatamaa palvelevia toimintoja: polttoaineenjakeluasema veneitä varten, pysäköimispaikkoja / veneiden talvisäilytyspaikkoja sekä rakennusalat purjehdusseuroja ja veneiden näyttely-, myynti- ja korjaustoimintoja varten. Aallonmurtajaa pidentämällä saadaan venesataman suu kavennetuksi, ja aallonmurtajan suojausteho paranee. Aallonmurtajan pidennys mahdollistaa laituripaikkojen uudelleen järjestelyn ja siten venepaikkojen määrän kasvattamisen.

Rakennusalat aallonmurtajan tyvessä (400 k-m²) on tarkoitettu purjehdusseuralle, taitekohdassa (2 300 k-m²) veneiden näyttely-, myynti- ja korjaustoimintaan ja kärjessä (170 + 450 k-m²) purjehdusseurojen, ravintoloiden ja polttoaineen jakeluaseman käyttöön. Rakennukset alueella voivat olla korkeintaan kaksikerroksisia. Rakennusoikeus venesatamassa on yhteensä 3 320 k-m².

Voimassa olevassa kaavassa alueen pohjoisrannalle osoitettu rakennusala muualta siirrettävää rakennusta varten muutetaan alueen osaksi, jossa on maisemallisesti arvokasta puustoa. Rakennusala ja ‑oikeus (220 k-m²) poistuvat.

Polttoaineen jakeluasemalle osoitettu alueen osa (pj) palvelee veneiden septitankkien tyhjennysmahdollisuuksineen kaikkia Vuosaarenlahden venesatamien käyttäjiä. Aallonmurtajan kärki, venesataman sisääntulokohta on jakeluasemalle erinomainen sijainti.

Alueelle osoitetaan alueen osia veneluiskia varten (vlu). Aallonmurtajan päähän osoitetaan 30 m leveä veneluiska kevytvenetoimintaa varten.

Ajoyhteys (ajo) osoitetaan Merenkulkijankujan jatkeelta aallonmurtajan kärkeen polttoaineen jakeluasemalle asti. Pysäköimispaikat (pv) on jäsenneltävä noin metrin korkuiseksi kasvavin pensasistutuksin. Myös kevyen liikenteen raitti (pp) osoitetaan Merenkulkijankujan jatkeelta aallonmurtajan kärkeen rantaa pitkin.

Alueelle osoitetaan lisäksi alueen osia veden virtausaukoille (av), venelaitureille (vl) ja istutettavaksi sekä alueen osia, joihin ei saa sijoittaa venelaitureita tai joita ei saa täyttää.

Laajennettuun venesatamaan mahtuu yhteensä n. 1 100 venepaikkaa, josta kaavamuutoksen tuoma lisäys on n. 200 venepaikkaa. Autopaikkoja voidaan sijoittaa yhteensä n. 440, joka on n. 170 autopaikkaa enemmän kuin nyt. Pysäköimispaikat toimivat talvella veneiden talvisäilytysalueina, ja niille mahtuu yhteensä n. 210 kappaletta 6–10 metrisiä veneitä.

Autopaikkojen korttelialue (LPA)

Ruusuniementien varressa sijaitseva autopaikkojen korttelialue 54304 palvelee venesatamaa ja Ruusuniemen edustustilaa (kortteli 54319). Alueelle saa sijoittaa veneiden talvisäilytystä. Alueen ajoyhteys on osoitettu Merenkulkijankujalta ja Ruusuniementieltä. Alueen eteläreunalle Laituripolkua vasten osoitetaan uusi istutettava kaistale erottamaan korttelialue kevyelle liikenteelle osoitetusta Laituripolusta. Alueen kautta saa ajaa Merenkulkijankujalta Laituripolulle.

Alueelle mahtuu n. 170 autopaikkaa ja n. 55 kappaletta 6–10 metrisiä veneitä.

Vesialue (W)

Merenkulkijankadun päätteeksi on suunniteltu uusi vesiallas, Merenkulkijanallas, mm. vesibussien käyttöön.

Liikenne Nykyistä Merenkulkijankujaa jatketaan Ruusuniemen edustustilan editse uuden aallonmurtajan kärkeen asti. Kadun päähän sijoitetaan lumenkaatopaikka, josta lumi kaadetaan länsirannalta mereen. Lumenkaatopaikka toimii kesällä isojen tilausalusten kiinnitysrantana. Katu palvelee Ruusuniemenkanavan rannalla sijaitsevia sataman korttelialueita ja venesatamaa. Kadun itäreunaan aallonmurtajan tyvestä kärkeen istutetaan puurivi ja aluskasvillisuutta.

Laituripolku muutetaan korttelin 54304 (LPA) kohdalla vain kevyen liikenteen raitiksi. Huoltoajoyhteys Laituripolulle länteen järjestetään autopaikkojen korttelialueen kautta.

Korttelin 54304 länsipuolelle varataan 4 m:n levyinen kevyen liikenteen yhteys (jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa) Ruusuniementieltä Laituripolulle.

Tämän kaava-alueen ulkopuolella ns. sataman ympäristön asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksessa on esitetty katuyhteys Ruusuniementieltä Merenkulkijankadulle. Bussiyhteyden on tarkoitus kulkea sitä kautta ja lähin pysäkki on suunniteltu Merenkulkijankujan alkuun.

Kevyt liikenne ohjataan Laituripolkua ja Merenkulkijankujaa pitkin venesatamaan, jossa on osoitettu kevyen liikenteen reitti aallonmurtajan kärkeen saakka.

Luonnonympäristö

Kaava-alueella on vesialueen lisäksi vain vähän luonnonympäristöä. Luonnonympäristöä säilyy Ruusuniemen edustustilan ympäristössä korttelissa 54319 (KL-1) ja suojaviheralueella (EV).

Suojelukohteet

Ruusuniemen edustustila on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr‑1). Maiseman kannalta arvokas puusto edustustilan korttelissa (KL‑1) ja suojaviheralueella (EV) on merkitty myös suojeltaviksi s‑merkinnöillä.

Kaava-alueen ulkopuolella Vuosaarenlahden rannalla on luonnonsuojelulain tarkoittama harvinainen luontotyyppi. Venesataman (LV) kaavamääräyksissä asia on otettu huomioon seuraavasti: Alue on toteutettava siten, että luonnonsuojelulliset arvot säilyvät Bokberginpuistossa sijaitsevalla alueen osalla, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain tarkoittama suojeltava luontotyyppi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella ei ole rakennettua yleistä yhdyskuntateknistä verkostoa. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää vesijohdon ja paineellisen jätevesiviemärin rakentamista pumppaamoineen Merenkulkijankujan uudelle osuudelle sekä johtosiirtoja.

Alueen sähkönjakelua varten on osoitettu erillismuuntamon määräala, jolla korvataan alueen ulkopuolella oleva tilapäinen muuntamo.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa pääosin maanvaraisesti. Laajennusalueiden louhepenkereet perustetaan kovaan pohjaan ulottuvan massanvaihdon varaan.

Asemakaavassa on määräys maaperän kunnostamisesta ennen rakennustöihin ryhtymistä. Yleissuunnitelman mukaisesti ruoppausalueilla tehdään tarvittavat pohjatutkimukset mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten määrittämiseksi.

Ympäristöhäiriöt

Alueelle ei sijoiteta toimintaa, joka voisi häiriintyä sataman ja yritysalueen melusta. Kaava-alueen toiminnoista ei aiheudu merkittävää ympäristöhäiriöitä täytönaikaista veden sameutumista lukuun ottamatta.

Nimistö Merenkulkijankujan jatke nimetään myös Merenkulkijankujaksi.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavamuutoksen keskeisenä vaikutuksena satamaan, venesatamaan ja Helsingin vesiliikenteeseen liittyvien toimijoiden toimintaedellytykset paranevat. Ruusuniemenkanavan rannalle sijoitettavat satamaa ja meriväyliä palvelevat merelliset toiminnat tukevat Vuosaaren sataman toimintaa. Saaristolaivojen telakka- ja talvisäilytysalue tarjoaa nykyistä paremmat toimintaedellytykset Helsingin vesiliikenteelle. Venesatamassa palvelutaso, käyttömukavuus ja alueen kaupunkikuva paranevat.

Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

Alue säilyy satama- ja venesatamakäytössä. Rakennusoikeuden lisääminen mahdollistaa jonkin verran toiminnan määrällistä kasvua. Vaikutukset eivät ole merkittäviä yhdyskuntarakenteen tasolla.

Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, rakennettuun ympäristöön
ja kulttuuriperintöön

Täyttöalueen laajentuminen ja rakennusoikeuden kasvu muuttavat alueen ilmettä nykyistä rakennetummaksi. Rakennukset ovat korkeintaan kaksikerroksisia ja rakennusoikeus on korttelialueen pinta-alaan nähden pieni. Viereisen sataman mittakaavaan nähden muutos maisemassa on vähäinen.

Kaavamuutos turvaa Ruusuniemen rakennustaiteellisesti arvokkaan edustustilan ja puuston säilymisen.

Merenkulkijankujan jatkeelle määrätty istutettava alueen osa ja katupuurivi parantaa kaupunkikuvaa.

Vaikutukset luontoon

Kaavamuutoksen seurauksena vesialuetta voidaan täyttää 3,5 ha nykyistä enemmän. Venesataman vedenlaatuun ei aiheudu merkittävää muutosta, koska aallonmurtajan virtausaukot pysyvät samoissa paikoissa samoin leveyksin. Uuden aallonmurtajan ansiosta vesi pakkautuu nykyistä paremmin virtausaukkoihin ja siten vedenvaihtuvuus venesatamassa voi jopa parantua. Toisaalta venesataman sisääntuloaukko kapenee aallonmurtajan pidennyksen johdosta, mikä vähentää virtausta. Aallonmurtajan rakentamisaikainen vedenlaadun heikkeneminen on tilapäistä ja paikallista.

Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevassa Bokberginpuistossa sijaitsevan suojeltavan luontotyypin (merenrantaniitty) tilaa on seurattu. Nykyisten venesatamien rakentamiseen myönnetyssä luvassa on edellytetty, että sataman vaikutuksia suojeltuun merenrantaniittyyn on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Seuranta-aikana 2002–2007 Vuosaarenlahden merenrantaniityn kasvillisuudessa ei ole havaittavissa tiettyyn suuntaan tapahtunutta muutosta. Tulokset eivät viittaa siihen, että pienvenesatamat olisivat merkittävästi vähentäneet mm. rantavoimia tai muuten vaikuttaneet ranta-alueen kasvillisuuteen. Seurantaraportissa alueelle suositellaan laadittavaksi hoitosuunnitelma, jossa määritetään merenrantaniityn hoitotoimet. Kaavamääräys edellyttää venesataman toteuttamista siten, että suojeltavan luontotyypin arvot säilyvät.

Ruusuniemen edustustilan ympäristön puusto säilyy laajemmin verrattuna voimassa olevaan kaavaan.

Vaikutukset liikenteeseen

Liikennemäärä Merenkulkijankujalla kasvaa aallonmurtajan laajennettujen pysäköintimahdollisuuksien ja lumenkaatopaikan takia. Sataman korttelialueiden liikennemäärä ei ole suuri toimintojen luonteen vuoksi. Merenkulkijankujan muuttaminen kaduksi aallonmurtajan päähän saakka helpottaa liikennöintiä verrattuna nykyisen kaavan venesataman alueelle merkittyyn kapeaan ajoyhteyteen.

Liikennemäärä Vuosaaren merikeskuksen sisällä kasvaa aallonmurtajan pysäköintialueiden vuoksi. Liikennöinti merikeskuksessa helpottuu ja liikenneturvallisuus paranee liikennealueen leventämisen sekä autojen ja jalankulkijoiden selkeän erottelun johdosta. Nykyisin kevyt liikenne on autoliikenteen kanssa samassa tilassa ja virtausaukkojen siltaosuuksilla tila riittää autoillekin vain yksisuuntaiseen liikennöintiin.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen,
eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä,
sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä muutoksia melua, maaperän puhtautta ym. ympäristöhäiriöitä koskeviin asioihin.

Vuosaaren virkistysmahdollisuudet paranevat venesataman kehittämisen myötä. Kaavamuutos luo edellytyksiä venesataman kehittämiselle toiminnallisesti monipuoliseksi veneilypalvelujen keskukseksi.

Vaikutukset teknisen huollon järjestämiselle ja yhdyskuntataloudelle

Merenkulkijankujan jatkaminen uudelle aallonmurtajalle saakka mahdollistaa sataman ympäristön yritysalueen lumenkaatopaikan toteuttamisen.

Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungin eri hallintokunnille kustannuksia ilman arvonlisäveroa yhteensä n. 8 milj. euroa.

Kustannusarvioon eivät sisälly Ruusuniemenkanavan ja Merenkulkijanaltaan rakennuskustannukset, rakennukset sekä mahdollisten pilaantuneiden maiden kunnostaminen.

Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin

Alueelle voidaan sijoittaa Vuosaaren sataman toimintaa tukevia, laituritilaa vaativia toimintoja, kuten luotsauslaitoksen, Merenkulkulaitoksen ja meripelastusyhdistyksen tiloja. Saaristolaivojen telakka talvisäilytysmahdollisuuksineen parantaa Helsingin vesiliikennöitsijöiden toimintaedellytyksiä. Kaavamuutos luo edellytyksiä monipuoliselle liiketoiminnalle venesataman yhteydessä. Kokonaisuutena kaavamuutoksella on merkittävä myönteinen vaikutus elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

Asemakaavan muutoksen toteutus

Kaava-alueen toteutuksen suunnittelu on käynnissä. Merikeskuksen täyttö ja louhinta on tarkoitus aloittaa syksyllä 2008. Sataman korttelialueet on tarkoitus saada toimintakuntoon vuoden 2010 aikana ja venesatama vuoden 2011 aikana.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Kaava-alue on osa laajempaa sataman ympäristön asemakaavan muutosta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 16.1.2007).

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Sataman ympäristön asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Vuotalossa 24.1.–13.2.2007. Valmistelija oli tavattavissa Vuotalon aulassa 5.2.2007 ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, Helsingin Sataman, Helsingin Veden, liikuntaviraston, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, ympäristökeskuksen ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

Ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 9 mielipidekirjettä asemakaavan muutosluonnoksesta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli mielipiteet 12.4.2007 hyväksyessään 29.3.2007 päivätyn sataman ympäristön asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Viidessä kaavaluonnoksesta esitetyssä mielipiteessä todetaan tämän asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen osalta mm. seuraavaa:

– Kaavaluonnoksessa esitetyt muutokset ovat perusteltuja ja aiempaa toimivampia.

– Ruusuniemenkanavan ympärille esitetyt toiminnot muodostavat toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti eheän ympäristön. Kanavan pään yleisen alueen rakentaminen korkeatasoiseksi merelliseksi kaupunkitilaksi on oivallinen ratkaisu. Vesiaihe kohentaa Meriportin yritysalueen ilmettä ja antaa alueen yrityksille ja niiden työntekijöille merkittävää viihtyvyyttä.

– Ruusuniemen huvilan ympäristön erottaminen omaksi tontikseen antaa mahdollisuuden rakennuksen säilymiselle.

– Merenkulkulaitos toivoo, että väylänhoidon tukikohta voitaisiin jatkossakin pitää Helsingin alueella ja Vuosaari olisi toiminnallisesti hyvä sijoituspaikka.

– Helsingin saaristolaivojen telakalle osoitettu alue riittää heidän tarpeisiinsa ja on sijainniltaan tarkoitukseen sopiva. Telakkayhdistys esitti toimisto-sosiaalitilarakennukselle lisärakennusoikeutta.

– Ruusuniemen alueelle merkityn pysäköintialueen tulee olla yleisessä käytössä eikä sitä saa rajata veneilijöiden käyttöön.

– Ruusuniemen päähän tuleva erillinen aallonmurtaja rakennetaan siten, että ulkoilijat ja onkijat voivat siellä hyvin kulkea.

– Ruusuniemen kärkeen telakka-altaan viereen on suunniteltu jalankulkijoita varten torimaista tilaa, mikä on positiivinen ratkaisu. Toritilan lisäksi tulisi Ruusuniemen sataman ja merenpuoleiselle osalle suunnitella näköalatasanne/torni.

