KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

JÄTKÄSAAREN RAITIOTIEVERKON PERUSTAMISSUUNNITELMA

Khs 2008-2651

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä Jätkäsaaren raitiotieverkon perustamissuunnitelman joukkoliikennelautakunnan esityksen 11.12.2008 mukaisena siten, rata- ja pysäkkirakentamisen sekä sähkönsyöttöasemien rakennuskustannukset marraskuun 2008 hintatasossa ovat 25 miljoonaa euroa (alv 0%).

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Jätkäsaaren joukkoliikenne noin 2015 ja 2025
	Liite 2	Aiemmat linjastokuvat (2025 vaihtoehdot 2 ja 2-S sekä välivaiheet)

Joukkoliikennelautakunta (nyk. HKL-liikelaitoksen johtokunta) esittää (11.12.2008) seuraavaa:

Jätkäsaaren rakentaminen asuin- ja työpaikka-alueeksi on alkamassa tavarasataman siirryttyä Vuosaareen. Rakentaminen alkaa Saukonpaadelta ja lähinnä Hietalahtea olevalta alueelta. Vuoden 2012 alussa Jätkäsaaressa on noin 700 uutta asukasta. Koko alueen valmistuttua noin vuonna 2025 asukkaita on noin 16 000, ja työpaikkamäärä on noin 6 000. Ruoholahden kanavan eteläpuolella on nykyisellään noin 2 300 asukasta.

Nykyiset asukkaat ja osa Jätkäsaaren tulevasta uudesta maankäytöstä ovat Ruoholahden metroaseman ja linjojen 6 ja 8 nykyisten pysäkkien kävelyetäisyydellä. Matkustajasatamasta on yhteys bussilinjalla 15A Elielinaukion terminaaliin ja linjalla 15 Ruoholahden metroasemalle.

Uutta Jätkäsaarta on suunniteltu alusta asti niin, että joukkoliikenne perustuu raitioliikenteeseen. Ratojen rakentaminen tulee aloittaa vuonna 2009 alueen katujen toteuttamiseen liittyen. Sen tähden nyt on aika päättää rataverkon perustamisesta ja varautumisesta koko verkon toteuttamiseen alueen rakentumisen aikataulussa ja kadunrakennusurakoihin kytkettynä vuosien 2009 – noin 2020 aikana. Lisäksi tulee tehdä tarvittavat hankepäätökset ensimmäisten vaiheiden rataosuuksien toteuttamiseksi niin, että raitioliikenne voidaan aloittaa Jätkäsaareen vuoteen 2012 mennessä ja laajentaa liikennöintiä sovitettuna etupainotteisesti maankäytön kehittymisen aikatauluun.

Aiemmat suunnitelmat

Joukkoliikennelautakunta päätti 20.6.2007, että tavoitelinjaston valmistelua jatketaan vaihtoehtojen 2-S ja 2 pohjalta (liite). Lisäksi lautakunta päätti, että vaiheittain toteuttamisen valmistelua jatketaan sovittaen ratkaisut kulloisenkin vaiheen liikennekysyntään mutta ottaen huomioon tavoitteen, että Jätkäsaaren joukkoliikennepalvelut toteutetaan etupainotteisesti. Ennen päätöstään lautakunta käsitteli Jätkäsaaren joukkoliikenneratkaisua useissa kokouksissa, ja esillä oli lukuisia vaihtoehtoja. Kaupunkisuunnittelulautakunta osaltaan päätti 7.6.2007, että Jätkäsaaren joukkoliikennejärjestelmän suunnittelua jatketaan listatekstissä esitetyn raitioliikennevaihtoehdon 2 pohjalta.

Lisäksi joukkoliikennelautakuntaa informoitiin 14.2.2008 Jätkäsaaren joukkoliikennejärjestelyjen vaiheittaisesta toteuttamissuunnitelmasta, joka perustui liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä tehtyyn selvitykseen liikennetarpeen kehittymisestä ja katujen rakentamisaikatauluista. Kyseisen suunnitelman mukaan tavoitteena on aloittaa raitioliikenne Jätkäsaareen vuonna 2011, ja ensimmäisessä vaiheessa jatketaan linja 8 Jätkäsaaren keskustaan. Toisessa vaiheessa arviolta vuonna 2011–2012 jatkettaisiin linja 6 Jätkäsaaren keskustaan, tai vaiheet 1 ja 2 toteutettaisiin samanaikaisesti, jos molempien suuntien yhteydet valmistuisivat samoihin aikoihin. Kolmannessa vaiheessa vuoden 2015–2016 tienoilla alettaisiin liikennöidä satamaan Kampin kautta kulkevalla raitiolinjalla. Koko Jätkäsaaren alueen kiertävä reittimahdollisuus toteutunee vasta vuoden 2020 jälkeen.

Linjan 8 liikennöinti Jätkäsaareen voidaan aloittaa edellä mainitun suunnitelman mukaisesti vuonna 2011 tai 2012, kun Jätkäsaaren keskustaan sijoittuva kääntöpaikka saadaan käyttöön. Kääntöpaikka sijoittuu alueelle, jonka asemakaava on parhaillaan tekeillä. Välimerenkadun alue ei kuitenkaan toteudu aiemmin ennakoidussa aikataulussa, vaan Jätkäsaaren aloitusasemakaavan alueella rakentaminen painottuu aluksi sataman puoleiselle alueelle. Siksi Tyynenmerenkadun raitiotie tulee varautua toteuttamaan aiemmin kaavailtua nopeammin kyseisen kadun rakentamisen yhteydessä.

Muuttuneen tilanteen vuoksi aiempia linjastosuunnitelmia on syytä tarkistaa. Yhteystarve Kampin kautta Jätkäsaareen aikaistuu, sillä raitiolinjan matkustajasatamaan on tarkoituksenmukaista kulkea sitä kautta. Suora nopea yhteys satamasta Kampille ja rautatieasemalle on yhteystarpeiden kannalta keskeisessä asemassa. Reitti kulkisi Urho Kekkosen kadulta Malminrinteen ja Ruoholahdenkadun kautta Ruoholahdenrantaan ja edelleen Tyynenmerenkadulle. Päätepysäkki ja kääntöpaikka sijoittuisivat matkustajasataman alueella aluksi väliaikaiselle paikalle. Lopullinen kääntöpaikka on noin 500 metriä etelämpänä uuden satamaterminaalin alueella, ja se saadaan käyttöön muutamia vuosia myöhemmin.

Matkustajasataman liikenne hoidetaan toistaiseksi nykyisillä bussilinjoilla 15 ja 15A, joiden tarjontaa parannetaan matkustuskysynnän kasvun mukaan raitiolinjan alkamiseen asti. Bussiliikenteen tarjonta on sovitettavissa joustavasti liikennetarpeen ja liikennejärjestelyjen mukaan rakentamisen välivaiheissa. Linja 15 jatketaan vuonna 2010–2011 Ruoholahden asemalta Salmisaarenrannan työpaikka-alueelle.

Tarkistettu linjastosuunnitelma

Joukkoliikennelautakunnan käsittelemiä linjastosuunnitelmia on tarkistettu edellä olevan johdosta, ja oheinen uusi ratkaisu perustuu Länsisataman aluerakentamisprojektin, kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitoksen edustajien yhteiseen käsitykseen. Sen mukaan lopputilanteessa kulkee raitiolinja (kuvassa linja A) Crusellin sillan kautta Jätkäsaaren keskustaan ja edelleen satamaan. Toinen raitiolinja kulkee Kampista Ruoholahdenkadun kautta Jätkäsaaren kannakselle, missä se jakautuu kahdeksi linjaksi. Linjan toinen haara kulkee Jätkäsaaren itäreunalla suoraan Tyynenmerenkatua pitkin satamaan ja toinen haara kiertää Välimerenkadun ja Atlantinkadun kautta satamaan. Kaikilla kolmella linjalla on siis päätepysäkki satamassa. Raitiolinja 6 kulkee Telakkakadun kautta Hernesaareen. Salmisaarenrannan joukkoliikenne hoidetaan bussilla.

Vaiheittainen toteutus etenee kohti lopputilannetta niin, että vuoteen 2015 mennessä on toteutettu ensin raitiolinjan 8 jatke Jätkäsaaren keskustaan ja sen jälkeen raitiolinja (kuvassa linja B) Kampin ja Tyynenmerenkadun kautta väliaikaiselle päätepysäkille satamaan. Välimerenkadun valmistuessa linja B voidaan tarvittaessa haaroittaa ja viedä toinen haara Välimerenkatua pitkin Jätkäsaaren keskustaan. Bussi 15 ajaa satamasta Selkämerenkadun ja Ruoholahden metroaseman kautta Salmisaarenrantaan. Metron liityntälinjana bussi parantaa lyhyen reittinsä ansiosta sataman aiheuttamien kuormitushuippujen hoitamisen taloudellisuutta.

Vuoden 2015 jälkeen toteutuu viimeistään Välimerenkadun reitti. Lisäksi toteutuu vielä Atlantinkadun reitti sekä Tyynenmerenkadun reitin jatko sataman lopulliselle kääntöpaikalle. Lopputilanteessa Jätkäsaaren keskustan kääntölenkkiä käytetään varayhteytenä ja lisäliikenteen kääntöpaikkana. Linjan 6 nykyinen kääntölenkki säilytetään samoja tarkoituksia varten, ja lisäksi varayhteydeksi rakennetaan Bulevardin ja Jätkäsaaren välinen yhteys.

Raitiotieverkon perustaminen

Crusellin sillan rakentaminen on alkanut, ja siltaurakkaan on sisällytetty varaus radalle. Samoin menetellään Mechelininkadun risteysalueen uudistamisen siltaurakassa (Länsilinkki), joka käynnistyy vuoden 2009 syksyllä. Jatkossakin ratarakentaminen on kytkettävä kadunrakennustöihin niin, että ratojen jatkaminen tarvittaviin liikennesuuntiin on mahdollista suunnitelmallisesti tiettyjen omien hankekohtaisten aikataulujensa mukaisesti.

Radat tulee toteuttaa pääsääntöisesti niin, että raitioliikenteellä on omat kaistat, ja lisäksi raitiovaunujen viiveetön kulku on turvattava liikennejärjestelyin. Ratojen kaarteet on toteutettava nykyvaatimusten mukaisesti tasaisen ja meluttoman kulun varmistamiseksi. Niillä reittiosilla, minne ei voi järjestää raitioliikenteen omia kaistoja, raitiovaunuille on järjestettävä viiveetön kulku muilla keinoin, esimerkiksi tavanomaista voimakkaammin liikennevaloetuuksin.

Jätkäsaaren koko rataverkon liikennettä varten tarvitaan kaksi uutta sähkönsyöttöasemaa, joista ainakin toinen heti liikenteen alkaessa. Syöttöasemalle on pyritty varaamaan paikka Välimerenkadun päähän, ja alustavasti on varauduttu aloittamaan sen rakentaminen vuoden 2009 aikana. Toiseen syöttöasemaan tulee varautua Tyynenmerenkadun alueella, tai toinen syöttöasema on korvattava muilla ratkaisuilla. Toisen syöttöaseman tarpeeseen ja toteutuksen ajoitukseen sekä syöttöasemien ominaisuuksiin vaikuttavat tulevien linjaratkaisujen ja liikennemäärien lisäksi esimerkiksi ajojohtoverkon tekniset ratkaisut. Sähkönsyöttöasemien alustava kustannusarvio on 1,5 milj. euroa (alv 0 %). Liikenne Munkkisaareen tulee myös vaatimaan uuden syöttöaseman, jonka kustannusarvio on vajaat 0,5 milj. euroa.

Kamppi–Jätkäsaari-yhteyden rakentamismahdollisuuksista raitioliikenteen kulkuväyläksi on toistaiseksi vasta alustavia suunnitelmia. Jatkosuunnittelussa tulee olla lähtökohtana raitioliikenteen viiveettömän kulun järjestäminen, ensi sijassa omilla kaistoillaan. Ruoholahdenkatu pitäisi toteuttaa – toisin kuin on tapahtumassa – joukkoliikennekatuna, kuten liikennelaitos on aikanaan esittänyt Kampin liikennejärjestelyjen suunnittelun yhteydessä. Niillä reittiosuuksilla, mihin ei voi järjestää joukkoliikenteelle omia kaistoja, raitiovaunuille tulee varmistaa viiveetön kulku muilla keinoin, esimerkiksi voimakkain liikennevaloetuuksin. Voimassa olevien päätösten mukaisesti rakennettaessa on Ruoholahdenkadun reitin varrelle tulossa kaikkiaan kolme liikenneympyrää, joiden läpi kiskot pitäisi myöhemmin vetää. Liikennevaloihin ei ole varauduttu liikennesuunnitelmassa, mutta katusuunnitelmassa mahdollinen raitiotie on ennakoitu putki- ja johtosiirtojen osalta.

Sataman linja toteutetaan käytännössä jonkin toisen Helsingin keskustan kautta kulkevan raitiolinjan jatkeena, ja viiveetön kulku Kampin läpi on erityisen tärkeää, koska mahdolliset häiriöt heijastuisivat koko linjan reitille. Ellei reitistä tule sujuvaa, tarvittaisiin linjan liikennöintiä varten kierrosajan pitenemisen ja hajonnan kasvun vuoksi ylimääräiset 1–2 vaunua.

Mainittakoon, että raitioliikenteen nopeus on hidastunut viime vuosina toteutetuista nopeuttamistoimenpiteistä huolimatta. Kierrosaikojen piteneminen vaatii vaunulisäyksiä liikenteeseen, jos vuorovälit säilytetään ennallaan.

Käytännön kokemusta Kampin reitin toimivuudesta saadaan Simonkadun – Urho Kekkosen kadun osuudelta keväästä 2009 alkaen, minkä jälkeen Kampin kautta kulkevan reitin käytettävyys (riittävä toimivuus ja luotettavuus) Jätkäsaaren yhteytenä voidaan ratkaista – viimeistään alkuvuodesta 2010. Mikäli kokemusten perusteella Kampin yhteys ja sen kytkeytyminen muuhun rataverkkoon voidaan todeta käytettävyydeltään hyväksi, on Kampin ja Jätkäsaaren välinen yhteys tarkoituksena toteuttaa siten, että liikenne Kampin kautta Jätkäsaareen voitaisiin aloittaa syksyllä 2012. Bulevardin nopeutustoimenpideohjelma on myös toteutettava raitioliikenteen sujuvuuden parantamiseksi.

Linjan 8 jatkaminen Jätkäsaaren keskustaan edellyttää yhden vaunun lisäystä linjalle. Tähän on varauduttu taloussuunnitelmassa vuosille 2009–2011. Kampilta tulevan sataman linjan liikennöinti vaatii alkuvaiheessa 1–3 vaunun lisäyksen liikenteeseen riippuen linjan toteutustavasta. HKL-Raitioliikenne valmistelee parhaillaan raitiovaunuhankinnan tarjouspyyntöä vanhimpien nivelvaunujen korvaamiseksi ja raitioverkon laajennustarpeisiin. Ensimmäiset uudet vaunut saataneen liikenteeseen aikaisintaan vuonna 2012. Jätkäsaaren raitioliikenteen aloitus ei ole sidoksissa vaunujen hankinta-aikatauluun, mikäli nykyiset matalalattiavaunut ovat käytettävissä suunnitelmien mukaisesti.

Rakentamisen kustannukset

Ensimmäisen toteutusvaiheen (jolloin kuvassa esitetty noin vuoden 2015 tilanne on toteutettu) investointikustannukset muodostuvat alustavan hankejaon mukaan seuraavasti:

Hanke/rataosuus	Rakennuskustannus (alv 0 %) (milj. euroa)
Mechelininkadun risteysalue	2,0
Länsisatamankatu välillä
Itämerenkatu – Välimerenkatu	4,1
Kampin yhteys välillä
Urho Kekkosen katu – Mechelininkatu	3,4
Tyynenmerenkatu	3,1
(Välimerenkatu	2,3)
Pysäkit	1,0
Yhteensä enintään	15,9
Arvaamattomat kustannukset 10 %
Yhteensä enintään	17,5

Kustannukset on esitetty marraskuun 2008 kustannustasossa.

Liikennelaitos on varautunut Jätkäsaaren ratahankkeiden toteuttamisen aloittamiseen Crusellin sillan ja Mechelininkadun liittymän osalta vuosina 2008 ja 2009. Rakentamisen nyt alettua ja suunnitelmien tarkennuttua investointitarve tarkistetaan vuoden 2009 tulosbudjettia varten ja jatkossa vuosittain talousarvio- ja taloussuunnitelmakierroksella. Investointeihin varaudutaan tulevien vuosien aikana niin, että rataverkkoa voidaan toteuttaa pääsääntöisesti Jätkäsaaren katurakentamisen urakoihin kytkettynä. Toteutus alkaa Crusellin sillan urakasta ja Mechelininkadun siltaurakasta (=Länsilinkki), joihin rata on jo sisällytetty siten, että liikennelaitos vastaa kiskojen ja johdotuksen hankinnasta ja asennuksesta. Tämän hetken arvion mukaan Jätkäsaaren toteutuksen vaatimat ratainvestoinnit ovat vuosina 2009–2011 noin 6,5 milj. euroa, mutta Tyynenmerenkadun toteutuksen aikaistaminen ja Kampin yhteyden aikaistaminen lisäävät alkuvuosien investointitarvetta
3–5 milj. eurolla.

Valmiin raitiotieverkon ja kaikkien yhteyksien toteuttamisen kustannusennuste on marraskuun 2008 kustannustasossa noin 25 milj. euroa (alv 0 %). Kustannusarvio ei sisällä esimerkiksi mahdollisia putki- ja johtosiirtoja ja liikennejärjestelyjä.

Kustannusten jakaminen liikennelaitoksen ja rakennusviraston kesken pitäisi tehdä samoin periaattein kuin raitiolinjan 9 toteutuksessa, jolloin pysäkkien rakentaminen tulee rakennusviraston maksettavaksi. Liikennelaitoksen vastuulle ei myöskään saisi tulla sataman väliaikaisen kääntöpaikan kustannuksia eikä mahdollisista tavallista korkeammista laatutasovaatimuksista aiheutuvia menoja.

Kustannusten tarkentaminen ja investointien toteuttaminen edellyttää vielä hankkeiden yleissuunnitelmien ja yksityiskohtaisten suunnitelmien tekemistä puuttuvilta osin. Toteutusaikatauluihin vaikuttaa asemakaava-, liikennejärjestely- ja katusuunnitelmien tekemisen ja käsittelyn eteneminen. Huomattava osa investointitarpeesta on ajoittumassa hyvin etupainotteisesti niin, että lipputuloja saadaan vasta useiden vuosien päästä.

Myös Hernesaaren joukkoliikenne on tarkoitus hoitaa tulevaisuudessa raitiovaunuilla, mihin varaudutaan suunnittelussa järjestämällä sieltä ratayhteys keskustaan Bulevardin ja Telakkakadun kautta. Hernesaaren uudisrakentaminen ajoittuu Jätkäsaarta myöhemmäksi. Parhaillaan laaditaan osayleiskaavaa, ja asuntojen rakentaminen käynnistynee aikaisintaan vuonna 2013–2014.

Asukasmäärä tulee olemaan noin 4 500. Muita tulevia raitioverkon laajennuskohteita ovat Kalasataman, Kruunuvuorenrannan, Keski-Pasilan ja Ilmalan rakentamiseen liittyvät raitiotiet sekä linjan 9/10 jatko eteläsuunnassa. Uusien alueiden suunnittelun, rakentamisen ja liikenteen toteutuksen aikataulut ovat suurelta osin samanaikaisia Jätkäsaaren toteutuksen kanssa.

Joukkoliikennelautakunta päätti 11.12.2008 hyväksyä esityksen mukaiset Jätkäsaaren linjastosuunnitelmat ohjeellisina raitiotieverkon toteuttamista varten niin, että liikenne Jätkäsaareen voidaan aloittaa linjalla 8 vuoteen 2012 mennessä ja liikennöinti on laajennettavissa vuoteen 2015 mennessä esityslistan liitteenä olevan suunnitelmakuvan mukaisesti.

Joukkoliikennelautakunta esittää kaupunginhallitukselle Jätkäsaaren raitiotieverkon perustamissuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisesti ja investointeihin varautumista siten ajoitettuna, että liikenne pääsee alkamaan vuoteen 2012 mennessä niin, että perustamissuunnitelma käsittää seuraavat keskeiset toimenpiteet:

- Jätkäsaareen toteutetaan pysäkkeineen ratayhteys nykyisestä rataverkosta sekä Ruoholahden suunnalta kulkien Itämerenkadulta Länsisatamankadun ja Crusellin sillan kautta että Jätkäsaaren kannaksen kautta Kampin ja Bulevardin suunnilta.

- Kampin suunnan yhteys kulkee Urho Kekkosen kadulta Malminrinteen, Ruoholahdenkadun, Ruoholahdenrannan kautta ja Bulevardin suunnan varayhteys nykyisten linjan 6 ratojen kautta.

- Jätkäsaaren alueella toteutetaan pysäkkeineen sellaiset raitioradat, kääntöpaikat ja ohitusraiteet, jotka mahdollistavat esityksen mukaiset lopputilanteen ja välitilanteiden linjastoratkaisut alkaen linjan 8 jatkamisella Jätkäsaaren keskustaan.

- Mechelininkadun risteyksen alueelle ja muihin nykyisen ja uuden rataverkon yhtymäkohtiin sekä Jätkäsaaren alueen rataverkkoon rakennetaan vuonna 2009–2010 tarpeellinen määrä yhteyksiä mahdollisia uusia ajosuuntia ja poikkeustilanteita varten.

- Rataverkon ja yhteyksien sekä sähkönsyöttöaseman rakentaminen aloitetaan vuonna 2009, ja rakentaminen etenee osuuksittain alueen toteuttamisen aikataulussa ja kytkettynä katujen rakentamisen aikatauluihin esityksessä hyväksyttävän suunnitelman mukaan.

- Radat toteutetaan pääsääntöisesti raitioliikenteen omin kaistoin turvaten lisäksi liikennejärjestelyin raitiovaunujen viiveetön kulku ja ratojen kaarteet toteutetaan nykyvaatimusten mukaisesti tasaisen ja meluttoman kulun varmistamiseksi.

- Rata- ja pysäkkirakentamisen sekä sähkönsyöttöasemien osalta varaudutaan yhteensä noin 25 milj. euron (alv 0 %) rakennuskustannuksiin vuosina 2009–2020, mistä noin 10–12 milj. euroa ajoittuu vuosille 2009–2012. Kustannukset on esitetty marraskuun 2008 kustannustasossa.

Lisäksi joukkoliikennelautakunta päätti oikeuttaa liikennelaitoksen ryhtymään niihin välittömiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen rataosuuksien rakentamiseksi ja kytkemiseksi olemassa olevaan rataverkkoon esityksen mukaisesti.

./. Perustamissuunnitelman mukaiset kuvat Jätkäsaaren joukkoliikenteestä 2015 ja 2025 ovat liitteenä 1. Joukkoliikennelautakunnan aikaisempien suunnitelmien (20.6.2007) mukaiset linjastokuvat (2-S ja 2 sekä välivaiheet) ovat liitteenä 2. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.2.2009) seuraavaa:

Lausunnon tiivistelmä

Liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat laatineet yhteistyössä Jätkäsaaren raitiotieverkon perustamissuunnitelman. Perustamissuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ja niiden kehittämispolut tarjoavat hyvän lähtökohdan jatkosuunnittelulle.

Perustamissuunnitelman tavoitetilanteessa on esitetty raitiolinjan 6 jatkaminen Hietalahdesta Hernesaareen. Vaihtoehtona tälle ratkaisulle tulisi jatkosuunnittelussa vielä tutkia raitiolinjan 9 tai 10 jatkaminen Hernesaareen, jolloin linja 6 voitaisiin jatkaa Jätkäsaareen.

Lausunto Liikennelaitos (HKL-liikelaitos) ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat laatineet yhteistyössä Jätkäsaaren raitiotieverkon perustamissuunnitelman. Perustamissuunnitelmassa esitetyt ratkaisut ja niiden kehittämispolut tarjoavat hyvän lähtökohdan jatkosuunnitteluun. Raitiovaunuliikenteen toteuttaminen etupainotteisesti maankäytön laajentuessa on tärkeää. Näin uusille asukkaille saadaan joukkoliikenteestä kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöauton käytölle.

Perustamissuunnitelman välitavoitteena (liite) esitetään, että vuoteen 2015 mennessä on toteutettu raitiolinjan 8 jatke Jätkäsaaren keskustaan sekä raitiolinja Kampin ja Tyynenmerenkadun kautta väliaikaiselle päätepysäkille Länsiterminaaliin. Länsiterminaaliin kulkeva raitiolinja on tärkeää toteuttaa mahdollisimman pian. Matkustajasataman kautta kulki vuonna 2008 yli 4 miljoonaa matkustajaa. Nykyiset satamaan kulkevat bussilinjat 15 ja 15A eivät palvele sataman tarpeita riittävän hyvin. Lisäksi Tyynenmerenkadun raitiolinjaa tukee Jätkäsaaren ensimmäisten rakennushankkeiden painottuminen Tyynenmerenkadun varrelle.

Perustamissuunnitelman tavoitetilanteessa (liite) on esitetty raitiolinjan 6 jatkaminen Hietalahdesta Hernesaareen. Vaihtoehtona tälle ratkaisulle tulisi tutkia raitiolinjan 9 tai 10 jatkaminen Tehtaankadun kautta Hernesaareen, jolloin linja 6 voitaisiin jatkaa Jätkäsaareen. Jätkäsaaren suunnittelun yhtenä tavoitteena on alusta lähtien ollut korkeatasoinen ja kattava joukkoliikenne. Lähtökohtana suunnittelussa on ollut maankäytön tukeutuminen sekä joukkoliikenne- että pyöräily- ja jalankulkuratkaisuihin. Kolmannen raitiolinjan vieminen Jätkäsaareen tukisi Jätkäsaaren suunnitteluperiaatteita sekä alueen ajoneuvoliikenteen minimointipyrkimyksiä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (26.2.2009) seuraavaa:

Jätkäsaaren raitiotieverkon keskeiset osat ovat uusi raitiotieyhteys Kampista Ruoholahden ja Länsilinkin kautta Jätkäsaareen Tyynenmerenkadulle ja nykyisen raitiotielinja 8 jatkaminen Crusellin sillan ylitse Välimerenkadulle vuoteen 2015 mennessä. Varayhteytenä toimii lisäksi nykyinen raitiotielinja 6. Raitiotieverkko täydentyy silmukkaraitiotieksi ja raitiotielinjan 8 jatkeena Atlantinkatua Tallinnan laivaterminaalin luokse alueen rakentamisen edetessä vuoteen 2025 mennessä.

