Kokousaika

19 §

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Nimenhuuto ja estyneet

Puheenjohtaja totesi, että esteilmoituksen tämän kokouksen osalta olivat jättäneet läsnäololistassa mainitut valtuutetut ja heidän tilalleen oli kutsuttu listasta ilmenevät varavaltuutetut.

Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuuston kokous oli kutsuttu koolle kuntalain ja kaupunginvaltuuston työjärjestyksen edellyttämässä järjestyksessä. Edellä olevan perusteella puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen.

Läsnäolomuutokset

Valtuutettu Heikki Karu saapui kokoukseen 21 §:n käsittelyn aikana.

Valtuutettu Sari Sarkomaa saapui kokoukseen 30 §:n käsittelyn aikana, jolloin varavaltuutettu Risto Ranki poistui kokouksesta.

Valtuutettu Jan Vapaavuori saapui kokoukseen 31 §:n käsittelyn aikana, jolloin varavaltuutettu Riina Storhammar poistui kokouksesta.

Valtuutettu Anni Sinnemäki saapui kokoukseen 31 §:n käsittelyn aikana, jolloin varavaltuutettu Leena Krohn poistui kokouksesta.

LIITE

Läsnäololista

20 §

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Puheenjohtajan ehdotuksesta valittiin pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Sirkka-Liisa Vehviläinen ja Juha Hakola sekä varatarkastajiksi valtuutetut Tea Vikstedt ja Kimmo Helistö.

21 §

23.1.2008 pöydälle pantu asia

ENERGIAPOLIITTISIA LINJAUKSIA KOSKEVA SELONTEKO

Khs 2007-2595

Esityslistan asia Kj/17

Puheenjohtaja ehdotti, että lisälistan 3a:n asia 17 käsitellään ennen asiaa 3.

Menettely hyväksyttiin.

Puheenjohtaja totesi, että 23.1.2008 hyväksytyn käsittelyjärjestyksen mukaisesti jatketaan energiapoliittisia linjauksia koskevaa käsittelyä ja että keskustelu puheena olevan käsittelyjärjestyksen mukaisesti on julistettu päättyneeksi.

Puheenjohtaja totesi, että tehdyistä ehdotuksista on jaettu yhdistelmä suomen- ja ruotsinkielisenä valtuutetuille.

Puheenjohtaja esitti, että ehdotukset niitä lukematta merkitään selontekona pöytäkirjaan seuraavasti:

Kaupunginvaltuustossa 23.1.2008 tehdyt vastaehdotukset

1 Paavo Arhinmäki + Sirpa Puhakka

Sivu 6

Tavoitteena Helsingin laadukas ympäristö

Sivun 6 viimeiseksi lauseeksi lisätään:

Helsinki luopuu kokonaan kivihiilen käytöstä ja tulee hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

2 Yrjö Hakanen +

Sivu 7

Energian tuotanto ja hankinta

Kohdassa 3 ensimmäisen linjauksen ensimmäinen lause muutetaan kuulumaan:

Helsinki sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

3 Yrjö Hakanen +

Sivu 8

Helsingin Energian rakenne ja energiahuolto

Linjauksen loppuun lisätään:

Helsinki ei hanki lisää osuuksia ydinvoimayhtiöistä eikä lisää ydinsähkön ostoja.

4 Paavo Arhinmäki + Sirpa Puhakka

Sivu 8

Energian tuotanto ja päästökauppa

Sivun 8 viimeinen virke, ”Kivihiilen käytön jatkaminen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa nykyisten tuotantolaitosten teknistaloudellisen käyttöiän päätyttyä edellyttää, että uuden tekniikan käyttöönotolla saavutetaan asetetut päästöjen vähentämistavoitteet.”, poistetaan.

5 Paavo Arhinmäki + Sirpa Puhakka

Sivu 9

Energian tuotanto ja päästökauppa

Sivun 9 ensimmäisen kappaleen jälkeen lisätään lause:

Helsingin kaupunki ei hanki omistukseensa tai tuota lisää ydinvoimaa.

6 Yrjö Hakanen +

Sivu 9

Energiatuotanto ja päästökauppa

Linjauksen loppuun lisätään:

Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksen pölypolttokattila muutetaan leijukerroskattilaksi ja kivihiilen käyttö korvataan biopolttoaineella.

7 Pekka Reinikainen + Mika Ebeling

Sivu 9

Uusiutuva energia ja sen suhteellinen merkitys, kehityskohteet

Päätösehdotuksesta poistetaan kolmannen linjauksen seuraavan sisältöinen ensimmäinen lause:

”Uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä.”

Kaupunginvaltuustossa 23.1.2008 ehdotetut toivomusponnet

1 Sanna Perkiö + Harry Bogomoloff

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupungin energia- ja ilmastopolitiikkaa toteutetaan osana seudullista yhteistyötä.

2 Jouko Malinen + Maija Anttila

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin Energia selvittää mahdollisuutta osallistua EU:n hankkeeseen hiilidioksidittoman hiilivoimalakoelaitoksen rakentamiseksi hiilidioksidipäästöjen talteenoton kehittämiseksi joko Helsingin Energian omana hankkeena tai muiden alalla toimivien yritysten kanssa.

3 Jouko Malinen + Maija Anttila

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mahdollisuuden edistää myös markkinaehtoista energiansäästötoimintaa sitoutumalla tämän toiminnan käynnistymistä tukevaan pitkäaikaiseen ostoon kaupungin ja kaupungin omistamien kiinteistöyhtiöiden toimesta.

4 Jouko Malinen + Maija Anttila

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki kiirehtii hiukkas- ja typpidioksidipitoisuuksien alentamiseksi ympäristövyöhykkeen perustamista, jolla rajoitetaan vanhimpien ja saastuttavimpien ajoneuvojen liikennöintiä keskusta-alueella.

5 Jouko Malinen + Maija Anttila

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kaupungin hankintaohjeiden tarkistamiseksi siten, että energiatehokkuus voidaan riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla ottaa huomioon Helsingin kaupunkikonserniin kuuluvien hankintayksiköiden hankinnoissa.

6 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että mahdollisuudet biokaasun tuottamiseksi eri lähteistä selvitetään.

7 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään keinot vahvistaa paikallista energiansäästöön ja ekotehokkuuteen kannustavaa neuvontaa.

8 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että laaditaan riippumaton selvitys Helsingin energiansäästömahdollisuuksista ja -keinoista.

9 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osana liikenteen hallintokeinojen selvittämistä selvitetään myös erilaisia ruuhkamaksumalleja.

10 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki ryhtyy tarjoamaan työntekijöilleen työsuhdepolkupyöriä.

11 Paavo Arhinmäki + Sirpa Puhakka

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki käynnistää hankkeen omien kiinteistöjensä ikkunoiden tiivistämiseksi sekä toisaalta ryhtyy neuvomaan ja opastamaan ikkunoiden tiivistämisasioissa kaupunkilaisia.

12 Jan D. Oker-Blom + Stefan Johansson

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että maan kasvava pääkaupunki, missä jo nyt asuu 10 % maan väestöstä, harjoittaa yhtä monipuolista energiapolitiikkaa kuin valtio. Toisin sanoen ”mitään päästötöntä, vähäpäästöistä taikka päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, ei saa sulkea pois, vaan kaikkia energiamuotoja tulee arvioida yhteiskunnan kokonaisedun kannalta.”

13 Jan D. Oker-Blom + Stefan Johansson

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että nykyaikaisin normein toimivat energiaasäästävät ratkaisut asetetaan aina etusijalle kaupungin rakentamistoiminnassa.

14 Terhi Peltokorpi + Stefan Johansson

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn säännöllisesti energiapoliittisen strategian toimeenpanon seurantaraportin.

15 Yrjö Hakanen + Kimmo Helistö

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen tuovan valtuustoon esityksen Helsingin Energian tuulipuiston perustamisesta.

16 Yrjö Hakanen + Kimmo Helistö

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen selvittävän mahdollisuudet muuttaa huippulämpölaitoksia sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä käyttää niissä kierrätyspolttoainetta, biokaasua ja ‑massaa sekä maakaasua.

17 Yrjö Hakanen + Kimmo Helistö

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen selvittävän mahdollisuuden perustaa biokaasulaitos, jossa käsiteltäisiin jätevedenpuhdistamon lietteet sekä kaupan, elintarviketeollisuuden, terveydenhuollon ja kotitalouksien biojätteitä.

18 Yrjö Hakanen + Kimmo Helistö

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee seuraavan talousarvion yhteyteen ehdotuksen uudeksi liikenteen investointiohjelmaksi, jossa investoinneista yli puolet suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelykeskustaan ja kevyen liikenteen hankkeisiin.

19 Maija Anttila + Otto Lehtipuu

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tekee valtioneuvostolle esityksen, missä Arava-lainoitettujen vuokra-asuntojen peruskorjauksissa edellytetään matalaenergiarakentamista ja että valtio tukee tätä joko investointiavustuksilla tai valtion korkotuella.

20 Jyrki Lohi + Osku Pajamäki

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään, olisiko taloudellisia ja muita edellytyksiä johtaa Loviisan ydinvoimalan hukkalämpö Helsinkiin kaukolämpönä käytettäväksi.

21 Jyrki Lohi + Osku Pajamäki

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin henkilöstön koulutusta ja opastusta energian säästössä työpaikoilla ja työtehtävissä tehostetaan.

22 Jyrki Lohi + Osku Pajamäki

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valtuustolle laaditaan tiedoksi selvitys menetelmistä, miten voidaan energian tuotannossa poistaa ja varastoida hiilidioksidia sekä siitä, millaisia kustannuksia nämä menetelmät aiheuttavat.

23 Elina Moisio + Osmo Soininvaara

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään käytäntöjä, joilla kerrostaloissa asujat voivat mitata lämmönkulutuksensa asuntokohtaisesti.

24 Elina Moisio + Osmo Soininvaara

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään käytäntöjä, joilla kerrostaloissa asujat voivat mitata vedenkulutuksensa asuntokohtaisesti.

25 Maria Björnberg–Enckell + Stefan Johansson

Kaupunginvaltuusto edellyttää, etteivät pienhiukkaspäästöt uusien investointien myötä kasva.

26 Hannele Luukkainen + Matti Enroth

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus tukea sähkölämmitteisten pientalojen siirtymistä maalämmön käyttöön ja lämpöpumppujen käyttöönottoa.

27 Tatu Rauhamäki + Joonas Rauramo

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin kaupunki ottaa käyttöön esimerkiksi tontinluovutusehtoihin liitettäviä vaatimuksia tulevaisuuden rakentamiselle, on niiden vaikutukset asumiskustannuksiin arvioitava.

28 Sirpa Puhakka + Tuomas Rantanen

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingissä käynnistetään selvitys yhteistyössä elinkeinoelämän ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa elinkeinoelämän energian käytöstä ja mahdollisuuksista tehostaa energian käyttöä ja säästää energiaa.

29 Tuomas Rantanen + Kimmo Helistö

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunkisuunnitteluvirasto ryhtyy mitä pikimmiten valmistelemaan asemakaavaa yleiskaavan tuulipuistomerkinnän pohjalta.

30 Tuomas Rantanen + Kimmo Helistö

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää keinot, joilla estää suoran sähkö- ja öljylämmityksen käytön uudisrakennuskohteissa ja joilla edellyttää nykyisen rakennuskannan lämmitysjärjestelmien peruskorjausten yhteydessä siirtymistä maalämmön tai muiden uusiutu-vien energialähteiden hyödyntämiseen.

31 Matti Enroth + Ulla-Marja Urho

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kannustaa sisäisiä vuokralaisiaan energiatehokkuusinvestointeihin.

32 Matti Enroth + Ulla-Marja Urho

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy edistämään nyt sähköllä lämmitettävien pientalojen siirtymistä kaukolämmöllä lämmitettäväksi.

33 Kimmo Helistö + Yrjö Hakanen

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään, miten kaupunki voi vähentää ja korvata eri virastojen ja laitosten työntekijöiden autoilua työaikana erilaisten työ- ja lavapolkupyörien avulla esimerkiksi puisto- ja katutyöntekijöiden keskuudessa, pysäköinninvalvonnassa ja muissa vastaavissa työtehtävissä.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtaja esitti hyväksyttäväksi seuraavan äänestysjärjestyksen, jonka valtuusto hyväksyi:

Vastaehdotusten ja toivomusponsien hyväksymisestä äänestetään jokaisesta erikseen.

Valtuutettu Yrjö Hakasen vastaehdotuksia numerot 2–3 ja 6 ei ole kannatettu, joten ne raukeavat.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä ensimmäinen äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen äänestää jaa; jos ei voittaa on valtuutettu Paavo Arhinmäen vastaehdotus numerolla 1 hyväksytty.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 76 jaa-ääntä ja 8 ei-ääntä, minkä lisäksi 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä toinen äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen äänestää jaa; jos ei voittaa on valtuutettu Paavo Arhinmäen vastaehdotus numerolla 4 hyväksytty.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä kolmas äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen äänestää jaa; jos ei voittaa on valtuutettu Paavo Arhinmäen vastaehdotus numerolla 5 hyväksytty.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä neljäs äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen äänestää jaa; jos ei voittaa on valtuutettu Pekka Reinikaisen vastaehdotus numerolla 7 hyväksytty.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 81 jaa-ääntä ja 2 ei-ääntä, minkä lisäksi 2 valtuutettua oli poissa äänestyksestä, joten kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Valtuutettu Matti Enroth ilmoitti tarkoituksenaan olleen äänestää jaa.

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä viides äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Sanna Perkiön numerolla 1 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 74 jaa-ääntä ja 1 ei-ääni, minkä lisäksi 10 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Sanna Perkiön numerolla 1 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä kuudes äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Jouko Malisen numerolla 2 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 84 jaa-ääntä, minkä lisäksi 1 valtuutettu äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Jouko Malisen numerolla 2 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä seitsemäs äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Jouko Malisen numerolla 3 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 25 jaa-ääntä ja 1 ei-ääni, minkä lisäksi 59 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Jouko Malisen numerolla 3 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä kahdeksas äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Jouko Malisen numerolla 4 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 41 jaa-ääntä ja 2 ei-ääntä, minkä lisäksi 41 valtuutettua äänesti tyhjää ja 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Jouko Malisen numerolla 4 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä yhdeksäs äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Jouko Malisen numerolla 5 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 37 jaa-ääntä, minkä lisäksi 48 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Jouko Malisen numerolla 5 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 10. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 6 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 30 jaa-ääntä, minkä lisäksi 55 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 6 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 11. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 7 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 83 jaa-ääntä, minkä lisäksi 1 valtuutettu äänesti tyhjää ja 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 7 ehdottaman toivomusponnen.