– Aallonmurtajan levennys on ratkaissut alueen pysäköintiongelman. Autopaikat sijaitsevat nyt oikeassa paikassa lähellä venelaitureita.

– Aallonmurtajan laajennuksesta huolimatta venesataman maa-alue on edelleen liian pieni suhteessa venemäärään. Venesataman kaikille toiminnoille ei ole varattu aluetta. Mm. veneilykeskuksen n. 5 000 m²:n aluevaraus puuttuu kokonaan. Kvston ponsi (27.9.2006) tästä aiheesta käynnisti koko kaavamuutosprosessin.

– Polttoainejakeluaseman paikkaa ei ole kaavassa määritelty, eikä sille ole varattu sen tarvitsemaa rakennusoikeutta.

– Venesataman alueelle on sijoitettu toimintoja, jotka eivät sinne luontevasti kuulu (kortteli 54319, Ruusuniemen huvilan muuttaminen liiketilaksi KL-1). Ruusuniemen huvilan tulee olla uuden marina-alueen toiminnallinen kaikkia käyttäjäryhmiä palveleva keskus. Nyt siitä ollaan tekemässä venesataman alueen keskelle kokonaan eristettyä omarantaista tonttia.

– Aallonmurtajan kärkeen Vuosaaren Purjehtijat VP:n kerho- ja huoltorakennuksen rakennusoikeus on sijoitettu tulva-alueelle, jolle rakentaminen ei ole rakennusvalvontaviranomaisen mukaan luvallista. Sama koskee myös polttoainejakeluaseman rakentamista.

– Venesataman kaikkien talvisäilytysalueiden sijoittaminen aallonmurtajalle tulva-alueelle on arveluttavaa, koska venevakuutukset eivät välttämättä korvaa veneenomistajille tulvien aiheuttamia vahinkoja. Samasta syystä nykyaikaisten talvisäilytysalueiden tulisi olla aidattuja.

Mielipiteet on otettu kaavoitustyössä huomioon seuraavalla tavalla:

– Ruusuniemenkanavan ranta-aluetta on laajennettu ja alueelle on osoitettu rakennusoikeutta, jota Merenkulkulaitos voi käyttää.

– Saaristolaivojen telakalle on osoitettu lisärakennusoikeutta alueen pohjoisosaan.

– Venesatama-alueelle on määrätty kevyen liikenteen yhteys aallonmurtajan kärkeen.

– Ruusuniemenaukiolle on osoitettu rakennusala näköalatornia varten.

– Ruusuniemenkanavan uutta aallonmurtajaa on laajennettu.

Kaavaehdotukseen valmistelun aikana tehdyt tarkennukset

Jatkosuunnittelutyössä on otettu huomioon kaavaluonnosvaiheen jälkeen tehdyt suunnitelmien tarkennukset ja selvitykset, mm. venesataman tarkistettu yleissuunnitelma (Vuosaaren Merikeskus) ja tarkennettu liikennesuunnitelma. Lisäksi on otettu huomioon Vuosaaren purjehtijoitten suunnittelutiimin alueelle laatima ideasuunnitelma ”Marina Vuosaari”, 2008. Suunnitelmien lisäksi on otettu huomioon Helsingin Energian, Helsingin Sataman, liikuntaviraston, rakennusviraston, Luotsausliikelaitoksen, Helsingin Saaristolaivojen telakka ry:n, Suomenlahden uistelijat ry:n ja Vuosaaren purjehtijat ry:n antamia kommentteja. Kaavaehdotuksessa suunnitelmat ja kommentit on otettu huomioon mm. seuraavalla tavalla:

– Kaava-alueeseen on lisätty n. 0,9 ha:n suuruinen alue kaava-alueen eteläpäässä ja korttelin 54304 länsipuolella.

– Ruusuniemen edustustilan korttelia (54319) on laajennettu ja kaavamääräyksiä (KL-1 ja sr-1) on tarkennettu. Edustustilan pihapiiri on merkitty kokonaan alueen osaksi, jossa on maisemallisesti arvokas puusto. Rakennusoikeutta on lisätty 50 k-m².

– Ruusuniemen edustustilan pohjoispuolella sijaitseva metsäkaista on merkitty suojaviheralueeksi (EV).

– Saaristolaivojen telakalle tarkoitettu alue on merkitty sataman korttelialueeksi (LS-1, korttelinumero 54322). Alueelle saa sijoittaa telakan ja veneiden talvisäilytystä. Telakkayhdistyksen toivomuksesta alueen pohjoisosalle merkitty rakennusala on tarkistettu ja veneluiskan rakentamismahdollisuus lisätty.

– Lauhdevesikaivolle tarkoitetun alueen osan rajaus on tarkistettu ja sen lähistölle on merkitty painorajoitusta osoittava alueen osa. Lauhdeveden putkistolle osoitettu aluevaraus on laajennettu 6 m:stä 14 m:iin.

– Ruusuniemenkanavan rannalle Merenkulkulaitosta ja muita satamaa palvelevia toimintoja varten on merkitty sataman korttelialue (LS-1, korttelinumero 54321). Rakennusoikeutta on lisätty korttelille 1 550 k-m².

– Venesataman sisäinen ajoyhteys on muutettu kaduksi. Kadun itäreunalle on merkitty istutettava alueen osa ja puurivi.

– Korttelin 54314 länsipuolelle on osoitettu kevyen liikenteen raitti yhdistämään Ruusuniementietä ja Laituripolkua.

– Venesataman aallonmurtajan kärjen täyttöaluetta on laajennettu n. 4 000 m² ja sille on merkitty alueen osa polttoaineen jakeluasemaa varten. Polttoaineen jakeluasemalle on merkitty rakennusala ja 170 k-m² rakennusoikeutta. Nykyisen rakennusalan sijainti on tarkistettu ja sen edusta on määrätty istutettavaksi.

– Aallonmurtajan kärjen täyttöalueelle on merkitty 30 m leveä luiska, jota jollatoiminta voi käyttää. Lisäksi on merkitty kaksi 7 m leveää luiskaa aallonmurtajan tyven tuntumaan ja LPA-korttelin eteen.

– Alueen osaa, jolle saa sijoittaa venelaitureita, on laajennettu.

– Ruusuniemen edustustilan länsipuolelle merkitty rakennusala on poistettu ja merkitty alueen osaksi, jossa on maisemallisesti arvokas puusto.

– Venesataman aallonmurtajalle on merkitty kadulta aallonmurtajan kärjelle asti ajoyhteys ja kevyen liikenteen yhteys.

– Aallonmurtajan alkuosaa on laajennettu ja aallonmurtajan taitekohdalle on osoitettu rakennusala ja rakennusoikeutta 2 300 k-m².

– Jätevesipumppaamoa ja muuntamoa varten on merkitty alueen osat (et) venesatama-alueelle ja LPA-kortteliin.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²

		Liikerakennusten korttelialuetta (KL-1)	6 619	650
		Sataman korttelialuetta (LS-1)	24 007	6 000
		Autopaikkojen korttelialuetta (LPA)	7 842
		Venesatama-aluetta (LV)	128 760	3 320
		Puistoaluetta (VP)	190
		Suojaviheraluetta (EV)	3 032
		Katualuetta	11 141
		Vesialuetta (W)	2 676

		Yhteensä	184 267	9 970

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, liikuntalautakunnan, pelastuslautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian, Helsingin Sähköverkko Oy:n ja Helsingin Sataman sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutukset Marina Vuosaari -työryhmä, Aurinkolahtiseura ry., Vuosaaren Purjehtijat VP ry., Itä-Helsingin Pursiseura ry. ja Leppäluodon Venekerho ry. toivovat (3.9.2008) kaavaehdotuksen palauttamista uudelleenvalmisteluun, jossa seuraavat seikat otetaan huomioon paremmin:

Lumenkaatopaikka on kaavaehdotuksessa keskeisellä paikalla. Muistutuksen tekijöiden mukaan ympäristölautakunta ei suosittele lumenkaatopaikalle myönnettäväksi ympäristölupaa.