Raitiotieverkko on kattava ja tulee palvelemaan alueen joukkoliikenteen ydinjärjestelmänä joukkoliikenteen edistämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti. Raitiotien toteuttaminen Kampista Ruoholahden kautta Jätkäsaareen on katuverkon toimivuuden kannalta haastava, mutta joukkoliikenteen sujuvuuden ja nopeuden kannalta välttämätön järjestely.

Rakennusvirasto varautuu osaltaan Jätkäsaaren raitiotieyhteyksien toteutukseen omissa katuhankkeissaan. Crusellin silta valmistuu vuonna 2010 ja Kampin suuntaa koskevien katusuunnitelmien laatiminen, johon raitiotien rakentaminen sisältyy, on käynnissä. Katuhankkeiden rahoitukseen varaudutaan taloussuunnitelmaehdotuksessa vuosille 2010–2011.

Kampista Ruoholahteen tulevaa raitiotietä palvelevan katuyhteyden peruskorjauksen kustannukset ovat yhteensä noin 2,0 milj. euroa vuosina 2010–2011. Ruoholahden ja Jätkäsaaren yhdistävän, vuosina 2009–2011 rakennettavan Länsilinkin rakennuskustannukset ovat noin 12 milj. euroa ja Tyynenmerenkadun peruskorjauskustannukset vuosina 2010–2011 ovat noin 3,0 milj. euroa.

Crusellin sillan rakentaminen, jonka kustannukset ovat yhteensä 22,5 milj. euroa, käynnistyi jo syksyllä 2008 ja se valmistuu vuonna 2010. Crusellin siltaan liittyvän Länsisatamankadun peruskorjauskustannukset ovat yhteensä noin 3,5 milj. euroa.

Kummankin hankkeen alustava kustannusarvio sisältää myös raitioteiden pysäkkien ja kääntöpaikkojen pohjarakenteiden toteutuksen. Kustannusarviot ovat vielä alustavat ja täsmentyvät katujen rakennussuunnittelun yhteydessä. Muut raitiotielinjojen investointikustannukset sisältyvät Jätkäsaaren raitiotieverkon perustamissuunnitelman kustannusarvioon.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää (29.4.2009) joukkoliikennelautakunnan suunnitelmaa Jätkäsaaren raitiotieverkosta hyvänä.

Suunnitelmassa esitetään, että raitiotien rakentaminen Kampilta Jätkäsaareen aloitettaisiin vuonna 2010.

Raitiotieyhteyden toteutus ja sen urakkakilpailut ajoittuvat sellaiselle ajanjaksolle, jolloin talouden odotetaan olevan laskusuhdanteessa ja rakentamisen ennakoidaan olevan edullisempaa kuin korkeasuhdanteen aikana. Raitiotieverkon ja siihen liittyvien katujen odotetaan olevan Jätkäsaaressa valmiina, kun rakentaminen kiihtyy seuraavan talouden noususuhdanteen alkaessa.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa suunnitelman hyväksymistä ja edellyttää, että Jätkäsaaren raitiotieverkko sekä siihen liittyvät yhteydet esim. Kampille rakennetaan muun kadunrakentamisen yhteydessä. Rakennusviraston on varauduttava vuoden 2010 talousarvioesityksessään Ruoholahdenkadun rakentamisen kustannuksiin.

Khs toteaa, että Jätkäsaaren joukkoliikenne on suunniteltu raitiolinjaston varaan. Linjaston toteuttaminen etupainotteisesti vaiheittain Jätkäsaaren alueen rakentumisen ja katurakentamisen aikataulujen kanssa yhteen sovitettuna on perusteltua.

Joukkoliikennelautakunnan esityksessä mainitun Kamppi–Jätkäsaari-yhteyden suunnitelmat ovat joukkoliikennelautakunnan käsittelyn jälkeen tarkentuneet. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 2.4.2009 hyväksynyt Kampin ja Jätkäsaaren raitiolinjan liikennejärjestelyt välillä Fredrikinkatu - Mechelininkatu. Rakennusvirasto varautuu järjestelyihin talousarvioehdotuksessaan vuodelle 2010–2011. Rakennusvirasto varautuu osaltaan Jätkäsaaren raitiolinjaston toteutukseen omissa katuhankkeissaan myös muilta osin.

RUSKEASUON TONTTIEN 16740/3 JA 5 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11865)

Khs 2009-55

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 16. kaupunginosan korttelin nro 16740 tonttien nro 3 ja 5 sekä katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.12.2008 päivätyn ja 12.5.2009 muutetun piirustuksen nro 11865 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11865 (Ruskeasuon tontit 16740/3 ja 5)
	Liite 2	Havainnekuva (Ruskeasuon tontit 16740/3 ja 5)

16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16740 tonttien nro 3 ja 5 sekä katualueen asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit 16748 ja 16725).

Aluetta rajaavat Mannerheimintie, Hakamäentie, Hakamäenkuja, Keskuspuisto, Ruskeasuon siirtolapuutarha ja Nauvontie.

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksen tavoitteena on muodostaa tontti bussiliikenteen tarpeisiin sekä osoittaa uusi korttelivyöhyke Mannerheimintien varteen.

Ruskeasuon varikon asemakaavan muutosehdotus on osa pitkää kaavoitus- ja rakentamisprosessia, jonka seurauksena Mannerheimintien loppupää muuttuu nykyistä tehokkaammin rakennetuksi alueeksi. Prosessin edellinen asemakaava mahdollisti Invalidiliiton toimitalon rakentamisen alueelle.

Invalidiliiton talo ja uusi bussivarikko on rakennettu valmiiksi Kvston hyväksymän asemakaavan mukaisesti. Nyt esillä oleva ehdotus kirjaa asemakaavaan varikkotontilla toteutetut järjestelyt sekä määrittelee Mannerheimintien varren rakentamisen uusilla liike- ja toimistorakennusten sekä hotellirakennusten korttelialueilla.

Muutosehdotuksessa varikkotontti (ET-korttelialue) on jaettu kahdeksi korttelialueeksi Nauvontie-nimisellä kadulla. Kadun itäpuolen suurempi tontti jää liikennelaitoksen varikkotontiksi, pienempi tontti rakennusviraston varikoksi.

Nauvontietä jatketaan Hakamäentielle. Sen ja Mannerheimintien välinen korttelialue on merkitty neljän tontin muodostamaksi liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (KT) ja yhden tontin hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1). Rakennusten enimmäiskerrosluku on 6–12. Alkuperäisestä Ruhan varikkotontista yhdessä aiemmin kaavoitetun Invalidiliiton kaavamuutoksen kanssa tulee erotetuksi toimistokäyttöön ja hotellikäyttöön alue, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 68 500 k-m².

Jäljelle jäävän bussivarikkotontin kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettu mahdollisimman vähän. Tontin pinta-ala on nyt, sen jälkeen kun Invalidiliiton tontti on edellisellä asemakaavan muutoksella erotettu siitä, n. 8,6 ha. Tämän kaavaehdotuksen mukainen lopullinen varikkotontti on kooltaan 6,9 ha. Nykyisen tontin rakennusoikeus on (tehokkuudella e = 0.8) 69 150 k-m², uuden 50 691 k-m², koska tontin rakennusoikeus on edelleen merkitty tehokkuusluvulla e = 0.8.

Kaupunkikuvallisesti muutos on merkittävä, koska tähän asti Mannerheimintien pohjoispää on ollut itäreunaltaan avointa pysäköintikenttää.

Mannerheimintien liikennemääriin, luonnonoloihin tai yleiseen virkistykseen ei kaavaehdotuksen mukaisella rakentamisella ole merkittävää vaikutusta.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (4.12.2008) mm., että kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto ovat tehneet aloitteen Ruskeasuon varikkotontin länsireunan muuttamiseksi muuhun käyttöön. Tontin asemakaavan muuttaminen on mainittu kaavoituskatsauksessa useampana vuonna.

Lautakunnan aikaisempi päätös

Lautakunta hyväksyi 7.12.2006 alueen asemakaavan muutosluonnoksen. Hyväksytyn kaavaluonnoksen strateginen tavoite kaupungin hallinnon kannalta oli helpottaa tonteista käytäviä neuvotteluja tulevien tontinvaraajien kanssa ja määritellä alueen kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset päämäärät.

Lähtökohdat

Kaavatilanne

Yleiskaavassa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on kerrostalovaltaista aluetta asumista tai toimitiloja varten sekä työpaikkavaltaista aluetta, jolla saa olla mm. yhdyskuntateknistä huoltoa.

Asemakaavassa nro 10752 (tullut voimaan 19.11.1999) tontti 16740/3 on yhdyskuntateknistä huoltoa (ET) palvelevaa korttelialuetta. Tontti on rakennusviraston tukikohtana.

Asemakaava nro 11494 (tullut voimaan 2.6.2006) käsittää liikennelaitoksen (Ruhan) bussivarikkotontin, josta on lohkaistu tontti Invalidiliiton toimitalolle. Varikkotontin tehokkuudeksi on merkitty e = 0.8, mikä tarkoittaa 69 150 k-m². Siitä saa käyttää 15 % urheilutarkoitukseen.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kiinteistölautakunnan esitykseen perustuen Khs on varannut tontteja Mannerheimintien varressa olevilta korttelialueilta Skanska Oy:n pääkonttorille, NCC Oy:lle ja Norgani Hotels ASA:lle. Varausten jälkeen asemakaavaluonnosta on kehitetty kaavaehdotukseksi yhteistyössä tontinvaraajien kanssa.

Nykytilanne

Kaupunki omistaa koko suunnittelualueen.

Tontille 16740/5 on valmistunut liikennelaitoksen varikko, jonka yhteydessä on myös salibandytiloja.

Kaava-alueen itäosan tontti on rakennusviraston varikkotontti. Alueen eteläpuolella sijaitsee Ruskeasuon siirtolapuutarha sekä Mannerheimintien varrella neljä valmiiksi rakennettua toimistotonttia.

Kaava-alueella on kattavat yhdyskuntateknisen huollon verkostot. Alue on sekavesiviemäröity. Korttelin alla kulkee pohjois‑eteläsuunnassa Salmisaari–Kamppi–Ruskeasuo-yhteiskäyttötunneli, jossa on runkovesijohto ja tietoliikennekaapeleita.

Kaava-alue on kallioista aluetta, jossa maapeite on ohut tai sitä ei ole lainkaan. Täytettyä aluetta on jonkin verran.

Alueen pääkatuna toimii Mannerheimintie, jonka keskiarkivuorokausiliikenne on n. 43 000 autoa. Toisen pääkadun Hakamäentien liikennemäärä on n. 34 000 autoa. Tonttikatuna toimivan Nauvontien keskiarkivuorokausiliikenne on nyt n. 430 autoa. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet sekä pohjoisesta (Hämeenlinnanväylä) että itä-länsisuunnasta (Hakamäentie).

Alueella on myös hyvä julkisen liikenteen palvelutaso. Mannerheimintietä kulkevat bussit sekä Pikku Huopalahteen kääntyvä raitiovaunu 10 pysähtyvät korttelin tuntumassa.

Merkittävimmät häiriötekijät ovat liikenteen aiheuttamat melu ja päästöt. Mannerheimintien liikennemäärästä on raskaan liikenteen osuus n. 10 %. Ajoneuvoliikenteen ei oleteta kasvavan oleellisesti vuoteen 2025 mennessä. Liikenteestä aiheutuva keskiäänitaso Mannerheimintien puoleiselle julkisivulle on n. 74 dB(A).

Tavoitteet Kaavaehdotuksen tavoitteena on jatkaa Mannerheimintien itäreunan muuttamista työpaikkatonteiksi Hakamäentien ja Koroistentien risteysten välillä. Lisäksi ehdotus kirjaa asemakaavaan bussivarikkotontilla toteutetut uudet järjestelyt. Mannerheimintien pohjoispää on kantakaupungin reunana merkityksellinen ja kaupunkikuvallisten tavoitteiden kannalta haastava. Kehäteiden businesspark-tyyppisen ilmeen välttämiseksi Mannerheimintien reunan korttelit on jaettu useampaan tonttiin ja tavoitteena on kantakaupunkimainen vaihteleva rakennusrivistö. Tonttien muodostamisella kompensoidaan bussivarikkotontin uudistamisesta aiheutuneet kustannukset.

Asemakaavan muutosehdotus

Kaavaehdotuksen yleispiirteet

Kaava-alueen pinta-ala on 94 493 m². Varikkokortteli (ET-korttelialue) on jaettu kahdeksi kortteliksi (16725 ja 16748) jatkamalla Nauvontietä Hakamäentielle. Kortteli 16725 jää varikkojen käyttöön ja korttelia 16748 käytetään uusien toimitilojen tarpeisiin. Varikkokorttelin eteläosasta on edellisellä kaavamuutoksella nro 11494 erotettu Invalidiliitto ry:lle tarkoitettu toimistorakennusten korttelialue (KT, tontti 16740/6) sekä n. 100 m katua aiemman Nauvontien jatkeeksi. Kaavaehdotuksen toimistokortteli jatkaa aiempien neljän toimistotontin riviä.

Sekä Ruskeasuon bussivarikko että rakennusviraston varikko ovat valmiiksi rakennetut. Varikkorakennuksessa on tilat myös salibandylle.

Varikkotontin rajaus perustuu aiemmin laadittuun Nauvontien suunnitelmaan, jota ei kuitenkaan ole aiemmin kirjattu asemakaavaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 7.12.2006 hyväksyttyä asemakaavaluonnosta on muutettu tontinvarausten jälkeen tapahtuneen suunnittelutyön perusteella seuraavasti:

– Molempien kortteleiden 16725 ja 16748 tonttien rajoja, rakennusoikeuksia ja kerroslukuja on tarkennettu.

– Autopaikkojen enimmäismäärää on nostettu luvusta 1 autopaikka/120 k-m²lukuun 1 autopaikka/60 k-m².

– Keskimmäisten tonttien läpi on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

– Yhteiskäyttötunnelin sijaintia on muutettu pohjoispäästään.

– Varikkotontille on lisätty maakaasun jakeluaseman rakennusala.

Toimistorakennusten korttelialue (KT)

Toimistorakennusten korttelialue (KT, 16748) on pinta-alaltaan 13 643 m². Se on jaettu neljään tonttiin, joiden kerrosluvut ovat VII (½)–XII. Rakennusoikeus on yhteensä 55 500 k-m².

Tonttien rakennusoikeudet ovat 10 500–16 000 k-m². Tontit on muotoiltu yhtenäiseksi, tehokkaasti rakennettavaksi tonttiriviksi Mannerheimintien ja Nauvontien väliin. Yksi tontti on Nauvontien puolelta avoimempi, jotta alueen keskelle tonttien väliin muodostuisi liikenteeltä hiukan rauhallisempaa julkisessa käytössä olevaa tilaa alueella työskentelevien ja liikkuvien tarpeisiin. Alueen työntekijöiden määrä on niin suuri, että sopivalla rakennusten ja niiden käyttötavan suunnittelulla kaupunkimainen kadunvarren elämä on saavutettavissa.

Rakennusten kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja yleisiä tiloja enintään 25 % tontin rakennusoikeudesta. Yhdelle tontille varikkorakennusta vastapäätä on sallittu kokonainen ylimääräinen kerros, mikäli sen käyttö edustaa julkista toimintaa. Kellareita saa olla neljä. Julkisivumateriaaliksi on määritelty kiviaines ja väriksi pääosin punainen, keltainen tai ruskea, samoin kuin aiemmin kaavoitetuissa toimistokortteleissa alueen eteläpuolella.

Hotellirakennusten korttelialue (KL-1)

Mannerheimintien varren eteläisin tontti on varattu hotellirakennukselle, minkä vuoksi se on omana korttelialueenaan. Tontin pinta-ala 3 473 m² ja rakennusoikeus 13 000 k-m².

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten
korttelialue (ET)

Valmiiksi rakennetun bussivarikkotontin (ET, 16725/1) kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettu mahdollisimman vähän. Tontin pinta-ala on muutosten jälkeen 63 364 m². Entisellä tonttitehokkuudella e = 0.8 rakennusoikeudeksi muodostuu 50 691 k-m², josta urheilukäytössä saa olla 20 % eli 10 138 m². Varikkotontin rakennussuunnitelmien mukainen käytetty rakennusoikeus on 17 734 k-m², josta salibandy vie kerrosalaa 6 100 m² eli rakennusoikeutta on riittävästi.

Rakennusviraston varikon tontin osalta on muutettu korttelin ja tontin numerot sekä rakennusalat. Sen pinta-ala on 5 676 m² ja rakennusoikeus (e = 0.25) 1 419 k-m².

Rakennusten enimmäiskorkeus on +34,0. Rakennusalat on sovellettu voimassa olevan kaavan rakennusaloista. Niitä ei ole muodostettu vastaamaan tarkasti uutta rakennussuunnitelmaa, joten rakennuksia voidaan jatkossakin joustavasti lisätä tai laajentaa.

Kaavaehdotuksessa on kiinnitetty myös huomiota varikkotontin rajaukseen Nauvontielle ja Hakamäentielle päin.

Liikenne Mannerheimintien hyvä julkinen liikenne palvelee tontteja. Ajoneuvoliikenne ohjataan toimistotonteille ja bussivarikolle Nauvontieltä. Varikkotontilla on liittymät katuverkkoon myös Hakamäentieltä ja Hakamäenkujalta.

Toimistorakennusten autopaikat sijoitetaan kellarikerroksiin, joita saa olla enimmillään neljä. Lautakunnan 19.5.1994 hyväksymän autopaikkojen laskentaohjeen mukaan kantakaupungin pohjoisosan toimistojen autopaikkamäärän tulisi olla vähintään 1 autopaikka/280 k‑m² ja enintään 1 autopaikka/220 k-m². Korttelialue sijoittuu kantakaupungin pohjoisosan ja esikaupunkialueen rajavyöhykkeelle. Tontinvaraajien ja kaupungin neuvottelujen tuloksena asemakaavan muutosehdotuksessa esitetään laskentaohjeesta poiketen tonttien autopaikkamääriksi: toimistot vähintään 1 autopaikka/280 k-m²ja enintään 1 autopaikka/60 k‑m², liiketilat ja yleiset tilat 1 autopaikka/100 k-m².

Varikkotontin urheilutilojen vähimmäisautopaikkamäärä on määritelty prosentteina (20 %) varikon muiden henkilöautopaikkojen määrästä. Kaavamääräyksessä mainitaan, että paikat voivat olla vuorottaiskäytössä varikkoalueen muiden autopaikkojen kanssa. Tarkoituksena pysäköintipaikkojen määrittelemisessä erikseen urheilulle on turvata urheilutilojen toimintaedellytykset jatkossakin vaihtelevissa olosuhteissa.

Nauvontien molemmille reunoille rakennetaan jalkakäytävät. Ajoradan leveys on 10,5 m, joka mahdollistaa kadunvarsipysäköinnin kadun molemmilla reunoilla. Kadunvarsipysäköinti palvelee asiointipysäköintiä mahdollistaen kadunvarren liike- ym. julkiset tilat.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alue on liitettävissä yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Nauvontielle rakennetaan sadevesiviemäri sekä kaukolämpöjohdot. Nauvonkujalle rakennetaan sadevesiviemäri ja varikkotonttia palvelevat vesijohto ja jätevesiviemäri.

Toimistokorttelin alla kulkee Ruskeasuo–Salmisaari-yhteiskäyttötunneli, jossa sijaitsevat halkaisijaltaan 800 mm:n vesijohto sekä tietoliikennekaapeleita. Mikäli kaikille toimistotonteille rakennetaan kolme kellarikerrosta, joudutaan tunnelin korkeusaseman takia kahdella pohjoisimmalla toimistotontilla erikoisjärjestelyihin. Mahdolliset johtojen muutostyöt tehdään tonttien rakentamisen yhteydessä, jolloin työtä ei tarvitse tehdä tunnelityönä. Muutostöiden laajuus varmistuu tonttien rakennussuunnittelun yhteydessä. Muutostöissä on noudatettava Helsingin Veden ohjeita.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevien tietojen perusteella uudet rakennukset perustetaan kallion varaan. Kallion päällä on paikoin täytemaata, jonka paksuus on alle metrin.

Kaava-alueella on tutkittu maaperän pilaantuneisuutta liikennelaitoksen ja kiinteistöviraston toimesta. Varikkotontin maaperä on paikoin lievästi tai voimakkaasti pilaantunut öljyhiilivedyillä ja paikoin lievästi pilaantunut kromilla sekä PCB:llä. Invalidiliiton aiemmin kaavoitetun toimitalon tontilla maaperä oli lievästi pilaantunut öljyhiilivedyillä ja metalleilla.

Työpaikkatonteilla ja katualueilla kunnostustasona pidetään yleensä raja-arvotasoa, eli voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset on kunnostettava. Lisäksi rakennusten alalta edellytetään öljyhiilivedyille haisevien maa-ainesten poistamista. Ympäristönsuojelulain mukaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta on tehtävä ilmoitus tai ympäristölupahakemus. Lupaviranomainen määrittää päätöksessään lopullisen kunnostustason.

Maaperän todetun pilaantuneisuuden ja pilaantuneen maaperän kunnostamistarpeen perusteella asemakaavaan on lisätty määräys pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisesta ennen rakentamiseen ryhtymistä. Määräys koskee sekä tontti- että katualueita.

Ympäristöhäiriöt

Liikenteen aiheuttamien ympäristöhäiriöiden takia on kaavaehdotuksessa annettu määräyksiä ääneneristävyydestä ja ilmanotosta. Hyvän sisäilmanlaadun varmistamiseksi tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityisesti huomiota ilmanottokohdan valintaan ja riittävän tehokkaaseen ilman suodatukseen.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti aiemman Invalidiliiton kaavamuutosehdotuksen yhteydessä kokouksessaan 9.3.2005 esittää Nauvontien jatkeen nimettäväksi edelleen Nauvontieksi ja Nauvontien ja Mannerheimintien välisen poikkikadun nimettäväksi Nauvonkujaksi alueella vanhastaan käytetyn aihepiirin, Lounais-Suomen pitäjiä, mukaan.

Ruskontie alueen eteläreunassa on otettu mukaan kaavamuutosehdotuksen alueeseen siksi, että nimistötoimikunnan sille aiemmin esittämä nimi jäi pois aiemmin hyväksytyn Invalidiliitolle tehdyn asemakaavamuutoksen alueesta.

Asemakaavan muutoksen vaikutukset

Yhdyskuntarakenteen kannalta on edullista tarjota uusia rakentamismahdollisuuksia olemassa olevan kunnallistekniikan ja joukkoliikenteen tuntumassa keskeiseltä paikalta.

Kaupunkikuvallisesti muutos Mannerheimintien maisemassa on merkittävä, koska tähän asti Mannerheimintien pohjoispää on ollut itäreunaltaan avointa kestopäällystettyä pysäköintikenttää. Asemakaavan muutosehdotuksen mukainen rakentaminen jatkaa jo NCC:n pääkonttorin rakentamisesta alkanutta Mannerheimintien itäreunan rakentumista toimistorivistöksi Hakamäentien ja Mannerheimintien kulmaan asti. Mannerheimintie saa nykyistä rajatumman luonteen. Hämeenlinnanväylä tulee nykyistä selkeämmin päättymään kantakaupungin rajaan.

Mannerheimintien liikennemääriin, luonnonoloihin tai yleiseen virkistykseen ei kaavaehdotuksen mukaisella rakentamisella ole havaittavaa vaikutusta.

Ruskeasuon siirtolapuutarhan kannalta Mannerheimintien aiheuttama liikennemelu vähenee jonkin verran.

Kaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat vuoden 2006 hintatasossa n. 3,56 milj. euroa, josta pilaantuneen maaperänkunnostuksen osuus on 2,26 milj. euroa, katujen 0,50 milj. euroa, vesihuollon 0,17 milj. euroa, lämpöhuollon 0,23 milj. euroa ja sähköhuollon 0,40 milj. euroa. Kustannukset eivät sisällä yhteiskäyttötunnelin mahdollisiin siirtoihin liittyviä lisäkustannuksia. Yhteiskäyttötunnelin siirto lankeaa joka tapauksessa pääosin siirtoa tarvitsevan hankkeen maksettavaksi.

Toteuttaminen Varikkotontin rakentaminen on toteutunut. Toimisto- ja hotellikorttelien toteutus alkaa hankkeiden edellyttämässä aikataulussa.

Suunnittelun vaiheet Vuonna 1999 alettiin laatia asemakaavan muutosta kortteliin 16745 kiinteistölautakunnan varattua korttelista tilaa NCC Finland Oy:lle ja VVO-yhtymälle. Samassa yhteydessä esiteltiin kaavallinen periaate koko Mannerheimintien pohjoispään uudelleen järjestämiseksi Hakamäentien risteykseen saakka. Korttelin 16745 asemakaavan muutos hyväksyttiin 30.1.2002.

Varikkotontin ja Invalidiliiton toimitalon suunnittelusta laadittiin aluetta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty 21.2.2005. Siihen liittyvä kaavaluonnos oli esillä 28.2.–18.3.2005. Keskustelutilaisuus järjestettiin 15.3.2005. Mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty.

Asemakaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 7.12.2006.

Viranomaisyhteistyö

Asemakaavan muutosehdotusta on valmisteltu kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, kiinteistöviraston tonttiosaston, liikennelaitoksen ja Helsingin Veden kanssa.

Muu yhteistyö

Varikon rakennussuunnitelmia on kaavaa valmisteltaessa käsitelty yhteistyössä asianosaisten kanssa. Nauvontien suunnittelussa on myös oltu yhteistyössä sekä rakennusviraston että varikkosuunnittelun kanssa. Varikkohankkeen konsulttina on Realprojekti Oy. Varikkotontin arkkitehtina toimi Arkkitehtityöhuone Artto–Palo–Rossi–Tikka Oy.