Valtuutettu Tuomas Rantanen ilmoitti tarkoituksenaan olleen äänestää jaa.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 12. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 8 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 32 jaa-ääntä, minkä lisäksi 53 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 8 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 13. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 9 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 51 jaa-ääntä ja 8 ei-ääntä, minkä lisäksi 26 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 9 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 14. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 10 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 36 jaa-ääntä ja 2 ei-ääntä, minkä lisäksi 46 valtuutettua äänesti tyhjää ja 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Mari Puoskarin numerolla 10 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 15. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Paavo Arhinmäen numerolla 11 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 23 jaa-ääntä ja 6 ei-ääntä, minkä lisäksi 56 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Paavo Arhinmäen numerolla 11 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 16. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Jan D. Oker-Blomin numerolla 12 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 39 jaa-ääntä ja 21 ei-ääntä, minkä lisäksi 25 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Jan D. Oker-Blomin numerolla 12 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 17. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Jan D. Oker-Blomin numerolla 13 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 21 jaa-ääntä ja 1 ei-ääni, minkä lisäksi 63 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Jan D. Oker-Blomin numerolla 13 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 18. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Terhi Peltokorven numerolla 14 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 84 jaa-ääntä, minkä lisäksi 1 valtuutettu äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Terhi Peltokorven numerolla 14 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 19. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen numerolla 15 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 23 jaa-ääntä ja 38 ei-ääntä, minkä lisäksi 22 valtuutettua äänesti tyhjää ja 2 valtuutettua oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen numerolla 15 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 20. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen numerolla 16 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 19 jaa-ääntä ja 33 ei-ääntä, minkä lisäksi 33 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen numerolla 16 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 21. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen numerolla 17 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 25 jaa-ääntä ja 29 ei-ääntä, minkä lisäksi 31 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen numerolla 17 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 22. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen numerolla 18 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 19 jaa-ääntä ja 23 ei-ääntä, minkä lisäksi 43 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen numerolla 18 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 23. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Maija Anttilan numerolla 19 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 84 jaa-ääntä, minkä lisäksi 1 valtuutettu äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Maija Anttilan numerolla 19 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 24. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Jyrki Lohen numerolla 20 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 27 jaa-ääntä ja 10 ei-ääntä, minkä lisäksi 48 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Jyrki Lohen numerolla 20 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 25. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Jyrki Lohen numerolla 21 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 74 jaa-ääntä, minkä lisäksi 11 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Jyrki Lohen numerolla 21 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 26. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Jyrki Lohen numerolla 22 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 80 jaa-ääntä, minkä lisäksi 5 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Jyrki Lohen numerolla 22 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 27. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Elina Moision numerolla 23 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 77 jaa-ääntä ja 1 ei-ääni, minkä lisäksi 7 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Elina Moision numerolla 23 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 28. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Elina Moision numerolla 24 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 79 jaa-ääntä, minkä lisäksi 4 valtuutettua äänesti tyhjää ja 2 valtuutettua oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Elina Moision numerolla 24 ehdottaman toivomusponnen.

Valtuutettu Harry Bogomoloff ilmoitti tarkoituksenaan olleen äänestää jaa.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 29. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Maria Björnberg-Enckellin numerolla 25 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 30. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Hannele Luukkaisen numerolla 26 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 41 jaa-ääntä, minkä lisäksi 42 valtuutettua äänesti tyhjää ja 2 valtuutettua oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Hannele Luukkaisen numerolla 26 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 31. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Tatu Rauhamäen numerolla 27 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 61 jaa-ääntä, minkä lisäksi 22 valtuutettua äänesti tyhjää ja 2 valtuutettua oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Tatu Rauhamäen numerolla 27 ehdottaman toivomusponnen.

Valtuutettu Laura Räty ilmoitti tarkoituksenaan olleen äänestää jaa.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 32. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Sirpa Puhakan numerolla 28 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 18 jaa-ääntä ja 2 ei-ääntä, minkä lisäksi 64 valtuutettua äänesti tyhjää ja 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Sirpa Puhakan numerolla 28 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 33. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Tuomas Rantasen numerolla 29 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 30 jaa-ääntä ja 23 ei-ääntä, minkä lisäksi 32 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Tuomas Rantasen numerolla 29 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 34. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Tuomas Rantasen numerolla 30 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 30 jaa-ääntä ja 4 ei-ääntä, minkä lisäksi 50 valtuutettua äänesti tyhjää ja 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Tuomas Rantasen numerolla 30 ehdottamaa toivomuspontta.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 35. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Matti Enrothin numerolla 31 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 72 jaa-ääntä, minkä lisäksi 13 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Matti Enrothin numerolla 31 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 36. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Matti Enrothin numerolla 32 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 44 jaa-ääntä, minkä lisäksi 41 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Matti Enrothin numerolla 32 ehdottaman toivomusponnen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä 37. äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Kimmo Helistön numerolla 33 ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 33 jaa-ääntä ja 6 ei-ääntä, minkä lisäksi 45 valtuutettua äänesti tyhjää ja 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Kimmo Helistön numerolla 33 ehdottamaa toivomuspontta.

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti merkitä esityslistan erillisenä liitteenä olevan selonteon tiedoksi ja hyväksyä Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset seuraavasti:

Tavoitteena Helsingin laadukas ympäristö

Linjaus:

Helsinki toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntatyössä ja edistää päästöjen vähentämistä synnyttäviä energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä innovaatioita. Helsinki profiloituu ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden (energian tuotannon, siirron ja käytön tehokkuuden) edelläkävijäksi.

Maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu

Linjaukset:

Kaupunkisuunnittelussa keskeiset periaatteet ovat kaupunki- ja seuturakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen sekä liikenne- ja liikkumisjärjestelmien kehittäminen sujuvaksi ja joustavaksi. Helsinki kehittää ja tukee voimakkaasti joukkoliikennettä. Tämä takaa mahdollisimman tehokkaan ja taloudellisen maankäytön.

Energiapolitiikan strategisia valintoja pitkällä tähtäyksellä kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tarkastellen on energiantuotannon omavaraisuus priorisoitava korkealle.

Energiatehokkuus asetetaan keskeiseksi tavoitteeksi uusien työpaikka- ja asuinalueiden suunnittelussa. Rakennuskannan mahdollisimman tehokas käyttö sisältää olemassa olevan rakenteen ylläpidon ja korjauksen energiatehokkaalla tavalla sekä uudisrakentamisessa kehitys- ja rakentamistyön ohjaamisen ennakkoluulottomasti nykyistä paremmalle tasolle.

Energian tuotanto ja hankinta

Linjaukset:

Selvitetään keinot vähentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä EU:n tavoitteiden mukaisesti 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Helsingin Energia pyrkii ennakoivaan edunvalvontaan kansallisella ja EU-tasolla tavoitteena eri toimijoiden tasapuolinen kohtelu sekä alueellinen tasapaino.

Helsingin Energian rakenne ja energiahuolto

Linjaukset:

Helsingin alueen energiantuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmää kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Näin varmistetaan energian riittävä saatavuus ja häiriötön toimitus asiakkaille. Pääkaupunkiseudun energiaverkkoja tarkastellaan yhtenä laajana kokonaisuutena ja synnytetään yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Helsinki selvittää myös biopolttoaineiden lisääntyvää käyttöä kuitenkin energiantuotannon hyvän hyötysuhteen säilyttäen tulevissa voimalaitosratkaisuissa. Tämä edellyttää riittävien biopolttoaineiden varastotilojen varaamista ja liikennevaihtoehtojen selvittämistä ja huomioimista Helsingin Energian polttoainelogistiikan kannalta oleellisiin kohteisiin.

Helsinki selvittää mahdollisuudet käyttää Hanasaaren ja Salmisaaren laitoksilla pellettejä tai haketta. Tätä varten selvitetään pellettien ja hakkeen hankinnan ja logistiikan eri vaihtoehdot, mukaan lukien oma tuotanto.

Selvitetään mahdollisuuksia lisätä Helsingin Energian osuuksia päästöttömässä energiatuotannossa.

Energian käyttö

Linjaukset:

Helsingin kaupungin eri yksiköt kehittävät omaa energiankäyttöään tehokkaampaan ja säästävämpään suuntaan. Helsinkiläisille jaetaan energiansäästöinformaatiota, jonka tuottamiseen Helsingin Energia osaltaan myötävaikuttaa. Energiansäästödirektiivi ja sen toteutukseen tehtävät sopimukset tulevat määrittelemään käytännön toimenpiteet ja niiden vaikutusten seuraamisen.

Energian tuotanto ja päästökauppa

Linjaukset:

Helsingin Energia varautuu päästöoikeuksien niukkenemiseen ja kallistumiseen lähivuosina ja panostaa riskien torjumiseen.

Tehokkainta on tuottaa edelleen pääosa energiasta yhteistuotantona. Kaupungin kasvava kaukolämpökuorma tulee hyödyntää täysimääräisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Etsitään keinoja, jotka edistävät rakentajien liittymistä kaukolämpöverkkoon aina, kun se on mahdollista.

Helsingin oman energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista vähennetään lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kivihiilen käytön jatkaminen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa nykyisten tuotantolaitosten teknistaloudellisen käyttöiän päätyttyä edellyttää, että uuden tekniikan käyttöönotolla saavutetaan asetetut päästöjen vähentämistavoitteet.

Helsingin kaupungin ohjauskeinojen uudistuksissa huomioidaan energiantuotannon investointisyklit. Kaupunki pyrkii vaikuttamaan siihen, että kansallisesti jaettavien päästöoikeuksien määrä on sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehitystä tukeva.

Ympäristövastuu

Linjaus:

Helsingin Energia tuntee ympäristövastuunsa toiminnan kaikilla osa-alueilla.

Uusiutuva energia ja sen suhteellinen merkitys, kehityskohteet

Linjaukset:

Helsingin Energia päivittää vuosittain uusiutuvan energian kehitysohjelmansa. Päästövähenemien kannalta kustannustehokkaat hankkeet viedään toteutukseen.

Uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa lisätään lisäämällä huomattavasti muun muassa tuulivoiman osuutta sähkön hankinnasta.

Uusiutuvien energialähteiden osuus energian tuotannossa nostetaan 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Selvitetään kustannustehokkaat keinot tavoitteen saavuttamiseksi.

Vihreän energian tarjonta ja energian hinnoittelu

Linjaukset:

Helsingin Energia lisää vihreän sähkön tarjontaa ja selvittää mahdollisuuksia vihreän kaukolämmön tarjoamiseksi kuluttajille.

Kaupunki selvittää vihreän sähkön lisäämismahdollisuudet omaan käyttöönsä kuten kiinteistöjen ja raideliikenteen tarpeeseen.

Sähköenergian tuntipohjaista mittausta ja hinnoittelua kehitetään.

Kaavoitus ja maankäyttö

Linjaukset:

Kaupunki turvaa Helsingin Energialle riittävät voimalaitosalueet tulevia tarpeita varten. Nykyiset voimalaitokset ovat satamineen energiahuollon infrastruktuurin kannalta keskeisissä paikoissa, joten niiden tulevaisuus tulee turvata. Uuden sukupolven voimalaitokset edellyttävät runsaasti tilaa, joten kaavoituksessa tulee ajoissa varautua tähän tarpeeseen.

Helsingin Energia selvittää aktiivisesti mahdollisuuksia osallistua bio- tai sekapolttolaitoshankkeisiin. Sama koskee tuulivoimaa.

Keskitetty ja hajautettu tuotanto

Linjaus:

Helsingin kaupunki kehittää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja uusia hajautetun energiantuotannon ratkaisuja rinnakkain.

Rakennusten energiakäyttö

Linjaukset:

Kaupungin omistamien rakennusten energiankäytön tehostaminen

- Panostetaan erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen korjausten sisällön ja ylläpidon tehokkuuden kautta.

- Kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista.

- Kytketään investointikohteisiin pitkiä takuuaikoja ja ener-giankulutustavoitteita osana elinkaarikustannuksia.

- Selvitetään edellytykset hankekohtaiseen erityisrahoitukseen tavoitteena, etteivät energian tehokkuusinvestoinnit vaikuta perittäviin pääomavuokriin.

- Huolehditaan siitä, että EU-tason direktiiveihin suoraan liittyvät energiansäästösopimukset kaupungin ja valtion välillä toteutuvat.

- Sähkön kulutukseen pyritään vaikuttamaan entistä tehokkaammin kaikin käytettävissä olevin keinoin mukaan lukien hankintojen arviointi myös elinkaarikustannusten kautta.

Koko kaupunkialueen rakennusten energiankäytön tehostaminen

- Lisätään tiedottamista hyviksi todetuista suunnittelu-, rakentamis- ja hankintaratkaisuista.

- Parannetaan yleisesti rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä tiedonsaantimahdollisuuksia nykyisissä asiointipisteissä: rakennusvalvontavirasto, kiinteistöviraston asuntoasiainosasto, Helsingin Energia, HKR-Rakennuttaja ja ympäristökeskus.

- Edistetään tonttien luovutus- ja vuokrausehtojen avulla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, esimerkiksi kaukolämpöverkkoon liittymistä ja lämpöpumppujen hyödyntämistä.

- Suunnataan investointitukia yhteistoiminnassa valtiovallan kanssa muun muassa sähkölämmityksestä luopuville kiinteistöille.

- Tehdään valtiolle aloite energiatehokkuuden ottamiseksi huomioon kiinteistöverotuksessa.

Liikenne Linjaukset:

1 Tavoitteena eurooppalainen taso vuosittaisessa polttoaineen kulutuksessa liikenteessä henkeä kohti.

2 Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisessä panostetaan liikenteen kokonaisenergiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen, tilankäytön tehostamiseen sekä liikenteen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen.

3 Joukkoliikenteen seudullista palvelutasoa ja kilpailukykyä parannetaan erityisesti laajentamalla metro- ja raitioliikenneverkkoa sekä kaupunkiratoja tehostamalla liityntälinjastoa raideliikenteen asemille sekä parantamalla asemien liityntäpysäköintimahdollisuuksia. Erityishuomiota kiinnitetään lisäksi poikittaisen joukkoliikenteen kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehittämisen avulla pyritään henkilöautosidonnaisuuden vähentämiseen, ohjaamaan pääosa liikenteen kasvusta joukkoliikenteeseen sekä kasvattamaan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta ja tätä kautta pitämään Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä toimivana ja liikenteen kokonaisenergian kulutus mahdollisimman pienenä.

4 Uusien alueiden suunnittelun yhteydessä kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota alueen liikennejärjestelmävaihtoehtojen energiankulutukseen.

5 Linja-autoliikenteen kalustoa ja kaupungin muuta ajoneuvokalustoa sekä työkonekantaa uudistetaan vähemmän polttoainetta kuluttavaksi ja vähäpäästöisemmäksi.

Bussiliikenteen energiatehokkuuden parantamis- ja päästöjen vähentämistavoitteita pyritään edesauttamaan seuraavien toimenpiteiden avulla:

- Dieselbussit: HKL jatkaa tutkimusta eri dieselmoottoreiden aiheuttamista todellisista päästöistä helsinkiläisissä liikenneolosuhteissa. HKL kannustaa bussiliikennöitsijöitä ympäristön kannalta puhtaampiin moottorivalintoihin bussiliikenteen kilpailuttamisessa käytettävän laatupisteytyksen avulla. Lisäksi HKL pyrkii osaltaan vaikuttamaan, että bussin moottorin energiankulutus lisätään EU-tasolla yhdeksi standardoidusti mitattavaksi aiheeksi myrkyllisten päästöjen rinnalle.