Lumenkaatopaikan tilalle sopii parhaiten veneilijöitä palveleva polttoainejakeluasema. Kaavaehdotuksessa polttoainejakeluasema on nyt sijoitettu liikenteellisesti ahtaaseen paikkaan, sekä maalta että vesiltä tarkastellen. Jos polttoainejakeluasema sijoitetaan aallonmurtajan kärkeen, se haittaa pahasti junioripurjehdusta ja muuta kevytvenepurjehdusta. Lisäksi asemalla väistämättä tapahtuvat pienet öljypäästöt ajautuvat rantaan ja uhkaavat luonnonsuojelualuetta.

Kevyen liikenteen väylä puuttuu kaavaehdotuksessa Ruusuniemen huvilan kohdalta. Tämä lienee vastoin kaupungin jo pitkään noudattamaa linjaa, jonka mukaan meren rannat ovat mahdollisimman pitkälle kaupunkilaisten käytössä. Marina Vuosaari -työryhmän ehdotuksen kaupunkilaisia palveleva rantabulevardi puuttuu myös kokonaan.

Rakennusoikeudet ovat Marina Vuosaari -ehdotukseen verrattuna monipuolisen ja täysipainoisen toiminnan kannalta selkeästi liian pienet. Esimerkiksi korjaushalli puuttuu kokonaan.

Muistutuksen tekijät ehdottavat, että kaavaehdotuksen toimivuutta parannetaan Marina Vuosaari -työryhmän esityksen pohjalta ja että työryhmän laaja-alaista asiantuntemusta käytetään hyväksi mahdollisimman toimivan palvelusataman saamiseksi veneilijöiden ja kaupunkilaisten käyttöön.

Vuosaaren Purjehtijat VP ry. mainitsee (8.9.2008) mm., että Vuosaaren Purjehtijat tukee Marina Vuosaari -työryhmän suunnitelmaa. Suunnitelmassa koko Vuosaarenlahden pienvenesataman alueelle saadaan veneilijöille turvattua hyvät palvelut ja alueesta saadaan kaupunkilaisille laadukas merellinen kohde palveluineen.

Marina Vuosaari -ehdotuksessa on aallonmurtajan päähän sijoitettu 1 200 m²:n rakennusoikeudella kaksikerroksinen purjehduskeskus ja siihen yhteyteen ravintola. Vuosaaren purjehtijat ry. toivoo tämän ehdotuksen huomioon ottamista kaavassa.

Vuosaaren purjehtijoille on tärkeää saada turvattua nuorten ja kevytveneilijöiden kuin myös muiden jäsenten käyttöön minimitason takaava maa-alue ja säilytys- ja sosiaalitilat purjehdus- ja veneilyharrastukseen. Tämän mahdollistaa aallonmurtajan laajennetun pään varaaminen kokonaisuudessaan purjehduskeskuksen käyttöön.

Vuosaaren purjehtijat VP ry. ehdottaa, että kaavaehdotuksen toimivuutta parannetaan Marina Vuosaari -työryhmän esityksen pohjalta huomioiden edellä mainittu 8.9. päivätty lausunto ja tässä lausunnossa esitetyt seikat.

Kirje Vuosaari-Seura, Vuosaaren asukastoimikunta ja Vuosaari-Säätiö esittävät (17.9.2008) muistutusajan jälkeen saapuneessa kirjeessä seuraavaa:

Lumenkaatopaikka on poistettava kaavasta. Se aiheuttaa Uutelan ulkoilu- ja virkistysalueen merenrantojen likaantumista ja uhkaa erityisesti laguunien säilymistä luonnontilaisina. Lisäksi lumenkuljetus tulisi lisäämään runsaasti liikennettä Vuotiellä siitä aiheutuvine turvallisuus-, saaste- ja meluhaittoineen.

Polttoaineen jakeluasema tulee sijoittaa toiseen paikkaan (esimerkiksi suunnittelun lumenkaatopaikan tilalle), jotta mm. kevytvenepurjehduksella olisi paremmat toimintamahdollisuudet.

Vuosaaren suunnittelussa noudatetun periaatteen mukaan rannat tulee olla vapaasti kuljettavia. Näin on menetelty Vuosaarenlahden venesataman kohdalla. Näin tulee menetellä myös Ruusuniemen huvilan kohdalla sijoittamalla kevyen liikenteen raitti huvilan ja rannan väliin. Nyt esitetyssä suunnitelmassa raitti kiertää tontin ja sijoittuu kauas rannasta.

Ruusuniemen huvilan tonttia ei saa aidata, ja tontti tulee osoittaa julkiseksi kaikille avoimeksi alueeksi, vaikka itse rakennus mahdollisesti olisikin yksityiskäytössä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009) muistutusten ja kirjeen johdosta asiakohdittain seuraavaa:

Lumenkaato

Sataman ja sataman ympäristön yritysalueen toimintaedellytysten turvaamiseksi Merenkulkijankujan kääntöpaikka on kaavassa osoitettu alueeksi, jota saa käyttää likaantumattoman lumen poistamiseen mereen. Mereen ei saa kulkeutua lumen mukana roskia tai kiintoaineita. Kesäisin aluetta voidaan käyttää isompien vierasveneiden kiinnityspaikkana.

Lumen kaatamisesta mereen on neuvoteltu ympäristökeskuksen kanssa. Se ei ole ympäristöluvan alaista toimintaa. Ympäristölautakunta (ympäristökeskus) toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta, joten sillä ei ole huomautettavaa lumenkaatopaikasta.

Helsingin Satama -liikelaitoksella on lumenkaatopaikka Ruusuniemenkanavan toisella puolella, suljetulla satama-alueella. Sataman puoleinen lumenkaatopaikka palvelee suljetun satama-alueen lumen poistoa. Neuvottelussa Helsingin Satama -liikelaitoksen kanssa on todettu, että sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi on järjestettävä myös suljetun satama-alueen ulkopuolella sijaitsevien logistiikka- ym. yritysalueiden lumenpoisto. Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen lähekkäin on tarkoituksenmukaista, koska vesialue on pidettävä sulana.

Lumenkaatotoiminta on sijoitettu alueelle rakennusviraston toivomuksesta ja suunniteltu yhteistyössä rakennusviraston kanssa mitoittamalla Merenkulkijankujan kääntöpaikka riittävän suureksi. Viraston edustajien kanssa on neuvoteltu vaihtoehtoisen paikan löytämiseksi, mutta muuta sopivaa paikkaa ei ole järkevällä etäisyydellä. Lumenpoisto heti sadantapaikan läheisyydessä on logistisesti ja siten myös ekologisesti edullista. Viraston mukaan lumikuormat tulevat Vuosaaren sataman ympäristön yritysalueelta, jolta kerättävä lumi on likaantuneisuudeltaan vastaavaa kuin varsinaisen satama-alueen lumi. Lumi on ympäristökeskuksen mukaan periaatteessa yhtä puhdasta kuin sadevesi, ja rakennusviraston mukaan yritysalueen lumessa on huomattavasti vähemmän roskia verrattuna asuntoalueiden lumeen. Vuosaaressa on pieni lumenkaatopaikka myös kuivalla maalla Satamakaaren ja Niinisaarentien risteyksessä, mutta sen kapasiteetti on riittämätön. Likaantunutta lunta voidaan kuitenkin ohjata sinne kaatopaikan kapasiteetin puitteissa.

Lumikuljetukset sataman ympäristön yritysalueelta Merenkulkijankujan kääntöpaikalle eivät käytä Vuotietä.

Lumenpoiston vaikutuksista

Rakennusvirasto on teettänyt selvityksen kaduille ja kiinteistöihin kertyneen, poiskuljetettavan lumen hävittämisestä Helsingissä (rakennusviraston selvityksiä, 2000:8). Selvityksessä todetaan mm. seuraavaa:

Vaikutukset merisedimentteihin

Työssä toteutetun sedimenttitutkimuksen perusteella ei yksiselitteisesti voida todeta, että lumen sijoituksella mereen olisi vaikutusta sedimenttien raskasmetallipitoisuuksiin. Lievä kupari- ja sinkkipitoisuuden nousu on kuitenkin mahdollinen. Muiden raskasmetallien pitoisuudet eivät eroa taustapisteiden pitoisuuksista. Sedimenttinäytteet otettiin paikasta, jossa merenpohja on sekoittunut mm. hiekan ruoppauksen ja lumen sijoitustoiminnan johdosta. Siksi hyviä näytteenottokohtia ja riittävän paksuja sedimenttikerroksia oli hyvin vaikea löytää.