Mannerheimintien varren toimisto- ja hotellikiinteistöjen suunnittelijoina ovat toimineet Pöyry Architects Oy, Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine sekä Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Rakennus-oikeus k-m²

	Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta (ET)
		– bussivarikkoa	63 364	50 691
		– rakennusviraston varikkoa	5 676	1 419
	Toimistorakennusten korttelialuetta (KT)		13 643	55 000
	Hotellirakennusten korttelialuetta (KL-1)		3 473	13 000
	Katualuetta		8 337

	Yhteensä		94 493	120 610

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Varajäsen Närö ilmoitti olevansa asiassa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.1–2.3.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, HKL-liikelaitoksen johtokunnan, pelastuslautakunnan, Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen, Helsingin Energia ‑liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Lausunnot HKL-liikelaitoksen johtokunnalla (29.1.2009) ja pelastuslautakunnalla (10.3.2009) ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Ympäristökeskus mainitsee (26.2.2009) ympäristölautakunnan päättäneen 24.2.2009, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen.

Kiinteistölautakunta toteaa (3.3.2009) mm., että se pitää asemakaavan muutosehdotusta hyvänä. Muutos mahdollistaa uuden toimisto- ja hotellikorttelin (68 500 k-m²) toteuttamisen Mannerheimintien laitaan hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Hakamäentien perusparannus valmistuu Mannerheimintien risteyksessä ensi syyskuussa ja rakennusvirasto toteuttaa Nauvontien ensi kesänä.

Kortteleiden kalliossa kulkee etelä-pohjoissuunnassa Helsingin Veden yhteiskäyttötunneli, joka nousee lähelle maanpintaa Hakamäentietä lähestyessään. Tunneli suojavyöhykkeineen estää käytännössä tonteilla 16748/1 ja 2 pysäköintikellareiden toteuttamisen. Kaksi pysäköintikellaria voidaan toteuttaa vain, jos tunnelin kalliokatto poistetaan varovasti ja alimman pysäköintikellarin lattiasta toteutetaan tunnelin uusi katto. Tällainen toteuttaminen on kuitenkin merkittävästi kalliimpaa siihen verrattuna, että tunnelia ei olisi ja kellarit voitaisiin louhia normaalisti. Lisäksi tämä vaihtoehto estää käytännössä kolmannen kellarikerroksen toteuttamisen.

Kiinteistöviraston tonttiosasto ja Helsingin Vesi sekä Skanska Oy ja Skanska Commercial Development Finland Oy tontin 16748/1 varauksensaajina ovat keskustelleet tunnelin mahdollisesta siirtämisestä. Tunnelin pohjoisosa voitaisiin teknisesti siirtää Nauvontien alaiseen kallioon, jolloin korttelin pohjoisosan tonttien tarvitsemat kaikki pysäköintikellaritasot voitaisiin toteuttaa ja toteuttamiskustannukset pysyisivät kohtuullisina. Tonttiosasto neuvottelee parhaillaan varauksensaajien kanssa tunnelin mahdollisesta siirtämisestä ja siihen liittyvien kustannusten jakamisesta. Vaikka neuvottelutulos ei ole vielä selvillä, voitaisiin lautakunnan mielestä asemakaavan muutokseen merkitä yhteiskäyttötunnelille vaihtoehtoinen reitti.

Lautakunnalla ei ole muutoin huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.5.2009), että kaavakarttaa on muutettu lisäämällä yhteiskäyttötunnelille vaihtoehtoinen reitti.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (19.3.2009) mm., että asemakaavaan tulee merkitä tulvareitti korttelin 16748 tontin pihan kautta Mannerheimintielle.

Korttelin 16748 tonteille on merkitty ohjeellinen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle sallittu alueen osa. Asemakaavaan tulisi lisätä vastaava merkintä myös tonttien piha-alueille.

Ryhmäpuutarha-alueen ja linja-autojen pysäköintialueen välille tulee osoittaa laajempi istutus- ja suoja-alue.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.5.2009), että kaavakarttaa on muutettu lisäämällä mainittu tulvareitti. Jalankululle ja pyöräilylle osoitettuja alueen osia on laajennettu koskemaan tonttien piha-alueita.

Linja-autojen pysäköintialueen vieressä olevan istutusalueen koko ja luonne on tutkittu jo varikon suunnitteluvaiheessa. Istutusalueen eteläosassa on laajempi yhtenäinen istutusalue. Kauttaaltaan leveämpi suojavyöhyke ei ole tarpeen, koska ryhmäpuutarha sijaitsee korkeusasemaltaan eri tasossa muurin suojassa.

Helsingin Energia ‑liikelaitos ja Helen Sähköverkko Oy mainitsevat (10.3.2009), että kaava-alueen tontit liitetään sähkönjakeluverkkoon Nauvontiessä olevasta keskijännitemaakaapelista. Toimistokorttelin jokaiselle tontille on rakennettava muuntamo. Muuntamo- tai jakeluverkon liittymiskojeistotila tulee sijoittaa ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen siten, että käynti tilaan on suoraan ulkoa sähkönjakelun käyttövarmuuden turvaamiseksi.

Helsingin Energia ‑liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole muutosehdotukseen huomautettavaa.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos toteaa (12.3.2009) mm., että aluetta varten on rakennettava uutta yleistä sadevesiviemäriä n. 140 m. Yleisen vesihuollon rakentamiskustannukset ovat kaupunkisuunnitteluviraston arvion mukaan n. 170 000 euroa (alv 0 %).

Mannerheimintien varren tonteille 16748/1 ja 2 rakennettavien kellarikerrosten takia yhteiskäyttötunnelia ja vesijohtoa joudutaan siirtämään n. 120 m:n matkalta. Lisäksi tontin 16748/1 pohjoisreunalla Haaga–Ilmala-vesijohtotunnelissa sijaitseva yleinen vesijohto on siirrettävä tontille rakennettavan talon rakenteisiin. Johtosiirtojen kustannuksia ei vielä tässä vaiheessa voida arvioida. Koska yhteiskäyttötunnelin ja vesijohtojen siirroissa on kysymys asemakaavan muutoksen edellyttämästä tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisesta, tulee siirtojen suunnittelu ja toteutus kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella (Khn päätös 5.5.1997).

Siirrettävän yhteiskäyttötunnelin uusi linjaus tulee merkitä asemakaavaan merkinnällä johtotunneli.

Tontin 16748/1 pohjoisreunaan siirrettäviä vesihuoltolinjoja varten asemakaavaan tulee merkitä johtokuja sekä lisätä kaavaan määräys, joka sallii johtojen sijoittamisen talon rakenteisiin.

Vesijohtotunnelin hätäpoistumistien sijoittaminen tontilla 16748/1 olevan rakennuksen kellariin tulee osoittaa kaavamääräyksellä.

Tonteille 16748/3–5 tulee sallia korkeintaan 3 kellarikerrosta yhteiskäyttötunnelin vuoksi.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. tarkennuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (12.5.2009) mm., että kaavakarttaa on muutettu Helsingin Vesi ‑liikelaitoksen esittämällä tavalla.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotuksen kaavakarttaa ja määräyksiä on muutettu lausuntojen johdosta edellä mainituin osin.

Lisäksi tontin 16748/4 rakennusoikeutta on muutettu kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja tontinvaraajan (Evata Development) keskinäisten neuvottelujen perusteella. Muutetussa kaavakartassa uusi rakennusoikeus on 12 000 k-m². Nähtävillä olleessa ehdotuksessa rakennusoikeus oli 10 500 k-m². Rakennusoikeuden nostamisella ei ole kaupunkikuvallista merkitystä. Kerrosluku ei kasva ja rakennus mahtuu edelleen asemakaavakartassa osoitetulle rakennusalalle. Koko kaava-alueen kortteleiden yhteenlaskettu rakennusoikeus nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa oli 68 500 k-m², josta se tehdyn muutoksen seurauksena nousee lukuun 70 000 k-m².

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

PASILAN TONTIN 17040/3 JA KATU- YM. ALUEIDEN (MESSUKESKUS JA KÄPYLÄN LIIKUNTAPUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11875)

Khs 2009-330

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 17. kaupunginosan korttelin nro 17040 tontin nro 3 sekä katu‑, urheilu- ja virkistyspalvelualueiden, lähivirkistysalueen ja metsän asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 22.1.2009 päivätyn ja 14.5.2009 muutetun piirustuksen nro 11875 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11875 (Messukeskus ja Käpylän liikuntapuisto)
	Liite 2	Havainnekuva (Messukeskus ja Käpylän liikuntapuisto)
	Liite 3	Nykytilanne (Messukeskus ja Käpylän liikuntapuisto)

17. kaupunginosan (Pasilan) korttelin nro 17040 tontin nro 3 sekä katu‑, urheilu- ja virkistyspalvelualueiden, lähivirkistysalueen ja metsän asemakaavan muutosehdotus

Alue sijaitsee Itä-Pasilan pohjoisosassa Ratapihantien, Koskelantien, Mäkelänkadun ja Rautatieläisenkadun rajaamalla alueella. Alueeseen kuuluu Suomen Messujen ja Käpylän liikuntapuiston alueita, Messukeskuksen pohjoispuolinen Raviradanmäen alue sekä katualueita.

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa Helsingin Messukeskuksen kehittämisen ja laajentamisen seuraavien n. 10 vuoden aikana. Messukeskuksen alueelle on esitetty tilavaraukset hallilaajennukselle, pohjoisen sisäänkäynnin uudelleen järjestelyille, pysyvien näyttelyjen rakennukselle, hotellin laajennukselle korkeana maamerkkinä Rautatieläisenkadun varteen, kongressikeskuksen laajennukselle, uudelle pysäköintilaitokselle Käpylän liikuntapuiston alle sekä nykyisen pysäköintilaitoksen korotukselle.

Messukeskuksen tonttia on laajennettu liikuntapuiston suuntaan ja alueiden rajalle liikuntapuiston puolelle on osoitettu vuoroittaiskäyttöalue. Liikuntapuiston alueelle on suunniteltu uudelleenjärjestelyjä, jotka mahdollistavat alueen monipuolisen kehittämisen eri liikuntamuotojen käyttöön. Alueelle on osoitettu uusia kevyen liikenteen reittejä, kenttien uudelleen järjestelyjä sekä tilavaraukset uusille huoltorakennuksille. Velodromin ja sen ympäristön suojelumääräyksiä on tarkistettu vastaamaan olympiarakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa.

Messukeskuksen tavoitteena on käynnistää uuden näyttelyhallin rakentaminen vuonna 2009. Samassa yhteydessä rakennettaisiin kongressipysäköinti liikuntapuiston alle sekä pohjoisen sisäänkäynnin muutoksia. Pysäköintilaitoksen korotus ajoittuisi vuodelle 2011, hotellin laajentaminen alkaisi vuonna 2012 ja viimeisenä pysyvien näyttelyjen rakennus noin vuonna 2015–2016.

Liikuntapuiston yleissuunnitelmaa toteutetaan vaiheittain, ensimmäisinä vuosina 2009–2011 vuoroittaiskäyttöalueet Messukeskuksen kanssa, uudet pääkulkureitit, keskeiset kentät ja Velodromin viereinen huoltorakennus. Vuoden 2013 jälkeen toteutetaan Messukeskuksen pysäköintitalon yhteyteen ja lähistölle suunnitellut uudet liikuntapaikat.

Asemakaavan perusteet

Suomen Messut Osuuskunta pyytää (30.6.2006) hallitsemansa tontin 17040/4 asemakaavan muuttamista siten, että se mahdollistaa nykyisten liiketoimintamuotojen laajennustarpeet, uusien liikeideoiden tarvitsemat tilat sekä yhteyksien parantamisen Messukeskuksesta Pasilan asemalle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (29.1.2009) mm., että se päätti 24.1.2008 asemakaavan muutoksen periaatteista.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) Messukeskuksen alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta ja liikuntapuisto ja Raviradanmäki virkistysaluetta. Velodromin alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi ja sen pohjoispuolella oleva pähkinäpuulehto on luonnonsuojelualuetta. Hakamäentie on merkitty moottorikatuna, josta liikuntapuiston osuus on tunnelina. Nyt laadittu asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta siten, että Messukeskuksen alue laajenee virkistysalueelle.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat nro 10405 (3.3.1997), 10505 (29.3.1999), 8727 (11.10.1983) ja 11463 (1.3.2006). Voimassa olevien asemakaavojen mukaan Messukeskus on liikerakennusten korttelialuetta (KL), jolle saa sijoittaa messu-, kongressi- ja hotellitoimintaan kuuluvia ja niitä palvelevia tiloja. Messukeskuksen rakennusoikeus on kaava-alueella 89 000 k-m²ja pysäköintilaitoksen 66 000 k-m². Messukeskuksen tiloja on kaava-alueen ulkopuolella saman korttelin tontilla 5, jossa rakennusoikeus on yhteensä 5 370 k-m². Liikuntapuisto on urheilu- ja virkistyspalvelualuetta (VU) ja Raviradanmäki lähivirkistysaluetta, metsää (VL-1). Velodromin rakennukset on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiksi rakennuksiksi (sr-1).

Muut suunnitelmat ja päätökset

Suomen Messut Osuuskunta on teettänyt kevätkaudella 2007 Messukeskuksen kehittämisestä ja laajentamisesta kaksi vaihtoehtoista esisuunnitelmaa.

Liikuntavirasto on teettänyt Käpylän liikuntapuiston yleissuunnitelman.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 24.1.2008 alueen asemakaavan muuttamisen periaatteet.

Suunnittelua on jatkettu keväällä 2008 yhteistyössä Suomen Messut Osuuskunnan ja liikuntaviraston kanssa ja asemakaavan pohjaksi on valmistunut kaksi suunnitteluraporttia.

Suomen Messut Osuuskunta ja liikuntavirasto ovat solmineet kaksi sopimusta:

– Käpylän liikuntapuiston hiekkakenttien ja Suomen Messut Osuuskunnan hallitseman vuokratontin pysäköintialueiden yhteiskäyttöä koskeva sopimus 22.8.2003. Sopimuksen mukaan Suomen Messut Osuuskunta osallistuu Käpylän liikuntapuiston kunnostamiseen ja liikuntavirasto myöntää siitä vastavuoroisesti messuille alueen käyttöoikeutta. Suomen Messut on suorittanut kaupungille 1.9.2003 mennessä kertasuorituksena 197 000 euroa, joka liikuntatoimen osalta on kohdistettu Käpylän liikuntapuiston monitoimikentän/tekojään rakentamiseen. Liikuntavirasto myöntää vastavuoroisesti Suomen Messut Osuuskunnalle käyttöoikeutta pallokentälle ajaksi 1.1.2007–31.12.2012 ja vanhan kaviouran kentälle ajaksi 1.9.2008–31.12.2012.

– Sopimus Helsingin Messukeskuksen ja Käpylän liikuntapuiston asemakaavan kehittämisestä 25.4.2008. Sopimuksen mukaan hallilaajennus suunnitellaan siten, että se täyttää yleisurheilun, koripalloilun ja muiden palloilulajien tila- ja erityisvaatimukset. Liikuntapuiston isojen liikuntatapahtumien yhteydessä pysäköinti on sallittu Suomen Messujen pysäköintilaitoksessa. Messujen pysäköinti päättyy liikuntapuistossa vuonna 2012. Suomen Messut vastaa kongressipysäköinnin pysäköintilaitoksen rakentamisesta liikuntapuiston viherkannen alle sekä kaikista viherkannen rakenteiden ja istutusten rakentamis-, kunnossapito- ja hoitokustannuksista. Suomen Messut vastaa myös yhteiskäyttöalueen rakentamisesta ja kunnossapidosta mukaan lukien alueen rajalla olevat istutukset ja portit. Yhteiskäyttöalue suunnitellaan siten, että se soveltuu sekä liikennöintiin että rullaluisteluun ja rullakiekkoon. Yhteiskäyttöalue on Suomen Messujen käytössä vuosittain enintään 1.9.–15.5. välisen ajan, muuna aikana liikunnan käytössä. Kumpikin osapuoli vastaa yhteiskäyttöalueen hoidosta käyttämänään aikana. Suomen Messut sitoutuu rakentamaan pysäköintilaitoksen korotusosaan kahdelle ylimmälle tasolle rullaluistelun tarvitsemat kentät ja wc-tilat. Suomen Messut vastaa laajennuksesta johtuvien kenttien, aitojen ja reittien siirron kustannuksista. Näyttelytoiminnan tarvitsemien ylikorkeiden kuljetusten reitti Mäkelänkadulta Messukeskukseen ohjataan liikuntapuiston läpi.

Suomen Messut ja Asunto Oy Rautatieläisenkatu neuvottelivat 16.10.2008 Ratamestarinkadun pään ja Vaunukujan alueelle tulevien muutosten toteuttamisesta. Alueelle suunnitteilla olevan viherkannen alaisen pysäköinnin vuoksi Vaunukujan korkeustaso nousee ja myös rakennuksen kohdalla maanpinnan korkeustaso nousee. Tästä aiheutuu muutostarpeita mm. asuinrakennukselle. Neuvottelun tulos oli, että Suomen Messut vastaa rakennuksen perustuksiin mahdollisesti tarvittavista muutoksista aiheutuneista kustannuksista.

Maanomistus

Kaupunki omistaa kaava-alueen maat. Käpylän liikuntapuisto on liikuntaviraston hallinnassa.

Alueen yleiskuvaus

Helsingin Messukeskus on Suomen suurin näyttelyjen ja kokousten järjestäjä ja merkittävä kansainvälisten kongressien pitopaikka. Suomen Messut Osuuskunta on perustettu vuonna 1919. Ensimmäiset messut pidettiin Johanneksen kentällä, Kaartin maneesissa ja ympäristön kouluissa vuonna 1920. Mannerheimintien varteen rakennetun messuhallin ensimmäinen tilaisuus oli Kalevalan satavuotisjuhla vuonna 1935. B‑messuhalli valmistui vuonna 1951. Toiminnan edelleen laajetessa messut siirtyivät Itä-Pasilaan, jonne avattiin uusi näyttelykeskus vuonna 1975. Nykyisin Messukeskuksessa käy vuosittain yli miljoonaa kävijää messuilla, kongresseissa, banketeissa, kokouksissa ja muissa tapahtumissa. Messukeskuksessa on 6 näyttelyhallia ja 40 erikokoista kokoushuonetta, hotelli, jossa on 244 hotellihuonetta, ja lisäksi sviittejä, 11 kahvilaa ja ravintolaa. Suomen Messujen palveluksessa on yli 200 kokopäiväistä ja n. 30 osa-aikaista työntekijää.

Käpylän liikuntapuisto on jalkapallon ja juniorijalkapallon merkittävimpiä pelipaikkoja Helsingissä. Muita alueella harrastettavia lajeja ovat mm. pesäpallo, pikajuoksu, luistelu, jääkiekko ja kaukalopallo sekä katukoris. Liikuntapuiston kesäurheilulajien kausi on 2.5.–30.9. ja tekojään 19.11.–16.3. Liikuntapuistossa on tekonurmikenttiä, nurmikenttiä, koripallokenttiä ja talvisin tekojää. Lisäksi alueella järjestetään erilaisia liikuntatapahtumia. Alueella on myös Velodromi, jota käytetään pyöräilyyn ja radan keskiosaa amerikkalaisen jalkapallon kenttänä.

Käpylän liikuntapuisto, Raviradanmäki ja Velodromia ympäröivät puistot muodostavat kaupunkirakenteessa maisemallisesti merkittävän, laajan ja avoimen viheralueen Käpylän ja Pasilan välissä.

Rakennettu ympäristö

Messukeskuksen alueen rakennukset on rakennettu useissa eri vaiheissa vuodesta 1975 lähtien. Ensi vaiheen rakennukset ovat Bertel Ekengrenin insinööritoimiston suunnittelemia. Kongressisiiven on suunnitellut rakennusarkkitehti Vesa Ekholm. Kaksikerroksisen E-hallin sekä aiempien A- ja B-hallien väliin sijoittuvan gallerian on suunnitellut arkkitehti Tapio Korpisaari. Viimeisimmät laajennukset, kuten hotelli, eteläinen sisäänkäynti ja läntisin, Ratapihantiehen rajautuva kaarevaseinäinen halli ovat Parviainen Arkkitehdit Oy:n suunnittelemat. Messukeskuksen pohjoispuolella Raviradanmäen rinteessä on kolmikerroksinen pysäköintitalo, jonka on suunnitellut Ilkka Ridanpää.

Messukeskuksen näyttelyhallien, kongressikeskuksen ja hotellin rakennusoikeus on 89 000 k-m², josta rakentamatonta on n. 4 000 k-m². Pysäköintilaitokselle on osoitettu 66 000 k-m², joka on käytetty. Lisäksi kaava-alueen ulkopuolella omalla tontillaan olevan messutoimiston rakennusoikeus on 5 370 k-m², joka myös on lähes kokonaan käytetty.

Messukeskuksen toiminnan keskeisimmät ympäristöä kuormittavat osa-alueet ovat sähkö- ja lämpöenergian kulutus, käytettävät materiaalit, toiminnan aiheuttama liikenne ja toiminnasta syntyneet jätteet.

Käpylän liikuntapuiston eteläosassa Mäkelänkadun varrella sijaitsee Velodromi, joka rakennettiin vuoden 1940 olympiakisojen ratapyöräilyä varten. Velodromin rata valmistui vuonna 1939 ja pääkatsomo vuonna 1940. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehti Hilding Ekelund ja rakennesuunnittelusta kaupungin rakennustoimiston insinöörit Hugo Relander ja A. Lippa.

Velodromi kuuluu olympiarakennusten osana kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön (Documentation and Conservation of Buildings Neighbourhoods and Sites of Modern Movement) Suomen valikoimaan.

Ympäröivän katuverkon liikenne

Vuoden 2007 keskimääräinen arkivuorokausiliikenne on kaava-aluetta rajaavilla kaduilla seuraava:

Mäkelänkatu	44 500 ajoneuvoa/vrk
Koskelantie	28 000 ajoneuvoa/vrk
Ratapihantie	17 200 ajoneuvoa/vrk
Rautatieläisenkatu	n. 5 000 ajoneuvoa/vrk
Ratamestarinkatu	n. 5 000 ajoneuvoa/vrk	(kadun pohjoispää).

Vuoden 2030 ajoneuvoliikenteen perusennusteessa on yleiskaavan 2002 mukainen liikenneverkko. Perusennusteessa liikennemäärät ovat seuraavat:

Koskelantien pää Raviradanmäen kohdalla	73 000 ajoneuvoa/vrk
Liikuntapuiston alittava tunneli	54 000 ajoneuvoa/vrk
Koskelantie Länsi-Käpylän kohdalla	20 000 ajoneuvoa/vrk
Ratapihantie (Hakamäentien eteläpuolella)	22 000 ajoneuvoa/vrk
Mäkelänkatu liikuntapuiston kohdalla	40 000 ajoneuvoa/vrk

Hakamäentien muutostyöt valmistuvat syksyllä 2009.

Messukeskuksen pysäköintiliikenne on suurimmillaan 5000 ajoneuvoa/vrk Ratapihantien sisäänajoliittymässä.

Pysäköinti Messukeskuksen tontilla on kaikkiaan 2714 pysäköintipaikkaa ja 29 linja-autopaikkaa. Pääosa pysäköintipaikoista (1986 autopaikkaa) on Messukeskuksen pohjoispuolella sijaitsevassa pysäköintilaitoksessa, jossa on kolme rakennettua tasoa ja maantaso. Piha-alueella on 628 pysäköintipaikkaa henkilöautoille ja 29 pysäköintipaikkaa linja-autoille. Hotellin alla on laitospaikkoja yhteensä 100. Tämän lisäksi Messukeskuksen käytössä on messujen aikana erillissopimuksella Käpylän liikuntapuiston hiekkakentät, jonne mahtuu yhteensä n. 1300 pysäköintipaikkaa.

Liikuntapuistoa palvelevilla pysäköintialueilla on 356 pysäköintipaikkaa.

Messukeskuksen ja Hartwall areenan pysäköintiyhteistyö

Suomen Messuilla ja Hartwall Areenalla on nykyisellään pysäköintiä koskeva yritysten välinen sopimus, joka on voimassa vuoteen 2010. Sopimuksen tarkoituksena on hyödyntää laitosten vapaana olevia pysäköintipaikkoja molempien tarpeeseen. Suomen Messut osoittaa alueeltaan 800 autopaikkaa Hartwall Areenan asiakaspysäköintiin. Näihin sisältyy 50 paikkaa linja-autoille. Messukeskuksen käytössä on vilkkaimpina messupäivinä Hartwall Areenan pysäköintilaitos, josta on varattu messuyleisön käyttöön 1100 pysäköintipaikkaa.

Luonnonympäristö

Käpylän liikuntapuisto on laaja, avonainen maisematila, jota rajaa lännessä metsäinen Raviradanmäki, idässä Sofianlehdon kalliot ja etelässä Velodromin metsäinen mäki. Alueelle ja sen yli avautuu pitkät ja avarat näkymät Mäkelänkadulta ja Koskelantieltä. Liikuntapuiston laakso ja viheralue liittyy Mäkelänkadun itäpuolella Vallilanlaaksoon.

Raviradanmäen metsäinen kallio- ja moreenikukkula on sijaintinsa ja korkeusasemansa vuoksi tärkeä maisemallinen solmukohta. Se on Käpylän selännealueen eteläinen päätepiste, joka samalla toimii tilanrajaajana Käpylän liikuntapuiston maljamaisen laakson ja Pasilan ratapiha-alueen välillä. Kukkulan kautta kulkee myös kaksi pohjois-eteläsuuntaista kevyen liikenteen reittiä, jotka yhdistävät Taivaskallion ja Louhenpuiston Käpylän liikuntapuistoon.

Suojelukohteet

Velodromi on asemakaavassa suojeltu (sr-1, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus). Asemakaavassa ei ole Velodromin alueen ympäristöä koskevia määräyksiä.

Velodromin ja Mäkelänkadun välisellä alueella on Pasilan pähkinäpensaslehto, joka on luonnonsuojelulain mukainen suojeltu luontotyyppi (Uudenmaan ympäristökeskuksen rajauspäätös 27.2.2001). Alueella kasvaa yli 20 yli 2 m korkeaa, hyvinvoivaa ja eri-ikäistä pähkinäpensasta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Ympäristöhäiriöt

Aluetta ympäröivät vilkasliikenteiset liikenneväylät ja kadut, Hakamäentie, Koskelantie, Ratapihantie ja Mäkelänkatu. Hakamäentien suunnittelun yhteydessä arvioitiin melutasoja Koskelantien päässä. Melutasot arvioitiin 55, 60 ja 65 desibelin (dBA) melukäyrien avulla. Nykytilanteessa ainoastaan Käpylän liikuntapuiston reuna-alue n. 50 m:n leveydeltä Koskelantien vieressä todettiin melutason 55 dBA ylittäväksi alueeksi.