- Biodiesel polttoaineena: HKL toimii aktiivisena osapuolena kolmivuotisessa toisen sukupolven biodieselin NExBTL-hankkeessa. Myrkyllisiä päästöjä vähentävää biodieseliä pyritään käyttämään erityisesti niiden katukuilujen bussiliikenteessä, joissa EU:n ilmanlaadulle asettamat raja-arvot ylittyvät. Mikäli kokeilu vahvistaa myrkyllisten päästöjen vähenevän oleellisesti ja polttoaineen kustannukset ovat edulliset suhteessa saavutettaviin hyötyihin ja polttoaineen raaka-aineen tuotanto voidaan ratkaista kestävällä tavalla, HKL ryhtyy toimenpiteisiin toisen sukupolven biodieselin osuuden kasvattamiseksi olennaisesti fossiilisen dieselpolttoaineen kustannuksella.

- Maakaasu ja biokaasu polttoaineena: HKL selvittää tutkimuksin maakaasubusseista todellisessa ajossa syntyvät päästöt dieselbusseihin verrattuna. Mikäli todelliset päästöt antavat perusteen, HKL hyvittää maakaasusta käyttövoimana bussiliikenteen kilpailuttamisessa käytettävässä laatupisteytyksessä. HKL yhteistyössä YTV:n, Gasumin ja bussiliikennöitsijöiden kanssa edistää maa- ja biokaasun uuden tankkausinfrastruktuurin syntymistä siten, että maa- ja biokaasun tankkauspiste on tarvittaessa saatavissa ainakin liikennöitsijöiden keskeisimmille varikoille kohtuullisin kustannuksin. HKL neuvottelee Gasumin, Helsingin Veden ja YTV:n kanssa biokaasun hyödyntämiseksi joukkoliikenteessä.

- Bioetanoli polttoaineena: HKL seuraa bioetanolin käytöstä saatavia kokemuksia Ruotsissa. Mikäli bioetanoli osoittautuu ympäristön kannalta elinkaarivaikutustensa osalta muita biopolttoaineita (esim. biodiesel) paremmaksi ja bioetanolia käyttäviä moottoreita tulee markkinoille useilta valmistajilta, harkitaan bioetanolin soveltuvuutta Helsingin joukkoliikenteeseen.

- Vety polttoaineena: HKL seuraa vetybussien teknologian kehitystä, vedyn valmistusteknologioiden kehitystä sekä Pekingin olympialaisten hytaanibussikokeilua.

- Hybridibussit: HKL yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa käynnistää pilotin muutamien hybridibussien liikennöinnistä vuoden 2008 aikana. Pilotista saatavien päästöjä, kustannuksia ja käytettävyyttä koskevien kokemusten perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä.

- Johdinautot: HKL laatii esiselvityksen nykyaikaisen johdinautojärjestelmän toteuttavuudesta, hyödyistä ja kustannuksista Helsingissä. Selvityksen perusteella päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

6 Koko kaupungin alueelle luodaan yhtenäinen ja kattava palveluiden, kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien verkosto. Pyörätieverkkoa täydennetään edelleen sekä edistetään kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta, esteettömyyttä ja viihtyisyyttä. Helsingin kaupunkipyöräkonseptia kehitetään osana ympäristöystävällistä liikennejärjestelmää, joka mahdollistaa ennakkoon suunnitellut joukkoliikenteen ja kaupunkipyörän matkaketjut. Nykyisen kaupunkipyöräjärjestelmän tilalle hankitaan nykyaikainen, luotettava ja asiakasystävällinen järjestelmä.

7 Autojen yhteiskäyttöä lisätään. Kaupungin ja yhteiskäyttöautoja tarjoavien yritysten yhteistyötä kehitetään tavoitteena vähentää tarvetta yksityisauton hankintaa Helsingissä.

8 Selvitetään mahdollisuudet suosia vähäpäästöisten autojen käyttöä.

9 Selvitetään kaupungin oman henkilökunnan ja laajemminkin työsuhdeautojen osuus, päästövaikutukset ja päästöjen vähentämismahdollisuudet kaupunkiliikenteessä.

10 Selvitetään pääkaupunkiseudulle soveltuvia liikenteen hallintamuotoja yhdessä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.

Kaupungin hankintapolitiikka

Linjaukset:

Energiatehokkuus otetaan keskeiseksi kriteeriksi kaupungin hankinnoissa.

Selvitetään mahdollisuutta painottaa energiaosaamista suunnittelija- ja konsulttivalinnoissa.

Selvitetään julkisen sektorin hankintojen parhaat käytännöt ja niiden soveltuvuus Helsingissä.

Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavat 13 toivomuspontta:

1 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupungin energia- ja ilmastopolitiikkaa toteutetaan osana seudullista yhteistyötä. (Sanna Perkiö 1)

2 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin Energia selvittää mahdollisuutta osallistua EU:n hankkeeseen hiilidioksidittoman hiilivoimalakoelaitoksen rakentamiseksi hiilidioksidipäästöjen talteenoton kehittämiseksi joko Helsingin Energian omana hankkeena tai muiden alalla toimivien yritysten kanssa. (Jouko Malinen 2)

3 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään keinot vahvistaa paikallista energiansäästöön ja ekotehokkuuteen kannustavaa neuvontaa. (Mari Puoskari 7)

4 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osana liikenteen hallintokeinojen selvittämistä selvitetään myös erilaisia ruuhkamaksumalleja. (Mari Puoskari 9)

5 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuuston käsittelyyn säännöllisesti energiapoliittisen strategian toimeenpanon seurantaraportin. (Terhi Peltokorpi 14)

6 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tekee valtioneuvostolle esityksen, missä Arava-lainoitettujen vuokra-asuntojen peruskorjauksissa edellytetään matalaenergiarakentamista ja että valtio tukee tätä joko investointiavustuksilla tai valtion korkotuella. (Maija Anttila 19)

7 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin henkilöstön koulutusta ja opastusta energian säästössä työpaikoilla ja työtehtävissä tehostetaan. (Jyrki Lohi 21)

8 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valtuustolle laaditaan tiedoksi selvitys menetelmistä, miten voidaan energian tuotannossa poistaa ja varastoida hiilidioksidia sekä siitä, millaisia kustannuksia nämä menetelmät aiheuttavat. (Jyrki Lohi 22)

9 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään käytäntöjä, joilla kerrostaloissa asujat voivat mitata lämmönkulutuksensa asuntokohtaisesti. (Elina Moisio 23)

10 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään käytäntöjä, joilla kerrostaloissa asujat voivat mitata vedenkulutuksensa asuntokohtaisesti. (Elina Moisio 24)

11 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ennen kuin kaupunki ottaa käyttöön esimerkiksi tontinluovutusehtoihin liitettäviä vaatimuksia tulevaisuuden rakentamiselle, on niiden vaikutukset asumiskustannuksiin arvioitava. (Tatu Rauhamäki 27)

12 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kannustaa sisäisiä vuokralaisiaan energiatehokkuusinvestointeihin. (Matti Enroth 31)

13 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy edistämään nyt sähköllä lämmitettävien pientalojen siirtymistä kaukolämmöllä lämmitettäväksi. (Matti Enroth 32)

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Äänestyslistat

22 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN GOLFKLUBI RY:LLE

Khs 2007-2633

Esityslistan asia Kj/3

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Yrjö Hakanen valtuutettu Tuomas Rantasen kannattamana tehnyt vastaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti:

Kaupunginvaltuusto päättää hylätä esityksen 200 000 euron lainan myöntämisestä Helsingin Golfklubi ry:lle.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan ehdottama ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: ken hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen äänestää jaa; jos ei voittaa on valtuutettu Yrjö Hakasen vastaehdotus hyväksytty.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 57 jaa-ääntä ja 23 ei-ääntä, minkä lisäksi 5 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Lisäksi keskustelun kuluessa valtuutettu Arto Bryggare oli valtuutettu Johanna Sydänmaan kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että myöntäessään lainan Helsingin Golfklubi ry:lle, kaupunginhallitus varmistaa tulevaa kentän vuokrasopimusta hyväksyessään, että kentän käyttöoikeutta laajennetaan merkittävästi helsinkiläisille pelaajille, jotka eivät kuulu Helsingin Golfklubiin.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Arto Bryggaren ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti myöntää Helsingin Golfklubi ry:lle 200 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Talin tallin peruskorjaamisen rahoittamiseksi seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin kahdeksan vuoden kuluessa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi kiinteistön vuokraoikeuteen kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka ovat etuoikeusjärjestyksessä 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että myöntäessään lainan Helsingin Golfklubi ry:lle, kaupunginhallitus varmistaa tulevaa kentän vuokrasopimusta hyväksyessään, että kentän käyttöoikeutta laajennetaan merkittävästi helsinkiläisille
pelaajille, jotka eivät kuulu Helsingin Golfklubiin. (Arto Bryggare)

Valtuutettu Yrjö Hakanen jätti pöytäkirjaan merkittäväksi liitteenä olevan eriävän mielipiteensä lainan myöntämistä koskevaan päätökseen viitaten vastaesityksessä ja keskustelussa esittämiinsä perusteluihin.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Äänestyslistat
	Liite 3	Eriävä mielipide
	Liite 4	Liitteet 4-5

23 §

VUOSAAREN SATAMAN LIIKENNEYHTEYKSIEN LISÄRAHOITUSTARPEEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2008-69

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti oikeuttaa Helsingin Sataman maksamaan valtion ja kaupungin kesken 30.12.2002 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti puolet Vuosaaren sataman liikenneyhteysprojektin 7 500 000 euron (alv. 0 %) lisärahoitustarpeesta eli yhteensä enintään 3 750 000 euroa (alv. 0 %).

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

24 §

VUONNA 2007 KÄYTTÄMÄTTÄ JÄÄNEIDEN MÄÄRÄRAHOJEN PERUSTEELLA MYÖNNETTÄVÄT YLITYSOIKEUDET VUODEN 2008 TALOUSARVIOON

Khs 2007-2742, 2007-2778, 2007-2791, 2007-2812, 2008-21, 2008-37, 2008-38, 2008-41, 2008-116

Esityslistan asia Kj/5

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa valtuutettu Kauko Koskinen oli valtuutettu Irmeli Wallden-Pauligin kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi näin kuuluvan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tilakeskus kehittää investointihankkeiden aikataulusuunnittelua realistisemmaksi ylibudjetoinnin vähentämiseksi.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Kauko Koskisen ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 43 jaa-ääntä ja 7 ei-ääntä, minkä lisäksi 35 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Kauko Koskisen ehdottaman toivomusponnen.

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti oikeuttaa kaupunginhallituksen, hallintokeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen, pelastuslautakunnan, opetuslautakunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, taidemuseon johtokunnan, sosiaalilautakunnan, terveyslautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, liikuntalautakunnan, liikepalvelulautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan ylittämään vuoden 2008 talousarvion jäljempänä olevilla kohdilla olevia määrärahoja seuraavasti:

Luku/kohta		euroa

1 02	Kaupunginvaltuusto	25 000
1 04 02	Khn käyttövarat	1 450 000
1 04 03	Vieraanvaraisuus, virkamatkat	300 000
1 11 00	Hallintokeskus	300 000
1 13 01	Talous- ja suunnittelukeskus	500 000
1 14 03	Menovaraus	7 000 000
1 39 03	Keskitetty atk-toiminta	900 000
5 11	Kaupunkisuunnittelulautakunta ja ‑virasto	1 800 000

	Käyttötalousosa yhteensä	12 275 000

8 01	Kiinteä omaisuus

8 01 01	Kiinteistöjen ostot	1 900 000
8 01 02	Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet	12 920 600
8 01 03	Tonttien rakentamiskelpoiseksi saattaminen	200 000

8 02	Talonrakennus

8 02 01	Tilakeskuksen uudis- ja lisärakennushankkeet	16 300 000
8 02 02	Tilakeskuksen korjaushankkeet	12 400 000
8 02 05	Pelastustoimen rakennukset	320 000

8 03	Kadut, liikenneväylät ja radat

8 03 09	Perusparantaminen ja liikennejärjestelyt	2 100 000
8 03 10	Yhteishankkeet Tiehallinnon kanssa	1 200 000
8 03 12	Kamppi–Töölönlahti-alue	200 000
8 03 13	Muut kadunpidon investoinnit	500 000

8 05	Väestönsuojat

8 05 08	Väestönsuojat	1 935 000

8 06	Puistorakentaminen

8 06 08	Uudet puistot	950 000
8 06 13	Eiranranta	750 000

8 07	Liikuntapaikat

8 07 08	Liikuntapaikkojen suunnittelu, rakentaminen ja perusparannukset	6 597 000
8 07 09	Rastilan leirintäalue	16 000

8 08	Korkeasaaren eläintarha

8 08 08	Korkeasaaren rakennusten ja tarhojen suunnittelu ja rakentaminen	390 000

8 09	Irtaimen omaisuuden perushankinta

8 09 02	Talous- ja suunnittelukeskus	2 114 000
8 09 04	Hallintokeskus	200 000
8 09 06	Pelastustoimi	1 616 000
8 09 12	Rakennusvirasto	336 000
8 09 14	Opetusvirasto	448 000
8 09 19	Kirjastotoimi	418 000
8 09 20	Taidemuseo	50 000
8 09 25	Liikuntavirasto	194 000
8 09 30	Sosiaalitoimi	1 195 000
8 09 31	Terveydenhuolto	540 000
8 09 35	Kaavoitus	195 000
8 09 36	Kiinteistöt	500 000

8 18	Tukkutori

8 18 08	Peruskorjaukset ja suunnittelu	880 000

8 22	Arvopaperit

8 22 06	Töölönlahden pysäköintilaitos	5 900 000
8 22 07	Musiikkitalo	4 900 000
8 22 19	Muut kohteet	900 000

8 29	Muu pääomatalous

8 29 03	Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet	6 659 300
8 29 04	Kehittämishankkeet	41 000

	Investointiosa yhteensä	85 764 900
9 01 02	Muu antolainaus, Khn käytettäväksi	2 397 000
9 01 06	Liikennelaitoksen peruspääoman korotus	4 500 000

	Rahoitusosa yhteensä	6 897 000

Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tilakeskus kehittää investointihankkeiden aikataulusuunnittelua realistisemmaksi ylibudjetoinnin vähentämiseksi. (Kauko Koskinen)

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Äänestyslista
	Liite 3	Liitteet 3-13

25 §

RUUSUNIEMEN KANAVAN KAIVU- JA LOUHINTATÖIDEN RAHOITTAMINEN JA YLITYSOIKEUDEN MYÖNTÄMINEN

Khs 2007-2795

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2008 talousarvion kohdassa 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, olevaa määrärahaa 2 700 000 eurolla, Ruusuniemen kanavan kaivu- ja louhintatöiden rahoittamiseksi.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