Vaikutukset mereen

Lumenkaadolla ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole todettavissa olevia merkittäviä vaikutuksia meriveden laatuun Helsingin rannikolla. Lumen sisältämistä raskasmetalleista eniten huomiota tulisi kiinnittää kupariin, joka saattaa aiheuttaa vesieliöille haittaa jo pieninä pitoisuuksina.

Roskaantuminen

Kokonaisuutena katsoen roskista ei voida sanoa aiheutuvan terveyshaittoja ihmiselle tai ympäristöriskejä eliöstölle, vesien laadulle tms. Roskaantuminen on kuitenkin mitä ilmeisimmin eniten valituksia aiheuttava lumenhävittämiseen liittyvistä ympäristöhaitoista. Valitukset kohdistuvat pääsääntöisesti meripaikoille, varsinkin Tammasaaren laiturin toimintaan. Roskaantuminen onkin näkyvää tiettyinä aikoina talvesta ja alkukeväällä. Tämän johdosta valituksia ei tule ainoastaan lähiseudun asukkailta ja muilta kaupunkilaisilta vaan myös ohikulkevat ulkopaikkakuntalaiset näkevät aitiopaikalta (Lauttasaaren silta) lumenkaadon aiheuttaman epäsiisteyden. Roskaantumisen aiheuttamaa esteettistä haittaa ei siten ole syytä vähätellä.

Kustannukset

Lumen hävittäminen Helsingissä on erittäin kallista muihin paikkakuntiin verrattuna, mm. Kemiin verrattuna kymmenkertaista. Kuormaamisen ja kuljettamisen laskennallinen kustannus on normaalitalvena 17 milj. mk (2 859 194 euroa) ja erittäin runsaslumisena talvena 147 milj. mk (24 723 625 euroa) (vuoden 2000 kustannustaso).

Suositukset jatkotoimenpiteiksi

Kaikki pysyvät lumen vastaanottopaikat pitäisi saada vahvistettua myös kaavaan. Tämä toisi mukanaan jatkuvuutta toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, etenkin paikkojen parantamiseen ympäristöhaittojen vähentämiseen tähdäten. Vuosaaren osalta lumen vastaanottopaikan sijoittaminen tulevalle satama-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen (joko maapaikkana tai meripaikkana) olisi ehdottomasti huomioitava sataman suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä.

Nykykäytännön parantaminen

Merivastaanottopaikoilla tulee keskittyä roskaantumisongelmaan. Itse vastaanottopaikat puhdistetaan paikoille jääneestä roskasta, ongelmana ovatkin lähinnä runsaslumisina talvina jäälle kerääntyneet, suurehkot roskat, esimerkiksi laudanpätkät. Näistä roskista ei todennäköisesti aiheudu terveyshaittaa, mutta kylläkin maisemahaittaa. Maisemahaittaa voivat aiheuttaa myös läheisille rannoille ajautuneet roskat. Roskien poisto lumikuormasta ennen lumen mereen kaatamista on lähes mahdoton tehtävä. Lumenkaadon roskaamisvaikutuksen vähentämiseksi kaupungin tulisikin käyttää ohjauskeinoja, jotka pienentävät mereen kaadettavan lumen roskaisuutta. Kaupungin ohjeistuksella voitaisiin esimerkiksi kieltää roskia sisältävän, kuten rakennustyömailta auratun lumen kaato mereen ja ohjata roskainen lumi maavastaanottopaikoille, joissa roskaantuminen on paremmin hallittavissa.

Polttoaineen jakeluasema

Polttoaineen jakeluaseman sijainti on säilytetty kaavassa ennallaan venesataman suulla aallonmurtajan päässä. Venesatama-alue on liikuntaviraston hallinnassa, ja liikuntalautakunta toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:

Polttoaineen jakeluasemalle osoitettu alueen osa (pj) palvelee kaikkia Vuosaarenlahden venesatamien käyttäjiä. Jakeluasemalle tulee voida sijoittaa myös veneiden septitankkien tyhjennysmahdollisuus. Aallonmurtajan kärki, venesataman sisääntulokohta on jakeluasemalle erinomainen sijainti. Polttoaineen jakelu tulisi ehdottomasti voida sijoittaa sille kaavassa osoitetulle paikalle.

Polttoaineen jakeluasema vaatii suojattua vesialuetta. Polttoaineen jakeluaseman sijoittaminen Marina Vuosaari -työryhmän esityksen mukaisesti Merenkulkijankujan kääntöpaikalle edellyttäisi kiinteän lisäaallonmurtajan rakentamista. Aallonmurtajan rakentaminen syvään veteen ei ole taloudellisesti järkevää, vaikka vedenpäällinen osa olisikin hyvin kapea. Kelluvan aallonmurtajan sijoittaminen syvään veteen ei ole mahdollista jäiden ja tuulten voimakkaan vaikutuksen takia. Lisäksi kiinteän lisäaallonmurtajan rakentaminen työryhmän esittämällä tavalla vähentäisi venesataman veden vaihtuvuutta, koska venesataman vedenvirtausaukot jäisivät aallonmurtajan katveeseen.

Polttoaineen jakeluaseman sijoittaminen vaihtoehtoisesti Ruusuniemenkanavan puolelle on tutkittu ja todettu, että veneilijöiden liikenne haittaa satamaa ja merenkulkua palvelevien toimintojen liikennettä kapeassa kanavassa.

Junioripurjehdus

Kaavoittaja on keskustellut kaavan valmistelun yhteydessä junioripurjehduksen ja muun kevytvenepurjehduksen tarpeista useasti Vuosaaren purjehtijoiden ja Marina Vuosaari -työryhmän edustajien kanssa. Neuvottelujen seurauksena kaavaehdotuksessa aallonmurtajan kärjen täyttöaluetta laajennettiin luonnokseen verrattuna n. 4 000 m². Kevytvenepurjehtimista varten suunniteltu luiska levennettiin 7 m:stä 30 m:iin. Veneluiskan taustalle on kaavaehdotuksessa esitetty 1 000 m² maa-aluetta, jota on mahdollista käyttää kevytveneiden sijoittamiseen ja säilyttämiseen. Ehdotus luo hyvät edellytykset junioripurjehduksen kehittämiseen. Suunnitteluratkaisun yksityiskohtia voidaan kehittää edelleen venesataman toteutussuunnittelun yhteydessä.

Venesataman rakennusoikeudet

Muistutusten johdosta rakennusalaa aallonmurtajan päässä on laajennettu ja rakennusoikeutta on lisätty 450 k-m²:stä 800 k-m²:iin. Aallonmurtajan taitekohdan rakennusalan rakennusoikeus on suurennettu 2 300 k-m²:stä 2 700 k-m²:iin. Rakennusoikeus on varattu veneiden näyttely-, myynti- ja korjaustoimintaan. Merenkulkijankujan varressa rakennusalat on muutettu ohjeelliseksi, jotta toteutussuunnittelun yhteydessä voidaan harkita myös vaihtoehtoisia ratkaisuja rakennusten sijoittelussa.

Venesataman vieressä, LS-1-korttelialueella 54322/1 on Saaristolaivojen telakka, johon saa rakentaa 1 700 k-m²korjaushallin, joka voi palvella myös venesatamaa.

Lautakunta katsoo, että kaavaehdotuksen tarjoamat rakentamismahdollisuudet luovat hyvät edellytykset monipuolisen venesatamatoiminnan kehittämiseen. Suunnitteluratkaisun yksityiskohtia voidaan kehittää edelleen venesataman toteutussuunnittelun yhteydessä.

Aallonmurtajan pään käyttö

Rakennusalaa aallonmurtajan päässä on laajennettu ja rakennusoikeutta lisätty. Kahvilan sijoittaminen paikalle on mahdollista. Marina Vuosaari -ehdotuksessa aallonmurtajan päähän esitetty ravintolatoiminta on tarkoituksenmukaisempaa sijoittaa Ruusuniemen edustustilaan tai aallonmurtajan taitekohtaan, jotta palvelut ovat paremmin saavutettavissa läheisen yritysalueen potentiaalisen käyttäjäkunnan kannalta. Aallonmurtajan päähän on yli 1 km lähimmästä yrityskorttelista.