Ennustetilanteessa Hakamäentien muutostöiden valmistumisen jälkeen 55, 60 ja 65 dBA:n melukäyrät pysyivät nykytilanteen mukaisesti n. 50 m:n levyisellä alueella Koskelantien varressa. Ainoastaan Messukeskuksen pysäköintilaitoksen kohdalla 55–60 dBA:n meluvyöhyke laajeni joitain kymmeniä metrejä liikuntapuiston suuntaan.

Hakamäentien suunnittelun yhteydessä selvitettiin myös väylän liikenteen aiheuttamaa ilman saastumista. Ennen Hakamäentien muutostöitä hiilidioksidipitoisuuksien (CO2) arvioitiin olevan 22–59 % ohjearvosta (8 mg/m³, 8 h) ja typpidioksidipitoisuuksien (NO2) 69–99 % ohjearvosta (ohjearvo 150 mikrogrammaa/m³).

Ennustetilanteessa Hakamäentien muutostöiden valmistumisen jälkeen hiilidioksidipitoisuuksien (CO2) arvioitiin olevan 28–71 % ohjearvosta ja typpidioksidipitoisuuksien (NO2) 89–136 % ohjearvosta.

Koska alue sijaitsee rata- ja liikennealueiden läheisyydessä, voi maaperä olla pilaantunutta. Myös alueella olevat täytemaat saattavat sisältää pilaantuneita aineksia.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Messukeskuksen toiminnan kehittäminen Pasilassa.

Suomen Messujen näyttelytoiminnan kehityssuunnitelman toteutuessa näyttelyhallien nykyinen kapasiteetti on riittämätön. Toiminnan huippuaikoina näyttelyiden rakennus- ja purkuajat on minimoitu. Tämä aiheuttaa yö- ja viikonvaihdetyötä myös näytteilleasettajalle.

Kongressitilojen suurimman kokoustilan aulatilat ovat 1000 hengen tapahtumalle riittämättömät. Aulatiloissa nautitaan usein ennen kokousta kahvit, tavataan tuttuja tai muuten valmistaudutaan kokoukseen. Tauoilla samaten. Usein isompien tapahtumien aikana asiakkaalla on myös tarvetta esitellä omia tuotteitaan tai antaa tapahtuman sponsorille mahdollisuus tuote-esittelyyn.

Suurempien näyttelyiden ja kansainvälisten kongressien aikana hotelli on loppuunmyyty. Hotellin sijainti näyttely- ja kokoustilojen välittömässä läheisyydessä on asiakaspalvelun kannalta ensiarvoisen tärkeä kilpailutekijä, kun liikenteen ruuhkiin ei tarvitse varautua. Suomen Messujen käsityksen mukaan kansainvälisten kongressien saamiselle on esteenä tämän hetken riittämätön hotellikapasiteetti.

Pysyvien näyttelyiden liiketoiminta on osoittautunut menestykselliseksi mm. Kööpenhaminassa. Pysyvien näyttelyjen toiminta keskittyy yrityksiltä yrityksille toimintaan. Lisäksi toiminta on jo maailmalla toimivissa pysyvien näyttelyjen keskuksissa keskitetty palvelemaan jotain tai joitain toimialoja, kuten muotia. Pysyvän näyttelyn näytteilleasettajat saavat osaston käyttöönsä kaikkina vuoden päivinä kellon ympäri. Pysyvien näyttelyiden liiketoiminta on lähellä perinteistä messutoimintaa.

Messu- ja kongressitoiminnan edellytys on kokouspaikan hyvä julkinen liikenneyhteys. Toiminta tarvitsee menestyäkseen myös lähellä olevia laadukkaita pysäköintipaikkoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 24.2.2008 asemakaavan muutoksen periaatteet, jotka sisälsivät seuraavat tavoitteet:

– Näyttelyhallin tulee luoda uusi korkeatasoinen julkisivu liikuntapuiston suuntaan.

– Hotellin laajentamista selvitetään tornimaisena. Edellytyksenä on, että rakennus suunnitellaan arkkitehtonisesti poikkeuksellisen korkeatasoisesti.

– Pohjoista sisäänkäyntiä kehitetään tavoitellen sisäänkäynnin edustavuutta ja toimivuutta.

– Pysäköintilaitoksen korottamista tutkitaan siten, että ylimpiä tasoja on mahdollista käyttää mahdollisimman monipuolisesti liikunnan, erityisesti rullaluistelun käyttöön.

– Messukeskuksen pysäköintiä tutkitaan sijoitettavaksi liikuntapuiston alle. Pysäköintitilojen katon tulee olla puistomainen viherkatto; oleskeluun painottuva osa liikuntapuistoa.

– Kaikissa osaratkaisuissa pyritään määrätietoiseen Messukeskuksen alueen imagon kehittämiseen arkkitehtuurin ja ympäristösuunnittelun keinoin. Toteutuksen korkeatasoisuus pyritään oleellisissa kohdissa sitomaan riittävän yksityiskohtaisilla kaavamääräyksillä.

Liikuntapuiston kehittämisen tavoitteena on monipuolistaa puiston käyttöä, turvata liikuntapuiston kehittäminen liikunnan ehdoin sekä uusien kevyen liikenteen reittien järjestäminen liikuntapuiston halki.

Tavoitteena on myös tarkistaa Velodromin suojelumääräykset vastaamaan nykyisiä suojelunäkemyksiä erityisesti ympäristön osalta.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleiskuvaus

Asemakaavan muutos mahdollistaa Messukeskuksen kehittämisen ja laajentamisen. Liikuntapuiston alueelle on suunniteltu uudelleenjärjestelyjä, jotka mahdollistavat alueen monipuolisen kehittämisen eri liikuntamuotojen käyttöön. Velodromin ja sen ympäristön suojelumääräyksiä on tarkistettu vastaamaan olympiarakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 36,9 ha. Messukeskuksen kerrosala on muutetussa ehdotuksessa 168 900 m². Raviradanmäen pysäköintilaitos on merkitty ilman rakennusoikeusmerkintää, laitos on määritelty rakennusalojen ja rakennettavien tasojen avulla. Messukeskuksen hallien, kongressitilojen ja hotellin rakennusoikeus kasvaa 79 900 k-m². Hallilaajennuksen osuus on 19 000 k-m², pysyvien näyttelyjen rakennuksen 22 500 k-m² ja hotellin 17 000 k-m². Muu lisäys jakautuu useisiin pieniin kohteisiin. Liikuntapuiston rakennusoikeus on 2 000 k-m², jossa on lisäystä 1 000 k-m².

Liikerakennusten korttelialue (KL)

Hallilaajennus

Hallilaajennus on kooltaan n. 85 x 150 m. Kaavaan on merkitty enimmäiskorkeudeksi +36.0 (maasta laskettuna n. 25 m). Rakennuksen lattiataso on sama kuin muiden hallien. Halli on rakennettava siten, että se soveltuu myös mahdollisimman monipuoliseen liikunta- ja kilpaurheilukäyttöön.

Messunurmen pysäköintilaitos

Kongressi- ja hotellitoiminnan pysäköinti on esitetty liikuntapuistoon viherkannen alle. Pysäköintiä saa sijoittaa kahteen tasoon, tasoille +10.2 ja +13.2. Rakennuksen katto tulee rakentaa oleskeluun painottuvaksi yleiseksi viheralueeksi. Alueelle on laadittava puistosuunnitelma maanalaisen tilan aiheuttamien maisemallisten muutosten järjestämiseksi. Ratkaisu edellyttää Vaunukujan korkeustason muutosta kadun länsipäässä. Tällöin Vaunukujaa reunustavat puut on kaadettava. Pysäköintilaitoksen rakentaminen, alueen kunnossapito sekä yläpuolisen viheralueen hoito ja puhtaanapito on Messukeskuksen tehtävänä. Viitesuunnitelmissa pysäköintilaitokseen on esitetty 223 autopaikkaa. Ajo laitokseen on Ratamestarinkadun päästä.

Kongressikeskuksen laajennus

Kongressikeskuksen laajennus sijoittuu nykyisen kongressitoiminnan itäpuolelle Ratamestarinkadun päähän. Laajennus (4 500 k-m²) käsittää aula- ja kongressitiloja ja kongressin näyttelytiloja.

Hotellin laajennus

Hotellin laajennus on sijoitettu nykyisen hotellin länsipäähän Messuaukion viereen. Uusia huoneita on suunniteltu 300, jolloin hotellin kokonaishuonemääräksi muodostuisi n. 550. Hotelliin on suunniteltu 27 kerrosta, joista 21 tulisi olemaan hotellihuonekäytössä. Hotellin katolle on sijoitettava yleisölle avoin näköalaterassi.

Hotellin julkisivujen pääasiallinen materiaali on monivärinen, yleissävyltään sinertävä lasi. Viitesuunnitelmissa esitetty massan veistoksellinen muoto on säädelty asemakaavamääräyksin ja -merkinnöin. Hotellin enimmäiskorkeus on maasta laskettuna 100 m.

Pohjoinen Messuaukio

Pohjoinen sisäänkäynti uudistuu siten, että Messukeskuksen nykyisen gallerian pohjoispäähän rakennetaan uusi nykyistä pihatasoa n. 8 m ylempänä oleva kansi, Pohjoinen Messuaukio. Myös nykyisellä pihatasolla oleva sisäänkäyntimahdollisuus säilytetään. Pihakannen alta säilytetään huoltoreitit länsipuolisiin messuhalleihin.

Pysyvien näyttelyjen rakennus sijoittuu Pohjoiselle Messuaukiolle Messukeskuksen nykyisen gallerian pohjoispäähän. Rakennus sijoittuu uuden kansitason päälle. Kolmisakarainen rakennus on nostettu pihatasosta pilareille rakennuksen keskiosaa lukuun ottamatta. Kansitason yläpuolisten kerrosten määrä on enimmillään 6.

Pysäköintilaitoksen korotus

Pysäköintitaloa voidaan korottaa kahdella kerroksella. Laitokseen sijoittuu korotuksen jälkeen 3200 autopaikkaa (ennen laajennusta 1986 autopaikkaa). Uudet pysäköintitasot on rakennettava siten, että niiden rakenteet ja tasojen kallistukset ja pinnoitteet mahdollistavat tilojen käytön liikuntaan. Tilat on varattava vuoroittaiseen liikuntakäyttöön pysäköintikysynnän salliessa. Korotusosan julkisivuilla tulee käyttää kupariverkkoa tai ulkonäöltään patinoituneen kuparin kaltaista vihreää metalliverkkoa. Laitoksen ajoyhteyden saa sijoittaa Raviradanmäen puistoalueen alle. Ajoyhteyden vaikutusalueelle on laadittava puistosuunnitelma.

Lähivirkistysalue, taajamametsä (VL-1)

Raviradanmäki on merkitty aiemmassa laajuudessaan lähivirkistysalueeksi, taajamametsäksi. Alueella olevat raitit säilyvät. Alueelle on merkitty sijoittuvaksi maanalaisia tiloja, maanpinnalle tulevia ilmanvaihto- ja varapoistumistieyhteyksiä ja kalliotunneleita.

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue, liikuntapuisto (VU)

Liikuntapuiston sisäinen järjestely on esitetty kaavaehdotuksessa aiempia kaavoja yksityiskohtaisempana. Alueen pääraitit on merkitty kaavaan. Uutena pääreittinä on viheryhteys Kumpulan laakson suunnasta Raviradanmäelle.

Liikuntapuiston alueen käyttö messu- ja kongressitoiminnan pysäköintiin on määrätty päättyväksi 31.12.2012 saakka kestävän siirtymäajan jälkeen. Poikkeuksena on vuoroittaiskäyttöalueeksi rajattu alue sekä Messunurmen pysäköintilaitos. Ajankohta on peräisin voimassa olevasta vuonna 2003 tehdystä Suomen Messujen ja liikuntaviraston sopimuksesta.

Liikuntapuistosta on rajattu alue, joka on merkitty vuoroittaiskäyttöalueeksi liikuntapuiston ja Messukeskuksen kesken. Messutoiminnan käyttö on rajoitettu vuosittain enintään 1.9.–15.5. väliseksi ajaksi mainitut päivät mukaan lukien. Alueen rakentaminen ja kunnossapito on Messukeskuksen vastuulla. Vuoroittaiskäyttöalue on rajattava molemmilta sivuiltaan ajoestein.

Liikuntapuiston pohjoisosassa on säilytetty voimassa olevan asemakaavan mukainen maanalaisen ohjeellisen pääkadun merkintä. Liikuntapuiston halki on merkitty ylikorkeiden kuljetusten ajoyhteys. Ajoyhteys on merkitty Mäkelänkadulta Messukeskuksen tontille. Ajoyhteyttä käytetään nykyisinkin Messukeskuksen ylikorkeiden kuljetusten tarpeisiin.

Liikuntapuiston alueelle on merkitty rakennusala uudelle pukusuoja- ja huoltorakennukselle alueen Koskelantien puoleiseen reunaan.

Liikuntapuistoa kiertämään on merkitty kuntopolku/latu.

Velodromin alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään (VU/s). Alue on käsitelty kohdassa suojelukohteet.

Ratamestarinkadun pohjoispää

Ratamestarinkadun pohjoispään katualuetta Rautatieläisenkadun pohjoispuolella on muutettu tonttialueeksi ja merkitty liitettäväksi messutonttiin. Alueen kautta on merkitty ajoyhteys myös tontille 17041/1 (Ratamestarinkatu 13). Osa katualueesta on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla huoltoajo on sallittu.

Pysäköinti Asemakaavan mukaan Messukeskuksella tulee olla vähintään 2500 ja enintään 3750 autopaikkaa. Pysäköintilaitoksen korotuksen jälkeen laitokseen voi sijoittua 3200 autopaikkaa. Messunurmen pysäköintilaitokseen on suunniteltu sijoittuvan 223 autopaikkaa. Hotellin vanhan osan alla on n. 100 autopaikkaa. Kaikkiaan edellä mainitut autopaikat ovat yhteensä 3523 paikkaa.

Messutoiminnan autopaikkoja saadaan osoittaa tontin 17055/1 (Hartwall Areena) vuoroittaiskäyttöön. Raviradanmäen pysäköintilaitoksen korottamista koskevan rakennusluvan yhteydessä on muodostettava pysäköinnin vuoroittaiskäyttöä koskeva rasite, tonttien pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin otettava tätä koskeva ehto tai autopaikkojen pysyvyys on varmistettava muulla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

Suojelukohteet

Velodromin suojelumääräystä on tarkistettu koskemaan rakennuksen lisäksi myös ympäröivää aluetta. Säilytettävä ympäristö on rajattu idässä Mäkelänkatuun ja etelässä Velodrominrinteeseen. Se käsittää Velodromin pohjoispuolisen metsäisen mäen ja pähkinäpensaslehdon, eteläpuolisen pysäköintialueen sekä länsipuolisen uuden huoltoalueen. Säilytettävä alue sisältää myös radan koillispuolella olevan rinteeseen rakennetun maanvaraisen betonikatsomon.

Alue on merkitty urheilu- ja virkistystoimintojen alueeksi, jonka ympäristö on rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta olympiarakennusten aluetta (VU/s). Alueen ympäristö säilytetään ja sitä kehitetään alkuperäistoteutuksen mukaisena kokonaisuutena. Alueella ei saa suorittaa sellaisia muutostöitä, jotka turmelevat alueen rakennustaiteellisia, maisemallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueella oleva maanvarainen alkuperäiseen kokonaisuuteen kuuluva katsomo on säilytettävä. Alueen kautta esitetty kuntopolku tulee toteuttaa kapeana maastopolkuna maaston louhintaa ja täyttöä välttäen. Alueen valaistus tulee suunnitella alueen kulttuurihistoriallisia arvoja ja ominaispiirteitä kunnioittaen. Alueelle tulee laatia puistosuunnitelma. Ympäristöä koskevista muutostöistä on pyydettävä kaupunginmuseon lausunto.

Velodromin rata ja pääkatsomo on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi olympiarakennukseksi (sr-1), jota ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- ja lisärakentamistöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikaton tai sisätilojen historiallista tai rakennustaiteellista arvoa tai ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen luonteeseen hyvin soveltuvalla tavalla. Lisäys aikaisempaan suojelumääräykseen on Velodromin määrittely olympiarakennukseksi sekä määräys pyytää rakennuksen korjaus- ja muutostöistä kaupunginmuseon lausunto.

Velodromin pohjoispuolella oleva Pasilan pähkinäpensaslehto on merkitty alueen osaksi (s-1), jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltu luontotyyppi (LSL 29 §).

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on olemassa oleva yhdyskuntatekniikan verkosto sekä maanalaisia teknisen huollon verkoston osia. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää johtosiirtoja sekä muutoksia alueella olemassa olevaan teknisen huollon verkostoon.

Asemakaavan muutos vaatii alueella vesihuoltoverkoston johtosiirtoja sekä muutoksia olemassa olevaan verkostoon, ja mm. hallin laajennusosan alueella sijaitsevat sadevesiviemärit tulee korvata uusilla sadevesiviemäreillä.

Maanalaisten tilojen sade- ja jätevedet tulee johtaa kiinteistökohtaisella pumppaamolla yleiseen viemäriverkostoon.

Kaavamuutoksen mukainen näyttelyhallin laajennus edellyttää keskijännitejakeluverkon kaapelin siirtämistä rakentamisen tieltä nykyisen näyttelyhallin itäpuolella. Uusi kaapelireitti rakennetaan laajennuksen ympäri Vaunukujan kautta Ratapihantielle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Rakennukset perustetaan savialueilla tukipaalujen välityksellä kantavan pohjakerroksen varaan. Muualla rakennukset perustetaan maan tai kallion varaan.

Alueen sijainti rata- ja liikennealueiden läheisyydessä ja alueella olevat täyttömaat edellyttävät, että maaperän pilaantuneisuuden tutkimustarve selvitetään ennen maanrakentamiseen johtavan rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 14.11.2007 esittää Käpylän urheilupuiston nimeksi Käpylän liikuntapuisto. Toimikunnan perusteluna on käytössä oleva nimi. Pyöräilystadion, nimettiin Velodromi, Velodromen pyöräilystadionista yleisesti käytetyn nimen mukaan.

Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan 12.12.2007 esittää Messukeskuksen ja Käpylän liikuntapuiston alueelle nimiä Pohjoinen Messuaukio ja Messunurmi. Toimikunnan perusteluna on nimeäminen Messukeskuksen ja Messuaukion mukaan.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kaavan toteuttaminen mahdollistaa Helsingin Messukeskuksen kehittämisen ja laajentamisen. Tällä on merkitystä paitsi Helsingin, myös koko Suomen elinkeinoelämän kannalta.

Viitesuunnitelmien ja odotusten taso on korkea. Suunnitelmien toteuttamisella parannetaan ympäristöä, alueen itä- ja pohjoisosa muuttuu kaupunkimaiseksi ja vastaamaan tämän päivän ympäristöodotuksia. Hotelli veistoksellisena maamerkkinä parantaa Rautatieläisenkadun ilmettä.

Entistä monimuotoisempi liikuntapuisto sekä Messukeskuksen pysäköintitalon ylimpien kerrosten vuoroittainen liikuntakäyttö tarjoavat virkistysmahdollisuuksia yhä useammalle.

Asemakaavan muutos turvaa Velodromin alueen kehittämisen ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen voimassa olevaa asemakaavaa paremmin.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Messukeskuksen laajentaminen lisää jossain määrin liikennettä, mutta kokonaisuuden kannalta lisäys ei ole merkittävä. Messukeskuksen pysäköintiliikenne sisään- ja ulosajoineen tapahtuu Ratapihantieltä. Nykyinen messupysäköintiliikenne Rautatieläisenkadun kautta poistuu. Rautatieläisenkadulle jää kuitenkin pysäköintiliikennettä sillä Messunurmen pysäköintilaitoksen sisään- ja ulosajo tulee Ratamestarinkadun päähän.

Pysäköinti siirtyy avokentältä laitoksiin ja poistuu liikuntapuiston alueelta vuoden 2012 loppuun mennessä. Pysäköintipaikkojen kokonaismäärä ei kasva, mutta käytettävyys ja pysäköintipalvelujen laatutaso paranevat. Pysäköinnin vuoroittaiskäyttöjärjestelyt Hartwall Areenan kanssa helpottavat ruuhkahuippuja.

Messunurmen pysäköintilaitoksen rakentaminen muuttaa alueen korkeussuhteita. Vaunukujan länsipäätä on korotettava n. 2 m, mutta Vaunukujan keski- ja itäosiin korotusvaikutus ei ulotu. Vaunukujan korkeusaseman muutos ja Vaunukujalla tehtävät johtosiirrot aiheuttavat sen, että Vaunukujan puut on kaadettava. Uusien puiden istutusmahdollisuudet tutkitaan kadun tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Ratamestarinkadun päässä oleva ajoyhteys Messukeskukseen kapenee ja muuttuu osaksi tonttia. Ratamestarinkadun pohjoispää muuttuu leveäksi kävelykaduksi, josta on suora yhteys Vaunukujalle ja liikuntapuistoon. Järjestely parantaa kevyen liikenteen reittejä alueella ja Ratamestarinkadun loppupään ympäristöä.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Liikuntapuiston kehittäminen parantaa ympäristöä ja alueen kevyen liikenteen reittejä. Velodromin ja ympäristön uudet suojelumääräykset turvaavat alueen arvojen säilymisen ja parantavat alueen kehittämismahdollisuuksia. Pasilan pähkinäpensaslehdon suojelupäätös saa kaavallisen tuen. Pysäköintilaitosten toteuttamisen aiheuttamien luontoon ja maisemaan kohdistuvien muutosten järjestämiseksi laaditaan puistosuunnitelmat.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia johtosiirroista n. 640 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Johtosiirrot jakaantuvat seuraavasti: vesihuollon johtosiirrot 580 000 euroa ja sähköverkon johtosiirrot 60 000 euroa.

Kustannuksissa ei ole arvioitu Käpylän liikuntapuiston rakentamisen kustannuksia eikä Ratapihantien ja Vaunukujan katualueiden muutoksista aiheutuvia kustannuksia, eikä myöskään Raviradanmäen puistolle pysäköintilaitoksen maanalaisen ajoyhteyden johdosta aiheutuvia kustannuksia.

Liikuntaviraston ja Suomen Messujen kesken on 2.4.2008 sovittu, että Messut vastaa Messunurmen pysäköintilaitoksen yläpuolisista rakenteista, viheristutuksista, alueen kunnossapidosta sekä viheralueen hoidosta ja puhtaanapidosta. Messut vastaa myös yhteiskäyttöalueen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä hallilaajennuksen aiheuttamista kenttien siirroista.

Suomen Messujen ja rakennusviraston välisessä neuvottelussa 9.1.2009 sovittiin, että Suomen Messut vastaa Ratamestarinkadun ja Vaunukujan tukimuurien rakentamisesta ja kaupunki katurakenteista tukimuurien takana. Raviradanmäen puiston kevyen liikenteen väylän muutokset sovittiin kaupungin rakennettavaksi.

Toteutus

Rakentamisaikataulu

Messukeskuksen tavoitteena on toteuttaa hankkeita seuraavassa aikataulussa:

2009	pohjoisen sisäänkäynnin muutoksia
2009–2010	uusi näyttelyhalli ja kongressipysäköinti liikuntapuiston alle
2011	pysäköintilaitoksen korotus
2012–2013	hotellin laajennus
2015–2016	pysyvien näyttelyjen rakennus

Liikuntapuiston yleissuunnitelmaa toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisinä vuosina 2009–2011 rakennetaan vuorottaiskäyttöalueet, uudet pääkulkureitit, keskeiset kentät ja Velodromin viereinen huoltorakennus. Vuoden 2012 jälkeen toteutetaan Messukeskuksen pysäköintitalon yhteyteen ja lähistölle suunnitellut uudet liikuntapaikat.

Toteuttamissuunnitelmat

Messukeskuksen hallilaajennuksen, Messunurmen pysäköintilaitoksen, liikuntapuiston vuoroittaiskäyttöalueen ja raviradan viereisen pysäköintilaitoksen rakennuslupien ja käyttöönoton edellytykseksi on asemakaavassa asetettu seuraavat ympäristösuunnitelmat:

– Vuoroittaiskäyttöalueelle, sen rakenteille ja ajoesteille on laadittava pihasuunnitelma, joka on esitettävä hallilaajennuksen rakennuslupaa haettaessa.

– Messunurmen pysäköintilaitoksen kansialueelle on laadittava puistosuunnitelma alueella olevan maanalaisen tilan toteuttamisen aiheuttamien maisemallisten muutosten järjestämiseksi. Puistosuunnitelma on hyväksyttävä rakennusvirastossa ja liikuntavirastossa ja liitettävä pysäköintilaitoksen rakennuslupahakemukseen.

– Raviradanmäen vieressä olevan Messukeskuksen pysäköintilaitoksen laajentaminen vaatii maanalaisen ajoyhteyden rakentamista Raviradanmäen puiston itärinteeseen. Ajoyhteyden alueelle ja sen lähiympäristöön on laadittava puistosuunnitelma maanalaisen tilan toteuttamisen aiheuttamien maisemallisten muutosten järjestämiseksi. Puistosuunnitelma on hyväksyttävä rakennusvirastossa ja liitettävä pysäköintilaitoksen laajennuksen rakennuslupahakemukseen.

– Messukeskuksen alueelle on laadittava mainosten sijoituksen kokonaissuunnitelma ennen hallilaajennuksen käyttöön ottamista.

– Koko Messukeskuksen ja koko liikuntapuiston alueille on laadittava valaistuksen yleissuunnitelmat. Molemmat valaistussuunnitelmat on laadittava toisensa huomioon ottaen ennen kuin vuoroittaiskäyttöalue otetaan käyttöön.

– Velodromin ympäristön suojelualueelle on laadittava puistosuunnitelma.

Asemakaavan edellyttämät sopimukset

– Pysäköintilaitoksen korottamista koskevan rakennusluvan hakemisen yhteydessä on sovittava pysäköinnin vuoroittaiskäytöstä Hartwall Areenan kanssa.

Suunnittelun vaiheet

Vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 2.11.2007). Vireille tulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 28.11.2007.