26 §

ERÄIDEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN YLITTÄMINEN

Khs 2007-2741, 2008-15, 2008-18

Esityslistan asia Kj/7

Puheenjohtajan julistettua keskustelun päättyneeksi kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti oikeuttaa kaupunginhallituksen, talous- ja suunnittelukeskuksen, henkilöstökeskuksen, työterveyskeskuksen, sosiaalilautakunnan, terveyslautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan ylittämään vuoden 2007 talousarvion määrärahoja seuraavasti:

Luku/kohta		euroa

3 52 09	Henkilöstökeskus, eläkkeet	25 000 000
3 53	Työterveyskeskus	50 000
5 11 01	Sosiaalivirasto	29 700 000
5 21 01	Terveyskeskustoiminta	7 372 000

5 21 02	Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä	7 287 000
5 22	Käyttövarat, Khn käytettäväksi	4 400 000
7 02 01	Korot, talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi	2 000 000
8 03 08	Kadut, liikenneväylät ja radat, uudisrakentaminen	955 000
8 09 28	Irtaimen omaisuuden perushankinta, työterveyskeskus	20 000

Lisätiedot:
Rickman Birgitta, erityissuunnittelija, puhelin 310 36279
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 310 36276
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329
Viljanen Liisa, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-4

27 §

KONTULAN METROASEMAN PERUSKORJAUKSEN JA LAAJENNUKSEN II VAIHEEN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN TARKISTAMINEN

Khs 2007-2640

Esityslistan asia Ryj/8

Puheenjohtajan julistettua keskustelun päättyneeksi kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti tarkistaa joukkoliikennelautakunnan 6.10.2005 hyväksymää Kontulan metroaseman peruskorjauksen ja laajennuksen II vaiheen hankesuunnitelmaa siten, että hankkeen arvonlisäverollinen enimmäishinta on 6 584 114 euroa.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-3

28 §

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2008-48

Esityslistan asia Sj/9

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

1 myöntää Pauli Paavolalle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja

2 valita valtiotieteen maisteri Jan Koskimiehen (s. 30.7.1976) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

29 §

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2007-324

Esityslistan asia Sj/10

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

1 myöntää Jukka Nohterille vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja

2 valita nuoriso-ohjaaja Hanna-Kaisa Lähde–Summasen (s. 1.9.1974) käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

30 §

SÖRNÄISTENRANNAN - HERMANNINRANNAN (KALASATAMAN) OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN (NRO 11650)

Khs 2007-215

Esityslistan asia Kaj/11

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Yrjö Hakanen ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa Kalasataman osayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kokonaismitoitusta alennetaan ja Hanasaaren voimalaitoksen aluevarausta laajennetaan.

Puheenjohtaja totesi, ettei valtuutettu Yrjö Hakasen palautusesitystä ollut kannatettu, joten se raukesi.

Lisäksi keskustelun kuluessa valtuutettu Osku Pajamäki oli valtuutettu Jouko Malisen kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi näin kuuluvan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että asemakaavoituksen yhteydessä huolehditaan Helsingin Energian energiahuoltoalueiden riittävästä määrästä ottaen huomioon biopolttoaineiden varasto- ja logistiikkatarpeet.

Valtuutettu Lasse Liemola oli valtuutettu Harry Bogomoloffin kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että alueen työpaikkarakenteen kehittämisessä otetaan huomioon Helsingin Tukkutorin sijainti merkittävänä elintarvikealan osaamiskeskuksena. Tukkutoriin nyt kuuluvan Verkkosaaren alueen yrittäjille pyritään tarjoamaan korvaavia tiloja alueen työpaikkatonteilta.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä ensimmäinen äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Osku Pajamäen ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 83 jaa-ääntä, minkä lisäksi 2 valtuutettua oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Osku Pajamäen ehdottaman toivomusponnen.

Valtuutetut Zahra Abdulla ja Tuula Hänninen ilmoittivat tarkoituksenaan olleen äänestää jaa.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä toinen äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Lasse Liemolan ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 57 jaa-ääntä, minkä lisäksi 28 valtuutettua äänesti tyhjää, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Lasse Liemolan ehdottaman toivomusponnen.

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 10., 11., 21. ja 23. kaupunginosan Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavan kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston 14.12.2006 päivätyn ja 27.9.2007 muutetun piirustuksen nro 11650 mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana.

Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavat toivomusponnet:

1 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että asemakaavoituksen yhteydessä huolehditaan Helsingin Energian energiahuoltoalueiden riittävästä määrästä ottaen huomioon biopolttoaineiden varasto- ja logistiikkatarpeet. (Osku Pajamäki)

2 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että alueen työpaikkarakenteen kehittämisessä otetaan huomioon Helsingin Tukkutorin sijainti merkittävänä elintarvikealan osaamiskeskuksena. Tukkutoriin nyt kuuluvan Verkkosaaren alueen yrittäjille pyritään tarjoamaan korvaavia tiloja alueen työpaikkatonteilta. (Lasse Liemola)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Äänestyslistat
	Liite 3	Liitteet 3-32

31 §

MALMIN KORTTELIN 38171 OSAN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN SEKÄ TONTTIEN 38171/25 JA 26 YM. ALUEIDEN (OSA TATTARIHARJUNTIEN TEOLLISUUSALUEESTA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11550)

Khs 2006-1659

Esityslistan asia Kaj/12

Kaupunginvaltuusto päätti todeta, ettei valtuutettu Tea Vikstedt esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa valtuutettu Ilkka Taipale oli valtuutettu Kauko Koskisen kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi näin kuuluvan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto toivoo kaupunginhallituksen tekevän selvityksen voisiko tulevaisuudessa teollisuus-, liike- ja toimistotonteille ja ‑rakennuksiin voida rakentaa yksi tai joitakin asuntoja (eräänlaisia talonmiehen asuntoja), jolloin alueilla olisi paitsi hiukan elävyyttä myös tiettyä asukkaiden asuessaan harjoittamaa valvontaa.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Ilkka Taipaleen ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa, äänestää ei.

Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 77 jaa-ääntä, minkä lisäksi 1 valtuutettu äänesti tyhjää ja 7 valtuutettua oli poissa äänestyksestä, joten valtuusto oli hyväksynyt valtuutettu Ilkka Taipaleen ehdottaman toivomusponnen.

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 38. kaupunginosan korttelin nro 38171 osan asemakaavan ja korttelin nro 38171 tonttien nro 25 ja 26 sekä puisto-, katu- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen (muodostuvat uudet tontit 38171/27–30) kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 15.6.2006 päivätyn ja 25.5.2007 muutetun piirustuksen nro 11550 mukaisena.

Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavan toivomusponnen:

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Äänestyslista
	Liite 3	Liitteet 3-13

32 §

SUUTARILAN TONTTIEN 40100/4 JA 5 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11708)

Khs 2007-2034

Esityslistan asia Kaj/13

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40100 tonttien nro 4 ja 5 sekä katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 30.8.2007 päivätyn piirustuksen nro 11708 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-4

33 §

MELLUNKYLÄN KORTTELIN NRO 47227 SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUEIDEN (LINNANPELLON ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11611)

Khs 2006-2843

Esityslistan asia Kaj/14

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47227 sekä virkistys- ja katualueiden (muodostuvat uudet korttelit 47232–47236) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 16.11.2006 päivätyn ja 9.11.2007 muutetun piirustuksen nro 11611 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-11

34 §

LAAJASALON TONTTIEN 49018/11, 13 JA 14 SEKÄ 49027/1 YM. ALUEIDEN (LAAJASALON KESKUKSEN ITÄOSA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11694)

Khs 2007-1614

Esityslistan asia Kaj/15

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 49. kaupunginosan korttelin nro 49018 tonttien nro 11, 13 ja 14 ja korttelin nro 49027 tontin nro 1 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 7.6.2007 päivätyn ja 12.11.2007 muutetun piirustuksen nro 11694 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2-9

35 §

LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI, MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 - 2017

Khs 2007-1096

Esityslistan asia Kaj/16

Puheenjohtaja esitti hyväksyttäväksi seuraavan käsittelyjärjestyksen:

Asiassa käydään ensin keskustelu. Mahdolliset muutosehdotukset ja toivomusponsiehdotukset on tehtävä keskustelun aikana ja jätettävä kirjallisena puheenjohtajalle. Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, pannaan asia pöydälle kaupunginvaltuuston seuraavaan 13.2.2008 pidettävään kokoukseen äänestysten toimittamista varten.

Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja ilmoitti, että asian käsittelyä jatketaan käsittelyjärjestyksen mukaisesti 13.2.2008.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36240
Ryöti Miliza, suunnittelija, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

36 §

KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSESSA JÄTETTIIN SEURAAVAT KOLME ALOITETTA

Khs 2008-206, 2008-207, 2008-210

3 Vt Arto Bryggaren talousarvioaloite yli 65-vuotiaiden ns. kultakortista

4 Vt Tarja Tenkulan ym. aloite selviämishoitoaseman osa-aikaisen sosiaalityöntekijän kokopäiväistämisestä

5 Vt Outi Alanko–Kahiluodon ym. aloite Sipoonkorven suojelualueen laajentamisesta

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteet kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

19 §

NAMNUPPROP, LAGLIGHET OCH BESLUTFÖRHET

Namnupprop och förhinder

Ordföranden konstaterade att förhinder för detta sammanträde hade anmälts av de ledamöter som är antecknade som frånvarande på närvarolistan och att de ersättare som framgår av listan hade kallats i deras ställe.

Laglighet och beslutförhet

Ordföranden konstaterade att stadsfullmäktiges sammanträde utlysts i den ordning kommunallagen och stadsfullmäktiges arbetsordning förutsätter. På grundval av det ovanstående konstaterade ordföranden att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

Ändringar i närvaron

Ledamoten Heikki Karu anlände till sammanträdet under behandlingen av 21 §.

Ledamoten Sari Sarkomaa anlände till sammanträdet under behandlingen av 30 §, varvid ersättaren Risto Ranki lämnade sammanträdet.

Ledamoten Jan Vapaavuori anlände till sammanträdet under behandlingen av 31 §, varvid ersättaren Riina Storhammar lämnade sammanträdet.

Ledamoten Anni Sinnemäki anlände till sammanträdet under behandlingen av 31 §, varvid ersättaren Leena Krohn lämnade sammanträdet.

BILAGA

Närvarolista

20 §

VAL AV PROTOKOLLJUSTERARE

På förslag av ordföranden valdes ledamöterna Sirkka-Liisa Vehviläinen och Juha Hakola till protokolljusterare med ledamöterna Tea Vikstedt och Kimmo Helistö som ersättare.

21 §

Ärende bordlagt 23.1.2008

REDOGÖRELSE OM DE ENERGIPOLITISKA RIKTLINJERNA

Stn 2007-2595

Ärende Kj/17 på föredragningslistan

Ordföranden föreslog att ärende 17 på tilläggslistan 3a skulle behandlas före ärende 3.

Förfarandet godkändes.

Ordföranden konstaterade att i enlighet med den 23.1.2008 godkända handläggningsordningen fortsätter behandlingen av redogörelsen om de energipolitiska riktlinjerna och att diskussionen i enlighet med handläggningsordningen har förklarats avslutad.

Ordföranden konstaterade att en sammanställning över förslagen på finska och svenska har delats ut till ledamöterna.

Ordföranden föreslog att förslagen, utan uppläsning, antecknas i protokollet såsom en redogörelse enligt följande:

I stadsfullmäktige 23.1.2008 framställda motförslag

1 Paavo Arhinmäki + Sirpa Puhakka

Sidan 6

Högklassig miljö i Helsingfors är målet

Som sista mening på sidan 6 tilläggs:

Helsingfors avstår helt och hållet från användningen av stenkol och staden blir kolneutral före år 2050.

2 Yrjö Hakanen +

Sidan 7

Energiproduktion och -försörjning

Första meningen i första riktlinjen under punkt 3 ges följande lydelse:

Helsingfors förbinder sig att minska växthusgasutsläppen med 25 procent fram till år 2020.

3 Yrjö Hakanen +

Sidan 8

Helsingfors Energis struktur och energiförsörjning

I slutet av riktlinjen tilläggs följande:

Helsingfors förvärvar inte fler andelar i kärnkraftsbolag och köper inte heller mer kärnkraftsel.

4 Paavo Arhinmäki + Sirpa Puhakka

Sidan 8

Energiproduktion och utsläppshandel

Den sista meningen som börjar på sidan 8, ”För att stenkol ska kunna användas inom samproduktionen av el och värme också efter utgången av de nuvarande anläggningarnas teknisk-ekonomiska bruksålder, krävs att det införs ny teknik, med vilken målen att minska utsläppen uppnås.”, stryks.

5 Paavo Arhinmäki + Sirpa Puhakka

Sidan 9

Energiproduktion och utsläppshandel

Efter det första hela stycket på sidan 9 tillläggs meningen:

Helsingfors stad varken förvärvar eller producerar mer kärnkraft.

6 Yrjö Hakanen +

Sidan 9

Energiproduktion och utsläppshandel

I slutet av riktlinjen tilläggs följande:

Pulverförbränningspannan vid Helsingfors Energis kraftverk på Hanaholmen ändras till en virvelbäddspanna och det stenkol som används ersätts av biobränsle.

7 Pekka Reinikainen + Mika Ebeling

Sidan 9

Förnybar energi och dess relativa betydelse, utvecklingsobjekt

I förslaget till beslut stryks första meningen under tredje riktlinjen med följande text:

”Andelen förnybara energikällor höjs inom energiproduktionen till 20 % fram till år 2020.”

I stadsfullmäktige 23.1.2008 föreslagna hemställningsklämmar

1 Sanna Perkiö + Harry Bogomoloff

Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors stads energi- och klimatpolitik verkställs som en del av det regionala samarbetet.

2 Jouko Malinen + Maija Anttila

Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors Energi utreder möjligheterna att delta i EU:s försök med koldioxidlösa kolkraftverk. Anläggningen byggs i syfte att utveckla tillvaratagningen av koldioxidutsläpp antingen som ett projekt i Helsingfors Energis egen regi eller tillsammans med andra företag i branschen.

3 Jouko Malinen + Maija Anttila

Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheterna att främja energisparande också på marknadsvillkor genom att staden och stadens fastighetsbolag förbinder sig att ingå långfristiga köpavtal som bidrar till att energisparande på marknadsvillkor kan inledas.

4 Jouko Malinen + Maija Anttila

Stadsfullmäktige förutsätter staden i syfte att få ned partikel- och kvävedioxidhalterna i luften påskyndar inrättandet av en miljözon, som innebär att körning med de äldsta och mest förorenande fordonen begränsas i centrum.

5 Jouko Malinen + Maija Anttila

Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen vidtar nödvändiga åtgärder i syfte att justera stadens upphandlingsdirektiv utgående från att de upphandlande enheterna inom Helsingfors stadskoncern ska kunna beakta energieffektiviteten tillräckligt och ändamålsenligt då de gör upphandlingar.