Venesatama-alueen osien varaaminen eri käyttäjille kuuluu liikuntaviraston toimialaan, eikä se ole kaavan yhteydessä ratkaistava asia. Aallonmurtajan pään varaaminen kokonaan vain yhdelle veneseuralle asettaisi muut seurat epätasa-arvoiseen asemaan.

Kevyen liikenteen ohjaaminen ja Ruusuniemen
edustustilan aitaaminen

Kevyt liikenne venesatamaan ohjataan kaavassa Merenkulkijankujaa pitkin. Lisäksi Ruusuniemen edustustilan aitaamista on rajoitettu kaavamääräyksellä niin, että läpikulku tontilla on mahdollista. Lautakunta katsoo, että yleisen kevyen liikenteen kadun tai rasitteen osoittaminen kaavassa Ruusuniemen edustustilan ja rannan väliin olisi ristiriidassa alueen maisemallisten arvojen kanssa, koska se edellyttäisi polun rakentamista rantakallioille. Luonnonmukaiset kalliot tarjoavat nykyisellään virkistyskäyttöön soveltuvan läpikulkumahdollisuuden niille, jotka haluavat kulkea rantaviivaa pitkin.

Ruusuniemen edustustilan korttelin aitaamiskieltoa on tarkennettu seuraavasti:

Aluetta ei saa aidata lukuun ottamatta korttelin länsisivua. Aita ei saa ulottua 10 m läheisemmäksi rantaviivaa. Aidan on oltava läpinäkyvä, ympäristöön sopiva ja korkeintaan 1,2 m korkea.

Korttelin länsisivun aitaaminen on perusteltua, jotta viereisellä veneluiskalla harjoitettava veneiden nosto- ja laskutoiminta ei levittäydy hallitsemattomasti edustustilan arvokkaaseen ympäristöön. Aitaa ei saa ulottaa rantaan saakka, jotta rannalla kulkeminen on mahdollista.

Muistutusten johdosta kevyen liikenteen raitti on merkitty aallonmurtajan tyvestä rantaa pitkin aallonmurtajan taitekohdalle ja edelleen uuden aallonmurtajan päähän asti.

Lausunnot Ympäristökeskus toteaa (20.8.2008) ympäristölautakunnan päättäneen 12.8.2008, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella (20.8.2008) ei ole huomautettavaa.

Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole (19.8.2008) muutosehdotukseen huomautettavaa.

Uudenmaan ympäristökeskus toteaa (12.9.2008), että asemakaavan muutosehdotus jäsentää ja täydentää voimassa olevan asemakaavan ratkaisuja veneilyn ja muiden alueelle sijoittuvien toimintojen osalta. Ehdotuksessa on hyvin otettu huomioon alueen kehittämistarpeet ja yleiset tarpeet.

Kaupunkikuvallisesti ratkaisut ovat sommittelultaan selkeitä ja merellistä ilmettä tukevia.

Helsingin Vesi puoltaa (16.10.2008) asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaava-alueella ei ole yleisiä vesijohtoja ja viemäreitä. Suojaviheralueella (kaavamerkintä EV) ja sataman korttelialueella (LS-1) sijaitsee Ruusuniemen edustustilaa ja Vuoteknon entistä kiinteistöä palveleva tonttivesijohto ja -paineviemäri.

Kaava-alueen vedenjakelua ja viemäröintiä varten tullaan rakentamaan yleistä vesijohtoa n. 110 m, jätevesiviemäriä n. 110 m ja sadevesiviemäriä n. 110 m Merenkulkijankujaan eli rakennettava putkipituus on yhteensä n. 330 m.

Uuden vesihuoltoverkoston suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ovat yhteensä n. 60 000 euroa (alv. 0 %, RI 2000 = 100, 8/2008 =128,6).

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostuksen viitesuunnitelmassa esitetty muu vesihuoltoverkosto jätevesipumppaamoineen tulee rakentaa yksityisenä.

Liikelaitos varautuu yleisen vesihuoltoverkoston rakentamiseen asemakaava-alueen ja asemakaavan muutosalueen toteuttamisen edellyttämässä aikataulussa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2008), että Helsingin Vesi esittää, että yleinen vesihuoltoverkosto rakennetaan vain Merenkulkijankujan alkupäähän, ja venesataman ja satamakortteleiden vesihuolto rakennetaan yksityisenä.

Lautakunta katsoo, että yleinen vesihuolto on tärkeä ulottaa Merikeskuksen alueella kaikille tonteille asti. Ruusuniemenkanavan etelärannalle, ns. viranomaisrannalle on tarkoitus sijoittaa satamaa ja merenkulkua palvelevia toimintoja kuten luotsiasema, Merenkulkulaitoksen ja meripelastusyhdistyksen tiloja ja sataman omia toimintoja. Lisäksi suunnitteilla on myös poliisin ja VPK:n meriosastojen sijoittaminen kortteliin. Edellä mainituilla toimijoilla on mm. päivystysluonteisia yöpymistarpeita. Viranomaisrannalle on varattu kaavassa rakennusoikeutta 4 050 k-m². Merikeskuksen kokonaisrakennusoikeus nousee yhteensä 11 020 k-m²:iin. Satamaa ja merenkulkua palvelevat toiminnot ovat sataman kannalta erittäin tärkeitä, koska ne tukevat ja varmistavat sataman toimintaa ja turvallisuutta. Yleisen vesihuollon järjestäminen Merikeskukseen ja viranomaisrannalle koko Merenkulkijankujan pituudelta luotsiasemalle tarkoitetulle tontille 54321/1 asti on kaupungin edun mukaista ja välttämätöntä.

Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa (30.9.2008) asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Johtokunta toteaa, että asemakaavaehdotuksessa huvilarakennus on saanut sr-1-merkinnän. Kaavamääräyksessä säilytettäväksi rakennusosioksi on luettu myös rakennuksen sisätilat kiinteine kalusteineen. Johtokunta katsoo, että kaavamääräys on rakennuksen säilymisen kannalta riittävän perusteellinen.

Muutosehdotuksessa Ruusuniemen edustustila lähiympäristöineen on osoitettu omaksi korttelikseen 54319. Rakennusoikeudeksi on merkitty 650 k-m², joka on 50 k-m² enemmän kuin nyt voimassa olevassa kaavassa. Lisärakennusoikeuden sijainti on kaavakartassa merkitty rakennuksen itäpuolelle. Kaavamääräyksessä on määritelty laajennusosan ominaisuudet ja se, miten sen tulee nivoutua alkuperäiseen arkkitehtuuriin ilman, että huvilan rakennustaiteellinen arvo kärsii. Edellä mainitun ja laajennusosan koon huomioon ottaen johtokunnan kanta on, että laajennus on mahdollista toteuttaa. Jatkossa kuitenkin on pitäydyttävä laajentamasta huvilaa enempää. Asemakaavamääräyksessä korttelin 54319 aitaaminen on kielletty. Tontti on tällä hetkellä osittain aidattu pohjois- ja itäpuolelta metallilanka-aidalla. Johtokunta katsoo, että tontin rajaaminen tällä hetkellä aidalla venesataman puolelta on perusteltua. Sen sijaan sisääntulo- eli rakennuksen luoteispuoli tulee jättää aitaamatta. Mahdollisen aitarakennelman tulee jatkossakin olla ilmava ja huvilarakennukselle alisteinen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009), että vapaata jalankulkua ranta-alueella ei estetä ja että edustustilan tonttia ei aidata. Korttelin länsisivun aitaaminen on kuitenkin perusteltua, jotta viereisellä veneluiskalla harjoitettava veneiden nosto- ja laskutoiminta ei levittäydy hallitsemattomasti edustustilan arvokkaaseen ympäristöön. Aitaa ei saa ulottaa rantaan saakka, jotta rannalla kulkeminen on mahdollista.

Ruusuniemen edustustilan tontin aitaamista koskevaa kaavamääräystä on tarkennettu seuraavasti:

Aluetta ei saa aidata lukuun ottamatta korttelin länsisivua. Aita ei saa ulottua 10 m lähemmäksi rantaviivaa. Aidan on oltava läpinäkyvä, ympäristöön sopiva ja korkeintaan 1,2 m korkea.