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä Pasilan kirjastossa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa 19.11.–12.12.2008 sekä viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 27.11.2008.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä liikuntaviraston, Helsingin Energian, Helsingin Veden, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikennelaitoksen, kiinteistöviraston tonttiosaston, kaupunginmuseon, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Keväällä 2007 asemakaavaratkaisun pohjaksi Suomen Messujen teettämät esisuunnitelmat sisälsivät vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vaihtuvien näyttelyjen rakennuksesta sekä hotellin laajennuksesta oli kaksi täysin erityyppistä suunnitelmaa. Hotellille oli esitetty vaihtoehtoista sijaintia Rautatieläisenkadun päässä.

Myös hallilaajennuksen ja pysäköintitalon korotuksista oli esillä erilaisia näkemyksiä.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 13 mielipidekirjettä, joista 8 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (käsitelty asemakaavan muutoksen periaatteiden yhteydessä 24.1.2008) ja 5 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat Messukeskuksen laajentamiseen ja liikuntapuiston alueen supistamiseen, Suomen Messujen ja liikuntaviraston välisiin sopimuksiin ja yhteiskäyttöalueeseen, pysäköintitalon korotukseen ja sen aiheuttamiin haittoihin Raviradanmäen kevyen liikenteen reitille, liikenteen lisääntymiseen ja joukkoliikenteen suosimiseen sekä vaikutuksiin kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan.

Luonnosta koskevassa yleisötilaisuudessa 27.11.2008 oli paikalla 23 henkilöä. Keskustelu oli vilkasta ja yleissävyltään asiallisen kriittistä. Eniten arvosteltiin pysäköintilaitoksen korottamista. Liikennekysymykset ja liikuntapuiston kohtalo herättivät myös keskustelua.

Tilaisuudessa esitettiin myös yleisölle avoimen näköalaterassin sijoittamista hotellin yhteyteen. Mielipide on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että kaavamääräyksissä ollut mahdollisuus näköalaterassin sijoittamisesta hotellin yhteyteen on muutettu vaatimukseksi.

Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ymmärtää Suomen Messujen tarpeen nykyistä monikäyttöisimpiin ja laajempiin tiloihin, mutta toteaa, että Käpylän liikuntapuiston merkitystä alueen asukkaille ei voida vähätellä.

Yhdistys esittää, että Messukeskuksen siirtoa kokonaan uuteen paikkaan vakavasti selvitetään.

Mikäli Messukeskus jää nykyiselle paikalleen, messuvieraiden liikkumisen on perustuttava julkiseen liikenteeseen, jota kehitetään palvelemaan messuvieraita nykyistä paremmin. Korkeaa hotellia ei rakenneta, eikä ainakaan pysäköintilaitosta koroteta. Vuoroittaispysäköintiä Areenahallin kanssa tehostetaan. Hyvät ja turvalliset yhteydet Käpylästä ja Kumpulasta Käpylän liikuntapuiston ja Suomen Messujen alueen läpi Pasilan asemalle turvataan. Keski-Pasilan suunnitteluedellytyksiä ei rajata sallimalla Suomen Messuille liian korkeaa rakentamista (hotelli ja pysyvien näyttelyiden talo).

Yhdistyksen lähtökohta on, että Käpylän liikuntapuiston kehittäminen turvataan kaikissa vaihtoehdoissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että kaavamuutoksen periaatteiden käsittelyn yhteydessä päätettiin tutkia nyt kaavaehdotukseen sisällytettyjen hankkeiden sijoittumista Messukeskuksen tontille. Selvitystyö on osoittanut, että hankkeiden sijoittaminen on mm. teknisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti mahdollista. Selvitystyö on myös osoittanut, että on saavutettu ne rajat, jolloin Messukeskuksen lisärakentaminen ja laajentaminen eivät enää ole näiden hankkeiden toteuduttua tällä paikalla mahdollista. Nyt esillä olevienkin hankkeiden osalta on useissa kohdin jouduttu poikkeamaan nykyisen Messukeskuksen tontin rajoista. Lisäksi Messukeskuksen näyttelyiden rakentamisen ja purkamisen aikaisten liikennejärjestelyjen tilat ovat kutistuneet minimiin. Rekka- ja pakettiautojen pysäköinti ja liikennöintitilat pihalla ovat niukat. Tämä edellyttänee Messukeskuksen logistiikan uudelleenjärjestelyä esimerkiksi siten, että näyttelyjen rakentaminen ja purku ohjelmoidaan ja ajoitetaan. Muuten paine käyttää edelleen liikuntapuiston alueita messujärjestelyihin säilyy.

Suomen Messut on käynnistänyt syksyllä 2007 selvityksiä joukkoliikennelipun kytkemisestä messulipun yhteyteen. Selvitystyö ei ole kuitenkaan edennyt tavoitellussa aikataulussa. Sinänsä Messukeskus on erittäin hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa.

Messukeskuksen ja Areenahallin välille on asemakaavaehdotuksessa edellytetty vuoroittaispysäköintiä koskevan pysyväisluonteisen sopimuksen tekemistä. Tällä hetkellä sopimus on vain yhtiöiden välinen, eikä täytä niitä muotovaatimuksia, jotka rakennusluvan ehdoksi vaadittavilta sopimuksilta edellytetään.

Pysäköintilaitoksen korottaminen on edellytys nykyisestä Messukeskuksen tontin maantasopysäköinnistä luopumiselle sekä liikuntapuiston alueen vapauttamiselle liikuntapuiston käyttöön. Messukeskuksen pysäköinti liikuntapuistossa edellyttää hiekkapintaisia kenttiä. Sen jälkeen kun Messukeskuksen pysäköintiä ei liikuntapuistossa ole, liikuntapuistoa voidaan kehittää liikuntapuiston ehdoilla.

Hotellin laajennus on Suomen Messujen mukaan hotellihuoneiden kysynnän kannalta perusteltu. Voidaan ajatella, että poikkeuksellisen korkea ja edustava hotelli voi myös kilpailla keskustahotellien kanssa tarjotessaan näkymät yli koko keskusta-alueen aina merelle saakka. Hotellin soveltuvuutta paikalle on ennen kaikkea arvioitava kaupunkikuvallisena kysymyksenä. Poikkeavalla korkeudellaan hotelli korostaa Messukeskuksen eteläistä pääsisäänkäyntiä. Hotelli on viitesuunnitelmissa esitetty voimakkaan veistoksellisena. Veistoksellisuus on pyritty turvaamaan tarkoin asemakaavamääräyksin. Hotellin koko ja sen soveltuvuus esitetylle paikalleen on kuitenkin viime kädessä yksilöllinen näkemysasia.

Rakentamisen ajoituksella ja eri asiakaskuntaa tavoittelemalla voitaneen luoda toimintaedellytykset sekä messuhotellin laajennukselle että mahdolliselle Keski-Pasilaan sijoittuvalle tornihotellille. Tulevaisuudessa Pasilan tornihotellit saattaisivat myös vahvistaa toisiaan. Näinhän on tilanne joidenkin erikoistavarakauppojen sijoittumisen suhteen.

Käpylän liikuntapuiston asema on kaavaehdotuksessa turvattu niin hyvin kuin kaavan lähtökohdat huomioon ottaen on voitu.

Käpylä-Seura esittää liikuntapuiston rajan osalta, että kaavan keskeinen merkitys on alueen käytön selkiyttämisessä ja tilapäisten järjestelyjen epämääräisyyden poistamisessa.

Seuran mielestä julkisen liikenteen käyttöä messuliikenteessä tulee kaikin keinoin edistää. Liikenteen, sekä henkilö- että tavaraliikenteen paikallisia melu- ja ympäristövaikutusselvityksiä tulee syventää.

Pysäköinnin siirtyminen liikuntapuiston alueelta vuonna 2012 maan alle ja pysäköintilaitoksiin on olennainen parannus. Pysäköintilaitos on korotettuna maisemallisesti alueen hankalimpia kohteita ja mitätöi entisestään Raviradanmäkeä. Pysäköinnin mitoituksessa on otettava huomioon Hartwall Areenan vuoroittaispysäköinnin vaikutus.

Seura pitää hyvänä asiana liikuntapuiston kevyen liikenteen reittien kehittämistä. Raviradanmäellä pysäköintilaitoksen vieressä kulkeva reitti on kuitenkin vaarassa joutua pimentoon pysäköintilaitoksen korotuksen vuoksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa julkisen liikenteen käytön, Hartwall Areenan vuoroittaispysäköinnin sekä pysäköintilaitoksen korotuksen osalta Kanta-Helsingin omakotiyhdistykselle annetun vastauksen asiaa koskevaan osaan. Lisäksi lautakunta toteaa, että pysäköintilaitoksen korottamisen edellyttämän maanalaisen ajoyhteyden aiheuttamien maisemallisten muutosten järjestämiseksi on rampin yläpuoliselle alueelle laadittava puistosuunnitelma. Liikenteen melu- ja ympäristövaikutusselvityksiä on käsitelty erikseen listatekstissä.

Käpyrinne ry on 11.12.2008 ilmoittanut, että Koskelantien ylittävälle katuosuudelle on asennettava liikennevalot turvalliseen tien ylittämiseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Koskelantien ja Ilmattarentien liittymään asennetaan liikennevalot.

xxxx xxxxxxxxxxx on entisenä käpyläläisenä ilmoittanut joutuneensa todistamaan raviradan alueen asteittaista tuhoamista. Hänen mukaansa sellaiset kaavoittajat, jotka yhtään mistään välittävät, tekevät työtänsä käyttäen inhimillisiä mittoja. Käpylän liikuntapuistoon jaotellut aidatut urheilualueet edustavat aluevaltaustietokonepelien maailmaa. Viesti on, menkää paikalle, suojelkaa vanha maisemamuokkaus. Myös helsinkiläiset tarvitsevat ympäristön tukea pysyäkseen ihmisinä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Käpylän liikuntapuiston käyttöä monipuolistetaan. Velodromin rakennuksen lisäksi sitä ympäröivää aluetta esitetään suojelun piiriin.

xxxxx xxxxxxxxxx toteaa, että esitetty korkea hotellitorni vaikuttaa tässä paikassa torahampaan tavoin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tulisi vaalia jo olemassa olevien silhuettien yhtenäisyyttä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa Kanta-Helsingin omakotiyhdistykselle annetun vastauksen asiaa koskevaan kohtaan.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.2.–23.3.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan tehtiin kaksi muistutusta, jotka on myöhemmin peruttu.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty pelastuslautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, liikuntalautakunnan, kaupunginmuseon johtokunnan, Helsingin Veden, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin lausunnot.

Lausunnot Liikuntalautakunta toteaa (21.4.2009) mm., että asemakaavan muutosehdotuksessa on onnistuttu poikkeuksellisen hyvin sovittamaan sekä liikuntapuiston että Suomen Messujen tarpeet toimivaksi kokonaisuudeksi. Muutos loisi edellytykset molempien osapuolten kehittymiselle. Vaikka Messukeskuksen uudisrakentaminen ulottuu vähäiseltä osalta liikuntapuiston nykyiselle alueelle, on suunnitelma kokonaisuutena liikuntapuiston kannalta hyvä.

Pysäköinnin siirtyminen liikuntapuiston alueelta maan alle ja pysäköintilaitoksiin on olennainen parannus. Liikuntapuistoa voidaan tämän jälkeen kehittää liikuntapuiston ehdoilla.

Muutosehdotus mahdollistaa Velodromia palvelevan uuden varasto- ja huoltorakennuksen rakentamisen. Alueen pohjoisreunalle voidaan tehdä 1 000 k-m²:n pukusuojarakennus ja uusi lähiliikuntapaikka. Koilliskulmassa on käynnissä jalkapallon ja pesäpallon harjoittelualueiden peruskorjaus. Liikuntapuistoa kiertämään on merkitty kuntopolku/latu. Vuorottaiskäyttöaluelle voidaan rakentaa koriskenttiä ja rullakiekko- ja rullaluistelukenttiä. Messukeskuksen pysäköintitalon ylimpiin kerroksiin on ehdotettu vuoroittaista liikuntakäyttöä.

Entistä monimuotoisemmassa liikuntapuistossa olisi useita luonnonnurmipintaisia ja kivituhkapintaisia kenttiä, lämmitettävä tekonurmikenttä katsomoineen sekä entistä parempi amerikkalaisen jalkapallon harjoittelukenttä.

Ehdotettu asemakaavan muutos on hyvä ja kannatettava. Suunnittelutyötä on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja Suomen Messujen kanssa. Viitesuunnitelmien taso on korkealaatuinen.

Pelastuslautakunta toteaa (21.4.2009) mm., että sammutusveden saanti alueella on turvattava paloposteilla. Pelastuslaitoksen yksiköiden tulee päästä Messukeskuksen alueelle vähintään kahta toisistaan riippumatonta reittiä pitkin. Reitit tulee mitoittaa pelastuslaitoksen nostokoriyksikön tarpeiden mukaan. Mikäli näyttelytoiminnan tarvitsemien ylikorkeiden kuljetusten reitti on pelastuslaitoksen tarpeiden mukaan mitoitettu, on reitin talvikunnossapito varmistettava.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.5.2009), että Suomen Messut on varautunut palopostien järjestämiseen alueelleen tarvittavassa laajuudessa. Palopostien sijainti selvitetään kunkin rakennushankkeen rakennussuunnittelun yhteydessä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.

Alueen pohjoisosan piha-alueelle on useita toisistaan riippumattomia kulkureittejä. Selkeimmät kulkureitit ovat tontin normaaleja ajoyhteyksiä pitkin Ratapihantieltä ja toinen yhteys Ratamestarinkadulta tontin sisäisen rekkaliikenteelle mitoitettavan ajoyhteyden kautta. Alue rajautuu myös useisiin muihin katu- ja aukiotiloihin. Näiden talvikunnossapidosta huolehditaan. Käpylän liikuntapuiston suunnasta on myös kaksi ajoyhteysmahdollisuutta, toinen pelastuslaitoksen lausunnossa esitetty ylikorkeiden kuljetusten reitti, joka luonnostaan mitoitetaan erikoiskuljetusten tarpeiden mukaan, ja toinen on yhteys kevyen liikenteen reittejä pitkin Velodromin suunnasta, jonka avulla uuden hotellilaajennuksen itäsivu on saavutettavissa. Ainoastaan ylikorkeiden kuljetusten reitin talvikunnossapito riippuu järjestettävien näyttelyjen kyseisen yhteyden käyttötarpeesta.

Ympäristökeskuksella ei ole (18.3.2009) huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (2.4.2009), että asemakaavan muutosehdotukseen on merkitty maanalainen ajoyhteys Raviradanmäen lähivirkistysalueelle. Merkinnän mukaan alueelle saa sijoittaa Messukeskuksen pysäköintilaitokseen johtavat rampit ja ramppien alle varastotiloja. Lautakunnan mielestä alue tulee uudessa asemakaavassa merkitä liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Suomen Messujen tulee vastata ajoramppirakennelman ja sen yläpuolisten viherrakenteiden rakentamisesta ja ylläpidosta.

Hotellin laajennuksen ulokkeen alle saa ehdotuksen mukaan sijoittaa enintään kaksi pilaria tontin rajan ulkopuolelle katualueelle. Pilarit sijoittuisivat olemassa olevan kaukolämpöjohdon päälle. Kaukolämpöjohdot on tarvittaessa siirrettävä hankkeeseen ryhtyvän kustannuksella.

Katualueelle rakentamiseen tarvitaan rakennusviraston lupa.

Rakennusvirasto ja Suomen Messut ovat sopineet Vaunukujan ja Ratamestarinkadun sekä niihin liittyvien tukimuurien rakentamisesta ja kustannusvastuista. Rakennusvirasto rakentaa kustannuksellaan kyseisten yhteyksien päällysrakenteet ja Suomen Messut vastaa Vaunukujan ja Ratamestarinkadun tukimuurirakenteiden rakentamisesta ja ylläpidosta.

Joukkoliikenteen hyvä toimivuus on suunniteltava alueen lisääntyneen aktiviteetin johdosta.

Hotellin ja pohjoisen sisäänkäyntirakennuksen arkkitehtisuunnittelun tulee olla korkeatasoista ja yltää vähintään kaavan viitesuunnitelmassa esitetylle tasolle.

Raviradanmäen kevyen liikenteen väylän siirron rakentamiskustannukset ovat n. 55 000 euroa ja katujen rakentamiskustannukset n. 160 000 euroa.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin ja korjauksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.5.2009), että puistoalueelle joudutaan usein sijoittamaan maanalaisia tiloja. Tässä tapauksessa maanalaisen ajoyhteyden päällä olevan tilan tulee liittyä olemassa olevaan puistoon, jonka osa se on. Puiston laajuutta ei ole syytä supistaa ja kaavaehdotuksessa puisto on säilytetty edelleen puistona. Kaavaehdotukseen on lausunnossa ehdotetun perusteella lisätty määräys, joka toteaa tontin 17040/7 haltijan vastuulliseksi alueelle sijoittuvien ajoramppirakenteiden ja ajorampin yläpuolisten viherrakenteiden rakentamisesta ja ylläpidosta.

Hotellin pilareiden kohdalla olevien kaukolämmön johtojen siirtokustannuksiin Suomen Messut on varautunut.

Messukeskuksen lisääntyvä aktiviteetti otetaan huomioon alueen liikennejärjestelyjä suunniteltaessa.

Asemakaavamääräyksissä on erityisesti painotettu viitesuunnitelmissa esitetyn arkkitehtonisen tason saavuttamista.

Kiinteistölautakunta toteaa (15.4.2009) mm., että Suomen Messut Osuuskunta on vuokrannut kaava-alueelta n. 10,7 ha:n suuruisen alueen 31.12.2025 päättyvällä pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella.

Käpylän liikuntapuisto on vuokrattu liikuntavirastolle sisäisenä vuokrauksena. Alueen pinta-ala on kooltaan 23,1 ha, johon sisältyy Velodromin 0,8 ha:n suuruinen pysäköintialue. Sisäiset vuokraukset ovat voimassa 31.12.2023 saakka.

Helsingin Messukeskus on Suomen suurin kongressi- ja messutapahtumien järjestäjä. Toiminta on viime vuosiin saakka jatkuvasti kasvanut. Messukeskuksen kävijämäärä on yli miljoona henkilöä vuodessa. Messukeskuksen alueelle on rakennettu yhteensä n. 85 000 k-m² näyttelyhalleja sekä kongressikeskuksen ja hotellin tiloja. Messukeskuksen laajentamismahdollisuuden varmistamista asemakaavan muutoksella voidaan pitää perusteltuna elinkeinopoliittisista syistä. Se tukee messutoiminnan kehittämistä ja edistää matkailua sekä mahdollistaa suurten kongressien järjestämisen Helsingissä.

Asemakaavan muutoksen myötä Messukeskus tulee laajentumaan Käpylän liikuntapuiston puolelle. Liikuntaviraston ja Suomen Messujen kesken on sovittu yhteisjärjestelyistä, jotka koskevat mm. pysäköintialueiden vuoroittaiskäyttöä. Tulevan näyttelyhallin rakentamisessa on myös edellytetty ratkaisua, joka mahdollistaa suurten sisäurheilutapahtumien järjestämisen. Yhteiskäytöstä johtuen keskinäisten sopimusten lisäksi asemakaavan määräyksiin on otettu yksityiskohtaisia määräyksiä ohjaamaan hankkeiden toteutusta.

Alueelle suunnitellussa maanalaisen Messunurmen pysäköintilaitoksen rakentamisessa on kaavan mukaan otettava huomioon alueen käyttö yleiseen virkistykseen. Asemakaavan mukaan pysäköintilaitoksen katto tulee rakentaa oleskeluun painottuvaksi yleiseksi viheralueeksi laadittavan pihasuunnitelman mukaan. Rakentamisesta, kunnossapidosta ja yläpuolisen viheralueen hoidosta vastaisi Suomen Messut.

Messukeskuksella ja Hartwall Areenalla on nykyisin yhteistoimintaa suurten tapahtumien pysäköintijärjestelyissä. Asemakaavassa on otettu huomioon kummankin tapahtumajärjestäjän rakennusluvan edellyttämät pysäköintivaatimukset. Asemakaavan määräyksissä on todettu, että messutoiminnan autopaikkoja saadaan osoittaa tontin 17055/1 (Helsinki Halli Oy:n) vuoroittaiskäyttöön.

Messukeskuksen maanvuokrasopimuksella voidaan mahdollistaa hankkeiden vaiheittainen toteutus. Vuokrasopimusta tarkistetaan kunkin hankkeen rakennuslupavaiheessa. Samalla sovitaan tarvittavista rasitteista ja muista toteutuksen ehdoista. Samoin sisäisiä maanvuokrasopimuksia tarkistetaan samassa aikataulussa.

Asemakaavan muutoksen selostuksessa esitetään, että alueen maaperän tutkimustarve tulee selvittää ennen maanrakentamiseen johtavan rakennus- tai toimenpideluvan myöntämistä. Tutkimustarve olisi kuitenkin tullut selvittää jo asemakaavan muutoksen valmistelun yhteydessä alueen historiatietojen perusteella. Koska on erittäin todennäköistä, että alue on ennen rakentamista tutkittava, olisi myös tutkimukset pitänyt tehdä etukäteen ja tarvittaessa sisällyttää kaavamääräyksiin ehto maaperän puhdistamisesta.

Pääkaupunkiseudulla on vaikeaa löytää sijoituspaikkoja ylijäämämaille. Toisaalta hyvälaatuisia kivennäismaita voidaan käyttää hyödyksi uusilla rakentamisalueilla. Jotta ylijäämämaiden hyötykäyttöön ja sijoittamiseen voitaisiin varautua riittävällä tarkkuudella, tulisi kaikissa asemakaavoissa arvioida syntyvien ylijäämämaiden määrä. Myös mahdollisuudet alueelta muodostuvien massojen hyötykäyttöön kaava-alueella tulisi aina selvittää.

Lautakunta puoltaa muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.5.2009), että maaperän tutkimustarvetta koskeva kannanotto samoin kuin ylijäämämaita koskeva kannanotto eivät tarkoita muutosta käsiteltävänä olevaan kaavaan. Jatkossa mainittuihin huomautuksen kohteena oleviin asioihin tullaan kiinnittämään huomiota.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa (21.4.2009), että Velodromi on Helsingin olympiarakennusten joukossa ja Suomen funktionalistisen arkkitehtuurin kentässä erittäin merkittävä, linjakas kohde ja se onkin yhdessä muiden olympiarakennusten kanssa ehdolla valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi (Museoviraston esitys 2005).

Asemakaavassa velodromi on varustettu sr-1- ja tämä osa liikuntapuistoa VU/s -merkinnällä. Johtokunta pitää suojelumerkintöjä riittävinä.

Kaupunginmuseo on kommentoinut Velodromin länsipuolelle suunniteltua uutta varasto- ja huoltorakennusta liikuntavirastolle ja suunnittelijalle. Kaupunginmuseo ehdotti 9.1.2008, että huoltorakennuksen siirtämistä hieman kauemmas tutkittaisiin, koska etäisyys Velodromista oli vain minimi, 8 m. Tätä ei kuitenkaan ole tehty. Kaupunginmuseo totesi myös, että rakennuksen tulisi olla matalampi, eikä se saa nousta kilpailemaan huomiosta Velodromin kanssa.

Velodromin läheisyyteen esitetty uudisrakennus ei saa viedä voimaa suojellun olympiarakennuksen arkkitehtuurilta, ja johtokunta esittää edelleen huoltorakennuksen siirtämistä kauemmas Velodromista. Muilta osin johtokunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.5.2009), että huoltorakennuksen suunnitelmia on mataloitettu ja huoltorakennuksen rakennusalaa on siirretty kauemmaksi Velodromista. Rakennusten lyhin välimatka, joka oli 8 m, on lausunnon johdosta muutettu 12 m:iin.

Helsingin Vesi toteaa (21.4.2009) mm., että Messukeskuksen luoteispuolella on nykyisin sadevesiviemäri NS 1400, joka on yhdistetty Konala–Hermanni-jätevesitunneliin vuonna 2001. Koska sadevesiviemärin vedenlaatu on seurannan mukaan parantunut, tarkoituksena on jatkossa johtaa sadevedet normaalireittiä Messukeskuksen pohjois/länsipuolella sijaitsevaan sadevesiviemäriin NS 1400 / 1200. Tätä viemäriä ei voida siis hylätä, kuten asemakaavaselostuksen vesihuoltoliitteessä on esitetty. Sadevesiviemäri NS 1400 / 1200 sijaitsee pysyvien näyttelyiden rakennuksen, näyttelygallerian ja hallin laajennusosan kohdalla. Kyseinen viemäri joudutaan siirtämään n. 360 m:n matkalta. Koska uuden viemärin tarkkaa sijaintia ei vielä voida määrittää, tulee asemakaavamääräyksiin lisätä määräys, joka sallii yleisen viemärin rakentamisen ja kunnossapidon tontilla 17040/7 Helsingin Veden hyväksymässä paikassa.

Pysyvien näyttelyjen rakennuksen kohdalla sijaitsee Konala–Hermanni-viemäritunneliin johtava pudotuskaivo rakenteineen. Alue tulee suunnitella siten, että kaivo rakenteineen voidaan säilyttää nykyisellä paikallaan.

Messujen laajennusosan alle jää Ratamestarinkadun suunnasta tuleva sadevesiviemäri NS 800. Viemäri on siirrettävä n. 150 m:n matkalta Vaunukujalle ja pysäköintilaitoksen itäpuolelle.

Suomen Messujen tulee vastata kaikista vesihuollon siirto- tmv. kustannuksista suunnittelu mukaan lukien. Suunnitelmat tulee laatia siten, että yleiset viemärit ovat normaalisti kunnossapidettävissä. Viemäreiden rakennussuunnitelmat tulee hyväksyttää Helsingin Vedellä. Lisäksi kaikkien Helsingin Veden johtojen kunnossapitoon vaikuttavien rakenteiden suunnitelmat tulee hyväksyttää Helsingin Vedessä.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.5.2009), että kaavaehdotukseen on lisätty seuraava määräys: ”Tontin 17040/7 haltijan tulee vastata kaikista tontin 17040/7 lisärakentamisen aiheuttamista vesi- ja energiahuollon siirtokustannuksista suunnittelu mukaan lukien. Vesihuoltoa koskevat suunnitelmat on hyväksytettävä Helsingin Vedellä. Tontin 17040/7 länsiosassa olevan viemärisiirron lisäksi tontin pohjoisosassa lisärakentamisen alle jäävä sadevesiviemäri on siirrettävä pois lisärakentamisen kohdalta Helsingin Veden hyväksymään paikkaan.”