6 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Stadsfullmäktige förutsätter att möjligheterna att producera biogas med olika källor utreds.

11 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds hur den lokala rådgivning som uppmuntrar till energisparande och ekologisk effektivitet ska kunna förbättras.

12 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Stadsfullmäktige förutsätter att det utarbetas en oberoende utredning om möjligheterna och sätten att spara energi i Helsingfors.

13 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Stadsfullmäktige förutsätter att också olika modeller för trängselavgifter utreds som en del av utredningen om trafikförvaltningsmetoder.

14 Mari Puoskari + Terhi Peltokorpi

Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors börjar ställa personalcyklar till de anställdas förfogande.

11 Paavo Arhinmäki + Sirpa Puhakka

Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors inleder ett projekt i syfte att täta fönstren i sina egna fastigheter och å andra sidan börjar ge råd och anvisningar till stadsborna om hur fönster ska tätas.

12 Jan D. Oker-Blom + Stefan Johansson

Stadsfullmäktige förutsätter att landets växande huvudstad där redan över 10 % av landets befolkning bor skall ha en lika mångsidig energipolitik som staten, dvs. att ”ingen hållbar eller kostnadsmässigt lönande produktionsform får uteslutas, om den är utsläppsfri, har låga utsläpp eller är utsläppsmässigt neutral, inte ens kärnkraft, utan alla energiformer måste bedömas med avseende på ett övergripande samhällsintresse”.

13 Jan D. Oker-Blom + Stefan Johansson

Stadsfullmäktige förutsätter att energisnåla lösningar enligt moderna normer alltid skall prioriteras vid stadens byggen.

14 Terhi Peltokorpi + Stefan Johansson

Stadsfullmäktige förutsätter stadsstyrelsen regelbundet tillställer fullmäktige en uppföljningsrapport om hur den energipolitiska strategin verkställts.

15 Yrjö Hakanen + Kimmo Helistö

Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen förelägger fullmäktige en framställning om att Helsingfors Energi ska anlägga en vindpark.

16 Yrjö Hakanen + Kimmo Helistö

Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen utreder möjligheterna att bygga om toppvärmeanläggningarna för samproduktion av elektricitet och värme och att i dessa använda återvunnet bränsle, biogas och ‑massa samt naturgas.

17 Yrjö Hakanen + Kimmo Helistö

Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen utreder möjligheten att grunda en biogasanläggning, där det behandlas slam från reningsverket för avloppsvatten och bioavfall från handeln, livsmedelsindustrin, hälsovården och hushållen.

18 Yrjö Hakanen + Kimmo Helistö

Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen i anslutning till nästa budget bereder ett förslag till ett nytt program för trafikinvesteringar, där över hälften av investeringarna gäller kollektivtrafik, fotgängarcentrum och projekt inom gång- och cykeltrafiken.

19 Maija Anttila + Otto Lehtipuu

Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen gör en framställning hos statsrådet om att det vid ombyggnader i hyresbostäder med aravalån krävs lågenergibyggande och att staten stöder detta antingen med investeringsbidrag eller med statligt räntestöd.

20 Jyrki Lohi + Osku Pajamäki

Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det finns ekonomiska och andra förutsättningar att leda spillvärmen från kärnkraftverket i Lovisa till Helsingfors för att användas som fjärrvärme.

21 Jyrki Lohi + Osku Pajamäki

Stadsfullmäktige förutsätter att utbildningen och handledningen för stadens anställda beträffande energisparande på arbetsplatserna och i utförandet av arbetet stärks.

22 Jyrki Lohi + Osku Pajamäki

Stadsfullmäktige förutsätter att fullmäktige tillställs en utredning om metoder hur man i energiproduktionen kan ta bort och lagra koldioxid samt om hurdana kostnader metoderna medför.

23 Elina Moisio + Osmo Soininvaara

Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds med vilka metoder de boende i flervåningshus kan mäta värmeförbrukningen i sin egen bostad.

24 Elina Moisio + Osmo Soininvaara

Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds med vilka metoder de boende i flervåningshus kan mäta vattenförbrukningen i sin egen bostad.

25 Maria Björnberg–Enckell + Stefan Johansson

Stadsfullmäktige förutsätter att partikelutsläppen inte ökar i takt med nya investeringar.

26 Hannele Luukkainen + Matti Enroth

Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds hur staden kan stödja en övergång till jordvärme i eluppvärmda småhus och införande av värmepumpar.

27 Tatu Rauhamäki + Joonas Rauramo

Stadsfullmäktige förutsätter att innan staden inför krav om byggande i framtiden, exempelvis i tomtöverlåtelsevillkor, ska kravens verkningar på boendekostnaderna bedömas.

28 Sirpa Puhakka + Tuomas Rantanen

Stadsfullmäktige förutsätter att det i Helsingfors inleds en utredning i samråd med näringslivet och eventuella andra aktörer om näringslivets energiförbrukning och om möjligheterna att effektivisera energiförbrukningen och att spara energi.

29 Tuomas Rantanen + Kimmo Helistö

Stadsfullmäktige förutsätter att stadsplaneringskontoret med det snaraste börjar bereda en detaljplan utgående från vindparksbeteckningen i generalplanen.

30 Tuomas Rantanen + Kimmo Helistö

Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder hur användning av direkt el- och oljeuppvärmning kan hindras i nybyggnadsobjekt och hur det kan krävas att det vid reparation av uppvärmningssystemen inom det nuvarande bostadsbeståndet övergås till utnyttjande av jordvärme eller andra förnybara energikällor.

31 Matti Enroth + Ulla-Marja Urho

Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen uppmuntrar de interna hyrestagarna till energieffektivitetsinvesteringar.

32 Matti Enroth + Ulla-Marja Urho

Stadsfullmäktige förutsätter att staden börjar främja en övergång till fjärrvärme i de småhus som nu värms upp med elektricitet.

33 Kimmo Helistö + Yrjö Hakanen

Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds hur staden kan minska och ersätta de resor som anställda vid de olika förvaltningarna gör med bil under arbetstid genom att ta i bruk arbetscyklar och cyklar med flak exempelvis bland park- och gatuarbetare, inom parkeringsövervakningen och i andra liknande arbetsuppgifter.

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordföranden föreslog och fullmäktige godkände följande omröstningsförfarande:

Motförslagen och förslagen till hemställningsklämmar tas vart och ett särskilt upp till omröstning.

Ledamoten Yrjö Hakanens motförslag nr 2–3 och 6 har inte understötts och därför förfaller de.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande första omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsen förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Paavo Arhinmäkis motförslag nummer 1 godkänts.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 76 ja-röster och 8 nej-röster, varutöver 1 ledamot var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således godkänt stadsstyrelsens förslag.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande andra omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsen förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Paavo Arhinmäkis motförslag nummer 4 godkänts.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tredje omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsen förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Paavo Arhinmäkis motförslag nummer 5 godkänts.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande fjärde omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsen förslag röstar ja; vinner nej, har ledamoten Pekka Reinikainens motförslag nummer 7 godkänts.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 81 ja-röster och 2 nej-röster, varutöver 2 ledamöter var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således godkänt stadsstyrelsens förslag.

Ledamoten Matti Enroth meddelade att hans avsikt hade varit att rösta ja.

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige stadsstyrelsens förslag enhälligt.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande femte omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Sanna Perkiös förslag till hemställningskläm nr 1 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 74 ja-röster och 1 nej-röst, varutöver 10 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Sanna Perkiös förslag till hemställningskläm nr 1.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande sjätte omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jouko Malinens förslag till hemställningskläm nr 2 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 84 ja-röster, varutöver 1 ledamot var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Jouko Malinens förslag till hemställningskläm nr 2.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande sjunde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jouko Malinens förslag till hemställningskläm nr 3 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 25 ja-röster och 1 nej-röst, varutöver 59 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Jouko Malinens förslag till hemställningskläm nr 3.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande åttonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jouko Malinens förslag till hemställningskläm nr 4 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 41 ja-röster och 2 nej-röster, varutöver 41 ledamöter röstade blankt och 1 ledamot var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Jouko Malinens förslag till hemställningskläm nr 4.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande nionde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jouko Malinens förslag till hemställningskläm nr 5 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 37 ja-röster, varutöver 48 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Jouko Malinens förslag till hemställningskläm nr 5.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tionde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 6 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 30 ja-röster, varutöver 55 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 6.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande elfte omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 7 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 83 ja-röster, varutöver 1 ledamot röstade blankt och 1 ledamot var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 7.

Ledamoten Tuomas Rantanen meddelade att hans avsikt hade varit att rösta ja.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tolfte omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 8 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 32 ja-röster, varutöver 53 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 8.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande trettonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 9 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 51 ja-röster och 8 nej-röster, varutöver 26 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 9.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande fjortonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 10 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 36 ja-röster och 2 nej-röster, varutöver 46 ledamöter röstade blankt och 1 ledamot var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Mari Puoskaris förslag till hemställningskläm nr 10.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande femtonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Paavo Arhinmäkis förslag till hemställningskläm nr 11 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 23 ja-röster och 6 nej-röster, varutöver 56 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Paavo Arhinmäkis förslag till hemställningskläm nr 11.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande sextonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jan D. Oker-Bloms förslag till hemställningskläm nr 12 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 39 ja-röster och 21 nej-röster, varutöver 25 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Jan D. Oker-Bloms förslag till hemställningskläm nr 12.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande sjuttonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jan D. Oker-Bloms förslag till hemställningskläm nr 13 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 21 ja-röster och 1 nej-röst, varutöver 63 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Jan D. Oker-Bloms förslag till hemställningskläm nr 13.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande artonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Terhi Peltokorpis förslag till hemställningskläm nr 14 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 84 ja-röster, varutöver 1 ledamot röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Terhi Peltokorpis förslag till hemställningskläm nr 14.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande nittonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm nr 15 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 23 ja-röster och 38 nej-röster, varutöver 22 ledamöter röstade blankt och 2 ledamöter var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm nr 15.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm nr 16 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 19 ja-röster och 33 nej-röster, varutöver 33 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm nr 16.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugoförsta omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm nr 17 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 25 ja-röster och 29 nej-röster, varutöver 31 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm nr 17.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugoandra omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm nr 18 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 19 ja-röster och 23 nej-röster, varutöver 43 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Yrjö Hakanens förslag till hemställningskläm nr 18.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugotredje omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Maija Anttilas förslag till hemställningskläm nr 19 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 84 ja-röster, varutöver 1 ledamot röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Maija Anttilas förslag till hemställningskläm nr 19.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugofjärde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jyrki Lohis förslag till hemställningskläm nr 20 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 27 ja-röster och 10 nej-röster, varutöver 48 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Jyrki Lohis förslag till hemställningskläm nr 20.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugofemte omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jyrki Lohis förslag till hemställningskläm nr 21 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 74 ja-röster, varutöver 11 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Jyrki Lohis förslag till hemställningskläm nr 21.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugosjätte omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Jyrki Lohis förslag till hemställningskläm nr 22 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 80 ja-röster, varutöver 5 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Jyrki Lohis förslag till hemställningskläm nr 22.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugosjunde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Elina Moisios förslag till hemställningskläm nr 23 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 77 ja-röster och 1 nej-röst, varutöver 7 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Elina Moisios förslag till hemställningskläm nr 23.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugoåttonde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Elina Moisios förslag till hemställningskläm nr 24 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 79 ja-röster, varutöver 4 ledamöter röstade blankt och 2 ledamöter var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Elina Moisios förslag till hemställningskläm nr 24.

Ledamoten Harry Bogomoloff meddelade att hans avsikt hade varit att rösta ja.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande tjugonionde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Maria Björnberg-Enckells förslag till hemställningskläm nr 25 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 36 ja-röster och 2 nej-röster, varutöver 46 ledamöter röstade blankt och 1 ledamot var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Maria Björnberg-Enckells förslag till hemställningskläm nr 25.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande trettionde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Hannele Luukkainens förslag till hemställningskläm nr 26 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 41 ja-röster, varutöver 42 ledamöter röstade blankt och 2 ledamöter var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Hannele Luukkainens förslag till hemställningskläm nr 26.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande trettioförsta omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Tatu Rauhamäkis förslag till hemställningskläm nr 27 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 61 ja-röster, varutöver 22 ledamöter röstade blankt och 2 ledamöter var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Tatu Rauhamäkis förslag till hemställningskläm nr 27.

Ledamoten Laura Räty meddelade att hennes avsikt hade varit att rösta ja.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande trettioandra omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Sirpa Puhakkas förslag till hemställningskläm nr 28 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 18 ja-röster och 2 nej-röster, varutöver 64 ledamöter röstade blankt och 1 ledamot var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Sirpa Puhakkas förslag till hemställningskläm nr 28.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande trettiotredje omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Tuomas Rantanens förslag till hemställningskläm nr 29 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 30 ja-röster och 23 nej-röster, varutöver 32 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Tuomas Rantanens förslag till hemställningskläm nr 29.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande trettiofjärde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Tuomas Rantanens förslag till hemställningskläm nr 30 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 30 ja-röster och 4 nej-röster, varutöver 50 ledamöter röstade blankt och 1 ledamot var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Tuomas Rantanens förslag till hemställningskläm nr 30.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande trettiofemte omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Matti Enroths förslag till hemställningskläm nr 31 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 72 ja-röster, varutöver 13 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Matti Enroths förslag till hemställningskläm nr 31.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande trettiosjätte omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Matti Enroths förslag till hemställningskläm nr 32 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 44 ja-röster, varutöver 41 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Matti Enroths förslag till hemställningskläm nr 32.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande trettiosjunde omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Kimmo Helistös förslag till hemställningskläm nr 33 röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 33 ja-röster och 6 nej-röster, varutöver 45 ledamöter röstade blankt och 1 ledamot var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således inte godkänt ledamoten Kimmo Helistös förslag till hemställningskläm nr 33.

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag anteckna redogörelsen i den separata bilagan till detta ärende på föredragningslistan och godkänna Helsingfors stads energipolitiska riktlinjer enligt följande:

Högklassig miljö i Helsingfors är målet

Riktlinje:

Helsingfors bidrar aktivt till bekämpningen av klimatförändringen och främjar sådana innovationer i anslutning till energiproduktion och -förbrukning som skapar mindre utsläpp. Helsingfors profilerar sig som en klimatvänlig stad och en föregångare inom energieffektivitet (effektiv produktion, överföring och förbrukning av energi).

Markanvändning och stadsplanering

Riktlinjer:

De centrala principerna inom stadsplaneringen är att stads- och regionstrukturen ska förtätas och göras enhetligare samt att trafiksystemet och systemet för hur folk rör sig ska utvecklas så att systemen blir smidiga och flexibla. Helsingfors utvecklar och stöder kollektivtrafiken i hög grad. Detta garanterar en så effektiv och ekonomisk markanvändning som möjligt.

Ett av de energipolitiskt strategiska valen på sikt ur stadsplaneringens synvinkel är att självförsörjning inom energiproduktionen ska rangordnas högt.