Liikuntalautakunta puoltaa (16.9.2008) asemakaavan muutosehdotusta seuraavin tarkistuksin ja huomautuksin:

Alueen osat (vl), joille saa sijoittaa venelaitureita, on osoitettu kaavakartassa liian yksityiskohtaisesti. Myös virtausaukkojen paikat (av) on esitetty kaavassa liian yksityiskohtaisesti.

Ruusuniemen edustustilan (kortteli 54319, KL-1) aitaaminen ei ole este liikuntaviraston toiminnalle alueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009), että polttoaineen jakeluaseman paikka säilytetään kaavassa ennallaan. Siihen ja edustustilan tontin aitaamista koskevaan asiaan on vastattu muistutusten yhteydessä.

Venelaitureita varten on merkitty yksi yhtenäinen alueen osa kaavakarttaan. Merkintä perustuu liikuntaviraston kaavoitusta varten teettämään venesataman yleissuunnitelmaan. Yleissuunnitelmassa on tutkittu laiturien sijoitusta aallonmurtajaan tarkasti ja tiheämmin laiturivälein kuin nyt. Ruusuniemen edustustilan edustalta on poistettu voimassa olevassa kaavassa esitetty laiturin sijoitusmahdollisuus, koska edustustilan rantaluonto on herkkä ja veden syvyys matala. Venesataman vesialue jakautuu kahteen osaan, joista toiselle saa sijoittaa venelaitureita ja toiselle ei (vv). Veneiden kiinnittäminen poijuihin on sallittu myös vv-alueen osalla.

Virtausaukkoja on nykyisin rakennettu kolme kappaletta aallonmurtajan taitekohdan viereen. Virtausaukot on merkitty kaavassa nykyisten virtausaukkojen paikalle. Aukot ovat tärkeitä veden vaihtuvuuden varmistamiseksi, eikä niitä ei saa sulkea. Kaavaan merkityt virtausaukot edustavat minimivaatimusta. Aallonmurtajaan saa rakentaa tarvittaessa lisää virtausaukkoja.

Pelastuslautakunta esittää (9.9.2008) asemakaavan muutosehdotukseen seuraavat tarkennukset:

– Viranomaissataman yhteyteen tulee öljyntorjuntaa palvelevia tiloja, joita varten tulee varata 200 k-m²rakennusoikeus.

– Sammutusveden saamisesta tulee huolehtia asianmukaisesti.

Pelastustoimen osalta ei ole muuta huomautettavaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009), että Ruusuniemenkanavan sataman korttelialueen (LS-1) rakennusoikeudessa on otettu huomioon pelastuslaitoksen tarpeet.

Sammutusveden saaminen on otettu huomioon alueen vesisuunnitelmassa.

Kiinteistölautakunta toteaa (16.9.2008) mm., että Vuosaarenlahden venesatama on vuokrattu tällä hetkellä liikuntavirastolle sisäisenä vuokrauksena. Vuokra-alueen pinta-ala on yhteensä 17,1 ha, josta maa-alueen osuus n. 2,6 ha. Liikuntaviraston hallintaan tullaan luovuttamaan asemakaavan mukainen saaristolaivureiden telakointi- ja talvisäilytysalue, kortteli 54322. Kaavan muutoksen myötä on toteutumassa saaristolaivureiden tavoite saada Helsingistä pysyvä paikka alusten talvisäilytystä ja telakkaa varten.

Helsingin Sataman hallintaan on tarkoitus luovuttaa kortteli 54321, jonne sijoittuvat luotsiasema sekä merenkulkulaitoksen ja meripelastusseuran toimitilat. Näiden alueiden edelleenvuokrauksista tulee vastaamaan siten Helsingin Satama.

Ruusuniemen edustushuvila toimii nykyisin kokoustilana ja ravintolana. Rakennus soveltuu hyvin nykyisen kaltaiseen käyttötarkoitukseen ja on todennäköistä, että Vuosaaren satamassa toimivat yritykset tulevat olemaan jatkossa merkittävä käyttäjäryhmä. Koska rakennuksen lopullinen käyttötarkoitus on vielä avoinna, niin asemakaavassa ei tulisi ottaa kantaa huvilakiinteistön aitaamiseen, vaan se tulisi ratkaista vasta lopullisen käyttötarkoituksen ratkettua. Tämän vuoksi asemakaavasta tulisi poistaa aitaamiskieltoa koskeva määräys.

Lautakunnalla ei ole muuta kaavaehdotukseen. Lautakunta puoltaa ehdotuksen hyväksymistä.

Merkittiin, että lausuntoehdotuksen toiseksi viimeisestä kappaleesta poistettiin sen kolmas virke. Päätös syntyi tältä osin äänestyksen jälkeen äänin 6–3 jäsen Paalimäen tekemän ja varapuheenjohtaja Kaliman kannattaman poistoesityksen voittaessa vähemmistön (puheenjohtaja Hagelberg sekä jäsenet Kauti ja Pätiälä) oltua esittelijän ehdotuksen kannalla, jonka mukaan seuraavan virkkeen olisi tullut sisältyä lausuntoon:

Mikäli tilojen käyttäjät ovat etupäässä lähialueella toimivia yrityksiä, niin on tarkoituksenmukaista vuokrata tontti Helsingin Satamalle ja luovuttaa rakennus Helsingin Sataman omistukseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009), että vapaata jalankulkua ranta-alueella ei estetä ja edustustilan tonttia ei aidata. Aitaamiskielto on edelleen perusteltua rantojen yleisen käytön ja maiseman vuoksi. Viitaten kaupunginmuseon johtokunnan lausuntoon lautakunta katsoo kuitenkin, että korttelin länsisivun aitaaminen voidaan sallia, jotta viereisellä veneluiskalla harjoitettava veneiden nosto- ja laskutoiminta ei levittäydy hallitsemattomasti edustustilan arvokkaaseen ympäristöön. Aitaa ei saa ulottaa rantaan saakka, jotta rannalla kulkeminen on mahdollista.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (11.9.2008) mm., että kaavamerkintöjen yhdenmukaisuuden vuoksi tulisi myös korttelin 54304 länsipuolelle varattu 4 m:n levyinen kevyen liikenteen yhteys Ruusuniementieltä Laituripolulle merkitä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi.

LS-1-alueiden väliin sijoittuva katualue palvelee ajoa kortteleihin 54322 ja 54321, minkä vuoksi se tulee muuttaa osaksi tonttialuetta.

Merenkulkijankujan itäreunalle aallonmurtajan tyvestä sen kärkeen sijoittuvan puurivin ja sen aluskasvillisuuden rakennus, istutus- ja elinolosuhteet tulevat olemaan erittäin vaativat.

Helppoon ja turvalliseen liikkumiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Kevyen liikenteen erottaminen ajoradasta vähintään metrin levyisellä erotuskaistalla lisäisi väylän käytön turvallisuutta.

Uuden aallonmurtajan eteläkärkeen on sijoiteltu lumenkaatopaikka, josta lunta kaadetaan mereen. Kerättävä lumi saattaa sisältää hiekoitushiekan lisäksi erilaista jätettä siitä huolimatta, että sallittua on ollut vain puhtaan lumen kaato mereen. Lumen seassa oleva jäte leviää merellä jäiden ja virtauksen mukana ympäristöön ja seurauksena on vesialueen ja rantojen roskaantuminen.

Lumen vastaanotolle tulisi vielä tutkia vaihtoehtoisia ratkaisuja Itämeren tilan suojelemiseksi.

Asemakaavan toteuttamiskustannukset rakennusvirastolle ovat n. 700 000 euroa. Vuosittaiset ylläpitokustannukset lisääntyvät n. 7 500 euroa/vuosi.

Lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä em. tarkistuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009), että kevyen liikenteen yhteys Ruusuniementieltä Laituripolulle on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi.

LS-1-alueiden väliin sijoittuva katualue mahdollistaa yleisen pääsyn Ruusuniemenkanavan rannalle.

Merenkulkijankujan istutussuunnitelmassa on otettu huomioon paikan olosuhteet ja valittu paikalle soveltuvat perustamistapa ja kasvilajikkeet.

Kevyelle liikenteelle on varattu aallonmurtajalla rinnakkaisreitti rantaa pitkin ajoväylän vieressä kulkevan jalkakäytävän lisäksi.