Pysyvien näyttelyjen rakennuksen kohdalla sijaitseva pudotuskaivo rakenteineen on säilytetty kaavaehdotuksessa nykyisellä paikallaan. Mikäli jatkosuunnittelussa tulee tarve tehdä pudotuskaivoon muutoksia, edellä olevassa kappaleessa olevat menettelytavat koskevat pudotuskaivoon tehtäviä muutoksiakin.

Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy toteavat (20.4.2009), että Messukeskuksen laajennus edellyttää rakennusalueella olevan keskijännitekaapelin siirtämistä rakentamisen tieltä. Kaavan selostuksessa uudeksi korvaavaksi kaapelireitiksi on esitetty näyttelyhallin itäpuoleista sivua Vaunukujan kautta Rautatieläisenkadulle. Vaunukujan rakentaminen tulee ajankohtaiseksi näyttelyhallia myöhemmin tapahtuvan kongressipysäköinnin rakentamisen aikana, joten Helen Sähköverkko Oy esittää, että keskijännitekaapeli siirretään korttelin 17041 eteläpuolelta kiertäen kongressipysäköinnin ja Vaunukujan rakentamisalueet. Selostuksessa esitetty 60 000 euron siirtokustannusarvio on ohjeellinen. Helen Sähköverkko tekee kaapelisiirtotyön tilaustyönä ja laskuttaa tilaajaa toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Hotellin laajennuksen rakennusalueella Rautatieläisenkadun pohjoisreunassa on Helen Sähköverkko Oy:n kaksi 110 kV:n kaapeliyhteyttä kaapelikanavissa. Kanavat ovat reilun metrin levyisellä alueella ja ne sijaitsevat jalkakäytävässä katualueella lähellä tonttirajaa. Kaavakartassa kanavien kohdalla on kaavamerkintä u4, joka mahdollistaa alueelle hotellirakennuksen ulokkeen kahden kannatinpilarin rakentamisen. Kaavaselostuksessa pilareiden maanpinnan leikkauspinta-alaksi on määritelty enintään 9,5 m²/pilari ja niiden sijoituspaikaksi on mahdollistettu katualue enintään 4,5 m:n päässä tontin rajasta. Kaapeleiden päälle ja välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa kiinteitä rakenteita. Pilareiden sijoittaminen kyseiselle alueelle ei ole mahdollista ilman kaapelireittien siirtämistä. Siirtotöistä aiheutuneista kustannuksista vastaa siirron aiheuttaja. Siirtotyöt voivat vaarantaa Pasilan sähköaseman ja VR:n syöttöpisteen sähkönsyötön, jolla on ratkaiseva vaikutus koko Pasilan alueen sähkönjakeluun ja junaliikenteeseen. Helen Sähköverkko esittää, että hotellin osalta kaavamuutosta ei hyväksytä ennen kuin on selvitetty pilareiden rakentamisen vaikutus 110 kV:n kaapeliyhteyksille työsuunnitelmina ja aikatauluina.

Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole muutosehdotukseen muuta lisättävää.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.5.2009), että keskijännitekaapeli voidaan linjata kulkemaan Helen Sähköverkon esittämällä tavalla.

110 kV:n kaapeliyhteyden osalta Helen Sähköverkon esittämä vaatimus voidaan hoitaa myös siten, että esitetyt selvitysvaatimukset asetetaan rakennusluvan myöntämisen ehdoksi. Näin kaavaehdotus voi edetä samalla kun turvataan sähkönsiirron turvaamista koskevat vaatimukset.

Kaavaehdotukseen on lisätty seuraava määräys: ”Ennen rakennusluvan myöntämistä on selvitettävä hotellin kannatinpilareiden rakentamisen vaikutus 110 kV:n kaapeliyhteyksille työsuunnitelmina ja aikatauluina Helen Sähköverkko Oy:n hyväksymällä tavalla. Mikäli 110 kV kaapelireittejä joudutaan siirtämään, on korvaavat, Helen Sähköverkko Oy:n hyväksymät kaapeliyhteydet oltava valmiina ja käyttöönotettavissa ennen rakennustöiden alkua.”

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa (23.4.2009), että vuonna 1992 valmistunut Pasilanväylän yleissuunnitelman mukainen liikennetunneli kulkee liikuntapuiston pohjoisosan ali. Pasilanväylän tarkemman suunnittelun yhteydessä on sille aikanaan tarpeen laatia maanalainen kaava. Tunneliosuus alkaa kaava-alueen pohjoispuolelta. Voimassa olevien kaavojen liikenne/katualueen laajentaminen käsiteltävänä olevan kaavan VU-alueelle saattaa olla tarpeellista. Tarve selviää kuitenkin vasta tarkemmassa suunnittelussa.

Jo tässä vaiheessa tulee kuitenkin varmistua siitä, ettei tämä kaavamuutos vaikeuta tunnelin tulevaa toteuttamista. Päätunnelin lisäksi alueelle voi sijoittua teknisiä tiloja, ilmastointiaukkoja, hätäpoistumisteitä ym. rakenteita, joten tulevaa toteuttamista ei kaavalla saa estää. Kaavaratkaisu näyttäisi antavan tulevaisuuden varaukselle riittävät edellytykset.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (14.5.2009) mm., ettei liikuntapuiston alueelle ole sijoittumassa raskaita rakenteita, jotka haittaisivat mahdollista alueelle sijoittuvaa maanalaista Pasilanväylän osaa.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt tarkistukset

Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty lausuntojen johdosta seuraavat muutokset:

Velodromin huoltorakennuksen rakennusalaa on siirretty kauemmas Velodromista.

Lisätyn määräyksen mukaan tontin 17040/7 haltijan tulee vastata kaikista tontin 17040/7 lisärakentamisen aiheuttamista vesi- ja energiahuollon siirtokustannuksista suunnittelu mukaan lukien. Vesihuoltoa koskevat suunnitelmat on hyväksytettävä Helsingin Vedellä. Tontin 17040/7 länsiosassa olevan viemärisiirron lisäksi tontin pohjoisosassa lisärakentamisen alle jäävä sadevesiviemäri on siirrettävä pois lisärakentamisen kohdalta Helsingin Veden hyväksymään paikkaan.

Pysyvien näyttelyjen rakennuksen kohdalla sijaitseva viemärin pudotuskaivo rakenteineen on palautettu muutosehdotukseen nykyiselle paikalleen.

Lisätyn määräyksen mukaan ennen rakennusluvan myöntämistä on selvitettävä hotellin kannatinpilareiden rakentamisen vaikutus 110 kV:n kaapeliyhteyksille työsuunnitelmina ja aikatauluina Helen Sähköverkko Oy:n hyväksymällä tavalla. Mikäli 110 kV:n kaapelireittejä joudutaan siirtämään, on korvaavat, Helen Sähköverkko Oy:n hyväksymät kaapeliyhteydet oltava valmiina ja käyttöönotettavissa ennen rakennustöiden alkua.

Lisätyn määräyksen mukaan tontin 17040/7 haltijan tulee vastata Raviradanmäen alueelle sijoittuvien ajoramppirakenteiden ja ajorampin yläpuolisten viherrakenteiden rakentamisesta ja ylläpidosta.

Muut muutokset

Lisätyn määräyksen mukaan kattopinnan sisään sijoittuvat ilmanvaihtokonehuoneet saa rakentaa kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi.

Lisäksi rakennusalakohtaisia kerrosaloja on tarkistettu kolmella rakennusalalla, kussakin lisäys on ollut 1 000 k-m² ja yhdellä, jossa lisäys on 100 k-m². Lisäykset ovat tontin kokonaiskerrosalaan verrattuna vähäisiä. Tontin kokonaiskerrosala on tarkistusten jälkeen 168 900 k-m².

Muutetut tilastotiedot	Käyttötarkoitus		Pinta-ala m²	Kerrosala m²

		Liikerakennusten korttelialuetta (KL)	110 456	168 900
		Puistoaluetta (VU)	176 713	2 000
		Puistoaluetta (VU/s)	52 334
		Puistoaluetta (VL-1)	24 179
		Katualuetta	5 368
		Yhteensä	369 050	170 900

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

VARTIOKYLÄN VIRKISTYS- YM. ALUEIDEN SEKÄ MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 47050 JA 47051 YM. ALUEIDEN (MYLLYPURON VOIMALAITOSKORTTELI, MYLLYPURON KESKUKSEN ITÄOSA JA LALLUKANTIEN - RANCKENINTIEN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11810)

Khs 2008-2325

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan virkistys-, liikenne- ja erityisalueiden sekä 47. kaupunginosan kortteleiden nro 47050 ja 47051 ja virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet korttelit 45583–45585, 47288–47293, 47295–47300, 47305 ja 47306) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 16.10.2008 päivätyn ja 30.10.2008 ja 26.3.2009 muutetun piirustuksen nro 11810 (A- ja B‑osat) mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11810, A-osa (Myllypuron voimalaitoskortteli ym. alueet)
	Liite 2	Asemakaavakartta nro 11810, B-osa (Myllypuron voimalaitoskortteli ym. alueet)
	Liite 3	Havainnekuva (Myllypuron voimalaitoskortteli ym. alueet)
	Liite 4	Ilmakuva, nykytilanne (Myllypuron voimalaitoskortteli ym. alueet)
	Liite 5	Mallinnos voimalaitoskorttelista kohti Myllypuron keskukseen suunniteltua toimitila-aluetta
	Liite 6	Viranomaisyhteistyö ja esitetyt mielipiteet sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineet (Myllypuron voimalaitostontin ym. alueiden asemakaavan muutosehdotus nro 11810)
	Liite 7	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 26.3.2009 : Myllypuron voimalaitoskorttelin ym. alueiden asemakaavan muutosehdotuksesta tehty muistutus ja annetut lausunnot (nro 11810), erillinen liite

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro, Puotinharju, Vartioharju), virkistys-, liikenne- ja erityisalueiden sekä 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Kontula, Kurkimäki) kortteleiden nro 47050 ja 47051 ja virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotus (muodostuvat uudet korttelit 45583–45585, 47288–47293, 47295–47300, 47305 ja 47306)

Myllypuron voimalaitoskortteli, Mustapuronpuisto ja Kehä I:n itäreunan suojaviheralueet Kontulassa ja Vartioharjussa

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa Yleiskaava 2002:n mukaisen pientalovaltaisen asuntorakentamisen Kehä I:n itäpuolelle Myllypuron entisen voimalaitoksen tontille ja Lallukantien–Ranckenintien ympäristöön.

Kehä I:n ja Kontulantien viereen on kaavassa osoitettu neljä- ja viisikerroksista terassitalorakentamista ja toimitiloja. Muilta osin alueelle on suunniteltu pientaloja. Kehä I:tä lähinnä olevassa rakentamisessa on otettu huomioon liikenteen haittavaikutukset.

Asuntorakennusoikeus on yhteensä 65 375 k-m². Tästä rivitalojen tai yhtiömuotoisten erillistalojen rakennusoikeus on noin kolmasosa ja omakotitalojen rakennusoikeus lähes kolmasosa. Omakotitontteja on 115. Toimitilatontin rakennusoikeus pysäköintilaitoksineen on 14 000 k‑m².

Voimalaitostontilla toimisto- ja varastokäytössä oleva entinen kivihiilivoimala sekä käytössä olevat huippulämpökeskus ja sähköasema säilyvät. Voimalaitosrakennus voi säilyä Helsingin Energian käytössä tai se on mahdollista muuttaa monipuoliseen työpaikka- ja kulttuurikäyttöön.

Huippulämpökeskuksen ja sähköaseman toiminta säilyy nykyisellä paikalla. Öljysäiliöt siirretään korttelin keskiosasta lämpökeskuksen eteläpuolelle osittain maan alle. Tältä osin voimalaitoskorttelia on laajennettu etelään. Ajoyhteys polttoaineen kuljetuksia varten järjestetään Lallukantien suunnasta.

Kaavan eräinä merkittävinä toteuttamisedellytyksinä ovat niin ollen voimalaitosalueen sisäiset järjestelyt sekä Kehä I:n liittymäjärjestelyt.

Mustapuronpuisto säilyy pääosin puistona kaavatyön aikana laaditun maisemasuunnitelman mukaisesti. Soraharjuntien ja Lallukantien risteyksessä sijaitseva avokytkinasema siirretään ja korvataan sähköasemarakennuksella.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.10.2008) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) voimalaitostontin pohjoisosa on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi ja eteläosa teknisen huollon alueeksi. Lähinnä Myllypuron liittymää oleva alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi sekä osin keskustatoimintojen alueeksi. Kaava-alueen itäisin osa on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Eteläisin osa Mustapuron laaksoa on virkistysaluetta. Asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavat

Voimalaitoskorttelissa 47051 ja siitä länteen on voimassa 21.2.1997 vahvistettu Kehä I:n ja Kontulantien liittymän asemakaava nro 10312, jossa kortteli on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Rakennusoikeus on 30 000 k-m². Korttelin länsipuolella on Kehä I:n ja Kontulantien suojaviheraluetta (EV) ja liikennealuetta. Korttelin itäpuolella olevalla kapealla suojaviheralueella on voimassa 3.2.1987 vahvistettu asemakaava nro 9030 ja korttelin luoteispuolella olevalla pienellä kiilamaisella alueella 29.7.1988 vahvistettu asemakaava nro 9448.

Voimalaitoskorttelista etelään on voimassa 2.2.1998 vahvistettu Kehä I:n ja Myllypurontien liittymän asemakaava nro 10333 sekä Myllypuron keskuksen toimitiloja koskeva asemakaava nro 11241 (hyväksytty 13.10.2004). Asemakaavojen mukaan Kehä I:n itäreunassa on suojaviheraluetta, jolle tulee rakentaa meluesteitä, sekä katualuetta ja lähivirkistysaluetta (VL).

Kaava-alueen itäosassa on voimassa 3.2.1987 vahvistettu asemakaava nro 9030, jossa voimalaitoskorttelin ja Kontulan omakotialueen välinen kaista on suojaviheraluetta. Kaava-alueen itäisin osa Ranckenintien eteläpuolella on lähivirkistysaluetta ja sähköaseman tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi.

Rakennuskiellot

Voimalaitostontilla ja osalla Kehä I:n itäpuolen suojaviheraluetta on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt seuraavat selvitykset:

- Myllypuron voimalaitos ja Lallukantien alue, historiaselvitys ja maaperän pilaantuneisuuden tutkimustarve

- Voimalaitoskortteli ja Lallukantien alue, geotekninen esiselvitys

- Myllypuron voimalaitosalue, maaperän pilaantuneisuustutkimukset

- Myllypuron voimalaitos, ympäristötekninen jatkoselvitys

- Mustapuron laakson, Mellunkylän kaupunginosapuiston ja Broändan purolaakson eteläosan maisemasuunnitelma

Maanomistus

Kaupunki omistaa maan koko kaava-alueella.

Alueen yleiskuvaus

Pohjoisosa kaava-alueesta käsittää Myllypuron voimalaitoskorttelin, jonka pinta-alasta suuri osa on avovarastoa. Alueen eteläosa on rakentamatonta Mustapuron laaksoa, joka on osa laajempaa kaupunkirakenteellisesti merkittävää viheraluekokonaisuutta Itä-Helsingissä. Laakso on entistä viljelymaisemaa, joka on metsittymässä. Aluetta halkoo 110 kV:n sähkölinja.

Kaava-alue ympäröi kolmelta suunnalta Kontulan pientaloaluetta, jolla on asuntorakentamista eri vuosikymmeniltä. Etelässä on Vartioharjun pientaloalue, ja kaava-alueen länsipuolella kulkee Kehä I ja Kontulantie.

Rakennettu ympäristö

Voimalaitoskorttelin alkuperäiset rakennukset ovat Aarne Ervin suunnittelemat 1960-luvun puolivälissä: voimalaitos, pohjoisosassa sijaitseva pitkänomainen matala piirikeskusrakennus ja vielä viimeksi vuonna 1966 suunniteltu portinvartijan koppi. Nykyisin voimalaitos on Helsingin Energian keskusvarastona, ja osittain rakennuksessa on toimitiloja.

Voimalaitoksen kylkeen, sen eteläpuolelle, on vuonna 1978 valmistunut huippulämpökeskus, joka on edelleen käytössä.

Korttelin keskiosassa, sen länsilaidalla on kaksi maanpäällistä öljysäiliötä. Tontille on lisäksi myöhemmin rakennettu puoliavoimia varastorakennuksia ja mm. traktoritalli. Tontin piha-alueet ovat varasto- ja logistiikkakäytössä.

Voimalaitoskorttelia ja Soraharjuntien sekä rakentamattoman Lallukantien kulmauksessa olevaa avokytkinasemaan kuuluvaa matalaa tiilirakennusta lukuun ottamatta kaava-alueella ei ole muuta rakentamista. Kytkinasema liittyy itä-länsisuuntaiseen 110 kV:n sähkölinjaan.

Palvelut Lähimmät palvelut ovat Myllypuron keskuksessa. Voimalaitoskorttelin pohjoisosasta on myös Kontulan keskuksen palveluihin kävelyetäisyys (vajaa kilometri).

Myllypuron keskuksessa, Kehä I:n länsipuolella on metroasema, ostoskeskus, joka lähivuosina korvataan uudella monipuolisemmalla palvelukeskuksella, kirjaston lehtisali sekä kattavat liikuntapalvelut: Liikuntamyllyn suuri yleisurheilu- ja liikuntahalli sekä salibandykeskus.

Lähimmät koulut sijaitsevat Kontulassa Rintinpolulla kaava-alueesta koilliseen sekä Myllypuron kerrostaloalueella. Lähin lasten päiväkoti on Kontulassa Humikkalantiellä. Myllypuron keskukseen rakennetaan asuntotontin yhteyteen uusi päiväkoti vuonna 2009. Ruotsinkielinen ala- ja yläaste ovat Puotinharjussa Kukkaniityntiellä.

Liikuntamyllyn pohjoispuolelle on suunnitteilla uusi, Myllypuron ja Itäkeskuksen yhteinen terveysasema.

Liikenne Alue rajoittuu lännessä Kehä I:een. Kehä I:n nykyinen liikennemäärä on Myllypuron keskuksen kohdalla n. 61 000 ajoneuvoa/vrk. Liikennemäärät Kehä I:llä tulevat olemaan n. 52 000 ajoneuvoa/vrk, mikäli Kivikon yhdyskatu Viikintieltä Kehä I:lle rakennetaan. Muussa tapauksessa ennusteliikenne vuonna 2030 on n. 12 000 ajoneuvoa suurempi eli 64 000 ajoneuvoa/vrk. Pohjoisessa alue rajoittuu Kontulantiehen, jonka liikennemäärä on n. 25 000 ajoneuvoa/vrk voimalaitostontin kohdalla. Kontulantien liikennemäärä tulee pysymään lähes nykyisellään.

Voimalaitostontille on liittymät Kontulantieltä Kurkimäentien liittymän ja Sirrikujan kohdalla.

Kehä I:ltä Myllypuron liittymän kohdalta alkaa Karjatanhuanpolku, jolta on kulku nykyiselle pientaloalueelle. Sen liikennemäärä on n. 2 000 ajoneuvoa/vrk.

Kevyen liikenteen pääreitit kulkevat tämän kaava-alueen reunoilla Kehä I:n itäreunassa ja Kontulantien eteläpuolella. Mustapuron laaksossa ja alueen pohjoispuolella Kontulan kelkkapuiston reunassa kulkevat seudulliset pääulkoilureitit.

Alueen joukkoliikennepalvelut ovat varsin kattavat. Alueen läheisyydessä kulkee metron lisäksi useita bussilinjoja.

Luonnonympäristö

Voimalaitoskorttelissa ei ole luonnontilaista aluetta. Voimalaitoskorttelin sekä nykyisen asuntoalueen välissä ja Kehä I:n reunoilla on luonnontilaisia pieniä metsikköalueita. Lallukantien–Ranckenintien eteläpuoli on osin metsittynyttä entistä viljelymaisemaa. Mustapuron ympäristössä on rehevää lehtomaista puronvarsikasvustoa.

Ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä osa alueesta on merkitty linnustollisesti arvokkaaksi alueeksi. Linnustollisesti arvokas alue käsittää Mustapuron laakson ja Mellunkylän purolaakson puronvarsiniityt, ‑lehdot ja pensaikot Kehä I:ltä Länsimäentielle.

Mustapuronpuisto on lähes kokonaisuudessaan merkitty luontotietojärjestelmässä geologisesti ja geomorfologisesti arvokkaaksi saraturvekerrostumaksi.

Suojelukohteet

Kaava-alueella on voimalaitostontin ja Kontulan omakotialueen välisellä viherkaistalla ensimmäisen maailmansodanaikaisia linnoitteita. Linnoitteet jatkuvat osin jo rakennetuille omakotitonteille. Osa on kadonnut tonttien rakentamisen ja myös voimalaitostontin rakentamisen myötä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Myllypuron huippulämpökeskuksessa tuotetaan kaukolämpöä pakkaskausina silloin, kun peruskuormalaitosten teho ei yksin riitä. Huippulämpökeskuksella on kaksi polttoaineteholtaan 133 MW:n kuumavesikattilaa, joiden lämmittämiseen käytetään raskasta polttoöljyä. Kattiloiden vuotuiset käyttöajat ovat viime vuosina vaihdelleet alle 100:sta n. 400 tuntiin kattilaa kohden. Laitoksen savukaasut johdetaan 100 m korkeaan savupiippuun.

Raskasta polttoöljyä säilytetään kahdessa 5 000 m³:n varastosäiliössä laitosrakennuksen pohjoispuolella yhteensä enimmillään 9 340 t. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan 400 m³:n säiliössä enintään 340 t. Laitoksella varastoidaan lisäksi 1,5 t natriumhydroksidin vesiliuosta sekä pieniä määriä happea, nestekaasua ja asetyleeniä kaasupulloissa.

Myllypuron huippulämpökeskuksella on toiminnalleen Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.5.2007 myöntämä ympäristölupa. Laitoksen turvallisuutta valvova viranomainen on Turvatekniikan keskus.

Kaava-alueella on runsaasti koko kaupunkia ja Itä-Helsinkiä palvelevia yhdyskuntateknisen huollon järjestelmätasoisia rakenteita, joista merkittävimpiä ovat Myllypuron voimalaitokselta kaupungin korkeajännitteiseen sähkörunkoverkkoon kuuluvat 110 kV:n maa- ja ilmakaapelit ja avokytkinasema sekä runkokaukolämpöjohdot. Voimalaitostontin kohdalla risteää merkittäviä jätevesi- ja energiahuollon tunneleita huoltotiloineen ja ajoyhteyksineen. Mustapuron laaksossa on merkittäviä vesi- ja jätevesihuollon runkoyhteyksiä sekä aluekuivatuksen selkärankana toimiva Mustapuro Kontulasta tulevine sivuhaaroineen.

Kaava-aluetta rajaavat, olemassa olevat asuinalueet ovat yhdyskuntateknisen huollon palveluiden piirissä.

Maaperä ja sen rakennettavuus

Kaava-alueen keskiosa sijaitsee Myllypuron selänteellä, josta maanpinta laskee pohjoiseen kohti Kurkisuota ja kaakkoon kohti Mustapuron laaksoa. Nykyisen voimalaitostontin eteläosassa ja sen eteläpuolella on kalliopaljastumia ja pintamaalajina ohutta moreenia.

Myllypuron selänteen lievealueilla irtomaakerroksista päällimmäisenä on hiekkaa, paikoin paksultikin, ja sen alla on savea ennen pohjahiekkaa, -moreenia ja kalliota. Nykyisen voimalaitostontin pohjoisosassa savilinssi on syvällä ja ohut. Lallukantien–Ranckenintien kaakkoispuolella pintahiekkakerros on ohut ja sijaitsee 1–4 m paksun turvekerroksen alla. Kehä I:n ja Lallukantien liittymän lähellä pintahiekkakerros on paksumpaa. Pintahiekkakerros kuivattaa laajalla selännerinteellä muodostuvan pohjaveden, joka lievevyöhykkeen alareunassa on ajoittain paineellista ja purkautuu maanpinnalle.

Rakennettavuudeltaan kaava-alueen keski- ja pohjoisosien maaperä on tavanomaista. Myllypuron selänteen lievevyöhykkeellä Mustanpuron laaksossa maanpinnan jyrkkyys, maaperän kerrosrakenne sekä runsas pohjavesivalunta vaikeuttavat pohjarakentamista.

Ympäristöhäiriöt

Maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty tekemällä koko kaava-alueen kattava käyttöhistoria- ja tutkimustarveselvitys vuonna 2004 ja maastotutkimuksia voimalaitoskorttelin alueella vuosina 2005 ja 2006. Näytteitä on otettu 45 tutkimuspisteestä. Näytteistä on tutkittu metalleja, öljyhiilivetyjä, PAH- ja PCB-yhdisteitä sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Voimalaitostontin maaperässä on havaittu pilaantuneisuutta paikoin entisen hiilikentän alueella sekä pohjoisosassa mm. ajoneuvojen huoltoon käytettävän piirikeskusrakennuksen lähellä. Entisen hiilikentän alueella on todettu lievästi metalleilla pilaantunutta maata n. 4 000 m²:n alalla. Tällä osa-alueella on havaittu maa-aineksen joukossa hiiltä n. 2 m:n syvyydessä. Lievästi pilaantuneen maan määräksi on arvioitu 7 000 m³.

Voimalaitostontin pohjoisosassa on havaittu lievästi sinkillä pilaantunutta maata n. 200 m²:n alalla arviolta 200 m³. Osa-alueella on todettu useissa näytteissä tavanomaisesta poikkeavaa hajua. Hajun alkuperää on pyritty tunnistamaan tutkimalla orgaanisten aineiden pitoisuuksia pitoisuusmittauksin sekä tuntemattomien haihtuvien yhdisteiden kaasukromatografisella seulonnalla. Haihtuvia yhdisteitä ei mittauksin kuitenkaan todettu.

Kaava-alueella myös kytkinkentän maaperän on arvioitu mahdollisesti pilaantuneen. Pilaantumista on voinut aiheuttaa kenttärakenteissa käytetty tuhka. Käytössä olevan kytkinkentän tutkiminen ei ole ollut turvallisuussyistä mahdollista.