Energieffektivitet ställs som ett centralt mål vid planeringen av nya arbetsplats- och bostadsområden. En så effektiv användning av byggnadsbeståndet som möjligt betyder underhåll och reparation av den befintliga strukturen på ett energieffektivt sätt samt fördomsfri styrning av utvecklings- och byggarbetet inom nybyggandet så att det når en allt högre nivå.

Energiproduktion och -försörjning

Riktlinjer:

Möjligheterna att minska växthusgasutsläppen i Helsingfors med 20 % från nivån år 1990 fram till år 2020 utreds i enlighet med EU-målen.

Helsingfors Energi strävar efter förebyggande intressebevakning i Finland och på EU-nivå med ett jämlikt bemötande av olika aktörer och en regional balans som mål.

Helsingfors Energis struktur och energiförsörjning

Riktlinjer:

Systemet för energiproduktion, överföring och distribution i Helsingfors utvecklas som en helhet. På det sättet tryggas kunderna en tillräcklig tillgång till energi och en störningsfri leverans av den. Energinäten i huvudstadsregionen granskas som en stor helhet och samarbete initieras med olika aktörer.

Helsingfors utreder frågan om en ökad användning av också biobränslen, dock så att ett gott nyttovärde bevaras inom energiproduktionen i kommande kraftverkskoncept. Det kräver att tillräckliga lagerlokaler för biobränsle reserveras och att trafikalternativ utreds och beaktas på ställen som är väsentliga för Helsingfors Energis bränslelogistik.

Helsingfors utreder möjligheterna att använda pelletar eller flis vid anläggningarna på Hanaholmen och Sundholmen. I sammanhanget utreds olika alternativ när det gäller upphandling av och logistik för pelletar och flis, medräknat produktionen i egen regi.

Möjligheterna att öka Helsingfors Energis andelar i en utsläppsfri energiproduktion utreds.

Energianvändning

Riktlinjer:

Helsingfors stads enheter utvecklar sin egen energianvändning i en effektivare och sparsammare riktning. Helsingforsarna får information om energisparande, och Helsingfors Energi bidrar till sammanställandet av materialet. Energispardirektivet och avtalen i syfte att genomföra det kommer att diktera de praktiska åtgärderna och uppföljningen av dessas verkningar.

Energiproduktion och utsläppshandel

Riktlinjer:

Helsingfors Energi bereder sig på allt knappare och dyrare utsläppsrätter under de närmaste åren och satsar på riskbekämpning.

Det mest effektiva är att fortsättningsvis producera den mesta energin som samproduktion. Den stigande fjärrvärmebelastningen i staden ska utnyttjas fullt ut som samproduktion av el och värme. Metoder utarbetas som lockar byggarna att ansluta sig till fjärrvärmenätet alltid då det är möjligt.

Helsingfors beroende av importerade fossila bränslen i stadens egen produktion minskas genom att förnybara energikällor används i högre grad. För att stenkol ska kunna användas inom samproduktionen av el och värme också efter utgången av de nuvarande anläggningarnas teknisk-ekonomiska bruksålder, krävs att det införs ny teknik, med vilken målen att minska utsläppen uppnås.

Då Helsingfors stads styrmekanismer omarbetas, ges akt på investeringscyklerna inom energiproduktionen. Staden strävar att bidra till att mängden utsläppsrätter som fördelas i Finland ska stödja utvecklingen av samproduktion av el och värme.

Miljöansvar

Riktlinje:

Helsingfors Energi tar sitt miljöansvar inom verksamhetens alla delområden.

Förnybar energi och dess relativa betydelse, utvecklingsobjekt

Riktlinjer:

Helsingfors Energi uppdaterar varje år sitt utvecklingsprogram för förnybar energi. Projekt som är kostnadseffektiva i fråga om utsläppsminskning genomförs i praktiken.

Förnybara energikällor används mera inom el- och fjärrvärmeproduktionen i form av bl.a. avsevärt mera vindkraft i elförsörjningen.

Andelen förnybara energikällor höjs inom energiproduktionen till 20 % fram till år 2020. Kostnadseffektiva metoder utreds i syfte att nå målet.

Utbud av grön energi och energiprissättning

Riktlinjer:

Helsingfors Energi ökar utbudet av grön energi och utreder möjligheterna att erbjuda användarna grön fjärrvärme.

Staden utreder möjligheterna att använda mer grön el för eget bruk, t.ex. i fastigheter och spårbunden trafik.

Mätningen och prissättningen av elenergi på timbasis utvecklas.

Planläggning och markanvändning

Riktlinjer:

Staden tryggar Helsingfors Energi tillräckliga kraftverksområden för kommande behov. De nuvarande kraftverken med hamnar ligger med tanke på energiförsörjningens infrastruktur på centrala platser, och deras framtid ska tryggas. Den nya generationens kraftverk fordrar gott om utrymme, och planläggningen ska i god tid vara beredd på behovet.

Helsingfors Energi utreder aktivt möjligheterna att delta i projekt med anläggningar för bio- eller blandförbränning. Detsamma gäller vindkraft.

Centraliserad och decentraliserad produktion

Riktlinje:

Helsingfors stad utvecklar samproduktionen av el och värme parallellt med nya koncept för decentraliserad energiproduktion.

Energianvändning i byggnader

Riktlinjer:

Effektivare energianvändning i stadens byggnader

- Satsningar görs särskilt på högre energieffektivitet i det befintliga byggnadsbeståndet via effektivare reparationer och underhåll.

- Vid stadens egna nybyggnads- och saneringsobjekt tillämpas lågenergibyggande så långt det är möjligt.

- Långa garantitider och energiförbrukningsmål kopplas till investeringsobjekten som en del av kretsloppskostnaderna.

- Betingelserna för projektvis specialfinansiering utreds med syftet att investeringarna i energieffektivitet inte ska påverka de kapitalhyror som tas ut.

- Det tillses att de energisparavtal mellan staden och staten som direkt anknyter till direktiv på EU-nivå efterföljs.

- Elförbrukningen påverkas allt effektivare med alla till buds stående medel, exempelvis bedöms upphandlingar också via kretsloppskostnader.

Effektivare energianvändning i byggnaderna i hela staden

- Mera satsningar görs på information om beprövade planerings-, byggnads- och upphandlingskoncept.

- Möjligheterna att få information om byggande och underhåll i allmänhet förbättras på de nuvarande ställena: byggnadstillsynsverket, fastighetskontorets bostadsavdelning, Helsingfors Energi, HSB-Byggherre och miljöcentralen.

- Energieffektivitet och användning av förnybara energiformer främjas via tomtöverlåtelse- och arrendevillkor, exempelvis anslutning till fjärrvärmenätet och användning av värmepumpar.

- I samråd med staten ges investeringsstöd bl.a. till fastigheter som avstår från eluppvärmning.

- Initiativ lämnas till staten om att energieffektivitet ska beaktas i fastighetsbeskattningen.

Trafik Riktlinjer:

6 Målet är att den årliga bränsleförbrukningen i trafiken per capita ska ligga på en europeisk nivå.

7 Inom trafiksystemet för Helsingfors och huvudstadsregionen görs satsningar på minskning av den totala energiförbrukningen i trafiken, koldioxidutsläppen och övriga miljöolägenheter, på effektivare rumsanvändning, på trafik som löper bättre och på höjd trafiksäkerhet.

8 Den regionala servicen och konkurrenskraften inom kollektivtrafiken förbättras, särskilt genom att metro- och spårvagnsnätet byggs ut och stadsbanorna förbättras med hjälp av effektivare matartrafik till den spårbundna trafikens stationer samt genom att möjligheterna till infartsparkering invid stationerna byggs ut. Vidare beaktas särskilt utvecklingen av den tvärgående kollektivtrafiken. Avsikten är att med en utvecklad kollektivtrafik få ned personbilsbenägenheten, styra in det mesta av trafiktillväxten på kollektivtrafik och höja andelen kollektivtrafikresor. På det sättet ska trafiksystemet i Helsingfors och hela huvudstadsregionen fungera och den totala energiförbrukningen i trafiken ska hållas så låg som möjligt.

9 Vid planering av nya områden läggs allt mera tonvikt på energiförbrukningen i olika alternativa trafiksystem.

10 Bussmaterielen och stadens övriga rullande materiel och arbetsmaskiner byts ut till bränslesnålare materiel med mindre utsläpp.

Målen att höja energieffektiviteten och minska utsläppen inom busstrafiken eftersträvas med följande åtgärder:

- Dieselbussar: HST fortsätter att undersöka de faktiska utsläppen från olika dieselmotorer i Helsingfors trafikförhållanden. HST uppmuntrar bussföretagen att köra med miljövänligare bussmotorer genom att ge kvalitetspoäng då verket konkurrensutsätter trafiklinjer. Dessutom strävar HST att bidra till att en bussmotors energiförbrukning ska bli ett på EU-nivå standardiserat mätbart kriterium, vilket giftiga utsläpp är.

- Biodiesel som bränsle: HST är aktiv part i ett treårigt projekt om andra generationens biodiesel, NExBTL. Biodiesel som minskar giftiga utsläpp används i mån av möjlighet särskilt i busstrafiken i sådana gatuschakt där EU:s gränsvärden för luftkvaliteten överskrids. Om försöket bekräftar att de giftiga utsläppen minskar väsentligt och bränslekostnaderna är förmånliga i förhållande till den uppnådda nyttan och produktionen av råämne för bränsle kan skötas på ett hållbart sätt, vidtar HST åtgärder i syfte att avsevärt öka andelen andra generationens biodiesel på bekostnad av fossilt dieselbränsle.

- Naturgas och biogas som bränsle: HST undersöker utsläppen från naturgasbussar vid verklig körning och jämför dem med utsläppen från dieselbussar. Om de faktiska utsläppen ger skäl till det, ger HST kvalitetspoäng för naturgas som drivkraft då busstrafiken konkurrensutsätts. HST i samråd med SAD, Gasum och bussföretagarna främjar uppkomsten av en ny infrastruktur för tankning av natur- och biogas. En natur- och biogasmack kan vid behov installeras åtminstone på de mest centrala bussdepåerna för rimliga kostnader. HST underhandlar med Gasum, Helsingfors Vatten och SAD om införande av biogas i kollektivtrafiken.

- Bioetanol som bränsle: HST följer erfarenheterna av användningen av bioetanol i Sverige. Om bioetanol visar sig miljömässigt ha bättre kretsloppsverkningar än andra biobränslen (t.ex. biodiesel) och om flera tillverkare marknadsför motorer för bioetanol, kommer användning av bioetanol att övervägas i Helsingfors kollektivtrafik.

- Väte som bränsle: HST följer hur teknologin när det gäller vätebussar utvecklas, hur tillverkningsteknikerna utvecklas och hur hytanbussförsöket vid OS i Peking utfaller.

- Hybridbussar: HST inleder i samråd med bussföretagarna ett pilotprojekt med några hybridbussar under 2008. Utifrån erfarenheterna av utsläpp, kostnader och användbarhet fattas beslut om fortsatta åtgärder.

- Trådbussar: HST gör en förutredning om hur ett modernt trådbussystem kan genomföras, vilken nyttan är och vad det kostar i Helsingfors. Utifrån utredningen fattas beslut om eventuella fortsatta åtgärder.

11 I hela staden skapas ett enhetligt och täckande nät av tjänster, gång- och cykelstråk och kollektivtrafiklinjer. Cykelvägsnätet kompletteras fortsättningsvis, säkerheten för fotgängare och cyklister förbättras, likaså tillgängligheten och trivseln. Helsingfors koncept med citycyklar utvecklas inom ramen för ett miljövänligt trafiksystem, som möjliggör i förväg planerade resekedjor med kollektiva färdmedel och citycykel. Dagens citycykelsystem byts ut mot ett modernt, tillförlitligt och kundvänligt system.

12 Sambruket av bilar byggs ut. Samarbetet mellan staden och företag med bilpool utvecklas med målet att minska behovet att skaffa egen bil i Helsingfors.

13 Möjligheterna att gynna användningen av bilar med låga utsläpp undersöks.

14 Det utreds hur stor andel av bilarna som är stadens egen personals, hur stor andel som är stadens tjänstebilar, hur utsläppen verkar och hur det går att skära ned utsläppen i stadstrafiken.

15 Frågan om passande trafikupplåtelseformer i huvudstadsregionen utreds i samråd med de övriga kommunerna i huvudstadsregionen.

Stadens upphandlingspolitik

Riktlinjer:

Energieffektivitet blir ett centralt kriterium i stadens upphandling.

Möjligheten att understryka energikunnandet vid val av planerare och konsulter utreds.

De bästa rutinerna för upphandling inom den offentliga sektorn utreds, likaså deras lämplighet i Helsingfors.

Dessutom hade stadsfullmäktige godkänt följande tretton hemställningsklämmar:

1 Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors stads energi- och klimatpolitik verkställs som en del av det regionala samarbetet. (Sanna Perkiö 1)

2 Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors Energi utreder möjligheterna att delta i EU:s försök med koldioxidlösa kolkraftverk. Anläggningen byggs i syfte att utveckla tillvaratagningen av koldioxidutsläpp antingen som ett projekt i Helsingfors Energis egen regi eller tillsammans med andra företag i branschen. (Jouko Malinen 2)

3 Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds hur den lokala rådgivning som uppmuntrar till energisparande och ekologisk effektivitet ska kunna förbättras. (Mari Puoskari 7)

4 Stadsfullmäktige förutsätter att också olika modeller för trängselavgifter utreds som en del av utredningen om trafikförvaltningsmetoder. (Mari Puoskari 9)

5 Stadsfullmäktige förutsätter stadsstyrelsen regelbundet tillställer fullmäktige en uppföljningsrapport om hur den energipolitiska strategin verkställts. (Terhi Peltokorpi 14)

6 Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen gör en framställning hos statsrådet om att det vid ombyggnader i hyresbostäder med aravalån krävs lågenergibyggande och att staten stöder detta antingen med investeringsbidrag eller med statligt räntestöd. (Maija Anttila 19)

7 Stadsfullmäktige förutsätter att utbildningen och handledningen för stadens anställda beträffande energisparande på arbetsplatserna och i utförandet av arbetet stärks. (Jyrki Lohi 21)

8 Stadsfullmäktige förutsätter att fullmäktige tillställs en utredning om metoder hur man i energiproduktionen kan ta bort och lagra koldioxid samt om hurdana kostnader metoderna medför. (Jyrki Lohi 22)

9 Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds med vilka metoder de boende i flervåningshus kan mäta värmeförbrukningen i sin egen bostad. (Elina Moisio 23)

10 Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds med vilka metoder de boende i flervåningshus kan mäta vattenförbrukningen i sin egen bostad. (Elina Moisio 24)

11 Stadsfullmäktige förutsätter att innan staden inför krav om byggande i framtiden, exempelvis i tomtöverlåtelsevillkor, ska kravens verkningar på boendekostnaderna bedömas. (Tatu Rauhamäki 27)

12 Stadsfullmäktige förutsätter att stadsstyrelsen uppmuntrar de interna hyrestagarna till energieffektivitetsinvesteringar. (Matti Enroth 31)

13 Stadsfullmäktige förutsätter att staden börjar främja en övergång till fjärrvärme i de småhus som nu värms upp med elektricitet. (Matti Enroth 32)

Tilläggsuppgifter:
Olli Seppo, stadskamrer, telefon 310 36135

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Röstningslistor

22 §

LÅN TILL HELSINGFORS GOLFKLUBB RF

Stn 2007-2633

Ärende Kj/3 på föredragningslistan

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Yrjö Hakanen understödd av ledamoten Tuomas Rantanen under diskussionen hade framställt ett motförslag som lyder enligt följande:

Stadsfullmäktige beslutar förkasta framställningen om ett lån på 200 000 euro till Helsingfors Golfklubb rf.