Lumenkaatoa koskevaan asiaan on vastattu muistutusten yhteydessä. Asiasta on neuvoteltu rakennusviraston, Helsingin Satama ‑liikelaitoksen ja ympäristökeskuksen kanssa. Lausunnon johdosta on selvitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta muuta lumen poistamiseen sopivaa paikkaa ei ole järkevällä etäisyydellä.

Satamalautakunta puoltaa (23.9.2008) kaavaehdotuksen hyväksymistä ja toteaa mm., että asemakaavan muutosehdotus noudattaa pääpiirteittäin satamakeskuksen kehittämisen yhteydessä laadittuja suunnitelmia. Asemakaava luo edellytykset kehittää Vuosaaren satamakeskuksen monipuolisuutta ja erityisesti sataman ja pienvenesataman välistä vyöhykettä merenkulkualaa tukevien toimintojen sijoittamisalueena. Asemakaavaan sisältyvästä Merenkulkijanaltaasta voidaan luoda ainutlaatuinen julkinen kaupunkitila, joka toimii merellisenä porttina alueella vieraileville sekä asukkaille retkikohteena, josta voi tarkkailla sataman sykettä.

Ehdotukseen tulisi kuitenkin tehdä seuraavat tarkistukset:

Asemakaavaan sisältyy KL-kortteli 54319, jossa sijaitsee ns. Ruusuniemen huvila. Ruusuniemen huvila oli aikoinaan alueella toimineen Valmetin telakan edustustila. Huvila on kaupungin omistuksessa, mutta Metso Oyj:n hallinnassa vuoden 2008 loppuun saakka. Rakennuksen korkeatasoinen ja viimeistelty ilme edellyttävät, että tilan käyttö on hallittua ja että kiinteistöstä vastaa pitkäjänteisesti jokin vakiintunut taho. Helsingin Satama ja kiinteistövirasto selvittävät parhaillaan tiloista kiinnostuneita toimijoita.

Asemakaavamääräyksen mukaan aluetta ei saa aidata. Tämä kielto on ristiriidassa rakennuksen luonteen kanssa. Rakennus ja sitä ympäröivät piha- ja luontoalueet tulee voida rauhoittaa, jotta huvilan suojeluarvojen säilyminen voidaan turvata. Suojeltava rakennusmiljöö ja venesatama-aktiviteetit on syytä rajata selkeästi erilleen toisistaan. Edellä mainituilla perusteilla on välttämätöntä rajata kortteli aidalla. Tämä voitaisiin hoitaa asemakaavamääräyksellä: ”Alueen aidan tulee olla läpinäkyvä.” Koska rakennus on varustettu sr-1-suojelumerkinnällä, aita on joka tapauksessa suunniteltava huolellisesti.

Ruusuniemen huvilan käyttömahdollisuuksien monipuolistamiseksi kortteliin tulisi varata esitettyä enemmän rakennusoikeutta ja kortteliin tulisi mahdollistaa majoitustilojen toteuttaminen. Kortteliin olisi perusteltua varata rakennusoikeutta 900 k-m².

Ruusuniemen huvilan korttelia koskevaa merkintää sr-1 luonnehtiva asemakaavamääräys on tarpeettoman yksityiskohtainen. Merkintä sr-1 on jo sinällään tiukka eli mahdolliset muutossuunnitelmat on laadittava erityisen huolellisesti ja viranomaisten valvonnassa.

Merenkulkijanaltaan pohjoispuolelle on merkitty Ruusuniemenaukio. Asemakaavan mukaan alueelle saa sijoittaa näkötornin. Aukion elävöittämiseksi aukiolle olisi perusteltua sallia rakennettavaksi myös paviljonkimainen kahvila- tai kioskirakennus.

Asemakaava sallii, että Ruusuniemenkanavan länsirannan LS-1-kortteleihin voidaan rakentaa myös majoitustiloja. Tämä ei ole perusteltua. Alueella tulisi olla sallittua vain päivystysluontoinen yöpyminen.

Asiasta käydyn keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Kallio teki varajäsen Ojalan kannattamana muutosehdotuksen lausuntoon. Sen mukaan lausunnosta poistetaan Ruusuniemen huvilan aitausta koskeva kappale, joka alkaa sanoin: ”Asemakaavamääräyksen mukaan aluetta ei saa aidata…”. Asiasta äänestettiin. Esittelijän esitys voitti äänin 5–4 (Hautakorpi, Kallio, Ojala ja Puska).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.4.2009), että Ruusuniemen edustustilan tontin aitaamisen osalta lautakunta viittaa kaupunginmuseon ja kiinteistölautakunnan lausunnoista annettuihin vastineisiin.

Ruusuniemen edustustilan laajentaminen on sallittu siinä määrin kuin se on mahdollista rakennuksen ja ympäristön suojeluarvon perusteella. Tontilla ei ole edellytyksiä majoitustilojen rakentamiseen. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että kaavaehdotuksessa on hyvin otettu huomioon alueen kehittämistarpeet ja yleiset tarpeet. Kaupunginmuseon johtokunta puolestaan toteaa, että jatkossa on pitäydyttävä laajentamasta huvilaa enempää. Liiketoiminnan taloudellista kannattavuutta ajatellen majoitusmahdollisuus on perusteltua järjestää suurempana yksikkönä ja sijainniltaan keskeisemmällä paikalla logistiikka- ja yritysalueella tai venesataman palveluihin liittyen.

Ruusuniemen edustustilaa koskeva suojelumääräys on tarpeen rakennuksen suojeluarvon säilyttämiseksi rakennusta laajennettaessa. Kaupunkimuseon johtokunta katsoo lausunnossaan, että kaavamääräys on rakennuksen säilymisen kannalta riittävän perusteellinen.

Ruusuniemenaukiolle on merkitty rakennusala ja rakennusoikeutta näköalatornia ja kahvilaa varten.

LS-1-korttelialueen määräyksessä oleva sana ”majoitustiloja” on muutettu ”päivystysluontoisiksi yöpymistiloiksi”.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt tarkistukset

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen on muistutusten ja lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkistukset:

Merenkulkijankujan kääntöpaikka on kaavassa merkitty katualueen osaksi (e-1), jota saa käyttää likaantumattoman lumen poistamiseen mereen. Mereen ei saa kulkeutua lumen mukana roskia tai kiintoaineita.

Rakennusalaa aallonmurtajan päässä on laajennettu ja rakennusoikeutta lisätty 450 k-m²:stä 800 k-m²:iin.

Aallonmurtajan taitekohdan rakennusala on muutettu ohjeelliseksi, ja rakennusoikeutta on suurennettu 2 300 k-m²:stä 2 700 k-m²:iin. Myös aallonmurtajan tyven rakennusala on muutettu ohjeelliseksi.

Liikerakennusten korttelialueen (KL-1) aitaamista koskeva määräys on muutettu seuraavaksi: Aluetta ei saa aidata lukuun ottamatta korttelin länsisivua. Aita ei saa ulottua 10 m läheisemmäksi rantaviivaa. Aidan on oltava läpinäkyvä, ympäristöön sopiva ja korkeintaan 1,2 m korkea.

Kevyen liikenteen raitti on merkitty aallonmurtajan tyvestä rantaa pitkin aallonmurtajan taitekohdalle ja edelleen uuden aallonmurtajan päähän asti.

Kevyen liikenteen yhteys Ruusuniementieltä Laituripolulle on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi.

Ruusuniemenaukiolle merkitty rakennusala (to) on muutettu rakennusalaksi, jolle saa sijoittaa näköalatornin ja kahvilan. Rakennusalalle on merkitty rakennusoikeudeksi 300 k-m².

LS-1-korttelialueen määräyksessä oleva sana ”majoitustiloja” on muutettu ”päivystysluontoisiksi yöpymistiloiksi”.

Lisäksi kaavakarttaan on tehty teknisluonteisia tarkistuksia ja pieni osa venesatama-alueesta (LV) on liitetty Bokberginpuistoon (VP).

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	26.8.2009 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Puistosuunnitelman selostus
	Liite 2	Puistosuunnitelmapiirustus 5531/1

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio asemakaavakartasta
	Liite 3	Opetuslautakunnan päätös 26.5.2009