Huippulämpökeskuksen polttoöljyn varastointi edellyttää riittävää suojaetäisyyttä muihin toimintoihin. Polttoainevarastosta voi aiheutua vaaraa ympäristölle tulipalotilanteessa. Palavien nesteiden varastointia koskevan standardin mukainen vähimmäissuojaetäisyys rakennuksiin, joissa oleskelee ihmisiä, on n. 25 m ja suojaetäisyys hitaasti evakuoitaviin kohteisiin n. 35 m. Raskas polttoöljy voi mahdollisessa tulipalotilanteessa ylikiehua voimakkaasti, minkä vuoksi palavan säiliön ympäristö tulee voida evakuoida kahdessa tunnissa 250 m:n etäisyydeltä.

Laitosalueelta voi levitä ympäristöön ajoittain havaittavaa hajua polttoöljyvarastoista. Laitoksen savukaasut poistuvat 100 m korkean piipun kautta siten, ettei niillä ole merkittävää vaikutusta laitosalueen välittömän lähialueen ilmanlaatuun.

Laitosalueelta voi ajoittain kantautua energiatuotantoon liittyvää ääntä. Laitosalueen savupiipun puoleisella rajalla tontin itäreunalla on mitattu melutaso LA eq 40,5 dB. Mittaus on tehty laitoksen lämpöteholla 30 MW alkuyöstä.

Ympäristökeskuksen kaavan ympäristövaikutusten arvioinnista antaman kannanoton mukaan huippulämpökeskus ei aiheuta ympäristölleen ilmanlaatuhaittoja eikä merkittäviä meluhaittoja.

Kehä I:n liikenne aiheuttaa melua ja heikentynyttä ilmanlaatua tien varrella.

Tavoitteet Kaupunkirakenteen eheyttäminen Kehä I:n moottoriväylän rikkonaisessa, kaupunginosan tehokkaasti jakavassa ympäristössä ja asunto- ja työpaikkarakentamisen mahdollistaminen valmiiden palvelujen ja erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä on asemakaavan muutoksen peruslähtökohtia. Lisäksi lähtökohtana on pientalovaltaisen asuntotarjonnan lisääminen yleisesti Helsingissä Yleiskaava 2002:n mukaisesti.

Pientalorakentamisen osalta on tärkeää tarjota monenlaisia ratkaisuja eri käyttäjien tarpeisiin. Ns. hartiapankkirakentamiseen tarkoitetuista tonteista on Helsingissä puute. Myös laadukkaan tuottajamuotoisen rakentamisen mahdollistaminen on tärkeää.

Tavoitteena on liittää uusi asuinalue saumattomasti sekä toiminnallisesti että maisemallisesti laajempaan viheraluekokonaisuuteen. Alueen kulttuurimaisemapiirteitä pyritään vahvistamaan, mutta myös säilyttämään alueen luontoarvoja.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotus perustuu Yleiskaava 2002:n tilavarauksiin. Nykyisen Myllypuron voimalaitoskorttelin pohjoisosa on muutettu asuinkäyttöön. Kehä I:n Myllypuron liittymän itäpuolelle, Lallukan–Ranckenintien ympäristöön, suunnitellaan niin ikään asuntoja ja yksi toimitilakortteli.

Asuntorakentaminen on pientalovaltaista. Ainoastaan lähimpänä Kehä I:tä ja Kontulantietä on kerrostaloja (terassitaloja). Näiden talojen kaavamääräyksissä on liikenteen haittoja torjuvat määräykset. Asunnot ja pihat avautuvat suojan puolelle.

Mustapuron ympäristö säilyy puistona. Sitä kehitetään osin asuinalueeseen rajautuvana avoimena niittynä. Näkymiä avataan harventamalla puustoa ja poistamalla vesoittunutta voimalinjojen alustaa ja ympäristöä. Puron ympäristö säilytetään luonnonmukaisena.

Kaupunginosan raja

Kehä I:n itäpuolella Mellunkylän ja Vartiokylän välistä kaupunginosan rajaa on tarkennettu siten, että toimitilatontit 45583/1 (nykyisen Myllypuron voimalaitostontin eteläosa) ja 45584/1 sekä asuinkortteli 45585 kuuluvat kokonaisuudessaan Vartiokylään (Myllypuro).

Nämä tontit ovat lähietäisyydellä Myllypuron metroasemasta ja kuuluvat olennaisesti Myllypuron keskuksen uuteen asuin- ja toimitilarakentamiseen, erityisesti kaavassa esitettyjen kevyen liikenteen yhteyksien rakentamisen jälkeen.

Sen sijaan voimalaitostontin pohjoisosan uudet asuinkorttelit jäävät Mellunkylään.

Asuinrakennusten korttelialueet (A ja A-1) ja asuinkerrostalojen
korttelialue (AK)

Nykyiselle voimalaitostontille lähinnä Kehä I:tä on sijoitettu nelikerroksista terassitalorakentamista, joka toimii myös melusuojauksena voimalatontin sisäosien uudelle matalammalle asuntorakentamiselle ja olemassa olevalle omakotialueelle. Terassitalotonttien itäosiin on sijoitettu matalampaa rakentamista kaksi- ja puolikerroksisina rivi- tai pienkerrostaloina.

Terassoidun rakentamisen avulla saavutetaan myös kerrostaloasuntoihin runsaasti yksityistä ulkotilaa. Matalampien asuinrakennusten vajaa kolmas kerros mahdollistaa kattoterassien syntymisen.

Myllypuron liittymän eteläpuolella on myös terassirakentamista. Kortteli 45585 on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Kehä I:n viereisellä rakennusalalla kerrosluku on V ja rakennusalalle tulee rakentaa terassitalo. Puiston reunassa on rakennusala kaksikerroksisia rivi- tai pienkerrostaloja varten. Tälle rakennusalalle merkitty ar-1- merkintä tarkoittaa, että rakennusalalle saa rakentaa myös julkisten lähipalvelujen tiloja. Mikäli tarvetta esimerkiksi lasten päiväkodin rakentamiselle ei ole, tilat voidaan toteuttaa asuinhuoneistoina.

Tavoitteena myös tässä korttelissa on melulta suojassa olevat runsaat asuntokohtaiset ulkotilat. Asunnot ja terassit avautuvat liikenteen haittavaikutusten suhteen suojan puolelle, ja kaavassa on lisäksi melu- ja pakokaasuhaittoja torjuvia kaavamääräyksiä.

Nykyisen voimalatontin keskiosassa on merkitty asuinrakennusten korttelialue merkinnällä A-1. Tällä tontilla vähintään 20 % tontin rakennusoikeudesta tulee olla liike- tai toimistotilaa. Tontti rajaa yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi merkittyä aukiota kahdelta puolelta. Tarkoituksena on, että tontille rakennetaan elintarvikekioskin, kukkakaupan tms. muun pienimuotoisen palvelutoiminnan tilaa ja/tai työtilaa.

Julkisivujen materiaaleina on värillinen rappaus tai ohutrappaus.

Tonttien pysäköinti on rakennusten ja pihan alla. Pysäköintitilat saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.

Asuinpientalojen korttelialueet (AP) ja asumista palveleva

yhteiskäyttöinen korttelialue (AH)

Kaava-alueen itäosaan, Lallukan- ja Ranckeninteiden ympäristöön, on osoitettu yhtiömuotoista pientalorakentamista. Tontit on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Rakennukset ovat kaksikerroksisia.

Tontit rajautuvat Mustapuronpuistoon. Julkisivumateriaaliksi ja väreiksi kaavassa on määrätty peittomaalattu puu ja värisävyksi punaisen, keltaisen ja ruskean lämpimät sävyt. Määräyksellä tavoitellaan vaikutelmaa perinteisen viljelysmaiseman reunaan rajoittuvasta rakentamisesta alueen maisemahistorian pohjalta.

Pysäköinti on tonteilla asuinrakennuksissa tai erillisissä autosuojissa rakennusten väleissä.

Tonttien yhteisiä kerhotiloja varten on osoitettu asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) Klamintien varteen. Tontin piha-alue on osoitettu leikkialueeksi, jonka tulee olla myös yleisessä käytössä. Rakennuksessa saa olla väestönsuojatiloja sekä alueen energiahuollon vaatimia tiloja.

Erillispientalojen korttelialueet (AO ja AO-1)

Pääosalle pientalotonteista on mahdollista rakentaa ns. town-house-tyyppistä, omatonttista rakentamista. Rakennukset rakennetaan joko kiinni toisiinsa tai rakennusten välit ovat hyvin kapeat.

Nykyisen voimalaitostontin alueelle osoitettu pientalorakentaminen on suurelta osin omatonttista rakentamista. Tontit on merkitty erillispientalojen korttelialueiksi (AO ja AO-1). Tonttikoot vaihtelevat pienistä, pinta-alaltaan jopa alle 200 m²:n tonteista 300 m²:n tontteihin. Rakennusoikeudet ovat 125–180 k-m². Erityisesti pienimpien tonttien ja asuntokokojen tavoitteena on olla kerrostaloasumista korvaava, kohtuuhintainen, omapihainen vaihtoehto.

Pääosa rakennuksista on määrätty rakennettavaksi kiinni naapuritontin rajaan. Autot ovat näillä tonteilla autotallissa, kiinteästi asuinrakennuksen yhteydessä. Suurimmilla tonteilla autosuojille on osoitettu rakennusala pihan takaosaan.

Lallukan- ja Ranckeninteiden erillispientalorakentaminen on hieman väljempää kuin voimalaitostontin alueella. Perusteena on liittyminen nykyiseen olemassa olevaan pientalorakentamiseen ja toisaalta sekä tonttikooltaan että rakennusoikeudeltaan mahdollisimman vaihteleva tonttitarjonta koko kaava-alueen osalta.

Tonttikoot tällä alueella vaihtelevat n. 300 m²:stä hieman yli 500 m²:iin. Rakennusoikeudet ovat vastaavasti 170 ja 200 k-m².

Kaavaehdotuksessa on myös julkisivujen materiaaleja ja värisävyjä koskevia määräyksiä. Tummaa tiilivoimalaitosta lähinnä olevat korttelit ovat julkisivumateriaaliltaan määrätty kaavassa punatiilisiksi. Lallukantien pohjoisreunalla, nykyisten puuverhottujen paritalojen jatkeena sekä Mustapuronpuistoon rajautuvissa pientalokortteleissa julkisivumateriaalina on puu, muutoin pintamateriaalina on rappaus tai ohutrappaus. Värisävyt ovat punaisen, keltaisen ja ruskean lämpimät sävyt.

Kortteleihin 47288 ja 47289 ei ole annettu julkisivuja koskevia määräyksiä. Tonttien rakentaminen on muuta uutta aluetta väljempää ja liittyy tiiviimmin nykyiseen Ranckenintien julkisivumateriaaleiltaan ja väritykseltään melko moni-ilmeiseen rakennuskantaan.

Toimitilarakennusten korttelialueet (KTY ja KTY-1)

Nykyisen voimalaitostontin eteläosasta on muodostettu toimitilarakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa toimistorakennuksia ja opetustoiminnan, kulttuuripalvelujen ja ympäristöhäiriöitä tuottamattoman pienteollisuuden rakennuksia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia (KTY-1).

Tontille merkitty rakennusala on jaettu kahtia siten, että eteläosalla on merkintä energiahuoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia varten. Käytössä oleva lämpökeskus ja sähköasema sijaitsevat tällä rakennusalalla. Myös öljysäiliöt nykyisen tontin keskiosasta on tarkoitus siirtää tälle rakennusalalle, tontin etelänurkkaan.

Entisen voimalaitosrakennuksen käyttötarkoitus on määritelty väljästi. Rakennus voi säilyä varastokäytössä Helsingin Energian tarpeiden mukaan, mutta se voidaan myös muuttaa toimisto- tai pienteollisuuskäyttöön. Opetus- ja kulttuurikäyttö on myös mahdollinen. Rakennuksen sijainti metroasemaa vastapäätä on erinomainen.

Voimalarakennus tulee toimimaan Heltech-Haagan ammattioppilaitoksen väistötiloina oppilaitoksen peruskorjauksen ajan. Ammatillinen opetuskäyttö tukee itäisten esikaupunkien kehittämistä elinvoimaisena ja monipuolisena kaupunkiympäristönä.

KTY-1-korttelialueen rakennusoikeus on määritelty nykyisten Helsingin Energian ilmoittamien laajuustietojen mukaan. Rakennusta on mahdollista laajentaa ulkoseinien sisällä kaavaan merkityn rakennusoikeuden estämättä.

Myllypurontien ja Kehä I:n risteyksen pohjoispuolella on toimitilarakennusten korttelialue (KTY), jonka rakennusoikeus on 12 000 k-m². Lisäksi tontilla on rakennusala enintään 2 000 k-m²:n suuruista, kaksikerroksista pysäköintilaitosta varten. Kortteli jatkaa Myllypuron keskuksen toimitilarakentamista Kehä I:n itäpuolelle. Metroasemalle on tontilta matkaa n. 200 m.

Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja
laitosten alue (ET)

Nykyisen avokytkinaseman korvaavalle sähköasemarakennukselle on osoitettu kortteli ja rakennusala Mustapuronpuistoon merkityn ilmajohtokujan kohdalta.

Puistot ja lähivirkistysalueet (VP ja VL) sekä suojaviheralueet

(EV ja EV-1)

Kaava-alueen pinta-alasta noin puolet on viheraluetta. Mustapuronpuisto on merkitty puistoksi (VP). Nykyisen voimalaitostontin ja olemassa olevan omakotiasutuksen välissä oleva viheralue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Kehä I:een rajautuvat viheraluekaistat on merkitty suojaviheralueeksi (EV) tai suojaviheralueeksi, jolle tulee rakentaa meluesteitä (EV-1).

Mustapuron ja Mellunkylän puron laaksolle sekä Broändan purolaakson eteläosalle on laadittu konsulttiyönä maisemasuunnitelma (Ramboll Finland Oy). Suunnitelman tavoitteena on ollut kehittää aluekokonaisuudesta vetovoimainen ja alueen identiteettiä vahvistava viheralue. Suunnitelmassa on pyritty sovittamaan yhteen alueen kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja sekä ottamaan huomioon uusien asuinalueiden myötä lisääntyvä virkistyskäyttö.

Läntisin osa suunnitelmaa koskee tätä kaava-aluetta. Kaavaehdotus on laadittu suunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa esitetään uuden asuinalueen reunaan vaihtelevan levyinen avoin tai puoliavoin maisematila toiminnalliseksi nurmi- ja niittyalueeksi. Avoimuudeltaan erityyppiset alueet on erotettu kaavamerkinnällä toisistaan. Puiston etelä- ja keskiosat säilytetään metsäisinä ja Mustapuron varsi puronvarsilehtona. Mustapuron uomaan muodostetaan matalien pohjapatojen ja uoman muotoilujen avulla pieniä laajennuksia ja kosteikkoaiheita.

Pohjoispuoliselta nykyiseltä ja uudelta pientaloalueelta voidaan johtaa sadevesiä avouomassa puiston halki Mustapuroon. Näin voidaan muodostaa mielenkiintoisia vesiaiheita suunnitelmassa ehdotettuine kaskadeineen eli kivikynnyksineen ja kosteikkopainanteineen. Suunnitelmassa esitetyt vesiaiheet on merkitty kaavakarttaan.

Alueen lounaiskulmaan on suunniteltu koiraharrastajien toivoma kenttä koirien koulutukseen. Kentän reunaan on varattu pieni rakennusala tarvikevajaa varten.

Palvelut Uusia palveluja mahdollisten päiväkotitilojen ja pienen liikerakennusoikeuden lisäksi ei alueelle suunnitella. Alue tukeutuu Myllypuron ja Kontulan olemassa oleviin palveluihin ja osaltaan tukee näiden palvelujen pysyvyyttä.

Liikenne Myllypurontien ja Kehä I:n liittymää on parannettu vuonna 2000 ja se on tällä hetkellä valo-ohjattu. Alueelle rakennetaan tulevaisuudessa eritasoliittymä, jolle on tilavaraus voimassa olevassa asemakaavassa. Eritasoliittymän suunnitelma on tarkistettu vuonna 2004. Samassa yhteydessä tarkistettiin myös Kehä I:n ja Kontulantien eritasoliittymän tilavaraussuunnitelma. Kehä I:ltä lännestä rakennetaan ramppi Kontulantielle.

Kehä I:n varressa tiealueen rajaus on Kehä I:n, Myllypuron ja Kontulan eritasoliittymän tilavaraussuunnitelman tarkistuksen mukainen.

Kehä I:n ja Kontulantien liittymän eteläpuolelle Kehä I:lle on kaavaehdotuksessa tehty tilavaraus kevyen liikenteen sillalle ja alikululle. Tämä yhdistää voimalaitostontille tulevan asuinalueen Myllypuron keskukseen. Vain toinen vaihtoehdoista toteutetaan.

Alueen asuntokadut on mitoitettu siten, että kadunvarsipysäköinti kadun toisella reunalla on mahdollista. Pysäköintimahdollisuuksia kuitenkin vähentävät useat tonttiliittymät.

Lämpökeskustontille johtava ajoyhteys on esitetty Lallukantien suunnasta. Tontin korkeusaseman vuoksi tontin eteläpään tasoa joudutaan laskemaan, jotta ajoyhteyttä voidaan käyttää alueen huoltamiseen.

Lallukantien tilavaraus on tehty Myllypuron eritasoliittymän tilavaraussuunnitelman mukaisesti. Lallukantie korvaa kapean Karjatanhuanpolun pientaloalueen eteläpään kokoojakatuna.

Luonnonympäristö

Valtaosa asuinalueeseen rajautuvasta puistosta on esitetty säilytettäväksi luonnonmukaisena puistometsänä. Suunnitelman mukaan puistoon suunnitellut toimenpiteet, avoimet niityt, reunavyöhykkeet ja erilaiset kosteikot luovat hyvät edellytykset monimuotoisille ekosysteemeille. Laaksoalueelle jää runsaasti linnustollisesti arvokkaiden lintulajien elinympäristöjä.

Saraturvekerrostumasta valtaosa jää puistoalueelle.

Suojelukohteet

Nykyisen voimalaitostontin ja olemassa olevan pientaloalueen välisellä viheralueella sijaitsevien I maailmansodanaikaisten maalinnoituslaitteiden osat suojellaan kaavassa määräyksellä: ”Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava kaupunginmuseon kanssa.”

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaavan osoittama uusi rakentaminen edellyttää nykyisen yhdyskuntateknisen huollon runkoratkaisujen uudelleen järjestelyjä. Voimalaitoksen raskaan ja kevyen polttoöljyn säiliöt puretaan, ja uudet säiliöt rakennetaan energiahuollon rakennusalan eteläosaan. Mustapuron laakson avokytkinlaitos puretaan ja korvataan sähköasemarakennuksella, jolloin myös 110 kV:n ilmajohtojen yksi pylväs uusitaan. Myös vanhalta asemalta voimalaitokselle rakennetut korkeajännitteiset maakaapelit puretaan ja korvataan uusilla. Lallukantien–Ranckenintien alueen koko pituudelta rakentamisen tieltä siirretään runkovesijohto katualueita noudattavalle linjaukselle. Myös Kehä I:n varressa kaava-alueella sijaitsevaa kaukolämmön runkojohtoa siirretään etelä- ja pohjoispäästään.

Uudet asuin- ja toimitilakorttelit ovat helposti liitettävissä olemassa oleviin ja siirrettyihin yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin. Kaava luo edellytykset myös alueellisten pintakuivatus- ja tulvareittien jatkosuunnittelulle, josta kaavassa on määräyksiä.

Pohjarakentaminen ja maaperän pilaantuneisuuden kunnostaminen

Nykyisen voimalaitostontin alueella kadut, kunnallistekniikka, puistot ja piha-alueet voidaan rakentaa pohjamaan varaan, kun turve, nykyiset täytöt ja pilaantunut maa on poistettu. Tontin eteläosassa rakennukset perustetaan anturoilla ja pohjoisosassa paaluilla kantavan pohjamaan varaan.

Lallukantien–Ranckenintien alueella rakennusten perustaminen edellyttää paaluttamista. Yleisten alueiden ja pihojen painumattomuuden saavuttamiseksi suurimmalla osalla aluetta maaperä on esirakennettava joko alueellisesti tai rakentamispaikkakohtaisesti. Alueellisia esirakentamistapoja on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa pohjarakentamisen viitesuunnitelmassa.

Kortteleita 45585, 47288–47291, 47293 ja 47294 koskevan kaavamääräyksen mukaan kellarin rakentaminen edellyttää rakennuslupavaiheessa selvitystä rakentamisen vaikutuksesta maaperän alueelliseen stabiliteettiin ja pohjavesivaluntaan.

Voimalaitosalueen maaperän paikoittainen lievä pilaantuminen edellyttää puhdistamistarpeen arviointia ja puhdistamista asumisen edellyttämään tasoon ennen rakentamiseen ryhtymistä. Toteutussuunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää tontin pohjoisosan purettavien rakennusten alapuoliseen maahan. Tontin pohjoisosan maaperässä esiintyvä haju tulee ottaa huomioon puhdistamistarpeen arvioinnissa.

Maaperän pilaantuneisuuden osalta nykyisen voimalaitostontin alueella uusia kortteleita 47295–47300 sekä 47305 ja 47306 koskee määräys, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus on tutkittava ennen rakennusluvan myöntämistä ja pilaantunut maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Määräys maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta ja kunnostamisesta ennen rakentamista on annettu myös nykyisen avokytkinlaitoksen alueelle.

Ympäristöhäiriöt

Kaavaselostuksen liitteenä on selvitys kaava-alueen länsipuolella sijaitsevien liikenneväylien liikenteen pakokaasupäästöjen huomioon ottamisesta kaavoituksessa. Kaavassa on määräys näiden väylien varressa sijaitsevien rakennusten varustamisesta koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.

Kehä I:n liikennemelun osalta on tehty melutarkastelu. Kaavassa on rakennusten ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä Kehä I:n läheisyyteen rajoittuvissa kortteleissa. Lisäksi näiden kortteleiden rakennukset on kaavassa määrätty sijoitettavaksi siten, että piha- ja oleskelualueet ovat melulta suojassa.

Kehä I:n varrella, jossa ei ole melun leviämistä estäviä rakennuksia ja melu leviää laajemmalle puistoon tai uusille ja nykyisille asuntopihoille, on suojaviheralueille määrätty rakennettavaksi meluesteitä.

Energiahuoltoalueen ympäristöhäiriöitä säädellään ympäristöluvalla. Laitoksella on Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2007 myöntämä ympäristölupa, jonka määräyksissä ja perusteluissa on otettu huomioon alueen nykyisestä ja tulevasta käytöstä esitetyt näkökohdat.

Uuden polttoainevaraston toteuttaminen edellyttää Turvatekniikan keskuksen lausunnon mukaan turvallisuustarkastelua, kattilalaitoksen vaaranarviointiin perustuvaa sijoitussuunnitelmaa ja hyväksytyn tarkastuslaitoksen suorittamaa laitoksen käyttöönottotarkastusta. Uuden polttoainevaraston mahdollisella toteuttamisella osin maanalaisena rakenteena ei ole vaikutusta tarvittaviin suojaetäisyyksiin.

Kaavassa on annettu määräys, jonka mukaan korttelialueilla 47300, 47305 ja 47306 rakennuslupamenettelyn saa käynnistää aikaisintaan, kun uuden polttoainevaraston toteuttamiselle on painelaitteita ja kemikaaliturvallisuutta koskevien säädösten edellyttämät lupapäätökset. Rakennuksia ei kaavamääräyksen mukaan saa ottaa käyttöön ennen nykyisen polttoainevaraston toiminnan loppumista.

Nimistö Nimistötoimikunta päätti 4.6.2008 esittää alueen pohjoisosaan seuraavia uusia nimiä Vienan Karjalan Venäjän puolella sijaitsevien runokylien mukaan: Akonlahdenkuja, Haikolankatu, Jyskyjärvenpolku, Kontokinkatu , Latvajärvenpolku, Paanajärvenpolku, Pirttilahdenkuja, Runokylänkatu, Uhtuankuja, Uhtuanpolku, Vienankatu, Vienantori, Vuokkiniemenkatu ja Vuonnisenpolku. Lisäksi nimistötoimikunta päätti esittää alueen eteläosaan seuraavia uusia nimiä Hietajärvenpolku, Kuivajärvenpolku ja Rimminpolku Vienan Karjalan Suomen rajojen sisäpuolella sijaitsevien runokylien mukaan sekä valokuvaaja, toimittaja ja kirjailija I. K. (Into Konrad) Inhan (1865–1930) mukaan I. K. Inhan polku ja Suomen kielen professori, akateemikko Pertti Virtarannan (1918–1997) sekä hänen puolisonsa maisteri Helmi Virtarannan (1919–1999) mukaan Virtarannankatu.

Inha on erityisen tunnettu Vienan Karjalassa tekemästään kenttätyöstä ja siellä ottamistaan kulttuurihistoriallisesti merkittävistä valokuvista. Virtarannat tekivät laajamittaista ja merkittävää kenttätyötä mm. Vienan Karjalassa ja olivat käynnistämässä mittavaa Karjalan kielen sanakirja ‑hanketta (1955–2005).

Muut eteläosan nimet on esitetty nimettäväksi alueella jo olevan nimistön mukaisesti. Tällaisia uusia nimiä ovat Kukkaniitynpolku, Lallukankuja, Lallukanpolku, Mustapurontaival ja Ranckeninpolku.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kaavan toteuttaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta valmiiden palvelujen ja kulkuyhteyksien äärellä. Uusi rakentaminen reunustaa Kehä I:n tiealuetta ja vähentää sen kaupunkirakennetta jakavaa vaikutusta.

Alue tarjoaa pientalorakentamista vain n. 10 km:n etäisyydellä Helsingin keskustasta. Julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät ja useat palvelut ovat kävelyetäisyydellä, mikä vähentää myös yksityisautoilun tarvetta.

Voimalaitostontin pohjoisosa muuttuu suuresta logistiikka- ja varastokentästä asuinkortteleiksi. Tällä on kaupunkirakenteen, kaupunkikuvan sekä lähiympäristön kannalta myönteisiä vaikutuksia.

Rakentaminen on viereisen Kontulan pientaloalueen rakentamista tiiviimpää. Tehokkaimmilla tonteilla, entisen voimalaitoskorttelin keskiosassa kaavaratkaisu tarjoaa omapihaisen asumisvaihtoehdon korvaamaan erityisesti kerrostaloasumista.