Redogörelsen befanns vara riktig.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner stadsstyrelsens förslag röstar ja; vinner nej har ledamoten Yrjö Hakanens motförslag godkänts.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 57 ja-röster och 23 nej-röster, varutöver 5 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt stadsstyrelsens förslag.

Vidare hade ledamoten Arto Bryggare understödd av ledamoten Johanna Sydänmaa under diskussionen föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter då lånet till Helsingfors Golfklubb rf beviljas att stadsstyrelsen vid godkännandet av det framtida arrendeavtalet för banan säkerställer att rätten att utnyttja banan i stor utsträckning utvidgas till helsingforsspelare som inte hör till Helsingfors Golfklubb.

Redogörelsen befanns vara riktig.

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Arto Bryggares förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag bevilja Helsingfors Golfklubb rf ett lån på 200 000 euro ur stadens fond för idrotts- och friluftsanläggningar för finansiering av en ombyggnad av stallbyggnaden på Tali gård. Villkoren är följande:

Löptid: Lånet ska återbetalas i jämna poster inom 8 år.

Ränta: Räntan på lånet motsvarar grundräntan.

Säkerhet: Låntagaren överlåter som säkerhet pantsedlar som är intecknade i arrenderätten till fastigheten och som åtnjuter förmånsrätt motsvarande 90 % av det av fastighetskontoret fastställda anskaffningsvärdet. Låntagaren kan också ställa någon annan säkerhet som godkänns av ekonomi- och planeringscentralen.

Dessutom gäller de allmänna låne- och pantsättningsvillkor som stadsstyrelsen fattade beslut om 10.12.2001.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

Ledamoten Yrjö Hakanen anmälde avvikande mening om beslutet att bevilja lån med hänvisning till de motiveringar han anförde i motförslaget och vid diskussionen.

Tilläggsuppgifter:
Venetkoski-Kukka Eija, lånechef, telefon 310 36329

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Röstningslistor
	Bilaga 3	Avvikande mening
	Bilaga 4	Bilagorna 4-5

23 §

TILLÄGGSFINANSIERING FÖR TRAFIKLEDERNA TILL NORDSJÖ HAMN

Stn 2008-69

Ärende Kj/4 på föredragningslistan

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag bemyndiga Helsingfors Hamn att i enlighet med det avtal som staten och staden undertecknade 30.12.2002 betala hälften av det tilläggsbelopp på 7 500 000 euro (exklusive mervärdesskatt) som behövs för finansiering av projektet rörande trafikleder till Nordsjö hamn, dvs. sammanlagt högst 3 750 000 euro (exklusive mervärdesskatt).

Tilläggsuppgifter:
Olli Seppo, stadskamrer, telefon 310 36135

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Bilaga 2

24 §

ÖVERSKRIDNINGSRÄTT I 2008 ÅRS BUDGET SOM BEVILJAS AV OFÖRBRUKADE ANSLAG ÅR 2007

Stn 2007-2742, 2007-2778, 2007-2791, 2007-2812, 2008-21, 2008-37, 2008-38, 2008-41, 2008-116

Ärende Kj/5 på föredragningslistan

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Kauko Koskinen understödd av ledamoten Irmeli Wallden-Paulig under diskussionen hade föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att lokalcentralen utvecklar tidsplaneringen av investeringsprojekt så att den blir mer realistisk i syfte att minska överbudgeteringen.

Redogörelsen befanns vara riktig.

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Kauko Koskinens förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 43 ja-röster och 7 nej-röster, varutöver 35 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Kauko Koskinens förslag till hemställningskläm.

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag bevilja stadsstyrelsen, förvaltningscentralen, ekonomi- och planeringscentralen, räddningsnämnden, utbildningsnämnden, kultur- och biblioteksnämnden, direktionen för konstmuseet, socialnämnden, hälsovårdsnämnden, stadsplaneringsnämnden, fastighetsnämnden, idrottsnämnden, affärstjänstnämnden och nämnden för allmänna arbeten rätt att överskrida anslag i 2008 års budget enligt följande:

Kapitel/moment		euro

1 02	Stadsfullmäktige	25 000
1 04 02	Stns dispositionsmedel	1 450 000
1 04 03	PR, tjänsteresor	300 000
1 11 00	Förvaltningscentralen	300 000
1 13 01	Ekonomi- och planeringscentralen	500 000
1 14 03	Utgiftsreservering	7 000 000
1 39 03	Centraliserad IT-verksamhet	900 000
5 11	Stadsplaneringsnämnden och ‑kontoret	1 800 000

	Driftsekonomidelen sammanlagt	12 275 000

8 01	Fast egendom

8 01 01	Köp av fastigheter	1 900 000
8 01 02	Grundberedning, utfyllnadsarbeten och åtgärder i anslutning till ibruktagande av områden	12 920 600
8 01 03	Byggbarhetsåtgärder på tomter	200 000

8 02	Husbyggnad

8 02 01	Ny- och tillbyggnadsprojekt vid lokalcentralen	16 300 000
8 02 02	Reparationsprojekt vid lokalcentralen	12 400 000
8 02 05	Byggnader för räddningsväsendet	320 000

8 03	Gator, trafikleder och banor

8 03 09	Ombyggnad och trafikregleringar	2 100 000
8 03 10	Samprojekt med Vägförvaltningen	1 200 000
8 03 12	Kampen–Tölöviken	200 000
8 03 13	Övriga gatuhållningsinvesteringar	500 000

8 05	Skyddsrum

8 05 08	Skyddsrum	1 935 000

8 06	Anläggande av parker

8 06 08	Nya parker	950 000
8 06 13	Eirastranden	750 000

8 07	Idrottsplatser

8 07 08	Planering, byggande och grundlig förbättring av idrottsplatser	6 597 000
8 07 09	Rastböle campingplats	16 000

8 08	Högholmens djurgård

8 08 08	Byggnader och inhägnader på Högholmen, planering och byggande	390 000

8 09	Grundanskaffning av lös egendom

8 09 02	Ekonomi- och planeringscentralen	2 114 000
8 09 04	Förvaltningscentralen	200 000
8 09 06	Räddningsväsendet	1 616 000
8 09 12	Byggnadskontoret	336 000
8 09 14	Utbildningsverket	448 000
8 09 19	Biblioteksväsendet	418 000
8 09 20	Konstmuseet	50 000
8 09 25	Idrottsverket	194 000
8 09 30	Socialväsendet	1 195 000
8 09 31	Hälsovårdsväsendet	540 000
8 09 35	Planläggning	195 000
8 09 36	Fastigheter	500 000

8 18	Partitorget

8 18 08	Ombyggnadsprojekt och projektering	880 000

8 22	Värdepapper

8 22 06	Tölövikens parkeringsanläggning	5 900 000
8 22 07	Musikhuset	4 900 000
8 22 19	Övriga objekt	900 000

8 29	Övrig kapitalhushållning

8 29 03	Projekt som finansieras med medel ur förortsfonden	6 659 300
8 29 04	Utvecklingsprojekt	41 000

	Investeringsdelen sammanlagt	85 764 900

9 01 02	Övrig långivning, till Stns disposition	2 397 000
9 01 06	Höjning av trafikverkets grundkapital	4 500 000

	Finansieringsdelen sammanlagt	6 897 000

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att lokalcentralen utvecklar tidsplaneringen av investeringsprojekt så att den blir mer realistisk i syfte att minska överbudgeteringen. (Kauko Koskinen)

Tilläggsuppgifter:
Sauramo Vesa, ledande planerare, telefon 310 36276
Venetkoski-Kukka Eija, lånechef, telefon 310 36329

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Röstningslista
	Bilaga 3	Bilagorna 3-13

25 §

FINANSIERING AV GRÄVNINGS- OCH SPRÄNGNINGSARBETENA FÖR ROSENUDDSKANALEN OCH BEVILJANDE AV ÖVERSKRIDNINGSRÄTT

Stn 2007-2795

Ärende Kj/6 på föredragningslistan

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag bemyndiga stadsstyrelsen att överskrida anslaget på momentet 8 01 02 (Grundberedning, utfyllnadsarbeten och åtgärder i anslutning till ibruktagande av områden) i 2008 års budget med 2 700 000 euro för finansiering av grävnings- och sprängningsarbetena för Rosenuddskanalen.

Tilläggsuppgifter:
Sauramo Vesa, ledande planerare, telefon 310 36276

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Bilaga 2

26 §

ÖVERSKRIDNING AV ANSLAG I 2007 ÅRS BUDGET

Stn 2007-2741, 2008-15, 2008-18

Ärende Kj/7 på föredragningslistan

Efter att ordföranden förklarat diskussionen avslutad beslöt stadsfullmäktige i enlighet med stadsstyrelsens förslag bevilja stadsstyrelsen, ekonomi- och planeringscentralen, personalcentralen, företagshälsovårdscentralen, socialnämnden, hälsovårdsnämnden och nämnden för allmänna arbeten rätt att överskrida anslagen nedan i 2007 års budget med följande belopp:

Kapitel / moment		euro

3 52 09	Personalcentralen, pensioner	25 000 000
3 53	Företagshälsovårdscentralen	50 000
5 11 01	Socialverket	29 700 000
5 21 01	Hälsovårdscentralen	7 372 000
5 21 02	Samkommunen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt	7 287 000
5 22	Dispositionsmedel, till Stns disposition	4 400 000
7 02 01	Räntor, till ekonomi- och planeringscentralens disposition	2 000 000
8 03 08	Gator, trafikleder och banor, nybyggnad	955 000
8 09 28	Grundanskaffning av lös egendom, företagshälsovårdscentralen	20 000

Tilläggsuppgifter:
Rickman Birgitta, specialplanerare, telefon 310 36279
Sauramo Vesa, ledande planerare, telefon 310 36276
Venetkoski-Kukka Eija, lånechef, telefon 310 36329
Viljanen Liisa, specialplanerare, telefon 310 36256

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Bilagorna 2-4

27 §

JUSTERING AV MAXIMIPRISET I PROJEKTPLANEN FÖR ANDRA ETAPPEN AV OM- OCH TILLBYGGNADEN AV GÅRDSBACKA METROSTATION

Stn 2007-2640

Ärende Ryj/8 på föredragningslistan

Efter att ordföranden förklarat diskussionen avslutad beslöt stadsfullmäktige i enlighet med stadsstyrelsens förslag justera den av kollektivtrafiknämnden 6.10.2005 godkända projektplanen för andra etappen av om- och tillbyggnaden av Gårdsbacka metrostation på så sätt att maximipriset för projektet uppgår till 6 584 114 euro inklusive mervärdesskatt.

Tilläggsuppgifter:
Matikainen Kristiina, stadssekreterare, telefon 310 36035

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Bilagorna 2-3

28 §

VAL AV NÄMNDEMAN VID TINGSRÄTTEN

Stn 2008-48

Ärende Sj/9 på föredragningslistan

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag

1 bevilja Pauli Paavola befrielse från uppdraget som nämndeman vid tingsrätten

2 välja politices magister Jan Koskimies (f. 30.7.1976) till nämndeman vid tingsrätten för den mandattid som utgår med år 2008.

Tilläggsuppgifter:
Mickwitz Leena, stadssekreterare, telefon 310 36054

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Bilaga 2

29 §

VAL AV NÄMNDEMAN VID TINGSRÄTTEN

Stn 2007-324

Ärende Sj/10 på föredragningslistan

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag

1 bevilja Jukka Nohteri befrielse från uppdraget som nämndeman vid tingsrätten

2 välja ungdomsledaren Hanna-Kaisa Lähde-Summanen (f. 1.9.1974) till nämndeman vid tingsrätten för den mandattid som utgår med år 2008.

Tilläggsuppgifter:
Mickwitz Leena, stadssekreterare, telefon 310 36054

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Bilaga 2

30 §

DELGENERALPLAN FÖR SÖRNÄSSTRANDEN - HERMANSTADSSTRANDEN (FISKEHAMNEN) (NR 11650)

Stn 2007-215

Ärende Kaj/11 på föredragningslistan

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Yrjö Hakanen under diskussionen hade föreslagit att delgeneralplanen för Fiskehamnen skulle återremitteras till stadsstyrelsen för ny beredning utgående från att totaldimensioneringen sänks och ett större område reserveras för Hanaholmens kraftverk.

Ordföranden konstaterade att ledamoten Yrjö Hakanens förslag om återremiss inte hade understötts, varvid det förföll.

Vidare hade ledamoten Osku Pajamäki understödd av ledamoten Jouko Malinen under diskussionen föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att i samband med planläggningen tillses det att Helsingfors Energi får tillräckligt med område för energiförsörjning med beaktande av behoven av biobränslelager och logistik.

Ledamoten Lasse Liemola understödd av ledamoten Harry Bogomoloff hade föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige förutsätter att vid utvecklandet av arbetsplatser beaktas Helsingfors Partitorgs läge som ett viktigt kompetenscentrum för livsmedelsbranshen. Till företagarna på Nätholmen, som nu hör till Partitorget, erbjuds om möjligt ersättande lokaler på arbetsplatstomterna i området.

Redogörelsen befanns vara riktig.

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande första omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Osku Pajamäkis förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 83 ja-röster, varutöver 2 ledamöter var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Osku Pajamäkis förslag till hemställningskläm.

Ledamöterna Zahra Abdulla och Tuula Hänninen meddelade att deras avsikt hade varit att rösta ja.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande andra omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Lasse Liemolas förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 57 ja-röster, varutöver 28 ledamöter röstade blankt. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Lasse Liemolas förslag till hemställningskläm.

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna delgeneralplanen för Sörnässtranden och Hermanstadsstranden i 10, 11, 21 och 23 stadsdelen som en delgeneralplan med rättsverkningar enligt stadsplaneringskontorets översiktsplaneringsavdelnings ritning nr 11650, daterad 14.12.2006 och ändrad 27.9.2007.