Rakennusten julkisivujen värien määrittämisellä kaavassa pyritään elävöittämään kaupunkimaisemaa suomalaisissa olosuhteissa harmaina vuodenaikoina. Väriskaala voi vaihdella asukkaiden mieltymyksen pohjalta paljonkin ja taata siten yksilöllisiä väritysratkaisuja.

Päiväkotivarausten tai muiden julkisten lähipalvelutilojen sijoittaminen asuintalojen yhteyteen mahdollistaa joustavat ratkaisut sekä tilojen sijoittumisen että tilantarpeen suhteen. Jos esimerkiksi päiväkotitiloja ei enää tarvita, tilat voidaan muuttaa joustavasti asuinhuoneistoiksi. Ne voidaan myös tarpeen mukaan jättää kokonaan toteuttamatta.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Liikennealueet on tarkistettu Kehä I:n itäpuolella Kehä I:lle tehtyjen tilavaraussuunnitelmien mukaisiksi. Lallukantien tilavaraus on tarkistettu, ja kadun toteutus mahdollistaa Humikkalantien joukkoliikennekatkaisun poistamisen. Lämpökeskukselle on osoitettu uusi ajoyhteys Lallukantien suunnasta. Tämä edellyttää lämpökeskustontin eteläpään tason laskua, mutta mahdollistaa huoltoajon siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa uusille, nykyiselle voimalaitostontille rakennettaville asunnoille.

Kevyen liikenteen yli- tai alikulku Kehä I:llä nykyisen voimalaitostontin kohdalla parantaa Kehä I:n itäpuolisten asuntoalueiden yhteyksiä metroasemalle ja Myllypuron keskuksessa oleviin palveluihin.

Ylikulkusilta yhdistää uuden asuntoalueen Myllypuron metroasemalle alikulkutunnelia paremmin ja on miellyttävämpi kulkea käyttäjän kannalta. Alikulku tarjoaa paremman yhteyden Myllypuron keskukseen Kontulantien eteläpuolella kulkevan pääraitin käyttäjille. Kumpaankin vaihtoehtoon liittyy vaikeuksia. Yhteydet alikulkuun ovat varsin jyrkät. Alikulun rakentaminen edellyttää Kontulantieltä Kehä I:lle etelään tulevan rampin uudelleen rakentamista Kehä I:n, Myllypuron ja Kontulan eritasoliittymien tilavaraussuunnitelman tarkistuksen mukaisesti. Ylikulun rakentamista vaikeuttaa Tiehallinnon alikulkukorkeusvaatimus. Kehä I on osa Tiehallinnon ylikorkeiden kuljetusten tavoitereittiä Myllypuron kohdalla. Tämän takia kevyen liikenteen silta ulottuu lännessä Varvasmyllynkujalle saakka.

Kaava-alueelle toteutetaan korkeatasoiset yhdyskuntateknisen huollon palvelut.

Vaikutukset luontoon, maisemaan ja virkistyskäyttöön

Linnustollisesti arvokkaaksi luokiteltu alue pienenee jonkin verran. Mustapuron laaksolle ja Mellunkylän purolaaksolle laaditussa maisemasuunnitelmassa on kuitenkin pyritty turvaamaan arvokkaita lintujen elinympäristöjä jättämällä laaksoaluekokonaisuudelle paljon luonnonmukaisena säilyviä puronvarsilehtoja ja lisäämällä suunnitelmallisesti uusia luonnonmukaisina kehitettäviä vesiuomia ja kosteikkoja.

Entisessä viljelylaaksossa pyritään vahvistamaan alueen kulttuurihistoriallisia piirteitä palauttamalla osittain maiseman avoimuus. Avoimen ja metsittyvän laaksoalueen vaihtelut ja pitkät näkymät tekevät puistosta maisemallisesti kiinnostavamman ja lisäävät orientoitavuutta. Linnustollisesti arvokas reunavyöhyke lisääntyy laaksossa. Myös saraturve-esiintymästä säilyy valtaosa puistoalueena.

Mustapuronpuistosta tulee toiminnallisesti nykyistä monipuolisempi. Reittiyhteydet ja monipuoliseen virkistyskäyttöön soveltuva nurmi- ja niittyalue lisääntyvät.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien

toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin

Kaavan mukainen rakentaminen monipuolistaa alueen asuntokantaa ja tukee olemassa olevien palvelujen pysyvyyttä ja kehittämistä lähiympäristössä.

Uusi asuntorakentaminen sijoittuu erinomaisten olemassa olevien liikenneyhteyksien äärelle. Kun kaavan mukaiset kevyen liikenteen yhteydet Myllypuron metroasemalle on rakennettu, saa n. 2 000 uutta asukasta kodin kävelymatkan päässä metroasemasta. Myllypuron keskuksen kaupalliset palvelut ovat edellä mainittujen kulkuyhteyksien parannuttua käytettävissä. Kulkuyhteydet ja palvelujen saavutettavuus paranevat myös nykyisten asukkaiden kannalta.

Päiväkoti- ja kouluverkko on alueella kattava, mutta kaava mahdollistaa myös uusia päiväkoti- tai julkisten lähipalvelujen tiloja. Kaava sallii työtilan rakentamisen asuntojen yhteyteen. Tämä mahdollistaa pienimuotoiset työpisteet ja pienet verstaat.

Kaavan sisältämät melun ja pakokaasujen torjuntaa koskevat kaavamääräykset mahdollistavat valtioneuvoston ohjearvojen (993/1992 ja 480/1996) saavuttamisen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa.

Maaperän pilaantuneisuutta ja kunnostamista koskevat kaavamääräykset varmistavat maaperän pilaantuneisuudesta mahdollisesti aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen poistumisen ennen alueen ottamista kaavan mukaiseen käyttöön.

Kortteleiden 47300, 47305 ja 47306 toteuttaminen edellyttää nykyisen polttoainevaraston siirtämistä kaavassa energiahuoltoon varatulle alueelle. Polttoainevarasto on sijoitettava energiahuollon rakennuksille ja laitteille varatulle rakennusalalle (et-1). Uuden polttoainevaraston toteuttaminen edellyttää turvallisuustarkastelua, kattilalaitoksen vaaranarviointiin perustuvaa säiliöiden sijoitussuunnittelua sekä hyväksytyn tarkastuslaitoksen suorittamaa käyttöönottotarkastusta. Energiahuoltoon varattua tonttia ja rakennusalaa on laajennettu etelään toimintojen uudelleenjärjestelyn edellyttämän tilantarpeen vuoksi.

Kaavamääräys varmistaa, että säiliöiden sijoittaminen on hyväksyttävästi ratkaistu sekä paineastioita että vaarallisten kemikaalien varastointia koskevien säädösten mukaisesti ennen uuden kaavan mukaisten toimintojen sijoittamista kortteleihin 47300, 47305 ja 47306.

Kaava luo edellytykset nykyisen kaltaisen energiantuotannon jatkamiselle ja ympäristöterveyden ja pelastusturvallisuuden varmistamiselle alueen jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Kaavan toteuttaminen aiheuttaa kaupungille seuraavat rakentamiskustannukset (alv 0 %, hintataso 1/2007):

Kynnyskustannukset:

- voimalaitoksen öljysäiliöiden siirtäminen 4–5 milj. euroa

- Mustapuronpuiston kytkinaseman järjestely n. 6 milj. euroa

- Mustapuronpuiston kytkinaseman ja voimalaitoksen välisten korkeajännitemaakaapeleiden järjestelyt 2,5–3 milj. euroa

- putki- ja kaapelisiirrot, kaavakartan osalla A 370 000 euroa, kaavakartan osalla B 780 000 euroa.

Asemakaavan toteuttaminen aikaistaa muutamalla vuodella kytkinaseman sekä sen ja voimalaitoksen välisten kaapeleiden 2010-luvulla joka tapauksessa tapahtuvia järjestelyjä.

Voimalaitosalueen pilaantuneisuuden kunnostamisen on alustavasti arvioitu maksavan n. 1 milj. euroa, mikäli kunnostus toteutettaisiin nk. Samase-arvoihin perustuvana täydellisenä massanvaihtona.

Korttelialueiden sisäinen kunnallistekniikka

	Kaavakartan osa A		Kaavakartan osa B

Kadut ja väylät	1 050 000 euroa	820 000 euroa
Vesihuolto	350 000 euroa	220 000 euroa
Energiahuolto	640 000 euroa	680 000 euroa

Em. lukemissa eivät ole mukana:

- Mustapuronpuiston ja alueiden sisäisten puistojen rakentaminen

- Avokytkinaseman maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden kunnostaminen

- Soneran puhelinkaapelin siirto Mustapuron laaksossa.

Tonttien maaperän esirakentaminen ja rakennusten perustaminen kaavakartan osan A pohjoisosassa ja osan B eteläosassa aiheuttavat tavanomaisina pidettävät 40–80 euroa/k-m² (alv 22 %) lisäkustannukset. Lallukantien pohjoispään ja Ranckenintien kaakkoispuoleisella erillis- ja pientalojen alueella perustamisen lisäkustannukset ovat luokkaa 100 euroa/k-m² ja alueellisen esirakentamisen kustannukset 200 euroa/k-m² (alv 22 %).

Toteutus

Rakentamisaikataulu

Nykyisen voimalaitoskorttelin kaavan mukainen toteuttaminen edellyttää maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ennen rakennusluvan myöntämistä korttelialueille ja puhdistamista ennen rakentamiseen ryhtymistä. Edelleen voimalaitostontille sijoittuvan asuntoalueen eteläosan rakentaminen edellyttää lämpövoimalan polttoaineiden varastointi- ja siirtojärjestelyiden purkamista ja uudelleenrakentamista sekä lämpökeskuksen ja koko toimitilakorttelin ajoyhteyden rakentamista Lallukantien suunnasta.

Lallukantien–Ranckenintien erillis- ja asuinpientalokortteleiden rakentaminen edellyttää runkovesijohdon siirtoa, avokytkinaseman purkamista ja sähköasemarakennuksen toteuttamista ilma- ja maakaapeliyhteysjärjestelyineen. Alueen maaperän esirakentaminen voidaan toteuttaa rakennuspaikkakohtaisesti tai alueellisesti.

Kehä I:n Myllypuron liittymän ympäristön toimitila- ja asuntotonttien rakentaminen edellyttää Kehä I:n liittymäalueen rakentamista, jotta nykyisellä katualueella sijaitsevat tontit voidaan muodostaa. Liittymän muutostyöt voitaneen tehdä vaiheittain. Nykyistä valo-ohjattua Kehä I:n ja Myllypurontien liittymäaluetta voidaan supistaa, jolloin tontit on mahdollista muodostaa ennen eritasoliittymän rakentamista. Liittymäalueen supistamisessa on otettava huomioon, että liittymä rakennetaan eritasoliittymäksi myöhemmin. Tällä hetkellä Myllypuron eritasoliittymä on pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetty toteutettavaksi vuoden 2016 jälkeen.

Kehä I:n kevyen liikenteen yli- tai alikulku tulisi rakentaa voimalaitostontille rakennettavan asuntoalueen rakentamisen yhteydessä. Nämä kevyen liikenteen varaukset tulee ottaa huomioon myös Myllypuron keskuksen rakentamisessa, jotta mahdollisuus liittyä Kehä I:n itäpuolella olevaan kevyen liikenteen verkostoon säilyy.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 3.9.2003).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty kaava-alueen laajentuessa lännessä liikennealueelle ja etelässä kaava-alueeseen on lisätty lähivirkistysaluetta ja suojaviheraluetta.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty 3.9.2003 päivätyn sekä 25.1.2007 täydennetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 15.3.2006.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Myllypuron lehtisalissa 5.–23.2.2007. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 13.2.2007.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 26.4.2007 alueen asemakaavan muutosluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Khs varasi 11.6.2007 kaavaluonnoksen pohjalta Kehä I:n itäpuoliset kaksi korttelia asuntotuotantotoimistolle vuokra-, hitas- ja asumisoikeusasuntotuotantoon. Tonttien suunnittelusta järjestettiin suunnittelutarvekilpailu loppuvuonna 2007. Kilpailun pohjalta ei kuitenkaan valittu voittanutta ehdotusta. Suunnittelua on kuitenkin jatkettu näiden kahden korttelin osalta yhden kilpailuehdotuksen tehneen arkkitehtitoimiston (Arkkitehtehtitoimisto Brunow & Maunula) kanssa.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut uudelleen nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Myllypuron lehtisalissa 25.8.–12.9.2008. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 2.9.2008.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, rakennusvalvontaviraston, Helsingin Veden, ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, rakennusviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, sosiaaliviraston sekä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Ennen kaavaluonnoksen 26.4.2007 lautakuntakäsittelyä pyydettiin lausunto Turvatekniikan keskukselta.

Kaavamuutosluonnos esiteltiin 17.10.2007 Uudenmaan ympäristökeskuksen ja kaupungin välisessä kuukausikokouksessa.

Uudenmaan ympäristökeskus kiinnitti kaavamuutosluonnoksesta 7.4.2008 antamassaan lausunnossa huomiota mm. Kehä I:n pakokaasupäästöihin. Kaavaselostukseen on lausunnon johdosta lisätty pakokaasuselvitys.

Viranomaisyhteistyöhön liittyvänä viisi viranomaistahoa esitti kannanoton 25.8.–12.9.2008 nähtävillä olleesta kaavamuutosluonnoksesta. Kannanotot koskivat voimalaitoskorttelin läheisyydessä olevia maalinnoitteita, Mustapuronpuistoa sekä mm. puistokaistaa Häklinkujan ja Runokylänkadun välisellä alueella. Helen Sähköverkko Oy:n mielipiteen pohjalta kaavaan on tehty pieniä teknisiä tarkennuksia ja lisäyksiä. Kaupunginmuseon kannanoton pohjalta kaavakarttaan on tehty tarkistus maalinnoitteiden suojelumerkinnän osalta.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut 23 mielipidettä, joista 9 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 13 koski 5.2.–23.2.2007 esillä ollutta kaavaluonnosta. Yksi mielipide koski 25.8.–12.9.2008 esillä ollutta kaavaluonnosta. Lisäksi kaavan lähtökohdista esitettiin keväällä 2006 kaksi mielipidettä ja kaavaluonnoksen lautakuntakäsittelyn jälkeen keväällä 2007 esitettiin niin edelleen kaksi mielipidettä. Suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitetyt mielipiteet kohdistuivat mm. rakentamistapaan. Joissakin mielipiteissä katsottiin alueen rakentuvan liian tiiviiksi, peittävän näkymiä nykyiseltä omakotiasutukselta ja vähentävän virkistysaluetta. Kytkinkentän ja voimajohdon siirron taloudellista kannattavuutta epäiltiin. Kehä I:n lähelle rakentamisen katsottiin olevan vastoin kaupungin linjaa rakentaa etäälle liikenneväylistä. Myös melukysymykset otettiin esille joissakin mielipiteissä, ja katsottiin, että suojaviheralueiden tulee säilyä vastaisuudessakin suojaviheralueina. Mustapuron laaksoa ei tule visuaalisesti katkaista Kehä I:n itä- ja länsipuolisten osien välillä.

Uuden asuntoalueen nähtiin myös lisäävän liikennettä ja liikenteestä aiheutuvaa turvattomuutta ja haittoja nykyiselle asutukselle. Karjatanhuanpolun ja Humikkalantien liikenneongelmat otettiin esille niin ikään samoin kuin nykyiset pysäköintiongelmat Myllypuron keskuksessa.

Liikenteen paikallisyhteyksiä Myllypurosta Kontulaan ja Kurkimäkeen esitettiin ratkaistavaksi siten, ettei tarvitsisi kulkea Kehä I:n kautta.

Kontula-Seura ry on kannattanut mielipiteessään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta alueen pientalorakentamista sekä toimitilarakentamista Kehä I:n viereen.

Kaavan tavoitteista keväällä 2006 esitetyt kaksi mielipidettä koskivat Mustapuron laakson luontoarvoja, alueen ympäristöhäiriöitä, maaperän pilaantuneisuutta sekä liikenneongelmia, myös nykyisen liikenteen osalta.

Ympäristökeskus kommentoi erityisesti voimalaitosalueen ja kytkinkentän sekä Kehä I:n liikenteen aiheuttamien haittojen ympäristövaikutusarviointien tarpeellisuutta. Ympäristökeskus toimitti lisäksi tietoja Mustapuron laakson luontoarvoista.

Karjatanhuanpolun asukkaat esittivät Karjatanhuanpolun sulkemista sekä uuden kadun rakentamista Häklinkujan länsipuolelle. Myös toimitilakorttelia Kehä I:n Myllypuron liittymän pohjoispuolella vastustettiin tai pidettiin liian massiivisena. Lisäksi toivottiin Lallukantien pikaista rakentamista.

Kaavaluonnoksesta keväällä 2007 saadut mielipiteet olivat samansuuntaisia kuin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet. Pääosa mielipiteistä kohdistui liikenteeseen. Mm. Soraharjuntietä esitettiin katkaistavaksi. Alueen kokoojakaduksi tulisi rakentaa Rautjärventie.

Kaavaluonnoksesta syksyllä 2008 saadussa kirjallisessa mielipiteessä Kontula-Seura ry ilmoittaa tyytyväisyytensä kaavamuutossuunnitelmiin ja esittää, että kaavamuutosluonnoksessa esitetty kaupunginosan rajan muutos palautetaan ennalleen siten, että voimalaitostontti ja uudet asuinkorttelit säilyvät Mellunkylän kaupunginosassa. Mielipide on otettu huomioon siten, että voimalaitostontin uudet asuinkorttelit kuuluvat edelleen Mellunkylän kaupunginosaan. Uusi KTY-1-tontti, jolla voimalaitosrakennus ja huippulämpökeskus sijaitsevat, kuuluu kaavan mukaan sen sijaan Vartiokylän kaupunginosaan (Myllypuro).

./. Viranomaisyhteistyö ja esitetyt mielipiteet sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan vastineet on selostettu yksityiskohtaisemmin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 16.10.2008 Khlle. Viranomaisyhteistyön ja mielipiteet sisältävät esityksen sivut 25–33 on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala	Kerrosala
		m²	k-m²

	Asuinrakennusten korttelialuetta (A, A-1)	38 554	35 550
	Asuinpientalojen korttelialuetta (AP)	20 882	11 550
	Erillispientalojen korttelialuetta (AO, AO-1)	32 006	18 275
	Asumista palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH)	636	250
	Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY, KTY‑1)	29 185	26 100
	Puistoaluetta (VP) ja lähivirkistysaluetta (VL)	147 569
	Yleisen tien aluetta (LT)	8 017
	Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET)	1 571
	Suojaviheraluetta (EV, EV-1)	21 174
	Katualuetta	31 630

	Yhteensä	331 224	91 725

Toimitilarakennusoikeutta on 26 100 k-m², josta uutta rakennusoikeutta on 14 000 k-m².

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (30.10.2008) mm., että se on tarkistanut asemakaavan muutosehdotusta lautakuntakäsittelyn jälkeen seuraavilla teknisillä korjauksilla: Mustapuronpuistossa sijaitseva ET‑kortteli 47292 on siirretty kiinni katualueen (Soraharjuntie) reunaan ja korttelin 47294 numero on poistettu tarpeettomana. Tämän korttelin tontit muuttuvat korttelin 47196 tonteiksi 16–20.

Khs ilmoittaa, että muutettu ehdotus (piirustus nro 11810/16.10.2008, 30.10.2008) on ollut julkisesti nähtävänä 21.11.–22.12.2008, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, ympäristölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, kaupunginmuseon, Helsingin Veden, Helsingin Energian, Helen Sähköverkko Oy:n, Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Turvatekniikan keskuksen lausunnot.

Lyhennelmä kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnosta 26.3.2009

Muistutus Xxxxxx xxxxxxxxxxx toteaa (15.12.2009) esittävänsä muistutuksen Soraharjuntien asukkaiden puolesta. Muistutuksessa vastustetaan Soraharjuntien muuttamista kokoojakaduksi. Sen sijaan Rautjärventietä tulisi jatkaa ja muuttaa se kokoojakaduksi. Soraharjuntien rakentamiseen puistoalueella on käytetty voimalaitoksen tuhkaa. Soraharjuntien rakentamiseen puistoalueella käytettyjen materiaalien ympäristövaikutukset tulee selvittää.

Soraharjuntie on jo nykyisin olemassa oleva Kontulan ja Vartiokylän pientaloalueita yhdistävä kokoojakatu. Kadun katkaiseminen ja Rautjärventien jatkaminen kokoojakaduksi siirtäisi vastaavat liikenneongelmat toisaalle alueella.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon 26.3.2009 mukaan Soraharjuntien itäpäähän välille Mustapurontaival–Kiviportintie on laadittu muistutuksen johdosta liikenneturvallisuutta parantava, jalkakäytävää ja hidasteita koskeva liikennesuunnitelma.

Soraharjuntien osalta maaperän pilaantuneisuus on mahdollista selvittää ja tarvittaessa puhdistaa kadun korjaamisen tai parantamisen yhteydessä.

Lausunnot

Lausunnoissa puollettiin kaavaehdotuksen hyväksymistä tietyin huomautuksin.

Ympäristökeskuksella, Helsingin Vedellä ja pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Uudenmaan ympäristökeskus kiinnitti huomiota mm. meluntorjuntaan ja ilmanlaatuun Kehä I:n viereisten korttelien osalta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä kaava luo edellytykset ilmanlaadun ja melusuojauksen kannalta hyväksyttävälle jatkosuunnittelulle ja toteutukselle.

Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnossa Helsingin Energia edellyttää, että öljysäiliöiden siirrosta ja uuden ajoyhteyden toteuttamisesta tehdään hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja kustannukset osoitetaan alueen esirakentamis- tms. rahastosta suoraan Helsingin Energialle. Helsingin Energia vastaa työn toteutuksesta.

Turvatekniikan keskus (Tukes) pitää hyvänä ratkaisuna raskaan polttoöljyn säiliöiden sijoittamista osittain maan alle. Mikäli säiliöt siirretään, toiminnanharjoittajan on tehtävä muutoslupahakemus Tukesiin.

Säiliöiden sijoittaminen kattilalaitoksen välittömään läheisyyteen maan alle edellyttää laitoksen omistajalta painelaitelainsäädännön vaatimusten mukaan laaditun kattilalaitoksen vaaran arvioinnin päivittämistä.

Lausunnon perusteluissa Tukes luettelee SFS 3350 standardin mukaiset suojaetäisyydet mm. rakennuksiin, joissa oleskelee ihmisiä, ja vastaavasti hitaasti evakuoitaviin kohteisiin. Vähimmäisetäisyyksien lisäksi tulee arvioida myös muut mahdolliset riskitekijät ja niistä aiheutuvat suojaetäisyystarpeet. Arvioiminen edellyttäisi, että tapauksille laadittaisiin seuranta-analyysit.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä mutta huomauttaa tietyistä puistoreiteistä, pysäköinnistä, Vienantorin kaavamerkinnästä ja mm. erillisten pyöräteiden puuttumisesta voimalatontin uusilta kaduilta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan kadut ovat kuitenkin hiljaisia pientaloalueen katuja sekä pihakatuja, joten erillisten pyöräteiden rakentaminen ei ole perusteltua. Mustapuronpuiston suunnitelmat on laadittu yhteistyössä rakennusviraston kanssa.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri toteaa mm., että Kontulan ja Myllypuron eritasoliittymän liittymäalue ja LT-alue ovat tilavaraussuunnitelman mukaisia. On huomattava kuitenkin, ettei olemassa olevia järjestelyjä saa missään tilanteessa heikentää. EV-1-alueen meluesteiden toteuttamisvastuut tulee varmistaa erikseen. Mikäli ne ovat olennaisia asuntorakentamisen toteuttamiseksi, tulee kaavamääräyksillä sitoa toteuttamisjärjestys.

Kiinteistölautakunnan mukaan terassitalomääräykset ja laitospysäköinti nostavat rakennuskustannuksia ja estävät kohtuuhintaisen asuntotuotannon. Kehä I:n rakentamisen osalta asuintalojen kerroslukua pitäisi nostaa vähintään kahdeksaan. Samalla lautakunta kuitenkin puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä kiinteistölautakunnan huomautukset johtaisivat kaavan valmistelemiseen käytännössä uudelleen. Lisäksi lausunnon esitys laitospysäköinnistä luopumiselle on ristiriidassa kerrosluvun nostamisen kanssa. Maan tasoon ei ole mahdollista rakentaa autopaikkoja, jos halutaan tehokasta rakentamista. Jos rakennusten kerroslukua lähes kaksinkertaistetaan, kuten lausunnossa esitetään, tulee pysäköinti kustannuksiltaan yhä kalliimmaksi. Myöskään kaupunkikuvallisesti ei voida ajatella kahdeksankerroksisia muurimaisia asuintaloja pientalokortteleiden reunaan, iltapäiväauringon puolelle.

Terassitalot mahdollistavat runsaat asuntokohtaiset ulkotilat suojan puolelle muutoin liikennemiljöön reunalla sijaitsevalle asuntorakentamiselle.

Kaupunginmuseon lausunnossa todetaan, että maalinnoitteita koskevia toimenpiteitä valvova antikvaarinen viranomainen on Museoviraston ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseon/Helsingin kaupunginmuseon välillä 16.6.2008 solmitun yhteissopimuksen mukaisesti Helsingin kaupunginmuseo.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.3.2009, että asemakaavan muutosehdotusta tarkistetaan kaupunginmuseon lausunnon johdosta seuraavasti:

- Maalinnoitteita koskevaan kaavamääräykseen on Museoviraston tilalle vaihdettu kaupunginmuseo.

Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville.

./. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 26.3.2009, jossa on yksityiskohtaisesti selostettu muistutus, lausunnot ja lautakunnan vastineet, on jaettu valtuutetuille erillisenä liitteenä.


KOKOUSKUTSU

Kokousaika	10.6.2009 klo 16
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat

	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

LIITTEET	Liite 1	Kuntien välinen yhteistoimintasopimus suun erikoishoidon järjestämisestä
	Liite 2	Siirtomuistio henkilöstöasioihin
	Liite 3	Kuvaus hammashuollon potilasrekisterin rekisterinpidosta
	Liite 4	Terveyslautakunnan esitys 21.4.2009

LIITTEET	Liite 1	Ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnan esitys viraston uudeksi johtosäännöksi
	Liite 2	Voimassa oleva johtosääntö
	Liite 3	Sääntötoimikunnan lausunto 28.4.2009

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 30.12.2008
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 24.2.2009
	Liite 3	HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 18.12.2008