Vidare godkände stadsfullmäktige följande hemställningsklämmar:

1 Stadsfullmäktige förutsätter att i samband med planläggningen tillses det att Helsingfors Energi får tillräckligt med område för energiförsörjning med beaktande av behoven av biobränslelager och logistik. (Osku Pajamäki)

2 Stadsfullmäktige förutsätter att vid utvecklandet av arbetsplatser beaktas Helsingfors Partitorgs läge som ett viktigt kompetenscentrum för livsmedelsbranshen. Till företagarna på Nätholmen, som nu hör till Partitorget, erbjuds om möjligt ersättande lokaler på arbetsplatstomterna i området. (Lasse Liemola)

Tilläggsuppgifter:
Sippola-Alho Tanja, stadssekreterare, telefon 310 36024

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Röstningslistor
	Bilaga 3	Bilagorna 3-32

31 §

DETALJPLAN FÖR EN DEL AV KVARTERET 38171 OCH DETALJPLANEÄNDRING FÖR TOMTERNA 38171/25 OCH 26 M.FL. OMRÅDEN I MALM (EN DEL AV TATTARÅSENS INDUSTRIOMRÅDE) (NR 11550)

Stn 2006-1659

Ärende Kaj/12 på föredragningslistan

Stadsfullmäktige beslöt konstatera att ledamoten Tea Vikstedt var jävig och inte deltog i behandlingen av ärendet.

Efter att ha förklarat diskussionen avslutad anförde ordföranden såsom redogörelse att ledamoten Ilkka Taipale understödd av ledamoten Kauko Koskinen under diskussionen hade föreslagit följande hemställningskläm:

Stadsfullmäktige önskar att stadsstyrelsen utreder om det i fortsättningen kan byggas en eller några bostäder (ett slags gårdskarlsbostäder) på tomter och i byggnader för industri-, affärs- och kontorsändamål, så att områdena i någon mån livas upp och så att där finns en viss övervakning från de boendes sida.

Redogörelsen befanns vara riktig.

På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

Ordföranden framställde och fullmäktige godkände följande omröstningsproposition: Den som godkänner ledamoten Ilkka Taipales förslag till hemställningskläm röstar ja; den som motsätter sig klämmen röstar nej.

Vid den med omröstningsapparat verkställda omröstningen avgavs enligt röstningslistan 77 ja-röster, varutöver 1 ledamot röstade blankt och 7 ledamöter var frånvarande vid omröstningen. Stadsfullmäktige hade således godkänt ledamoten Ilkka Taipales förslag till hemställningskläm.

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna detaljplan för en del av kvarteret nr 38171 och detaljplaneändring för tomterna nr 25 och 26 i kvarteret nr 38171 och för park‑, gatu- och skyddsgrönområden i 38 stadsdelen (de nya tomterna 38171/27–30 bildas) enligt stadsplaneringskontorets detaljplaneavdelnings ritning nr 11550, daterad 15.6.2006 och ändrad 25.5.2007.

Vidare godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

Tilläggsuppgifter:
Sippola-Alho Tanja, stadssekreterare, telefon 310 36024

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Röstningslista
	Bilaga 3	Bilagorna 3-13

32 §

DETALJPLANEÄNDRING FÖR TOMTERNA 40100/4 OCH 5 SAMT GATUOMRÅDE I SKOMAKARBÖLE (NR 11708)

Stn 2007-2034

Ärende Kaj/13 på föredragningslistan

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna detaljplaneändring för tomterna nr 4 och 5 i kvarteret nr 40100 och för gatuområde i 40 stadsdelen enligt stadsplaneringskontorets detaljplaneavdelnings ritning nr 11708, daterad 30.8.2007.

Tilläggsuppgifter:
Sippola-Alho Tanja, stadssekreterare, telefon 310 36024

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Bilagorna 2-4

33 §

DETALJPLANEÄNDRING FÖR KVARTERET NR 47227 OCH REKREATIONS- OCH GATUOMRÅDEN (OMRÅDET BORGÅKERN) I MELLUNGSBY (NR 11611)

Stn 2006-2843

Ärende Kaj/14 på föredragningslistan

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna detaljplaneändring för kvarteret nr 47227 och rekreations- och gatuområden i 47 stadsdelen (de nya kvarteren 47232–47236 bildas) enligt stadsplaneringskontorets detaljplaneavdelnings ritning nr 11611, daterad 16.11.2006 och ändrad 9.11.2007.

Tilläggsuppgifter:
Sippola-Alho Tanja, stadssekreterare, telefon 310 36024

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Bilagorna 2-11

34 §

DETALJPLANEÄNDRING FÖR TOMTERNA 49018/11, 13 OCH 14 OCH 49027/1 M.FL. OMRÅDEN I DEGERÖ (ÖSTRA DELEN AV DEGERÖ CENTRUM) (NR 11694)

Stn 2007-1614

Ärende Kaj/15 på föredragningslistan

Stadsfullmäktige beslöt i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna detaljplaneändring för tomterna nr 11, 13 och 14 i kvarteret nr 49018, för tomten nr 1 i kvarteret nr 49027 och för park- och gatuområden i 49 stadsdelen enligt stadsplaneringskontorets detaljplaneavdelnings ritning nr 11694, daterad 7.6.2007 och ändrad 12.11.2007.

Tilläggsuppgifter:
Sippola-Alho Tanja, stadssekreterare, telefon 310 36024

BILAGOR	Bilaga 1	Beslutsmotivering
	Bilaga 2	Bilagorna 2-9

35 §

HÖGKLASSIGT BOENDE I HELSINGFORS, GENOMFÖRANDEPROGRAM FÖR MARKANVÄNDNING OCH BOENDE 2008-2017

Stn 2007-1096

Ärende Kaj/16 på föredragningslistan

Ordföranden föreslog följande handläggningsordning:

Först medges diskussion i ärendet. Eventuella ändringsförslag och förslag till hemställningsklämmar skall framställas under diskussionen och inlämnas skriftligt till ordföranden. När diskussionen har förklarats avslutad, bordläggs ärendet till stadsfullmäktiges sammanträde 13.2.2008 då omröstningarna verkställs.

Handläggningsordningen godkändes.

Ordföranden förklarade diskussionen i ärendet avslutad och meddelade att behandlingen av ärendet i enlighet med handläggningsordningen fortsätter 13.2.2008.

Tilläggsuppgifter:
Venesmaa Riitta, stadssekreterare, telefon 310 36028
Mäkinen Kirsi, planeringschef, telefon 310 36240
Ryöti Miliza, planerare, telefon 310 25407

BILAGA

Beslutsmotivering

36 §

VID STADSFULLMÄKTIGES SAMMANTRÄDE INLÄMNADES FÖLJANDE TRE MOTIONER

Stn 2008-206, 2008-207, 2008-210

1 Budgetmotion av ledamoten Arto Bryggare om ett guldkort för personer som fyllt 65 år

2 Motion av ledamoten Tarja Tenkula m.fl. om heltidsanställning för den deltidsanställda socialarbetaren vid tillnyktringsstationen

3 Motion av ledamoten Outi Alanko-Kahiluoto m.fl. om utvidgning av skyddsområdet i Sibbo storskog

Stadsfullmäktige beslöt remittera motionerna till stadsstyrelsen för beredning.

Kokousaika	Keskiviikko 30.1.2008 klo 18.00–00.29

Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20

Läsnä	Saapuvilla oli kokouksen alussa toimitetusta nimenhuudosta 84 valtuutettua liitteenä olevan läsnäololistan mukaisesti.

Puheenjohtaja	Hiltunen, Rakel
	Bogomoloff, Harry, 35 §:ssä käydyn keskustelun 5–9 puheenvuorojen aikana
	Krohn, Minerva, 35 §:ssä käydyn keskustelun 10–31 puheenvuorojen aikana

Muut	Pajunen, Jussi, kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka, apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula, apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula, apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu, apulaiskaupunginjohtaja

Hallintokeskus	Ratasvuori, Eila, hallintojohtaja
	Vanne, Pertti, kansliapäällikkö
	Summanen, Juha, osastopäällikkö
	Hakala, Hannu, osastopäällikkö
	Hari, Olli, kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina, kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa, kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja, kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja, kaupunginsihteeri
	Venesmaa, Riitta, kaupunginsihteeri
	Malmivirta, Tarja, vs. kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja, apulaiskaupunginsihteeri
	Pakarinen-Hellsten, Päivi, va. apulaiskaupunginsihteeri
	Waronen, Eero, viestintäpäällikkö
	Kari, Tapio, lehdistöpäällikkö
	Katajamäki, Paula, tiedottaja
	Djupsjö, Stefan, ylikielenkääntäjä
	Teppo, Tiina, vs. projektipäällikkö

Talous- ja suunnittelu- keskus	Korhonen, Tapio, rahoitusjohtaja Saxholm, Tuula, talousarviopäällikkö

Asiantuntijat	Judström, Yrjö, hallintojohtaja Nissinen, Heikki, satamajohtaja Mäkinen, Antti, projektinjohtaja Olli, Seppo, kaupunginkamreeri Kukkonen, Harri, suunnittelija Mäkinen, Kirsi, suunnittelupäällikkö Karjalainen, Riikka, suunnittelija Marjamaa, Sisko, toimitusjohtaja Härkäpää, Markus, kehittämispäällikkö Jääskeläinen, Lauri, virastopäällikkö

Pöytäkirjanpitäjät	Pöytäkirjan laati allekirjoittanut kansliapäällikkö Pertti Vanne ja häntä avustivat osastopäälliköt Hannu Hakala ja Juha Summanen ja kaupunginsihteerit Tanja Sippola-Alho ja Marja-Liisa Rautanen ja vs. projektipäällikkö Tiina Teppo.

Yleisliite	Kaupunginhallituksen ehdotukset 3 ja 3a/2008.
	Päätöksen perusteluna on kunkin asian esityslistateksti, joka on merkitty liitteeksi 1.

Tid	Onsdag 30.1.2008 kl. 18.00–00.29

Plats	Gamla Rådhuset, Alexandersgatan 20

Närvarande	Från namnuppropet i början av sammanträdet var 84 ledamöter närvarande enligt den bifogade närvarolistan.

Ordförande	Hiltunen, Rakel
	Bogomoloff, Harry, vid diskussionen under 35 §, anförandena 5–9
	Krohn, Minerva, vid diskussionen under 35 §, anförandena 10–31

Övriga	Pajunen, Jussi, stadsdirektör
	Sauri, Pekka, biträdande stadsdirektör
	Kokkonen, Paula, biträdande stadsdirektör
	Haatainen, Tuula, biträdande stadsdirektör
	Penttilä, Hannu, biträdande stadsdirektör

Förvaltningscentralen	Ratasvuori, Eila, förvaltningsdirektör
	Vanne, Pertti, kanslichef
	Summanen, Juha, avdelningschef
	Hakala, Hannu, avdelningschef
	Hari, Olli, stadssekreterare
	Matikainen, Kristiina, stadssekreterare
	Rautanen, Marja-Liisa, stadssekreterare
	Sippola-Alho, Tanja, stadssekreterare
	Vallittu, Anja, stadssekreterare
	Venesmaa, Riitta, stadssekreterare
	Malmivirta, Tarja, stf. stadssekreterare
	Saarinen, Erja, biträdande stadssekreterare
	Pakarinen-Hellsten, Päivi, temp. biträdande stadssekreterare
	Waronen, Eero, kommunikationschef
	Kari, Tapio, presschef
	Katajamäki, Paula, informatör
	Djupsjö, Stefan, övertranslator
	Teppo, Tiina, stf. projektchef

Ekonomi- och planeringscentralen	Korhonen, Tapio, finansdirektör Saxholm, Tuula, budgetchef

Sakkunniga	Judström, Yrjö, förvaltningsdirektör
	Nissinen, Heikki, hamndirektör
	Mäkinen, Antti, projektchef
	Olli, Seppo, stadskamrer
	Kukkonen, Harri, planerare
	Mäkinen, Kirsi, planeringschef
	Karjalainen, Riikka, planerare
	Marjamaa, Sisko, verkställande direktör
	Härkäpää, Markus, utvecklingschef
	Jääskeläinen, Lauri, verkschef

Protokollförare	Protokollet fördes av undertecknad, kanslichef Pertti Vanne, biträdd av avdelningscheferna Hannu Hakala och Juha Summanen, stadssekreterarna Tanja Sippola-Alho och Marja-Liisa Rautanen och stf. projektchef Tiina Teppo.

Allmän bilaga	Stadsstyrelsens förslag 3 och 3a/2008.
	Beslutet motiveras med texten för ärendet på föredragningslistan och denna text utgör bilaga 1.

1 VALITUSOIKEUS

	Valtuuston päätökseen haetaan muutosta valittamalla.

	Valituksen saa tehdä

	–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

	–	kunnan jäsen.

	Sen lisäksi päätökseen, joka koskee yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä valituksen saa tehdä

	–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

	–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia sekä

	–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

	Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

	1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

	2	valtuusto on ylittänyt toimivaltansa; tai

	3	päätös on muutoin lainvastainen.

	Valitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

	–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (kuntalaki 91 §)

	–	kunnallisen kansanäänestyksen toimittamista (kuntalaki 99 §)

	–	virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

2 VALITUSVIRANOMAINEN

	Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

3 VALITUSAIKA

	Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

	Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan kuitenkin tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan.

	Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

4 VALITUSKIRJELMÄN SISÄLTÖ

	Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

	–	päätös, johon haetaan muutosta

	–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

	–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

	–	valittajan nimi ja kotikunta

	–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

	Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Valituskirjelmään on liitettävä

	–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

	–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

	–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
5 VALITUSKIRJELMÄN TOIMITTAMINEN

	Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella:

	Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä.

	Valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

6 VALITUKSEN KÄSITTELYN MAKSULLISUUS

	Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

1 BESVÄRSRÄTT

	Ändring i ett beslut som fattats av fullmäktige söks genom besvär.

	Besvär får anföras
	–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

	–	av kommunmedlemmarna.

	Besvär över ett beslut som gäller godkännandet av en generalplan, en detaljplan och en byggnadsordning får dessutom anföras

	–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

	–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i planen eller byggnadsordningen har konsekvenser

	–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

	Besvär får anföras på den grunden att

	1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

	2	fullmäktige har överskridit sina befogenheter

	3	beslutet annars strider mot lag.

	Besvär får inte anföras över beslut som gäller

	–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

	–	ordnande av en kommunal folkomröstning (99 § i kommunallagen)

	–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden.

2 BESVÄRSMYNDIGHET

	Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

3 BESVÄRSTID

	Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.

	En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. De som saken gäller anses dock ha fått del av ett beslut som gäller godkännandet av en general- eller detaljplan eller en byggnadsordning när protokollet har lagts fram offentligt. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.


4 INNEHÅLL I BESVÄRSSKRIFTEN

	I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

	–	det beslut i vilket ändring söks

	–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

	–	de grunder på vilka ändring yrkas

	–	ändringssökandens namn och hemkommun

	–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

	Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.

	Till besvärsskriften skall fogas

	–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

	–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

	–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
5 INLÄMNANDE AV BESVÄRSSKRIFT

	Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till besvärsmyndigheten, Helsingfors förvaltningsdomstol, på adressen:

	Helsingfors förvaltningsdomstol Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

	Besvärsskriften kan på ändringssökandens ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden.

	Besvären kan också skickas per telefax. Då skall besvärsskriften utan dröjsmål inlämnas i original

6 AVGIFTER FÖR HANDLÄGGNING AV BESVÄR

	Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.